Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 5 a) ja 11 a).

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 189/2012/1 Dnro ESAVI/226/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Orimattila. LUVAN HAKIJA Antti Alaharju Laaviontie HIETANA HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Orimattilan kaupungin Hietanan kylässä tilalla Alaharju RN:o 1:19 sijaitsevan sikataloustoiminnan laajennusta. Tilan kiinteistörekisteritunnus on Tilalla toimii nyt emakkosikala, jossa on eläinpaikat 84 emakolle (286 eläinyksikköä). Laajennus on tarkoitus toteuttaa yhdistelmäsikalana niin, että eläinpaikkoja olisi lihasialle ja 120 emakolle (yhteensä 1408 eläinyksikköä). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta täydennettiin ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 5 a) ja 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Artjärven kunnan teknisen lautakunnan antama ympäristölupa. Hakijalla on levitykseen käytettävää peltoa 157,49 ha, josta omaa peltoa on 77,49 ha ja 80 ha sopimuspeltoja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on vuosiksi Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella vesi- ja viemärilaitosalueen ulkopuolella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Suunnitellun eläinsuojan läheisyydessä on vesistöistä Lanskinjoki noin 900 metrin etäisyydellä pohjoisessa ja noin 1000 metrin etäisyydellä lounaassa. Lanskinjoki laskee Villikkalanjärveen, joka on noin 4,2 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojan paikasta. Lähin asuinrakennus sijaitsee suunnitellusta eläinsuojasta katsoen noin 300 metrin etäisyydellä koillisessa. Lähimmän asuinrakennuksen ja eläinsuojan välissä on metsäinen mäenharjanne sekä vanhat eläinsuojat ja konehalli, jotka estävät suoran näkyvyyden uusiin tiloihin. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pohjoisessa noin 750 metrin etäisyydellä, luoteessa noin 950 metrin etäisyydellä, koillisessa noin metrin etäisyydellä, idässä noin 750 metrin etäisyydellä ja etelässä noin 550 metrin etäisyydellä sekä lounaassa noin 950 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojan ja lietesäiliöiden paikasta. Alueen maakuntakaavassa ei ole erityismerkintöjä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiettävästi ole luonnonsuojelukohteita tai arvokkaiksi määriteltyjä luontokohteita. Toiminta-alue ei ole luokitellulla pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Tilalla toimii tällä hetkellä 84 emakon sikala ja vanhasta navetasta muunnettu porsitussikala. Rakennettavassa yhdistelmäsikalassa tulee olemaan eläinpaikat 120 emakolle porsaineen ja lihasialle. Vuosittain tullaan tuottamaan noin porsasta ja 255 tonnia sianlihaa. Kaikki porsaat kasvatetaan itse lihasioiksi.

3 Vedenhankinta Vanhoista sikalarakennuksista jätetään sikalakäyttöön vuonna 2000 rakennettu emakkosikala, joka jää ostoeläinten vastaanottotilaksi (karanteeniosasto). Vanha porsitussikala poistetaan eläinsuojakäytöstä. Tilalla on käytössä oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Uusi yhdistelmäsikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä (imulannanpoisto). Toiminnassa syntyy lietelantaa m 3 vuodessa. Lietesäiliöön johdetaan lannan lisäksi arviolta noin m 3 /a sikalan pesuvesiä. Yhdistelmäsikalan lietelanta on tarkoitus varastoida kahdessa uudessa sikalan viereen rakennettavassa betonirakenteisessa lietesäiliössä siten, että tarvittava m 3 :n liete- ja pesuvesitilavuus sekä vähintään 30 cm sadevesivara/säiliö saavutetaan. Lietesäiliöiden aitaamiseen käytetään sinkittyä teräsverkkoa, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Säiliöt rakennetaan siten, että ne täyttävät maa- ja metsätalousministeriön vaatimukset (MMM-RMO C4) m 3 lietelannan luovuttamisesta on tehty sopimus vuoden 2013 alusta. Käyttöön jäävä karanteenitilaksi tarkoitettu sikala toimii kuivalantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikepohjaan (mm. turve, puru, puuhake). Kuivikepohja tyhjennetään 1 2 kertaa vuodessa 200 m² etälantalaan tai ajetaan suoraan pelloille lannoitteeksi. Nykyisistä lantavarastoista 100 m² on katettu peltikatteella ja 200 m² etälantala on kattamaton. Virtsasäiliöiden kokonaistilavuus on 415 m³. Säiliöistä kaksi on betonisia umpisäiliöitä ja yksi 220 m³ kumipohjainen avoallas. Hakijan mukaan vanhat virtsasäiliöt, kumipohjainen allas ja 100 m² lantala jäävät pois käytöstä. Sikalan lietelanta levitetään omille pelloille (77,49 ha) ja sopimuspelloille (80 ha) multaavalla laitteella tai letkulevittimellä keväällä, kesällä ja vähäisessä määrin syksyllä. Levitystä pyritään painottamaan orasaikaan tapahtuvaksi. Lannan levityksessä huomioidaan nitraattidirektiivin vaatimukset ja ympäristötuen ehdot sekä aina vähintään edellistä lievemmät CAPin täydentävät ehdot. Myös kuivalanta levitetään pelloille. Lannan kevätlevitys tapahtuu % viikoilla 16 26, ja syyslevitys 20 0 % viikoilla Levitys pyritään tekemään aina kerralla ja mahdollisimman nopeasti, jotta levitysajan hajuhaitta saadaan minimoitua 3

4 4 Polttoaineet ja kemikaalit Maataloustoiminnassa varastoidaan maatalouskonekäyttöön polttonesteitä kahdessa 3 m 3 :n ja yhdessä 4 m 3 :n farmarisäiliössä, joissa on lappoventtiilit. Säiliöt on sijoitettu osittain valetuille alustoille tai betoniharkkojen päälle. Muita öljytuotteita, enintään litraa, säilytetään lukittavassa konehallissa. Myös toiminnassa tarvittavat kemikaalit säilytetään lukituissa tiloissa. Tilan tarvitsemat lannoitteet välivarastoidaan konehallissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. Toiminnassa käytetään olosuhteiden vaatimusten mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä, kuten multaavaa levitintä aina kun on mahdollista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Mahdollisia keskeisimpiä päästöjä toiminnasta ovat hajupäästöt ja ravinnepäästöt pelloilta. Näihin on varauduttu mm. eläinsuojan sijoittamisella riittävän etäälle asutuksesta ja huomioimalla ympäristönäkökohdat lannan levityksessä. Asuinkiinteistöt sijaitsevat etäällä eläinsuojasta. Ongelmajätteet varastoidaan lukituissa tiloissa ja tiiviissä astioissa. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan luvan omaavalle vastaanottajalle. Toiminta ei aiheuta melua naapurikiinteistöihin. Eläinsuojan sijoituspaikan etäisyys 300 metriä metsänrinteen takana olevaan lähimpään asuinrakennukseen on hakijan mielestä vähimmäisetäisyyssuositusten mukainen ja riittävä. Sikalarakennukseen tulee automaattiohjattu koneellinen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijoitetaan katolle lähelle harjaa lukuun ottamatta alapoiston poistohormeja. Harjan poistoilmahormeihin sijoitetaan suihkuvirtauslaitteistot hajujen sekoittamiseksi tehokkaammin ympäröivään ilmaan. Korvausilma otetaan varjon puolelta, jolloin korvausilman jäähdyttämistä tai suurta korvausilman määrää ei tarvita. Sikalan tuloilman ohjaus optimoidaan siten, että pienellä ilmastoinnin määrällä saadaan hyvänlaatuinen ilma eläimille. Esilämmitetty tuloilma ohjataan suoraan emakkojen etupuolelle niin, ettei lannan pintaan aiheudu haihduttavaa virtausta. Sikalaan otetaan käyttöön tietokoneohjattu liemiruokkija. Liemiruokinta vähentää pölyä sikalassa ja ilmanvaihdon kautta ulkona. Yhdistelmäsikalan yhteyteen rakennettavat lietesäiliöt varaudutaan kattamaan kelluvalla katteella. Lietesäiliöt täytetään alakautta hajuhaittojen mi-

5 Päästöt maahan Jätevedet nimoimiseksi. Lietelannan levityksessä käytetään multaavaa laitetta tai letkulevitintä. Tilan maataloustoiminnassa olevissa farmarisäiliöissä on lapon estolaitteet, joten päästöjä maahan ei synny. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteet sekä lannan siirtoon tarkoitetut rakenteet rakennetaan vesitiiviiksi siten, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Lietesäiliöiden betoniset kuormauspaikat varustetaan kokoojakaivoilla, jotka johdetaan lietesäiliöön. Lantaa ei levitetä pohjavesialueille. Lannan levityksessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveä suojaalue, joille lantaa ei levitetä. Ongelmallisten Lanskinjoen tulva-alueiden osalta lantaa levitetään näille lohkoille kerran vuodessa peltojen ollessa kuivia kevät/kesälevityksenä multaamalla lanta peltoon. Syyslevitystä pyritään välttämään vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Sikalan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan sosiaalitilojen pesu- ja wc-vedet johdetaan tilavuudeltaan noin 5 m 3 :n umpisäiliöön. Sikalan käyttövesi otetaan omista kaivoista. Eläinsuojien sosiaalitilavesille varattu umpisäiliö tyhjennytetään luvan omaavalla jätehuoltoyhtiöllä. Sikalatilojen pesuvedet, arviolta noin m 3 /a johdetaan lietesäiliöihin. Pesussa käytetään korkeapaine- tai höyrypesuria, jolloin pesuvesimäärää voidaan hieman pienentää. Asuinjätevesityyppisistä jätevesistä ei aiheudu kuormitusta kiinteistöllä. Sikalojen sosiaalitilojen jätevettä arvioidaan syntyvän noin 5 m 3 vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely Eläinten kasvatuksessa syntyviä jätteitä ovat mm. kuolleet eläimet, pilaantunut rehu, pakkausjätteet (kasvinsuojeluaine- ja rehupakkaukset), ongelmajätteet (loisteputket, paristot) sekä tavanomaiset jätteet mm. sosiaalitiloista. Tilalla kuolleet eläimet varastoidaan tilalla lukitussa ja jäähdytetyssä kylmäkontissa, jossa lämpötila pidetään noin 0 5 ⁰C:ssa ja maksimissaan 8 ⁰C:ssa. Ruhojen varastointitila on tiivis ja puhdistettavissa. Jätteet ja ongelmajätteet välivarastoidaan niille varatuissa tiiviissä säiliöissä tai konteissa hallin sisällä. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet varastoidaan sisätiloissa, jonne ei pääse ulkopuolisia. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Kierrätettävät jätteet toimitetaan kierrä- 5

6 Melu, tärinä ja liikenne tyspisteelle. Muiden hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden osalta on voimassa oleva sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Jätteiden määristä ja toimituspaikoista pidetään jätelain mukaisesti kirjaa kirjanpidossa. Taulukko 1. Jätteiden varastointi ja vastaanottaja/toimituspaikka Jätelaji Välivarastointitapa Vastaanottaja Kuolleet eläimet kylmäkontti Honkajoki Oy Muovijätteet ei varastoida Lassila & Tikanoja, tms. Ongelmajätteet tiivis astia, lukollinen paikka Ongelmajätteen keräys Metalliromu ei varastoida Lassila & Tikanoja, tms. Rehujäte sekoitetaan lantaan levitetään pellolle Paperi ja pahvi ei varastoida Lassila & Tikanoja, tms. Sekajäte ei varastoida Lassila & Tikanoja, tms. Toiminnasta ei aiheudu melua eikä tärinää. Ääntä aiheutuu hieman toimintaan liittyvästä liikenteestä, kuten eläinten ja rehun kuljettamisesta sekä lannan levityksestä. Teuras- ja rehunkuljetusauto käy viikoittain. Levitysaikana kuljetetaan noin 150 lietekuormaa pelloille. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Riskien ei arvioida lisääntyvän oleellisesti laajentamisen yhteydessä. Toiminnan riskejä ovat mm. tulipalo. Tulipaloon varaudutaan mm. jauhesammuttimilla sekä rakenteellisilla palonestosuojilla. Mahdollisia vahinkotilanteita esim. lietelannan käsittelyssä ennaltaehkäistään huolellisella käsittelyllä ja tarkastamalla varastojen tiiveys vaurioiden varalta. Sähkökatkoksiin varaudutaan aggregaatilla. Farmarisäiliöissä on lapon esto. Sikalan ilmanvaihdon katkeamisesta syntyy hälytys, jolloin siihen voidaan reagoida välittömästi. 6 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta täydennettiin sijainti- ja lannanlevityspeltokartoilla sekä naapurilistoilla. Hakemusta tarkennettiin ja täydennettiin mm. asemapiirustuksella. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Orimattilan kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Orimattilan Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.

7 7 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Orimattilan kaupunginhallitukselta, Orimattilan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Orimattilan kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on hakemuksesta antamassaan viranhaltijalausunnossa todennut mm. seuraavaa: 1. Ympäristöluvassa tulee selkeästi käsitellä mitä lupaehtoja annetaan niille toiminnoille, jotka päättyvät tai ovat jo päättyneet ja toisaalta niille toiminnoille, jotka ovat suunnitteilla ja niille jotka jäävät käyttöön. 2. Hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan mukaan uuden yhdistelmäsikalan etäisyys lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta olisi noin 225 metriä. Hakijan mukaan liitteen 8 mittakaava on kuitenkin epätarkka ja todellinen etäisyys on noin 300 metriä. Yläharjun tila on perikunnan nimissä ja siellä asuu noin 70-vuotias yksinäinen mies. Yläharjun vesikaivon paikka on merkitty samaan liite 8 karttaan Alaharjun nykyisen kaivon ja uusimman kaivon kanssa. 3. Maastokäynnin yhteydessä havaittiin kolme vesikaivoa: yksi pellolla oleva vesikaivo ei ollut enää käytössä, toinen sikalan vieressä oleva vesikaivo oli vielä käytössä ja uusin porakaivo oli rakennettu oman kesämökin viereen tilan tuloväylän varrelle. 4. Kiinteistölle tärkeällä pohjavesialueella, pellon puolella sijaitseva entinen kaivo on pohjaveden laadun kannalta riskitekijä. Riski on poistettava rakenteet purkamalla ja puhtaalla hiekalla täyttämällä. 5. Vanha porakaivo sikalan vieressä on riskialttiilla paikalla. Kaivo pidetään kuitenkin kunnossa ja jatkossa varavedenottamona. Viimeisin vesinäyte on hakijan mukaan otettu noin kuusi vuotta sitten. Vesitutkimustulosta ei ollut käytettävissä. 6. Uuden porakaivon veden annetaan ensin laskeutua ja vasta sitten otetaan vesinäyte. Vesitutkimustulos tulee toimittaa myös ympäristölautakunnalle tiedoksi. Porakaivon ollessa kyseessä kaivon vedestä tutkittava vähintään ulkonäkö, haju, väri, sähkönjohtokyky, ph, rauta, nitraatti, koliformiset bakteerit 37, alustava E koli, permanganaatti, uraani ja radon. Uuden porakaivon ympärillä tulee olla vähintään 30 metrin suojavyöhyke, jolla mm. jätevesien imeyttäminen, tien suolaaminen yms. eivät ole mahdollisia. 7. Asuinrakennuksen jätevedet on johdettu kolmen saostuskaivon kautta soratien ali ja pellon poikki umpiputkella viepään. Tämä järjestelmä ei täytä nykyvaatimuksia. 8. Vanha nykyisin käytössä oleva sikala poistetaan sikalakäytöstä. Siellä ei ole ollut mahdollista pestä tiloja. Sikalassa on yksi vesivessa. Jätevedet on johdettu virtsasäiliöön. Sikalassa on kaksi virtsakaivoa: toinen päädyssä ja toinen sikalan alla. Virtsasäiliöt poistetaan käytöstä heti kun siat poistuvat. Sikalan alla oleva jätetään tyhjennettynä paikoilleen ja rakennuksen ulkopuolella oleva virtsasäiliö tyhjennetään ja puretaan pois. Sikalassa on oma katoksellinen kuivalantala.

8 9. Tilalla on hakelämmitys. 10. Kärpäset ja jyrsijät torjutaan jatkossa kemiallisesti. 11. Kuolleet eläimet välivarastoidaan uudisrakennuksen lähistöllä kylmäkonteissa. Isännän mukaan tilalla ei ole haudattu aikaisemmin kuolleita sikoja maastoon eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. 14. Maastossa kävi ilmi, että tilalla on tarve lietelannan levitykseen keväällä ja alkukesällä viikot (80 %) ja syksyllä välillä (20 %). Levityspeltokarttaan on merkitty yksi pelto, missä syyslevitystä ei voi tehdä. Muilla pelloilla ei isännän mukaan ole tulvaongelmia. 15. Ympäristöluvassa tuleekin selkeästi ottaa kantaa levitysajankohtiin ja multaamiseen ja oraalle levittämiseen. 16. Nykyisin tilalla oma pieni levitysvaunu, joka saattaa jäädä käyttöön, mutta jatkossa lietelannan levitys teetetään urakoitsijalla ja urakoitsijan kalustolla. 17. Nykyinen käytäntö: levityspeltojen lähiasukkaille ei tehdä erillistä lietelannan levitysilmoitusta. 18. Suunnitellun yhdistelmäsikalan takaa suojametsä hakattu. Sikalalta on näköyhteys peltojen poikki Sipiläisen taloon Myllyojan takana. 19. Tilan tarvitsemat lannoitteet, kuten Salpietari, välivarastoidaan konehallissa. 20. Riskikartoituksessa otettiin esille ilkivalta/varkaustilanteisiin varautuminen esim. öljysäiliöiden osalta. 21. Tilalla on useita öljysäiliöitä ulkona: Konehallin päässä erillisessä puukatoksessa on tyhjä kevytpolttoöljysäiliö, 1980-luvulla hankittu, tilavuus noin yksi kuutio. Konehallin päässä taivasalla on käytössä olevat kaksi (2 x 3 m 3 ) kevytpolttoöljysäiliötä 1980-luvulta. Niissä on talvi- ja kesälaadut. Karanteenisikalan yläpuolella on yksi tyhjä kuution kevytpolttoöljysäiliö sekä 4 m 3 :n kevytpolttoöljysäiliö 2002 vuodelta. Kaikki säiliöt yksinkertaisella vaipalla, ei lukollisia, ei altaita ja pääosin ilman katoksia. Muut öljytuotteet varastoidaan isännän mukaan lukitussa konehallissa. 22. Vanha rehusiilo, käytössä olevan vanhan sikalarakennuksen päässä, siirretään toisaalle. Uudet siilot on merkitty asemapiirrokseen yhdistelmäsikalarakennuksen viereen. 23. Karanteenisikalan päässä on ruiskuntäyttöpaikka. Karanteenisikalassa ei ole viemäröintiä. Sioille juomavesi. Jatkossa karanteenisikala jatkuvasti käytössä, mutta mahdollisesti haluttaisiin käyttää sitä myös tarvittaessa emakoiden lepäämispaikkana. 24. Kuminen varastosäiliö poistetaan käytöstä. 25. Rakennettavan yhdistelmäsikalan alle jäävä lautakatos puretaan. 26. Ympäristölupaehdoissa uusien lietesäiliöiden kattamista esim. kelluvalla katteella harkittava ja ne on mitoitettava riittävän tilaviksi. 27. Isännän mukaan tilalla ei ole yhtään öljynerotuskaivoa eikä pesutiloja kalustolle. 28. Ei erillistä pihavalaistusta. 29. Liemiruokkijassa on puhdistava malli, jolloin huuhdevesien kierrätys on mahdollista. 30. Ei ledlamppuja, koska liian kalliita. 8

9 Lausunnon kohdat 12. ja 13. koskevat vuokrapeltosopimuksia ja peltojen sijaintiin liittyviä tarkistuksia. Orimattilan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) antamassa lausunnossa todetaan, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, eikä sen laajentamiselle ole terveydensuojelullista estettä. Seuraavat seikat tulisi ottaa huomioon lupaprosessissa: Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Erityisesti on huomioitava, että kasvavalle eläinmäärälle on tarjota riittävä määrä hyvälaatuista juomavettä. Eläinten juomaveden saanti tulee turvata myös poikkeustilanteissa (esim. oman kaivon saastuminen). Poikkeustilanteiden varalle hakija tulisi ympäristöluvan lupaehdoissa velvoittaa varavoimalähteen (aggregaatin) hankintaan. Lietteen levitys tulee toteuttaa siten, ettei levitysalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatu vaarannu. Toimija esittää hakemuksessaan tapauskohtaista harkintaa talousvesikaivojen ympärille jätettävän suoja-alueen leveydelle. Suoja-alueen vähimmäisleveys tulisi kuitenkin yksiselitteisesti määritellä ympäristöluvanlupaehdoissa. Lannan käsittelystä ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. suurinta hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden, sekoituksen ja levityksen, keston minimoimisella sekä lannan nopealla multaamisella. Ympäristöluvan lupaehdoissa tulisi myös velvoittaa hakija käyttämään lietesäiliöissä ns. kelluvaa katetta hajuhaittojen vähentämiseksi. Toimija tulisi velvoittaa myös aistinvaraisesti tarkkailemaan säiliön salaojakaivon veden laatua mahdollisten säiliön vuotojen havaitsemiseksi ja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin vuotoa epäiltäessä. Huomiona todettakoon, että lannan levityksen ajankohdista on hakemuksessa ristiriitaista tietoa. Ympäristöluvan hakulomakkeella hakija ilmoittaa, että lanta levitetään 100 %:sti viikoilla Hakemuksen liitteenä olevassa, YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy:n laatimassa asiakirjassa kuitenkin puhutaan myös kesä- ja syyslevityksestä. Osa tilan lannanlevitysalasta rajoittuu vesistöihin. Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta alueen pintavesiin. Koska Orimattilan kaupungilla ei ole erillisiä ympäristönsuojelumääräyksiä, tulee lannan levityksessä huomioida vähimmäisvaatimuksena vesistöjen rantaan jätettävien suojakaistojen leveydestä ympäristötukijärjestelmän tukiehdoissa annetut määräykset. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Antti Alaharjun ympäristölupahakemuksesta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) toteaa antamassaan lausunnossaan seuraavan: 9

10 Eläinsuojat sijaitsevat haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2006) alue on merkitty maaseutumaiseksi alueeksi, jolle ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Eläinsuojat tai lantavarastot eivät sijaitse I- tai II- luokan luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole toimintaa rajoittavia erityisiä luonnonsuojelu- tms. kohteita. Eläinsuojat ja levityspellot sijaitsevat Koskenkylänjoen vesistöalueella, Lanskinjoen valuma-alueella (16.004). Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Lanskinjoen ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Joki on voimakkaasti hajakuormitettu, joten tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vasta 2021 mennessä. Suurin kuormittaja valuma-alueella on maa- ja metsätalous ja valuma-alueen peltojen fosforiluvut ovat korkeita. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on Lanskinjoen valumaalueelle maatalouden vesistökuormituksen vähentämäksi esitetty ympäristötuen perustoimenpiteiden lisäksi mm. seuraavia toimenpiteitä: suojavyöhykkeet, kosteikot, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen optimointi/ravinnepäästöjen hallinta. Hämeen ELY-keskus katsoo, että hanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijalle varattiin mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta annetuista lausunnoista. Vastine saapui Orimattilan kaupungin lausunnosta todetaan seuraavaa, numerointi vastaa viranhaltijalausunnon numerointia: Kohta 2. - Totesin liitteenä olevan kartan mittakaavan muuttuneen sitä muunnettaessa sähköiseen muotoon (todellinen etäisyys yli 300 m). Kohdat P-H SOTE kuntayhtymän ympäristöterveyskeskus lausuntovastineessaan vaatii eläinten juomaveden turvaamista, jota on jo varmistettu tekemällä uusi porakaivo vanhan porakaivon rinnalle. Aggregaatin kanssa veden saanti on jo hyvin pitkälle varmistettu. Sisäisen sähköverkon vioittuessa tai tilan vedensiirtolinjaan tulevan vuodon vuoksi tämä kaivo olisi hyvä pitää varakäytössä, jotta saataisiin vettä lyhyttä tarvetta varten esim. aiemmat kriisitilanteet ja laiteviat jne. 10

11 Kohta 6. - Näyte tutkitaan uudesta porakaivosta Ramboll analytics Lahden toimipisteessä. Heillä on tarjolla tietyt tutkimuspaketit porakaivojen vesinäytteistä (laaja/suppea). Evira on määrittänyt sioille vähimmäisvaatimukset veden puhtauden osalta sekä näytteenotolle aikavälin. Tätä noudatetaan. Käytämme samaa vettä myös itse talousvetenämme. Tutkimme veden laajalla näytepaketilla (lisää tästä Laatuvajetta voidaan parantaa epäpuhtauksia suodattamalla, jos mahdollista ja jos taloudellisesti järkevää. Pyydetään kuitenkin ottamaan huomioon, että alueella kunnalliseen vesi/viemäriverkkoon liittyminen ei ole mahdollista. Kohta 7. - Asuinrakennuksen jätevesijärjestelmän muutokselle on annettu siirtymäaika, jonka puitteissa hanke toteutetaan. Kohdat 8 ja Säiliöt tyhjennetään huolellisesti ja rakennuksista erillään oleva säiliö puretaan pois. Myös EPDM allas puretaan. Kohta Kärpästen ja jyrsijöiden torjuntaan ei tule muutoksia nykyisestä. Kohta Siirtymää kahdella eri karttatasolla on ilmeisesti tullut kun karttapohjia on muunnettu sopivaan muotoon. Kohdat Lietettä saa nitraattidirektiivin mukaan levittää välisenä aikana. - Tilan kasvilajisto on sikojen ruokintaa tukeva, perustuen kevät- ja syysviljoihin. Sen lisäksi tila on sitoutunut ympäristötuen peltopintaalan 50 %:sti syksyllä muokkaamatta jättämiseen. Alueellisesti peltolohkojen tasaisuus ja savimaan tiiveys (huono talvehtiminen) ovat epäedullisia syysviljojen viljelyyn, joten niiden viljely on vähäistä. Nämä seikat tukevat lietteen levityksen tapahtuvan kevätpainotteisesti. Levityksen aikatauluttaminen levitysaloilla on kevättöiden aikana haasteellinen tehtävä, jotta myös lietteen vastaanottajat olisivat tyytyväisiä, heillä tulisi olla mahdollisuus vastaanottaa lietettä myös syksyllä. - Märällä pellolla ajelua raskaalla levityskalustolla pyritään välttämään, koska halutaan, että pellot tuottavat annetuilla ravinteilla tiheitä kasvustoja. Näin ne eivät aiheuta heikon kasvuston kautta suurta ravinnehävikkiä tai pellon tiivistymien kautta huuhtoumaa ja suurta tarvetta peruskunnostaa kuvioita uusin salaojin. - Alueen pellot ovat kantavimmillaan yleensä toukotöiden jälkeen. Kun käytetään urakoitsijaa, ollaan riippuvaisia heidän aikataulustaan. Riippuvaisia ollaan myös säätilasta ja viljan kasvunopeudesta sekä kasvuajasta. Esim. sateiden jälkeen sademäärästä riippuen voi mennä useita päiviä ennen kuin pellot taas kantavat koneita. Lannan levittämiseen multaavalla suurteholevittimellä menee aikaa arviolta noin 2 viikkoa 1 vuorossa työtä tehden ja sään salliessa. Aika tietysti puolittuu, jos urakoitsija tekee 2 vuoroa tai käyttää esim. letkulevitintä. 11

12 - Aikaväli viikkoina milloin lietteen levitys tapahtuu, on sään, urakoitsijan aikataulun ja pellon kantavuuden varassa. Oraille levitettäessä tulee vielä viljan oraan kasvunopeus rajoittamaan levitysaikaa. Korrenkasvun alettua lietettä ei enää levitetä. Voimakas levitysajankohtien sääntely vaikeuttaa optimi levitysajankohdan valintaa ja voi aiheuttaa sekä peltojen tiivistymistä, heikentynyttä kasvua (ravinnehävikkiä), lisääntynyttä muokkaustarvetta että kasvustojen tarpeetonta tallausta. - Viljan kasvuaika kevätviljoilla määrää milloin viljat on oltava kylvetyt, että ne ehtivät tuleentua syksyllä. - Levitystekniikoista: Ympäristötuen ehtona on lietteen multaus vuorokauden sisällä levityksestä. Syksyllä levitetään aina multaavalla menetelmällä. Samoin tehdään keväällä ennen kylvöjä. Orailla käytetään mieluummin letkulevitysmenetelmää. Pyydän ottamaan huomioon, että multain lietevaunussa on hyvin painava komponentti sekä useimmiten puolittaa työleveyden ja työsaannon. Se myös kaksinkertaistaa vetotehon tarpeen letkulevittimeen verrattuna. Sen lisäksi kasvustoon levitettäessä sillä on kasvuston juuria ja lehtiä repivä vaikutus. Ajouravälin pienentyessä myös pellon tallaus lisääntyy. - Kevätlevitys tapahtuu % lietteestä viikoilla 16 26, ja syyslevitys 20 0 % viikoilla Levitys pyritään tekemään aina kerralla ja mahdollisimman nopeasti, jotta levitysajan hajuhaitta saadaan minimoitua. - Asumme karjatiheällä haja-asutusalueella, jolla ei mielestämme ole tarve kasvattaa karjanpitäjien kuluja lannanlevitysilmoituksilla lehdissä tms. Ilmoitusvelvollisuus kasvattaisi myös eriarvoisuutta karjanpitäjissä, kun uusilta tai karjaansa suurentavilta sitä vaadittaisiin. Se myös lisää tarpeetonta byrokratiaa ja monimutkaistaa jo muutenkin useasta tekijästä riippuvaa optimi levitysajankohdan valintaa. Kohta Naapurini hakkaavat metsäkuvioitansa omien tarpeidensa mukaan. Alueella olleet kirjanpainajatuhot ovat edesauttaneet päätöksiä kuusikoiden sukupolven vaihdoksissa. Metsälaki vaatii kuitenkin uuden metsän perustamista, joten viimeistään 3 vuoden jälkeen hakkuualalla on taimikko, 10 vuoden päästä nuori kasvatusmetsä jne. Näköyhteys on ollut Sipiläisen taloon viimeiset 100 v. Asia ei liity metsän hakkuuseen. - Ympäristölupahakemuksessa kohdassa 7 metsäinen mäenharjanne uuden sikalan ja naapurin välillä on edelleen metsäinen, koska metsäkuviolla on tällä kohdalla jätetty leveä vain harvennettu mäntyvyöhyke. Kohdat Säiliöt on pidetty hyvässä kunnossa maalaamalla ulkopinnat tasaisin väliajoin. Säiliöt on myös tyhjennetty tasaisin väliajoin ja tarkastettu silmämääräisesti n. 3 vuoden välein syöpymien varalta. Alue ei ole pohjavesialueella. Kahvalukkoja varkauksien ja ilkivallan varalta harkitaan. 12

13 Kohta Lietesäiliöt mitoitetaan riittäviksi ja katetaan lecasoralla tms. kelluvalla katemateriaalilla. Kohta Pihavalaistus on pihalla asuinrakennuksen ja nykyisen sikalan välillä. Tarvikkeiden säilytys- ja konehalleissa on omat kohdevalaisimensa. Kohta Led-tekniikka valaisussa on varsin nuorta, joten hinta on kallis. Jos sähkön kulutus kompensoi investointi- ja käyttökulut, laitteita harkitaan. Laitetarjonta myös painottuu etupäässä kuluttajille, ei eläinsuojiin sopiviin malleihin. Orimattilan terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta todetaan seuraavaa: - Eläinten hoito ja eläinsuojan rakenteet sekä olosuhteet mitoitetaan sikojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten 2012 loppukesästä julkaistavan asetuksen mukaisiksi. Jos asetusta ei jostain syystä saada valmiiksi tämän projektin kannalta, käytetään voimassaolevaa asetusta. - Veden riittävyyden takaamiseksi on tehty toinen porakaivo. Kriisitilanteisiin (sisäisen sähköverkon vioittuminen, laiteviat, vedensiirtolinjan vuoto) vettä voidaan ottaa uppopumpulla lyhytaikaisesti rengaskaivosta. Tilalla on jo nykyisin riittävän kapasiteetin omaava aggregaatti. - Lietteen levityksessä talousvesikaivojen vähimmäissuojaetäisyyttä 30 m kuitenkin noudatetaan aina. - Lannan levitystä on käsitelty Orimattilan kaupungin ympäristönsuojelusihteerille annetussa vastineessa. - Ympäristötuen ehtoja noudatetaan. Myös lietteen vastaanottajat ovat ympäristötukeen sitoutuneita. 13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti Alaharjulle eläinsuojaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Orimattilan kaupungin Hietanan kylään tilalle Alaharju RN:o 1:19. Lupapäätös koskee toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajennusta siten, että tilalla on eläinpaikat 120 emakolle porsaineen ja lihasialle (1408 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Eläinsuojan toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti.

14 14 Yleiset lupamääräykset 1. Eläinsuojatoimintaa saa laajentaa hakemuksen ja sen asemapiirroksen mukaisesti. Uuden sikalan ja lietesäiliöiden tarkat sijaintipaikat ja pohjapiirustukset on hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista toimitettava valvoville viranomaisille Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Orimattilan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle. Uudet rakenteet on sijoitettava niin, ettei niiden toiminnasta aiheudu kohtuutonta haju- yms. haittaa ympäristölle ja naapurustolle. Rakennettavan eläinsuojan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla kuilussa pysyvä liete pidetään mahdollisimman viileänä. Uudet säiliöt tulee varustaa vähintään kelluvalla katteella. Ne on kuitenkin suunniteltava siten, että ne voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Luvan saajan on varattava em. valvoville viranomaisille mahdollisuus tarkastaa eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan ja virtsan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia melu-, haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. Lannan varastointi ja käsittely 3. Hakemuksen mukaisesti toimittaessa tulee hakijan käytössä olla lietelannan varastointiin säiliötilavuutta m³ kun eläinsuojiin on sijoitettu tämän luvan mukainen maksimi eläinmäärä. Nykyisellä toiminnalla ja eläinmäärällä (84 emakkoa) tulee kuivalantatilavuutta olla vähintään 697 m³ sekä porsitussikalaa varten kuivalantatilavuutta 132 m³ ja virtsasäiliötilavuutta 132 m³. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi oltava varattuna vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. 4. Uusien eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietelantasäiliörakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä on niiden kunto tarkastettava, ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.

15 15 Lannan hyödyntäminen 5. Lietelanta tulee hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee luvan mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla vähintään 156 ha ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 1/2010 mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa tai virtsaa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Jätteet ja jätevedet 10. Hakemuksen mukaisesti voidaan eläinsuojien pesuvedet johtaa lietesäiliöön ja sosiaalitilojen pesu- ja wc-vedet umpisäiliöön, jonka säännöllisestä tyhjentämisestä on huolehdittava.

16 11. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää hakemuksen mukaisesti kylmäkontissa. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Melu Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöt on varustettava vuodot keräävillä tiivisaltailla. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella ja säiliöt on pidettävä katettuina siten, ettei vuotoaltaisiin kerry vettä tai lunta. Varastointipaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Polttoaineen säilyttämiseen liittyvät parannustoimenpiteet on tehtävä mennessä. 13. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello ) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä (kello ) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Mm. tulipalojen varalta on sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely suunniteltava niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvoville viranomaisille. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimi- 16

17 tettava tiedot eläinmääristä, lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta, mahdollisista peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista, lannan levitykseen käytetystä peltoalasta ja tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Toiminnan muuttuminen 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaisille, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaisille. 17 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa korvaa vanhan Artjärven kunnan antaman ympäristöluvan. Tuolloin annettu lupa perustuu kumottuun ympäristölupamenettelylakiin. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun vuonna 2000 voimaan tulleen lain 402/2000 mukaan uutta ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan lupa. Koska lupahakemuksen mukainen laajennus on yli 2,5-kertainen, rinnastetaan hakemus kokonaan uuden eläinsuojan lupa-asiaksi. Tällöin tulisi eläinsuojan sijoittamiseen ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaan soveltaa normaalia laajennusta suurempia etäisyyssuosituksia lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Uuden eläinsuojan etäisyys kuitenkin suurenee, kun se sijoitetaan kauemmaksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta niin, että kohteen ja uuden eläinsuojan väliin jäävät vanhat eläinsuojat ja konehalli. Lisäksi väliin jää myös metsäinen harjanne. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, täyttää eläinsuojan toiminta ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

