Kuntoarvio. Tarvaalan koulu Satosuontie Saarijärvi. Hanke nro: 8520 /

Transkriptio

1 Satosuontie Saarijärvi Hanke nro: 8520 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (30) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjaluettelo Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Alueosat Päällysteet Alueen varusteet Alueen rakenteet Kuivatusosat Talo-osat Perustukset Alapohjat Runko Julkisivut Vesikatot Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Tilat ja tilapinnat Tilavarusteet LVIA - Järjestelmien kuntoarvio LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Väestönsuojan LVI-järjestelmät Sähköteknisten järjestelmien kuntoarvio S1 Asennus ja apujärjestelmät S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S25 Valaisujärjestelmä S26 Sähkölämmitysjärjestelmät Tietoteknisten järjestelmien kuntoarvio Liite 1, kunnossapitosuunnitelmaehdotus.

3 2 (30) 1 Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2013 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2013 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Erkki Autio. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien, sekä lämmitys-, vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt on tehnyt Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie OULU OULU OULU puh puh puh henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa Inspecta Oy Henri Käyrä, RI

4 3 (30) 2 Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmä-määräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6@10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1@5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6@10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1@5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6@10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1@5 vuoden kuluessa. 2.1 Tarkastuksen kohteena on. Kohde käsittää kolme rakennusta, joissa yksi toimii koulutilana, yksi esikouluna ja yhdessä on asunto sekä varastotilaa. Kiinteistöt ovat valmistuneet 1960-luvulla. Kiinteistöjen pintarakenteita on kunnostettu ja rakenteet sekä tekniset laitteet ovat pääasiassa alkuperäisiä. Lähivuosina kohteeseen kohdistuu lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10 vuoden kuluttua. Käyttäjäkyselyn perusteella kohteessa on viitteitä sisäilmaongelmista, joten lisätutkimukset on syytä tehdä nopealla aikataululla. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alue on pääasiassa hiekka/sorapinnalla sekä osin luonnontilassa/nurmipinnalla. Pihalla on muutamia leikkivälineitä sekä katosrakennelma. Päällysteisiin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta tarkastusjaksolla. Leikkivälineisiin kohdistuu pientä, huoltoluonteista kunnostustarvetta. Rakennustekniikka Rakennuksissa on anturaperustus ja alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita. Osa lattioista on betonirakenteisia ja osa puukoolattuja rakenteita. Rakennuksissa on puurunko ja seinissä sekä yläpohjissa eristeenä on sahanpuru. Julkisivupinnat ovat lautaverhoiltuja. Vesikatot ovat harjakaton mallisia ja katteena on alkuperäinen rivipeltikate. Ikkunat ovat alkuperäisiä MSpuuikkunoita ja pääosa ulko-ovista on myös alkuperäisiä. Rakennuksen julkisivujen pintarakenteita on kunnostettu ja yleisilme on siisti. Kohteessa vesikatto, ikkuna sekä ulko-ovet alkavat olla kuitenkin käyttöikänsä lopussa ja uusimiseen on syytä varautua 10 vuoden kuluessa. Kohteessa mm. alapohja, ulkoseinä ja yläpohjarakenteet ovat alkuperäisiä ja niiden osalle on suositeltavaa tehdä tarkempi kuntotutkimus nykykunnon ja korjaustarpeen selvittämiseksi. Sisätilat Rakennuksissa sisäpintoja on osin kunnostettu ja laskennallisesti niillä on käyttöikää jäljellä vuotta. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Selkeitä turvallisuuspuutteita ei havaittu. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Osassa tiloista sisäilma oli tunkkainen, mikä viittasi puutteelliseen ilman vaihtuvuuteen. Sisäilman epäpuhtaudet Käyttäjäkyselyn perusteella osalla henkilökunnasta on esiintynyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua ja asian suhteen on suositeltavaa tehdä lisäselvityksiä.

5 4 (30) Melu Tiloihin ei aiheudu merkittävää ulkopuolista meluhaittaa. Teknisen työn luokan vieressä on opetustila ja jos molemmissa tapahtuu opetusta samanaikaisesti, saattaa meluhaittaa aiheutua. Sisävalaistustasot Valaistustaso on riittävä. LVI-tekniikka Kiinteistössä on öljykattilat, vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilman-vaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksen lämmitysjärjestelmät ovat osin alkuperäistä ja osin uusittua. Lämmitysjärjestelmillä on kokonaisuutena teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Käyttövesijärjestelmä ovat pääosin uusittu 1980-luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Viemäriverkosto on alkuperäinen, se on teknisen käyttöikänsä lopussa ja sen uusiminen on ajankohtaista tarkastelujaksolla. Myös käyttövesiputkiston uusimista on syytä harkita viemäriverkoston uusimisen tai mahdollisten sisätilojen peruskorjausten yhteydessä. Ilmanvaihtojärjestelmä on muutettu koneellisesti 2000-luvulla ja sillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivillavaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon sekä alueelliseen kuitukaapeliverkkoon. Pääosa sähkö- ja tietoteknisistä järjestelmistä on alkuperäistä 1960-luvulta ja ne alkavat olla teknisen käyttöikänsä päässä sekä peruskorjaus alkaa olla ajankohtaista. Sähköjärjestelmät on suositeltu uusittavaksi 5 10 vuoden kuluessa. Lähivuosina sähkötekniikkaan kohdistuu vain ylläpitäviä korjauksia. Energiatalous Kiinteistön kulutustietoja ei ollut käytettävissä.

6 5 (30) Yhteenveto kunnossapitokustannuksista RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset LVI-tekniikan kustannukset Sähkötekniikan kustannukset Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.

7 6 (30) Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Rakenteiden kuntotutkimukset o Alapohjarakenteet o Yläpohjat o Ulkoseinät o Kantavat väliseinät Asbesti- ja haitta-aine kartoitus Leikkivälineiden turvatarkastus. Äänenvaimentimien tarkastus 500 o Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Peruskorjauksen hankesuunnittelu Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Rikkinäisten termostaattien kartoitus ja vaihto 500 Tiivistetään käytävän kanaalin luukku. 200 Hehkulamppujen tarkastus ja suojakupujen tai valaisimien uusiminen 500

8 7 (30) Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Rakennuksen tyyppi: Satosuontie 2, Saarijärvi Koulu, päiväkoti Tontti: - Tontin pinta-ala: - Rakennuksia: 3 kpl (Koulu, päiväkoti ja asuinrakennus/varasto) Kerrosluku (kpl): 1 Tilavuus: - Kerrosala: 583 m2 Valmistumisvuosi: 1961 Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harja Kate: Pelti Lämmitysjärjestelmä: Öljy Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto, painovoimainen Kohteesta ei ollut tarkempaa korjaushistoriaa käytettävissä. Paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella kohteessa on tehty ainakin seuraavia toimenpiteitä: Julkisivujen huoltomaalaus 2000-luvulla. Koulun luokkatilojen pintoja kunnostettu 2010-luvulla. Keittiö remontoitu Lämmitysverkostoon korjauksia 1980 ja 2000-luvuilla. Öljykattila, poltin ja automaatio Koneellinen IV-2000-luvulla. Sähköjärjestelmien päivityksiä eri vuosikymmeninä. Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Kiinteistökortti Pohjapiirustukset 1:50 Kyselytulokset poistettu julkisesta julkaisusta. Ennen kuntoarvion tarkastuksia haastateltiin kiinteistön käyttäjiä. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä. Noin puolella vastaajista esiintyy sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua ja lähes kaikissa vastauksissa oli kommentteja vedon tunteesta/kylmyydestä. Vastaajien lisäkommentteja: Vesivuodot ja vauriot Keittiön viereinen ulko-ovi on niin harva että lumi lentää sisään raoista. Lämpötila ja ilmanvaihto Alkusyksyjen helteiden aikaan koulun keskiosan luokat läkähdyttävän kuumia. Ikkunat ovat vetoisat. (paljon vastaavia kommentteja) Keittiö on todella kostea tiskauksen aikaan, ilmanvaihto ei riitä. Esikoulun tiloissa on lämmin aina. Viikonlopun jälkeen luokissa on kylmä. Alaluokkien lattiat ovat vetoisat. Luokan lämpötilaerot viikonlopun jälkeen ovat suuremman verrattuna työviikon aikaisiin lämpötiloihin. Luokissa on kylmä, mikä johtuu pääasiassa vedosta ikkunoista ja ovista.

9 8 (30) Eskarin lattiat ovat kylmät. Eskarissa IV on täysillä, mutta happi tuntuu silti loppuvan. Hajuhaitat Viikonlopun jälkeen luokkien sisäilma on tunkkainen. Keittiön kaapissa haisee homeelle. Keittiön ja kuiva-ainevaraston välisessä käytävässä haisee vanhalla ja ummehtuneelle. Eskarin wc:ssä haisee aamuisin välillä todella voimakkaasti virtsa. Tilan peseminen ei auta. Terveys Minulla on tiloissa nuhaa, yskää, silmien kutinaa, äänen käheyttä ja aivastelua. Epäilen niiden johtuvan työpaikan sisäilmasta. (Koulu) Kuiva ilma. Suu kuivaa ja ääni lähtee. (Koulu) Eteisen päädyssä on pieni kansliatila, jossa koen että hengitysilma loppuu. Se aiheuttaa myös paineentunnetta korvissa. (Koulu) Omassa työtilassani ilma vaihtuu ja en koe minkäänlaisia ongelmia. (Koulu) Päänsärky, iho-oireet, korvien humina, tukkoisuuden tunne, äänen käheytyminen ja tukkoisuuden tunne (Koulu) Ääni lähtee, kurkkua kutisee ja helposti yskää. Tätä on jatkunut koko työskentelyhistoriani ajan. (Eskari) Ääni lähtee ja yskää. Lomilla oireita ei ole (Eskari) Useita poskiontelontulehduksia ja kurkkukipua. (Eskari) Muita havaintoja Ikkunoiden kautta tuuletus on hankalaa. Liikuntasalin ja yläluokan välisen seinän ääneneristys on huono. Etenkin teknisentyön tuntien aikana melu ja kolina tulee häiritsevästi viereisiin luokkiin. Tilat ovat pienehköt mutta toimivat. Vanhojen ikkunoiden käynti on huono. Eskarin säilytyskomerossa vilisee sokeritoukkia. Toukkia on ajoin myös lepohuoneessa.

10 9 (30) Kuntoluokka Päällysteet Pihan kulkualueet ovat hiekka/sorapinnalla ja muilta osin päällysteet ovat nurmipinnalla sekä osin luonnontilassa. Tontin reunoilla on havupuita. Pihan päällysteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Päällysteisiin kohdistuu lähinnä normaalia, huoltoluonteista kunnostustarvetta. Leikkivälineiden kohdilta puuttuu paikoin asianmukaiset putoamissuojaukset (ks. kohta 114 Alueen varusteet). Leikkialueen putoamissuoja-alustojen kunnostus. 500 Kuva 1. Sisäpiha. Kuva 2. Sivupiha Alueen varusteet Pihan alueella on keinut ja muutamia kiipeilytelineitä. Jätepiste sijaitsee varastorakennuksen päädyssä. Muutamien yksittäisten leikkivälineiden puuosissa on kunnostustarvetta ja ne eivät täytä kaikilta osin turvamääräyksiä. Puutteita on mm. putoamissuojissa. Välineiden laajempaan uusimiseen ei ole tarvetta. Leikkivälineiden kunnostus ja SFS-standardin mukainen turvatarkastus, jonka pohjalta tarkemmat toimenpidesuositukset selviävät

