Herpes simplex virusinfektioiden nykykuva ja hoito
|
|
- Tero Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hannamari Välimaa, Mikko Seppänen ja Veijo Hukkanen KATSAUS Herpes simplex virusinfektioiden nykykuva ja hoito Tyypin 1 ja 2 herpes simplex virukset (HSV-1 ja HSV-2) ovat levinneet laajalle ja niiden aiheuttamat infektiot ovat yleisiä. Tartunta saadaan läheisessä kosketuksessa HSV:tä sisältävään leesioon tai infektiivistä virusta sisältävien eritteiden välityksellä. Tavallisimmin ensi-infektio saadaan suun tai sukupuolielinten limakalvon kautta, mutta keratokonjunktiviittikin voi olla ensi-infektion ilmentymä. Tartunta saattaa tapahtua myös pinnaltaan vahingoittuneen ihon kautta. Ensi-infektion yhteydessä voi kehittyä HSVinfektiolle tyypillisiä oireita, mutta valtaosalla infektio on oireeton. Latentti eli piilevä infektio muodostuu ensi-infektion aluetta vastaavan sensorisen ganglion hermosoluihin, joista virus voi myöhemmin reaktivoitua ja aiheuttaa uuden iho- tai limakalvoinfektion. Etenkin negatiivinen stressi tai stressin laukeaminen, vuorokausirytmin häiriintyminen ja kuukautiskierron premenstruaalivaihe sekä suun alueen infektioissa lisäksi hengitystieinfektiot, UV-valoaltistus ja suun alueen toimenpiteet altistavat HSV-reaktivaatioille. Keskushermostoinfektiot ovat harvinainen mutta vakava HSV-infektioiden seuraus. Lisäksi HSV voi aiheuttaa muun muassa nekrotisoivaa retiniittiä ja vastasyntyneen vakavan HSV-infektion. Atoopikon HSV-infektiot voivat olla iholla hyvin laaja-alaisia. Immuunipuutteisilla potilailla taudinkuvat saattavat olla näissä infektioissa poikkeuksellisen rajuja ja toisaalta epätyypillisiä, jolloin niitä on ehkä vaikea tunnistaa. Tällöin sekä erotusdiagnostisista syistä että viruslääkehoidon tarpeen arvioimiseksi virologisen diagnoosin merkitys on keskeinen. Ihon ja limakalvojen infektiot HSV:n aiheuttamista infektioista yleisimpiä ovat ihon ja limakalvojen infektiot. Usein toistuvista reaktivaatioista kärsivillä tähän voi liittyä myös kipua, minkä vuoksi infektiota on joskus vaikeaa erottaa varicella-zosterviruksen aiheuttamasta infektiosta (KUVA 1). HSV aiheuttaa myös kynsivallitulehdusta, joka saattaa ilmetä punoituksena ja turvotuksena ilman selkeää rakkulointia ja joka siksi jää usein tunnistamatta. Kynsivallitulehdus muodostaa selkeän tartuntariskin myös hoitotyössä. Siihen liittyy usein kivulias viruslääkityksellä lievittyvä radikuliitti. Erythema multiforme voi puolestaan kehittyä immunologisella mekanismilla HSV-infektion seurauksena yleensä viikon tai useamman viiveellä infektiosta, joten tilan laukaisseen tekijän tunnistaminen saattaa olla hankalaa. HSV on yleisin toistuvan erythema multiformen laukaisija; estolääkitys katkaisee uusiutumiskierteen. Suun alueen infektiot. Ensi-infektio suun alueella aiheuttaa alle 10 %:lle tartunnan saa- Kuva 1. HSV-ihoinfektio. Etenkin sakraalidermatomeissa S1 S2 uusiutuva pakaran alueen paikallinen ja monesti kivulias rakkulointi diagnosoidaan usein virheellisesti vyöruusuksi. 31 = Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille Duodecim 2013;129:31 40
2 KATSAUS Latentin infektion syntyvaihe Herpes simplex -virus Herpes jää piileväksi simplex -virus hermosolun tumaan Hermosolu Latentin infektion aktivoituminen Piilevä herpes simplex -virus aktivoituu hermosolussa, kulkeutuu hermoa pitkin iholle tai limakalvolle ja aiheuttaa rakkulan Herpesrakkula iholla tai limakalvolla Hermosolmuke Rakkulasta vapautuu uusia herpes simplex -viruksia Kuva 2. Virus lisääntyy aluksi epiteelisoluissa, joista vapautuvat viruspartikkelit infektoivat aluetta hermottavia tuntohermosäikeitä. Virus kulkeutuu aksoneita pitkin perifeeriseen ganglioon, jossa se jää hermosolujen tumiin piileväksi eli latentiksi DNA-muodossa. Integraatiota isäntäsolun genomiin ei HSV:llä tapahdu. Latenttina ollessaan HSV ilmentää perintöainestaan vain hyvin rajoittuneesti RNA- ja mikro-rna-muodossa. Siksi se on hyvin näkymätön immuunipuolustukselle. Aika-ajoin, jopa vasta vuosienkin kuluttua, latentisti infektoituneissa neuroneissa alkaa infektiivisen viruksen tuotto. Tällöin virusta kulkeutuu takaisin kohti periferiaa, jossa aktivoituminen voidaan todeta oireettomana viruksen erittymisenä tai kliinisenä HSV-infektiona. Joskus harvoin virus kulkeutuu keskushermoston suuntaan, minkä seurauksena vakavat keskushermostoinfektiot ovat mahdollisia. 32 neista jopa 2 3 viikkoa kestävän kivuliaan rakkulaisen suutulehduksen, johon voi liittyä kaulan imusolmukkeiden turpoamista ja kuumetta (Whitley ja Roizman 2001). Rakkulat puhkeavat limakalvolla nopeasti, ja usein nähtävissä onkin vain limakalvohaavaumia. Viruksen uudelleen aktivoituminen (KUVA 2) johtaa joko viruksen oireettomaan erittymiseen sylkeen tai havaittavaan infektioon, joista tavallisin on huuliherpes. Huuliherpekseen liittyy ennakko-oireina kipua, kuumotusta ja kutinaa alueella, johon rakkulat puhkeavat. Erotuksena aftoista HSV-haavaumien mielipaikat ovat kiinnittyneen limakalvon alueella esimerkiksi suulaessa ja ikenissä. Immunosuppressiopotilailla ja harvinaisissa tapauksissa immunokompetenteilla myös reaktivaatiot voivat aiheuttaa ensi-infektiota muistuttavan laajan suutulehduksen. Yleisimmin suun infektioissa todetaan HSV-1, mutta etenkin nielun alueen infektioissa myös HSV-2 on mahdollinen löydös; se aiheuttaa kuitenkin vain hyvin harvoin uusiutuvan taudinkuvan. APOE4-genotyyppi (Koelle ym. 2010), HLA-alueiden homotsygoottisuus ja komplementti C4:n tekijöiden A tai B puutokset (Seppänen ym. 2001) altistavat suun alueen infektion oireiselle uusiutumalle. Sukupuolielininfektiot. Genitaaliherpeksen oireita ovat sukupuolielinten rakkulat, haavaumat, kipu ja kutina sekä virtsaamiseen liittyvä kipu. HSV-infektio voi ilmetä myös sukupuolielinten läheisyydessä, esimerkiksi peräaukon seudussa, pakaroissa tai nivusalueella, mikä lisää tartuntamahdollisuuksia läheisessä kontaktissa. Ensi-infektiossa saattaa lisäksi esiintyä vatsakipuja ja nivusalueen imusolmukkeet voivat turvota. Osalle potilaista, etenkin naisille, kehittyy päivissä ohi menevä rakkoretentio. Myös aivokalvotulehdus on mahdollinen. Vatsakivut ja kuume voivat olla ensimmäisiä oireita genitaaliherpeksestä jo ennen rakkuloiden puhkeamista, mikä tulee huomioida esimerkiksi synnyttäjällä. Oireet kestävät ensiinfektiossa 2 3 viikkoa (Gupta ym. 2007). Tiedetään, että HSV-2 suojaa osittain myöhemmältä HSV-1-infektiolta, mutta ei päinvastoin ( Johnston ym. 2011). Sen sijaan HSV-1- vasta-ainepositiivisuus vähentää riskiä saada oireita HSV-2-genitaaliherpestartunnan yhteydessä (Langenberg ym. 1999). HSV-vastaaineet ovat siis vain osittain ristiin suojaavia. Toisaalta seksipartnerin suun alueen HSV-1- infektio lisää riskiä saada genitaalialueen HSV- 1-infektio suuseksin välityksellä (Lafferty ym. 2000). Naiset ovat miehiä suuremmassa vaa- H. Välimaa ym.
3 rassa saada genitaaliherpestartunnan, mikä voi ainakin osittain olla selitettävissä sukupuolielinten suuremmalla limakalvopinta-alalla, joka on ihoa alttiimpi tartunnalle. Uudelleen aktivoituminen saattaa johtaa viruksen oireettomaan eritykseen sukupuolielinten alueella tai kliiniseen infektioon, joka on tyypillisesti ensi-infektiota rajoittuneempi ja lyhytkestoisempi. Joskus oireena voi olla pelkkä kutina ja kirvely, mikä vaikeuttaa toistuvan herpesinfektion tunnistamista. Oireeton eritys reaktivaatioiden yhteydessä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että uudelleen aktivoitumisten seurauksena tapahtuva viruksen oireeton eritys voi toistua lyhytkestoisina jaksoina tiheästikin (Mark ym. 2008, Tronstein ym. 2011). Sukupuolielinten alueella HSV-2-infektoituneista oireettomatkin erittävät virusta yli 10 % ajasta, ja oireisista uusiutumista kärsivien genitaalinäytteistä yli 20 % on HSV-positiivisia oireista riippumatta (Tronstein ym. 2011). Anogenitaalialueen HSV-2-reaktivaatioista puolet kestää alle 13 tuntia ja 24 % jopa alle kuusi tuntia (Mark ym. 2008). Näissä nopeasti päättyvissä uusiutumissa ei yleensä ehdi muodostua havaittavia herpesleesioita. Virusmäärät ovat silloin pienehköjä, mutta ne voivat altistaa partnerin tartunnalle. Tuoreissa tartunnoissa oireettoman erityksen tiedetään olevan aktiivista, ja myös oireita esiintyy niiden yhteydessä useammin (Benedetti ym. 1999). Oireisissa reaktivaatioissa viruksen eritys on pitkäkestoisempaa verrattuna oireettomiin eritysjaksoihin (Mark ym. 2008). HSV-tyyppien biologisten erojen vuoksi latentti HSV-1 reaktivoituu useimmiten suun ja HSV-2 sukupuolielinten alueella (Lafferty ym. 1987). Oireeton eritys laajentaa kantajien tartuttavaa aikaa oirejaksojen ulkopuolelle ja vaikeuttaa siten tartuntojen ehkäisyä. Kondomin käyttö vähentää merkittävästi HSV-2:n tarttumista. Se ei kuitenkaan poista tartuntariskiä täysin, koska virusta voi erittyä myös kondomin ulkopuolisilta iho- ja limakalvoalueilta. Genitaaliherpeksen katsotaan myös suurentavan HIV-infektion riskiä lisäämällä HIV:n kohdesoluina toimivien immunologisten solujen infiltraatteja genitaalialueen epiteelissä. Herpespotilasta kannattaa neuvoa käyttämään kondomia satunnaisissa sukupuolisuhteissa itsensäkin suojaamiseksi. HSV-1-ensitartunnat saadaan usein vasta aikuisiällä HSV-2 on pitkään ollut lähes yksinomainen genitaaliherpeksen aiheuttaja. Kuitenkin 2000-luvulla HSV-1-genitaaliherpestartunnat ovat lisääntyneet etenkin nuorilla naisilla (Lowhagen ym. 2000, Roberts ym. 2003, Kortekangas-Savolainen ja Vuorinen 2007). Samaten yhä useammin HSV-1:n aiheuttama genitaaliherpes on henkilön ensimmäinen HSV-tartunta suun alueen HSV-infektion sijasta. HSV-1:n ikävakioitu seroprevalenssi on Suomessa 52 % ja HSV-2:n 13 % (Pebody ym. 2004). Tutkimuksessa havaittiin HSV-1- vasta-ainepositiivisuuden yleistyvän nykyään voimakkaasti vasta nuorilla aikuisilla. Ensimmäinen HSV-1-infektio saadaan Suomessa keskimäärin yli 25-vuotiaana. HSV-2-vastaaineita todettiin vuoden iästä lähtien, mikä kuvastaa HSV-2:n vahvaa yhteyttä genitaaliherpekseen. Suomalaisissa tutkimuksissa HSV-vasta-aineita todettiin vain 17 %:lla kahdeksanvuotiaista (Aarnisalo ym. 2003) ja alle 50 %:lla opiskelijoista (Välimaa ym. 2002). Näin ollen HSV-1-ensi-infektion ilmentymiä todetaan nykyään aikaisempaa enemmän aikuispotilailla. Herpeskeratiittien viime vuosikymmenten yleistymisen epäillään selittyvän myöhäisillä ensi-infektioilla. Toisaalta genitaaliherpeksen ensi-infektoissa aiheuttaja voi olla HSV-1, ja silloinkin kun kyseessä on HSV-2- infektio, se todennäköisemmin sairastetaan ilman aiemman HSV-1-immuniteetin tarjoamaa osittaista suojaa. Vastasyntyneen infektiot Vastasyntyneen HSV-infektio eli neonataaliherpes on harvinainen mutta hyvin vakava infektio, jonka ilmaantuvuus on eri aineistojen perusteella 1: synnytystä (Corey ja Wald 2009). Valtaosassa tapauksista lapsi altistuu HSV:lle synnytyskanavassa ja 10 %:ssa 33 Herpes simplex -virusinfektioiden nykykuva ja hoito
4 KATSAUS Taulukko 1. HSV:n aiheuttamia taudinkuvia. Ihoinfektiot Limakalvoinfektiot Silmäinfektiot Keskushermostoinfektiot Kipuoireistot Ihon rajoittunut HSV-infektio millä tahansa ihoalueella (herpes gladiatorum) Atoopikon ihon laaja-alainen infektio Suun alueen ensi-infektiossa suuontelon tulehdus, reaktivaatiossa huuliherpes tai suunsisäinen tulehdus rajoittuneella alueella Ensi-infektioon liittyvä nielutulehdus Sukupuolielinten ensi-infektio, usein bilateraaliset oireet, reaktivaatiossa unilateraaliset oireet rajoittuneella alueella Proktiitti Ruokatorven HSV-infektio immuunipuutteisilla Sarveiskalvotulehdus Sidekalvotulehdus Enkefaliitti Aivokalvotulehdus Uusiutuva aivokalvotulehdus Verkkokalvotulehdus Myeloradikuliitti Radikuliitti Neonataaliherpesinfektio Kohdunsisäinen infektio Synnytyskanavatartunta Immunologisella mekanismilla välittyvät oireistot Iho-oireet (mm. pigmenttimuutokset ja arvet), Silmän kehityshäiriöt (mm. mikroftalmia, korioretiniitti), Keskushermoston kehityshäiriöt (mm. mikrokefalia, aivokalkkiutumat) Iho-, limakalvo- ja silmäinfektio Enkefaliitti Yleistynyt monen elimen infektio Erythema multiforme 34 synnytyksen jälkeen; vain 5 %:ssa tapauksista tartunta tapahtuu kohdussa (Kimberlin 2004). Oireina voi lievimmillään olla iho-, limakalvo- ja silmämuutoksia ja vakavimmillaan keskushermostoinfektio tai yleistynyt monielininfektio, joihin kuolleisuus ilman lääkehoitoa on 85 % (Corey ja Wald 2009). Oirekuvasta riippumatta suonensisäinen asikloviirilääkitys on vastasyntyneen infektioissa aluksi aina aiheellinen. Kuuden kuukauden ajan jatketun suun kautta annettavan asikloviirihoidon on äskettäin havaittu parantavan lasten ennustetta (Kimberlin ym. 2011). Viimeisen raskauskolmanneksen aikana saatu ensi-infektio lisää tartunnan riskiä pitkäaikaisen viruserityksen ja äidiltä lapselle siirtyvien vasta-aineiden puuttumisen takia. HSV-vasta-ainenegatiivisen äidin lapsella on vähintään kymmenkertainen tartuntariski verrattuna HSV-vasta-ainepositiiviseen äitiin. Riskiä lisäävät myös synnytyskanavan HSVpositiivisuus synnytyshetkellä, synnytyksen pitkittyminen kalvojen puhkeamisen jälkeen ja lapsen iho- tai limakalvorikot esimerkiksi elektrodin käytön yhteydessä. (Kimberlin 2004). Jos äidillä tiedetään olevan uusiutuva genitaaliherpes, aloitetaan viruslääkitys yleensä 3 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja sitä jatketaan tavallisesti vielä kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen perinataali-infektioriskin vähentämiseksi. Vaikka profylaktisen lääkityksen H. Välimaa ym.
5 tiedetään vähentävän HSV:n erittymistä ja genitaaliherpestä sekä tämän myötä keisarileikkauksen tarvetta, ei lääkitys poista neonataaliherpeksen riskiä kokonaan (Pinninti ym. 2012). HSV-1-genitaaliherpeksen yleistyminen on lisännyt HSV-1-neonataaliherpeksen riskiä. Erityisen huolestuttavaa tämä on siksi, että HSV-1-vasta-aineilla ei näyttäisi HSV-2- vasta-aineiden tapaan olevan suojavaikutusta (Brown ym. 2007), jolloin ensi-infektioiden lisäksi HSV-1-reaktivaatioihin liittyy suurentunut neonataali-infektion vaara. Keskushermostoinfektiot HSV-1 on Suomessa yleisin aikuisten sporadisen enkefaliitin ja HSV-2 toiseksi yleisin virusperäisen aivokalvotulehduksen aiheuttaja (Kupila ym. 2006). HSV-enkefaliitin vuosittaiseksi ilmaantuvuudeksi on arvioitu 1 3: (Steiner 2011). HSV-enkefaliitti on nekrotisoiva, tyypillisesti fokaalisesti otsa- ja ohimolohkoissa esiintyvä aivotulehdus. Oireina voi olla tajunnan heikentymistä, kouristelua, kognitiivisia häiriöitä sekä fokaalioireita, kuten halvausoireita ja puheen vaikeutumista. Virologiseen diagnoosiin on aina pyrittävä, vaikka EEG ja kuvantamistutkimukset voivat viitata HSV-enkefaliittiin. Enkefaliittia epäiltäessä suonensisäinen asikloviirihoito aloitetaan empiirisesti, koska varhainen hoito rajoittaa vaurioiden kehittymistä. Mahdollisia pitkäaikaisseuraamuksia ovat esimerkiksi muisti- ja oppimisvaikeudet. Asikloviirihoidon saaneista enintään 20 % menehtyy infektioon, kun taas ilman hoitoa kuolleisuus on noin 50 %. Kyseessä on siis erittäin vaikea mutta harvinainen infektio, jonka tunnistaminen ja varhainen hoito on tärkeää. Erotusdiagnostisesti (fronto)temporaalisesti oireilevassa taudissa tulisi muistaa etenkin autoimmuunienkefaliittien mahdollisuus. Nämä ovat valikoimattomissa aineistoissa HSV-enkefaliittien jälkeen yleisimmät ja usein myös hoidettavissa olevat aivotulehduksen muodot (Granerod ym. 2010). Synnynnäisen puolustusvasteen TLR3- ja UNC93B1-signaalireittien mutaatiot johtavat heikentyneeseen tyypin 1 interferonivasteeseen ja altistavat HSV-enkefaliitille ensi-infektion yhteydessä (Zhang ym. 2007). Toisaalta TLR2-tunnistusreitin aktivoituminen HSVinfektiossa vaikuttaisi pahentavan taudinkuvaa keskushermostossa (Kurt-Jones ym. 2004). HSV-enkefaliitissa kudostuho tapahtuneekin ainakin osittain tulehdusvasteen vuoksi eikä ainoastaan viruksen sytolyyttisen vaikutuksen takia. HSV-2-meningiittiä esiintyy genitaaliherpeksen ensi-infektoiden yhteydessä. Osalle potilaista voi kehittyä toistuva aivokalvotulehdus. Pienen IgG1-pitoisuuden, tiettyjen HLA-DRB1*01-alleelien ja mannoosia sitovan lektiini 2:n on havaittu liittyvän tähän oireyhtymään (Tang ym. 2000, Kallio-Laine 2010). Varhainen antiviraalinen hoito on aiheellista myös aivokalvotulehduksen yhteydessä, ja se lyhentää meningiitin sairastamisaikaa. Työkykyä haittaava oireisto voi ilman hoitoa kestää yli kuukauden. HSV-infektioita on ehdotettu riskitekijöiksi eräille kroonisille keskushermoston sairauksille, kuten MS-taudille tai Alzheimerin taudille. Kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin, että keskushermostossa todettu HSV-DNA ei ole Alzheimerin taudin riskitekijä (Hemling ym. 2003). Genitaaliherpesrokotteiden ongelmia Rokotteen kehittäminen herpes simplex virus infektioita vastaan on ollut erittäin vaikeaa, sillä HSV väistelee immuunipuolustusta mestarillisesti (Hukkanen ym. 2010). Lupaavin rokotekokelas oli HSV-2:n gd-2-pintaproteiinia ja AS04-adjuvanttia sisältävä rokote, joka alustavissa tutkimuksissa suojasi HSVseronegatiivisia naisia oireiselta genitaaliherpekseltä yli 70-prosenttisesti (Stanberry ym. 2002). Pitkään odoteltu tuore tulos Herpevactutkimuksesta kuitenkin osoitti, että rokote ei suojannut kohderyhmäänsä HSV-2-genitaaliherpekseltä (Belshe ym. 2012). Yllättäen rokote suojasi kuitenkin lähes 60-prosenttisesti HSV-1-genitaaliherpekseltä ja 35 %:n teholla myös HSV-1-tartunnalta. Rokottamattoman 35 Herpes simplex -virusinfektioiden nykykuva ja hoito
6 KATSAUS Taulukko 2. HSV-infektioiden virologinen diagnostiikka. Iho- ja limakalvoinfektiot Ensi-infektiot 1 Reaktivaatiot 1 Keskushermostoinfektiot 2 Neonataaliherpes Kongenitaali-infektiot Oireeton vastasyntynyt, epäily synnytyskanavatartunnasta Yleisoireet HSV-pikaviljely, virusviljely tai antigeeninosoitus leesiosta HSV-IgM- ja HSV-IgG-vasta-aineiden ilmaantumisen osoittaminen pariseeruminäytteestä HSV-pikaviljely, virusviljely tai antigeeninosoitus leesiosta Nukleiinihappomonistus (HSV-PCR-testi) aivo-selkäydinnesteestä HSV-IgM- ja HSV-IgG-vasta-ainetutkimus aivo-selkäydinnesteestä ja seerumista HSV-pikaviljely, virusviljely tai antigeeninosoitus iho-, limakalvo- ja kudosnäytteistä HSV-PCR-testi aivo-selkäydinnesteestä ja verestä HSV-PCR-testi ja virusviljely nielusta ja sidekalvolta 2 vrk:n välein 4 vk:n ajan HSV-pikaviljely, virusviljely tai antigeeninosoitus leesiosta ja nielusta HSV-IgM- ja HSV-IgG-vasta-ainetutkimus seerumista Keskushermostoinfektio-oireissa lisäksi HSV-PCR-testi aivo-selkäydinnesteestä 1 Usein kannattaa tehdä VZV-antigeeninosoitus samalla, jos aiheuttaja epäselvä. 2 HSV-PCR-testi on herkimmillään 2 5 vuorokautta ja vasta-ainetutkimukset 1 2 viikkoa oireiden alusta. Tarvittaessa näytteet otetaan toistetusti. Leesioiden HSV-diagnostiikkaan suosittelemme ensisijaisesti HSV-pikaviljelyä ja toissijaisesti virusviljelyä tai antigeeninosoitusta. Tarvittaessa myös HSV-PCR-testi on mahdollinen. 36 verrokkiryhmän havaittiin saaneen HSV-1- genitaaliherpeksen useammin kuin HSV-2- tartunnan. Elävien, heikennettyjen herpesvirusrokotteiden puolesta on esitetty uusia tutkimustuloksia, joissa erilaiset poistogeeniset HSV-2-rokotevirukset ovat suojanneet eläimiä koemalleissa paremmin kuin gd-2-komponenttirokote (Hoshino ym. 2009, Halford ym. 2011). Rokoteviruksen tai rokotteen tulisi olla immunogeenisempi kuin luonnonviruksen ( Johnston ym. 2011). Parhaiten rokote oletettavasti tehoaa, kun se annetaan ennen ensimmäistäkään HSV-tartuntaa. On myös huomattu, että eri maanosissa esiintyvät HSV- 2-viruskannat eroavat toisistaan virulenssin ja ehkä immunogeenisten epitooppien suhteen, joten rokoteviruskannan edustavuuteen tulee kiinnittää huomiota (Dudek ym. 2011). Herpes simplex viruksesta on hyötyäkin HSV:llä on myönteisiäkin ominaisuuksia: siitä on kesytetty geenihoitovektoreita hermoston sairauksien ja syövän hoitoon (Hukkanen ym. 2010). Näillä viruksilla hoidetut potilaat eivät muodosta oleellista tartuntariskiä ympäristölleen, koska HSV-vektoreiden reaktivoitumis- ja taudinaiheuttamisominaisuuksia on heikennetty. HSV-geenihoitotutkimukset ovat edistyneet erityisesti syövän hoidon alalla. Kliinisiä tutkimuksia glioomien hoidosta heikennetyillä HSV-vektoreilla on tehty jo yli kymmenen vuoden ajan, ja onkolyyttinen HSV-vektori OncoVex GM-CSF on edennyt kolmannen vaiheen tutkimuksiin metastasoineen melanoomankin hoidossa. HSV-infektioiden virologinen diagnostiikka HSV-infektioiden diagnostiikasta on erityisen paljon hyötyä erotusdiagnostisessa mielessä selvitettäessä esimerkiksi immuunipuutteisten potilaiden epätyypillisiä taudinkuvia sekä tunnistettaessa vakavia HSV-infektioita ja suunniteltaessa niiden hoitoa. Pinnallisissa iho- ja limakalvoinfektioissa viruksen osoittaminen rakkulasta virusvilje- H. Välimaa ym.
7 Kroonisen taudin estohoito 2 Asikloviiri 400 mg 2 tai kuukausia Taulukko 3. HSV-infektioiden lääkehoito. Iho- ja limakalvoinfektiot Ensi-infektio Hoitoannos Hoitoaika Aikuiset Asikloviiri 200 mg 5 tai 400 mg vrk Valasikloviiri 500 mg 2 tai 5 10 vrk Famsikloviiri 250 mg 3 tai 5 10 vrk Asikloviirimikstuura (40 mg/ml) 5 ml vrk Lapset 3 kk 2 v Asikloviirimikstuura (40 mg/ml) 2,5 ml vrk Reaktivaation episodihoito Aikuiset Asikloviiri 200 mg 5 tai mg vrk Valasikloviiri 500 mg 2 tai 3 5 vrk Famsikloviiri 125 mg 2 tai 3 5 vrk Asikloviirimikstuura (40 mg/ml) 5 ml vrk Valasikloviiri 1 2 g vrk Famsikloviiri 1,5 g 1 1 vrk Huuliherpeksen paikallishoito Asikloviirivoide (5 %) 4 tunnin välein 4 vrk Pensikloviirivoide (1 %) 2 tunnin välein 4 vrk Lapset 3 kk 2 v Asikloviirimikstuura (40 mg/ml) 2,5 ml vrk Valasikloviiri 250 mg 2 3 tai kuukausia Famsikloviiri 250 mg 2 kuukausia Keratokonjuktiviitti 4 Asikloviirisilmävoide (3 %) vrk Aivokalvotulehdus 5 Kuten enkefaliitti, toistuvassa usein 2 3 vrk i.v. riittää, jatkoon valasikloviiri 500 mg vrk Enkefaliitti Asikloviiri 10 mg/kg 3 i.v vrk < 12-vuotias lapsi Asikloviiri 20 mg/kg 3 i.v vrk Neonataaliherpes Immuunipuutteisten infektiot Asikloviiri 20 mg/kg 3 i.v. Pinnalliset infektiot Keskushermosto- ja yleistyneet infektiot Konsultoi infektiolääkäriä, jos vaikea tai tiuhaan uusiutuva infektio 14 vrk 21 vrk 1 Suosittelemamme episodihoito. 2 Jos uusiutumia on vuodessa kahdeksan tai enemmän ja taulukon ohjelääkitys on riittämätön, katso luku Tiuhaan uusiutuva genitaaliherpes. 3 Famsikloviiri annoksella 250 mg x 2 ei ole yhtä tehokas kuin valasikloviiri annoksella 500 mg x 1 (Wald ym. 2006), mutta vastannee asikloviiria annoksella 400 mg x 2. Valasikloviirin vuorokausiannoksen jakaminen kahteen lisää estotehoa. Valasikloviiri annoksella 250 mg x 2 lienee näistä lääkityksistä tehokkain. 4 Keratokonjunktiviittia epäiltäessä silmälääkärin tutkimus on suositeltava. 5 Kokemusperäisesti osa toistuvista HSV-meningiiteistä kärsivistä potilaista aloittaa valasikloviirilääkityksen (1 g x 3, 14 vrk:n ajan) mieluiten kotonaan heti ensioireisiin. Tämä on useimmiten nopea ja tehokas hoito. lyllä tai antigeeninosoitustestillä on varmin tapa todeta leesio HSV:n aiheuttamaksi sekä ensi-infektiossa että reaktivaatiossa (TAULUK- KO 2). Rakkulasta otetaan näytteenottotikulla infektoituneita soluja, jonka jälkeen tikku suljetaan viruskuljetusputkeen. Jos ei olla varmoja, onko kyseessä HSV vai VZV, on samalla syytä tehdä myös VZV:n antigeeninosoitustesti. Menetelmä ei sovellu jo rupeutuneiden leesioiden diagnostiikkaan. Ensi-infektioissa voidaan tarvittaessa hyödyntää HSV-tyyppispesifisiä vasta-ainetutkimuksia, mutta tällöin 37 Herpes simplex -virusinfektioiden nykykuva ja hoito
8 KATSAUS 38 YDINASIAT 88Ensimmäinen HSV-infektio saadaan yhä harvemmin varhaislapsuudessa. 88Yhä useammat uudet genitaaliherpestapaukset ovat HSV-1:n aiheuttamia. 88Genitaaliherpeksen kantajilla virus erittyy usein myös oireettomassa vaiheessa, ja genitaaliherpeksen oireettomat uusiutumat voivat olla hyvin lyhytkestoisia. 88Ensi-infektioita ja reaktivaatioita voidaan hoitaa herpeslääkityksellä. 88Lääkityksessä on tapahtunut kehitystä vastasyntyneiden vakavien infektioiden hoidon ja herpesreaktivaatioiden eston osalta. 88Suurehkot kerta-annokset ovat osoittautuneet tehokkaiksi uudelleen aktivoitumisten estossa. on huomioitava, että vasta-ainepitoisuuksien suurentuminen diagnostiseen arvoon vie useita viikkoja; toipilasvaiheen seeruminäyte kannattaakin ottaa aikaisintaan 3 4 viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Vasta-ainetutkimukset eivät sovellu reaktivaatioiden diagnostiikkaan, koska näissä infektioissa HSV-vastaainepitoisuuksissa ei ole useinkaan todettavissa diagnostisia muutoksia. Keskushermostoinfektioepäilyissä ensisijainen diagnostinen menetelmä on ylivertaisen herkkyytensä ansiosta HSV-PCR-testi. Diagnostisia löydöksiä HSV-keskushermostoinfektiossa ovat lisäksi HSV-IgM-vasta-aineiden esiintyminen aivo-selkäydinnesteessä ja HSV- IgG-vasta-ainepitoisuuksien suurentuminen likvorissa verrattuna pitoisuuksiin seerumissa. HSV-infektioiden hoidon eri vaihtoehdot HSV-infektioista vain iho- ja limakalvoinfektiot ovat avohoidossa hoidettavia. Silmän HSV-infektiota epäiltäessä silmälääkärin tutkimus on suositeltavaa diagnoosin varmistamiseksi ja oikean hoitolinjan valitsemiseksi, koska infektion komplisoituminen voi johtaa jopa sokeutumiseen. HSV-lääkitys tulisi aloittaa viiveettä parhaan hyödyn saamiseksi. Hoidon voi aloittaa jo kliinisen epäilyn perusteella (TAULUKKO 3). Lääkkeet ovat turvallisia, ja niitä voidaan antaa lapsillekin ja tarvittaessa myös raskaana oleville synnytyksen lähestyessä. Lääkeresistenssiä on kuvattu hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain immuunipuutteisten infektioissa. Ensi-infektioissa antiviraalihoito on aina suositeltavaa, koska potilaat ovat erittäin kipeitä ja hoito lyhentää merkittävästi oireiden kestoa ja viruksen erittymistä. Reaktivaatioissa taudinkuva on rajoittuneempi ja hoidon tarve on suhteellinen. Hoito valitaan sen mukaan, miten haittaavaksi potilas oireet kokee. Toisaalta ilman hoitoa viruksen erittyminen oirejaksojen yhteydessä jatkuu pidempään ja siten tartuttava ajanjakso on pidempi. Tarttumisen vähentämisen näkökulmasta myös uusiutumien hoito on järkevää sekä iho- että limakalvoinfektioissa. Reaktivaatioiden episodihoito toteutetaan yleensä lyhyenä, 3 5 vuorokautta kestävänä jaksona heti esioireiden alettua. Viime aikoina on saatu yhä enemmän näyttöä myös suurina kerta-annoksina toteutetun episodihoidon tehosta (Cunningham ym. 2012). Tarvittaessa annos voidaan uusia 12 tunnin kuluttua. Näitä suuriannoksisia episodihoitoja voidaan käyttää myös ennakoivasti ennen tunnettua HSV-reaktivaatiolle altistavaa tilannetta. Tiuhaan uusiutuva genitaaliherpes Mikäli virus reaktivoituu usein, esimerkiksi 6 12 kertaa vuodessa, on kyseessä krooninen infektio. Tutkimuksissa noin prosentti oireilevista potilaista saa vähintään 8 10 oireista uusiutumaa vuodessa vielä ensimmäisen oireisen vuoden jälkeen, usein vuosikausien ajan. Näiden potilaiden elämänlaatu on tutkimustenkin mukaan heikentynyt merkittävästi. Myös neuralgiset kivut ovat yleisiä, ja joskus ne kehittyvät hyvin laaja-alaisiksi (Kallio-Laine ym. 2008). Potilaiden itsetunto, seksuaaliterveys ja sosiaaliset suhteet ovat vakavasti uhattuina, ja H. Välimaa ym.