18 Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Koskenkylänjoen vesistöalueelle (Lanskinjoen valuma-alue ) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje 1/2010 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Rakennettavan eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset sekä kokonaan uudistettu jätelaki 646/2011 ja jäteasetus 179/2012 siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) edellyttävät. Vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään siten pääosin lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Luparatkaisussa vanhan jätelain mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojista ja lantavarastoista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vastaanottaessaan tarkat kartat uuden sikalan ja lietesäiliöiden sijoituspaikoista, voi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyä vähäisiä muutoksia hakemuksessa esitettyihin sijainteihin. Jäähdyttämällä lietettä lietekuilussa vähennetään lantakaasujen kuten ammoniakin muodostumista ja ilmanvaihdon tarvetta. Näin vähennetään sikalasta ulkoilmaan pääseviä hajukaasuja ja mahdollista hajuhaittaa. Lietteestä talteen saatua lämpöenergiaa on mahdollista siirtää porsaspaikkojen ja sikalan muiden osien lämmitykseen. Tilalla on varauduttava pitämään uuden eläinsuojan ja lantavarastojen valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (YSL 43, NaapL 17 ) 18

19 Määräys 2. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 3. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Säiliötilavuuden määrityksessä tulee huomioida myös sikalarakennusten pesuvesien ja avosäiliöiden sadevesien tilantarve. Nykyiseen toimintaan on hakijalla riittävästi lannan ja virtsan varastointiin tarvittavaa tilavuutta. Kun toimitaan lupahakemuksen mukaisesti, tarvitaan lietelannan varastoinnin lisäksi varastotilavuutta kuivikepohjille. Hakija on ilmoittanut, että laajennuksen jälkeen jää edelleen käyttöön 200 m² etälantala, jonka laskennallinen tilavuus on 700 m³, mikä on riittävä tulevalle toiminnalle. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 4. on annettu mm. sen varmistamiseksi, että lannan varastointitilat ja eläinsuojien rakenteet ovat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia Määräys 5. Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. Laskennallisesti hakemuksen mukainen käytettävissä oleva peltoala on riittävä esitetylle eläinten enimmäismäärälle. Lietteen levityksestä ei ympäristölupamenettelyssä pääsääntöisesti tarvitse vaatia seikkaperäisiä selvityksiä, koska lannan levitys ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kysymys on ennen kaikkea lietelannan levitystä koskevasta valvontaasiasta siinä vaiheessa kun eläinsuojan toiminta on täydessä käynnissä. Lupapäätöksellä ei lyödä pysyvästi lukkoon hakemuksessa esitettyjä levitykseen käytettäviä peltolohkoja, vaan hakija voi muuttaa niitä vapaasti kunhan peltojen yhteispinta-ala kuitenkin aina täyttää eläinluvun perusteella vaaditun kokonaislevitysalan. Määräyksessä 6 on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Määräyksen 7 velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (YSL 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 8. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vas- 19

20 taanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 ) Määräys 9. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 ) Määräys 10. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. (YSL 7, 43, NaapL 17 ) Määräykset Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 12 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain mukaan. Määräykset ovat samanlaisia kuin, mitä yleensä on annettu eläinsuojalupien yhteydessä, vaikka polttoaineiden jakelusäiliöiden tilavuus on 10 m 3, jolloin ne ovat luvanvaraisia myös ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 5 a) mukaan nestemäisen polttoaineen jakeluasemana. Ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi polttoaineita koskee myös kemikaalilainsäädäntö. Polttoaineiden kokonaismäärän ollessa yli 10 m³ on varastoinnista tehtävä vaarallisten kemikaalien teollista varastointia koskevan kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 mukainen kemikaali-ilmoitus (24 ) pelastusviranomaiselle. Tilan polttoaineiden ja öljytuotteiden kokonaismäärä on 11 m³, jolloin tällainen ilmoitus lienee tarpeellinen. Pelastusviranomainen voi antaa ilmoituksen johdosta tarpeellisia toimintaehtoja. Ennen ympäristöluvassa määrättyjen polttoaineen varastointia koskevien toimenpiteiden toteuttamista hakijan olisi hyvä varmistaa, että suunnitellut toimet eivät ole ristiriidassa pelastusviranomaisen mahdollisten vaatimusten kanssa. (YSL 43, JäteL 6 ) 20

21 Määräys 13. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräys 14. Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (YSL 43, 76, JäteL 4, 6 ) Määräys 15. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (YSL 46, YSA 30, JäteL ) Määräys 16. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet, myös varastoitu lanta, poistetaan. (YSL 90, YSA 30 ) 21 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen määräyksiä ja perusteluja laadittaessa. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Artjärven kunnan antaman ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi ja se koskee sekä nykyistä toimintaa, että uutta laajennettavaa toimintaa. Jos uutta laajennettua toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa tältä osin. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.