Sukuelinherpes ja raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukuelinherpes ja raskaus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tytti Raudaskoski dosentti, osastonylilääkäri OYS, Lasten ja naisten tulosalue Sukuelinherpes ja raskaus Sukuelinherpesinfektio on krooninen ja kestää koko eliniän. Oireetonta viruseritystä tapahtuu useammin kuin aiemmin luultiin. Sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio on neonataaliherpes. Noin 80 % neonataaliherpeksestä on seurausta äidin oireettomasta loppuraskauden ensitartunnasta. Loppuraskauden ensitartunnassa tarttumisriski vastasyntyneeseen on %, kun taas synnytyksen aikana aktiivisessa uusiutuvassa infektiossa vastasyntyneen sairastumisriski on alle 1 %. Uusiutunutta sukuelinherpestä sairastava synnyttäjä voi synnyttää alateitse, kun tuoreet rakkulat voidaan peittää okkluusiositeellä, synnyttäjälle annetaan suoneen asikloviiria ja invasiivisia toimenpiteitä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan. Vertaisarvioitu VV Sukuelinherpes on krooninen infektio, joka kestää koko eliniän. Sen diagnostiikka on haasteellista, koska suurin osa potilaista on oireettomia tai oireet ovat epätyypillisiä. Sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio on neonataaliherpes, johon liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara. Neonataaliherpestä pyritään ehkäisemään loppuraskauden viruslääkityksellä, tekemällä keisarileikkaus tuoreen ensitartunnan jälkeen ja huomioimalla viruksen olemassaolo alatiesynnytystä hoidettaessa. Etiologia Sukuelinherpeksen aiheuttajat, herpes simplex -virus 1 ja 2 (HSV-1 ja HSV-2), tarttuvat elimistöön limakalvojen tai ihon rikkoumien kautta. HSV-1 aiheuttaa tyypillisesti suun limakalvon yskänrokon ja HSV-2 sukuelinherpeksen. Primaari-infektion jälkeen virukset vaeltavat tartuntakohdasta paikallisen hermokudoksen sensorisiin ganglioihin, johon ne jäävät latenttiin vaiheeseen. Virus siirtyy hermokudoksesta aika ajoin takaisin iho- ja limakalvoalueelle (reaktivaatio) aiheuttaen uusiutuvan infektion. Uusiutuva infektio on usein oireetonta viruseritystä. HSV-1 tarttuu yleensä jo lapsuuden aikana, ja sitä löytyy trigeminusganglioista. Huuliherpes on lähes yksinomaan HSV-1-viruksen aiheuttama. HSV-2-virus tarttuu yleensä sukupuoliteitse, ja sitä löytyy yleisimmin lumbosakraaliganglioista. HSV-1:n osuuden on osoitettu kasvaneen sukuelinherpeksen aiheuttajana etenkin alle 25-vuotiailla ja naisilla. Tämä saattaa liittyä lapsuusiän HSV-1-infektioiden vähenemiseen, orogenitaaliseksiin ja siihen, että yhdynnät aloitetaan aiempaa nuorempina. Noin 26 % uusista genitaaliherpesinfektioista johtuu HSV-1-viruksesta (1). HSV-1-viruksen aiheuttamassa sukuelinherpeksessä on vähemmän uusiutumisia ja oireetonta viruseritystä kuin HSV-2-viruksen aiheuttamassa (2,3). Sukuelinherpeksessä sekä oireiset reaktivaatiot että oireeton viruseritys harvenevat useimmilla ensimmäisen vuoden kuluttua tartunnasta. HSV-2-vasta-aineet suojaavat osittain HSV- 1-infektiolta, lievittävät HSV-1-infektion oirekuvaa ja vähentävät uusiutumisia (4,5,6). Useiden tutkimusten mukaan HSV-infektio kolminkertaistaa HIV-tartunnan vaaran. HIV:n ja HSV:n yhteisinfektio vahvistaa molempien virusten replikoitumista ja mahdollisesti lisää kummankin viruksen tarttumista sekä partneriin että perinataalisesti (7). Epidemiologia Yhdysvalloissa HSV-2:n seroprevalenssi lisääntyi 1990-luvulle asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Vuosina HSV-2-seroprevalenssi vuotiailla amerikkalaisilla oli 16,2 % (8). Esiintyvyys on naisväestössä kaksinkertainen miesten lukuihin verrattuna (9). Viruksen epäillään siirtyvän miehestä naiseen tehokkaammin kuin naisesta mieheen. Naisten seksipartnerit ovat useammin heitä vanhempia, ja siten tartuttamisvaara on suurempi (4). Suomessa on tutkittu HSV:n esiintyvyyttä raskaana olevilla naisilla vuosina osana laajempaa väestöpohjaista synnynnäisten infektioiden seulontatutkimusta. Lähes tuhannen naisen ensimmäisen raskauskolmanneksen verinäytteistä löytyi HSV-1-vasta-aineita 70 %:lta ja HSV-2-vasta-aineita 16 %:lta. Uusintanäytteet 3749

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Kortekangas-Savolainen O, Vuorinen T. Trends in herpes simplex virus type 1 and 2 infections among patients diagnosed with genital herpes in a Finnish sexually transmitted disease clinic, Sex Transm Dis 2007;34: Benedetti J, Corey L, Ashley R. Recurrence rates in genital herpes after symptomatic firstepisode infection. Ann Intern Med 1994;121: Engelberg R, Carrell D, Krantz E, Corey L, Wald A. Natural history of genital herpes simplex virus type 1 infection. Sex Transm Dis 2003;30: Mertz GJ, Benedetti J, Ashley R, Selke SA, Corey L. Risk factors for sexual transmission of genital herpes. Ann Intern Med 1992;116: Pebody RG, Andrews N, Brown D ym. The seroepidemiology of herpes simplex virus type 1 and 2 in Europe. Sex Transm Infect 2004;80: Johnston C, Koelle D, Wald A. HSV-2: in pursuit of a vaccine. J Clin Invest 2011;121: Chen KT, Segu M, Lumey LH ym, New York City Perinatal AIDS Collaborative Transmission Study (PATS) Group. Genital herpes simplex virus infection and perinatal transmission of human immunodeficiency virus. Obstet Gynecol 2005;106: Centers for Disease Control and Prevention. Sexually transmitted diseases treatment guidelines, Morb Mort Wkly Rep 2010;59: taulukko 1. otettiin toisella ja kolmannella raskauskolmanneksella. Uusia infektioita ilmeni 0,6 %:lla alkuraskaudessa HSV-2-seronegatiivisista ja 0,9 %:lla HSV-1-seronegatiivista naisista (10). Oireet Vain viidenneksellä sukuelinherpeksen ensitartunnan saaneista esiintyy tyypillisiä oireita, viidennes on oireettomia ja loput oireilevat epätyypillisesti. Tyyppioireet ovat sukuelinten limakalvojen ja ihoalueiden pinnalliset ja helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka puhjettuaan muodostavat kivuliaita haavoja. Virtsaaminen on kivuliasta. Paikalliset imusolmukkeet tur poavat. Yleisoireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä, voi esiintyä. Oireet häviävät yleensä 2 3 viikon kuluessa. Epätyypillisessä taudinkuvassa potilaalla saattaa olla yksittäinen haavauma tai limakalvorikkoumia tai paikallista ulkosynnytinten kutinaa, polttelua tai punoitusta. Uusiutuvassa herpeksessä oireet ovat lievempiä, kestävät lyhyemmän aikaa ja niihin liittyy esioireena polttelevaa, kihelmöivää tai kutiavaa tunnetta limakalvoalueella (taulukko 1) (11). Raskauden aikana sukuelinherpes on yleensä oireeton, mutta ensitartunta voi johtaa tavallista vakavampaan taudinkuvaan. Naiselle voi kehittyä yleistyneiden iholeesioiden lisäksi hepatiitti, enkefaliitti ja verenkuvamuutoksia, kuten trombosyto- ja leukopeniaa ja koagulopatiaa. Kuolleisuus disseminoituneeseen infektioon on jopa 50 % (12). Oireeton viruseritys ja viruksen transmissio Vain % HSV-2-seropositiivista on tietoisia sukuelinherpesinfektiostaan. Suurin osa herpestartunnoista tapahtuukin henkilöiltä, jotka eivät ole tiedä infektoituneensa ja joilla esiintyy oireetonta viruseritystä (4,9,13,14,15). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 498 HSV-2-seropositiivista henkilöä (57 % naisia) otti päivittäin HSV-PCR-näytteen genitaalialueilta vähintään 30 päivän ajan. Oireettomilla kantajilla 10 % näytteistä oli positiivisia, oireisilla 20 % (16). Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että HSV:n reaktivaatiot ovat tavallisempia kuin aiemmin ymmärrettiin. Lähes puolet näistä reaktivaatioista kestää alle 12 tuntia. Viruskopioiden määrä on näissä lyhyissä reaktivaatioissa pieni, ja oletetaan, että limakalvojen oma immuunijärjestelmä nujertaa ne (17,18). Vaikka viruslääkityksen on osoitettu eliminoivan lähes kaikki oireiset HSV-2:n aiheuttamat suku elinherpeksen uusiutumiset ja vähentävän reaktivaatioita, joissa virusta erittyy isoissa määrissä, näitä lyhytkestoisia episodeja esiintyy myös suuriannoksisen viruslääkityksen aikana (19). On mahdollista, että veri-aivoeste vähentää viruslääkkeen pitoisuutta tai metaboloitumista vaikuttavaan muotoonsa neuroneissa. Ensitartunnan ja uusiutuvan herpeksen erotusdiagnostiikka. Ensitartunta Inkubaatioaika, vrk 4 (2 12) keskiarvo (vaihteluväli) uusiutuva herpes Prodromaalioireet puuttuvat kutina, vihlonta, polttelu Leesiot isompia, lukuisampia pienempiä ja vähemmän bilateraalisia unilateraalisia vesikkeleitä, jotka ulseroituvat, ei läheskään aina pustuloituvat vesirakkuloita, usein vain fissuuroita tai punoitusta Paraneminen 3 viikossa viikossa Yleisoireet 2/3:lla puuttuvat kuume, päänsärky, sairas olo, lihassäryt, lymfadenopatia nivusissa aseptinen meningiitti 8 25 % virtsaretentio 2 % enkefaliitti, hepatiitti Diagnostiikka Sukuelinherpeksen kliininen diagnostiikka on haasteellista. Herpesepäily voidaan varmistaa ottamalla sivelynäyte rakkulanesteestä tai haavaumasta virusviljelyä tai nukleiinihapon osoitustestiä varten. Raskauden aikana oikean diagnoosin merkitys korostuu perinataalisen tartuntavaaran takia. Käypä hoito -suosituksessa esitetään ensisijaiseksi diagnosointimenetelmäksi virusviljely (11). Näyte otetaan pumpulitikulla voimakkaasti hangaten iholeesiosta tai limakalvolta virusviljelyn kuljetusputkeen, johon tikku jätetään. Näyte on toimitettava laboratorioon 24 tunnin kuluessa. Infektion alkuvaiheessa näytteeksi pystytään keräämään rakkulanestettä ja virusviljelyn herkkyys on yli 90 %, mutta kun rakkulat ovat kuivuneet, herkkyys on enää 25 %. Virusviljelyn herkkyys heikkenee myös uusiutuvassa infek- 3750

3 tieteessä 9 Xu F, Sternberg MR, Kottiri BJ ym. Trends in herpes simplex virus type 1 and type 2 seroprevalence in the United States. JAMA 2006;296: Arvaja M, Lehtinen M, Koskela P, Lappalainen M, Paavonen J, Vesikari T. Serological evaluation of herpes simplex virus type 1 and type 2 infections in pregnancy. Sex Transm Inf 1999;75: Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Sukupuolitaudit. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 12 Sauerbrei A, Wutzler P. Herpes simplex- and varicella-zoster virus infections during pregnancy: current concepts of prevention, diagnosis and therapy. Part I: herpes simplex virus infections. Med Microbiol Immunol 2007;196: Fleming TF, McQuillan GM, Johnson RE ym. Herpes simplex virus type 2 in the United States, 1976 to N Engl J Med 1997;337: Brown ZA, Wald A, Morrow RA, Selke S, Zeh J, Corey L. Effect of serologic status and cesarean delivery on transmission rates of herpes simplex virus from mother to infant. JAMA 2003;289: Gupta R, Warren, Wald A. Genital herpes. Lancet 2007;22: Tronstein E, Johnston C, Huang ML ym. Genital shedding of herpes simplex virus among symptomatic and asymptomatic persons with HSV-2 infection. JAMA 2011;305: Mark KE, Wald A, Magaret AS ym. Rapidly cleared episodes of herpes simplex virus reactivation in immunocompetent adults. J Infect Dis 2008;198: Schiffer JT, Abu-Raddad L, Mark KE ym. Frequent release of low amounts of herpes simplex virus from neurons: results of a mathematical model. Sci Transl Med 2009;1: Johnston C, Saracino M, Kuntz S ym. Standard-dose and highdose daily antiviral therapy for short episodes of genital HSV-2 reactivation: three randomised, open-label, cross-over trials. Lancet 2012;379: Patel R, Alderson S, Geretti A ym. European quideline for the management of genital herpes, Int J STD & AIDS 2011;22: Wald A, Huang ML, Carrell D, Selke S, Corey LJ. Polymerase chain reaction for detection of herpes simplex virus (HSV) DNA on mucosal surfaces: comparison with HSV isolation in cell culture. Infect Dis 2003;188: Martin ET, Krantz E, Gottlieb SL ym. A pooled analysis of the effect of condoms in preventing HSV-2 acquisition. Arch Intern Med 2009;169: Krantz I, Lowhagen GB, Ahlberg BM, Nilstun T. Ethics of screening for asymptomatic herpes virus type 2 infection. BMJ 2004;329: tiossa. Virusviljely on helppo, halpa ja nopea; vastaus voi olla valmis seuraavana päivänä. Virusviljelyn etuna on myös se, että viruksen alatyyppi saadaan selvitetyksi. Useissa maissa ja myös tuoreessa eurooppalaisessa sukuelinherpeksen hoitosuosituksessa (20) ensisijaiseksi diagnosointimenetelmäksi suositellaan reaaliaikaista geenimonistustekniikkaa (PCR). Näyte otetaan kuten viljelynäyte ja se voidaan kuljettaa normaalina postikuljetuksena. PCR-tekniikka on herkempi kuin virusviljely: samoista näytteistä saadaan nelinkertaisesti positiivisia tuloksia viljelytuloksiin verrattuna (21). Myös PCR-tekniikka erottaa viruksen alatyypit. Antigeeninosoitustestiin näyte otetaan hankaamalla rikotun rakkulan pohjaa, haavaa tai limakalvoa voimakkaasti pumpulitikulla. Testi on vähemmän herkkä kuin virusviljely ja onnistumisen edellytyksenä on, että näytteeseen saadaan runsaasti viruspitoisia epiteelisoluja. Menetelmä on nopea, ja vastaus saadaan tarvittaessa samana päivänä. Tyyppispesifinen IgG-serologiatutkimus erottaa HSV-1- ja HSV-2-alatyypit. Rutiininomaista testausta ei suositella oireettomille raskaana oleville naisille. Mikäli partnerilla on sukuelinherpes, vasta-ainetestin voi tehdä raskaudenaikaisen ensitartunnan ehkäisymahdollisuuksien neuvomiseksi (8,20). Muilla kuin raskaana olevilla HSV-2-viruksen suhteen diskordanteilla pareilla kondomin käyttö vähensi seronegatiivisen partnerin infektoitumisvaaraa 30 %, kun kondomia käytettiin jokaisessa yhdynnässä, verrattuna niiden tartuntoihin, jotka eivät käyttäneet kondomia koskaan (22). Vähäisen esiintyvyyden väestössä serologisten testien positiivinen ennustearvo on huono, ja väärien positiivisten osuus voi olla jopa % (23). IgM-testit eivät ole tyyppispesifisiä, ja ne voivat olla positiivisia myös uusiutuvissa infektioissa, mikä heikentää niiden käyttöarvoa. Positiivinen HSV-2-serologia merkitsee sukuelinherpestä, mutta HSV-1-positiivisuus ei erota anogenitaali-infektiota orolabiaalisesta. Raskauden aikana herpes diagnosoidaan siis viljely- tai PCR-tutkimuksella. Mikäli naisella on ensimmäinen oireinen herpesinfektio, tutkitaan vasta-aineet ensi- ja uusintainfektion erottamiseksi (11). Mikäli naisella todetaan akuuttivaiheessa vasta-aineita samalle HSVtyypille, joka löytyy virusviljelynäytteestä, kyseessä on uusiutuva infektio. Primaari-infektion yhteydessä HSV-vasta-aineet ovat eri HSV-tyypille tai vasta-aineita ei löydy akuuttivaiheessa, mutta seurannassa todetaan serokonversio. Vaara lapselle Vastasyntyneen herpesinfektio voi olla kohdunsisäinen tai synnytyksen aikana tai vastasyntyneisyyskaudella saatu. Kohdunsisäinen HSVinfektio on harvinainen; niitä on vain 5 % kaikista vastasyntyneiden HSV-infektioista. Istukan kautta virus tarttuu todennäköisemmin, kun ensitartunta on saatu ennen raskauden puoli väliä. Sikiön sukuelinherpestartunnasta voi seurata keskenmeno, kohtukuolema, epämuodostuma (silmät, keskushermosto) tai sikiön kasvun hidastuma (12,24). Myös ennenaikaisen synnytyksen vaara saattaa lisääntyä (25). Vaikka neonataaliherpes kuvattiin jo 1930-luvulla, se yhdistettiin äidin sukuelinherpekseen vasta 1960-luvun lopulla. Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Vastasyntyneen oireet ilmenevät yleensä 9 11 päivän kuluessa, joskus vasta 3 4 viikon kuluttua. Neonataaliherpes ilmenee disseminoituneena yleisinfektiona (25 %), keskushermostoinfektiona (30 %) tai paikallisinfektiona, joka rajoittuu ihoon, silmiin ja suuhun ilman keskushermoston tai muiden elinjärjestelmien sairautta (45 %). Disseminoitunut sairaus voi olla myös keskushermostossa, mutta lapsella on oireita muissakin elinjärjestelmissä, kuten maksassa, lisämunuaisissa, suolistokanavassa, ihossa, silmissä ja suussa (26). Sairastuneen lapsen ennusteen ratkaisee taudin laajuus. Disseminoituneessa taudissa on huomattava, 30 %:n kuolleisuus, ja eloon jäävistä 20 %:lle jää neurologisia vammoja. Keskushermostoinfektiossa viruslääkkeellä hoidettujen kuolleisuus on 6 %, mutta %:lle eloon jäävistä jää pysyviä neurologisia oireita. Paikallisinfektioon ei liity kuolleisuutta ja neurologinen vammautuminen on harvinaista (27). Arviolta 10 % vastasyntyneiden herpesinfektioista on seurausta synnytyksen jälkeen tapahtuvasta tartunnasta, joka on yleensä HSV-1- viruksen aiheuttama (28). 3751

4 Katsaus 24 Brown ZA, Selke SA, Zeh H ym. Acquisition of herpes simplex virus during pregnancy. N Engl J Med 1997;337: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Ennenaikainen synnytys. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 26 Nahmias AJ, Keyserling HL, Kerrick GM. Kirjassa: Remington JS, Klein JO, toim. Infectious Diseases of the Fetus and Newborn Infant. Philadelphia: Saunders 1983: Kimberlin DW, Lin CY, Jacobs RF, et al. Safety and efficacy of highdose intravenous acyclovir in the management of neonatal herpes simplex virus infections. Pediatrics 2001;108: Kimberlin DW. Management of HSV encephalitis in adults and neonates: diagnosis, prognosis and treatment. Herpes 2007;14: Brown ZA, Benedetti J, Ashley R ym. Neonatal herpes simplex virus infection in relation to asymptomatic maternal infection at the time of labor. N Engl J Med 1991;324: Kropp RY, Wong T, Cormier L ym. Neonatal herpes simplex virus infections in Canada: results of a 3-year national prospective study. Pediatrics 2006;117: Hollier LM, Wendel GD. Third trimester antiviral prophylaxis for preventing maternal genital herpes virus (HSV) recurrences and neonatal infection. Cochrane Database Syst Rev 2008 Jan 23;(1):CD rcog-corp/uploaded-files/gt30genitalherpes2007.pdf 33 Randolph AG, Washington AE, Prober CG. Cesarean delivery for women presenting with genital herpes lesions. Efficacy, risks, and costs. JAMA 1993;270: Major CA, Towers CV, Lewia DF, Garife TJ. Expectant management pf preterm premature rupture of the membranes complicated by active recurrent genital herpes. Am J Obstet Gynecol 2003;188: Whitley R, Davis DA, Suppanya N. Incidence of neonatal herpes simplex virus infection in a managedcare population. Sex Trans Dis 2007;34: Belshe RB, Leone PA, Bernstein DI ym; Herpevac Trial for Women. Efficacy results of a trial of a herpes simplex vaccine. N Engl J Med 2012;366: Gardella C, Brown Z. Prevention of neonatal herpes. BJOG 2011;118: Nath AK, Thappa DM. Newer trends in the management of genital herpes. Indian J Dermatol Venereol Leprol 2009;75: Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tytti Raudaskoski: Kongressimatka (Ferring Oy). Neonataaliherpeksen ilmaantuvuus ja tarttuvuus Koska herpes ei kuulu ilmoitettaviin tartuntatauteihin Suomessa, neonataaliherpeksen ilmaantuvuuden muutoksista ei ole tietoa. Esiintyvyydeksi arvioidaan 1/ vastasyntynyttä (11). Useimmilla neonataaliherpekseen sairastuneiden vastasyntyneiden äideistä ei ole tiedossa olevaa sukuelinherpestä. Neonataali-infektion vaara on %, kun äiti saa sukuelinherpeksen ensitartunnan lähellä synnytystä, ja alle 1 %, kun äidillä on uusiutuva infektio tai ensitartunta on tapahtunut raskauden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin äidille on jo ehtinyt kehittyä lasta suojaavia vasta-aineita (14,29). Suuressa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin HSV:n perinataalista transmissiota lähes synnyttäjän populaatiossa (14). Synnyttäjiltä tutkittiin virusviljelynäyte ja virusserologia synnytyksen yhteydessä. Vain puolet virusta synnytyksen aikana erittävistä 202 naisesta tiesi herpesinfektiostaan. Neonataaliherpeksen ilmaantuvuus oli 1:3 200 synnytystä. Viruksen alatyyppi vaikutti lapsen sairastumisvaaraan: HSV-1:lle altistuneista sairastui 31 % (5/16), HSV-2:lle altistuneista vain 3 % (5/186). Tässä tutkimuksessa 80 % vastasyntyneen herpesinfektioista liittyi ensitartuntaan. Invasiivinen monitorointi, kuten sikiön skalppielektrodi, lisäsi ja keisarileikkaus vähensi merkittävästi viruksen siirtymistä lapseen. Neonataaliherpeksen aiheuttaa yhä useammin HSV-1 Kanadassa ja Yhdysvalloissa jopa yli puolet (14,30) joten perinataalitartunnan ehkäisytoimenpiteet tulee kohdistaa molempiin virustyyppeihin. Hoito raskauden aikana Raskaudenaikainen primaari-infektio hoidetaan asikloviirilla tai valasikloviirilla, kuten muulloinkin (taulukko 2). Vaikeassa, sairaalahoitoa vaativassa infektiossa (pneumoniitti, hepatiitti, yleisinfektio, keskushermosto-oireet) lääke annetaan suoneen. Uusiutuvaan infektioon voi harkita lyhyempää, 5 päivän hoitoa, jos oireet ovat hankalat. Sekä asikloviiri että valasikloviiri, joka on asikloviirin aihiolääke, ovat osoittautuneet turvallisiksi raskauden aikana. Asikloviiri läpäisee hyvin istukan. Kumpikin lääke sopii myös imetyksen aikana. Neonataaliherpestä pyritään ehkäisemään viruslääkityksellä, valitsemalla synnytystapa ja huomioimalla HSV alatiesynnytyksen hoidossa. Mikäli raskaana olevalla naisella on uusiutuva sukuelinherpes, loppuraskauden estolääkitys on aiheellinen, jos 24 raskausviikon jälkeen on esiintynyt kaksi tai useampia uusintaepisodeja (taulukko 2). Estolääkitystä suositellaan myös, kun ensitartunta on ollut raskausviikon 24 jälkeen, koska oireettoman viruserityksen vaara synnytyksen aikana on tällöin merkittävä. Lääkitys aloitetaan raskausviikoilla ja sen voi aloittaa avohoidossa (11). Seitsemän satunnaistetun tutkimuksen perusteella tehdyssä meta-analyysissä (1 249 naista) loppuraskauden asikloviiri- tai valasikloviiriprofylaksia 36. raskausviikolta lähtien vähensi sukuelinherpeksen uusiutumisen vaaraa synnytyksen aikana (NNT = 10) sekä synnytyksenaikaisen positiivisen herpesnäytteen (NNT = 17) ja sukuelinherpeksen takia tehdyn keisarileikkauksen (NNT = 10) todennäköisyyttä. Näissä tutkimuksissa ei todettu yhdelläkään vastasyntytaulukko 2. Sukuelinherpeksen hoito ja estohoito raskauden aikana. Valmiste Päiväannos suun kautta Hoidon kesto Primaari-infektion hoito Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x vrk Valasikloviiri 500 mg x vrk Uusiutuvan infektion hoito Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x 3 5 vrk (harkinnanvarainen) Valasikloviiri 500 mg x 2 5 vrk Estohoito asikloviiri 400 mg x raskausviikosta synnytykseen Valasikloviiri 500 mg x raskausviikosta synnytykseen 3752

5 tieteessä Uusiutuva HSV-infektio on usein oireetonta viruseritystä. neellä lääkehoito- tai lumelääkeryhmässä neonataaliherpestä, joten meta-analyysi ei vastannut kysymykseen, vähentääkö loppuraskauden viruslääkitys vastasyntyneiden herpesinfektioita (31). Mikäli HIV-positiivisella raskaana olevalla naisella on uusiutuva sukuelinherpes, suositellaan estohoitoa asikloviirilla 32. raskausviikolta synnytykseen asti, koska ennenaikaisen synnytyksen vaara on suurentunut (22). Synnytystapa ja synnytyksen hoito Neonataaliherpesinfektioista arviolta % liittyy äidin loppuraskauden aikana saamaan ensi-infektioon. Keisarileikkausta suositellaan synnytystavaksi, mikäli ensitartunta on tapahtunut 34. raskausviikon jälkeen, sillä äiti erittää virusta suurella todennäköisyydellä synnytyksen aikaan, ja on mahdollista, ettei vasta-ainemuodostus ei ole ehtinyt kehittyä riittäväksi (22). Neuvolassa tulee aktiivisesti tiedustella raskaana olevilta naisilta, onko heillä tai heidän partnerillaan aiemmin todettu sukuelinherpestä. Mikäli naisella on uusiutuva sukuelinherpes, synnytyksen käynnistyessä tulee tarkastaa huolellisesti ulkosynnyttimet, emätin ja kohdunsuu huolellisesti herpesleesioiden toteamiseksi. Synnytystavasta ei vallitse yksimielisyyttä, kun naisella on synnytyksen käynnistyessä oireinen uusiutuva sukuelinherpes. Brittiläisessä hoito-ohjeessa korostetaan, että vastasyntyneen neonataaliherpeksen vaara alatiesynnytyksessä on hyvin pieni, kun äidillä on oireinen uusiutuva infektio (32). Laskelmien mukaan yhden lapsen kuoleman tai vakavan herpessairauden ehkäisemiseksi tarvitaan keisarileikkausta (33). Alankomaissa on pitkään sallittu alatiesynnytys, vaikka synnyttäjällä olisi oireinen uusiutuva sukuelinherpes, eikä neonataaliherpeksen esiintyvyys ole suurentunut (22). Oireista uusiutunutta sukuelinherpestä sairastavan synnyttäjän tuoreet rakkulat peitetään ja hänelle aloitetaan asikloviirilääkitys suoneen. Synnytyksen hoidossa pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan kalvojen puhkaisua ja sikiön ihon rikkoutumista välttämällä skalppielektrodin käyttöä, mikroverinäytteitä ja imukuppia. Samoja varotoimia noudatetaan myös, kun aiemmin on todettu sukuelinherpes, vaikka oireita ei synnytyshetkellä olisikaan. Mikäli äidillä on synnytyksen aikana oireinen uusiutuva sukuelinherpes, vastasyntyneen virusviljelynäytteistä ei ole osoitettu olevan hyötyä vastasyntyneen infektion varhaisessa havaitsemisessa. Eurooppalainen hoito-ohje suosittelee herpesnäytteiden tutkimista vastasyntyneeltä, mikäli äidillä on ensitartunta synnytyksen käynnistyessä (22). Ennenaikaisessa vedenmenossa uusiutuvan HSV-infektion perinataalisen transmission vaara on hyvin pieni, ja ennenaikaisuuteen liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus on todettu suuremmaksi kuin herpeksen tarttumiseen liittyvä vaara ennen 30. raskausviikkoa tapahtuneissa vedenmenoissa (34). Ohjeistusta asikloviirilääkityksestä tai optimaalisesta synnytysajankohdasta ennenaikaisen vedenmenon jälkeen ei ole. Lopuksi Kansallisista hoitosuosituksista huolimatta neonataaliherpeksen esiintyvyys ei ole 20 vuodessa vähentynyt (35). Ongelmana on raskaana olevien naisten oireettomiin tuoreisiin ensitartuntoihin liittyvä suuri neonataaliherpeksen vaara. Primaaripreventio kohdistuukin raskaudenaikaisten ensitartuntojen ehkäisyyn. HSV-2-spesifisen rokotteen tutkimukset ovat toistaiseksi tuottaneet pettymyksen, eikä rokotetta ole näkyvillä lähitulevaisuudessa (36). Synnytyksen aikana tehtävä PCR-pikatesti HSV:n osoittamiseksi on kehitetty, mutta toistaiseksi sen käyttö ei ole osoittautunut kustannustehokkaaksi (37). Uusia herpeslääkkeitä, limakalvorokotteita ja lima kalvoille tarkoitettuja mikrobisidisiä aineita on kehitteillä (38). n English summary > in english Genital herpes and pregnancy 3753

6 english summary Tytti Raudaskoski M.D., Ph.D., Head of Department Department of Obstetrics and Gynecology, University Hospital of Oulu Genital herpes and pregnancy Genital herpes is a lifelong chronic infection. It is caused by herpes simplex virus type 1 (HSV-1) or 2 (HSV-2). Approximately 25% of new genital herpes infections are caused by HSV-1. In most cases the infection is transmitted by a person with subclinical viral shedding who is unaware of the infection. The most serious complication of HSV-infection is neonatal herpes. Some 80% of cases of neonatal herpes are a consequence of transmission during delivery in the case of a subclinical primary infection. The risk of transmission to the neonate is 40 to 50% in primary maternal HSV infection but less than 1% in reactivation of recurrent herpes. Primary HSV-1 infection carries a greater risk of transmission to the neonate than infection with HSV-2. The results of trials with HSV-2 vaccines have been disappointing. Acyclovir suppression during the last 4 weeks of pregnancy reduces asymptomatic viral shedding, recurrences and the need for caesarean section. Herpetic lesions of recurrent herpes should be covered with an occlusive dressing, intravenous acyclovir started and invasive procedures avoided during vaginal delivery. 3753a

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen Näin hoidan Genitaaliherpeksen hoito Eija Hiltunen-Back Genitaaliherpes on yleinen herpes simplex -virusten (tyypit 1 ja 2) aiheuttama krooninen, sukupuoliteitse leviävä infektio. Sen oireet voivat olla

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Infektiot ja raskaus. Tytti Raudaskoski OYS, Lapset ja Naiset -tulosalue

Infektiot ja raskaus. Tytti Raudaskoski OYS, Lapset ja Naiset -tulosalue Infektiot ja raskaus Tytti Raudaskoski OYS, Lapset ja Naiset -tulosalue Infektioiden riskit raskauden aikana 1. Sikiön/vastasyntyneen infektoituminen Osa teratogeenisia: kuppa, toksoplasma, vesirokko Osa

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Asikloviiri (alun perin asykloguanosiini) patentoitiin

Asikloviiri (alun perin asykloguanosiini) patentoitiin Virologia Viruslääkkeet ja käytännön lääkäri Timo Vesikari ja Jorma Paavonen Viruslääkkeet ovat tulleet 1990-luvulla bakteerilääkkeiden rinnalle käytännön lääkärin hoitoarsenaaliin. Avohoidossa viruslääkkeiden

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa

Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa KATSAUS HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa Eeva Salo, Hannele Savonius, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Jukka Suni ja Juhani Lähdevirta HIV-infektio on yhä suuremmassa määrin myös naisten sairaus.

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Vastasyntyneen varhaisen

Vastasyntyneen varhaisen katsaus Jukka Uotila dosentti, osastonylilääkäri TAYS, naistentautien ja synnytysten vastuualue ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö jukka.uotila@pshp.fi Outi Lyytikäinen dosentti, ylilääkäri Terveyden

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sukupuolitaudit

Käypä hoito -suositus. Sukupuolitaudit Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä Sukupuolitaudit Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner

Lisätiedot

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013 Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Maailmassa eli vuoden 2001 lopulla noin

Maailmassa eli vuoden 2001 lopulla noin Sukupuolitaudit HIV-positiivinen synnyttäjä Oskari Heikinheimo, Päivi Lehtovirta, Kirsi Skogberg, Eeva Salo, Matti Ristola ja Pirkko Ämmälä HIV-positiivisen äidin raskauden ja synnytyksen tehokas hoito

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (group B. Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäisy asiantuntijaryhmän suositus. lääketiede.

B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (group B. Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäisy asiantuntijaryhmän suositus. lääketiede. Katsausartikkeli Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Merja Kurkinen, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anna-Liisa Järvenpää Vastasyntyneiden GBS-taudin

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY

Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY Seulotaan (kuppa, HIV, HBV, U-bakt.vi ) Poissuljetaan Diagnosoidaan Hoidetaan Rauhoitetaan Ennaltaehkäistään Konsultoidaan

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki) EMA/713818/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki) Tämä on Imlygic-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA

RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA Maija Pietinalho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot