Hanke Kiratek Oy Asko Karvonen, puh KUNTOARVIO. Metsähallitus, Hyrynsalmen kiinteistö Kiviöntie 12, Hyrynsalmi

Transkriptio

1 Hanke 6670 Kiratek Oy Asko Karvonen, puh KUNTOARVIO Kiviöntie 12, Hyrynsalmi

2 1 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 1 KUVALUETTELO... 3 JOHDANTO YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Rakennustekniikka Sisätilat LVI-tekniikka Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät Energiatalous KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS, ELI YHTEENVETO KUNNOSSAPITOTOIMENPITEISTÄ JA LISÄTUTKIMUSTARPEESTA Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Suositeltavat korjaustoimenpiteet PTS-taulukko KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjaluettelo Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO Alueosat Päällysteet Alueen varusteet Alueen rakenteet Kuivatusosat Talo-osat Perustukset Alapohjat Runko Julkisivut Ulkotasot ja parvekkeet Vesikatot Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilaosat Tilan jatko-osat Tilapinnat Tilavarusteet LVIA - JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät... 24

3 2 6. SÄHKÖ - JA TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO S1 Asennus ja apujärjestelmät S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S25 Valaisujärjestelmä S26 Sähkölämmitysjärjestelmät S6 Turvavalaistusjärjestelmät T Tietotekniset järjestelmät T 5 Tilaturvallisuusjärjestelmät T 6 Paloturvallisuusjärjestelmät T810 Rakennusautomaatiojärjestelmät Energiatalouden arviointi Q 1 Lämmitysenergian kulutus Q 2 Sähköenergiankulutus Q 3 Vedenkulutus LIITTEET... 30

4 3 KUVALUETTELO Kuva 1. Rakennuksen vierustalta poistetaan ylimääräinen kasvillisuus Kuva 2. Rakennuksen ympärillä runsaasti havupuita Kuva 3. Asfaltissa routavaurioita Kuva 4. Betonilaatoissa sammalta Kuva 5. Asfaltti viettää sokkelin vierellä rakennukseen päin Kuva 6. Jäteastia ja puurakenteinen aita Kuva 7. Salaojan tarkastuskaivo Kuva 8. Kattosadevedet ohjataan rakennuksen vierustoille Kuva 9. Perustusleikkaus, entisen autotallin kohta Kuva 10. Perustusleikkaus, alkuperäinen osa Kuva 11. Yläpohjatilaa Kuva 12. Ylätason yläpohjatilaa Kuva 13. Julkisivut ovat hyväkuntoiset Kuva 14. Alatason hyväkuntoinen MSE-ikkuna Kuva 15. Alkuperäinen MSK-ikkuna. Paikoin vaurioita maalipinnoissa Kuva 16. Ulko-ovi Kuva 17. Ulko-ovi Kuva 18. Alatason vesikate vuodelta Kuva 19. Ylätason vesikate vuodelta Kuva 20. Sisäovet ovat kunnossa Kuva 21. Ylätason käytävää Kuva 22. Porrastus Kuva 23. Metsäkeskuksen inva-wc Kuva 24. Löylyhuone Kuva 25. Metsäkeskuksen keittiö Kuva 26. Metsähallituksen keittiö Kuva 27. Kaukolämmön alajakokeskus Kuva 28. Kalvopaisuntasäiliö Kuva 29. Alkuperäinen patteritermostaatti Kuva 30. Yleiskuva, tilojen varusteita Kuva 31. WC-kalusteita Kuva 32. Pesuallas Kuva 33. Sähköpääkeskuksen kaavio Kuva 34. JK Kuva 35. Autopistorasiat Kuva 36. Toimistohuoneen valaisin Kuva 37. WC-tilan kattovalaisin Kuva 38. Alkuperäinen pylväsvalaisin Kuva 39. Seinävalaisimia Kuva 40. Poistumistiekyltti

5 4 JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää Metsähallituksen Hyrynsalmen toimipisteen rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvio suoritusohje RT nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. ssa huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. ta on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2012 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2012 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on ylläpitää kiinteistöä käyttökuntoisena, käyttöviihtyvyyden lisääminen, käyttöturvallisuus sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. n tilasi ja yhteyshenkilönä toimi Metsähallituksen tiimiesimies Aarni Tolonen. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien sekä lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt Asko Karvonen Kiratek Oy:stä. Konsulttiapuna tarvittavilta osilta on käytetty Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Yhteystiedot: Kiratek Oy Asko Karvonen Myyntimiehenkuja OULU puh asko.karvonen@kiratek.fi Oulussa Kiratek Oy Asko Karvonen, (insinööri AMK)

6 5 1. YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKO- TOIMENPITEET Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmämääräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa. 1.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Kohteeseen kuuluu Hyrynsalmella sijaitseva vuonna 1962 valmistunut toimistorakennus, joka on peruskorjattu vuonna Rakennus on L:n mallinen ja porrastuu kahteen tasoon, joita tässä kuntoarviossa kutsutaan ala- ja ylätasoiksi. Ylätasolla sijaitsevat toimistotilat ja alatasolla on saunaosasto, teknisiä tiloja sekä varastotiloja. Toimistorakennuksen kerros-ala on 365 m 2 ja tilavuus 1167 m Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Rakennuksen ympärillä olevat paikoitusalueet ovat asfaltoidut tai sorapintaiset. Rakennuksen sivulla on lisäksi betonilaattoja. Viheralueet ovat nurmipinnalla. Tontilla on runsaasti puita ja jonkin verran istutuksia. Jäteastioiden sivuilla on puurakenteista aitaa. Asfaltoiduilla osalla autotallin edustalla on routavaurioita ja betonilaatoituksien pinnoilla on sammalta Rakennustekniikka Toimistorakennuksen kantavat rakenteet muodostavat pääosin puurunkoiset ulkoseinät ja kattoristikot. Alapohjana on teräsbetonilaatta. Ulkoseinät ovat puupaneloituja. Katto on harjakaton mallinen ja katteena on alkuperäinen konesaumattu rivipeltikate tai vuoden 1992 peruskorjauksen yhteydessä asennettu konesaumattu rivipeltikate. Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä sisään aukeavia kolmipuitteisia ja -lasisia MSK-ikkunoita, joissa on tuuletusikkunat. Alun perin autotallina olleelle osalle on vuoden 1992 muutostöiden yhteydessä asennettu MSE-ikkunat. Ulko-ovet ovat puurakenteiset, joissa on umpiolasielementit. Lisäksi on paneloituja puuovia. Merkittävimmät korjaustarpeet rakennustekniikan osalla kohdistuvat vesikaton uusimiseen ja alkuperäisten ikkunoiden kunnostamiseen Sisätilat Kokonaisuutena sisätilojen kunto on ikäänsä nähden hyvä ja toimistotilojen pintarakenteilla on käyttöikää jäljellä vielä noin 5 10 vuotta. Tarkastusjaksolla tiloihin ei kohdistu merkittävää uudistustarvetta, korjaustarve on lähinnä huoltoluonteista. Lämpötila Kohteen toimistotilojen lämpötilat olivat tarkastushetkellä hieman koholla.

7 6 Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Tarkastushetkellä toimisto-osan ilmanvaihtokone ei ollut päällä, josta johtuen sisäilma oli rakas ja tunkkainen (ks. lämpötila). Saadun tiedon mukaan ilmanvaihto oli suljettu ilmanvaihdon aiheuttaman vedon tunteen takia. Alatasolla ilmanlaatu ja vaihtuvuus oli normaali kojeen ollessa toiminnassa. Sisäilman epäpuhtaudet Ilmanvaihtokojeen äänenvaimentimista ja kanaviston pääte-elimistä voi lähteä irti kuituja, mikäli äänenvaimentimet on rakennettu vuoden 1992 yleisen käytännön mukaan. Valaistus Valaistus on koettu riittäväksi. Melu Liikenne, koneet ja laitteet eivät aiheuta häiritsevää melua tiloissa LVI-tekniikka Rakennuksen lvi-tekniikka on suurelta osin vuodelta 1992 ja kunto on pääosin hyvä. Rakennuksen kaukolämmön alajakokeskus varusteineen on vuodelta Kunnossapitojakson aikana lämmitysjärjestelmän alajakokeskus varusteineen ja pattereiden termostaattiset patteriventtiilit joudutaan uusimaan ja lämmitysjärjestelmä tasapainottamaan. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Viemäriverkoston alkuperäiselle osalle joudutaan kohdistamaan toimenpiteitä kunnossapitojakson aikana. Lisäksi joudutaan todennäköisesti uusimaan yksittäisiä sekoittajia. Ilmanvaihtojärjestelmä on vuodelta Ilmanvaihtokojeen äänenvaimentimet ja tuloilmapäätelaitteet on syytä tarkistaa mahdollisten kuitulähteiden varalta ja kohteessa ilmenneen ilmanvaihdon aiheuttaman vedon tunteen takia pääte-elimiä joudutaan todennäköisesti uusimaan. Kunnossapitojakson alussa rakennuksen ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa ja säätää ilmamäärät Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät Kohteen sähköasennukset ovat lähes kaikilta osin vuodelta 1992 ja vastaavat tämän päivän tarpeita. Merkittäviä virheitä tai vaurioita ei havaittu. Sähköasennuksilla on teknistä ja taloudellista käyttöikää jäljellä vuotta normaaleilla huoltoja kunnossapitotoimilla. Rakennuksen viimeisimmästä määräaikaistarkastuksen ajankohdasta ei ollut tietoa käytettävissä. Kunnossapitojakson aikana joudutaan uusimaan pihan pylväsvalaisimet Energiatalous Kulutustietojen perusteella rakennuksen energiankulutus on ollut vertailuarvoja alemmalla tasolla. 2. KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS, ELI YHTEENVETO KUNNOSSAPITO- TOIMENPITEISTÄ JA LISÄTUTKIMUSTARPEESTA Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Äänenvaimentimien ja pääte-elimien tarkistus, ettei niissä ole villaeristeitä, jotka päästävät kuituja sisäilmaan. 500 Salaojien olemassaolon selvitys Suositeltavat korjaustoimenpiteet Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Rakennustekniikka Inva-WC:n käsituen kiinnityksen varmistaminen.. Ulko-ovien säätö ja tiivisteiden uusiminen. 200

8 7 Alatason portaan puhdistaminen sammaleesta ja kasvillisuuden poisto vuoden kuluessa tehtävät toimenpiteet Rakennustekniikka LVI-tekniikka Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus Sähkötekniikka Sähkökeskuksien määräaikaistarkastus vuoden kuluessa tehtävät toimenpiteet Rakennustekniikka Alatason asfaltin muotoilu rakennuksesta poispäin viettäväksi Jätekatoksen rakentaminen Syöksytorvien ja loiskekourujen sijoittamisen korjaus. 500 MSK-ikkunoiden kunnostaminen Vesikatteen uusiminen varusteineen LVI - tekniikka Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen varusteineen Ylätason viemäriverkoston uusiminen Tonttivesijohdon uusiminen, mikäli ei ole uusittu Uusitaan pääte-elimiä vedon tunteen estämiseksi Sähkötekniikka Uusitaan piha-alueen valaisimet vuoden kuluessa tehtävät toimenpiteet LVI - tekniikka Lämmitysjärjestelmän termostaattiset patteriventtiilit uusitaan ja lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan vuoden kuluessa tehtävät toimenpiteet n päivitys Rakennustekniikka Puujulkisivujen ja räystäiden huoltomaalaus Ulko-ovien huolto 1 500

9 PTS-taulukko PTS-ehdotus on laadittu kiinteistön kunnostus- ja korjaustarpeiden mukaisesti. Kustannuksiin ei ole sisällytetty kiinteistön normaaliin vuosibudjettiin kuuluvia ylläpito- eikä pieniä korjauskustannuksia. Kustannukset on esitetty tuhansina euroina sisältäen arvonlisäveron 23 %:n verokannan mukaan. Kustannustasona on käytetty vuoden 2012 rakennuskustannusindeksiä. Kustannuksia myöhemmin tarkasteltaessa tulee huomioida rakennuskustannusten kehitys ja tarkasteltavan ajankohdan mukainen kilpailutilanne sekä tutkimusten jälkeen selviävät kustannukset. Viite Nimike Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet 0,4 0,4 11 Alueosat 3,2 114/115 Alueosat ja Aluerakenteet Päällysrakenteiden kunnostukset 1,2 1,2 Jätekatoksen rakentaminen 1,5 1,5 Kattosadevesien ohjauksen parantaminen 0,5 0,5 12 Talo-osat 27,2 121/122 Perustukset ja Alapohjarakenteet Runkorakenteet Julkisivurakenteet 0 Puujulkisivujen huoltomaalaus 2,5 2, Ikkunat ja ulko-ovet 0 Ikkunoiden kunnostus 3 3 Ulko-ovien tiivisteiden kunnostus ja huolto 0,2 1,5 1,7 125 Ulkotasot ja parvekkeet Vesikatot 0 Vesikatteen uusiminen Märkätilat 0 13 Kuivat tilat, keittiön ovet 1 1 LVIA-järjestelmät 51,5 211 Lämmitysjärjestelmät 0 Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen varusteineen 7 7 Patteritermostaattien uusiminen ja järj. tasapainotus Vesi- ja viemärijärjestelmät 0 Viemäreiden pinnoitus tai uusinta* Tonttivesijohdon uusinta Ilmastointijärjestelmät 0 Äänenvaimentimien ja pääte-elimien tarkistus 0,5 0,5 Pääte-elimien uusinta vedon estämiseksi 2 2 IV-kanaviston puhdistus Palontorjuntajärjestelmät 0 Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät 4,3 S1 Asennus ja apulaitteet 0 S2 Sähkönjakelu ja siihen liittyvät kuormitukset 0 Sähkökeskuksien määräaikastarkastus 0,3 0,3 S25 Valaisujärjestelmä, pihavalot 4 4 S6 Turvavalaistusjärjestelmät 0 T Tietotekniset järjestelmät 0 Muut lisätutkimukset ja selvitykset 4 Salaojien olemassaolon selvitys 0,5 0,5 n päivitys 3,5 3, Yhteensä (*1000 ) 47, , ,6 /m2 Huoneistoala ,9 0 12,2 0 6, = Suositeltu ajankohta korjaustoimenpiteille * = Kustannus selviää vasta lisätutk. jälkeen Yht.

10 9 3. KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Metsähallitus, Hyrynsalmen toimipiste Kiviöntie 12, Hyrynsalmi Tilaaja: Yhteyshenkilö: Metsähallitus, metsätalous Kainuu Viestitie Kajaani Aarni Tolonen, tiimiesimies, Rovaniemi Tontin pinta-ala (m 2 ): - Kerrosluku (kpl): 1 Rakennusten lkm: 1 Tilavuus (m 3 ): 1167 Kerrosala (m 2 ): 365 Huoneala (m 2 ): 287 Bruttoala - Valmistumisvuosi: 1962 Pääasiallinen rakennusaine: puu, betoni Kattotyyppi: harjakatto Katemateriaali: konesaumattu pelti Julkisivumateriaali puu Lämmitysjärjestelmä: kaukolämpö, vesikiertopatterit Ilmanvaihtojärjestelmä: koneellinen tulo- ja poisto Antennijärjestelmä: 3.2 Korjaushistoria SYJ Kohde on peruskorjattu vuonna 1992, jolloin julkisivuverhous ja LVIS-tekniikka sekä osittain vesikate on uusittu. Autotalli on samassa yhteydessä muutettu toimistotilaksi. Lämmönsäätöautomaatio on uusittu vuonna Asiakirjaluettelo Kohteesta oli käytettävissä pohjapiirustus ja vuoden 1992 peruskorjauksen aikaisia rakenneleikkauksia ja LVI-piirustuksia ja asiakirjoja. 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset on sisältyi rakennuksen käyttäjille ja huoltohenkilöstölle tehty käyttäjäkysely. Vastauksista ilmenivät mm. seuraavat havainnot: Sadevesi räystäskourusta valuu kivijalan vierestä rakennuksen perustuksiin. Metsäkeskuksen puolella on havaittu viemärin hajua. Vedon vuoksi ylätason ilmanvaihtokonetta ei pidetä päällä.

11 10 4. ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO Alueosat Rakennusosan Kuntoluokka Päällysteet Viherrakenteet Rakennuksen ympärillä on nurmimaata. Piha-alueella on runsaasti puita ja joitakin pensasistutuksia. Nurmialueet ovat kunnossa. Pintamaat viettävät pääosin rakennuksesta poispäin. Kukkaistutukset ja pensaat ovat hoidettuja ja ne ovat kunnossa. Runsas havupuusto lisää vesikaton ja varusteiden huoltotarvetta. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on sokkelin vierustalla kasvillisuutta. Rakennuksen kaakkoissivulta poistetaan kasvillisuus. Kuva 1. Rakennuksen vierustalta poistetaan ylimääräinen kasvillisuus. Päällysrakenteet Kuva 2. Rakennuksen ympärillä runsaasti havupuita. Liikennealueet ja paikoitusalueet ovat asfaltti- tai sorapinnalla. Kävelyväylillä on betonilaattoja ja Metsäkeskuksen puoleisessa päädyssä on liuskekiviä. Asfalttialueet ovat pääosin hyvässä kunnossa mutta aitotallin edustalla on routavaurioita ja pinnalla on sammalta. Sisäänkäynnin kohdalla asfaltti viettää rakennukseen päin. Betonilaattojen pinnoilla on sammalkasvillisuutta. Sisäänkäynnin edustan asfalttipinnan muotoilu, siten, etteivät sade- ja lumen sulamisvedet ohjaudu rakennukseen päin Betonilaattojen puhdistus painepesurilla. 200

12 11 Kuva 3. Asfaltissa routavaurioita. Kuva 4. Betonilaatoissa sammalta. Kuva 5. Asfaltti viettää sokkelin vierellä rakennukseen päin Alueen varusteet Piha-alueen aluevarusteita ovat lähinnä jäteastiat ja aita sekä lipputanko. Jäteastiat ovat sekajätteille ja keräyspaperille. Jäteastiat ovat kuluneet ja lähivuosina uusimistarve on ajankohtainen. Lipputanko on tarkoituksen mukaisessa kunnossa eikä siihen kohdistu kunnostustarvetta. Puurakenteinen aita on ehjä, mutta alaosan puurakenteet ovat lähellä maata, jolloin niihin kohdistuu suuri kosteusrasitus. Suositetaan jätekatoksen rakentamista 1 500

13 12 Kuva 6. Jäteastia ja puurakenteinen aita Alueen rakenteet Aluerakenteita ei ole Kuivatusosat Rakennuksen salaojituksesta ei saatu täyttä varmuutta. Kiviönkadun puoleisella sivulla on salaojan tarkastuskaivo. Kaivosta on lähtö päätyä kohti. Kattosadevedet ohjataan rakennuksen vierustoille. Syöksytorvien alla ei ole loiskekouruja, jonka seurauksena sade- ja roiskevedet rasittavat perustuksia. Salaojan tarkastuskaivo on betonirenkaista ja salaojaputki on muovia. Kaivon pohjalla ei ollut vettä. Syöksytorvien ja loiskekourujen sijoittaminen siten, ettei perustusrakenteille aiheudu tarpeetonta kosteusrasitusta (uusia loiskekouruja). 500 Selvitetään salaojien olemassaolo ja kunto. 500 Kuva 7. Salaojan tarkastuskaivo. Kuva 8. Kattosadevedet ohjataan rakennuksen vierustoille Talo-osat Perustukset Rakennusosan Kuntoluokka 3 Ulkoseinälinjalla on teräsbetonirakenteinen perusmuuri. Lämmöneristeenä ulkopinnassa on polyuretaanilevy ja ulkopinnassa on kuitusementtilevyä.

14 13 Perustuksissa ei havaittu painumia tai vaurioita. Ei toimenpiteitä. Kuva 9. Perustusleikkaus, entisen autotallin kohta Alapohjat Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kuva 10. Perustusleikkaus, alkuperäinen osa. Käyttävissä olevien rakenneleikkauksien mukaan alapohjarakenne olisi tuulettuva, mutta kohteella tehtyjen havaintojen alapohja on todennäköisesti maanvarainen teräsbetonilaatta. Alapohjarakenteessa ei havaittu painumia tai vaurioita Runko Alapohjarakenteen selvittäminen, mikäli se ei selviä vuoden 1992 peruskorjausasiakirjoista. Rakennusosan Kuntoluokka Väestönsuojat Väestönsuojia ei ole Kantavat seinät Kantavan pystyrungon muodostaa pääasiassa ulkoseinien puurunko ja kantavat väliseinät. Lisäksi alatason päädyssä on kantavia teräsbetonirakenteita. Kantavissa seinärakenteissa ei havaittu vikoja tai vaurioita. Ei toimenpiteitä Välipohjat Välipohjia ei ole

15 Yläpohjat Yläpohjarakenteista ei ollut käytettävissä tarkkoja tietoja mutta ne ovat puurakenteiset. Yläpohjatilat tuulettuvat räystäiden kautta. Alatason yläpohjatilaan ei ollut pääsyä. Kattoluukku on asennettu mutta aluslaudoitusta ja aluskatetta ei ole poistettu. Ylätason yläpohjatilaan on käynti kattoluukun kautta. Lämmöneristeenä on puhallusvillaa. Vesikattovuotoja ei havaittu. Tarkastus/ huoltoreitti alatason yläpohjatilaan avataan. Kuva 11. Yläpohjatilaa Julkisivut 1241 Ulkoseinät Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kuva 12. Ylätason yläpohjatilaa. Ulkoseinät ovat puurunkoisia, sisäpuolelta levytettyjä ja julkisivuiltaan laudoitettuja. Julkisivulaudoitus ja pintamaali on tarkoituksen mukaisessa kunnossa. Pystysuuntaisten lautojen alaosat ovat viistetyt. Rakennuksen julkisivujen ja räystäiden huoltomaalaus 5 10 vuoden kuluessa Kuva 13. Julkisivut ovat hyväkuntoiset

16 Ikkunat Rakennusosan Kuntoluokka 3/ 4 Ylätason ikkunat ovat kolmilasisia kolmilehtisiä puuikkunoita (MSK). Ikkunoihin on voitu laittaa uusi sisäpuite jossakin vaiheessa. Alatason ikkunat ovat kolmikertaisia kolmilehtisiä MSE-ikkunoita vuodelta Alkuperäisten MSK-ikkunoiden yleiskunto on ikäänsä nähden hyvä, mutta tavoitteellinen käyttöikä alkaa olemaan loppupuolella. Muutaman ikkunan puuosien pintamaalit ovat kuoriutuneet irti. Vuoden 1992 MSE-ikkunat ovat hyväkuntoiset MSK-ikkunoiden elinkaarta saadaan jatkettua kunnostamalla ikkunat sisältäen tiivisteet ja maalaukset 1 3 vuoden kuluessa Kuva 14. Alatason hyväkuntoinen MSE-ikkuna Ulko-ovet Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kuva 15. Alkuperäinen MSK-ikkuna. Paikoin vaurioita maalipinnoissa. Toimiostorakennuksen ulko-ovet ovat puupaneloituja lasiaukollisia. Alatasolla on puupaneloituja umpiovia. Asennusvuosi ei ollut tiedossa. Kokonaisuutena ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ovien huoltomaalaustarve ajoittuu noin 5 10 vuoden päähän. Ulko-ovien säätö ja tiivistäminen. 200 Ulko-ovien huolto 5 10 vuoden kuluessa

17 16 Kuva 16. Ulko-ovi Ulkotasot ja parvekkeet Ulkotasoja tai parvekkeita ei ole Katokset Kuva 17. Ulko-ovi. Rakennuksessa tai tontilla ei ole erillisiä katoksia. Sisäänkäyntikatokset ovat kiinteitä vesikaton jatkeita. Katokset ovat hyväkuntoiset ja maalipintojen kunnostus julkisivujen huoltomaalauksen yhteydessä 5 10 vuoden kuluessa Erityiset ulkotasot Rakennusosan Kuntoluokka 2 Alatasolla on betonirakenteisia portaita. Alatason takapihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla betonirakenteisen portaan pinnalla sammalta ja vierellä kasvillisuutta. Toimenpide-ehdotus: Portaan puhdistaminen sammaleesta ja kasvillisuuden poisto portaan viereltä. Pintakäsittely harkinnan mukaan Vesikatot Rakennusosan Kuntoluokka 1/3 Alatason vesikatto varusteineen on vuodelta Vesikatteena on maalattu konesaumattu rivipeltikate. Kattoluukun kohdalta havainnoituna rakennusosalla on aluskate. Vesikaton varusteina ovat lumiesteet ja lapetikkaat. Lumiesteet on kiinnitetty konesaumaan puristinkiinnikkeillä ja lapetikkaat on kiinnitetty katteen läpi. Ylätason vesikate on alkuperäinen rivipeltikate vuodelta 1962, joka on huoltomaalattu viimeksi vuonna Aluskatetta ei ole. Vesikaton varusteina kestopuurakenteinen kävelysilta ja lapetikkaat. Kiinnitykset ovat katteen läpi. Vedenpoisto vesikatolta on toteutettu teräspeltisillä kouruilla ja syöksytorvilla.

18 17 Vesikatteiden pinta on peltikatteeksi loiva. Sisätiloissa ei havaittu vesivuotojälkiä. Vesikatteen pinnalla ja räystäskouruissa runsaasti havunneulasia. Runsas kasvijäte voi tukkia syöksytorvet. Ylätason peltikatteessa on pintavaurioita, joita on syntynyt todennäköisesti lumitöiden yhteydessä. Tavoitteellinen käyttöikä on lopussa. Kestopuinen kävelysilta on kulunut. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat vuodelta 1992 ja ovat hyväkuntoiset. Ylätason vesikatteen uusiminen ylätasolle varusteineen Alatason vesikatteen tavoitteellista käyttöikää on vielä jäljellä vuotta, mutta yhtenäisen ilmeen kunnossapidon kannalta vesikate suositetaan uusimaan samassa yhteydessä Kuva 18. Alatason vesikate vuodelta Kuva 19. Ylätason vesikate vuodelta Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilaosat Tilan jatko-osat Rakennusosan Kuntoluokka 3 Väliseinät ovat alkuperäisiltä osin puurunkoisia lastulevyrakenteisia. Lisäksi on teräsbetonirakenteisia seiniä alatasolla. Vuoden 1992 peruskorjauksen yhteydessä väliseinät ovat kipsilevyrakenteisia. Toimistorakennuksen sisäovet ovat pääosin alkuperäisiä lasiaukollisia. Metsäkeskuksen puolella on puurakenteinen liukuovi ja WC-tilojen ovat puupintaisia laakaovia. Varastorakennuksen toimisto-osan ja autotalliosan väliseinät ovat puhtaaksimuurattuja kalkkihiekkatiiliseiniä. Alkuperäiset sisäovet ovat ikäisiksiin hyväkuntoiset. Ovissa on paikoin pieniä kolhuja ja kulumaa. Seinissä on normaaleja käytöstä johtuvia kolhuja ja pieniä pintavaurioita, joiden korjaaminen kuluu normaaliin huoltotoimintaan. Laajempaa kunnostustarvetta ei esiinny. Uusitaan seuraavan peruskorjauksen yhteydessä.

19 18 Kuva 20. Sisäovet ovat kunnossa Tilapinnat Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kokonaisuutena sisätilojen kunto on hyvä ja tilojen pintarakenteilla on käyttöikää jäljellä vielä noin vuotta. Tarkastusjaksolla tiloihin ei kohdistu merkittävää uudistustarvetta, korjaustarve on lähinnä huoltoluonteista. Mikäli pohjaviemäriä ei voida pinnoittaa aikaistuu pintaremontti kunnossapitojakson alkuun. Tuolloin lopullinen korjauskustannus riippuu halutuista materiaaleista ja varustetasosta. Kustannusarvio m 2 sisätilojen osalta (ei sis. PTS) Sisäkatot ovat maalattua harvalaudoitusta tai haltex-levyä. Alatason teknisissä tiloissa on maalattu betonikatto. Kuivien tilojen lattioissa on vuoden 1992 peruskorjauksen yhteydessä asennetut muovimatot. Seinät ovat maalattu. WC ja märkätilojen lattiat ovat laatoitettu ja vuodelta WC-tilojen seinissä on muovitapettia vuodelta 1992 ja Metsäkeskuksen suihkutilan seinässä on laatoitus vuodelta Löylyhuoneen seinät ja katto ovat paneloidut. Lattia on laatoitettu, samoin kylpyhuoneen seinät. Pinnat ovat vuodelta Käytävät, aula, toimistohuoneet Kuivien tilojen pinnoissa havaittiin vähäisiä käytöstä johtuvia pintavaurioita. Kokonaisuutena kuivat sisätilat ovat hyvässä kunnossa. Kuivien tilojen muovimattojen hitsaussaumat ovat paikoin auenneet. Kolhujen ja kulumien paikkauskorjaukset, maalaukset ja muut korjaukset vuosihuoltotyönä. Pintarakenteiden uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Märkätilat, wc:t Tilat ovat vuodelta 1992 ja ovat kokonaisuutena siistit. Metsäkeskuksen inva-wc:n toinen käsituki ei ole tukevasti kiinni lattiassa. Kiinnitysruuvit ovat perääntyneet kiinnityksestä.

20 19 Metsäkeskuksen puolella ei ole siivouskomeroa. Siivousvälineistö säilytetään suihkutilassa. Inva-wc:n käsitukien kiinnityksien varmistaminen Pintarakenteiden uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 21. Ylätason käytävää. Kuva 22. Porrastus. Kuva 23. Metsäkeskuksen inva-wc. Tekniset tilat Kuva 24. Löylyhuone. Lämmönjakohuoneen lattiassa on muovimatto, seinät ja katto ovat kiviaineiset ja pinnoiltaan maalatut. Tilat ovat tarkoituksen mukaisessa kunnossa. Ei toimenpiteitä Tilavarusteet Rakennusosan Kuntoluokka 4 Kohteen kalusteet ovat pääasiassa alkuperäisiä kiintokomeroita ja keittiöiden yhteydessä olevia kaapistoja. Laitteita ja kojeita ovat lähinnä keittiötilojen yhteydessä olevat keittiölaitteet.

21 20 Varusteet ovat tarkoituksen mukaisessa kunnossa. Rikkinäisiä kalusteita ja laitteita korjataan tai uusitaan tarpeen mukaan. Kuva 26. Metsähallituksen keittiö. Kuva 25. Metsäkeskuksen keittiö. 5. LVIA - JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka Lämmityksen keskusosat Kiinteistön lämmön tuotanto tapahtuu kaukolämmöllä. Kaukolämmön alajakokeskus on vuodelta Alajakokeskuksessa on oma siirrin lämmitykselle ja käyttövedelle. Kalvopaisunta-astia on vuodelta Lämpölaitos toimi katselmushetkellä normaalisti. Kaukolämmön alajakokeskuksen tekninen käyttöikä on lopussa. Metsäkeskuksen puolella on takka, joka todennäköisesti on alkuperäisessä kunnossa. Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen varusteineen 7 000

22 21 Kuva 27. Kaukolämmön alajakokeskus Lämmityksen siirto-osat Kuva 28. Kalvopaisuntasäiliö. Kiertovesipumppuja on vaihdettu tarpeen mukaan. Rakennuksissa lämmitysverkoston putket ovat teräsputkia vuodelta 1992 ja ne ovat pinta-asenteisia. Lämmitysverkoston linjasäätöventtiilit ja sulut ovat vuodelta Lämpöjohto- ja käyttövesiverkoston eristykset ovat riittävät. Katselmushetkellä pumput olivat kunnossa. Kiertovesipumpuilla teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Lämpöputkilla teknistä käyttöikää on jäljellä noin 30 vuotta. Katselmushetkellä sulku- ja säätöventtiilit olivat kunnossa. Suluilla ja linjasäätöventtiileillä teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Eristykset ovat riittävät. Kiertovesipumppuja uusitaan rikkoontumisien myötä. à 500 /kpl 2113 Lämmityksen pääteosat Lämmönluovuttimet ovat teräslevypattereita vuodelta Siivouskomerossa on rättipatteri, joka on kytketty lämpimän käyttöveden kiertoon. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit vuodelta Patterit ovat pääosin kunnossa ja niillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Termostaattisilla patteriventtiileillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 5 vuotta. Lämmitysjärjestelmän termostaattiset patteriventtiilit uusitaan ja lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan

23 22 Kuva 29. Alkuperäinen patteritermostaatti Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 4 Kuva 30. Yleiskuva, tilojen varusteita. Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi-, ja jätevesiviemäriverkostoon. Viemärit Rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Rakennuksen sisäpuoleiset viemärit ovat alkuperäiset ylätasolla ja materiaalina on valurautaa. Viemäreissä ei ole tiettävästi ollut merkittäviä toistuvia tukoksia tai muita laajempia ongelmia. Ylätason jätevesiviemärin elinkaari on lopussa. Ylätason viemäriverkoston pinnoitus, mikäli mahdollista tai uusiminen. Hinta uusimiselle. Vaatii lisäselvitystä Vesijohdot Kiinteistön tonttivesijohto, vesimittari ja sulku sijaitsevat lämmönjakohuoneessa. Rakennuksen tonttivesijohto on alkuperäinen. Kiinteistön vesijohtoverkosto on tehty kuparista ja asennettu pintaan. Vesijohtoverkosto on vuodelta Vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja Tonttivesijohdon tavoitteellinen käyttöikä on ylittynyt, mikäli se on alkuperäinen. Käyttövesiverkoston kupariputkistolla käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Tonttivesijohdon uusiminen (mikäli ei ole uusittu) Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin vuodelta Katselmushetkellä vesi- ja viemärikalusteet toimivat ja olivat kunnossa. Sekoittajilla käyttöikää jäljellä 5 15 vuotta. Käyttöikään vaikuttaa merkittävästi niiden käyttöaste Pesualtailla on käyttöikää jäljellä vuotta. Pesualtaiden kromatuilla vesilukoilla on käyttöikää jäljellä 10 vuotta.

24 23 Alatason lattiakaivoilla on käyttöikää jäljellä 20 vuotta. Ylätason lattiakaivot uusitaan pohjaviemärin uusimisen yhteydessä. Wc-istuimilla on käyttöikää jäljellä vuotta. Sekoittajia uusitaan tarpeen mukaan. Pesualtaiden vesilukkoja uusitaan tarpeen mukaan. WC-istuimia uusitaan tarpeen mukaan. Kuva 31. WC-kalusteita Ilmastointijärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kuva 32. Pesuallas. Rakennuksessa on koneellinen tulo- poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kohteessa on omat tuloilmakoneet ja huippuimurit ala- ja ylätasoilla. Ilmanvaihtokojeet sekä huippuimurit ovat vuodelta IV-kanavat ovat sinkittyä peltiä. Kanavat ovat vuodelta Pääte-elimet ovat pääosin vuodelta Metsäkeskuksen keittiössä on liesituuletin. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa ei ole energiataloudellinen Ylätason ilmanvaihtokoje ei ollut toiminnassa. Alatason ilmanvaihtokoje säätöautomaatioineen toimii. Ilmanvaihtokojeella käyttöikää jäljellä vuotta. Säätöautomaatiolla käyttöikää jäljellä 10 vuotta. Ilmanvaihtokojeen äänenvaimentimista voi lähteä irti kuituja, jotka kulkeutuvat sisäilmaan tuloilman mukana, mikäli äänenvaimentimet on rakennettu vuoden 1992 yleisen käytännön mukaan. Ilmanvaihtokanavat ovat kunnossa. Ilmanvaihtokanavilla käyttöikää jäljellä noin vuotta. Pääte-elimet voivat aiheuttaa vedon tunnetta osaan tiloista. Joissakin tuloilmapäätelaitteissa voi olla ääneneristeenä villaeristettä, josta voi tulla kuituja sisäilmaan. Ylätason ilmanvaihtokoje TK1 suositetaan pidettäväksi käynnissä ilmanvaihtuvuuden takia. Pääte-elimiä uusitaan tarvittaviin tiloihin vedon estämiseksi Kunnossapitojakson aikana joudutaan yksittäisiä säätöautomaation laitteita uusimaan.

25 24 Äänenvaimentimien ja pääte-elimien tarkistus, ettei niissä ole villaeristeitä, jotka päästävät kuituja sisäilmaan. 500 Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus 5 vuoden välein Suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjausta, jonka yhteydessä tulee lämmöntalteenotto (ei sis. PTS) Palontorjuntajärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 4 Toimistorakennuksessa on käsisammutin. Käsisammuttimen määräaikaistarkastus oli suoritettu. Seuraava tarkastus 11/2013. Ei toimenpide ehdotuksia Jäähdytysjärjestelmät Rakennekuvaus Jäähdytysjärjestelmiä ei ole. Ei toimenpide ehdotuksia. 6. SÄHKÖ - JA TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 4 Rakennuksissa on johtoteinä kaapelihyllyjä. Toimistotiloissa on alumiinisia asennuskouruja. Johtotiet ja maadoitus ovat käyttökunnossa. Ei toimenpiteitä 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kiinteistön pääkeskus on sijoitettu varastotilassa 104 olevaan sähkökomeroon. Sähköliittymä on 3x35A ja liittymisjohto on AMSMK 3x70+35/21. Pääkeskus on 125 A:n kosketussuojattu keskus suojajohdin on TN-S järjestelmän mukainen. Pääkeskuksella olevalla energiamittauksella mitataan koko kiinteistön sähköenergia. Kohteessa on 2 kpl kosketussuojattua jakokeskusta. Nousujohdot jakokeskuksille ovat MMJ/MCMK-kaapeleita. JK01 on 63 A:n ja JK02 80 A:n. Keskukset ovat tulppasulakkeilla varustettuja keskuksia. Keskusten kunto on hyvä, eikä niissä havaittu toiminnallisia puutteita. Keskuksien määräaikaistarkastus 300 Ei toimenpiteitä.

26 25 Kuva 34. JK01. Kuva 33. Sähköpääkeskuksen kaavio S24 Sähköliitäntäjärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 3 S241 Pistorasiat Pistorasiat ja kytkimet ovat vuodelta 1992, maadoitettuja ja käyttötarkoituksen mukaisia. Pistorasiat ja kytkimet olivat tarkistetuilta osin kunnossa Ei toimenpiteitä. S245 Autolämmityspistorasiat Lämmitettäviä autopaikkoja on 8 kpl. Pistorasiakotelot eivät ole varustettu nykyisten määräysten mukaisilla vikavirtasuojakytkimillä eikä niissä ole rajoitinkelloja, joiden käyttö säästäisi merkittävästi energiaa. Vuodelta 1992 peräisin olevissa lämmityskoteloissa ei ole kello ajastinta, joka rajoittaisi lämmitysaikoja ja energian kulutusta. Sähköpääkeskuksella on kuitenkin ohjauskello sekä valittavissa automaatti ja käsi-käyttöasennot. Kytkin oli 0-asennossa. Lämmitystolppien tavoitteellista käyttöikää on jäljellä noin vuotta. Autolämmityspistorasiakotelot tulisi uusia nykyisten normien mukaisiksi (vikavirtasuojakytkimet ja kello-ajastimet) seuraavan peruskorjauksen yhteydessä.

27 26 Kuva 35. Autopistorasiat S25 Valaisujärjestelmä S251 Rakennusosan Kuntoluokka 3 Sisävalaistusjärjestelmä Tilojen valaisimina ovat pääasiallisesti loisteputkivalaisimet. Lisäksi on pienloistelamppuvalaisimia sekä hehkulamppuvalaisimia. Loistelamppuvalaisimissa on ilmeisesti perinteiset rautasydänliitäntälaitteet, joiden toiminnallinen elinikä on lopuillaan, huollon tarve kasvaa. Hehkulamput joudutaan korvamaan energiansäästölampuilla lampunvaihtojen yhteydessä. Valaisimet ovat pääosin kunnossa. Valaisimien uusiminen peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 36. Toimistohuoneen valaisin. S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Kuva 37. WC-tilan kattovalaisin. Piha-alueen valaistuksena ovat alkuperäiset valaisinpylväät. Lisäksi sisäänkäyntien edustoilla on seinävalaisimia. Valonlähteinä ovat elohopeahöyrylamput (Hgl). Ulkovalaistusta ohjataan sähköpääkeskuksessa olevalla kellolla. Metsähallituksen toimiston sisäänkäynnin edustalla on liiketunnistimella varustettu seinävalaisimia. Piha-alueella olevien alkuperäisten pylväsvalaisimien muovikuvut ovat haurastuneet ja yläosan suojakuvut ovat pois paikoiltaan, jolloin sisäpuolelle on päässyt mm. havun-

28 27 neulasia. Valaisimien tavoitteellinen käyttöikä on lopussa ja niiden uusimistarve on ajankohtainen. Lisäksi valaisimien valonlähteiden saatavuus loppuu Uusitaan piha-alueen valaisimet 1 3 vuoden kuluessa Kuva 38. Alkuperäinen pylväsvalaisin S26 Sähkölämmitysjärjestelmät Kohteen löylyhuoneessa on kiuas. Kuva 39. Seinävalaisimia. Ei toimenpiteitä S6 Turvavalaistusjärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 3 Kiinteistössä on jälkiheijastavat poistumistiekyltit. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä asennetaan LED-valonlähteillä varustetut turvavalot. Kuva 40. Poistumistiekyltti T Tietotekniset järjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 3 T110 Antennijärjestelmät Rakennuksissa on yhteisantennijärjestelmä. Järjestelmä on kunnossa.

29 28 Ei toimenpiteitä. T130 Yleiskaapelointijärjestelmä Kiinteistössä on yleiskaapelointi. Jakomo on toimistohuoneen yhteydessä. Järjestelmä on kunnossa ja vastaa tämän hetken tarpeita. Ei toimenpiteitä. T140 Puhelinjärjestelmät Rakennuksissa on perinteinen puhelinjärjestelmä. Ei toimenpiteitä T 5 Tilaturvallisuusjärjestelmät T530 Murtoilmaisujärjestelmä Kiinteistössä on liiketunnistimin varustettu valvontajärjestelmä. Järjestelmiä ei testattu kuntotarkastuksen yhteydessä. Ei toimenpiteitä T 6 Paloturvallisuusjärjestelmät T610 Kiinteistössä on automaattinen paloilmoitusjärjestelmä. Järjestelmää ei testattu kuntotarkastuksen yhteydessä. Järjestelmä oli valmiustilassa. Ohjauskeskus on Metsähallituksen käytössä olevien tilojen puolella pääsisäänkäynnin tuulikaapissa. Tarkastetaan vuosittain normaalin huoltotyön yhteydessä T810 Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennusosan Kuntoluokka 4 Kohteessa on keskitetty rakennusautomaatiojärjestelmä. Järjestelmää ei testattu kuntotarkastuksen yhteydessä.

30 Energiatalouden arviointi Q 1 Lämmitysenergian kulutus Lämpöenergian kulutus, MWh/a 36,905 Lämmitystarveluku, Hyrynsalmi, Cd 4768 Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 31,6 Normitettu kulutus, kwh/rm 3 a 34,4 Vertailuarvo, kwh/rm 3 a (arvio) 62,58 Ero vertailuarvoon, kwh/rm3a -28,1 Ero vertailuarvoon, % -45,0 Rakennuksen tilavuus [m³] 1167 Vertailun perusteella kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus on selvästi vertailuarvoa alhaisempi, koska koneellista ilmanvaihtoa ei käytetä. Suositeltavat toimenpiteet: Ikkunoiden kunnostaminen alkuperäisin osin Patteritermostaattien uusiminen ja lämmitysjärjestelmän tasapainotus Ilmanvaihtojärjestelmän säätö/tasapainotus Lämmitysenergiankulutuksen vertailuarvona on käytetty KH-ohjekortissa KH X Kiinteistön ylläpidon kustannuksia ja menekkejä esitettyjä arvoja. Vertailuarvona on käytetty toimistorakennuksen arvoa Q 2 Sähköenergiankulutus Kiinteistösähkön kulutus, kwh/a ,0 Kulutus, kwh/rm 3 a ,0 Vertailuarvo, kwh/rm 3 a ,79 Ero vertailuarvoon, kwh/rm3a ,8 Rakennuksen tilavuus 1167 Sähkönkulutus on ollut hieman vertailuarvoa alemmalla tasolla. Suositeltavat toimenpiteet: Autolämmityspistorasioiden uusiminen kelloajastimilla varustetuiksi. Sähköenergiankulutuksen vertailuarvona on käytetty KH-ohjekortissa KH X Kiinteistön ylläpidon kustannuksia ja menekkejä esitettyjä arvoja. Vertailuarvona on käytetty toimistorakennuksen arvoa Q 3 Vedenkulutus Veden kulutus, vesi-m 3 /a ,00 Kulutus, vesi-m 3 /rm 3 a ,05 Vertailuarvo, vesi-m 3 /rm 3 a ,16 Ero vertailuarvoon, vesi-m3/rm 3 a ,11 Rakennuksen tilavuus 1167 Vedenkulutus on ollut vertailuarvoa alhaisemmalla tasolla. Suositeltavat toimenpiteet: Käyttäjien tiedotus vedensäästötavoista Kalusteiden valinta vähänkuluttaviksi Vedenkulutuksen vertailuarvona on käytetty KH-ohjekortissa KH X Kiinteistön ylläpidon kustannuksia ja menekkejä esitettyjä arvoja. Vertailuarvona on käytetty toimistorakennuksen arvoa.

31 30 7. LIITTEET 1. raportin liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat, sekä PTS-talukko MS-Excel-muodossa.