Juankosken kaupunki. Talousarvio vuodelle 2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Talousarvio vuodelle 2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisältö TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne... 4 Kuntatalouden näkymät... 5 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA... 7 JUANKOSKEN TILANNE... 8 Yleistä... 8 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne Juankosken kaupungin talous Talouden tasapainottamistoimenpiteet Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Verotulot Valtionosuudet Poistot Tilikauden tulos TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmat Rahoituslaskelma Lautakuntien talousarviot perusteluineen/käyttötalousosa Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Yleinen elinkeinotoimi Ateria- ja puhdistuspalvelut Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut Sivistyslautakunta/Koulu- ja vapaa-aikatoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Ympäristölautakunta Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos... 53

3 Juka-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty taseyksikkö INVESTOINTIOSA KONSERNITAVOITTEET... 62

4 4 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa ja suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on hiipinyt kuluvana vuonna kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien väheneminen ja kuluttajien usko omaan talouteen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös vuodelle 2013 ennustetaan varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääosin Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutuksista talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisimpia talouden näkymiä Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin ennustettu hidastavan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Taloudellinen taantuma näyttää väistämättömältä. Valtiovarainministeriön arvio on, että lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee mm. kuntataloudessa verotulojen vaatimattomana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin n. 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jää alle 2,5 prosentin. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna ,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät ansiotason hitaampaa kohoamista vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin kohoavan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä ontänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön

5 5 ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työllisyys (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % ,5-1,1 4,0-2,9 0,0 8,2 42,7 56,1-2,7 43,5 2,0 1,2 3,7 Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, syyskuu 2010* 3,3 2,3 2,6-0,4 1,2 8,4 42,4 55,8-2,8 48,6 1,6 0,8 3,0 2011* 2,7 4,5 2,7 1,1 3,4 7,8 43,3 54,8-0,9 49,1-1,1 1,4 3,0 2012** 2013** 1,0 3,1 3,5 0,1 2,6 7,6 43,2 55,0-1,7 53,0-1,5 0,6 1,8 1,0 2,5 2,6-0,4 2,4 8,1 43,8 55,4-1,2 54,9-1,4 0,6 1, Juhani Turkkila/my Kuntatalouden näkymät Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan Suomen talouskasvu jää vuosina yhteen prosenttiin. Lähivuodetkaan eivät ennusteen mukaan lupaa parempia aikoja. Valtiovarainministeriön kuntatalouden kehitysarvio on luonteeltaan painelaskelma, jossa ei ole oletettu veroprosentin korotuksia eikä menopuolen sopeuttamistoimia. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa suoraan kuntien lainakantaa. Ministeriön laskelmissa on otettu huomioon ministeriön keskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä, valtion vuoden 2013 tulo- ja menoarvioon sisältyvät linjaukset sekä valtiontalouden vuosien kehyspäätöksen mukaiset linjaukset koskien valtionosuuksia ja verotusta. Laskelmien mukaan kuntatalous kiristyy lähivuosina huomattavasti. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot kasvunäkymät ja valtiontalouden sopeuttamistoimet. Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen nousu rasittaa kuntataloutta vuosi vuodelta enemmän. Keskipitkällä aikavälillä korkotason kääntyminen nousuun lisää tuntuvasti kuntien korkomenoja. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulotaloudessa sekä tuottavuuden parantamiseen. Mikäli menojen kasvua ei saada hillittyä, on uhkana kunnallisveroprosenttien korotukset ja velkaantumisen jatkuminen. Kuntatalouden velkaantuminen on jatkunut vuonna 2012 ja kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän vuoden 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi tulorahoitusta nopeammin. Verotulojen kasvu hidastuu vuonna Kuntatalous kiristyy edelleen vuonna Verotulojen kasvuksi arvioidaan n. 4 %. Vuoden 2013 tuloveroperusteisiin ei esitetä muutoksia. Osana valtiontalouden sopeuttamistoimia vuosina jätetään tekemättä ansiotuloveroperusteiden tarkistus ansiotason tai kuluttajahintojen nousun perusteella. Yhteensä kunnallisveron tuottoon vaikuttavat perustemuutokset alentavat verotuottoa nettomääräisesti n. 12 milj. eurolla. Valtionosuudet kasvavat arvion mukaan vain reilulla prosentilla. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeuttamistoimet; peruspalvelujen valtionosuutta karsitaan, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia.

6 6 Kunnilla on edessään hitaan kasvun vuodet pitkälle eteenpäin. Kunnilta odotetaan jämäkkää talouden hoitoa, koska verotulot kasvavat hitaasti ja samalla ikääntymisen aiheuttamat menot alkavat yhä enemmän rasittaa kuntien taloutta. % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,8 4,2 4,2 4,4 4,1 4,1 4,1 3, * 12a 13a 14a 15a 16a Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa /hp Lähde: Suomen Kuntaliitto

7 7 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupungin visio vuodelle 2017 on: Juankoski on elinvoimainen, asukkaiden hyvinvointia palveluillaan tukeva yhteisö. Visiota toteuttaessaan Juankoski suhtautuu avoimesti kuntaliitosmahdollisuuksiin. Juankoski on jo aiemmin viestinyt naapurikunnilleen toivovansa syvempää yhteistyötä sekä palvelujen tuottamisessa että kuntarakenteen uudistamisessa. Naapurikuntien näkemykset huomioiden todennäköisin suunta kuntaliitokselle on Kuopio. Vision keskeisenä keinona on myös tasapainossa oleva talous. Se vaikuttaa sekä kaupungin mahdollisuuksiin turvata asukkaidensa peruspalvelut että kaupungin edellytyksiin turvata alueensa palveluita neuvoteltaessa kuntarakenteen kehittämisestä. Kartonkitehtaan konkurssin aiheuttama verotulojen merkittävä väheneminen, terveyskeskuksen käyttökieltoon joutuminen samanaikaisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeen kasvun kanssa aiheuttivat kaupungin taloudessa vakavasti epätasapainotilanteen. Lisäksi Juankoski on tehnyt taakse jääneinä vuosina mittavat investoinnit peruspalvelujen tarvitsemia toimitiloja peruskorjaamalla. Edellä mainitusta syystä kaupungin lainakanta on korkea. Lainakantaa nosti lisää tukipalveluyksikön, uuden keskuskeittiön rakentaminen. Lainojen lyhennykset muodostavat haasteen vuosikatteelle. Kaupungin tavoitteena on talouden tasapainottaminen niin, että vuosikate kattaa poistot ja lisäksi investointien taso saadaan poistotasoa alemmaksi. Näin pyritään lainakantaa alentamaan. Vision toteutumiseen pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden toteuttamisella kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia ratkaisuja hoito- ja hoivapalvelujen rakennemuutos toteutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapaino-ohjelman mukaisesti edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso pyritään pitämään kilpailukykyisenä suhteessa Pohjois-Savon kuntien keskiarvoon kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen ja pk-sektorin monipuolistumiseen kaupungin pitkäaikaisen lainan määrä pienentyy vuosittain. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveroprosentin nosto 21,5 prosenttiin vuonna 2012 ei juuri jätä hinnoitteluvaraa tuleville vuosille. Kiinteistöveroprosentteja on kuitenkin syytä tarkastella suunnitteluvuosina sekä maksut ja taksat on pidettävä ajan tasalla.

8 8 JUANKOSKEN TILANNE Yleistä Väestö Juankosken väestökehitys v sekä kehitysnäkymäarvio vuoteen Toteutunut Kehitysnäkymäarvio 2000-luvun pohjalta Tilastokeskuksen ennuste vuodelta Vuoden 2010 lopussa Juankosken kaupungin väestön määrä oli 5170 henkeä. Vuonna 2010 väestö väheni 104 hengellä. Vähennys johtui kuolleisuuden enemmyydestä (39) sekä lähtömuutosta (71). Juankosken väestön määrä on ollut aleneva koko 2000-luvun. Väestön väheneminen on nähtävissä myös vuoden 2011 väestön ennakkotilastoissa. Vuoden 2011 väestömuutos yllätti kaupungin positiivisesti. Vuoden lopussa asukasmäärä oli 5146 henkilöä. Vuonna 2012 asukasluku näyttäisi taas lähteneen laskuun. Pohjois-Savon kuntien väestömuutosten ennakkotiedon mukaan tammi-syyskuussa 2012 Juankosken asukasluku oli Syntyneiden enemmyys on -25, kuntien välinen nettomuutto -21 ja nettomaahanmuutto 1. Kokonaismuutos -45 tammi-syyskuu. Vertailuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan muutos (4) on merkittävä. Mikäli väestömuutos jatkuu samansuuntaisena vielä vuoden loppuun saakka, on Juankosken asukasluku arviolta 5101asukasta eli väestön määrässä on tapahtunut merkittävä muutos. Tilastokeskuksen uuden ennusteen perusteella on arvioitu, että Juankosken asukasluku vuoden 2014 lopussa olisi 4932 asukasta mikäli väestön väheneminen jatkuu samansuuntaista kuin vuonna Pohjois-Savon liitto on arvioinut tammi-syyskuun väestömuutoksen perusteella arviota vuoden 2012 asukasluvusta ja näiden arvioiden perusteella vähenemä voisi olla jopa 60. (Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet 2010.)

9 9 Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2011 osalta ja vuoden 2012 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin vuonna 2012 asukasluvun muutos olisi arvioidun mukainen. Syyskuun toteuman perusteella on Tilastokeskuksen arvioon perustuva ennuste väestön määrästä talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Asukasluku * 2013* 2014* 2015* Juankosken kaupungin ikärakenne Väkiluku yhteensä Huoltosuhde 46,7 52,5 57, ,6 60 Juankosken kaupungin väestöllinen huoltosuhde on Väestöllinen huoltosuhde lasten (0-14-vuotiaiden) ja vanhuuseläkeläisten (65-vuotta täyttäneiden) määrää työikäisten määrään (15-64 v.) väestöstä. %-osuus väestöstä ,2 18,7 16,5 13,6 13,2 12, ,1 65,6 63,4 63,7 63,1 62, ,6 15,7 20,1 22,7 23,7 24,5

10 Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on jatkuvasti maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea. 10 Tilastokeskus on laatinut vuoden 2012 väestöennusteen pohjalta ennusteen vuoden 2020 ja 2030 väestömäärästä ja kaupungin väestöllisestä huoltosuhteesta. Vuoden 2020 lopussa kaupungin väestöllinen huoltosuhde olisi ennusteen mukaan 87 ja vuonna Ennusteen mukaan kaupungin väestömäärä vähenisi huomattavasti arvioitua enemmän. Juankosken lapset Juankosken iäkkäät

11 Työpaikat Työvoima 11 Työllisyys ja työpaikat Työllinen työvoima Alueella asuva työllinen työvoima vv Juankoski Koillis-Savo Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus. Työpaikat Työpaikat Työpaikat Juankoski Koillis-Savon seutukunta Juankosken työpaikkojen määrä on vaihdellut vuosittain, mutta selkeä notkahdus työpaikkojen määrässä tapahtui vuonna 2008 kartonkitehtaan konkurssin vuoksi. Kartonkitehtaan jatkaminen näkyy työpaikkatilastoissa viiveellä. Tehtaan käynnistyminen parantaa työpaikkatilastoja vuodesta 2011 alkaen.

12 % 12 Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun 2012 työllisyyskatsaus ( ). Työttömien työnhakijoita oli syyskuun lopussa Pohjois-Savossa 2,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys lisääntyi lievästi, 1,7 %. Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on selvästi maan keskiarvoa parempaa. Muualla maassa työttömyys nousi seitsemän prosentin vuosivauhtia. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä aleni viime vuoden syyskuuhun verrattuna viidessä kunnassa. Työttömyys aleni eniten Vesanolla (-8,2 %), Maaningalla (-6,3 %) ja Lapinlahdella (-5,5 %). Työttömyys nousi eniten Nilsiässä, Rautalammilla sekä Sonkajärvellä. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä ja Maaningalla. Pohjois-Savon positiivinen työttömyyskehitys on kääntynyt odotetusti ja valtakunnallisen kehityksen mukaisesti työttömyyden kasvuksi. Lähikuukaudet näyttävät haasteelliselta, joskin mitään erittäin merkittävää muutosta ei ole huonompaa nähtävissä. Lomautusten määrä on ajankohtaan verrattuna korkea ja talven lomautusluvut tulevat olemaan edellistalvea korkeammat. Toisaalta madaltuneet aktiivitoimenpiteet heikentävät tilannekuvaa ja laaja työttömyys on edelleen niukassa laskussa. Kausiluonteinen työttömyys lähtee syyskuun jälkeen nousuun aina vuodenvaihteen tienoille saakka. Työttömyysaste % keskimäärin kk 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Juankoski 11,7 11,0 9,3 10,2 15,9 13,7 11,2 9,4 Pohjois-Savo 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 11,0 9,7 Juankosken työttömyysaste on suunnilleen ennallaan verrattuna vuoteen 2007, mutta työttömyys alemmalla tasolla. Tämä johtuu siitä, että kunnan työvoiman määrä on alentunut. Lomautusten määrä on ns. normaalilla tasolla. Työttömyyseläkkeellä olevien määrä ja kartonkitehtaan työllistävävaikutus selittävät työttömyyden alenemaa. Työssä sijoitettuna sen sijaan on vähemmän henkilöitä kuin viime vuosina eikä työvoiman ulkopuolella olevia hakijoita (mm. työvoimakoulutuksessa olevat ja muusta syystä ulkopuoliset hakijat) eivät ole lisääntyneet. Luvut ovat jopa positiivisempia. Työttömyyden lasku on Juankoskella todellista, joskin ikärakenteen ja eläköitymisen vauhdittamaa. Vuoden 2011 syyskuun piikki työvoiman ulkopuolella johtuu nimenomaisesti silloin käynnissä olleiden työvoimakoulutusten suuresta määrästä (yhteishankintakoulutus). (Lähde: Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2012)

13 13 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni vuoden 2008 taloudellisen laman ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssin myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulot kääntyivät laskuun ja vuoden 2009 tilinpäätös oli alijäämäinen 0,825 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätös muodostui odotettua paremmaksi ollen kuitenkin alijäämäinen 0,791 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös oli ennakoitua huonompi ja alijäämää kertyi 0,814 milj. euroa, vaikka taloutta korjaavia toimenpiteitä tehtiin ja kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 0,790 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä alijäämät olivat jo 2,490 milj. euroa. Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kriisikunnalle asetetut raja-arvot. Juankosken kohdalla raja-arvot ylittivät kaikkien kuuden kriteerin osalta, jotka ovat negatiivinen vuosikate, korkea tuloveroprosentti, korkea lainamäärä, taseessa on kertynyttä alijäämää, matala omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus on korkea ja taseessa oli kattamatonta alijäämää. Valtiovarainministeriö asetti kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen Juankosken kaupunkia koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoitettu selvitys kaupungin mahdollisuuksista turva asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä antaa ehdotuksen tammikuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjausryhmän esityksen pohjalta talouden tasapainottamisselvityksen, jossa oli sovittu toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi kaupungin tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroon tehtiin korotuksia. Tasapainottamissopimuksessa päätetyt toimenpiteet koskevat kaikkia hallintokuntia, mutta kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, jossa yhteistyökumppanina on vuoden 2012 aloittanut Kysteri- liikelaitos. Vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 aikana on toteutettu niitä tasapainottamistoimenpiteet, jotka ohjelman mukaan tuli tehdä. Elokuun osavuosikatsaus sekä johtoryhmän vielä syyskuussa ja lokakuussa tekemät arviot osoittavat ettei toimintamenojen kasvua sosiaali- ja terveystoimessa ole saatu kääntymään laskuun. Tasapainottamistoimenpiteet, joiden vaikutus sosiaali- ja terveysmenojen laskun osalta olisivat merkittävät, eivät ole vuoden 2012 osalta toteutumassa. Talousarvion toteuma osoittaa alijäämäistä tilinpäätöstä. Määrärahaylitykset johtuvat erikoissairaanhoidon käytön lisäyksestä sekä laitoshoidon korkeasta käytöstä perusterveydenhuollossa. Kaupunki on saanut kahtena edellisenä vuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja hakenut sitä myös vuodelle Päätös avustuksen myöntämisestä annetaan joulukuun alussa ja varmistuu valtuustolle ennen vuoden 2013 talousarvion hyväksymistä. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet kuluvana vuonna arvioidulla tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen menokehitys on kuitenkin ollut arvioitua suurempaa. Vuoden 2012 tulosta tulee parantamaan kertaluonteiset omaisuuden myynnit, mutta pitkällä aikavälillä on tärkeää vahvistaa vakaata ja tasapainoista tulorahoitusta. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa talouden tervehdyttämisohjelmassa pääpaino on sosiaali- ja terveystoimen menojen saattamisessa kaupungin taloudellista kantokykyä vastaavaksi. Vuoden 2012 tilinpäätösarvio ja vuoden talousarvio 2013 osoittavat, että Juankosken taloudellinen tilanne ei tule olemaan helppo tulevinakaan talouden suunnitteluvuosina. Kaupungilla ei ole rahavaroja eikä nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla olisi mahdollisuus kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa investointeja. Kaupungin on pysyttävä jatkamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti talouden rakenteiden korjaamista. Talous ei ole lähtenyt nousuun vaan taantuma kolkuttelee Juankosken kaupungin niin kuin muidenkin Suomen kuntien ovia.

14 14 Juankosken kaupungin talous Kaupunginvaltuuston vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2013 vuosikatetavoitteeksi oli asetettu 2,997 milj. euroa. Poistojen ja poistoeron muutosten jälkeen oli arvioitu ylijäämäksi 1,664 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuoden 2014 vuosikatetavoite on 2,498 milj. euroa ja ylijäämätavoite reilu 1,0 milj. euroa. Vuodelle 2015 vuosikatetavoite on 2,127 milj. euroa ja ylijäämäarvio 0,657 milj. euroa. Kaupungin tasapainottamisohjelman mukaan alijäämät olisivat katettu vuoteen 2016 ja talous tasapainossa. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluun lähdettiin tilanteessa, jossa oli nähtävissä, että sosiaali- ja terveystoimen tasapainottamistoimenpiteet eivät tule toteumaan vuoden 2012 osalta, eikä menojen arvioitua 1,3 milj. euroa leikkaustasoa saavuteta. Vuodelle 2013 menojen leikkaukseksi oli arvioitu 1,486 milj. euroa. Toimintakulut laskevat tosin vuoden 2011 tasosta reilun 0,500 milj. euroa, mutta kasvavat vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon lähes 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvion tasapainoa lähdetään tavoittelemaan tilanteessa, jossa erikoissairaanhoitoon on tulossa merkittävä lisäys, vanhusten palvelutarpeet lisääntyvät eikä kaupungin tulopohjassa ole nähtävissä merkittäviä lisäyksiä. Vuosien taloussuunnitelma on asetettu vuosikatetavoitteeltaan vastaamaan talouden tervehdyttämisohjelman mukaista tasoa. Tämä edellyttää, että talousarvion menoissa ei tule ylityksiä ja tuloarviot toteutuvat jopa arvioitua parempana. Suunnitelmavuodet 2014 ja 2015 eivät sisällä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksia. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Hallintokunnat ovat toteuttaneet valtuuston hyväksymät tasapainottamistoimenpiteet seuraavasti: Vuodelle 2012 asetettujen toimenpiteiden toteutuminen. Yleiset keinot (toimenpide 1-6 C) Takausprovisiot laskutettu päätöksen mukaisesti Toteutettu Kunnallisveron nosto Toteutettu Kiinteistöveron nosto Toteutettu Siivoustyön mitoituksen kiristäminen ym. Toteutettu Hallinnon tiimi, henkilöstövähennykset Toteutuu Henkilöstövähennys toteutuu jopa isompana, mutta vastaavasti palkkahallinto ulkoistetaan lukien ICT palvelinpalveluita ulkoistettu Elinkeinoasiamiehen työpanoksen myynti Toteutettu Elinkeinolautakunnan lakkauttaminen Toteutettu Sivistystoimi ( toimenpide 7-13 C) Hallintojärjestelyt Toteutettu Lisäsäästövelvoite koulutoimelle Toteutettu Toiminnan sopeutus oppilasmäärään Toteutettu Kirjastotoimen henkilöstövähennykset Toteutettu Kulttuuritoimen siirto nuorisotoimen hoidettavaksi Toteutettu Liikuntatoimen henkilöstön siirtyminen teknisen toimen alaisuuteen Toteutettu Kuntosalia ei ylläpidetä kunnallisena palveluna Toteutettu

15 15 Perusturva ( toimenpide D) Työttömien aktivointiprojekti Toteutettu Iivolan vuokrien korotus Toteutettu Vanhusten viriketoiminnan lopettaminen Toteutettu Kolmen asiakkaan siirto Vaalijalasta tarkoituksenmuk. hoitoon Toteutettu Kotisairaanhoidon siirto kaupungin hoidettavaksi Toteutettu Henkilöstövähennyksiä vanhuspalveluissa Toteutuu Pitkäaikaishoidettavia tehostettuun palveluasumiseen Osittain toteutunut Tavallisten palveluasuntopaikkojen väheneminen Toteutunut Tehostetun palveluasumisen määrän nosto paikkaan Toteutunut 15 ostetun hoivakotipaikan väheneminen Osittain toteutunut Kotihoidon henkilöstön lisääminen kymmenellä Toteutettu 10 mielenterveyspotilaan väheneminen hoivakodissa Toteutunee 3 uutta työntekijää mielenterveyspotilaiden kotihoitoon Osittain toteutunut Psykiatrinen sairaanhoitaja Toteutunee Ostopalveluiden kilpailuttaminen Osittain toteutunut Tekninen toimi ( toimenpide D) Yhteinen päivystysrengas Toteutuu Insinöörikunnan työnjako Toteutettu Ulkoistaminen Toteutettu Omaisuuden myyminen Toteutettu Määräaikaisen henkilöstön työjärjestelyt Toteutettu Hallintokunnat ovat päässeet tasapainottamisohjelmassa hyväksyttyihin toimenpiteisiin vuosina 2011 ja Sosiaali- ja terveystoimen osalta osa toimenpiteistä on toteutunut osittain. Toimenpiteitä jatketaan ohjelman mukaisesti vuoteen 2014 saakka.

16 16 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2012 lopussa Juankosken kaupungin edellisten vuosien alijäämän ja kuluvan vuoden alijäämän arvioidaan olevan n. 3,0 milj. euroa, jos kaupungille ei myönnetä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kaupungilla on kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää. Kuntalain (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarviovuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Valtuusto on hyväksynyt toimenpideohjelman vuoteen 2016 saakka Arvion alijäämän kattamiseksi vuoteen Edellisten vuosien alijäämä , , , , , ,80 Tilikauden yli- /alijäämä , , , , , ,80 Yli-/alijäämä , , , , ,80 0,00 Vuoden 2012 talousarvio ei toteudu alkuperäisen arvion mukaisesti ilman ylimääräisiä tuloeriä. Suunnitelmavuosien talousarviossa taseen kertynyttä alijäämää ei saada realistisella suunnittelulla katettua ennen vuotta 2016, koska mikään sosiaali- ja terveystoimen menokehityksessä ei anna ennustettavuutta menojen merkittävään laskuun vuonna Suunnitelmavuosiin sisältyy sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen osalta erittäin suuria epävarmuustekijöitä. Mikäli talouden tervehdyttämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sosiaali- ja terveystoimessa saadaan toteutettua vuodesta 2013 alkaen, olisi vuosi 2014 jo ylijäämäinen reilun 0,800 milj. euroa ja vuosi ,2 milj. euroa. Vuodelle 2016 jäisi katettavaa reilu miljoona euroa. Vuodet eivät tule toteutumaan ylijäämän kertymisen osalta talouden tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti.

17 17 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmaa varten kaupunginhallitus antoi talousarvion valmisteluohjeen Talousarvion valmistelua on ohjannut valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma. Toimintatuotot (ulkoiset) 7,121 milj. euroa. Vähennystä 7,4 % verrattuna vuoden 2012 alkuperäiseen ja 3,3 % muutettuun talousarvioon. Ero johtuu vuoden 2012 kertaluonteisista myyntivoitoista ja vuokratuotoista, joita vuonna 2013 ei ole. Toimintatuotot (ulkoiset ja sisäiset) 10,809 milj. euroa ovat lähes vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion tasossa. Vuoden 2012 alkuperäinen talousarvio on vertailukelpoinen vuoden 2013 tasoon. Taksoihin ja maksuihin on tehty sopimusten mukaiset korotukset. Toimintamenot (ulkoiset) 34,990 milj. euroa on 1,2 % vähemmän kuin vuoden 2012 alkuperäisen talousarvio ja 0,3 % vähemmän kuin muutettu talousarvio. Toimintamenot 38,677 milj. euroa (ulkoiset ja sisäiset) on kasvua 2,51 % vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon ja muutettuun talousarvioon vähennystä 0,4 %. Toimintamenoissa ero johtuu palvelujen ostoista, jotka talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan on arvioitu pienempänä. Henkiöstömenot Henkilöstön palkkakulut on arvioitu korottamalla vuoden 2012 elokuun kokonaispalkkoja 2,06 % vuodelle Suunnitelmavuodet on arvioitu 1,5 %. Henkilösivukulut on arvioitu verohallinnon ja Kunnallisen eläkelaitoksen antamien ennakkotietojen perustella. Kaupungin on huomioitava toiminnassa henkilöstön eläköityminen ja varauduttava hoitamaan tehtäviä myös henkilöstön sisäisillä siirroilla säästöjen aikaansaamiseksi..

18 18 Henkilöstösivukulut on laskettu seuraavasti: Sosiaaliturvamaksu 2,12 %:n, työttömyysvakuutusmaksu 3,06 %:n, KVTEL- maksu 16,55 %:n ja taloudellinen tuki 0,05 % mukaan. Eläkemenoperusteiset maksut 1,127 milj. euroa Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 0,192 milj. euroa Eläkemenoperusteisen ja varhe-maksujen arvio perustuu Kuntien eläkevakuutuksen antamaan ennakkotietoon. Lopulliset maksuosuudet tarkentuvat vuoden 2013 alussa. Maksuerät kohdennetaan kustannuspaikoille taloustoimistossa. Lukion ja peruskoulun opettajien VEL-eläkemaksu on budjetoitu 19,06 % mukaan. Nuorten opettajien eläkemaksu peritään Kvtel-maksun suuruisena. Tapaturmavakuutusmaksu on arvioitu 0,50 %:n. Henkilöstökulujen kasvu on 0,4 % verrattuna vuoden 2012 alkuperäiseen ja 1,0 % muutettuun talousarvioon. Ulkoisissa palveluiden ostoissa on kasvua kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon reilu 5,4 % % ja muutettuun talousarvioon laskua 1,7 %. Suurin muutos on asiakaspalvelujen ostoissa, joka johtuu tasapainottamisohjelman mukaisista toimenpiteistä oikaista vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palveluja laitoshoidosta tuettuun asumispalveluun. Aineissa ja tavaroissa on pientä kasvua, mikä johtuu mm. energian hinnan korotuksista ja hoitotarvikkeista kotisairaanhoitoon. Avustukset, vuokrat ja muut kulut ovat lähes vuoden 2012 tasossa. Vieraan pääoman korot on arvioitu vuodelle 2013 vielä lähes vuoden 2012 korkotasolla hieman sitä korottaen. Suunnitelmavuodet on arvioitu hieman suurempana. Pitkäaikaisen lainan pääoma vuoden 2013 lopussa on arviolta 17,9 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Suunnitelmapoistot ovat arvioitu taseen ja vuosien investointisuunnitelmien pohjalta. Vuoden 2013 talousarviossa ja suunnitelmavuosilla on otettu huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamispaketin toimenpiteet. Tarkemmin käyttötalousarviota ja taloussuunnitelmaa on kuvattu hallintokuntien esityksissä jäljempänä. Talousarviorakenne käyttötaloudessa sisältää vastuualueittain esitettynä toiminta-ajatuksen ja yleiskuvan toiminnasta. Toiminnan kehitysarvio on esitetty ottaen huomioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Tekstinä ilmaistut tavoitteet, toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja henkilöstöresurssit on esitetty ennen tuloarvioita ja määrärahoja. Tuloarviot ja määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät.

19 19 Käyttötalous Käyttötaloustulojen muutos (ulkoiset ja sisäiset) 1.Muutos 2.Muutos TA alkuperäiseen muutettuun TA 2012 muutos TA 2013 talousarvioon talousarvioon 1.% 2. % Keskusvaaliltk ,0-100,0 Tilintarkastus ,0 0,0 Kaupunginhallitus ,6-3,5 Sosiaalilautakunta ,3 10,7 Sivistyslautakunta ,9-8,4 Tekninen lautakunta ,6-10,0 Ympäristölautakunta ,0 0,0 Juka-tilit tilitoimisto ,3-36,3 Vesi- ja viemärilaitos ,3 19,0 YHTEENSÄ ,7-2,7 Käyttötaloustulot kasvavat sosiaalitoimessa ja vähenevät teknisessä toimessa. Muutos johtuu sosiaalitoimen asiakaspalvelumaksuista ja teknisessä ulkoisten vuokratulojen vähenemisestä ja kertaluonteisista myyntivoitoista. Juka-tilit tilitoimiston tuloihin vaikuttaa palkanlaskennan ulkoistaminen. Kokonaisuutena tulot vähenee verrattuna vuoden 2012 alkuperäiseen talousaravioon ja muutettuun talousarvioon. Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon 2,5 % ja muutettuun talousarvioon verrattuna pysyvät lähes ennallaan. Merkittävin kasvu on sosiaalilautakunnan kustannuspaikoilla, jossa vuoden 2012 talousarviomuutokset ovat arviolta 1,3 milj. euroa lisäystä. Vuoden 2012 tasosta korotus on reilu 1 %. Käyttötalousmenojen muutos (ulkoiset ja sisäiset) 1.Muutos 2.Muutos TA alkuperäiseen muutettuun TA 2012 muutos TA 2013 talousarvioon talousarvioon 1.% 2. % Keskusvaaliltk ,2-95,4 Tilintarkastus ,4-2,4 Kaupunginhallitus ,7-4,9 Sosiaalilautakunta ,1 1,1 Sivistyslautakunta ,5-1,8 Tekninen lautakunta ,3 2,4 Ympäristölautakunta ,1-15,1 Juka-tilit tilitoimisto ,2-35,5 Vesi- ja viemärilaitos ,0-2,1 YHTEENSÄ ,5-0,4

20 20 Toimintakatteen muutos (ulkoiset ja sisäiset) 1.Muutos 2.Muutos TA alkuperäiseen muutettuun TA 2012 muutos TA 2013 talousarvioon talousarvioon 1.% 2. % Keskusvaaliltk ,2-93,5 Tilintarkastus ,0 0,0 Kaupunginhallitus ,5-7,1 Sosiaalilautakunta ,5 0,3 Sivistyslautakunta ,7-0,5 Tekninen lautakunta ,4-154,7 Ympäristölautakunta ,0 0,0 Juka-tilit tilitoimisto ,9-44,3 Vesi- ja viemärilaitos ,6 51,3 YHTEENSÄ ,2 0,5 Toimintakate heikkenee vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 1,131 milj. euroa (4,2 %) ja muutettuun talousarvioon 0,126 milj. euroa (0,5 %) eli pysyy lähes samana. Verotulot Juankosken verotulot vv TILIVUOSI ** 2013** 2014** 2015** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -13,2 11,3 6,4 1,7 2,9 2,9 Tuloveroprosentti 20,0 21,0 21,5 21,5 21,5 21,5 Yhteisövero Muutos % 17,2-2,9-47,9-3,7 3,7 6,9 Kiinteistövero Muutos % 18,2 0,4 8,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -9,8 9,5 3,4 1,4 2,7 2,8 Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Juankosken vuoden 2013 kunnallisveron tuloveroprosentti on 21,5 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on 19,25 %. Verovuoden 2011 verotus on valmistunut Maksuunpannun kunnallisveron määrä on 12,659 milj. eroa eli 7,3 % korkeampi kuin vuonna Marraskuun tilityksen yhteydessä kaupungilta peritään takaisin 1,070 milj. euroa (veronpalautus ja oikaisu n euroa).