11 10 (30) Kuva 3. Pihakeinut. Kuva 4. Pihan leikkivälineitä. Kuva 5. Leikkivälineissä on paikoin kunnostettavaa. Kuva 6. Jätepiste Alueen rakenteet Tontin reunalla kiertää verkkoaita. Aita on kunnossa ja siihen ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta lähivuosina. Ei toimenpide-ehdotuksia Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sekä imeytetään maahan. Keskipihalla on muutamia sadevesikaivoja ja syöksytorvien alapuolella on paikoin rännikaivot. Pintamaat kohteessa viettävät pääosin rakennuksista poispäin ja merkittäviä puutteita vedenpistossa ei ole. Sadevesijärjestelmien osalta piirustustietoa ei ollut käytettävissä. Järjestelmien uusimistarvetta tulee pohtia piha-alueen viemäreiden uusimistyön yhteydessä. Mikäli järjestelmät ovat alkuperäisiä, alkavat ne olla käyttöikänsä lopussa. Sadevesijärjestelmien kuvaus/uusimistarpeen arviointi viimeistään ennen seuraavaa peruskorjausta.

12 11 (30) Kuva 7. Etupihan vedenpoistoa. Kuva 8. Pintamaat viettävät rakennuksista poispäin Perustukset Kuntoluokka 4 Piirustustietoa perustusrakenteista ei ollut käytettävissä. Paikalla tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksissa on todennäköisesti anturaperustus ja sokkelit ovat paikalla valettuja ja maalattuja betonirakenteita. Perustuksien painumiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Sokkelin näkyvät betoniosat on maalattu ja maalipinnat ovat hyväkuntoiset. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 9. Maalattu betonisokkeli Alapohjat Kuntoluokka 1 (kuntotutkimustarve havaittu) Alapohjarakenteista ei ollut piirustustietoa käytettävissä. Paikalla tehtyjen havaintojen perusteella alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita. Pääosin alapohjat ovat betonirakenteisia ja liikuntasalin/puutyöluokan sekä eskarin tilojen osalla on myös koolattua puulattiaa.

13 12 (30) Puutyöluokassa/liikuntasalissa sekä eskarissa lattia on todennäköisesti alkuperäinen koolattu puulattia. Lattiarakenne todennäköisesti muodostuu maanvaraisesta, lämmöneristämättömästä betonilaatasta jonka päälle lattiarakenne on koolattu. Rakenne on luokiteltavissa riskirakenteeksi johtuen sen heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja sen kunto on syytä tutkia tarkemmin. Maanvaraisten betonilattioiden osalta mahdollisten lämmöneristeiden olemassaolosta ei ole tietoa. Koulun kylmiöiden puoleisessa päädyssä oli paikoin mitattavissa koholla olevia pintakosteusarvoja, muilta osin pistokoeluontoisessa tarkastuksessa kohonneita pintakosteusarvoja ei havaittu. Koulun tiloissa on pääosin alkuperäisiä lattiapinnoitteita ja alapohjarakenteiden kunto ja kosteustekninen toiminta on syytä tutkia Runko Alapohjarakenteiden kuntotutkimus. Kuntoluokka Kantavat seinät ja pilarit Rakennuksissa on puurunko ja kantavia seiniä ovat ulkoseinät sekä osa väliseinistä. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia Yläpohjat Yläpohjien kantavat rakenteet muodostavat kappaletavarasta tehdyt kattokannattajat. Yläpohjat ovat purueristeisiä ja eristeen yläpinnassa on paikoin laudoitus tai noin mm hiekkakerros. Yläpohjien tuuletus on toteutettu räystäänalusrakojen kautta. Kaikissa rakennuksissa oli havaittavissa kattovuotojälkiä yläpohjarakenteissa. Osa vuotojäljistä oli vanhoja ja osa tuoreita. Selkeimmät vuotokohdat olivat koulurakennuksessa katon hormiläpiviennin ympärillä sekä eskaritilassa antennin läpiviennin ympärillä (kuva 14). Yläpohjatiloissa on paikoin rakennusjätettä. Koulun yläpohjassa oli havaittavissa paikoin runsaasti jyrsijöiden jätöksiä. Yläpohjien osalta vuotokohdat on syytä korjata. Ennen korjauksia on syytä tutkia yläpohjien rakenne, kosteustekninen toiminta ja vaurioiden laajuus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Laajempaan yläpohjien korjaukseen on syytä varautua. Yläpohjien kuntotutkimus Yläpohjien vauriokorjaus, alustava kustannusarvio 5 000

14 13 (30) Kuva 10. Yleiskuva, koulun yläpohja. Kuva 11. Vuotojälkiä koulun yläpohjassa. Kuva 12. Jyrsijöiden jätöksiä koulun yläpohjassa. Kuva 13. Eskarin yläpohja. Kuva 14. Kattovuoto eskarin yläpohjassa. Kuva 15. Asunto/varastorakennuksen yläpohja Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 3 Ulkoseinien osalta piirustustietoa ei ollut käytettävissä. Seinät ovat todennäköisesti rankarakenteisia ja eristeenä on puru. Julkisivut ovat puuverhoiltuja ja sisäpinnoissa on levyverhous.

15 14 (30) Julkisivun puuosat on maalattu todennäköisesti lähiaikoina ja maalipintojen yleiskunto on hyvä. Julkisivuun ei kohdistu kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Julkisivuverhouksena on pystylomalaudoitus ja eskarin osalla paneeliverhous. Rakenteiden tuulettuvuus on heikohko. Ulkoseinärakenteet ovat todennäköisesti alkuperäiskuntoisia, yli 50 vuotta vanhoja rakenteita, joten niiden kunto on syytä tutkia tarkemmin ennen seuraavaa laajempaa peruskorjausta. Ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus. Kuva 16. Yleiskuva koulun julkisivusta. Kuva 17. Eskarin julkisivurakenteita Ikkunat Kuntoluokka 2 Ikkunat ovat alkuperäisiä kaksilehtisiä MS-puuikkunoita. Ikkunapellitykset on uusittu ja ikkunoiden ulkopuitteet maalattu lähiaikoina. Ulkopuitteet ovat kunnossa, mutta sisäpuitteissa ja paikoin karmeissa maali on paikoin irronnut. Käyttäjäkyselyn mukaan ikkunat ovat vetoisat ja niissä on käyntivikoja, minkä vuoksi tilojen tuulettaminen on haastavaa. Ikkunatiivisteet ovat paikoin heikkokuntoiset tai niitä ei ole ollenkaan. Alkuperäiset ikkunat alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa. Ikkunoihin on tehty maalauskorjauksia, joten välitöntä uusimistarvetta ei kuitenkaan ole. Suositeltavinta olisi kunnostaa tiivisteet ja sisäpuitteet tarvittavilta osin sekä varautua ikkunoiden uusimiseen viimeistään 10 vuoden kuluessa tai seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Mikäli tilojen käyttömukavuutta halutaan parantaa, on uusimiseen syytä varautua jo aikaisemmin. Ikkunatiivisteiden kunnostus 4000 Ikkunoiden uusiminen 10 vuoden kuluessa

16 15 (30) Kuva 18. Vanhan osan ikkuna ulkoa. Kuva 19. Vanhan osan ikkuna sisältäpäin Ulko-ovet Kuntoluokka 2 Koulun pääsisäänkäynnin ovi on alkuperäinen lasiaukollinen puupariovi. Keittiön sisäänkäynnin ovi on uusittu nykymallin lasiaukolliseksi oveksi. Liikuntasalin ulko-ovi sekä eskaritilojen ovet ovat todennäköisesti alkuperäisiä puupaneeliovia. Varastossa on lasiaukollinen teräsovi sekä puuovia. Koulun pääsisäänkäynnin ovet ovat hatarat ja vetoisat. Käyttäjäkyselyn mukaan oven vetoisuus aiheuttaa lämpöviihtyvyysongelmia tiloissa. Vanhoissa puuovissa on paikoin puutteita tiivisteissä, muilta osin niiden yleiskunto on tyydyttävä/välttävä. Ulko-ovien tavoitteellinen käyttöikä on noin 40 vuotta, joten ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Pääsisäänkäynnin ovi olisi suositeltavaa uusia lähiaikoina ja muiden ovien osalla suositeltavinta olisi kunnostaa niiden tiivisteet ja varautua uusimiseen ikkunaremontin yhteydessä tai seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa. Uusitaan koulun pääsisäänkäynnin ulko-ovi Vanhojen ovien tiivisteiden kunnostus/käynnin säätö 1500 Vanhojen ulko-ovien uusiminen vuoden kuluessa Kuva 20. Koulun pääsisäänkäynnin ovi. Kuva 21. Koulun keittiön ovi.

17 16 (30) Kuva 22. Eskarin ovi. Kuva 23. Varaston ovi Katokset Pääsisäänkäynnin kohdalla on teräsrunkoinen peltiverhoiltu katosrakennelma ja sisäänkäyntien yhteydessä on vesikaton jatkeena toimivat katosrakennelmat. Katoksiin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta lähivuosina. Katoksien kattopeltien uusiminen on syytä tehdä seuraavan vesikattoremontin yhteydessä. Kustannus on huomioitu kohdassa 126 Vesikatot. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 24. Pääsisäänkäynnin katos. Kuva 25. Eskarin sisäänkäyntikatos Vesikatot Kuntoluokka 2 Rakennuksissa on alkuperäinen rivipeltikate. Aluskatetta ei ole. Vesikatto on kannatettu kappaletavarasta tehtyjen kattokannattajien ja harvalaudoituksen varaan. Katon varusteisiin kuuluvat talotikkaat, lumiesteet sekä räystäskourut ja syöksytorvet. Koulurakennuksen yläpohjassa oli muutamassa kohtaa havaittavissa tuoreita vuotojälkiä ja kaikissa rakennuksissa oli havaittavissa vanhoja vuotojälkiä katon aluslaudoituksessa sekä yläpohjarakenteissa. Läpivientien kohdilla vuotokohtien paikantaminen ja korjaus on helppoa, mutta muilta osin niiden esiintymiseen saattaa vaikuttaa olosuhteet (mm. lumikuorma) ja yksittäisten vuotokohtien paikannus ja korjaus on todennäköisesti haasteellista. Todennäköiset vuodot tulevat saumojen kautta.

18 17 (30) Katteen alla ei ole aluskatetta, joten pellityksen alapintaan saattaa tiivistyä ajoin kosteutta, mikä valuu myös yläpohjaan. Osassa kattojen läpivienneistä puuttuu vastakaadot tai ne ovat loivat. Rivipeltikatteen tavoitteellinen käyttöikä on keskimäärin noin 60 vuotta. Nykyisellä katteella on ikää noin 55 vuotta, joten se alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Vesikatetta on maalattu ja pinnoitteet itsessään ovat kunnossa, joten pellit kohteessa kestävät todennäköisesti vielä vuosia. Vuotojen vuoksi uusimiseen on syytä kuitenkin varautua viimeistään seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä tai vuoden kuluessa. Mikäli yläpohjarakenteisiin kohdistuu laajempi korjaustarve, on vesikate syytä uusia samalla jotta vauriot eivät uusiudu. Kattovarusteita on uusittu/kunnostettu tarpeen mukaan ja laajempaa uusimiseen ei ole tarvetta. Suositeltavinta on tehdä ylläpitokorjauksia siihen asti, kunnes kate uusitaan kokonaan. Korjataan vuotokohdat katossa Varaudutaan vesikatteiden uusimiseen varusteineen 10 vuoden kuluessa tai seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä Kuva 26. Koulun vesikatto. Kuva 27. Vuotojälkiä aluslaudoituksessa. Kuva 28. Eskarin vesikatto. Kuva 29. Vuotojälkiä läpiviennin ympärillä.

