Sukuelinherpes ja raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukuelinherpes ja raskaus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tytti Raudaskoski dosentti, osastonylilääkäri OYS, Lasten ja naisten tulosalue Sukuelinherpes ja raskaus Sukuelinherpesinfektio on krooninen ja kestää koko eliniän. Oireetonta viruseritystä tapahtuu useammin kuin aiemmin luultiin. Sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio on neonataaliherpes. Noin 80 % neonataaliherpeksestä on seurausta äidin oireettomasta loppuraskauden ensitartunnasta. Loppuraskauden ensitartunnassa tarttumisriski vastasyntyneeseen on %, kun taas synnytyksen aikana aktiivisessa uusiutuvassa infektiossa vastasyntyneen sairastumisriski on alle 1 %. Uusiutunutta sukuelinherpestä sairastava synnyttäjä voi synnyttää alateitse, kun tuoreet rakkulat voidaan peittää okkluusiositeellä, synnyttäjälle annetaan suoneen asikloviiria ja invasiivisia toimenpiteitä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan. Vertaisarvioitu VV Sukuelinherpes on krooninen infektio, joka kestää koko eliniän. Sen diagnostiikka on haasteellista, koska suurin osa potilaista on oireettomia tai oireet ovat epätyypillisiä. Sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio on neonataaliherpes, johon liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara. Neonataaliherpestä pyritään ehkäisemään loppuraskauden viruslääkityksellä, tekemällä keisarileikkaus tuoreen ensitartunnan jälkeen ja huomioimalla viruksen olemassaolo alatiesynnytystä hoidettaessa. Etiologia Sukuelinherpeksen aiheuttajat, herpes simplex -virus 1 ja 2 (HSV-1 ja HSV-2), tarttuvat elimistöön limakalvojen tai ihon rikkoumien kautta. HSV-1 aiheuttaa tyypillisesti suun limakalvon yskänrokon ja HSV-2 sukuelinherpeksen. Primaari-infektion jälkeen virukset vaeltavat tartuntakohdasta paikallisen hermokudoksen sensorisiin ganglioihin, johon ne jäävät latenttiin vaiheeseen. Virus siirtyy hermokudoksesta aika ajoin takaisin iho- ja limakalvoalueelle (reaktivaatio) aiheuttaen uusiutuvan infektion. Uusiutuva infektio on usein oireetonta viruseritystä. HSV-1 tarttuu yleensä jo lapsuuden aikana, ja sitä löytyy trigeminusganglioista. Huuliherpes on lähes yksinomaan HSV-1-viruksen aiheuttama. HSV-2-virus tarttuu yleensä sukupuoliteitse, ja sitä löytyy yleisimmin lumbosakraaliganglioista. HSV-1:n osuuden on osoitettu kasvaneen sukuelinherpeksen aiheuttajana etenkin alle 25-vuotiailla ja naisilla. Tämä saattaa liittyä lapsuusiän HSV-1-infektioiden vähenemiseen, orogenitaaliseksiin ja siihen, että yhdynnät aloitetaan aiempaa nuorempina. Noin 26 % uusista genitaaliherpesinfektioista johtuu HSV-1-viruksesta (1). HSV-1-viruksen aiheuttamassa sukuelinherpeksessä on vähemmän uusiutumisia ja oireetonta viruseritystä kuin HSV-2-viruksen aiheuttamassa (2,3). Sukuelinherpeksessä sekä oireiset reaktivaatiot että oireeton viruseritys harvenevat useimmilla ensimmäisen vuoden kuluttua tartunnasta. HSV-2-vasta-aineet suojaavat osittain HSV- 1-infektiolta, lievittävät HSV-1-infektion oirekuvaa ja vähentävät uusiutumisia (4,5,6). Useiden tutkimusten mukaan HSV-infektio kolminkertaistaa HIV-tartunnan vaaran. HIV:n ja HSV:n yhteisinfektio vahvistaa molempien virusten replikoitumista ja mahdollisesti lisää kummankin viruksen tarttumista sekä partneriin että perinataalisesti (7). Epidemiologia Yhdysvalloissa HSV-2:n seroprevalenssi lisääntyi 1990-luvulle asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Vuosina HSV-2-seroprevalenssi vuotiailla amerikkalaisilla oli 16,2 % (8). Esiintyvyys on naisväestössä kaksinkertainen miesten lukuihin verrattuna (9). Viruksen epäillään siirtyvän miehestä naiseen tehokkaammin kuin naisesta mieheen. Naisten seksipartnerit ovat useammin heitä vanhempia, ja siten tartuttamisvaara on suurempi (4). Suomessa on tutkittu HSV:n esiintyvyyttä raskaana olevilla naisilla vuosina osana laajempaa väestöpohjaista synnynnäisten infektioiden seulontatutkimusta. Lähes tuhannen naisen ensimmäisen raskauskolmanneksen verinäytteistä löytyi HSV-1-vasta-aineita 70 %:lta ja HSV-2-vasta-aineita 16 %:lta. Uusintanäytteet 3749

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Kortekangas-Savolainen O, Vuorinen T. Trends in herpes simplex virus type 1 and 2 infections among patients diagnosed with genital herpes in a Finnish sexually transmitted disease clinic, Sex Transm Dis 2007;34: Benedetti J, Corey L, Ashley R. Recurrence rates in genital herpes after symptomatic firstepisode infection. Ann Intern Med 1994;121: Engelberg R, Carrell D, Krantz E, Corey L, Wald A. Natural history of genital herpes simplex virus type 1 infection. Sex Transm Dis 2003;30: Mertz GJ, Benedetti J, Ashley R, Selke SA, Corey L. Risk factors for sexual transmission of genital herpes. Ann Intern Med 1992;116: Pebody RG, Andrews N, Brown D ym. The seroepidemiology of herpes simplex virus type 1 and 2 in Europe. Sex Transm Infect 2004;80: Johnston C, Koelle D, Wald A. HSV-2: in pursuit of a vaccine. J Clin Invest 2011;121: Chen KT, Segu M, Lumey LH ym, New York City Perinatal AIDS Collaborative Transmission Study (PATS) Group. Genital herpes simplex virus infection and perinatal transmission of human immunodeficiency virus. Obstet Gynecol 2005;106: Centers for Disease Control and Prevention. Sexually transmitted diseases treatment guidelines, Morb Mort Wkly Rep 2010;59: taulukko 1. otettiin toisella ja kolmannella raskauskolmanneksella. Uusia infektioita ilmeni 0,6 %:lla alkuraskaudessa HSV-2-seronegatiivisista ja 0,9 %:lla HSV-1-seronegatiivista naisista (10). Oireet Vain viidenneksellä sukuelinherpeksen ensitartunnan saaneista esiintyy tyypillisiä oireita, viidennes on oireettomia ja loput oireilevat epätyypillisesti. Tyyppioireet ovat sukuelinten limakalvojen ja ihoalueiden pinnalliset ja helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka puhjettuaan muodostavat kivuliaita haavoja. Virtsaaminen on kivuliasta. Paikalliset imusolmukkeet tur poavat. Yleisoireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä, voi esiintyä. Oireet häviävät yleensä 2 3 viikon kuluessa. Epätyypillisessä taudinkuvassa potilaalla saattaa olla yksittäinen haavauma tai limakalvorikkoumia tai paikallista ulkosynnytinten kutinaa, polttelua tai punoitusta. Uusiutuvassa herpeksessä oireet ovat lievempiä, kestävät lyhyemmän aikaa ja niihin liittyy esioireena polttelevaa, kihelmöivää tai kutiavaa tunnetta limakalvoalueella (taulukko 1) (11). Raskauden aikana sukuelinherpes on yleensä oireeton, mutta ensitartunta voi johtaa tavallista vakavampaan taudinkuvaan. Naiselle voi kehittyä yleistyneiden iholeesioiden lisäksi hepatiitti, enkefaliitti ja verenkuvamuutoksia, kuten trombosyto- ja leukopeniaa ja koagulopatiaa. Kuolleisuus disseminoituneeseen infektioon on jopa 50 % (12). Oireeton viruseritys ja viruksen transmissio Vain % HSV-2-seropositiivista on tietoisia sukuelinherpesinfektiostaan. Suurin osa herpestartunnoista tapahtuukin henkilöiltä, jotka eivät ole tiedä infektoituneensa ja joilla esiintyy oireetonta viruseritystä (4,9,13,14,15). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 498 HSV-2-seropositiivista henkilöä (57 % naisia) otti päivittäin HSV-PCR-näytteen genitaalialueilta vähintään 30 päivän ajan. Oireettomilla kantajilla 10 % näytteistä oli positiivisia, oireisilla 20 % (16). Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että HSV:n reaktivaatiot ovat tavallisempia kuin aiemmin ymmärrettiin. Lähes puolet näistä reaktivaatioista kestää alle 12 tuntia. Viruskopioiden määrä on näissä lyhyissä reaktivaatioissa pieni, ja oletetaan, että limakalvojen oma immuunijärjestelmä nujertaa ne (17,18). Vaikka viruslääkityksen on osoitettu eliminoivan lähes kaikki oireiset HSV-2:n aiheuttamat suku elinherpeksen uusiutumiset ja vähentävän reaktivaatioita, joissa virusta erittyy isoissa määrissä, näitä lyhytkestoisia episodeja esiintyy myös suuriannoksisen viruslääkityksen aikana (19). On mahdollista, että veri-aivoeste vähentää viruslääkkeen pitoisuutta tai metaboloitumista vaikuttavaan muotoonsa neuroneissa. Ensitartunnan ja uusiutuvan herpeksen erotusdiagnostiikka. Ensitartunta Inkubaatioaika, vrk 4 (2 12) keskiarvo (vaihteluväli) uusiutuva herpes Prodromaalioireet puuttuvat kutina, vihlonta, polttelu Leesiot isompia, lukuisampia pienempiä ja vähemmän bilateraalisia unilateraalisia vesikkeleitä, jotka ulseroituvat, ei läheskään aina pustuloituvat vesirakkuloita, usein vain fissuuroita tai punoitusta Paraneminen 3 viikossa viikossa Yleisoireet 2/3:lla puuttuvat kuume, päänsärky, sairas olo, lihassäryt, lymfadenopatia nivusissa aseptinen meningiitti 8 25 % virtsaretentio 2 % enkefaliitti, hepatiitti Diagnostiikka Sukuelinherpeksen kliininen diagnostiikka on haasteellista. Herpesepäily voidaan varmistaa ottamalla sivelynäyte rakkulanesteestä tai haavaumasta virusviljelyä tai nukleiinihapon osoitustestiä varten. Raskauden aikana oikean diagnoosin merkitys korostuu perinataalisen tartuntavaaran takia. Käypä hoito -suosituksessa esitetään ensisijaiseksi diagnosointimenetelmäksi virusviljely (11). Näyte otetaan pumpulitikulla voimakkaasti hangaten iholeesiosta tai limakalvolta virusviljelyn kuljetusputkeen, johon tikku jätetään. Näyte on toimitettava laboratorioon 24 tunnin kuluessa. Infektion alkuvaiheessa näytteeksi pystytään keräämään rakkulanestettä ja virusviljelyn herkkyys on yli 90 %, mutta kun rakkulat ovat kuivuneet, herkkyys on enää 25 %. Virusviljelyn herkkyys heikkenee myös uusiutuvassa infek- 3750

3 tieteessä 9 Xu F, Sternberg MR, Kottiri BJ ym. Trends in herpes simplex virus type 1 and type 2 seroprevalence in the United States. JAMA 2006;296: Arvaja M, Lehtinen M, Koskela P, Lappalainen M, Paavonen J, Vesikari T. Serological evaluation of herpes simplex virus type 1 and type 2 infections in pregnancy. Sex Transm Inf 1999;75: Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Sukupuolitaudit. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 12 Sauerbrei A, Wutzler P. Herpes simplex- and varicella-zoster virus infections during pregnancy: current concepts of prevention, diagnosis and therapy. Part I: herpes simplex virus infections. Med Microbiol Immunol 2007;196: Fleming TF, McQuillan GM, Johnson RE ym. Herpes simplex virus type 2 in the United States, 1976 to N Engl J Med 1997;337: Brown ZA, Wald A, Morrow RA, Selke S, Zeh J, Corey L. Effect of serologic status and cesarean delivery on transmission rates of herpes simplex virus from mother to infant. JAMA 2003;289: Gupta R, Warren, Wald A. Genital herpes. Lancet 2007;22: Tronstein E, Johnston C, Huang ML ym. Genital shedding of herpes simplex virus among symptomatic and asymptomatic persons with HSV-2 infection. JAMA 2011;305: Mark KE, Wald A, Magaret AS ym. Rapidly cleared episodes of herpes simplex virus reactivation in immunocompetent adults. J Infect Dis 2008;198: Schiffer JT, Abu-Raddad L, Mark KE ym. Frequent release of low amounts of herpes simplex virus from neurons: results of a mathematical model. Sci Transl Med 2009;1: Johnston C, Saracino M, Kuntz S ym. Standard-dose and highdose daily antiviral therapy for short episodes of genital HSV-2 reactivation: three randomised, open-label, cross-over trials. Lancet 2012;379: Patel R, Alderson S, Geretti A ym. European quideline for the management of genital herpes, Int J STD & AIDS 2011;22: Wald A, Huang ML, Carrell D, Selke S, Corey LJ. Polymerase chain reaction for detection of herpes simplex virus (HSV) DNA on mucosal surfaces: comparison with HSV isolation in cell culture. Infect Dis 2003;188: Martin ET, Krantz E, Gottlieb SL ym. A pooled analysis of the effect of condoms in preventing HSV-2 acquisition. Arch Intern Med 2009;169: Krantz I, Lowhagen GB, Ahlberg BM, Nilstun T. Ethics of screening for asymptomatic herpes virus type 2 infection. BMJ 2004;329: tiossa. Virusviljely on helppo, halpa ja nopea; vastaus voi olla valmis seuraavana päivänä. Virusviljelyn etuna on myös se, että viruksen alatyyppi saadaan selvitetyksi. Useissa maissa ja myös tuoreessa eurooppalaisessa sukuelinherpeksen hoitosuosituksessa (20) ensisijaiseksi diagnosointimenetelmäksi suositellaan reaaliaikaista geenimonistustekniikkaa (PCR). Näyte otetaan kuten viljelynäyte ja se voidaan kuljettaa normaalina postikuljetuksena. PCR-tekniikka on herkempi kuin virusviljely: samoista näytteistä saadaan nelinkertaisesti positiivisia tuloksia viljelytuloksiin verrattuna (21). Myös PCR-tekniikka erottaa viruksen alatyypit. Antigeeninosoitustestiin näyte otetaan hankaamalla rikotun rakkulan pohjaa, haavaa tai limakalvoa voimakkaasti pumpulitikulla. Testi on vähemmän herkkä kuin virusviljely ja onnistumisen edellytyksenä on, että näytteeseen saadaan runsaasti viruspitoisia epiteelisoluja. Menetelmä on nopea, ja vastaus saadaan tarvittaessa samana päivänä. Tyyppispesifinen IgG-serologiatutkimus erottaa HSV-1- ja HSV-2-alatyypit. Rutiininomaista testausta ei suositella oireettomille raskaana oleville naisille. Mikäli partnerilla on sukuelinherpes, vasta-ainetestin voi tehdä raskaudenaikaisen ensitartunnan ehkäisymahdollisuuksien neuvomiseksi (8,20). Muilla kuin raskaana olevilla HSV-2-viruksen suhteen diskordanteilla pareilla kondomin käyttö vähensi seronegatiivisen partnerin infektoitumisvaaraa 30 %, kun kondomia käytettiin jokaisessa yhdynnässä, verrattuna niiden tartuntoihin, jotka eivät käyttäneet kondomia koskaan (22). Vähäisen esiintyvyyden väestössä serologisten testien positiivinen ennustearvo on huono, ja väärien positiivisten osuus voi olla jopa % (23). IgM-testit eivät ole tyyppispesifisiä, ja ne voivat olla positiivisia myös uusiutuvissa infektioissa, mikä heikentää niiden käyttöarvoa. Positiivinen HSV-2-serologia merkitsee sukuelinherpestä, mutta HSV-1-positiivisuus ei erota anogenitaali-infektiota orolabiaalisesta. Raskauden aikana herpes diagnosoidaan siis viljely- tai PCR-tutkimuksella. Mikäli naisella on ensimmäinen oireinen herpesinfektio, tutkitaan vasta-aineet ensi- ja uusintainfektion erottamiseksi (11). Mikäli naisella todetaan akuuttivaiheessa vasta-aineita samalle HSVtyypille, joka löytyy virusviljelynäytteestä, kyseessä on uusiutuva infektio. Primaari-infektion yhteydessä HSV-vasta-aineet ovat eri HSV-tyypille tai vasta-aineita ei löydy akuuttivaiheessa, mutta seurannassa todetaan serokonversio. Vaara lapselle Vastasyntyneen herpesinfektio voi olla kohdunsisäinen tai synnytyksen aikana tai vastasyntyneisyyskaudella saatu. Kohdunsisäinen HSVinfektio on harvinainen; niitä on vain 5 % kaikista vastasyntyneiden HSV-infektioista. Istukan kautta virus tarttuu todennäköisemmin, kun ensitartunta on saatu ennen raskauden puoli väliä. Sikiön sukuelinherpestartunnasta voi seurata keskenmeno, kohtukuolema, epämuodostuma (silmät, keskushermosto) tai sikiön kasvun hidastuma (12,24). Myös ennenaikaisen synnytyksen vaara saattaa lisääntyä (25). Vaikka neonataaliherpes kuvattiin jo 1930-luvulla, se yhdistettiin äidin sukuelinherpekseen vasta 1960-luvun lopulla. Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Vastasyntyneen oireet ilmenevät yleensä 9 11 päivän kuluessa, joskus vasta 3 4 viikon kuluttua. Neonataaliherpes ilmenee disseminoituneena yleisinfektiona (25 %), keskushermostoinfektiona (30 %) tai paikallisinfektiona, joka rajoittuu ihoon, silmiin ja suuhun ilman keskushermoston tai muiden elinjärjestelmien sairautta (45 %). Disseminoitunut sairaus voi olla myös keskushermostossa, mutta lapsella on oireita muissakin elinjärjestelmissä, kuten maksassa, lisämunuaisissa, suolistokanavassa, ihossa, silmissä ja suussa (26). Sairastuneen lapsen ennusteen ratkaisee taudin laajuus. Disseminoituneessa taudissa on huomattava, 30 %:n kuolleisuus, ja eloon jäävistä 20 %:lle jää neurologisia vammoja. Keskushermostoinfektiossa viruslääkkeellä hoidettujen kuolleisuus on 6 %, mutta %:lle eloon jäävistä jää pysyviä neurologisia oireita. Paikallisinfektioon ei liity kuolleisuutta ja neurologinen vammautuminen on harvinaista (27). Arviolta 10 % vastasyntyneiden herpesinfektioista on seurausta synnytyksen jälkeen tapahtuvasta tartunnasta, joka on yleensä HSV-1- viruksen aiheuttama (28). 3751

4 Katsaus 24 Brown ZA, Selke SA, Zeh H ym. Acquisition of herpes simplex virus during pregnancy. N Engl J Med 1997;337: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Ennenaikainen synnytys. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 26 Nahmias AJ, Keyserling HL, Kerrick GM. Kirjassa: Remington JS, Klein JO, toim. Infectious Diseases of the Fetus and Newborn Infant. Philadelphia: Saunders 1983: Kimberlin DW, Lin CY, Jacobs RF, et al. Safety and efficacy of highdose intravenous acyclovir in the management of neonatal herpes simplex virus infections. Pediatrics 2001;108: Kimberlin DW. Management of HSV encephalitis in adults and neonates: diagnosis, prognosis and treatment. Herpes 2007;14: Brown ZA, Benedetti J, Ashley R ym. Neonatal herpes simplex virus infection in relation to asymptomatic maternal infection at the time of labor. N Engl J Med 1991;324: Kropp RY, Wong T, Cormier L ym. Neonatal herpes simplex virus infections in Canada: results of a 3-year national prospective study. Pediatrics 2006;117: Hollier LM, Wendel GD. Third trimester antiviral prophylaxis for preventing maternal genital herpes virus (HSV) recurrences and neonatal infection. Cochrane Database Syst Rev 2008 Jan 23;(1):CD rcog-corp/uploaded-files/gt30genitalherpes2007.pdf 33 Randolph AG, Washington AE, Prober CG. Cesarean delivery for women presenting with genital herpes lesions. Efficacy, risks, and costs. JAMA 1993;270: Major CA, Towers CV, Lewia DF, Garife TJ. Expectant management pf preterm premature rupture of the membranes complicated by active recurrent genital herpes. Am J Obstet Gynecol 2003;188: Whitley R, Davis DA, Suppanya N. Incidence of