9 reaktiivinen masennus on heillä yleistä (Gupta ym. 2007). Näissä tilanteissa yksilöllisesti suunniteltu jatkuva hoito esimerkiksi kuukauden ajan voi vähentää taudin aktiivisuutta ja parantaa siten merkittävästi potilaan elämänlaatua. Valtaosa näistä potilaista tarvitsee oireilun hillitsemiseksi ohjeannoksia suurempia, yksilöllisesti määriteltyjä lääkeannoksia. Kokemusperäisesti tehokkain ja vuosien pitkäaikaiskäytössä hyvin siedetty lääke on ollut suun kautta 8 12 tunnin välein otettava valasikloviiri (500 mg 1 g). Suurimmalla osalla potilaista oireilu pystytään näin estämään kokonaan. Annosta voi myös suurentaa lyhytaikaisesti maksimiannokseen pienemmästä ylläpitoannoksesta, jos elämäntilanteessa on paljon uusiutumisille altistavia tekijöitä. Valasikloviiri voi suuria annoksia käytettäessä aiheuttaa etenkin suolistovaivoja ja päänsärkyä. Tällöin 12 tunnin välein suun kautta otettava famsikloviiri (500 mg) voi olla riittävä hoito. Samantyyppistä jatkuvaa lääkitystä voi kokeilla myös tiuhaan uusiutuvassa kasvojen alueen HSV-1-infektiossa. Suuria lääkeannoksia määrättäessä on huomioitava, että niiden turvallisuudesta kahden ensimmäisen raskauskolmanneksen ajalta on hyvin vähän tietoa. Osalla vaikeimmin oireilevista potilaista oireet palaavat välittömästi lääketauotusten tai unohdusten yhteydessä, jolloin lopetusyrityksiä kannattaa tehdä vain noin kahden vuoden välein. Mikäli potilaalla on altistavana tekijänä voimakas negatiivinen stressi (esim. seksuaalisen väkivallan laukaisemana), tulisi myös tämä huomioida kokonaishoidon suunnittelussa. HANNAMARI VÄLIMAA, LT, HLL, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto, virologian osasto ja HUS, suu- ja leukasairauksien klinikka ja HUSLAB MIKKO SEPPÄNEN, LKT, infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektiosairauksien klinikka VEIJO HUKKANEN, LKT, määräaikainen professori Turun yliopisto, virusoppi SIDONNAISUUDET Hannamari Välimaa: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Mikko Seppänen: Asiantuntijapalkkio (Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri, Baxter, CSL Behring, Octapharma, Sanquin), luentopalkkio (AstraZeneca, Baxter, CSL Behring, GSK, Octapharma, Pfizer, Sanquin, Steripolar), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (AstraZeneca, Baxter, CSL Behring, GSK, Octapharma, Pfizer, Sanquin, Steripolar) Veijo Hukkanen: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Summary Current picture and treatment of herpes simplex virus infections The contraction of primary herpes simplex infection in early childhood is becoming increasingly less frequent. A growing number of new cases of genital herpes are caused by HSV-1. Excretion of virus by carriers of genital herpes often takes place also during the asymptomatic stage and symptomless recurrences of genital herpes may be very brief in duration. Primary infections and reactivations can be treated with anti-herpes medication. Progress in drug treatment has taken place in the treatment of serious infections of the newborn and in the preventive treatment of herpes reactivations, in which fairly large single doses have proven effective. 39 Herpes simplex -virusinfektioiden nykykuva ja hoito
10 KATSAUS 40 KIRJALLISUUTTA Aarnisalo J, Ilonen J, Vainionpää R, Volanen I, Kaitosaari T, Simell O. Development of antibodies against cytomegalovirus, varicella-zoster virus and herpes simplex virus in Finland during the first eight years of life: a prospective study. Scand J Infect Dis 2003;35: Belshe RB, Leone PA, Bernstein DI, ym. Efficacy results of a trial of a herpes simplex vaccine. N Engl J Med 2012; 366: Benedetti JK, Zeh J, Corey L. Clinical reactivation of genital herpes simplex virus infection decreases in frequency over time. Ann Intern Med 1999;131: Brown EL, Gardella C, Malm G, ym. Effect of maternal herpes simplex virus (HSV) serostatus and HSV type on risk of neonatal herpes. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Corey L, Wald A. Maternal and neonatal herpes simplex virus infections. N Engl J Med 2009;361: Cunningham A, Griffiths P, Leone P, ym. Current management and recommendations for access to antiviral therapy of herpes labialis. J Clin Virol 2012;53:6 11. Dudek TE, Torres-Lopez E, Crumpacker C, Knipe DM. Evidence for differences in immunologic and pathogenesis properties of herpes simplex virus 2 strains from the United States and South Africa. J Infect Dis 2011;203: Granerod J, Ambrose HE, Davies NW, ym.; UK Health Protection Agency (HPA) Aetiology of Encephalitis Study Group. Causes of encephalitis and differences in their clinical presentations in England: a multicentre, population-based prospective study. Lancet Infect Dis 2010;10: Gupta R, Warren T, Wald A. Genital herpes. Lancet 2007;370: Halford WP, Puschel R, Gershburg E, Wilber A, Gershburg S, Rakowski B. A live-attenuated HSV-2 ICP0 virus elicits 10 to 100 times greater protection against genital herpes than a glycoprotein D subunit vaccine. PLoS One 2011;6:e Hemling N, Röyttä M, Rinne J, ym. Herpesviruses in brains in Alzheimer s and Parkinson s diseases. Ann Neurol 2003; 54: Hoshino Y, Pesnicak L, Dowdell KC, ym. Protection from herpes simplex virus (HSV)-2 infection with replicationdefective HSV-2 or glycoprotein D2 vaccines in HSV-1-seropositive and HSV- 1-seronegative guinea pigs. J Infect Dis 2009;200: Hukkanen V, Paavilainen H, Mattila RK. Host responses to herpes simplex virus and herpes simplex virus vectors. Future Virology 2010;5: Johnston C, Koelle DM, Wald A. HSV- 2: in pursuit of a vaccine. J Clin Invest 2011;121: Kallio-Laine K, Seppänen M, Aittoniemi J, ym. HLA-DRB1*01 allele and low plasma immunoglobulin G1 concentration may predispose to herpes-associated recurrent lymphocytic meningitis. Hum Immunol 2010;71: Kallio-Laine K, Seppänen M, Lokki ML, ym. Widespread unilateral pain associated with herpes simplex virus infections. J Pain 2008;9: Kimberlin DW. Neonatal herpes simplex infection. Clin Microbiol Rev 2004; 17:1 13. Kimberlin DW, Whitley RJ, Wan W, ym. Oral acyclovir suppression and neurodevelopment after neonatal herpes. N Engl J Med 2011;365: Koelle DM, Magaret A, Warren T, Schellenberg GD, Wald A. APOE genotype is associated with oral herpetic lesions but not genital or oral herpes simplex virus shedding. Sex Transm Infect 2010;86: Kortekangas-Savolainen O, Vuorinen T. Trends in herpes simplex virus type 1 and 2 infections among patients diagnosed with genital herpes in a Finnish sexually transmitted disease clinic, Sex Transm Dis 2007;34: Kupila L, Vuorinen T, Vainionpää R, Hukkanen V, Marttila RJ, Kotilainen P. Etiology of aseptic meningitis and encephalitis in an adult population. Neurology 2006;66: Kurt-Jones EA, Chan M, Zhou S, ym. Herpes simplex virus 1 interaction with Toll-like receptor 2 contributes to lethal encephalitis. Proc Natl Acad Sci U S A 2004;101: Lafferty WE, Coombs RW, Benedetti J, Critchlow C, Corey L. Recurrences after oral and genital herpes simplex virus infection. Influence of site of infection and viral type. N Engl J Med 1987;316: Lafferty WE, Downey L, Celum C, Wald A. Herpes simplex virus type 1 as a cause of genital herpes: impact on surveillance and prevention. J Infect Dis 2000;181: Langenberg AG, Corey L, Ashley RL, Leong WP, Straus SE. A prospective study of new infections with herpes simplex virus type 1 and type 2. Chiron HSV Vaccine Study Group. N Engl J Med 1999;341: Lowhagen GB, Tunback P, Andersson K, Bergstrom T, Johannisson G. First episodes of genital herpes in a Swedish STD population: a study of epidemiology and transmission by the use of herpes simplex virus (HSV) typing and specific serology. Sex Transm Infect 2000;76: Mark KE, Wald A, Magaret AS, ym. Rapidly cleared episodes of herpes simplex virus reactivation in immunocompetent adults. J Infect Dis 2008; 198: Pebody RG, Andrews N, Brown D, ym. The seroepidemiology of herpes simplex virus type 1 and 2 in Europe. Sex Transm Infect 2004;80: Pinninti SG, Angara R, Feja KN, ym. Neonatal herpes disease following maternal antenatal antiviral suppressive therapy: a multicenter case series. J Pediatr 2012;161: Roberts CM, Pfister JR, Spear SJ. Increasing proportion of herpes simplex virus type 1 as a cause of genital herpes infection in college students. Sex Transm Dis 2003;30: Seppänen M, Lokki ML, Timonen T, ym. Complement C4 deficiency and HLA homozygosity in patients with frequent intraoral herpes simplex virus type 1 infections. Clin Infect Dis 2001;33: Stanberry LR, Spruance SL, Cunningham AL, ym. Glycoprotein-D-adjuvant vaccine to prevent genital herpes. N Engl J Med 2002;347: Steiner I. Herpes simplex virus encephalitis: new infection or reactivation? Curr Opin Neurol 2011;24: Tang YW, Cleavinger PJ, Li H, Mitchell PS, Smith TF, Persing DH. Analysis of candidate-host immunogenetic determinants in herpes simplex virus-associated Mollaret s meningitis. Clin Infect Dis 2000;30: Tronstein E, Johnston C, Huang ML, ym. Genital shedding of herpes simplex virus among symptomatic and asymptomatic persons with HSV-2 infection. JAMA 2011;305: Wald A, Selke S, Warren T, ym. Comparative efficacy of famciclovir and valacyclovir for suppression of recurrent genital herpes and viral shedding. Sex Transm Dis 2006;33: Whitley RJ, Roizman B. Herpes simplex virus infections. Lancet 2001;357: Välimaa H, Waris M, Hukkanen V, Blankenvoorde MF, Nieuw Amerongen AV, Tenovuo J. Salivary defense factors in herpes simplex virus infection. J Dent Res 2002;81: Zhang SY, Jouanguy E, Ugolini S, ym. TLR3 deficiency in patients with herpes simplex encephalitis. Science 2007;317: H. Välimaa ym.
Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen
Näin hoidan Genitaaliherpeksen hoito Eija Hiltunen-Back Genitaaliherpes on yleinen herpes simplex -virusten (tyypit 1 ja 2) aiheuttama krooninen, sukupuoliteitse leviävä infektio. Sen oireet voivat olla
LisätiedotSukuelinherpes ja raskaus
Katsaus tieteessä Tytti Raudaskoski dosentti, osastonylilääkäri OYS, Lasten ja naisten tulosalue tytti.raudaskoski@ppshp.fi Sukuelinherpes ja raskaus Sukuelinherpesinfektio on krooninen ja kestää koko
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotGlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla
GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri
HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito Inka Aho Infektiolääkäri 31.1.2019 SIDONNAISUUDET LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Tulehduskeskus, Infektiosairauksien
LisätiedotAsikloviiri (alun perin asykloguanosiini) patentoitiin
Virologia Viruslääkkeet ja käytännön lääkäri Timo Vesikari ja Jorma Paavonen Viruslääkkeet ovat tulleet 1990-luvulla bakteerilääkkeiden rinnalle käytännön lääkärin hoitoarsenaaliin. Avohoidossa viruslääkkeiden
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotAfamcivir 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 06 July 2015, Versio 9/2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Afamcivir 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen 06 July 2015, Versio 9/2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1. Tietoa sairauden esiintyvyydestä Herpes
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotAltistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013
Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotSuutaudit 4 Virusinfektiot
Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotMiten Truvadaa otetaan
Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotMaailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua
Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotHIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Hoidettava viiden päivän ajan. Jos rakkuloita on vielä jäljellä 10 päivän hoidon jälkeen, potilaan on kysyttävä neuvoa lääkäriltä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ZOVIDUO 50 mg/g ja 10 mg/g emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 50 mg asikloviiria ja 10 mg hydrokortisonia.
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA
TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA Tärkeitä Truvada -valmisteen turvallisuustietoja lääkkeen määrääjille altistusta edeltävän estohoidon (Pre-exposure Prophylaxis, PrEP) käyttöaiheessa Truvada (emtrisitabiini/tenofoviiridisoproksiilifumaraatti)
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotCOOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE
COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä
LisätiedotSuu- ja sorkkataudin kliiniset oireet
Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotAjankohtaista hiv-infektiosta
Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187
Lisätiedot