Romanikielen tutkimus ja yliopisto-opetus. Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ROMANIKIELEN JUHLASEMINAARI, Paasitorni 28.9.

Transkriptio

1 Romanikielen tutkimus ja yliopisto-opetus Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ROMANIKIELEN JUHLASEMINAARI, Paasitorni

2 Käsitteitä Tieteen luonteenpiirteitä: objektiivisuus, kriittisyys, autonomia, progressiivisuus Paradigma (Kuhn 1996): yleisesti tunnustettuja tieteellisiä tuloksia, joista on tiedeyhteisölle tullut malliongelmia ja ratkaisuja Näkemyksiä teorioista ja sovellettavista metodeista Määrittävät normaalitieteen, jota tutkijakoulutuksessa korostetaan Romanikieltä on tutkittu Suomessa aina 1700-luvun loplta, mutta resurssit ovat aina olleet Suomessa vähäiset Romanikieli ei ole toistaiseksi koskaan ollut yliopistollisena oppiaineena Tutkimus on noudattanut ulkomaisen romanitutkimuksen tai muiden tieteenalojen paradigmoja tai näiden synteesejä Omaa romanilingvististä paradigmaa ei ole muodostunut Romanikielen tutkimuksessa erottuu useita paradigmaltaan verraten homogeenisiä kausia Paradigmojen vaihtumisen taustalla yleensä uusien toimijoiden nousu vanhojen tilalle, eivät tieteelliset vallankumoukset

3 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: paradigmat muuttuvat Varhainen työ luku: sanaston keruuta, muistiinpanoja kielestä Indoeuropeistinen tutkimus luvun alku Fennistinen jakso luvun alku (loppu): uudempi sanakirjatyö, aineistotyö Yleislingvistinen jakso: 2000-luvun alusta lähtien

4 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: varhainen työ Ganander Thesleff 1817 Arwidsson Kemell Jalkio Reinholm Kronqvist

5 Ganander (1780) (1) Undersökning om De så kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras härkomst, Lefnadssätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige 46-sivuinen tutkielma romanien alkuperästä, elintavoista ja kielestä lähetetty 1780 Ruotsin kirjallisuusakatemialle (Vitterhets- Academien) toi akatemian hopeamitalin yli 150 romaninkielen sanaa ja lähes 60 lausetta ja sanontaa molemmat suvut (maskuliinin ja feminiinin), artikkelit ja verbinmuotoja dokumentoitu: Etlzer (1944); Joki (1956); Valtonen (1968)

6 Ganander (1780) (2)

7 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: indoeuropeistinen työ(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä

8 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: indoeuropeistinen työ(2) pro 1966 Aalto, 1982 gradu 1968 artikkeleita FL tutkielma etymol l alku Valtonen sanakirja Valtonen: kesken jäänyt väitöskirja

9 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: uudempi sanakirjatyö, aineistotyö(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä

10 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: uudempi sanakirjatyö, aineistotyö(2) Jussila: 1998 Koivisto: Koivisto: Hedman: Romani-suomi- artikkeli Granqvist: Suomi- Drabibosko uudisenglanti-sanakirja käänteissanasto romani- liin sanak. sanak Granqvist: artikkeli Lisäksi korpukset! Koivisto: Romani- suomi- sanakirja

11 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: Yleislingvistinen jakso(1) Romanikielen yhteys muinais- ja keski-indoarjaan Historismi (diakronia synkroniaa tärkeämpi < l. eurooppalainen romanikielen tutkmusperinne) Konkretismi (aidon kielenaineksen korostaminen) Fennistiset ihanteet: invarianssin ideaali Teoreettisten ambitioiden vähyys Tutkimusaiheet kuitenkin laajoja Konkretismi Kontakti-lingvistinen ja dialektologinen näkökulma Historioitseva näkökulma Teoria keskeistä Konkretismi aineistolähtöisyytenä

12 Suomen romanikielen tutkimuksen aikajanoja: Yleislingvistinen jakso(2) 2001 Brandt- Taskinen: pro gradu 2002 Pirttisaari: pro gradu 2007 Granqvist: Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (-2007) Fonologiaa Morfologiaa (morfosyntaksia) 2010 Kovanen: pro gradu 2011 Granqvist: deskriptiivinen kielioppi, Syntaksia 2012 Granqvist: lauseoppi kielihistorian oppikirja

13 2000-luvun tutkimuksen tuloksia(1) Taulukko 1. Painetut ja painamattomat julkaisut Suomen romanikielestä ; Kotuksen osalta arvio HY JyY Muut yo:t OPH Kotus (arvio) 2011 (arvio) tieteelliset 367/ /3 450/2 1050/2 monografiat ja opinnäytteet (s./kpl) tieteelliset artikkelit 63/5 2 10/1 8/1 227/ /3 70/3 (s./kpl) sanakirjat (s./kpl) [368/1] 3 463/1 200/1 aikuisopetuksen oppimateriaali (s./kpl) populaarijulkaisut (s./kpl) 136/2 200/1 250/2? 73,5/31,5 10/7 10/7 1 Brandt-Taskisen (2001), Pirttisaaren (2002) ja Kovasen (2010) pro gradu -työt. 2 Yhteisartikkelien sivumäärä ja lukumäärä jaettu puoliksi Helsingin yliopiston ja Kotuksen kesken 3 Viljo Koiviston Romani suomi englanti-sanakirjan 2. painos (1. painos ilm. 1994, 368 s., julk. Kotus & Painatuskeskus). 4 Hedmanin yhden yhteisjulkaisun sivumäärä ja lukumäärä jaettu puoliksi toisen tekijän kanssa.

14 2000-luvun tutkimuksen tuloksia(2) Taulukko 1. Romanikielen tutkimuksen esitelmät ja asiantuntijatehtävät ; Kotuksen osalta arvio HY Kotus (arvio) esitelmät ja luennot (kpl) 7,5(?) 39,5 4 8 yliopisto-opetus (vain romanikieli, tuntia) opinnäytteiden ohjaus/tarkastus (vain romanikieli, kpl) 2011 (arvio) 29(?) /3 2/1 1/1 1/1 1 Pia Brandt-Taskisen 2001 pitämä romanikielen kurssi, eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja. 2 Eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja, Granqvistin 28 t kurssi johdatus romanikieleen sl 2009, Granqvistin Suomen romanikielen peruskurssin alkupuoli kl Granqvistin Suomen romanikielen peruskurssin loppupuoli sl 2010, eri luentokurssien osina pidettyjä yksittäisiä luentoja

15 2000-luvun tutkimushankkeet ja Suomi-romani-sanakirja (Koivisto, Kotus) Drabibosko liin (Koivisto, Kotus) Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (KG, Kotus) verkostot Romanikielen elvytyshanke (HH, Kotus) Suomen romanin syntaksia (KG, Kotus) Romanikielen dokumentointihanke (KG, Kotus) Romanikielen käyttöä koskeva kyselyhanke (HH, Kotus) Romanikielen uudissanakirja (HH, Kotus) Romlex (KG, Kotus) 2004 RMS (HH, Kotus,HY) Western-Eastern Europe: Centre-Periphery Dymanics (KG, Kotus) RMS (KG, Kotus) 2010 Romlex NV (KG, HY) 2012-?? Qualirom (KG, Kotus -> HY)

16 Kotimaisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä Kotimaassa Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmä Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Kansalliset romanijärjestöt (esim. Suomen romaniyhdistys ry., Romano Missio ry., Elämä ja Valo ry.) Muistiorganisaatiot ja tieteelliset seurat Kansainvälisesti Grazin yliopisto Manchesterin yliopisto Kaarlen yliopisto (Praha) Institut för språk och folkminnen Centre Interuniversitaire d'études Hongroises Paris 3

17 Romanikielen yliopisto-opetus(1) Taulukko 1. Eräiden perinteisten vähemmistöjen kielten voimavarat yliopistoissa. työsuhteet HY TuY ÅA TaY JY I-SY VY OY Lapin viittomakieli professori (VAK) professori (MA) 1 1 (yliopiston)lehtori (VAK) 1 1 muut yhteensä 7 saamelaiskielet professori (VAK) 1 1 (yliopiston)lehtori (VAK) muut 1 1 yhteensä 5 karjalan kieli professori (VAK) 1 1 professori (MA) (yliopiston)lehtori (VAK) muut yhteensä 1 romanikieli professori (yliopiston)lehtori muut yhteensä 0 yo. SHH sum Taulukossa esitetään vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien määrät. Viittomakielen tiedot on kerätty Turun ja Jyväskylän yliopistojen www-sivuilta. Saamelaiskielten tiedot on poimittu Kotus-työryhmän ehdotuksesta. Karjalan kielen osalta tiedot on kysytty Itä-Suomen yliopistosta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa annetaan saamelaiskielten keskiasteen opetusta. Saamelaiskäräjillä on kieliturvasihteeri, kieliasiainsihteeri ja kääntäjiä, muttei kuitenkaan tutkimus- ja koulutusvirkoja. Karjalan kielessä on Itä-Suomen yliopistossa professorin lisäksi tuntiopettajia.

18 Romanikielen yliopisto-opetus(2) Taulukko 1. Yliopisto-opintojen laajuus eri vähemmistökielissä. HY TuY ÅA TaY JY I-SY VY OY HKKK SHH viittomakieli perusopinnot X X aineopinnot syventävät opinnot saamelaiskielet perusopinnot X X aineopinnot X X syventävät opinnot X X karjalan kieli perusopinnot aineopinnot syventävät opinnot romanikieli perusopinnot aineopinnot syventävät opinnot X X X X

19 Romanikielen yliopisto-opetus(3) Yksittäisiä kursseja Kohti systemaattista opetusta Vapaa-valintainen sivuaine (60 op.) Pääaine (180 op.) Epävirall. perus- ja aineopinnot Granqvist/HY 2011 Perus- ja aineopinnot Granqvist/HY Perus-, aine- ja syventävät opinnot Granqvist, Hedman, XX/HY PK Koivisto/HY PK Brandt- Taskinen/ HY Johdatus romanikieleen Granqvist/HY PK Granqvist/HY PK Granqvist/HY 2008 Aloite AAKKL:ään Granqvist/ HY Kotustyöryhmä 2010 Ehdotus romanikielen yliopisto-opetuksen järjestämisestä ja kustannusvaikutuksista -> OKM 2012 Tehtäväsiirrot Kotuksesta (KG, HH)

20 Lopuksi: Romanikielen yliopistoopetus(4) Tavoitteet: a) Romanikielen ja -kulttuurin opintojen tavoitteena on kouluttaa romanikielen opettajia eri kouluasteille sekä romanikielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoita sekä kääntäjiä ja oppimateriaalien laatijoita. Romanikieltä ja kulttuuria tuntevien luokanopettajien ja lastentarhanopettajien kouluttamiseksi luodaan soveltuvat yhteistyön muodot. b) Romanikielen tutkimus ja huolto turvataan kouluttamalla uusia tutkijoita. Keskeistä on voida laajentaa tutkimuskenttää opinnäytetöiden (kandidaatintutkielmat, jatkossa myös pro gradut ja jatko-opintojen opinnäytteet) avulla.