19 18 (30) Kuva 30. Asunnon/varaston vesikatto. Kuva 31. Vanhoja syöksytorvia on maalattu Tilan jako-osat Kuntoluokka 3 Sisäovet ovat puulaakaovia. Sisäovia on uusittu ja kunnostettu tarpeen mukaan. Kokonaisuudessaan niiden yleiskunto on tyydyttävä. Suositeltavinta olisi uusia sisäovet seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä Tilat ja tilapinnat Uusitaan sisäovet seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Kuntoluokka 3 Koulurakennus Koulun tilat käsittävät kolme normaalikäytössä olevaa luokkahuonetta, liikuntasalin/teknisen työn tilan, keittiön ja opettajien huoneen sekä pukutilan/suihkut. Luokkatilojen lattioissa sekä käytävillä on todennäköisesti alkuperäinen vinyylilaatta, teknisentyön/liikuntasalin osalla on lautalattia. Keittiössä ja märkätiloissa lattiapinnoitteena on muovimatto. Sisäseinät ja katto ovat pääasiassa maalattuja levypintoja. Lattioiden vinyylilaatat ovat todennäköisesti alkuperäisiä ja alkavat olla tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Nykykunnon perusteella uusiminen on ajankohtaista noin 10 vuoden kuluessa. Laattaliima tai laatat saattavat sisältää asbestia, mikä on huomioitava korjauksissa. Levyrakenteisia seinäpintoja on maalattu lähiaikoina ja kokonaisuudessaan pintarakenteiden yleiskunto on hyvä. Keittiö on remontoitu kokonaisuudessaan vuonna 2012 ja tilapinnoilla on käyttöikää jäljellä vielä noin 20 vuotta. Liikuntasalin lautalattiassa on käytöstä johtuen (toimii myös teknisentyöntilana) kolhuja ja hionta sekä lakkaus alkaa olla ajankohtaista lähivuosina. Märkätiloissa on muovimattopinnat ja ne ovat arviolta 90-luvulta. Tilapinnat alkavat olla laskennallisesti käyttöikänsä loppupuolella ja uusimiseen on syytä varautua noin 10 vuoden kuluessa. Aulan lattiassa olevan viemärikanaalin tarkastusluukku ei ole tiivis. Kanaalin kautta tulee maakellarimaista hajua sisätiloihin.

20 19 (30) Keittiön yhteydessä olevissa kylmiö/varastotiloissa oli aistittavissa maakellarimaista hajua. Haju leviää tiloista myös muualle. Tilojen lattiapinnoissa oli mitattavissa koholla olevia pintakosteusarvoja. Selvitetään keittiön varastotiloissa aistitun hajun aiheuttaja. Rakenteiden kuntotutkimus ennen peruskorjausta. Tiivistetään käytävän kanaalin luukku. 200 Tilapintojen peruskorjaus 10 vuoden kuluessa (samassa yhteydessä on syytä tehdä LVIS-järjestelmien peruskorjaus) Kuva 32. Koulun käytävä. Kuva 33. Keittiö. Kuva 34. Luokkatila. Kuva 35. Vanhoja lattiapäällysteitä. Kuva 36. Liikuntasali/teknisentyötila. Kuva 37. Pesutila.

21 20 (30) Eskari Tilat käsittävät yhden isomman ryhmäopetustilan, nukkumahuoneen, keittiötilan, wc:n sekä muutamia varastotiloja ja toimistotilan. Tilojen lattiassa on pääasiassa muovimatto ja seinät sekä katto ovat levyrakenteisia. Kuivien tilojen pintarakenteita on kunnostettu arviolta 90-luvulla ja niillä on nykykunnon perusteella käyttöikää jäljellä vielä noin 20 vuotta. Wc on remontoitu muutama vuosi sitten ja seuraava peruskorjaus on ajankohtaista noin 20 vuoden kuluessa. Sisäilmassa muutamassa tilassa oli aistittavissa tunkkaista, puutteelliseen ilmanvaihtuvuuteen viittaavaa hajua. Lisäksi varastotiloissa oli aistittavissa lievää, maakellarimaista hajua, joka saattaa olla lähtöisin tiloissa säilytettävästä irtaimistosta. Käytävällä vaatenaulakon kohdalla esiintyi mikrobiperäinen haju. Haju esiintyi koko käytävällä ja sen havaittiin tulevan naulakossa säilytettävistä vaatteista. Pintarakenteisiin ei kohdistu laajempaa korjaustarvetta tarkastusjaksolla. Siivotaan varastot ja selvitetään hajun lähde. Kuva 38. Eteinen/käytävä. Kuva 39. Keittiötila. Kuva 40. Leikkihuone. Kuva 41. Wc.

22 21 (30) Varasto/asuinrakennus Tiloissa sijaitsee kylmää varastotilaa, tekniset tilat ja asunto. Varasto- ja tekniset tilat ovat tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja niihin ei kohdistu laajempaa korjaustarvetta. Asuntoa ei tarkastettu. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 42. Varasto. Kuva 43. Lämmönjakohuone Tilavarusteet Kuntoluokka 3 Tilavarusteita kohteessa ovat luokkien kiintokalusteet, naulakot sekä keittiön kalusteet. Keittiön kaapit on uusittu muutama vuosi sitten ja ne ovat hyväkuntoiset. Tilavarusteet ovat useammalta eri ikäkaudelta ja niiden yleiskunto on tyydyttävä. Tilavarusteiden uusimista seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa on syytä harkita. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 44. Keittiön uusitut kaapistot. Kuva 45. Eskarin keittiö.

23 22 (30) Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka Lämmityksen keskusosat Rakennuksissa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu öljykattilan avulla. Öljysäiliö on sijoitettu maahan asuinrakennuksen vierustalla. Lämmönjakohuone sijaitsee asuinrakennuksessa. Järjestelmässä on 2 öljykattilaa. Öljykattilat laitteistoineen ovat vuodelta Tarkastushetkellä öljylämmityslaitteisto oli toiminnassa. Lämmönjakohuoneessa on vanha varaaja, joka ei ole käytössä. Öljykattiloilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Öljypolttimilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Öljysäiliö on myös todennäköisesti vuodelta Säiliöllä on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Öljysäiliöön tulee tehdä säännölliset tarkastukset. Lämpimän veden tuotantoa varten öljykattiloihin on kytketty erillinen lämmönsiirrin vuonna Öljysäiliön tarkastus Tukes ohjeen mukaan 1000 Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a 2112 Lämmityksen siirto-osat Lämmitysputket ovat pääosin teräsputkia ja kulkevat pääosin pinta-asennuksena. Rakennusten väliset putket ovat muovielemettiputkia. Lämmitysputkistot ovat luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Rakennusten väliset putkielementit ovat arviolta 1980-luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta Lämmityksen kiertovesipumppuja on uusittu. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Lämpöputket on osin eristetty mineraalivillaeristeellä. Ei välittömiä toimenpiteitä Kiertovesipumppuja uusitaan tarpeen mukaan 2113 Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Patterit ovat pääosin 1960-luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Patteritermostaattiosat on uusittu pääosin luvulla ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Kaikissa pattereissa ei ole termostaatteja ja osin termostaatit ovat rikki. Rikkinäisten termostaattien kartoitus ja vaihto 500