Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa"

Transkriptio

1 KATSAUS HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa Eeva Salo, Hannele Savonius, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Jukka Suni ja Juhani Lähdevirta HIV-infektio on yhä suuremmassa määrin myös naisten sairaus. Viime vuosina Suomessa todetuista uusista tartunnoista kolmannes on havaittu naisilla. Valtaosa näistä tartunnankantajista on sukukypsässä iässä olevia oireettomia naisia, joilla on samanlainen tarve perheen perustamiseen kuin muilla samanikäisillä. Kuvaamme Auroran sairaalassa ja HYKS:n naistenklinikassa hoidettujen 15 naisen 17 lapsen hoidon ja seurannan tulokset. Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta henkilöä, joista kehitysmaissa asuu 90 % (Weekly Epid Rec 1997). Tartunnan saaneista lähes puolet on sukukypsässä iässä olevia naisia. Vuonna 1994 arvioitiin 1.5 miljoonan lapsen saaneen HIV-infektion; vuonna 2000 odotetaan kuuden miljoonan HIV-positiivisen naisen olevan raskaana ja HIV-positiivisten lasten määrän nousevan viiden ja kymmenen miljoonan välille (Scarlatti 1996). Lasten HIV-tartunnoista lähes kaikki ovat äidiltä peräisin. Riski viruksen siirtymisestä äidistä sikiöön raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana on kehitysmaissa % (Allen ym. 1991, Working Group on Mother-to-Child Transmission of HIV 1995), Euroopassa noin 15 % (European Collaborative Study 1992). Virus voi tarttua lapseen missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin vaara on loppuraskauden ja synnytyksen aikana. Imettäminen lisää tartunnan riskiä noin 14 prosenttiyksiköllä (Bryson 1996). Äidin aktiivisella hoidolla voidaan sikiön ja lapsen tartuntariskiä pienentää tästä kahdella kolmanneksella eli alle 10 %:iin (Connor ym. 1994). Suomessa oli mennessä todettu HIV-tartunta 872 henkilöllä, 691 miehellä ja 181 naisella. Näistä 210 AIDS-vaiheeseen edennyttä infektiota oli johtanut kuolemaan. Vuonna 1997 todettiin 71 uutta tartuntaa. Naisten osuus uusista tartunnoista on kasvanut noin kolmannekseen ja oli v % ja v % (Eija Kela, henkilökohtainen tiedonanto). HIV-positiivisten naisten ikä vaihteli 20 ja 54 vuoden välillä, keski-ikä oli 28 vuotta. Suomalaisten naisten tartunnoista 79 % on peräisin heteroseksuaalisesta kontaktista (Holmström ja Haikala 1996). Kahdentoista naisen HIV-infektio on ollut tiedossa ennen synnytystä. Heidän hoitonsa ja spesifinen lääkehoitonsa on toteutettu Auroran sairaalan sisätautiosaston ja HYKS:n naistenklinikan yhteistyönä. Auroran sairaalassa on vuosina tutkittu ja seurattu 16:ta lasta, joiden äidit ovat HIV-positiivisia. Kuvaamme tässä artikkelissa äitien raskaudenaikaisen tilanteen ja hoidon sekä lasten tähänastisen seurannan tulokset. Laboratoriomenetelmät Tutkimukset tehtiin Auroran mikrobiologisessa laboratoriossa. HIV-vasta-aineet määritettiin HIV1/2-spesifillä vasta-ainetestillä ja varmistettiin»immunoblot»-määrityksellä. HI-viruksen genominen DNA määritettiin polymeraasiketju- Duodecim 114: ,

2 reaktio- eli PCR-menetelmällä (Mulder ym. 1994). Osalle tutkituista suoritettiin kvantitatiivinen PCR-mittaus HIV-RNA:n osoittamiseksi (Lynch ym. 1992). HIV-positiiviset äidit Tässä raportissa kuvattavat 15 naista eivät HIV-positiivisuutta lukuun ottamatta poikkea muista suomalaisista odottavista äideistä (taulukko 1). Tartunnan lähde on ollut tavallisimmin ulkomaalainen seksipartneri, vain yhdessä tapauksessa suomalainen mies, ja vain yksi äiti on saanut tartunnan huumeiden käytön seurauksena. Kolme naisista on syntyisin ulkomailta. Kahta lukuun ottamatta lapset syntyivät toivottuina vakituiseen parisuhteeseen. Lasten isistä kuusi on HIV-positiivisia ja kuusi HIV-negatiivisia. Yhteydet yhden lapsen isään ovat katkenneet jo ennen synnytystä, ja yksi isistä ei ole halunnut käydä testissä. Yksi naisista on aikaisemmin ollut hoidettavana alkoholiriippuvuuden vuoksi. Yksi äideistä on myös C-hepatiitin kantaja. HIV-tartunnan ajankohta. Kuusi äideistä sai tiedon tartunnastaan neuvolan HIV-seulonnan perusteella. Yksi äiti sai tartunnan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, yksi oli viimeisellä raskauskolmanneksella infektion toteamisen aikaan ja kolme sai tiedon useita kuukausia synnytyksen jälkeen imetysaikana. Neljä naisista tuli suunnitellusti raskaaksi 3 8 vuoden kuluttua HIV-infektion toteamisesta, ja yksi ensimmäisen raskauden aikana neuvolaseulonnassa positiiviseksi todettu synnytti toisen lapsensa kahden vuoden kuluttua. Todennäköinen tartunta-ajankohta on selvillä kahdeksan äidin osalta. Äitien HIV-infektion vaihe. Äideistä 14 oli luokiteltu oireettomaan tai LAS-vaiheeseen (lymphadenopathy syndrome); yhden kohdalla infektio oli edennyt ARC-vaiheeseen (AIDS related complex). Viimeksi mainittu oli saanut lääkitykseksi tsidovudiinia (AZT) jo ennen raskautta. Raskausaikana kaikki olivat kuitenkin perustautinsa suhteen oireettomia ja hyväkuntoisia. Yhdellä äidillä todettiin odotusaikana keuhkoinfiltraatti, joka sittemmin synnytyksen jälkeen hävisi. Kuuden raskauden aikana äidin CD4-solujen määrä oli alle 500/mm 3 (pienin arvo 130/mm 3 ). Raskauden kulku. Raskaudenajan seuranta ja synnytys hoidettiin HYKS:n naistenklinikassa 12 tapauksessa. Kaksi naisista oli raskausaikana muussa kaupungissa Suomessa ja yksi ulkomailla. Kaikille HYKS:ssa hoidetuille äideille aloitettiin Auroran sairaalan sisätautien poliklinikassa sikiön tartuntariskin vähentämiseksi tsidovudiinihoito annoksin mg/vrk lukuun ottamatta yhtä äitiä, joka sai tiedon HIV-positiivisuudestaan vasta imetysaikana. Lääkitys aloitettiin raskausviikolla, useimmiten jo 32. viikolla. HIV-infektion primaarivaiheessa oleva äiti sai 29. viikolta alkaen kaksoislääkitystä (AZT ja lamivudiini). Kaksi viimeksi synnyttänyttä äitiä saivat lisäksi synnytyksen aikana tsidovudiinia parenteraalisena infuusiona. Lääkitys lopetettiin kaikilta oireettomassa vaiheessa olevilta synnytyksen jälkeen. Raskauden kulku oli normaali kaikissa paitsi yhdessä tapauksessa, jossa sikiöllä todettiin kohdunsisäinen kasvuhäiriö. Syyksi paljastui lapsivesitutkimuksessa 13-trisomia. Vastasyntynyt menehtyi kymmenen tunnin iässä. Napaverinäytteestä ei löydetty PCR-tekniikalla HI-virusta. Synnytys ja lapsivuodeaika. Synnytystapa suunniteltiin obstetrisin perustein. Alatiesynnytystä suunniteltiin kaikille muille paitsi yhdelle ensisynnyttäjälle, jonka sikiö oli perätilatarjonnassa. Tavoitteena oli mahdollisimman luonnollinen synnytys välttäen toimenpiteitä, joiden seurauksena sikiö altistuisi äidin verelle (kalvojen puhkaisu, sikiön sykkeenvalvontaelektrodi ja kapillaariverinäytteen otto). Synnytykset käynnistyivät itsestään keskimäärin raskausviikolla Kahdessa tapauksessa päädyttiin kiireelliseen keisarileikkaukseen. Toisessa lapsivesikalvot puhkesivat 42. raskausviikolla eikä supistustoiminta käynnistynyt oksitosiinin annosta huolimatta. Toisessa tapauksessa kohdunsuu aukesi täyteen mittaansa, mutta tarjoutuva osa ei laskeutunut. 13-trisomiaa sairastavan sikiön synnytys käynnistettiin viikolla Lapsiveden menosta lapsen syntymään kulunut aika vaihteli aineistossa 1 minuutista 17 tuntiin (mediaani 27 min). Äidit toipuivat synnytyksistä normaalisti, infektioita ei esiintynyt. Kukaan HIV-tartunnastaan tietoisista äideistä ei imettänyt, ja maidoneritys ehkäistiin lääkityksellä. 418 E. Salo ym.

3 T a u l u k k o 1. Tiedot aineiston äideistä ja heidän synnytyksistään. Äiti Äidin Synnytys- Synny- HIV- CD4- Lääki- Synnytys Synny- Aika kal- Synikä, v vuosi tyksen tartunta, arvo tyksen raskaus- tyksen vojen puh- nytysjärjestys- v ennen soluja/ alku viikolla kesto, keamisesta tapa numero synnytystä mm 3 viikolla h synnytykseen I 3 (880) 1??? alatie I < 1 (280)??? alatie I 3 ( h sektio I? (512)??? alatie I? (? h alatie I? ( min alatie I? ( min alatie I 3 ( min alatie I? ( h alatie I 2 ( h sektio I? ( min alatie II 8 ( min alatie II < 2 (800) min alatie I 5 ( min alatie I 1 2 ( h alatie II 5 ( min alatie I < 1 ( min sektio 1 Synnytystä lähimmät tiedossa olevat arvot suluissa 2 Hoidettu muualla kuin HYKS:ssa 3 Saman äidin kaksi raskautta, ensimmäisen alussa HIV-negatiivinen, tartunta-aika tuntematon 4 Saman äidin kaksi raskautta 5 Lapsella 13-trisomia Lapset Lapsia aineiston 15 naiselle syntyi 17. Kaikki eloon jääneet lapset ovat käyneet tutkimuksissa Auroran sairaalan lastentautien poliklinikassa. Äidin HIV-positiivisuus oli tiedossa kahdentoista lapsen synnytyksen aikaan. Yksitoista lasta ohjattiin Naistenklinikasta Auroran sairaalan lastentautien poliklinikan seurantaan, ja yksi ulkomailla syntynyt tuli seurantaan kahden kuukauden iässä Suomeen saavuttuaan. Neljän lapsen kolmen äidin HIV-positiivisuus todettiin lasten ollessa 2 kk 2 v:n ikäisiä. Äidit lopettivat imettämisen heti tiedon saatuaan. Vanhin lapsista on nyt viisivuotias, nuorin puolivuotias. Lapset ovat tulleet ensimmäiselle poliklinikkakäynnilleen alle kuukauden iässä, ja seurantaa on jatkettu kahden vuoden ikään (taulukko 2). Yksi perhe kieltäytyi lapsen jatkoseurannasta ensimmäisen käynnin jälkeen. Kaikki lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet hyvin. Ensimmäisinä syntyneitä lapsia seurattiin alkuun kahden kuukauden välein. Nuorimmat ovat alkuvaiheessa käyneet tutkimuksissa kahden viikon välein kahden kuukauden ikään asti AZT-hoidon mahdollisten sivuvaikutusten toteamiseksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lapset kalmetoitiin synnytyssairaalassa. He ovat saaneet normaalin ohjelman mukaiset rokotukset lukuun ottamatta MPR-rokotusta, joka on annettu vasta HIV-vasta-aineiden hävittyä. Lasten lääkehoito. Kuudelle lapselle tarjottiin syntymän jälkeen AZT-hoitoa (8 mg/kg/vrk jaettuna neljään annokseen kuuden viikon ajan) (Connor ym. 1994). Kolme lapsista sai lääkitystä annetun ohjeen mukaisesti, kaksi perheistä keskeytti hoidon ja yksi kieltäytyi lapsen hoidosta äidin lääkkeestä saamien sivuvaikutusten takia. AZT-hoitoa saaneiden äitien lapsilta on synnytyssairaalassa tutkittu ALAT-arvo, ja se on ylittänyt viitealueen kolmella lapsella kuudesta. Arvo oli palautunut kaikilla normaaliksi jo lapsen ensimmäisen poliklinikkakäynnin aikaan. Anemian toteamiseksi on hoidon aikana seurattu lasten verenkuvaa, mutta kenelläkään ei ole todettu lääkityksen keskeyttämistä vaativaa anemiaa. HIV-tutkimukset. Kymmenen lapsen ensimmäiset HIV-näytteet on otettu napaverestä tai HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa 419

4 T a u l u k k o 2. HIV-positiivisten äitien Auroran sairaalassa seurattujen lasten vasta-ainetulokset 1 24 kuukauden iässä. Yksi syntyneistä lapsista (9) menehtyi 10 tunnin iässä, ja yhden (15) vanhemmat kieltäytyivät jatkoseurannasta. Lapsi Syntymä- Määritys kk syntymästä vuosi / +/ / +/ / / istukasta; kaikille on tehty HIV-viljely, kolmelle HIV-antigeenin osoitus ja seitsemälle HIV-PCR. Kaikki näytteet ovat olleet negatiivisia. Seurannan aikana on lapsille tehty 1 6 HIVviljelyä, kaikki negatiivisin tuloksin, sekä 1 8 PCR-tutkimusta, joiden tulokset ovat niin ikään olleet negatiivisia. Vuonna 1996 on ollut mahdollista tehdä myös kvantitatiivinen PCR-tutkimus. Yhden lapsen yksi näyte on ollut positiivisuusrajalla; myöhemmät näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi. Kolme lapsista oli HIV-vasta-ainenegatiivisia jo tutkimuksiin tullessaan, ja muilta vasta-aineet ovat hävinneet 6 15 kuukauden iässä (taulukko 2). Toistaiseksi siis kenenkään lapsista ei ole todettu saaneen HIV-tartuntaa. Pohdinta Suomessa on HIV-tartunnan saaneita varsin vähän, esiintyvyys on vain noin 1/ Suurin osa tartunnan saaneista on kuitenkin sukukypsässä iässä olevia miehiä ja naisia, joilla on tarve avioitua ja saada lapsia kuten muillakin. Suurin osa HIV-positiivisista henkilöistä asuu Uudellamaalla, ja täällä asunee myös suurin joukko HIV-positiivisia synnyttäjiä. Helsinki on jo vuodesta 1986 tarjonnut neuvoloissaan kaikille äideille mahdollisuutta HIV-testiin alkuraskauden verinäytteitä otettaessa. Lähes kaikki ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet, ja kuvaamistamme äideistä kuusi saikin tiedon tartunnastaan seulonnan kautta. Neljän Helsingin ulkopuolella asuneen äidin HIV-infektio olisi myös voitu todeta jo raskauden alkuvaiheessa, mikäli heiltä olisi neuvolassa otettu HIV-näyte, jolloin he olisivat voineet harkita uudelta kannalta raskauden jatkamisen edellytyksiä. Lapsen tartunnan riskiä lisäävät äidin oireinen sairaus, imettäminen ja pitkittynyt synnytys (European Collaborative Study 1992, Peckman ja Gibb 1995, Landesman ym. 1996). Erityisen selvä yhteys tartuntaan on äidin plasman suurella virusmäärällä (Bryson 1996, Coll ym. 1997, Mayaux ym. 1997). Yhdysvaltalais-ranskalaisessa ACTG 076 -tutkimuksessa todettiin AZT-hoidon vähentävän noin kolmannekseen lapsen riskiä saada HIV-tartunta. Hoitoryhmä sai AZT:tä ennen synnytystä ja synnytyksen aikana ja lapset vielä kuuden viikon ajan synnytyksen jälkeen. AZT-ryhmän 180 lapsesta tartunnan sai 13 (8.3 %), ja lumeryhmän 183 lapsesta 40 (25.5 %) (Connor ym. 1994). Lääkityksen laskettiin vähentävän tartuntariskiä 67.5 % (95 %:n luottamusväli %). Tutkimus keskeytettiin ja lääkitystä suositeltiin tarjottavaksi kaille raskaana oleville HIV-positiivisille naisille (MMWR 1994). Tosin tutkimuksen heikkoutena oli se, että tsidovudiinihoidon kolmen osuuden (1. äidille raskauden aikana, 2. äidille synnytyksen aikana, 3. lapselle syntymän jälkeen) todellisia vaikuttavuuksia ei siitä saa erikseen selville. Yhdysvalloissa lapsilla todettujen AIDS-tapausten lukumäärä on alkanut vähetä vuoden 1994 jälkeen (MMWR 1996). ACTG 076 -tutkimuksessa AZT-lääkitys aloitettiin heti, kun saatiin tietää raskaana olevan naisen HIV-positiivisuudesta. Kuvaamillemme äideille lääkitys aloitettiin vasta raskauden viikoilla Vain kaksi äideistä sai AZT-hoitoa synnytyksen aikana ja lapsista kolme täydet kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Hoidettaessa HI-virusta sairastavaa vain yhdellä lääkkeellä kehittyy viruksen resistenssi jo muutaman viikon tai kuu- 420 E. Salo ym.

5 % kk Tutkittujen lasten lukumäärä K u v a 1. HIV-vasta-ainepositiivisten lasten osuus tutkituista 1 24 kuukauden iässä. kauden aikana (Lähdevirta ja Leinikki 1996). Aloittamalla lääkehoito vasta kaksi kuukautta ennen synnytyksen todennäköistä ajankohtaa on pyritty saamaan äidin veren virusmäärä mahdollisimman pieneksi todennäköisimmällä tartuntahetkellä, synnytyksen aikana. HIV-infektion lääkehoito kehittyy varsin nopeasti. Äideille lapsen suojaamiseksi annettavien yhdistelmähoitojen käytöstä ei ole toistaiseksi saatavilla tutkimustuloksia. On kuitenkin odotettavissa, että suosituksia yhdistelmien käytöstä annetaan lähitulevaisuudessa (Minkoff ja Augenbaum 1997, Ristola ym. 1997). Monissa keskuksissa aloitetaan nykyään äitien lääkehoito usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen käyttöä ei pidetä resistenssin kehittymisvaaran vuoksi järkevänä. Synnytystavan vaikutuksesta tartunnan riskiin on julkaistu ristiriitaisia tuloksia. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa todettiin keisarileikkauksen suojaavan tartunnalta (European Collaborative Study 1994). Suuressa ranskalaisessa aineistossa suojaavaa vaikutusta ei todettu (Mandelbrot ym. 1996). HYKS:n naistenklinikassa synnytykset on hoidettu tapauskohtaisesti synnytysopillisten periaatteiden mukaan. Seuraamistamme lapsista yhdenkään ei ole toistaiseksi todettu saaneen tartuntaa. Lapsien lukumäärä on pieni, ja jos vertaamme sitä ACTG 076 -aineiston lääkitystä saaneiden äitien määrää tartuntojen osuuteen (8.3 %), se ylittyisi jo, jos kaksi seuraavaksi syntynyttä lasta saisi HIV-tartunnan. Kyseessä saattaa hyvin olla pelkkä sattuma. Tartuntojen vähäisyyteen ovat toisaalta voineet vaikuttaa äitien hyvä kunto, samanaikaisten muiden infektioiden puuttuminen, huumeiden käytön vähäisyys muihin maihin verrattuna ja ripeästi hoidetut synnytykset. AZT-hoidon ajoittamisella loppuraskauteen on niin ikään saattanut olla merkitystä. Äskettäin on myös todettu äidin veren virusmäärän korreloivan lapsen tartuntariskiin (Sperling ym. 1996). Äitien HIV-positiivisuuden selvittämisellä ei ole merkitystä vain lapsen riskin vähentämisen vuoksi. Silloinkin, kun lapsi on saanut tartunnan, voidaan hänen oireetonta elämäänsä pitkittää ja infektion kehittymistä hidastaa huolellisella hoidolla. Lapsen HIV-infektio johtaa usein oireiluun jo ensimmäisen elinvuoden aikana, joskin sairaus saattaa kehittyä AIDS-vaiheeseen vasta yli kymmenen vuoden iässä (Barnhart ym. 1996, Wiznia ym. 1996). Imeväiset ovat erityisen alttiita saamaan Pneumocystis carinii -keuhkokuumeen aikana riippumatta CD4-solujen määrästä, ja hoitoon kouliintuneissakin keskuksissa kuolleisuus on suuri (Barnhart ym. 1996, Wiznia ym. 1996). Yhdysvalloissa kaikille HIV-positiivisten äitien lapsille suositellaankin aloitettavaksi estohoito sulfa-trimetopriimilla kuuden viikon iässä (Wiznia ym. 1996), Euroopassa usein vain, jos lapsella itsellään todetaan HIV-infektio. Suomen neuvoloissa tehtävässä nimettömässä HIV-seulonnassa on löytynyt vuosittain viisi positiivista näytettä. Ainakin osa kyseisistä naisista on ollut tartunnastaan tietämättömiä, ja heidän ja vastasyntyneiden kohtalo on tuntematon. Kolmen Suomessa syntyneen lapsen tiedetään saaneen tartunnan äidiltään. Vuoden 1998 alusta on ryhdytty neuvoloissa tarjoamaan kaikille äideille mahdollisuutta HIV-testiin. Testiä on tehty nimettömänä epidemiologisia tarkoituksia varten jo yli kymmenen vuoden ajan. Positiivisten näytteiden lukumäärä on tiedetty, mutta yksittäisen äidin tunnistaminen on ollut mahdotonta. Tutkimusta aloitettaessa HIV-infektion hoitoon ei ollut mahdollisuuksia, joten lapsen riskin vähentämiseen ei ollut keinoja. Seulontaa ei pidetty eettisesti oikeutettuna. Nyt tilanne on muuttunut. HIV-positiivisen äidin oman terveyden kannalta on suotavaa tietää infektiosta mahdolli- HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa 421

6 simman varhain, ja syntyvän lapsen tartunnan riskiä voidaan pienentää alle kolmannekseen äidin AZT-hoidolla, synnytyksen sujuvalla hoidolla ja imetyksestä pidättymällä. On tärkeää, että äitiysneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat ovat itse vakuuttuneita HIV-testin suuresta merkityksestä jokaiselle odottavalle äidille. Neuvoloita on myös valmennettava kohtaamaan mahdollinen HIV-positiivinen synnyttäjä. Raskaus ei vaikuta oireettoman HIV-infektion kulkuun (Johnstone 1992), eikä infektiota voi pitää välttämättömänä syynä raskauden keskeytykseen. Äitiyshuollon on valmistauduttava kohtaamaan neuvolan seulonnassa positiivisiksi todettavat naiset kaikkialla maassa. Diagnoosi on raskas isku odottavalle äidille, ja hänet on ohjattava pikaisesti HIV:n hoitoon perehtyneen lääkärin useimmiten keskussairaalan infektiolääkärin vastaanotolle. Tämä keskustelee äidin kanssa diagnoosista, sen merkityksestä perheelle ja sikiön riskeistä. Myös synnytyssairaaloiden on oltava tietoisia siitä, miten HIV-positiivisen äidin synnytyksissä menetellään. Kirjallisuutta Allen S, van de Perre P, Serufilira A, ym. HIV and malaria in a representative sample of childbearing women in Kigali, Rwanda. J Infect Dis 1991; 164: Barnhart H X, Caldwell M B, Thomas P, ym. Natural history of human immunodeficiency virus disease in perinatally infected children: an analysis from the pediatric spectrum of disease project. Pediatrics 1996; 97: Bryson Y. Perinatal HIV-1 transmission: recent advances and therapeutic interventions. AIDS 1996; 10 Suppl 3: S33 S42. Burns, ym. J AIDS 7: , 1994 Coll O, Hernandez M, Boucher C A, ym. Vertical HIV-1 transmission correlates with a high maternal viral load at delivery. J Acquir Immune Defic Hum Retrovirol 1997; 14: Connor E M, Sperling R S, Gelber R, ym. Reduction of maternalinfant transmission of human immunodeficiency virus type 1 with zidovudine treatment. N Engl J Med 1994; 331: European Collaborative Study (1992): Risk factors for mother-tochild transmission of HIV-1. Lancet 1992; 339: European Collaborative Study (1994). Caesarean section and risk of vertical transmission of HIV-1 infection. Lancet 1994; 343: Holmström P, Haikala O todettiin 70 HIV-tartuntaa. Kansanterveys 1996; 8. Johnstone F D. HIV and pregnancy. Int J STD AIDS 1992; 3: Lynch C E, Madej R, Lovie P H, ym. Detection of HIV-1 DNA by PCR: Evaluation of primer pair concordance and sensitivity of a single primer pair. J Acquir Immune Defic Syndr 1992; 5: Lähdevirta J, Leinikki P. AIDS eli immuunikato. Kirjassa: Eskola J, Huovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1996, s Mandelbrot L, Mayaux M J, Bongain A, ym. Obstetric factors and mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus type 1: the French perinatal cohorts. Am J Obstet Gynecol 1996; 175: Mayaux M J, Dussai E, Isopet J, ym. Maternal virus load during pregnancy and mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus type 1: the French perinatal cohort studies. J Infect Dis 1997; 175: Minkoff H, Augenbraum M. Antiretroviral therapy for pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1997; 176: Mulder J, McKinney N, Christophersson C, ym. Rapid and simple PCR assay for quantitation of human immunodeficiency virus type 1 RNA in plasma: Application to acute retroviral infection. J Clin Microbiol 1994; 32: MMWR. Zidovudine for the prevention of HIV transmission from mother to infant. MMWR 1994; 43: MMWR. AIDS among children United States, MMWR 1996; 45: Newell M L, Dunn D, De Maria A, ym. Detection of virus in vertically exposed HIV-antibody-negative children. Lancet 1996; 347: Peckham C, Gibb D. Mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus. N Engl J Med 1995; 333: Ristola M, Lumio J, Kujala P, ym. HIV-infektion hoidossa uusi aikakausi. Suom Lääkäril 1997; 52: Sperling R S, Shapiro D E, Coombs R W, ym. Maternal viral load, zidovudine treatment, and the risk of transmission of human immunodeficiency virus type 1 from mother to infant. N Engl J Med 1996; 335: Scarlatti G. Paediatric HIV infection. Lancet 1996; 348: Weekly Epid Rec Global AIDS surveillance. Part 1 Weekly Epid Rec 1997; 72: Wiznia A A, Lambert G, Pavlakis S. Pediatric HIV infection. Med Clin North Am 1996; 80: Working Group on Mother-to-Child Transmission of HIV. Rates of mother-to-child transmission of HIV-1 in Africa, America and Europe; results from 13 perinatal studies. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovir 1995; 8: EEVA SALO, LKT, erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HYKS PAULI LEINIKKI, professori Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki JUKKA SUNI, LL, osastonlääkäri HYKS, HD-laboratoriot/virologia PL 403, HYKS HANNELE SAVONIUS, LL, apulaislääkäri JORMA PAAVONEN, professori HYKS:n naistenklinikka PL 140, HYKS JUHANI LÄHDEVIRTA, professori HYKS:n sisätautien klinikka/auroran sairaala, infektiosairauksien toimiala PL 348, HYKS 422

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Pohjois-Suomessa - 10.2.2016 10.11.2015 Tilastot

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomessa - 3.2.2016 3.2.2016

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiininia toimitettaessa Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Apteekkihenkilökunnan

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Terveydenhoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot