Historiaa ja nykypäivää
|
|
- Päivi Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällys Sisällys...1 Historiaa ja nykypäivää....2 Hankkeet...4 Romanikielen tutkimus...4 Aineistot...4 Romanikielen sanasto...5 Romanikielen lautakunta...6 Romanikielen lautakunnan suosituksia Kieliopillinen suku...7 Johdin -kiiro...8 Sanasto...8 Kansallisuuksien nimitykset...9 Lukusanat...9 Ajanilmaukset...10 Lainsäädäntöä...10 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja romanikielestä.. 11 Suomen romanikielen bibliografiaa...12 Yhteystietoja...15
2 Historiaa ja nykypäivää Romanikielen ja varsinkin sen sanaston tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Varhaisin tunnettu lähde on Kristfrid Gananderin kilpakirjoitus Undersökning om De så kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras härkomst, Lefnadssätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige? (1780). Kirjoituksellaan Ganander otti osaa Tukholman Kuninkaallisen Kaunokirjallisuusaketemian julistamaan kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli sillä kertaa historian ohella romanit, heidän alkuperänsä, elintapansa ja kielensä. Romanikieli on kiinnostanut sekä harrastelijoita että tutkijoita. Tunnetaan useita käsikirjoituksiksi jääneitä sanastoja, kuten Arwidssonin ( ), Kemellin ( ) ja Reinholmin muistiinpanot 1800-luvulta ja Oskar Jalkion (Johanssonin) ( ), Axel Kronqvistin ( ) sekä Yrjö Temon (k. 1985) kokoelmat 1900-luvulta. Ensimmäinen painettu Suomen romanikielen sanakirja oli Arthur Thesleffin ( ) Wörterbuch des Dialekts der finnländische Zigeuner (1901). Virolaisen professori Paul Ariste tutki 1940-luvulla Suomen romanikielisiä paikannimiä. Paljon työtä romanikielen hyväksi tehnyt Pentti Valtonen julkaisi vuonna 1972 Suomen murtalaiskielen etymologisen sanakirjan. Valtosen lisensiaatintutkielma Suomen mustalaiskielen kehitys eri aikoina tehtyjen muistiinpanojen valossa (1968) on edelleenkin yksi harvoja tieteellisiä monografioita Suomen romanikielen rakenteesta. Matti Leiwo ja Pekka Sammallahti nauhoittivat ja tutkivat romanikieltä jo 1960-luvulla. He ovat sittemmin tehneet myös erittäin merkittävää työtä kielen kehittämiseksi muuan muassa eri komiteoissa. Romanikielen standardisointi aloitettiin 1970-luvulla. Opetusministeriön Mustalaiskielen ortografiakomitean tehtävistä yksi oli laatia romanikielelle helppolukuinen ortografia ja sen pohjalta normatiivinen sanasto (1971), jonka komitea julkaisi mietintönään. Oppimateriaaleja alettiin laatia jo 1800-luvun lopulla. Noin 100-sivuisena käsikirjoituksena on säilynyt Lindhin (1893?) Mustalaiskielinen aapiskirja. Ensimmäisenä painettuna romanikielen oppimateriaalina ilmestyi vuonna 1982 Viljo Koiviston aapinen Drabibosko ta rannibosko byrjiba, jonka kustansivat ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus. Viisi vuotta myöhemmin Viljo Koivisto julkaisi opetusministeriön tuella aapista vaativamman oppikirjan ja kielen kuvauksen Rakkavaha romanes. Koiviston teoksia seurasivat Miranda Vuolasrannan (1995) aapinen Romano tšimbako drom ja Henry Hedmanin (1996) laaja Sar sikjavaa romanes, joka on ennen kaikkea tarkoitettu romanikielen opettajan oppaaksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa romanikielen parissa on tehty työtä jo 20 vuotta. Opetusministeriö asetti Mustalaisasiain neuvottelukunnan aloitteesesta mustalaiskielityöryhmän. Mietinnössään työryhmä ehdotti, että aineisto- ja oppimateriaalihanke olisi opetusministeri
3 ön alainen ja sen hallinto kytkettäisiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Työryhmässä oli mukana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta aluksi tutkija Marja Lehtinen ja vuodesta 1983 suunnittelupäällikkö Raimo Jussila aloitettiin yhteistyö tutkija Viljo Koiviston kanssa Romani suomi englanti-sanakirjan (1996) laatimiseksi. Virallisesti romanikielen tutkimus ja huolto on kuulunut Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tehtäviin vuodesta Ensimmäinen romanikielen lautakunta aloitti kolmivuotiskautensa Lautakunnnan puheenjohtajana toimi Jyväskylän yliopiston professori Matti Leiwo. Jäseninä olivat Helena Hagert, Henry Hedman, Unto Jääpuro, Miranda Vuolasranta ja Tuula Åkerlund sekä Raimo Jussila Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen edustajana. Lautakunnan sihteerinä toimi Anneli Hänninen. Tärkeitä tapahtumia on oltu mukana järjestämässä. Vuonna 1995 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Romanikieli Suomessa -seminaarin sekä oli mukana Hanasaaressa pidetyn kolmipäiväisen seminaarin järjestelyissä (yhdessä Suomen romaniyhdistyksen ja Opetushallituksen kanssa). Seminaarin yhteydessä nauhoitettiin romanivanhuksia. Vuonna 1998 iäkkäiltä romaneilta kyseltiin mielipiteitä erilaisista kieleen liittyvistä ongelmista. Vuonna 1999 oltiin mukana järjestämässä Baravale bereh h a rikkaat vuodet -tapahtumaa, joka liittyi YK:n ikäihmisten vuoteen. Pitkään romanikielen parissa työskenteli lähinnä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoita, lähinnä suomen kielen väkeä, muun toimensa ohella. Erityisesti Raimo Jussila on vuosien varrella tehnyt runsaasti työtä, aluksi kielen saamiseksi tutkimuskeskukseen ja myöhemmin myös käytännön tutkimus- ja sanakirjatyössä. Sanakirjojen toimitustyössä oli lisäksi apuna määräaikaisia tuntityöntekijöitä, jotka huolehtivat mm. tallennuksesta ja teknisestä toimitustyöstä. Tutkija Viljo Koivisto on ollut mukana vuosittain maksettavan apurahan turvin. Kesästä 1997 Kimmo Granqvist on toiminut päätoimisesti romanikielen parissa, ensin siviilipalvelusmiehenä, sitten tutkijana ja lopulta erikoistutkijana. Vuonna 2000 romanikielen resurssit kasvoivat, kun saatiin suunnittelijan toimi, jota on kesästä 2000 lähtien hoitanut Hellevi Hedman-Valentin. Hallinnollisesti romanikieli on sijoitettu tutkimuskeskuksessa tutkimusosastoon, joskin sanakirjatyöt ovat kuuluneet sanakirjaosastoon. Romanikielen parissa tehtävä työ jakaantuu käytännössä useampaan hankkeesiin. Vuoden 1999 arviointia varten laadituissa hankekuvauksissa mainittiin kaikkiaan viisi romanikielihanketta, joista kaksi kuului tutkimusosastoon (romanikielen tutkimus [romtu] ja romanikielen lautakunnan valmistelu- ja sihteerityöt [roltk]) ja kolme sanakirjaosastoon (Romani suomi englanti-sanakirja [rosu], Suomi romani-sanakirja [suro] ja romanikielen sanasto [romsa]). Molemmat tutkmusosaston hankkeet ovat edelleen käynnissä. Romani suomi englanti-sanakirja valmistui vuonna 1994, Suomi roma- 3
4 ni-sanakirja puolestaan vuonna Romanikielen sanasto -hanke oli jo vuonna 1999 keskeytynyt. Romanikielen lautakunnan ohella toiminnassa on pitkään selvästi painottonut kaksi osa-aluetta: toisaalta sanakirjatyöt käytännössä lähinnä Viljo Koivistoa on avustettu sanakirjojen laadinnassa, toisaalta taas kieliaineistojen keruu. Laaja Suomi romani-sanakirja ilmestyi juuri. Kieliaineistoja on varsinkin vuoden 2001 aikana saatu merkittävästi kartutettua. Puhekielikorpusta on laajennettu huomattavasti. Lisäksi on saatu tallennettua ATK-muotoon kaksi kokonaan uutta korpusta: Viljo Koiviston Romano Boodos -tekstit ja Yleisradion romanikieliset uutiset vuosilta Siten sekä leksikografian että kieliaineistojen osalta tilannetta voidaan tällä hetkellä pitää hyvänä. Romanikielen rakennetta on koko ajan jonkin verran tutkittu, fonologiaa melko systemaattisesti, ja julkaisujakin on tuotettu. Jatkossa tulisi kuitenkin aiempaa enemmän painottua kielen tutkimukseen ja huoltoon. Toisaalta yhteistyötä varsinkin Opetushallituksen romaniväestön koulutusyksikön, mutta myös Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa, tulisi tiivistää ja kehittää, jotta tutkimuksen tulokset saadaan myös kielenopetuksen käyttöön. Parempi yhteys kenttään auttaisi myös kohdentamaan tutkimusta paremmin sellaisiin ongelmiin, jotka ovat käytännön opetustyön kannalta relevantteja. Hankkeet Romanikielen tutkimus Romanikielen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa Suomen romanikielen äänteellisestä, morfologisesta ja lauseopillisesta rakenteesta sekä sanastosta. Myös romanikielen alueellisia eroja ja puhujien kielitaidon tasoa pyritään selvittämään. Tutkimus on pilkottu pieniksi osahankkeiksi, joita toteutetaan vuosittain käytettävissä olevilla resursseilla. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehtävä romanikielen tutkimus on tähän mennessä painottunut fonologiaan ja morfologiaan, ja näillä kielen osa-alueilla riittää edelleen runsaastikin tehtävää. Morfologian puolella on saatu hyvälle alulle PC-Kimmo-ohjelmistolla (Antworth) laadittu kaksitasokuvaus (ROMTWOL), joka on kuitenkin vielä osin keskeneräinen. Edelleen tutkimattomia kielen osa-alueita ovat fonetiikka ja syntaksi. Aineistot Olennaisena osana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen työtä romanikielen parissa on ollut varsinaisen tutkimuksen ohella kieliaineistojen keruu ja tallentaminen. Aineiston keruun päätavoitteena on ollut tuottaa materiaalia tutkimuksen tarpeisiin ja työstettäväksi romanikielen opetuksen käyttöön,
5 mutta myös samalla saada mahdollisimman paljon kieltä tallennettua tulevien polvien käyttöön. Romanikielen korpukset ovat nykyään varsin monipuoliset. Aineistot käsittävät vanhoja sanastoja aina 1900-luvun alusta, evankeliumien käännöksiä, romanikielisiä kirjoituksia 1970-luvulta aina vuoteen 1995, Yleisradion romanikielisiä uutisia vuosilta sekä puhuttua kieltä. Puhekielikorpus on kirjannettu nauhoitteilta, joista valtaosan on parin viime vuoden aikana kerännyt tutkimuskeskuksen romanikielen suunnittelijana toimiva Hellevi Hedman-Valentin. Puhujina on enimmäkseen iäkkäitä, hyvin romanikieltä hallitsevia henkilöitä melko kattavasti eri puolilta maata. Lisäksi nauhoitteita on saatu mm. Matti Leiwolta, joka äänitti romanikieltä 1960-luvulla. Romanikielen aineistojen käyttö on luvanvaraista. Käyttölupia voidaan myöntää perusteltuihin tutkimustarkoituksiin. Käyttöluvista päättää viime kädessä romanikielen lautakunta. Taulukko 1. Kotimaisten kielten romanikielen korpukset. Aineisto Sanamäärä (11/2001) Puhekieli Romano Boodos -aineisto Evankeliumien käännökset Romanikieliset uutiset Thesleff Jalkio Temo MNS Kronqvist Yhteensä Romanikielen sanasto Merkittävin painoalue romanikielen parissa tehdyssä työssä on tähän saakka ollut leksikografia. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on avustanut Viljo Koivistoa kahden romanikielen sanakirjan laatimisessa (Romani suomi eng- 5
6 lanti-sanakirja, julk sekä Suomi romani-sanakirja, julk. 2001). Romani suomi englanti-sanakirja sisältää n hakusanaa. Mukana on kielitietoa ja runsas esimerkistö. Suomi romani-sanakirja on laajin tähän saakka ilmestynyt Suomen romanikielen sanakirja. Sanakirjassa on noin hakusanaa. Mukana on sekä arkikielen sanoja että eri alojen erikoistermejä mm. opettajien ja kääntäjien avuksi. Sanakirjan tavoitteena on ollut kirjata muistiin mahdollisimman paljon romanikielen sanastoa sekä laajentaa sitä paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeisiin soveltuvaksi. Sanakirja pyrkii kuvaamaan nykyään käytettävää romanikielen kielimuotoa; myös romanikielen eri murteet on otettu huomioon. Sanakirjojen lisäksi on julkaistu artikkeleita ja pienempiä sanastoja (Suomi romani-sanasto, Granqvist 1997) sekä romanikielen käänteissanasto (Granqvist 1999). Romanikielen lautakunta Romanikielen lautakunta on toiminut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä asiantuntijaelimenä lukien. Lautakunnan tehtävänä on päättää romanikielen käyttöä koskevista periaatteellista ja yleisluonteisista suosituksista. Romanikielen lautakunnan jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu tällä hetkellä seitsemän jäsentä, joista viisi edustaa romaniväestöä. Romanikielen lautakunta käsittelee ensisijaisesti kirjoitettujen tekstien sekä julkisen kielenkäytön kieltä. Puhuttua arkikieltä ei sen sijaan käsitellä lautakunnassa eikä sitä varten myöskään haluta laatia normeja. Kielenhuollon normeja pohtiessaan lautakunta pyrkii pysymään lähellä kansankieltä, puhuttua Suomen romanikieltä, jottei kielestä tulisi puhujilleen liian etäistä ja vaikeaa. Kieltä ei siten yritetä palauttaa historiallisesti oikeisiin muotoihin, jotka olisivat sen puhujille jo vieraita, eikä toisaalta myöskään kansainvälistää liikaa. Romanikielen huollossa pyritään ennen kaikkea selvyyteen ja ymmärrettävyyteen. Muutaman toimintavuotensa aikana romanikielen lautakunta on käsitellyt lähinnä sana- ja termikysymyksiä. Romanikieleen yritetään luoda termistöä nyky-yhteiskunnan tarpeita silmällä pitäen. Esimerkiksi romanikielen lukusanoille sekä viikonpäivien ja kuukausien nimille on yritetty luoda normistoa. Lautakunnan käsittelemä laajin kieliopillinen ongelma on ollut kieliopillisen suvun ilmaiseminen. Sitä käsitellessään lautakunta päätti pysytellä lähellä kansankielen käytäntöä ja suosittaa kieliopillisten feminiinimuotojen säilyttämistä lähinnä silloin, kuin luonnollinen suku sitä edellyttää. Vuonna 1998 romanikielen lautakunta järjesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa iäkkäille romaneille tapahtuman, jossa heiltä kyseltiin mielipiteitä erilaisista kieleen liittyvistä ongelmista. Vuonna 1999 lautakunta oli
7 mukana järjestämässä Baravale bereh h a rikkaat vuodet -tapahtumaa, joka liittyi YK:n ikäihmisten vuoteen. Romanikielen lautakunnan jäsenet alkaneella kolmivuotiskaudella: professori Fred Karlsson, puheenjohtaja teologian kandidaatti, romanikielen opettaja Henry Hedman, varapuheenjohtaja erikoistutkija Kimmo Granqvist romanikielen opettaja Helena Hagert romaniasiain yhdyshenkilö Unto Jääpuro romanikielen opettaja Miranda Vuolasranta romanikielen opettaja Tuula Åkerlund erikoistutkija Anneli Hänninen, sihteeri Romanikielen lautakunnan suosituksia Kieliopillinen suku Lautakunnan suurin kieliopillinen ongelma on ollut kieliopilliseen sukuun liittyvät ongelmat. Romanikieli on saanut vaikutteita suomesta ja muuttunut suomen suuntaan. Siinä on piirteitä, jotka ovat vain Suomen romanikielelle ominaisia. Mm. kielen artikkeli ja sukutaivutus ovat vähitellen yksinkertaistuneet. Maskuliinimuodot ovat yleistyneet ja feminiinisuku on säilynyt muutamissa sanaryhmissä kuten naisten (esim. d uuli, rakli, tšai), naispuolisten eläinten (esim. d ukli) ja naisten vaatteiden nimissä sekä pronomineissa jou ja joi. Tämä ongelma on ratkaistu kielenhuollon kansankieliperiaatteen pysytään lähellä puhuttua kieltä mukaan ja olemme hyväksyneet tällaisen käytön myös lautakunnan suositukseksi. Kieliopillista feminiinimuotoa käytetään siis esim. ilmauksissa phurani d uuli vanha nainen mutta ei sellaisissa vanhoissa feminiisisanoissa kuin rankano tšimb kaunis kieli. Kieliopillista feminiiniä suositellaan kaytettäväksi myös ilmaustyypissä joi hin phurani hän (fem.) on vanha (fem.), mutta ei tyypissä romano tšimb hin rankano romanikieli on kaunis. Kansainvälisyysperiaatteen näkökulmasta artikkelittomuus ja vain luonnolliseen sukuun perustuva, semanttinen sukujärjestelmä voi olla ongelma, mutta Suomen romanikieli on ensisijaisesti suomalaisia romaneja varten. Sen kielioppi ei saa tulla heille liian vaikeaksi. Pysymällä lähellä puhuttua nykykieltä emme tee kieltä vaikeaksi sen puhujille, vaikka esimerkiksi historiallisuus- ja kansainvälisyysperiaate saattaisikin tukea laajempaa feminiinisuvun käyttöä. Semanttinen sukujärjestelmä kuitenkin takaa sen, että Suomen ja muiden romanien vuorovaikutuksessa ei synny ongelmia, koska muissa kielissä ja suomenkin romanikielessä masku- 7
8 liinimuotojen käyttäminen naista merkitsevissä ilmauksissa voidaan tulkita myös loukkaukseksi. Näin ratkaisu on myös kompromissi kansankieli- ja kansainvälisyysperiaatteen välillä. Selvää tietenkin on, että jos joku haluaa erityisistä syistä sanoa esimerkiksi romani tšimb hin rankani se on hänelle sallittua. Johdin -kiiro Lautakunta suosittaa, että -s:n jälkeen johdin voi olla -kero tai -kiiro, muuten -kiiro, esimerkiksi sikjiboskero tai sikjiboskiiro, mutta dekakiiro. Sanasto Romanikielen lautakunta on päättänyt suosittaa seuraavia sanoja ja kirjoitusasuja: parlamentos eduskunta falliba hallitus themmesko falliba (valtion) hallitus, valtioneuvosto sikjibosko falliba opetushallitus praaluno skokka johtoryhmä folkengo naaluno kansanedustaja (mask.) folkengo naaluni kansanedustaja (fem.) foorosko naaluno kaupunginvaltuutettu (mask.) foorosko naaluni kaupunginvaltuutettu (fem.) thaanesko naaluno kunnanvaltuutettu (mask.) thaanesko naaluni kunnanvaltuutettu (fem.) them maa, valtio thaan kunta, maa fooros kaupunki kursos kurssi kursesko stedos kurssikeskus troppa leiri buttiako apruno skuula ammattikorkeakoulu minsibosko liin muistio rakkibosko skokka neuvosto romano sikjibosko skokka romaniväestön koulutusyksikkö skokka neuvosto, neuvottelukunta tšetiba yhdistys tšetano buttiako komunis yhdyshenkilö Kansainvälisistä sivistyssanoista voidaan usein muodostaa -os-johtimella romanikielisiä sanoja, esimerkiksi: kursos kurssi arkiivos arkisto
9 instituutos materiaalos laitos aine Kansallisuuksien nimitykset Lautakunta on suosittelee, että kansallisuuksien nimien kirjoittamisessa noudatettaisiin samoja periaatteita kuin suomea kirjoitettaessa. Kansallisuuksien nimet kirjoitetaan siis pienellä alkukirjaimella. Lukusanat Romanikielisten lukusanojen oikeinkirjoitusasu vaihtelee paljon eri kirjoittajilla. Esimerkiksi perusluku 5 tavataan eri teksteissä ainakin neljällä eri tavalla kirjoitettuna: pangh, pangh, pansh, panah. Lukusanalla 30 on ainakin viisi eri kirjoitusasua: triijana, triiana, triinda, triijena deh ja triinvardeh. Kielen virallisia käyttötilanteita silmällä pitäen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva romanikielen lautakunta on kokouksissaan pohtinut romanikielen lukusanojen oikeinkirjoitusnormia. Lautakunta on päätynyt suosittelemaan, että romanikielen lukusanojen oikeinkirjoituksessa noudatettaisiin seuraavia periaatteita: Perusluvut yhdestä kymmeneen suositellaan kirjoittaviksi: iek 1, dui 2, triin 3, staar 4, pangh 5, h ou 6, efta 7, oh ta 8, enja 9, deh 10. Perusluvuissa o kirjoitetaan erikseen: deh o iek 11, deh o dui 12, deh o triin 13 jne. Kymmenluku 20 kirjoitetaan bih. Muut kymmenluvut rakennetaan kertolaskuna perusluku (3 9) kertaa 10, esimerkiksi triinvardeh 30 (= 3 10), staarvardeh 40 (= 4 10). Lukusana 60 on kuitenkin h ovardeh eikä *h ouvardeh. Rinnalle hyväksyttiin myös yleisesti käytetyt muodot triijana 30, stavardeh 40 sekä kansainvälinen muoto pinda 50. Lautakunta suosittaa, että kymmenluvut kirjoitetaan yhteen, ei esimerkiksi *staar-var-deh 40. Luvuissa käytetään kymmenten ja ykkösten välissä sanaa ta, joka kirjoitetaan erikseen: bih ta iek 21, bih ta dui 22 jne. Luvuissa sen sijaan ei sanaa ta käytetä: staarvardeh dui 42, eftavardeh triin 73 jne. Kymmenet ja ykköset kirjoitetaan aina erikseen. Lukusana 100 vakiinnutettiin muotoon h eel kirjoitetaan erikseen: dui h eel 200, triin h eel 300 jne. Lukusana vakiinnutettiin muotoon aadur. Tuhatluvuissakin pidettiin parempana erikseen kirjoittamista: dui aadur 2 000, deh aadur Miljoona sai asun (iek) miljon. 9
10 Ajanilmaukset Kuukaudet: h ielosko tšoon miritšako tšoon maasesko tšoon lulud ako ~ voortako tšoon d oujako ~ ploogibosko ~ d ondribosko tšoon niijalesko tšoon khassesko tšoon d iivesko ~ gruutako tšoon hyöstako tšoon panjako tšoon glattibosko tšoon juulako tšoon tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Viikonpäivät: vaaguno diives vauro diives tritto ~ mah kurno diives starto diives pangh to diives h outo diives eftako ~ kurko diives Lainsäädäntöä maanantai tiistai keskiviiikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Romanien oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseen kehittämiseen on kirjattu perustuslakiin. Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa uudistetussa hallistusmuodon 14. ( /969) todetaan, että: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanikieli tuli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimialaan virallisesti vuonna 1996, jolloin tutkimuskeskusta koskevaan lakiin (48/75) tehtiin romanikielen tutkimusta ja huoltoa edellyttävä muutos. Laki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta vahvistettiin Siinä kumottiin 1976 annetun lain (48/75) 1. pykälä, joka muutettiin seuraavasti: 1 Suomen ja ruotsin kielen tutkimusta ja huoltoa, suomen sukukielten tutkimusta sekä saamen kielen huoltoa varten on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Tut
11 kimuskeskuksen tehtävänä on myös huolehtia suomalaisen viittomakielen ja romanikielen tutkimuksesta ja huollosta. Asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnasta annettiin Romanikielestä ja kielilautakunnista säädetään seuraavasti: 1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävänä on: 1) tutkia suomen, ruotsia, saamea ja muita suomen sukukieliä sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä; 2) kehittää ja huoltaa suomea, ruotsia, saamea sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä; 9 Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja saamen kielen lautakunnat sekä viittomakielen ja romanikielen lautakunnat. Johtokunta kutsuu kuhunkin lautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä, joista yksi on tutkimuskeskuksen henkilökuntaan kuuluva. Johtokunta nimeää kullekin lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan jäsenten keskuudesta. Lautakuntien tehtävänä on alallaan päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista. Lautakuntien toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja romanikielestä Granqvist, Kimmo Suomi-romani-sanaluettelo. Helsinki. Moniste. Granqvist, Kimmo Suomen romanikielen kieliopillinen suku. XXV Kielitieteen päivät Tampereella Esitelmien tiivistelmät. Granqvist, Kimmo Vowel Harmony in Finnish and Finnish Romani. SKY Journal of Linguistics 12: Granqvist, Kimmo Notes on Finnish Romani Phonology. Grazer Linguistische Studien 51: Granqvist, Kimmo Suomen romanikielen käänteissanasto. Reverse Lexicon of Finnish Romani. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 111. Helsinki. Granqvist, Kimmo Romanikieli Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön arkistossa. Käsikirjoite. Granqvist, K Romanikielen lautakunnan kuulumisia: lukusanojen oikeinkirjoitus. Romano boodos 5. Granqvist, K Suomen romanikieli. Kielikello 1: 4-8. Granqvist, K Suomen romanikielen leksikografia ja sen erityisongelmat. Leksikograafiaseminar Sõna tänapäeva maailmas. Leksikografinen seminaari Sanat nykymaailmassa. Eesti keele instituudi toimetised 9:
12 Granqvist, K Suomen romanikielen puolivokaali /j/ ja puolivokaalin muodostukseen liittyvät morfofonologiset prosessit. XXVIII Kielitieteen päivät. Jyväskylässä Esitelmien tiivistelmät. Jussila, Raimo Romanit ja mustalaisleiri. Helsingin Sanomat , s. B8 (Kieli-ikkuna). Jussila, Raimo Romani- ja viittomakielen asema vahvistuu. Hiidenkivi, vol. 3, 5, s. 6 (Uutisia). Jussila, Raimo Den finländska romanin och dess ordböcker. LexicoNordica. Nordisk forening for leksikografi, vol.4,s Jussila, Raimo Romanikielen lautakunta vaalii kielen elävyyttä. Romano boodos: Suomen mustalaislehti 1, s. 2. Koivisto, Viljo Romano-finitiko-angliko laavesko liin = Romani-suomi-englanti sanakirja = Romany-Finnish-English dictionary. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Helsinki: Painatuskeskus. Koivisto, Viljo Suomi romani-sanakirja. Finitiko romano laavesko liin. Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisuja 811. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 117. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Länsimäki, Maija Romanikieli on yksi suomen vähemmistökielistä. Kielikello 4, s (Arvost. teos: Romano-finitiko-angliko laavesko liin / Viljo Koivisto. Helsinki 1994.) Suomen romanikielen bibliografiaa Aalto, Pentti. Zur Geschichte der Erforschung des finnländischen Zigeunerdialekts. Zigeunerkundliche Forschungen I. Herausgegeben von Johann Knobloch und Inge Sudbrack. Ariste, Paul Über die Sprache der finnischen Zigeuner. Õpetatud Eesti Seltsi Aastaraamat 1938:2. Tartu. Ariste, Paul Soome mustlaste kohanimed. ) Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis (Dorpatensis) B XLV 4. Tartu Halén, Harry (toim.) Aspelin, J.R. Suomen mustalaiset. Kirjoitussarja Uudessa Suomettaressa H. A. Reinholmin aineiston pohjalta. Unholan aitta 2. Menneen maailman muistoja. Helsinki. Arwidsson, Adolf Ivar Die Zigeuner in Finnland. S. Bugge Beiträge zur vergleichenden Sprachforschung I: Berli. Belugin, A.D. Comparative analysis of Finnish Romany and Finnish case systems. ) Soviet Finno-Ugric Studies )270. Björkman, Samuel S Dissertatio academica de Cingaris. Uppsala. Borin, L A Corpus of Written Finnish Romani Texts. Donncha O Croinin (toim.). LREC Workshop Proceedings. Developing Language Resources for Mi-nority Languages: Reusability and Strategic Priorities. Athens, Greece: ELRA. Borin, L. & Vuorela, K Finnish Romani. O. Corrain, A. & S. Mac Mathúna (toim.) Minority Languages in Scandinavia, Britain and Ireland. Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Celtica Upsaliensia 3. Uppsala Bourgeois, Leonard L ésquisse d une grammaire du romani finlandais. Torino
13 Bugge, Sophus Vermischtes aus der Sprache der Zigeuner. Beiträge zur Vergleichenden Sprachforschungen I: 143)148.. Etzler, Allan Zigenarna och deras avkomlingar i Sverige. Historia och språk. Uppsala. Ganander, Kristfrid Undersökning om De så kallade TATTERE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras härkomst, Lefnadssätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige? Käsikirjoite vuodelta Vitterhetsakademien, Tukholma. Gottlund, C. A. 1864)1866. Också ett ord om våra Zigenare. Jemte en blick på Tattarlifvet i allmänheten. ) Läsning för Finnar uti Blandade fosterländska ämnen. I vihko. Helsinki. Granqvist, Kimmo Suomi-romani-sanaluettelo. Helsinki. Moniste. Granqvist, Kimmo Suomen romanikielen kieliopillinen suku. XXV Kielitieteen päivät Tampereella Esitelmien tiivistelmät. Granqvist, Kimmo Vowel Harmony in Finnish and Finnish Romani. SKY Journal of Linguistics 12: Granqvist, Kimmo Notes on Finnish Romani Phonology. Grazer Linguistische Studien 51: Granqvist, Kimmo Suomen romanikielen käänteissanasto. Reverse Lexicon of Finnish Romani. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 111. Helsinki. Granqvist, Kimmo Romanikieli Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön arkistossa. Käsikirjoite. Granqvist, Kimmo Romanikielen lautakunnan kuulumisia: lukusanojen oikeinkirjoitus. Romano boodos 5. Granqvist, Kimmo Suomen romanikieli. Kielikello 1: 4-8. Granqvist, Kimmo Suomen romanikielen leksikografia ja sen erityisongelmat. Leksikograafiaseminar Sõna tänapäeva maailmas. Leksikografinen seminaari Sanat nykymaailmassa. Eesti keele instituudi toimetised 9: Granqvist, K Suomen romanikielen puolivokaali /j/ ja puolivokaalin muodostukseen liittyvät morfofonologiset prosessit. XXVIII Kielitieteen päivät. Jyväskylässä Esitelmien tiivistelmät. Harva, Uno Mustalaiset, niiden alkukoti ja vaellus. Länsi 2 (11) Hedman, Henry Sar me sikjavaa romanes. Romanikielen kielioppiopas. Jyväskylä: Opetushallitus. Jalkio, Oskar. Mustalais-suomalaisen sanaston käsikirjoitus. Mustalaislähetyksen hallussa Helsingissä. Joki, Aulis J Kristfrid Gananderin mustalaistutkielma. Virittäjä 1: 1)27. Joki, Aulis J Kristfrid Ganander (1741)1790). Kristfrid Gananderin mustalaistutkielma. ) Kaukomailta ja työkammioista. Castrenianumin toimitteita 29 s. 35)62. Helsinki. Jussila, Raimo Romanit ja mustalaisleiri. Helsingin Sanomat , s. B8 (Kieli-ikkuna). Jussila, Raimo Romani- ja viittomakielen asema vahvistuu. Hiidenkivi, vol. 3, 5, s. 6 (Uutisia). Jussila, Raimo Den finländska romanin och dess ordböcker. LexicoNordica. Nordisk forening for leksikografi, vol.4,s Jussila, Raimo Romanikielen lautakunta vaalii kielen elävyyttä. Romano boodos: Suomen mustalaislehti 1, s
14 Kemell, K. J. Glossat Suomen mustalaisten kielestä (Thesleffin sanakirjassa). Koivisto, Viljo Deulikaane tsambibi. Hengellisiä lauluja. Risadas Viljo Koivisto. Forssa. Koivisto, Viljo Johannesesko evankeliumos. Risadas Viljo Koivisto. Turku: Suomen Pipliaseura. Koivisto, Viljo Mustalaiset. Porvoo-Juva: Ristin Voitto. Koivisto, Viljo Rakkavaha romanes. Kaalengo tsimbako sikjibosko liin. Helsinki: Ammattikasvatushallitus ) Valtion painatuskeskus. Koivisto, Viljo. Puhutaan romania. (Edellisen suomennos.) Käsikirjoitus. Koivisto, Viljo Drabibosko ta rannibosko byrjiba. Ammattikasvatushallitus ) Kouluhallitus. Koivisto, Viljo. Lukemisen ja kirjoittamisen alkeet. (Edellisen suomennos.) Käsikirjoitus. Koivisto, Viljo Romano-finitiko-angliko laavesko liin. Romani-suomi-englanti sanakirja. Romany-Finnish-English Dictionary. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Helsinki: Painatuskeskus. Koivisto, Viljo Suomi romani-sanakirja. Finitiko romano laavesko liin. Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisuja 811. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 117. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kopsa-Schön, Tuula Kulttuuri-identiteetin jäljillä. Suomen romanien kulttuuri-identiteetistä 1980-luvun alussa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 641. Tampere: SKS. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Mustalaiskielen tekstisaneluettelo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki. Kronqvist, A. Mustalais-suomalaisen sanakirjan käsikirjoitus. Mustalaislähetyksen hallussa Helsingissä. Leiwo, Matti Äännesubstituutioista: erityisesti mustalaiskielen klusiilien mukautumisesta suomen fonologiseen järjestelmään. ) Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja, Vol. 7, s. 41)50. Leiwo, M Suomen romanikielen asemasta ja huollosta. Seppo Pekkola (toim.): Sadanmiehet. Aarni Penttilän ja Ahti Rytkösen juhlakirja. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 41: Lindh, A. Mustalaiskielinen aapiskirja. Käsikirjoite (n. 100 sivua), esipuhe päivätty Lappeenrannassa. Yksityishenkilön hallussa. Länsimäki, Maija Romanikieli on yksi suomen vähemmistökielistä. Kielikello 4, s (Arvost. teos: Romano-finitiko-angliko laavesko liin / Viljo Koivisto. Helsinki 1994.) Mustalaisasiain neuvottelukunta Mustalaiset vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Valtion Painatuskeskus. Mustalaiskielen ortografiakomitea Mustalaiskielen normatiivi sanasto. Eripainos Mustalaiskielen ortografiakomitean mietinnöstä 1971: A. Helsinki. Mustalaiskielen ortografiakomitea Mustalaiskielen ortografiakomitean mietintö. Komiteamietintö 1971: A 27. Helsinki. Nyman, K. M Kaaleiden Kielen Kieliopin Apuneuvo. Stockholm: Läromedelssektionen. Reinholm, Henrik August Finlands zigenare. Muinaistieteellisen toimikunnan arkistot, kansio n:87. Kansallismuseo, Helsinki
15 Sammallahti, Pekka Mustalaiskielen erikoispiirteitä. ) Zirikli. Julk. Pohjoismainen romaanineuvosto, Suomen mustalaisyhdistys ry ja Tukholman romaaniyhdistys. Skutnabb-Kangas, Tove Mustalaiskielen asema. Romano Boodos 4. Thesleff, Arthur Wörterbuch des Dialekts der finnländischen Zigeuner. Acta Societatis Scientiarum Fennicae XXIX:6. Helsinki. Thesleff, Arthur Zigenare, (Atlas öfver Finland, II). Helsinki. Valtonen, Pertti Études tsiganes 15, JGLS XLVI. Valtonen, Pertti Suomen mustalaiskielen kehitys eri aikoina tehtyjen muistiinpanojen valossa. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, historiallis-kielitieteellinen kirjasto. Valtonen, Pertti Markusesku evankeliumos. Kaalengo tsibbaha. Riitiba Pertti Valtonen. Tikkurila: Kristillisen kirjallisuuden seura. Valtonen, Pertti Suomen murtalaiskielen etymologinen sanakirja. Tietolipas 69. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Valtonen, Pertti Suomen mustalaisten kieli. Romano boodos 9)10: 5. Valtonen, Pertti. Trends in Finnish Romani. Ian F. Hancock. (toim.) Romani Sociolinguistics. International Journal of the s7ociology and language. Vehmas, Raino Suomen romaaniväestön ryhmäluonne ja akkulturoituminen. Turun yliopiston julkaisuja sarja B, osa 81. Turun yliopisto. Turku. Vuolasranta, Miranda Romano tšimbako drom. Kuvitus, taitto ja nuottigrafiikat Valfrid Åkerlund. Jyväskylä: Opetushallitus. Yhteystietoja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Sörnäisten rantatie HELSINKI Puh. (09) Fax. (09) , (09) Kimmo Granqvist, romanikielen tutkija Puh. (09) kimmo.granqvist@kotus.fi Hellevi Hedman-Valentin, romanikielen suunnittelija Puh. (09) hellevi.hedman@kotus.fi Anneli Hänninen, romanikielen lautakunnan sihteeri Puh. (09) anneli.hanninen@kotus.fi 15
Romanikielen tutkimus ja yliopisto-opetus. Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ROMANIKIELEN JUHLASEMINAARI, Paasitorni 28.9.
Romanikielen tutkimus ja yliopisto-opetus Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ROMANIKIELEN JUHLASEMINAARI, Paasitorni 28.9.2010 Käsitteitä Tieteen luonteenpiirteitä: objektiivisuus, kriittisyys,
LisätiedotRomanikielen kielipoliittinen ohjelma
Romanikielen kielipoliittinen ohjelma Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Romanikielen kielipoliittinen ohjelma Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsinki Romanikielen kielipoliittinen ohjelma Hyväksytty
LisätiedotSelvitys Suomen romanikielen nykytilasta sekä kielentutkimuksen ja -huollon tarpeista
Selvitys Suomen romanikielen nykytilasta sekä kielentutkimuksen ja -huollon tarpeista Kimmo Granqvist 22.2.2006 1 Taustaa 1.1 Suomen romanit Suomen romaneja arvioidaan olevan kaikkiaan n. 13 000, joista
LisätiedotRomanilapset ja romanikieli
Romanilapset ja romanikieli Kimmo Granqvist Romanikieli on puhujamäärältään EU:n merkittävimpiä vähemmistökieliä. Se on yksi Suomen perustuslain 17 :ssä nimetyistä vähemmistöjen kielistä. Sen käyttömäärä
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) perustettiin vuonna 1976 yhdistämällä useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimivia
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotSuomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia
Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotRomanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotNäinä aikoina, jolloin valtion niin sanottua
MIKSI SUURET SANAKIRJAT PITÄÄ TEHDÄ? Näinä aikoina, jolloin valtion niin sanottua tuottavuusohjelmaa toteutetaan eli resursseja systemaattisesti vähennetään, joudutaan kielentutkimuslaitoksessakin perimmäisten
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)
Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS) Jakson tavoitteena on kielididaktiikan perusteisiin sekä tunnin suunnittelun perusperiaatteisiin tutustuminen.
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri
LisätiedotKielen aika. Valtionhallinnon 200-vuotisnäyttelystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 2.10.2009. Kielen kirjallinen käyttö
Kielen aika Valtionhallinnon 200-vuotisnäyttelystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 2.10.2009 Kielen asema 1200 Kielen kirjallinen käyttö 1200-luku Novgorodin karjalankieliset tuohikirjeet (mm.
Lisätiedot28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman
28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 172. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004 N:o 172 176 SISÄLLYS N:o Sivu 172 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotYliopistonlehtori, dosentti
Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotTieteellisten seurojen julkaisutoiminta Eeva-Liisa Aalto
Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta 17.9.2004 Eeva-Liisa Aalto Kotimaisten sarjojen esikoiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1834 Acta Societatis Scientiarum Fennicae 1840 Suomi, Tidskrift
Lisätiedot2004 TOUKOKUU. Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi
2004 TOUKOKUU Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi 15 lauantai 16 sunnuntai 21 17 maanantai 18 tiistai 19 keskiviikko 20 torstai 21 perjantai 22 lauantai 23 sunnuntai 22 24 maanantai 25 tiistai
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Helsinki 22.8.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Hallituksen esitysluonnos laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo
KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai
LisätiedotSISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997
1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,
LisätiedotPHUKIBA BEREȞESKO 2017 PHUUJAKO VELKIBONNA
PHUKIBA BEREȞESKO 2017 PHUUJAKO VELKIBONNA Finitiko them hin dielade aro phuuja, so hin botnosko laagako paalal iego falliba. Phuuja ȟluutavena buut saakenna, so tšalavena buuriboskiiren. Phuujako koni
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotTammikuu 2012. Muista äänestää! Sunnuntai. vk 52. Vk Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1
Tammikuu 2012 Vk Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1 Loppiainen 2 3 4 5 6 7 8 vk 52 1 Sunnuntai Uudenvuodenpäivä 2 3 4 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
LisätiedotKielipankki ja FIN-CLARIN
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin
LisätiedotHei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli
Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kotimaisten kielten keskus ovat sopineet
LisätiedotHELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 2013 2014 Malawin Pipliaseura Valmistuneiden raamatunkäännösten painaminen
LisätiedotTrosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista
LisätiedotKokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.
PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotKirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet
Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet 2005 - listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet 1. Tiedekunta- ja yliopistohallinnon tehtäviä KIRKKOHISTORIAN LAITOS Johtajat
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860
LisätiedotKIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotRomanikielen kielipoliittisen seurannan vuosiraportti 2009
Romanikielen kielipoliittisen seurannan vuosiraportti 2009 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1.1. 31.12.2009 Henry Hedman 2 SISÄLLYS Esipuhe 1. Kielellisten oikeuksien vahvistamis ja toteutumistoimenpiteitä...3
LisätiedotSUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ
SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ Jussi-Pekka Hakkarainen Kirjaston tori Porthania, P674 13.3.2013 1 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Pilottikausi käyntiin
LisätiedotHelsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotMitä voin lainata Kielipankista?
Mitä voin lainata Kielipankista? Mietta Lennes FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0-lisenssillä. Sisällön on tuottanut FIN-CLARIN-työryhmä (Mietta Lennes,
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 19. kokouksesta 24.11.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotSuomalaisen romanitutkimuksen vuosisadat
katsaus Suomalaisen romanitutkimuksen vuosisadat Suomalainen romanitutkimus sai alkunsa harrastajien ja kansanrunoudentutkijoiden työstä, jotka olivat kiinnostuneita kulttuurista ja Suomen romanien kielestä.
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotRomanikielen kielipoliittisen seurannan vuosiraportti 2010
Romanikielen kielipoliittisen seurannan vuosiraportti 2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1.1. 31.12.2010 Henry Hedman 2 SISÄLLYS ESIPUHE...3 1. KIELELLISTEN OIKEUKSIEN VAHVISTAMIS- JA TOTEUTUMISTOIMENPITEITÄ...3
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi.
LisätiedotKielistrategiasta toiminnasta
Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto
LisätiedotDIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN TALO. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa
KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSuomen romanikieli: sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet
Suomen romanikieli: sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet Henry Hedman Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 8 Copyright @ Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsinki
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotKielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotSuunvuoro Komppa, J., Lappalainen, H. & Lauranto, Y., 21 maaliskuuta 2018, julkaisussa : Virittäjä. 122, 1, s Sivumäärä
Yrjö Lauranto yliopistonlehtori, dosentuuri Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto Henkilöstöpalvelut!!Postal address: PL 3 (Fabianinkatu 33) 00014 Suomi!!Email: yrjo.lauranto@helsinki.fi!!phone:
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...
1 Nuorisovaltuuston kokous ESITYSLISTA AIKA ma 7.1.2019 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT AS IAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 2 KOKOUKSEN AVAUS... 3 3 KOKOUKSEN
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 61 19.02.2018 Asukaslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 61 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 168 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Suomennos LA 127/2001 vp Gunnar Jansson /r ym. LAKIALOITE 127/2001 vp Arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tausta Eduskunta hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta
LisätiedotHarri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015
Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotVAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45
Elokuu Viikko 32 Jakso 1 5 Maanantai 6 Tiistai 7 Keskiviikko 8 Torstai 9 Perjantai 10 Lauantai 9.30-10.45 11.25-12.40 ruokailut 4 VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 erillinen info erillinen info 12.50-14.05 11
Lisätiedot