Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa
|
|
- Jorma Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa Eeva Salo, Hannele Savonius, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Jukka Suni ja Juhani Lähdevirta HIV-infektio on yhä suuremmassa määrin myös naisten sairaus. Viime vuosina Suomessa todetuista uusista tartunnoista kolmannes on havaittu naisilla. Valtaosa näistä tartunnankantajista on sukukypsässä iässä olevia oireettomia naisia, joilla on samanlainen tarve perheen perustamiseen kuin muilla samanikäisillä. Kuvaamme Auroran sairaalassa ja HYKS:n naistenklinikassa hoidettujen 15 naisen 17 lapsen hoidon ja seurannan tulokset. Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta henkilöä, joista kehitysmaissa asuu 90 % (Weekly Epid Rec 1997). Tartunnan saaneista lähes puolet on sukukypsässä iässä olevia naisia. Vuonna 1994 arvioitiin 1.5 miljoonan lapsen saaneen HIV-infektion; vuonna 2000 odotetaan kuuden miljoonan HIV-positiivisen naisen olevan raskaana ja HIV-positiivisten lasten määrän nousevan viiden ja kymmenen miljoonan välille (Scarlatti 1996). Lasten HIV-tartunnoista lähes kaikki ovat äidiltä peräisin. Riski viruksen siirtymisestä äidistä sikiöön raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana on kehitysmaissa % (Allen ym. 1991, Working Group on Mother-to-Child Transmission of HIV 1995), Euroopassa noin 15 % (European Collaborative Study 1992). Virus voi tarttua lapseen missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin vaara on loppuraskauden ja synnytyksen aikana. Imettäminen lisää tartunnan riskiä noin 14 prosenttiyksiköllä (Bryson 1996). Äidin aktiivisella hoidolla voidaan sikiön ja lapsen tartuntariskiä pienentää tästä kahdella kolmanneksella eli alle 10 %:iin (Connor ym. 1994). Suomessa oli mennessä todettu HIV-tartunta 872 henkilöllä, 691 miehellä ja 181 naisella. Näistä 210 AIDS-vaiheeseen edennyttä infektiota oli johtanut kuolemaan. Vuonna 1997 todettiin 71 uutta tartuntaa. Naisten osuus uusista tartunnoista on kasvanut noin kolmannekseen ja oli v % ja v % (Eija Kela, henkilökohtainen tiedonanto). HIV-positiivisten naisten ikä vaihteli 20 ja 54 vuoden välillä, keski-ikä oli 28 vuotta. Suomalaisten naisten tartunnoista 79 % on peräisin heteroseksuaalisesta kontaktista (Holmström ja Haikala 1996). Kahdentoista naisen HIV-infektio on ollut tiedossa ennen synnytystä. Heidän hoitonsa ja spesifinen lääkehoitonsa on toteutettu Auroran sairaalan sisätautiosaston ja HYKS:n naistenklinikan yhteistyönä. Auroran sairaalassa on vuosina tutkittu ja seurattu 16:ta lasta, joiden äidit ovat HIV-positiivisia. Kuvaamme tässä artikkelissa äitien raskaudenaikaisen tilanteen ja hoidon sekä lasten tähänastisen seurannan tulokset. Laboratoriomenetelmät Tutkimukset tehtiin Auroran mikrobiologisessa laboratoriossa. HIV-vasta-aineet määritettiin HIV1/2-spesifillä vasta-ainetestillä ja varmistettiin»immunoblot»-määrityksellä. HI-viruksen genominen DNA määritettiin polymeraasiketju- Duodecim 114: ,
2 reaktio- eli PCR-menetelmällä (Mulder ym. 1994). Osalle tutkituista suoritettiin kvantitatiivinen PCR-mittaus HIV-RNA:n osoittamiseksi (Lynch ym. 1992). HIV-positiiviset äidit Tässä raportissa kuvattavat 15 naista eivät HIV-positiivisuutta lukuun ottamatta poikkea muista suomalaisista odottavista äideistä (taulukko 1). Tartunnan lähde on ollut tavallisimmin ulkomaalainen seksipartneri, vain yhdessä tapauksessa suomalainen mies, ja vain yksi äiti on saanut tartunnan huumeiden käytön seurauksena. Kolme naisista on syntyisin ulkomailta. Kahta lukuun ottamatta lapset syntyivät toivottuina vakituiseen parisuhteeseen. Lasten isistä kuusi on HIV-positiivisia ja kuusi HIV-negatiivisia. Yhteydet yhden lapsen isään ovat katkenneet jo ennen synnytystä, ja yksi isistä ei ole halunnut käydä testissä. Yksi naisista on aikaisemmin ollut hoidettavana alkoholiriippuvuuden vuoksi. Yksi äideistä on myös C-hepatiitin kantaja. HIV-tartunnan ajankohta. Kuusi äideistä sai tiedon tartunnastaan neuvolan HIV-seulonnan perusteella. Yksi äiti sai tartunnan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, yksi oli viimeisellä raskauskolmanneksella infektion toteamisen aikaan ja kolme sai tiedon useita kuukausia synnytyksen jälkeen imetysaikana. Neljä naisista tuli suunnitellusti raskaaksi 3 8 vuoden kuluttua HIV-infektion toteamisesta, ja yksi ensimmäisen raskauden aikana neuvolaseulonnassa positiiviseksi todettu synnytti toisen lapsensa kahden vuoden kuluttua. Todennäköinen tartunta-ajankohta on selvillä kahdeksan äidin osalta. Äitien HIV-infektion vaihe. Äideistä 14 oli luokiteltu oireettomaan tai LAS-vaiheeseen (lymphadenopathy syndrome); yhden kohdalla infektio oli edennyt ARC-vaiheeseen (AIDS related complex). Viimeksi mainittu oli saanut lääkitykseksi tsidovudiinia (AZT) jo ennen raskautta. Raskausaikana kaikki olivat kuitenkin perustautinsa suhteen oireettomia ja hyväkuntoisia. Yhdellä äidillä todettiin odotusaikana keuhkoinfiltraatti, joka sittemmin synnytyksen jälkeen hävisi. Kuuden raskauden aikana äidin CD4-solujen määrä oli alle 500/mm 3 (pienin arvo 130/mm 3 ). Raskauden kulku. Raskaudenajan seuranta ja synnytys hoidettiin HYKS:n naistenklinikassa 12 tapauksessa. Kaksi naisista oli raskausaikana muussa kaupungissa Suomessa ja yksi ulkomailla. Kaikille HYKS:ssa hoidetuille äideille aloitettiin Auroran sairaalan sisätautien poliklinikassa sikiön tartuntariskin vähentämiseksi tsidovudiinihoito annoksin mg/vrk lukuun ottamatta yhtä äitiä, joka sai tiedon HIV-positiivisuudestaan vasta imetysaikana. Lääkitys aloitettiin raskausviikolla, useimmiten jo 32. viikolla. HIV-infektion primaarivaiheessa oleva äiti sai 29. viikolta alkaen kaksoislääkitystä (AZT ja lamivudiini). Kaksi viimeksi synnyttänyttä äitiä saivat lisäksi synnytyksen aikana tsidovudiinia parenteraalisena infuusiona. Lääkitys lopetettiin kaikilta oireettomassa vaiheessa olevilta synnytyksen jälkeen. Raskauden kulku oli normaali kaikissa paitsi yhdessä tapauksessa, jossa sikiöllä todettiin kohdunsisäinen kasvuhäiriö. Syyksi paljastui lapsivesitutkimuksessa 13-trisomia. Vastasyntynyt menehtyi kymmenen tunnin iässä. Napaverinäytteestä ei löydetty PCR-tekniikalla HI-virusta. Synnytys ja lapsivuodeaika. Synnytystapa suunniteltiin obstetrisin perustein. Alatiesynnytystä suunniteltiin kaikille muille paitsi yhdelle ensisynnyttäjälle, jonka sikiö oli perätilatarjonnassa. Tavoitteena oli mahdollisimman luonnollinen synnytys välttäen toimenpiteitä, joiden seurauksena sikiö altistuisi äidin verelle (kalvojen puhkaisu, sikiön sykkeenvalvontaelektrodi ja kapillaariverinäytteen otto). Synnytykset käynnistyivät itsestään keskimäärin raskausviikolla Kahdessa tapauksessa päädyttiin kiireelliseen keisarileikkaukseen. Toisessa lapsivesikalvot puhkesivat 42. raskausviikolla eikä supistustoiminta käynnistynyt oksitosiinin annosta huolimatta. Toisessa tapauksessa kohdunsuu aukesi täyteen mittaansa, mutta tarjoutuva osa ei laskeutunut. 13-trisomiaa sairastavan sikiön synnytys käynnistettiin viikolla Lapsiveden menosta lapsen syntymään kulunut aika vaihteli aineistossa 1 minuutista 17 tuntiin (mediaani 27 min). Äidit toipuivat synnytyksistä normaalisti, infektioita ei esiintynyt. Kukaan HIV-tartunnastaan tietoisista äideistä ei imettänyt, ja maidoneritys ehkäistiin lääkityksellä. 418 E. Salo ym.
3 T a u l u k k o 1. Tiedot aineiston äideistä ja heidän synnytyksistään. Äiti Äidin Synnytys- Synny- HIV- CD4- Lääki- Synnytys Synny- Aika kal- Synikä, v vuosi tyksen tartunta, arvo tyksen raskaus- tyksen vojen puh- nytysjärjestys- v ennen soluja/ alku viikolla kesto, keamisesta tapa numero synnytystä mm 3 viikolla h synnytykseen I 3 (880) 1??? alatie I < 1 (280)??? alatie I 3 ( h sektio I? (512)??? alatie I? (? h alatie I? ( min alatie I? ( min alatie I 3 ( min alatie I? ( h alatie I 2 ( h sektio I? ( min alatie II 8 ( min alatie II < 2 (800) min alatie I 5 ( min alatie I 1 2 ( h alatie II 5 ( min alatie I < 1 ( min sektio 1 Synnytystä lähimmät tiedossa olevat arvot suluissa 2 Hoidettu muualla kuin HYKS:ssa 3 Saman äidin kaksi raskautta, ensimmäisen alussa HIV-negatiivinen, tartunta-aika tuntematon 4 Saman äidin kaksi raskautta 5 Lapsella 13-trisomia Lapset Lapsia aineiston 15 naiselle syntyi 17. Kaikki eloon jääneet lapset ovat käyneet tutkimuksissa Auroran sairaalan lastentautien poliklinikassa. Äidin HIV-positiivisuus oli tiedossa kahdentoista lapsen synnytyksen aikaan. Yksitoista lasta ohjattiin Naistenklinikasta Auroran sairaalan lastentautien poliklinikan seurantaan, ja yksi ulkomailla syntynyt tuli seurantaan kahden kuukauden iässä Suomeen saavuttuaan. Neljän lapsen kolmen äidin HIV-positiivisuus todettiin lasten ollessa 2 kk 2 v:n ikäisiä. Äidit lopettivat imettämisen heti tiedon saatuaan. Vanhin lapsista on nyt viisivuotias, nuorin puolivuotias. Lapset ovat tulleet ensimmäiselle poliklinikkakäynnilleen alle kuukauden iässä, ja seurantaa on jatkettu kahden vuoden ikään (taulukko 2). Yksi perhe kieltäytyi lapsen jatkoseurannasta ensimmäisen käynnin jälkeen. Kaikki lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet hyvin. Ensimmäisinä syntyneitä lapsia seurattiin alkuun kahden kuukauden välein. Nuorimmat ovat alkuvaiheessa käyneet tutkimuksissa kahden viikon välein kahden kuukauden ikään asti AZT-hoidon mahdollisten sivuvaikutusten toteamiseksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lapset kalmetoitiin synnytyssairaalassa. He ovat saaneet normaalin ohjelman mukaiset rokotukset lukuun ottamatta MPR-rokotusta, joka on annettu vasta HIV-vasta-aineiden hävittyä. Lasten lääkehoito. Kuudelle lapselle tarjottiin syntymän jälkeen AZT-hoitoa (8 mg/kg/vrk jaettuna neljään annokseen kuuden viikon ajan) (Connor ym. 1994). Kolme lapsista sai lääkitystä annetun ohjeen mukaisesti, kaksi perheistä keskeytti hoidon ja yksi kieltäytyi lapsen hoidosta äidin lääkkeestä saamien sivuvaikutusten takia. AZT-hoitoa saaneiden äitien lapsilta on synnytyssairaalassa tutkittu ALAT-arvo, ja se on ylittänyt viitealueen kolmella lapsella kuudesta. Arvo oli palautunut kaikilla normaaliksi jo lapsen ensimmäisen poliklinikkakäynnin aikaan. Anemian toteamiseksi on hoidon aikana seurattu lasten verenkuvaa, mutta kenelläkään ei ole todettu lääkityksen keskeyttämistä vaativaa anemiaa. HIV-tutkimukset. Kymmenen lapsen ensimmäiset HIV-näytteet on otettu napaverestä tai HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa 419
4 T a u l u k k o 2. HIV-positiivisten äitien Auroran sairaalassa seurattujen lasten vasta-ainetulokset 1 24 kuukauden iässä. Yksi syntyneistä lapsista (9) menehtyi 10 tunnin iässä, ja yhden (15) vanhemmat kieltäytyivät jatkoseurannasta. Lapsi Syntymä- Määritys kk syntymästä vuosi / +/ / +/ / / istukasta; kaikille on tehty HIV-viljely, kolmelle HIV-antigeenin osoitus ja seitsemälle HIV-PCR. Kaikki näytteet ovat olleet negatiivisia. Seurannan aikana on lapsille tehty 1 6 HIVviljelyä, kaikki negatiivisin tuloksin, sekä 1 8 PCR-tutkimusta, joiden tulokset ovat niin ikään olleet negatiivisia. Vuonna 1996 on ollut mahdollista tehdä myös kvantitatiivinen PCR-tutkimus. Yhden lapsen yksi näyte on ollut positiivisuusrajalla; myöhemmät näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi. Kolme lapsista oli HIV-vasta-ainenegatiivisia jo tutkimuksiin tullessaan, ja muilta vasta-aineet ovat hävinneet 6 15 kuukauden iässä (taulukko 2). Toistaiseksi siis kenenkään lapsista ei ole todettu saaneen HIV-tartuntaa. Pohdinta Suomessa on HIV-tartunnan saaneita varsin vähän, esiintyvyys on vain noin 1/ Suurin osa tartunnan saaneista on kuitenkin sukukypsässä iässä olevia miehiä ja naisia, joilla on tarve avioitua ja saada lapsia kuten muillakin. Suurin osa HIV-positiivisista henkilöistä asuu Uudellamaalla, ja täällä asunee myös suurin joukko HIV-positiivisia synnyttäjiä. Helsinki on jo vuodesta 1986 tarjonnut neuvoloissaan kaikille äideille mahdollisuutta HIV-testiin alkuraskauden verinäytteitä otettaessa. Lähes kaikki ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet, ja kuvaamistamme äideistä kuusi saikin tiedon tartunnastaan seulonnan kautta. Neljän Helsingin ulkopuolella asuneen äidin HIV-infektio olisi myös voitu todeta jo raskauden alkuvaiheessa, mikäli heiltä olisi neuvolassa otettu HIV-näyte, jolloin he olisivat voineet harkita uudelta kannalta raskauden jatkamisen edellytyksiä. Lapsen tartunnan riskiä lisäävät äidin oireinen sairaus, imettäminen ja pitkittynyt synnytys (European Collaborative Study 1992, Peckman ja Gibb 1995, Landesman ym. 1996). Erityisen selvä yhteys tartuntaan on äidin plasman suurella virusmäärällä (Bryson 1996, Coll ym. 1997, Mayaux ym. 1997). Yhdysvaltalais-ranskalaisessa ACTG 076 -tutkimuksessa todettiin AZT-hoidon vähentävän noin kolmannekseen lapsen riskiä saada HIV-tartunta. Hoitoryhmä sai AZT:tä ennen synnytystä ja synnytyksen aikana ja lapset vielä kuuden viikon ajan synnytyksen jälkeen. AZT-ryhmän 180 lapsesta tartunnan sai 13 (8.3 %), ja lumeryhmän 183 lapsesta 40 (25.5 %) (Connor ym. 1994). Lääkityksen laskettiin vähentävän tartuntariskiä 67.5 % (95 %:n luottamusväli %). Tutkimus keskeytettiin ja lääkitystä suositeltiin tarjottavaksi kaille raskaana oleville HIV-positiivisille naisille (MMWR 1994). Tosin tutkimuksen heikkoutena oli se, että tsidovudiinihoidon kolmen osuuden (1. äidille raskauden aikana, 2. äidille synnytyksen aikana, 3. lapselle syntymän jälkeen) todellisia vaikuttavuuksia ei siitä saa erikseen selville. Yhdysvalloissa lapsilla todettujen AIDS-tapausten lukumäärä on alkanut vähetä vuoden 1994 jälkeen (MMWR 1996). ACTG 076 -tutkimuksessa AZT-lääkitys aloitettiin heti, kun saatiin tietää raskaana olevan naisen HIV-positiivisuudesta. Kuvaamillemme äideille lääkitys aloitettiin vasta raskauden viikoilla Vain kaksi äideistä sai AZT-hoitoa synnytyksen aikana ja lapsista kolme täydet kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Hoidettaessa HI-virusta sairastavaa vain yhdellä lääkkeellä kehittyy viruksen resistenssi jo muutaman viikon tai kuu- 420 E. Salo ym.
5 % kk Tutkittujen lasten lukumäärä K u v a 1. HIV-vasta-ainepositiivisten lasten osuus tutkituista 1 24 kuukauden iässä. kauden aikana (Lähdevirta ja Leinikki 1996). Aloittamalla lääkehoito vasta kaksi kuukautta ennen synnytyksen todennäköistä ajankohtaa on pyritty saamaan äidin veren virusmäärä mahdollisimman pieneksi todennäköisimmällä tartuntahetkellä, synnytyksen aikana. HIV-infektion lääkehoito kehittyy varsin nopeasti. Äideille lapsen suojaamiseksi annettavien yhdistelmähoitojen käytöstä ei ole toistaiseksi saatavilla tutkimustuloksia. On kuitenkin odotettavissa, että suosituksia yhdistelmien käytöstä annetaan lähitulevaisuudessa (Minkoff ja Augenbaum 1997, Ristola ym. 1997). Monissa keskuksissa aloitetaan nykyään äitien lääkehoito usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen käyttöä ei pidetä resistenssin kehittymisvaaran vuoksi järkevänä. Synnytystavan vaikutuksesta tartunnan riskiin on julkaistu ristiriitaisia tuloksia. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa todettiin keisarileikkauksen suojaavan tartunnalta (European Collaborative Study 1994). Suuressa ranskalaisessa aineistossa suojaavaa vaikutusta ei todettu (Mandelbrot ym. 1996). HYKS:n naistenklinikassa synnytykset on hoidettu tapauskohtaisesti synnytysopillisten periaatteiden mukaan. Seuraamistamme lapsista yhdenkään ei ole toistaiseksi todettu saaneen tartuntaa. Lapsien lukumäärä on pieni, ja jos vertaamme sitä ACTG 076 -aineiston lääkitystä saaneiden äitien määrää tartuntojen osuuteen (8.3 %), se ylittyisi jo, jos kaksi seuraavaksi syntynyttä lasta saisi HIV-tartunnan. Kyseessä saattaa hyvin olla pelkkä sattuma. Tartuntojen vähäisyyteen ovat toisaalta voineet vaikuttaa äitien hyvä kunto, samanaikaisten muiden infektioiden puuttuminen, huumeiden käytön vähäisyys muihin maihin verrattuna ja ripeästi hoidetut synnytykset. AZT-hoidon ajoittamisella loppuraskauteen on niin ikään saattanut olla merkitystä. Äskettäin on myös todettu äidin veren virusmäärän korreloivan lapsen tartuntariskiin (Sperling ym. 1996). Äitien HIV-positiivisuuden selvittämisellä ei ole merkitystä vain lapsen riskin vähentämisen vuoksi. Silloinkin, kun lapsi on saanut tartunnan, voidaan hänen oireetonta elämäänsä pitkittää ja infektion kehittymistä hidastaa huolellisella hoidolla. Lapsen HIV-infektio johtaa usein oireiluun jo ensimmäisen elinvuoden aikana, joskin sairaus saattaa kehittyä AIDS-vaiheeseen vasta yli kymmenen vuoden iässä (Barnhart ym. 1996, Wiznia ym. 1996). Imeväiset ovat erityisen alttiita saamaan Pneumocystis carinii -keuhkokuumeen aikana riippumatta CD4-solujen määrästä, ja hoitoon kouliintuneissakin keskuksissa kuolleisuus on suuri (Barnhart ym. 1996, Wiznia ym. 1996). Yhdysvalloissa kaikille HIV-positiivisten äitien lapsille suositellaankin aloitettavaksi estohoito sulfa-trimetopriimilla kuuden viikon iässä (Wiznia ym. 1996), Euroopassa usein vain, jos lapsella itsellään todetaan HIV-infektio. Suomen neuvoloissa tehtävässä nimettömässä HIV-seulonnassa on löytynyt vuosittain viisi positiivista näytettä. Ainakin osa kyseisistä naisista on ollut tartunnastaan tietämättömiä, ja heidän ja vastasyntyneiden kohtalo on tuntematon. Kolmen Suomessa syntyneen lapsen tiedetään saaneen tartunnan äidiltään. Vuoden 1998 alusta on ryhdytty neuvoloissa tarjoamaan kaikille äideille mahdollisuutta HIV-testiin. Testiä on tehty nimettömänä epidemiologisia tarkoituksia varten jo yli kymmenen vuoden ajan. Positiivisten näytteiden lukumäärä on tiedetty, mutta yksittäisen äidin tunnistaminen on ollut mahdotonta. Tutkimusta aloitettaessa HIV-infektion hoitoon ei ollut mahdollisuuksia, joten lapsen riskin vähentämiseen ei ollut keinoja. Seulontaa ei pidetty eettisesti oikeutettuna. Nyt tilanne on muuttunut. HIV-positiivisen äidin oman terveyden kannalta on suotavaa tietää infektiosta mahdolli- HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa 421
6 simman varhain, ja syntyvän lapsen tartunnan riskiä voidaan pienentää alle kolmannekseen äidin AZT-hoidolla, synnytyksen sujuvalla hoidolla ja imetyksestä pidättymällä. On tärkeää, että äitiysneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat ovat itse vakuuttuneita HIV-testin suuresta merkityksestä jokaiselle odottavalle äidille. Neuvoloita on myös valmennettava kohtaamaan mahdollinen HIV-positiivinen synnyttäjä. Raskaus ei vaikuta oireettoman HIV-infektion kulkuun (Johnstone 1992), eikä infektiota voi pitää välttämättömänä syynä raskauden keskeytykseen. Äitiyshuollon on valmistauduttava kohtaamaan neuvolan seulonnassa positiivisiksi todettavat naiset kaikkialla maassa. Diagnoosi on raskas isku odottavalle äidille, ja hänet on ohjattava pikaisesti HIV:n hoitoon perehtyneen lääkärin useimmiten keskussairaalan infektiolääkärin vastaanotolle. Tämä keskustelee äidin kanssa diagnoosista, sen merkityksestä perheelle ja sikiön riskeistä. Myös synnytyssairaaloiden on oltava tietoisia siitä, miten HIV-positiivisen äidin synnytyksissä menetellään. Kirjallisuutta Allen S, van de Perre P, Serufilira A, ym. HIV and malaria in a representative sample of childbearing women in Kigali, Rwanda. J Infect Dis 1991; 164: Barnhart H X, Caldwell M B, Thomas P, ym. Natural history of human immunodeficiency virus disease in perinatally infected children: an analysis from the pediatric spectrum of disease project. Pediatrics 1996; 97: Bryson Y. Perinatal HIV-1 transmission: recent advances and therapeutic interventions. AIDS 1996; 10 Suppl 3: S33 S42. Burns, ym. J AIDS 7: , 1994 Coll O, Hernandez M, Boucher C A, ym. Vertical HIV-1 transmission correlates with a high maternal viral load at delivery. J Acquir Immune Defic Hum Retrovirol 1997; 14: Connor E M, Sperling R S, Gelber R, ym. Reduction of maternalinfant transmission of human immunodeficiency virus type 1 with zidovudine treatment. N Engl J Med 1994; 331: European Collaborative Study (1992): Risk factors for mother-tochild transmission of HIV-1. Lancet 1992; 339: European Collaborative Study (1994). Caesarean section and risk of vertical transmission of HIV-1 infection. Lancet 1994; 343: Holmström P, Haikala O todettiin 70 HIV-tartuntaa. Kansanterveys 1996; 8. Johnstone F D. HIV and pregnancy. Int J STD AIDS 1992; 3: Lynch C E, Madej R, Lovie P H, ym. Detection of HIV-1 DNA by PCR: Evaluation of primer pair concordance and sensitivity of a single primer pair. J Acquir Immune Defic Syndr 1992; 5: Lähdevirta J, Leinikki P. AIDS eli immuunikato. Kirjassa: Eskola J, Huovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1996, s Mandelbrot L, Mayaux M J, Bongain A, ym. Obstetric factors and mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus type 1: the French perinatal cohorts. Am J Obstet Gynecol 1996; 175: Mayaux M J, Dussai E, Isopet J, ym. Maternal virus load during pregnancy and mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus type 1: the French perinatal cohort studies. J Infect Dis 1997; 175: Minkoff H, Augenbraum M. Antiretroviral therapy for pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1997; 176: Mulder J, McKinney N, Christophersson C, ym. Rapid and simple PCR assay for quantitation of human immunodeficiency virus type 1 RNA in plasma: Application to acute retroviral infection. J Clin Microbiol 1994; 32: MMWR. Zidovudine for the prevention of HIV transmission from mother to infant. MMWR 1994; 43: MMWR. AIDS among children United States, MMWR 1996; 45: Newell M L, Dunn D, De Maria A, ym. Detection of virus in vertically exposed HIV-antibody-negative children. Lancet 1996; 347: Peckham C, Gibb D. Mother-to-child transmission of human immunodeficiency virus. N Engl J Med 1995; 333: Ristola M, Lumio J, Kujala P, ym. HIV-infektion hoidossa uusi aikakausi. Suom Lääkäril 1997; 52: Sperling R S, Shapiro D E, Coombs R W, ym. Maternal viral load, zidovudine treatment, and the risk of transmission of human immunodeficiency virus type 1 from mother to infant. N Engl J Med 1996; 335: Scarlatti G. Paediatric HIV infection. Lancet 1996; 348: Weekly Epid Rec Global AIDS surveillance. Part 1 Weekly Epid Rec 1997; 72: Wiznia A A, Lambert G, Pavlakis S. Pediatric HIV infection. Med Clin North Am 1996; 80: Working Group on Mother-to-Child Transmission of HIV. Rates of mother-to-child transmission of HIV-1 in Africa, America and Europe; results from 13 perinatal studies. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovir 1995; 8: EEVA SALO, LKT, erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HYKS PAULI LEINIKKI, professori Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki JUKKA SUNI, LL, osastonlääkäri HYKS, HD-laboratoriot/virologia PL 403, HYKS HANNELE SAVONIUS, LL, apulaislääkäri JORMA PAAVONEN, professori HYKS:n naistenklinikka PL 140, HYKS JUHANI LÄHDEVIRTA, professori HYKS:n sisätautien klinikka/auroran sairaala, infektiosairauksien toimiala PL 348, HYKS 422
HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotMaailmassa eli vuoden 2001 lopulla noin
Sukupuolitaudit HIV-positiivinen synnyttäjä Oskari Heikinheimo, Päivi Lehtovirta, Kirsi Skogberg, Eeva Salo, Matti Ristola ja Pirkko Ämmälä HIV-positiivisen äidin raskauden ja synnytyksen tehokas hoito
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotHIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi
LisätiedotHIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri
HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito Inka Aho Infektiolääkäri 31.1.2019 SIDONNAISUUDET LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Tulehduskeskus, Infektiosairauksien
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
LisätiedotHIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola
HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotHIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA
HIV-TIETOPAKETTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVILLE HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA Kansanterveyslaitos 1997 HIV-TIETOPAKETTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVILLE HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA Toimittaneet
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotTutkimus vuotiaille
Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen
LisätiedotHIV-POSITIIVINEN NAINEN JA RASKAUS Infektiolääkärin näkökulma. Inka Aho Infektiolääkäri 3.2.2011
HIV-POSITIIVINEN NAINEN JA RASKAUS Infektiolääkärin näkökulma Inka Aho Infektiolääkäri 3.2.2011 HIV+ naiset Suomessa 80,00 % Suomessa todettu 70,00 % 755 HIV+ naista 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotMaailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua
Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotAjankohtaista hiv-infektiosta
Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotHiv ja hepatiitit Suomessa
Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Suojaa itsesi ja lapsesi influenssalta Hyvä odottava äiti! Tiesitkö, että influenssa on vakava tauti sekä odottavalle äidille että imeväisikäiselle lapselle? Se on myös riski
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotIsotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy
Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotHIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA
HIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA Äitien kokemuksia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna 12.5.2011 Anni Hovila OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013
ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
LisätiedotIsotretinoin Actavis
Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää
LisätiedotTutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus
Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotElämä hiv-positiivisena
Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotInfektiotautien seulonnalla on maassamme vakaat
Seulonnat Infektiotautien seulonta Pauli Leinikki ja Juhani Eskola Infektiotautien seulonnat ovat merkityksellisiä sekä yksilön että yhteisön suojaamisessa tartuntataudeilta. Onnistunut seulonta löytää
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotTurvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä
Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi
LisätiedotLukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella
HIV perheessä Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on tehty
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotLukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella
HIV perheessä 1 Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotPARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.
Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen
LisätiedotVastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat
Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen
LisätiedotPotilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949
Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotVoinko saada HIV-tartunnan työssäni?
Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotKÄTILÖIDEN TIEDOT HIV-, HEPATIITTI B JA C - INFEKTIOISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA SYNNYTYKSEEN
KÄTILÖIDEN TIEDOT HIV-, HEPATIITTI B JA C - INFEKTIOISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA SYNNYTYKSEEN Mari Ahnger Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotHiv ja ikääntyminen 1.
Hiv ja ikääntyminen 1. Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalle tietoa siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa hiv-tartunnan kanssa elämiseen. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan
LisätiedotSARAN JA TUOMAKSEN TARINA
SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotRaskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit
Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa
Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Pohjois-Suomessa - 10.2.2016 10.11.2015 Tilastot
LisätiedotOsa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla
Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotPEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016
PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotLääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke
Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotHoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin
LisätiedotAjankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia
Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen
LisätiedotMaailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus
Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
Lisätiedot