TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA. Tiina Honkonen ja Reija Salovaara

Transkriptio

1 TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA Tiina Honkonen ja Reija Salovaara

2 Tiina Honkonen ja Reija Salovaara YTM, nuoriso- ja sosiaalityöntekijä, opettaja ja työnohjaaja Yrittäjä: Myötätuuli Tiina Honkonen Ky: Koulutusta, työnohjausta ja yksilö- ja ryhmänohjauspalveluja Yhteisöpedagogi (YAMK); Yhteisöjen kehittäminen, kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työura nuorisojärjestöissä: Kouluyhteistyötä ja viestintää Koulutusaineistoja ja koulutusmalleja koulujen ja kansalaistoiminnan käyttöön. Vankka kouluttajakokemus yhdessä ja erikseen.

3 Turvallinen luokka Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Aktiivinen prosessi, johon tarvitaan oppilaiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa opettajaa, muita opettajia ja koulun aikuisia sekä yhteistyökumppaneita. Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle. Turvallisuus mielletään koulussa usein fyysiseksi turvallisuudeksi eli väkivallattomuudeksi sekä paloja liikenneturvallisuudeksi. Oppilaiden turvallisuuden tunne sekä hyvä ja rauhallinen olo ovat kuitenkin yhtä tärkeitä ja laajempia asioita.

4 Turvallisuus on tunnetta ja työrauhaa Voi kysyä opettajalta mitä tahansa ilman nolaamisen pelkoa. Oppilas tietää, mitä häneltä odotetaan. Tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä, miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin. Ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. Turvallisen koulun oppilas ei muistele aikuisena niinkään koulumenestystään kuin sitä kannustusta, jota hän sai opettajiltaan ja sitä, miten tärkeitä ja kivoja kaverit olivat. Mitä turvallisempi tunne, olotila ja ryhmä, sen paremmat mahdollisuudet oppilaalla on oppia ja kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi.

5 Kirjasta Kirja vastaa kysymykseen, miten luokan turvallisuuden tunne syntyy ja miten sitä ylläpidetään sekä antaa eväitä ja konkreettisia työkaluja siihen. Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa avaa kirjan keskeisiä käsitteitä turvallisuutta, yhteisöllisyyttä, osallisuutta, iloa ja oppimista. Kirjan toinen osa antaa työkaluja turvallisen ryhmän rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

6 Tukea ja voimaa arkityöhön Kirjan tavoitteena on tuoda opettajalle voimia. Ei viedä niitä. Tai kanavoida voimia mihinkään uuteen ja erilliseen. Kirjan ideat ja toimintatavat eivät vaadi ylimääräistä aikaa tai rahaa. Ne eivät ole projekteja vaan kyse on arkipäivän toimintatavoista, asenteesta ja motivaatiosta. Kirjan tavoitteena on tukea opettajaa koulun perustehtävien, oppimisen ja oppilaiden kasvun tukemisessa ja helpottaa hänen arkityötään. Kirjan näkökulma on ehkäisevässä työssä. Pääkohderyhmänä ovat 5 9-vuosiluokkien opettajat.

7 Joka luvussa Faktaa ja tietoa Opettajan pohdittavaksi Harjoitteita koko ryhmän kanssa Tavoite Tarkka tehtävänanto Toiminnallisuus Itsenäisiä tehtäviä

8 Käsitteet liittyvät tiiviisti toisiinsa Oppimisen edellytys on oppilaan kokema hyvä olo ilo. Oppilaat kasvavat samanaikaisesti luokan kanssa. Oppilaan kasvu luo pohjan ryhmäprosesseille. Terve kasvu ja hyvä olo edellyttävät luokan turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne syntyy osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

9 Turvallisen luokan prosessi Prosessina luokkaan rakennetaan ensin yhteisöllisyyttä, joka synnyttää osallisuutta. Osallisuuden myötä kehittyy luokan turvallisuus ja oppilaiden kokema ilo. Yhdessä ne mahdollistavat koulun perustehtävien, oppimisen ja oppilaiden kasvun toteutumisen.

10 Perusta on laissa Perusopetuslain (1998/628, 29 ) mukaan kaikilla oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjältä vaaditaan koululaeissa monia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Järjestyssäännöt. Ne velvoittavat koulua olemaan turvallinen ja viihtyisä yhteisö, jossa oppilaiden yhteenkuuluvuuden, ystävyyden ja turvallisuuden kokemukset antavan vankan pohjan opiskelulle. Koulun tulee myös valvoa ja seurata näiden suunnitelmien ja sääntöjen toteutumista.

11 Turvallisuuden viisi osatekijää 1. Hyväksyntä ja välittäminen 2. Luottamus 3. Haavoittuvaksi alistuminen 4. Tuen antaminen 5. Sitoutuminen Opettaja luo avoimen ja hyväksyvän tunneilmapiirin. Nuoret oppivat luottamusta ja olemaan omia itseänsä. Oppilaat ottavat vastuuta ja luottavat itseensä. Luovuus, yhteistyökykyisyys ja toisten tukeminen. Nämä sitouttavat oppilaat ryhmään ja sen toiminnan tavoitteisiin.

12 Opettaja turvallisuuden edistäjänä Turvallinen luokka, kuten mikä tahansa ryhmä tarvitsee toimiakseen jonkun, joka vastaa sen olemassaololle välttämättömistä tehtävistä. Opetussuunnitelmassa mainittujen asioiden opettaminen ja oppimisen varmistaminen. Ryhmän ja sen jokaisen oppilaan turvallisuuden tunteesta huolehtiminen. Opettaja siis edistää luokassa yhtä aikaa kahta asiaa, tietoa ja tunnetta.

13 Opettaja on kasvattaja Pelkkä taitojen ja tietojen opetus riittää harvoille. Inhimillistä vuorovaikutusta ja kasvatusta, joka vaikuttaa koko ihmiseen. Tietoinen kasvattaminen on tekoja oppilaiden turvallisuuden tunteen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Opettaa ei voi, jos ei myös kasvata. Nuoruus on uusi mahdollisuus. Nuori tarvitsee aikuista tukemaan ja kannustamaan koulunkäynnissä ja aikuiseksi kasvamisessa. Pedagoginen rakkaus ja kasvamaan saattaminen.

14 Turvallisen ryhmän rakentaminen Lukuvuoden alulla suuri merkitys sille, millainen vuodesta tulee. Uuden luokan oppilaat etsivät paikkaansa ja rooliaan. Aloittava ryhmä on vastaanottavainen niin informaatiolle kuin tunteita ja tekoja ohjaavalle toiminnalle. Opettaja vaikuttaa ryhmän vuorovaikutukseen, tunteisiin, kiinnostuksen ja motivaation herättämiseen eli pinnan alla tapahtuviin ryhmädynamiikan liikkeisiin. Ryhmä ei muodostu vielä silloin, kun osataan nimet. Yhdessä tekeminen ja yhteiset tavoitteet ryhmäyttävät.

15 Koko lukuvuoden ajan Opettajan luo ryhmälle rajat ja turvallisuuden tunteen. Jos alun lataus hukataan, on luottamuksen ja innostuksen kerääminen haasteellista. Tärkeää ryhmädynamiikan ja ryhmän turvallisuuden kannalta on kuherruskuukauden jälkeen tulevien ristiriitojen ratkaisu ja se, miten hankalista tilanteista selvitään. Turvallista ryhmää rakennetaan ja ylläpidetään koko kouluvuoden aikana.

16 Opettajan pohdittavaksi Millaiset tekijät ylläpitävät ja vahvistavat oppilaiden turvallisuuden tunnetta? Miten tuet turvallisen ryhmän rakentumista?

17 Yhteisöllinen koulu on turvallinen Yhteisöllisyys kehittyy ja vahvistuu pienistä kouluarjen asioista, teoista ja toimintatavoista. Mikään luokka ei ole automaattisesti yhteisö, vaan yhteisöllisyys kehittyy vähitellen ja sitä on myös pidettävä yllä. Yhteisöllisyys on tunne siitä, että koulussa on hyvä olla ja kaikilla on mahdollisuus osallisuuteen koulun toiminnassa. Koulu on kodin ohella yksi nuorten tärkeimmistä yhteisöistä. Minuus syntyy ja vahvistuu aina uudestaan ympäristön tuella ja siinä elettäessä. Nuoret tarvitsevat vanhempien lisäksi yhteisön, koulun ja kavereiden tukea omaa minuutta rakentaessaan.

18 Yhteisöllisyys lisää oppimista Yhteisöllisyys edellyttää jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta, omasta tarpeellisuudesta ja ryhmän hyväksynnästä. Koulussa yhteenkuuluvuudentunne toimii tärkeänä viitekehyksenä oppimiselle. Yhteenkuuluvuuden tunne ei ehkä itsessään edistä oppimista, mutta se lujittaa oppimisen edellytyksiä.

19 Yhteisöllinen koulu rakentuu Oppilaiden keskinäinen sekä oppilaiden, opettajien ja koulun muiden aikuisten välinen vuorovaikutus. Yhteenkuuluvuuden tunne luokissa ja koko koulussa. Yhteiset kokemukset, perinteet, tapahtumat ja yhdessä tekeminen. Pienryhmä-, oppilaskunta-, ja tukioppilastoiminta. Luokkien ryhmäyttäminen. Todellinen yhteisöllisyys toteutuu koulun toimintakulttuurissa, ei yksittäisissä toimintamuodoissa tai toimenpiteissä. Haasteena on rakentaa koko koulun yhteisöllisyyttä.

20 Opettaja on ryhmän ohjaaja Opettajan roolista käsin opettaja vastaa ryhmän asiatavoitteen etenemisestä ja kyseessä olevan oppiaineen opettamisesta. Ryhmän ohjaajan roolista käsin hän huolehtii ryhmän tunnetavoitteesta, ryhmäprosesseista ja ryhmän turvallisuudesta. Ryhmän ohjaajana opettajan tulee ymmärtää ryhmäprosesseja ja ryhmässä pinnan alla tapahtuvia asioita. Kaksoisrooli antaa opettajalle avuksi erilaisia työkaluja ja välineitä sekä laajemman työkalupakin.

21 Opettaja ryhmän ohjaajana Opettajalla on ryhmän johtajana valtaa ja hän säätelee ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Opettaja vaikuttaa ryhmän toimintaan myös sillä, millaista käyttäytymistä hän pitää suotavana ja mitä vältettävänä. Jos opettaja ei ota ryhmän vetovastuuta, sen ottaa yksi tai useampi oppilaista. Opettaja voi sekä sytyttää että sammuttaa ryhmän. Toisaalta opettaja sammuttaa, tai ainakin hillitsee ryhmän toimintaa silloin, kun ryhmästä nousevat virikkeet eivät ole oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Toisaalta ryhmässä oleva innostus, kyky ja osaaminen saattavat jäädä toteutumatta, jos opettaja ei auta ryhmää syttymään.

22 Muista Ryhmän ohjaajan rooli antaa opettajalle tilaa nähdä luokka ja sen oppilaat omaa oppiainettaan laajemmasta viitekehyksestä. Joskus on tarpeen unohtaa oma oppiaine ja sen opettaminen. Keskity voimistamaan turvallisuuden tunteen rakentumista, ja ryhmää ja yhteisöllisyyttä. Se mahdollistaa myös oppiaineesi oppimisen.

23 Opettajan pohdittavaksi Miten koulussasi vahvistetaan yhteisöllisyyttä? Mitä konkreettisia toimintatapoja teillä on? Millaisia ryhmäkokemuksia sinulla on? Miten ne ovat vaikuttaneet tapaasi työskennellä ryhmän ohjaajana? Miten voit opettajana vaikuttaa ja ohjata ryhmädynamiikkaa?

24 Osallisuus on kaikkien oikeus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan oppilaiden vaikuttamista ja aktiivista kansalaisuutta. Osallisuus koulussa näyttäytyy monesti lähinnä vaatimuksena oppilaskunta- tai tukioppilastoiminnan aktivoimisesta. Silloin osallisuus koskettaa vain aktiivisimpia nuoria ja siihen liitetään ajatus edustuksellisuudesta. Edustuksellisuuden lisäksi on erittäin tärkeää tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Turvallinen ja yhteisöllinen koulu syntyy kaikkien mahdollisuudesta osallisuuteen. Jotta nuori haluaa ja uskaltaa osallistua ja laittaa omat ideansa ja ajatuksensa peliin, tulee ryhmän olla tarpeeksi turvallinen.

25 Osallisuuteen kasvetaan ja kasvatetaan Osallisuudella tarkoitetaan nuorten mahdollisuutta vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, itseään koskevien päätösten tekoon ja itseään koskeviin asioihin. Osallisuus on toimintaa, jossa nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Motivaatio kasvaa, toiminnan tulokset paranevat, lisää sitoutumista ja asiat koetaan enemmän omiksi.

26 Osallistumaan oppii osallistumalla On paljon asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ilman erillistä rahaa tai hankkeita. Koulu voi haastaa oppilaita arjen vaikuttamiseen ja saada samalla koulusta oppilaiden oloisen ja turvallisen paikan. Osallisuus on aina yhteisöllistä ja antaa myönteisiä kokemuksia yhdessä tekemisestä. Osallisuus on toimintaa yhteiseksi hyväksi.

27 Vaatii aikuisten asenteen muutosta Koulu joko tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi tai estää sen. Vastuu itsestä, muista ja ympäristöstä kasvaa sitä tukevassa toimintakulttuurissa. Tärkein askel nuorten osallisuuden mahdollistumiseen on aikuisten asenteen muutos. Nuorten osallisuuden mahdollistaminen vaatii opettajalta paljon, mutta se myös antaa paljon. Nuorilta saatu palaute auttaa jaksamaan ja nuorten innostus tarttuu. Huom. Eri-ikäisten oppilaiden yhteistoiminta.

28 Ilo antaa tilaa oppimiselle Ilo on perusvoima, jolla voidaan vastustaa ja vähentää sen vastavoimia surua, riitoja, koulukiusaamista, pahaa oloa, epäsosiaalista käyttäytymistä ja väkivaltaa. Iloa tulee kasvattaa ja lisätä tietoisesti. Ilo syntyy ja sitä synnytetään yhdessä tekemällä, toisen arvostamisella, huomaamisella, kiittämisellä ja kannustamisella. On tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka tuottavat itselle iloa ja nähdä niiden yhteys toisten iloon. Iloa tuottavien asioiden ei tarvitse olla suuria, pikemminkin sellaisia, että niitä on jokaisessa päivässä.

29 Tunne tarttuu Iloisen ihmisen seurassa tulee itsekin iloiseksi ja masentuneen seurassa apeaksi. Oppilas tai opettaja voi osaltaan levittää iloa ja hyvää oloa kouluun olemalla itse iloinen. Yksilön ilo vahvistaa yhteisön iloa ja toisinpäin yhteisön ilo tarttuu yksilöön. Ilo synnyttää innostusta, aktiivisuutta, kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Ilo kasvaa yhdessä tekemällä ja toimimalla. Luokassa pitää olla naurua.

30 Ryhmässä toimiminen edellyttää tunnetaitoja Vaikka tunnetaitojen opetus koulussa on vähäistä, ne ovat yhtä tärkeitä kuin luku- ja kirjoitustaitokin. Tunnetaitoja voidaan opetella konkreettisissa tilanteissa, jotka herättävät tunteita. Näitä taitoja kannattaa harjoitella, koska osaamalla viestiä selkeästi omista tunteista, hankalat vuorovaikutustilanteet helpottuvat. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat läheistä sukua toisilleen, sillä tunteiden ilmaiseminen ja toisten tunteiden tulkitseminen on vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Empatia on vaikein tunnetaito oppia. Empatia on pieniä tekoja toisen hyväksi.

31 Tärkeintä aito läsnäolo Opettaja on nuorelle merkittävä, turvallinen ja pysyvä aikuinen kouluvuoden aikana. Opettaja on kasvattaja, joka tukee nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja kasvua omaksi itsekseen. Olemalla kiinnostunut siitä, mitä nuori on tehnyt, kokenut ja oppinut, aikuinen antaa luvan ja tilan nuoren erilaisille tunteille.

32 Oppimisen ilo Jokaisella oppilaalla on edellytykset oppimiseen, mikäli hänellä on tietyt perusasiat kunnossa. Kunnossa olevat kotiasiat, turvallinen oppimisympäristö, jossa vuorovaikutussuhteet toimivat, luokan ja opettajan tuki sekä oppimisen kokeminen merkitykselliseksi. Jos jokin näistä tekijöistä ei nuoren elämässä ole kunnossa, koulusta, opettajasta ja luokan turvallisuudesta tulee erityisen merkityksellisiä. Kun turvallisuus ja oppimisen tuomat haasteet ovat tasapainossa, syntyy oppimisen ilo.

33 Yhdessä oppimassa Parhaat oppimistulokset saavutetaan turvallisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kun oppiminen tuntuu vaikealta, toisten tuki kannustaa ja lohduttaa. Ryhmässä jaetaan myös oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset. Opettaja on kannustaja ja tsemppaaja. Opettajan tehtävä on antaa mahdollisimman paljon myönteistä palautetta nuoren tekemisistä, onnistumisista ja persoonasta.

34 Opettajan pohdittavaksi Miten tuet luokan yhteisöllistä, yhteistä oppimista, jossa oppilaat voivat oppia myös toisiltaan? Miten myönteinen palaute edistää oppimista? Millaisista asioista annat myönteistä palautetta?

35 Tavoite ja päämäärä Turvallisella koululla, kouluopetuksella ja kasvatuksella on aina tavoite ja päämäärä. Kouluopetuksessa tavoitteellisuus tarkoittaa opetussuunnitelman ja sen arvojen mukaisesti suunniteltua ja toteutettua opetusta sekä opiskelun ja oppimisen arvioimista ja uudelleen suuntaamista. Usein ajatellaan, että koulun tavoitteena on tietojen ja taitojen opettaminen. Helposti unohtuu, että perusopetuslaki (628/1998) asettaa koulun päätavoitteeksi oppilaiden kasvun ihmisinä ja kansalaisina.

36 Tärkeä aikuinen Opettaja on nuorelle tärkeä aikuinen. Turvallinen luokka ja osallistava opettajat muistetaan aikuisenakin. Osa jokapäiväistä arjen työtä. Asenne enemmänkin kuin lisätyö. Kokeile, innostu ja anna oppilaille tilaa tehdä ja kasvaa. Et ole yksin, vaan tukenasi on yhteistyöverkosto.

37 Lue lisää ja ota yhteyttä Kirja ilmestyy huhtikuussa 2011 PS-Kustannus Postia meille: Kiitos! Tiina Honkonen ja Reija Salovaara