Kuntoarvio. Linnan koulu Maksalantie Saarijärvi. Hanke nro: 8520 /

Transkriptio

1 Maksalantie Saarijärvi Hanke nro: 8520 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (30) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjaluettelo Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Alueosat Päällysteet Alueen varusteet Alueen rakenteet Kuivatusosat Talo-osat Perustukset Alapohjat Runko Julkisivut Vesikatot Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Tilat ja tilapinnat Tilavarusteet LVIA- Järjestelmien kuntoarvio LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Väestönsuojan LVI-järjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO S1 Asennus ja apujärjestelmät S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S25 Valaisujärjestelmä TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Liite 1, Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Paperiniteen liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat

3 2 (30) 1 Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2013 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2013 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Erkki Autio. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien, sekä lämmitys-, vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt on tehnyt Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie OULU OULU OULU puh puh p uh henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa Inspecta Oy Henri Käyrä, RI

4 3 (30) 2 Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmä-määräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6D10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6D10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6D10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1D5 vuoden kuluessa. 2.1 Tarkastuksen kohteena on. Kohde käsittää kaksi rakennusta. Vanhempi rakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on luokkatilat, keittiö ja henkilökunnan sosiaalitila. Toinen rakennus on valmistunut vuonaa 1985 ja siinä on liikuntasali sekä pukutilat, teknisen työn tila ja yksi opetusluokka. Vanhempi rakennus on kerrosalaltaan noin 200 m 2 ja lisärakennuksen kerrosala on noin 400 m 2. Kiinteistöjen kuntoa on ylläpidetty ja viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty vanhempaan rakennukseen vuonna Seuraavan 10-vuotisjakson aikana kohteeseen kohdistuu lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin vuoden kuluttua. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alue on pääasiassa hiekka/sorapinnalla sekä osin luonnontilassa ja nurmipinnalla. Pihalla on muutamia leikkivälineitä sekä katosrakennelma. Päällysrakenteisiin kohdistuu pientä huoltoluonteista kunnostustarvetta ja leikkivälineissä sekä katoksessa on kunnostustarvetta. Laajempiin uusimistöihin ei kuitenkaan ole tarkastusjaksolla tarvetta. Rakennustekniikka Vanhemmalla, 1920-luvulla valmistuneella osalla on tuulettuva ryömintätilallinen alapohjarakenne ja rakennus on perustettu luonnonkivien varaan. Rakennuksessa on hirsirunko ja julkisivupinnat ovat rimalomalautaverhoiltuja. Seinien sisäpintaan on asennettu lisälämmöneristys arviolta 80-luvulla. Rakennuksessa on harjakatto ja katteena on sinkitty rivipelti. Rakennuksessa ikkunoiden ulkopuitteet ovat alkuperäiset ja sisempi ikkunalehti on uusittu sekä varustettu lämpölasilla. Ulko-ovet ovat arviolta 80 -luvulta. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on maanvarainen betonialapohjarakenne, jossa on osin koolattuja puulattioita. Perustusrakenteena on betonianturoiden varaan tehty harkkosokkeli. Ulkoseinärakenteet ovat rankarakenteisia ja julkisivupinnat ovat rimalomalautaverhoiltuja. Rakennuksessa on harjakatto ja katteena on alkuperäinen tiilikate. Ikkunat ovat alkuperäisiä MSK-puuikkunoita ja ulko-ovet ovat alkuperäisiä puu-paneeliovia. Vanhemman rakennuksen julkisivupinnat ovat huoltomaalauksen tarpeessa ja samassa yhteydessä on syytä kunnostaa vuonna 1985 rakennetun osan sisäpihan puoleiset julkisivurakenteet. Ikkunoissa ja ulko-ovissa on ulkopuitteissa sekä tiivisteissä kunnostustarvetta ja korjaus kannattaa ajoittaa julkisivuremontin yhteyteen. Molempien rakennuksien vesikatoissa on huoltoluonteista kunnostustarvetta. Seuraava laajempi peruskorjaus rakennuksiin on ajankohtaista vuoden kuluessa. Peruskorjauksissa mm. vesikattorakenteet ja sisäpinnat menevät pääosin uusiksi. Kohteessa havaittiin lisätutkimustarvetta mm. alapohjarakenteiden osalta ja lopullinen korjaustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä.

5 4 (30) Sisätilat Molemmissa rakennuksissa sisäpinnat ovat pääosin vuodelta 1985 ja laskennallisesti niillä on käyttöikää jäljellä 5 15 vuotta. Nykykunnon perusteella pintarakenteisiin on syytä tehdä pieniä huoltoluonteisia kunnostuksia lähivuosina ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 15 vuoden kuluessa. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Sisäänkäyntien yhteydessä ei ole kulkuluiskia, joten liikuntarajoitteisten kulku kohteessa on haastavaa. Liikuntarajoitteisten liikkuminen on syytä huomioida tulevissa korjauksissa. Lisäksi pihan leikkivälineissä on kunnostustarvetta ja putoamissuojaukset ovat osin puutteelliset. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Käytössä olevissa tiloissa ei havaittu merkittäviä puutteita ilman vaihtuvuudessa. Sisäilman epäpuhtaudet Vanhan osan eteistilassa sekä keittiössä oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju jonka aiheuttaja on syytä selvittää lisätutkimuksin. Vuonna 1985 valmistuneella osalla havaittiin mikrobivaurioon viittaavaa hajua luokkahuoneen lattian rajoista sekä eteistilassa. Lisäksi tiloissa aistittiin mineraalivillan hajua, mikä viittaa ilmavuotoihin. Asian selvittämiseksi on syytä tehdä lisätutkimuksia. Melu Tiloihin ei aiheudu merkittävää ulkopuolista meluhaittaa. Teknisen työn luokan vieressä on opetustila ja jos molemmissa tapahtuu opetusta samanaikaisesti saattaa meluhaittaa aiheutua. Sisävalaistustasot Sisävalaistustaso on riittävä. Pihan valaistus on käyttäjien mukaan puutteellinen ja sitä olisi syytä parantaa. LVI-tekniikka Rakennuksessa on öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksen lämmitys- vesi ja viemärijärjestelmät ovat pääosin uusittu 1980-luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Lähivuosien merkittävin ylläpito-toimenpide kohdistuu patteritermostaattien uusimiseen lämmitysjärjestelmien tasapainotukseen. Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivilla-vaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon sekä alueelliseen kuitukaapeliverkkoon. Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat pääosin 1980-luvulta ja järjestelmillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Järjestelmät ovat kokonaisuudessa tyydyttävässävälttävässä kunnossa ja ne ovat nykyisellä käyttöasteella ja toimivat. Seuraavan sisätiloihin kohdistuvan peruskorjauksen yhteydessä sähkö- ja tietotekniset järjestelmät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan Energiatalous Kiinteistön kulutustietoja ei ollut käytettävissä.

6 5 (30) 2.2 Yhteenveto kunnossapitokustannuksista RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset LVI-tekniikan kustannukset Sähkötekniikan kustannukset Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.

7 6 (30) Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Rakenteiden kuntotutkimukset o Alapohjarakenteet o Yläpohja o Ulkoseinät Leikkivälineiden turvatarkastus Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa Peruskorjauksen hankesuunnittelu Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Katoksen ja jätepisteen takana olevan aidan maalaus. 300 Siivotaan yläpohjatilasta sinne kuulumaton tavara. 500 Asennetaan yläpohjatilaan pieneläinverkot räystäälle Korjataan vanhan osan yläpohjassa oleva kosteusvaurio Korjataan ullakon IV-tilan vaurio. 500 Viemärin tuuletusputken eristäminen 500 Kartoitetaan ja uusitaan lavuaarien kuivuneet tiivisteet/hajulukot 1000

8 7 (30) Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Maksalantie 9, Saarijärvi Koulurakennus: Liikuntasali ja käsityöluokka: Kerrosluku (kpl): 1 Kerrosluku (kpl): 1 Tilavuus: - Tilavuus: - Kerrosala: 200 m2 Kerrosala: 401 m2 Valmistumisvuosi: 1920 Valmistumisvuosi: 1985 Pääasiallinen rakennusaine: Puu Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harja Kattotyyppi: Harja Kate: Pelti Kate: Tiili Lämmitysjärjestelmä: Öljy Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto Kohteeseen ei ollut tarkempaa korjaushistoriaa käytettävissä, paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella kohteessa on tehty ainakin seuraavia toimenpiteitä: Vanhan osa vesikatto uusittu arviolta luvulla. Vanhan osan tilapinnat peruskorjattu 80-luvulla. Vanhan osan LVIS -saneeraus Öljykattila, poltin ja savupiippu Koneellinen ilmavaihto 1985/2000-luvulla. Kuitu/yleiskaapeli 2000-luvulla. Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Tarjouspyyntöasiakirjat Pohjapiirustukset päärakennuksesta. Liikuntasalista ei ollut piirustustietoa. Ennen kuntoarvion tarkastuksia haastateltiin kiinteistön käyttäjiä. Kyselyyn vastasi viisi henkilöä. Tulokset Vastaajien poistettu lisäkommentteja: julkisesta julkaisusta. Vesivuodot ja vauriot Liikuntasalin kohdalla kivijalka halkeilee. Uuden puolen rännejä on rikki. Keittiön ilmanvaihto ei riitä (kostea höyry). Lämpötila Syksyllä tiloissa on kylmä. Uuden puolen lattiat ovat kylmät, mutta se ei johdu vedosta. Vanhan puolen opettajanhuoneen lattia on kylmä. Hajuhaitat Ajoin viemärin hajua tiloissa, johtuu kuivuvista hajulukoista. Vanhan rakennuksen eteinen tunkkainen aamulla ja viikonloppuisin. Puutyöluokan ilmanvaihto on puutteellinen (useita kommentteja). Terveys Puutyöluokassa menee nokka tukkoon. Muita havaintoja Vanhan koulun rappuset vaaralliset talvella. Vanhan päärakennuksen ulko-ovi tulisi uusia.

9 8 (30) Kuntoluokka Päällysteet Piha-alueen pysäköintialueet, kulkuväylät ja etupiha ovat sora/hiekkapinnalla. Muilta osin tontti on luonnontilassa sekä osin nurmipinnalla. Pihan päällysteet ovat pääosin tarkoituksen mukaisessa kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Kunnostustarvetta on lähinnä rakennuksen vierustoilla, missä nurmi ja kasvillisuus on levinnyt päällystetyille osille. Leikkivälineiden kohdilta puuttuu asianmukaiset putoamissuojaukset (ks. kohta 114 Alueen varusteet). Päällysteiden kunnostus reuna-osilta Leikkialueen putoamissuoja-alustojen kunnostus. 500 Kuva 1. Etupihan päällysteitä. Kuva 2. Rakennuksien vierustoilla kasvillisuus on hieman levinnyt päällystetyille osille Alueen varusteet Pihan alueella on keinut ja muutamia kiipeilytelineitä. Leikkivälineiden puuosissa on kunnostustarvetta ja ne eivät täytä kaikilta osin turvamääräyksiä. Puutteita on mm. putoamissuojissa ja keinujen ketjuista puuttuu sormisuojuksia. Leikkivälineiden kunnostus ja on syytä tehdä SFS-standardin mukainen turvatarkastus, jonka pohjalta tarkemmat toimenpidesuositukset selviävät

10 9 (30) Kuva 3. Keinuista puuttuu sormisuojat ja putoamissuojaukset ovat puutteelliset. Kuva 4. Pihan leikkivälineitä Alueen rakenteet Pihapiirissä on puinen katos sekä elementtirakenteisia puuaitoja. Jäteastioiden ympärillä on myös puuaita. Vanhan osan pääsisäänkäynnin kohdalla sekä keittiön sisäänkäynnin kohdalla on betoni/kivirakenteiset portaat. Pihakatos alkaa olla huoltomaalauksen tarpeessa. Jätekatoksen ympärysaita on maalauksen tarpeessa. Muilta osin aidat ovat kunnossa ja seuraava maalaus on ajankohtaista arviolta vuoden kuluessa. Sisäänkäyntien yhteydessä ei ole kulkuluiskia tai vastaavia liikuntarajoitteisille. Käyttäjäkyselyn mukaan pääsisäänkäynnin portaat ovat vaaralliset talvella, mikä todennäköisesti johtuu liukkaudesta/lumesta. Asian korjaaminen vaatisi käytännössä katoksen rakentamista tai sulanapitolämmitystä ja niitä on syytä harkita erikseen. Katoksen ja jätepisteen takana olevan aidan maalaus. 300 Rakennettaan invaluiska pihaportaisiin (ei huomioitu PTS) 1500 Kuva 5. Pihan katoksen puuosissa on kunnostettavaa. Kuva 6. Aidat ovat kunnossa.

11 10 (30) Kuva 7. Pääsisäänkäynti vanhalle osalle. Kuva 8. Sisäänkäynti keittiön kohdalla Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla pois tontilta sekä osin pintavedet imeytetään maahan. Pintamaat viettävät pääosin rakennuksista poispäin ja puutteitta vedenohjauksessa on lähinnä muutamissa kohdissa syöksytorvien alapuolella. Lisäksi muutamissa kohtaa pintamaat rakennuksen viereltä ovat hieman painuneet, mikä saattaa aiheuttaa vesien lammikoitumista sokkelin vierelle. Pääsisäänkäynnin kohdalla syöksytorvien alta vesiä on ohjattu viemäriputkien avulla pois rakennuksen vierustalta. Putkien purkupaikka ei ole tiedossa. Asennetaan syöksytorvien alle esimerkiksi betoniloiskekourut ja varmistetaan vesien poisohjaus rakennuksien vierustalta Kuva 9. Etupihan vedenpoistoa. Kuva 10. Syöksytorvien alapuolella ei ole loiskekiviä.

12 11 (30) Perustukset Kuntoluokka 3 Vanhempi osa on perustettu luonnonkivien varaan. Kivet kiertävät sokkelilinjan ympäri ja keskiosalla on lisäksi kiviä ja puupölkkyjä tukemassa rossipohjaa. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on harkkosokkeli ja anturaperustus. Perustuksien painumiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Vuonna 1985 valmistuneella osalla harkkosokkelin pinnassa on rapautumaa pukutilojen kohdalla. Vaurio johtuu todennäköisesti pintavesistä aiheutuvasta kosteusrasituksesta. Korjataan harkkosokkelin vauriot. 700 Kuva 11. Vanhan osan perustus ulkoseinälinjalla. Kuva 12. Vanhan osan kiviperustuksia. Kuva 13. Vanhan osan alapohjarakenteita on tuettu puupölkyillä. Kuva valmistuneella osalla on harkkosokkeli. Sokkelissa rapautumaa liikuntasalin pukutilojen kohdalla Alapohjat Kuntoluokka 3 Vanhemmalla hirsirakenteisella osalla on ryömintätilallinen alapohjarakenne. Alapohjan tuuletus on toteutettu ulkoseinälinjalla olevien tuuletusaukkojen kautta. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on maanvarainen alapohjarakenne. Tiloissa on betonirakenteisia alapohjia sekä osin koolattuja puulattioita. Piirustustietoa rakenteista ei ollut käytettävissä.

13 12 (30) Ryömintätilallisessa alapohjassa on havaittavissa puunsälettä, roskia ja muuta orgaanista ainesta. Tila olisi suositeltavaa puhdistaa, sillä maata vasten oleva orgaaninen aines saattaa aiheuttaa hajuhaittoja. Ryömintätilassa on myös rikottua lasitavaraa, joten alapohjan tarkastus ryömintätilasta ei ole kaikilta osin turvallista ennen siivousta. Tarkastetuilta osin sienikasvustoja tai lahovikoja ei havaittu. Vanhan rakennuksen rossipohja on mahdollisesti alkuperäiskunnossa ja rakenne on jo ylittänyt tavoitteellisen käyttöikänsä. Rakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin ennen seuraavaa peruskorjausta. Rossipohjan tuuletusaukoista puuttuu pieneläinverkot. Vuonna 1985 valmistuneella osalla käyttäjät ovat valittaneet kylmyyttä betonilattioiden osalla. Tarkastuksen yhteydessä oli havaittavissa rakoja seinien ja lattioiden liittymäkohdissa. Rakojen kautta tuli ilmavirtauksia sisälle ja paikoin myös maakellarimaista hajua. Puukoolattujen lattioiden rakenne ei ole tiedossa ja niiden kunto olisi syytä tutkia viimeistään ennen seuraavaa peruskorjausta. Mikäli kyseessä on lämmöneristämättömän betonilaatan päälle koolattu puulattia, se luokitellaan riskirakenteeksi, johtuen sen heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta. Puhdistetaan ryömintätila orgaanisesta aineksesta ja varmistetaan samalla rakenteiden kunto. Asennetaan pieneläinverkot tuuletusaukkoihin ja varmistetaan rakenteen tuuletuksen riittävyys Molempien rakennuksien alapohjien kunto on syytä varmistaa viimeistään ennen seuraavaa peruskorjausta Kuva 15. Rossipojassa on runsaasti roskia ja orgaanista ainesta. Kuva 16. Vuonna 1985 valmistuneella osalla lattian ja seinän liitoskohdissa on rakoja. Rakojen kautta tulee ilmavirtauksia ja hajuja sisälle Runko Kuntoluokka Kantavat seinät ja pilarit Vanhalla osalla on hirsirunko ja 1985 valmistuneella osalla seinät ovat puurankarakenteisia. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia.

14 13 (30) 1236 Yläpohjat Vanhemmalla osalla on harjakatto ja ns. käyttöullakko. Yläpohjaan/ullakolle kulku tapahtuu rakennuksen keskiosalla olevan portaikon kautta. Yläpohjarakenteet on kannatettu kappaletavarasta tehtyjen hirsipalkkien varaan. Yläpohjissa eristeenä on alkuperäiset puru- ja turve-eristeet. Kulkuosilla eristeen päälle on laitettu laudoitus. Yläpohjatilan tuuletus on toteutettu räystäänalusraon kautta. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on kahta erityyppistä yläpohjarakennetta. Pääosalla yläpohjaa kannattelevat tehdasvalmisteiset kattoristikot ja keskiosalla rakennusta kannattajina toimivat liimapuupalkistot. Yläpohjan eristeenä on mineraalivilla ja yläpinnassa on tuulensuojamineraalivillalevyt. Yläpohjien tuuletus on toteutettu räystäänalusrakojen kautta. Molemmissa rakennuksissa yläpohjassa ilman vaihtuvuus oli aistinvaraisesti tarkasteltuna riittävä ja tuulettuvuuden puutteeseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Vanhemmassa rakennuksessa on paikoin havaittavissa vanhoja vuotojälkiä. Pääsisäänkäynnin kohdassa olevassa nurkassa on ollut vanha vesivuoto, jota ei ole korjattu. Vanhan osan yläpohjatilassa on säilössä käytöstä poistettua tavaraa, jotka olisi suositeltavaa poistaa tilasta. Molemmissa rakennuksissa havaittiin yläpohjarakenteissa jyrsijöiden jätöksiä. Vuonna 1985 valmistuneella osalla oli myös lintuja yläpohjatilassa. Vuonna 1985 valmistuneen osan yläpohjan eristeiden pinnassa on paikoin havaittavissa vuotojälkiä. Siivotaan yläpohjatilasta sinne kuulumaton tavara. 500 Asennetaan yläpohjatilaan pieneläinverkot räystäälle Korjataan vanhan osan yläpohjassa oleva kosteusvaurio Yläpohjien kuntotutkimus Kuva 17. Yleiskuva, vanhan osan yläpohja. Kuva 18. Jyrsijöiden jätöksiä vanhan osan yläpohjassa.

15 14 (30) Kuva 19. Vanha vuotokohta vanhan osan yläpohjassa. Kuva 20. Yleiskuva, yläpohjarakenne liikuntasalin kohdalla. Kuva 21. Jyrsijöiden jätöksiä 1985 rakennetun osan yläpohjassa. Kuva 22. Vuotojälkiä villan pinnassa 1985 rakennetulla osalla Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 2 Vanhemmalla osalla ulkoseinät ovat hirsirunkoiset ja ne on verhoiltu pystyrimalomalautaverhouksella. Julkisivuverhoilun ikä ei ole tiedossa, mutta se on selkeästi vanhempi kuin 1985 valmistuneella osalla. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on myös pystyrimalomalaudoitus ja se on alkuperäinen. Julkisivurakenteissa verhouksen alla on todennäköisesti tuuletusväli, mutta sen tuulettuvuus on heikko. Vanhemman rakennuksen julkisivujen puuosissa on runsaasti haalistumaa ja maali hilseilee irti. Julkisivun huoltomaalaus on ajankohtaista. Vuonna 1985 valmistuneella osalla julkisivujen puuosissa pihanpuoleisella sivustalla alkaa olla huoltomaalaustarvetta lähivuosina. Takasivuilla maalipinnat ovat kunnossa. Huoltomaalaus on syytä tehdä vanhemman osan maalauskorjauksien yhteydessä. Vanhemmalla osalla ulkoseinärakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin viimeistään ennen seuraavaa laajempaa peruskorjausta. Julkisivun puuosien huoltomaalaus 1-3 vuoden kuluessa o Vanha rakennus o 1985 rakennetun pihan puoleinen sivusta Ulkoseinien kuntotutkimus ennen seuraavaa peruskorjausta.

16 15 (30) Kuva 23. Yleiskuva vanhan osan julkisivusta. Kuva 24. Maalin hilseilyä ja haalistumaa julkisivussa. Kuva rakennetun osan julkisivu pihalle alkaa olla huoltomaalauksen tarpeessa. Kuva rakennetun osan takasivustalla maali on hyväkuntoinen Ikkunat Kuntoluokka 3 Vanhalla osalla ikkunat ovat kaksilehtisiä puuikkunoita. Ulkopuite on mahdollisesti jopa alkuperäinen tasolasilla varustettu puukarminen ikkuna ja sisäpuite on uusittu lämpölasielementillä varustetuksi. Vuonna 1985 valmistuneella osalla ikkunat ovat kolmilehtiä MSK-puuikkunoita. Ulkopuite on maalattu valkoiseksi ja sisäpuitteet on lakattuja pintoja. Vanhalla osalla ikkunoita on kunnostettu. Ulkopuitteissa on paikoin pientä kunnostettavaa ja se on syytä tehdä julkisivurakenteiden maalauskorjauksen yhteydessä. Ikkunatiivisteet olivat pistokoeluontoisesti tarkasteltuna hieman kovettuneet ja niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Vuonna 1985 valmistuneella osalla ikkunoiden puuosissa on kunnostettavaa lähinnä sisäpihan puoleisella sivustalla. Ikkunatiivisteissä on pieniä puutteita ja niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Kokonaisuudessaan ikkunoiden kunto on tyydyttävä ja niillä on käyttäkää jäljellä vielä noin vuotta, mikä edellyttää säännöllistä kunnossapitoa. Ikkunoiden kevyt maalauskorjaus ja tiivisteiden uusiminen julkisivurakenteiden maalauskorjauksien yhteydessä

17 16 (30) Kuva 27. Vanhan osan ikkuna ulkoa. Kuva 28. Vanhan osan ikkuna sisältäpäin. Kuva rakennetun osan ikkunan ulkoa. Kuva rakennetun osan ikkuna sisältä Ulko-ovet Kuntoluokka 2 Vanhemmalla osalla ulko-ovet ovat lämmöneristettyjä maalattuja puuovia. Vuonna 1985 valmistuneella osalla ulko-ovet ovat alkuperäisiä, lakattuja puu-paneeliovia. Vanhemmalla osalla ulko-ovien tiivisteissä on puutteita ja ne ovat vetoisat. Käyttäjäkyselyn mukaan etenkin pääsisäänkäynnin ovi on koettu ongelmalliseksi. Ovien ulkopintojen maali on haalistunut ja niiden uusiminen tai perusteellinen kunnostus on ajankohtaista. Vuonna 1985 valmistuneella osalla lakattujen ovien pinnat ovat haalistuneet ja ovien tiivisteissä on puutteita. Ovien kunnostus on ajankohtaista. Ovilla on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 20 vuotta. Ulko-ovien uusiminen/kunnostukset o Uusitaan päärakennuksen ulko-ovi o Kunnostetaan muut ovet ja uusitaan tiivisteet.

18 17 (30) Kuva 31. Vanhan osan pääsisäänkäynnin ovi. Kuva 32. Vanhan osan keittiön ovi. Kuva rakennetun osan ulko-ovi. Kuva rakennetun osan teknistentilojen ovet Vesikatot Kuntoluokka 2-3 Vanhemmalla osalla on jyrkkä harjakatto ja katteena on sinkitty rivipeltikate. Peltikate on laitettu vanhan pärekaton päälle. Kattovarusteisiin kuuluvat talotikkaat, lapetikkaat ja räystäskourut ja syöksytorvet. Vuonna 1985 valmistuneella osalla on tiilikate ja tiilikatteen alla on ns. panssarialuskate. Kattovarusteisiin kuuluvat talotikkaat, puiset kulusillat, lapetikkaat sekä räystäskourut ja syöksytorvet. Vanhan osan vesikatetta on pieneltä alueelta maalattuja, mutta työ on jätetty kesken. Maali on pysynyt katteessa hyvin kiinni ja suositeltavinta olisi tehdä työ loppuun asti ja samalla kunnostaa kattovarusteet. Kunnostuksen myötä katteelle voidaan olettaa vuoden käyttöikää. Vanhan osan katolla ei ole lumiesteitä. Kattomuoto on jyrkkä, joten lunta ei välttämättä katolle kerry. Tarpeen mukaan lumiesteiden asentamista on syytä harkita, sillä lapset saattavat oleskella räystäiden alapuolella. Vuonna 1985 valmistuneella osalla harjatiiliä puuttuu paikoin ja muutamia tiiliä on paikoin rikki. Aluskatteessa havaittiin useassa kohtaa vuotojälkiä ja paikoin vettä on päässyt yläpohjarakenteisiin asti. Kattovarusteet ovat kunnostuksen tarpeessa. Vuonna 1985 valmistuneella osalla katteella on laskennallista käyttöikää jäljellä vielä vuotta. Kattotiilissä on kuitenkin havaittavissa haurastumaa, joten vesikatteen uusimiseen on syytä varautua 10 vuoden kuluessa.

19 18 (30) Vanhan osan vesikatteen maalaus ja varusteiden kunnostus Tiilikatteen ja varusteiden kunnostus o Uusitaan vaurioituneet tiilet o Korjataan aluskate puutteellisilta osin. o Kunnostetaan kattovarusteet. Tiilikatteen uusiminen varusteineen 10 vuoden kuluessa Kuva 35. Vanhan osan vesikatto. Kuva 36. Vanhalla osalla kattoa on osin maalattu. Kuva 37. Vuonna 1985 valmistuneen osan vesikatto. Kuva 38. Harjatiiliä puuttuu, kattovarusteet ovat kunnostuksen tarpeessa. Kuva 39. Tiilikatteen pinnassa on havaittavissa huokosia, rapautumaa ja sammalta. Kuva 40. Talotikkaat ovat ruosteiset.

20 19 (30) Kuva valmistuneella osalla aluskatteessa on paikoin vuotojälkiä.. Kuva 42. Läpiviennin kohdalla vuotojälkiä ja aluskate on rikki Tilan jako-osat Kuntoluokka 3 Vanhemmalla rakennuksen sisäovet ovat puu-peiliovia ja väliseinät ovat hirsi- ja rankarakenteisia seiniä. Vuonna 1985 valmistuneella osalla sisäovet ovat vakiolaakaovia. Osassa ovista on ikkunaaukkoja. Vanhalla osalla ovia on kunnostettu ja mm. lukituslaitteet on uusittu. Oviin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Vuonna 1985 valmistuneella osalla ovissa on paikoin pientä kulumaa. Ovet ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Väliseiniin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva valmistuneella osalla aluskatteessa on paikoin vuotojälkiä.. Kuva 44. Läpiviennin kohdalla vuotojälkiä ja aluskate on rikki.

21

22 21 (30) Vuonna 1985 rakennettu osa Tilat käsittävät yhden tavanomaisen opetusluokan, teknisen työn luokan, siivous- ja varastotiloja sekä liikuntasalin, jonka yhteydessä ovat pukuhuoneet, wc:t ja pesutilat. Tilapinnat ovat pääasiassa alkuperäisessä kunnossa vuodelta Luokkatilassa, eteisissä ja aulassa on pääasiassa muovimattolattiat ja seinät sekä katto ovat maalattuja levyrakenteita. Teknisen työn tilassa sekä liikuntasalissa on puulattiat. Liikuntasalin seinä- ja kattopinnat on paneeliverhoiltuja. Wc- puku- ja pesutiloissa on muovimattopinnoitteet. Kuivien tilojen muovimattopinnat ovat tyydyttävässä kunnossa ja niillä on käyttöikää jäljellä vielä noin vuotta. Maalatuissa seinäpinnoissa on paikoin kulumaa ja kokonaisuutena ne ovat kunnossa. Puutyöluokan osalle on tehty tilamuutoksia ja osin tila toimii myös aula/eteistilana. Eteisessä lattia on kulunut ja kunnostuksen tarpeessa. Liikuntasalin puulattiat ovat tyydyttävässä kunnossa. Jäljellä olevaan käyttöikään vaikuttaa tilojen käyttöaste. Seuraava lakkaus- ja hionta on ajankohtaista viimeistään vuoden kuluessa. Tilojen paneelipinnat ovat kunnossa ja niihin ei kohdistu kunnostustarvetta. Märkätilojen mattopinnat alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja etenkin suihkutilojen osalta tilapintojen kuntoa on syytä seurata. Tarkastetulta osin puutteita ei havaittu. Eteisen sisäilmassa sekä paikoin liikuntasalissa oli aistittavissa selkeästi mineraalivillan hajua, mikä usein viittaa rakenteiden kautta tulevaan ilmavuotoon. Luokkahuoneen lattian rajasta sekä liikuntasalin eteistilassa oli aistittavissa myös mikrobiperäistä hajua ja sen lähde on syytä selvittää. Selvitetään tiloissa aistitun hajun aiheuttaja. Ilmavuotojen kartoittamiseksi myös lämpökamerakuvausta on syytä harkita. Kunnostetaan eteistilan puulattia ja samassa yhteydessä tehdään pienimuotoinen tilapintojen maalauskorjaus Varaudutaan tilojen peruskorjaukseen vuoden kuluessa. Kuva 49. Eteinen. Kuva 50. Luokkatila.