neonatal herpes simplex virus infection in a managedcare population. Sex Trans Dis 2007;34: Belshe RB, Leone PA, Bernstein DI ym; Herpevac Trial for Women. Efficacy results of a trial of a herpes simplex vaccine. N Engl J Med 2012;366: Gardella C, Brown Z. Prevention of neonatal herpes. BJOG 2011;118: Nath AK, Thappa DM. Newer trends in the management of genital herpes. Indian J Dermatol Venereol Leprol 2009;75: Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tytti Raudaskoski: Kongressimatka (Ferring Oy). Neonataaliherpeksen ilmaantuvuus ja tarttuvuus Koska herpes ei kuulu ilmoitettaviin tartuntatauteihin Suomessa, neonataaliherpeksen ilmaantuvuuden muutoksista ei ole tietoa. Esiintyvyydeksi arvioidaan 1/ vastasyntynyttä (11). Useimmilla neonataaliherpekseen sairastuneiden vastasyntyneiden äideistä ei ole tiedossa olevaa sukuelinherpestä. Neonataali-infektion vaara on %, kun äiti saa sukuelinherpeksen ensitartunnan lähellä synnytystä, ja alle 1 %, kun äidillä on uusiutuva infektio tai ensitartunta on tapahtunut raskauden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin äidille on jo ehtinyt kehittyä lasta suojaavia vasta-aineita (14,29). Suuressa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin HSV:n perinataalista transmissiota lähes synnyttäjän populaatiossa (14). Synnyttäjiltä tutkittiin virusviljelynäyte ja virusserologia synnytyksen yhteydessä. Vain puolet virusta synnytyksen aikana erittävistä 202 naisesta tiesi herpesinfektiostaan. Neonataaliherpeksen ilmaantuvuus oli 1:3 200 synnytystä. Viruksen alatyyppi vaikutti lapsen sairastumisvaaraan: HSV-1:lle altistuneista sairastui 31 % (5/16), HSV-2:lle altistuneista vain 3 % (5/186). Tässä tutkimuksessa 80 % vastasyntyneen herpesinfektioista liittyi ensitartuntaan. Invasiivinen monitorointi, kuten sikiön skalppielektrodi, lisäsi ja keisarileikkaus vähensi merkittävästi viruksen siirtymistä lapseen. Neonataaliherpeksen aiheuttaa yhä useammin HSV-1 Kanadassa ja Yhdysvalloissa jopa yli puolet (14,30) joten perinataalitartunnan ehkäisytoimenpiteet tulee kohdistaa molempiin virustyyppeihin. Hoito raskauden aikana Raskaudenaikainen primaari-infektio hoidetaan asikloviirilla tai valasikloviirilla, kuten muulloinkin (taulukko 2). Vaikeassa, sairaalahoitoa vaativassa infektiossa (pneumoniitti, hepatiitti, yleisinfektio, keskushermosto-oireet) lääke annetaan suoneen. Uusiutuvaan infektioon voi harkita lyhyempää, 5 päivän hoitoa, jos oireet ovat hankalat. Sekä asikloviiri että valasikloviiri, joka on asikloviirin aihiolääke, ovat osoittautuneet turvallisiksi raskauden aikana. Asikloviiri läpäisee hyvin istukan. Kumpikin lääke sopii myös imetyksen aikana. Neonataaliherpestä pyritään ehkäisemään viruslääkityksellä, valitsemalla synnytystapa ja huomioimalla HSV alatiesynnytyksen hoidossa. Mikäli raskaana olevalla naisella on uusiutuva sukuelinherpes, loppuraskauden estolääkitys on aiheellinen, jos 24 raskausviikon jälkeen on esiintynyt kaksi tai useampia uusintaepisodeja (taulukko 2). Estolääkitystä suositellaan myös, kun ensitartunta on ollut raskausviikon 24 jälkeen, koska oireettoman viruserityksen vaara synnytyksen aikana on tällöin merkittävä. Lääkitys aloitetaan raskausviikoilla ja sen voi aloittaa avohoidossa (11). Seitsemän satunnaistetun tutkimuksen perusteella tehdyssä meta-analyysissä (1 249 naista) loppuraskauden asikloviiri- tai valasikloviiriprofylaksia 36. raskausviikolta lähtien vähensi sukuelinherpeksen uusiutumisen vaaraa synnytyksen aikana (NNT = 10) sekä synnytyksenaikaisen positiivisen herpesnäytteen (NNT = 17) ja sukuelinherpeksen takia tehdyn keisarileikkauksen (NNT = 10) todennäköisyyttä. Näissä tutkimuksissa ei todettu yhdelläkään vastasyntytaulukko 2. Sukuelinherpeksen hoito ja estohoito raskauden aikana. Valmiste Päiväannos suun kautta Hoidon kesto Primaari-infektion hoito Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x vrk Valasikloviiri 500 mg x vrk Uusiutuvan infektion hoito Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x 3 5 vrk (harkinnanvarainen) Valasikloviiri 500 mg x 2 5 vrk Estohoito asikloviiri 400 mg x raskausviikosta synnytykseen Valasikloviiri 500 mg x raskausviikosta synnytykseen 3752

5 tieteessä Uusiutuva HSV-infektio on usein oireetonta viruseritystä. neellä lääkehoito- tai lumelääkeryhmässä neonataaliherpestä, joten meta-analyysi ei vastannut kysymykseen, vähentääkö loppuraskauden viruslääkitys vastasyntyneiden herpesinfektioita (31). Mikäli HIV-positiivisella raskaana olevalla naisella on uusiutuva sukuelinherpes, suositellaan estohoitoa asikloviirilla 32. raskausviikolta synnytykseen asti, koska ennenaikaisen synnytyksen vaara on suurentunut (22). Synnytystapa ja synnytyksen hoito Neonataaliherpesinfektioista arviolta % liittyy äidin loppuraskauden aikana saamaan ensi-infektioon. Keisarileikkausta suositellaan synnytystavaksi, mikäli ensitartunta on tapahtunut 34. raskausviikon jälkeen, sillä äiti erittää virusta suurella todennäköisyydellä synnytyksen aikaan, ja on mahdollista, ettei vasta-ainemuodostus ei ole ehtinyt kehittyä riittäväksi (22). Neuvolassa tulee aktiivisesti tiedustella raskaana olevilta naisilta, onko heillä tai heidän partnerillaan aiemmin todettu sukuelinherpestä. Mikäli naisella on uusiutuva sukuelinherpes, synnytyksen käynnistyessä tulee tarkastaa huolellisesti ulkosynnyttimet, emätin ja kohdunsuu huolellisesti herpesleesioiden toteamiseksi. Synnytystavasta ei vallitse yksimielisyyttä, kun naisella on synnytyksen käynnistyessä oireinen uusiutuva sukuelinherpes. Brittiläisessä hoito-ohjeessa korostetaan, että vastasyntyneen neonataaliherpeksen vaara alatiesynnytyksessä on hyvin pieni, kun äidillä on oireinen uusiutuva infektio (32). Laskelmien mukaan yhden lapsen kuoleman tai vakavan herpessairauden ehkäisemiseksi tarvitaan keisarileikkausta (33). Alankomaissa on pitkään sallittu alatiesynnytys, vaikka synnyttäjällä olisi oireinen uusiutuva sukuelinherpes, eikä neonataaliherpeksen esiintyvyys ole suurentunut (22). Oireista uusiutunutta sukuelinherpestä sairastavan synnyttäjän tuoreet rakkulat peitetään ja hänelle aloitetaan asikloviirilääkitys suoneen. Synnytyksen hoidossa pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan kalvojen puhkaisua ja sikiön ihon rikkoutumista välttämällä skalppielektrodin käyttöä, mikroverinäytteitä ja imukuppia. Samoja varotoimia noudatetaan myös, kun aiemmin on todettu sukuelinherpes, vaikka oireita ei synnytyshetkellä olisikaan. Mikäli äidillä on synnytyksen aikana oireinen uusiutuva sukuelinherpes, vastasyntyneen virusviljelynäytteistä ei ole osoitettu olevan hyötyä vastasyntyneen infektion varhaisessa havaitsemisessa. Eurooppalainen hoito-ohje suosittelee herpesnäytteiden tutkimista vastasyntyneeltä, mikäli äidillä on ensitartunta synnytyksen käynnistyessä (22). Ennenaikaisessa vedenmenossa uusiutuvan HSV-infektion perinataalisen transmission vaara on hyvin pieni, ja ennenaikaisuuteen liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus on todettu suuremmaksi kuin herpeksen tarttumiseen liittyvä vaara ennen 30. raskausviikkoa tapahtuneissa vedenmenoissa (34). Ohjeistusta asikloviirilääkityksestä tai optimaalisesta synnytysajankohdasta ennenaikaisen vedenmenon jälkeen ei ole. Lopuksi Kansallisista hoitosuosituksista huolimatta neonataaliherpeksen esiintyvyys ei ole 20 vuodessa vähentynyt (35). Ongelmana on raskaana olevien naisten oireettomiin tuoreisiin ensitartuntoihin liittyvä suuri neonataaliherpeksen vaara. Primaaripreventio kohdistuukin raskaudenaikaisten ensitartuntojen ehkäisyyn. HSV-2-spesifisen rokotteen tutkimukset ovat toistaiseksi tuottaneet pettymyksen, eikä rokotetta ole näkyvillä lähitulevaisuudessa (36). Synnytyksen aikana tehtävä PCR-pikatesti HSV:n osoittamiseksi on kehitetty, mutta toistaiseksi sen käyttö ei ole osoittautunut kustannustehokkaaksi (37). Uusia herpeslääkkeitä, limakalvorokotteita ja lima kalvoille tarkoitettuja mikrobisidisiä aineita on kehitteillä (38). n English summary > in english Genital herpes and pregnancy 3753

6 english summary Tytti Raudaskoski M.D., Ph.D., Head of Department Department of Obstetrics and Gynecology, University Hospital of Oulu Genital herpes and pregnancy Genital herpes is a lifelong chronic infection. It is caused by herpes simplex virus type 1 (HSV-1) or 2 (HSV-2). Approximately 25% of new genital herpes infections are caused by HSV-1. In most cases the infection is transmitted by a person with subclinical viral shedding who is unaware of the infection. The most serious complication of HSV-infection is neonatal herpes. Some 80% of cases of neonatal herpes are a consequence of transmission during delivery in the case of a subclinical primary infection. The risk of transmission to the neonate is 40 to 50% in primary maternal HSV infection but less than 1% in reactivation of recurrent herpes. Primary HSV-1 infection carries a greater risk of transmission to the neonate than infection with HSV-2. The results of trials with HSV-2 vaccines have been disappointing. Acyclovir suppression during the last 4 weeks of pregnancy reduces asymptomatic viral shedding, recurrences and the need for caesarean section. Herpetic lesions of recurrent herpes should be covered with an occlusive dressing, intravenous acyclovir started and invasive procedures avoided during vaginal delivery. 3753a

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Makrosominen sikiö käynnistänkö?

Makrosominen sikiö käynnistänkö? Makrosominen sikiö käynnistänkö? SGY-päivät 24.11.2016 El Anu Nieminen Sidonnaisuudet Päätoimi: Osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Ei muita toimia LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri,

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hoidettava viiden päivän ajan. Jos rakkuloita on vielä jäljellä 10 päivän hoidon jälkeen, potilaan on kysyttävä neuvoa lääkäriltä.

VALMISTEYHTEENVETO. Hoidettava viiden päivän ajan. Jos rakkuloita on vielä jäljellä 10 päivän hoidon jälkeen, potilaan on kysyttävä neuvoa lääkäriltä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ZOVIDUO 50 mg/g ja 10 mg/g emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 50 mg asikloviiria ja 10 mg hydrokortisonia.

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa)

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa) Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008 Toxoplasma gondii o Protozoa (sporozoa) o akuutin vaiheen jälkeen organismit piiloutuvat kudoskystien sisälle

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki) EMA/713818/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki) Tämä on Imlygic-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot