J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA. Harjoitustyö SMG-4050

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA. Harjoitustyö SMG-4050"

Transkriptio

1 J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA Harjoitustyö SMG-4050

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Polttokennoautojen hyödyt ja haitat Hyödyt Haitat Nykyiset polttokennoautot Tämän päivän polttokennoautot Polttokennoautojen kehitystyö Poltokennoautojen toiminta Polttokennoauton laitteisto Eri kennotyyppien soveltuvuus ajoneuvokäyttöön Polttoaineen jakelu ja varastointi Polttoaineen jakelu ja varastointi Varastoinnin mahdollisuudet Tilanne Yhteenveto...16 Lähteet...17

3 3 1. JOHDANTO Kasvihuoneilmiön lisääntyessä, hiilidioksidipäästöjen kasvaessa ja öljyvarojen vähentyessä, on etsittävä taloudellisempaa ja ympäristöystävällistä moottoritekniikkaa. Liikenteen hiilidioksidipäästöt kattavat tällä hetkellä noin 24% ilmaan pääsevästä hiilidioksidista, ja ovat nopeimmin kasvava päästöjen aiheuttaja.[1.1] Polttokennotekniikka mahdollistaa nykyisten polttoaineiden tehokkaamman hyödyntämisen, sekä täysin hiilettömän energianketjun käytettäessä vetyä polttokennon polttoaineena. Hiiletön energiaketju vaatii tietysti että myös vety on valmistettu ilman hiilidioksidi päästöjä. Työn tarkoitus on selvittää lyhyesti polttokennoautojen nykytilaa tekniikan, ympäristöystävällisyyden, hinnan ja tarvittavan infrastruktuurin suhteen. Pääpaino on vetyä hyödyntävissä polttokennoautoissa sekä vetytekniikassa.

4 4 2. POLTTOKENNOAUTOJEN HYÖDYT JA HAITAT 2.1. Hyödyt Polttokennoautojen hyötyjä tarkasteltaessa suurin huomio kiinnittyy autoilusta syntyviin päästöihin. Tavallisessa polttomoottoriautossa polttoaineen palamisen tuotteena syntyy hiilidioksidin lisäksi häkää, palamattomia hiilivetyjä sekä typen oksideja. Polttokennossa puhdasta vetyä ja happea käytettäessä polttomoottorissa syntyvistä hiilivedyistä, typen oksideista ja häästä päästään kokonaan eroon koska reaktion tuotteena syntyy ainoastaan vettä.[2.2] Hiukkaspäästöt toki riippuvan polttoaineen puhtaudesta, mutta joka tapauksessa päästöt ovat vähäisiä polttomoottoriin verrattuna Polttokennoautojen etuna on myös tekniikka, jolla auton rullatessa tai jarrutettaessa saadaan auton liike-energiaa muutettua takaisin sähköksi ja varastoitua se auton akkuihin.[2.1] Polttokennot mahdollistavat hyvän hyötysuhteen myös osakuormilla toisin kuin otto-ja dieselmoottorit. Melu on myös yksi autoilun synnyttämä saaste. Polttomoottorissa polttoaine muutetaan polttamalla moottorin liike-energiaksi joka edelleen siirtää liikkeen renkaisiin. Moottorissa itsessään niin kuin moottorin ja renkaiden välillä on paljon liikkuvia osia jotka aiheuttavat melua. Polttokennossa polttoaine muutetaan suoraan sähköksi josta melua ei synny lainkaan. Tuotettu sähkö siirretään renkaita pyörittäviin sähkömoottoreihin, jotka nekin toimivat lähes äänettömästi. Näin polttokennoautosta saadaan myös ylimääräinen kitka pois jolloin polttokennolla päästään polttomoottoria parempaan hyötysuhteeseen. Suurimmaksi polttokennoauton melusaasteeksi jääkin vain renkaista aiheutuva melu. Polttokennon rakenne on hyvin yksinkertainen, jolloin se on polttomoottoria luotettavampi sekä huoltovapaampi. Suurin hyöty päivittäisliikenteeseen saavutettaisiin taksien sekä muun julkisen liikenteen siirtymisellä polttokennoautoihin. Taksit ajavat paljon keskimääräistä enemmän ja pienellä alueella. Ne joutuvat myös usein seisomaan ruuhkassa, jolloin niiden keskikulutus on keskivertoautoilijaa suurempi. Toinen merkittävä hyöty saataisiin korvaamalla raskas liikenne polttokennomoottoreilla. Raskaalla liikenteellä kuten kuorma- ja roska-autoilla on suuret ominaiskulutukset ja rekoille kertyy paljon kilometrejä.[2.1]

5 Haitat Polttokennoautoilla on vielä kuitenkin paljon ongelmia ennen kuin niistä saadaan joka perheen autoja. Koska polttokennoteknologia on vielä kehitysvaiheessa, ei polttokennoautojakaan ole saatu vielä massatuotantoon, jolloin yksittäisen auton hinta on tavallisen kuluttajan kukkarolle usein liikaa. Polttokennoautojen toimintamatkan lyhyys on myös ollut ongelmana, mutta siinäkin ollaan pikkuhiljaa saavuttamassa polttomoottoreita. Polttokennojen elinikä on vielä suhteellisen pieni, joka puolestaan tuo lisää huoltokustannuksia. Polttokennoautoille ei ole vielä saatavilla paljoakaan tankkauspisteitä, mikä osaltaan rajoittaa autojen yleistymistä. Vedyn tuotanto on vielä hyvin kallista ja se vie paljon energiaa. Polttokennon toiminta ei itsessään aiheuta päästöjä puhdasta vetyä käytettäessä, mutta vedyn tuotannosta tulee väistämättä jonkin verran hiilidioksidipäästöjä. Polttokennoauton hyvän hyötysuhteen ansiosta koko prosessin hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin huomattavasti polttomoottorin päästöjä pienemmät.[2.2]

6 6 3. NYKYISET POLTTOKENNOAUTOT 3.1. Tämän päivän polttokennoautot Polttokennoautot eivät ole enää tulevaisuutta. Monessa kaupungissa ympäri maailmaa on ollut koekäytössä polttokennosta energiansa saavia busseja ja autoja jo usean vuoden ajan. Autonvalmistajien uusimmat polttokennoautojen prototyypit alkavat olla suorituskyvyltään riittävän tehokkaita tavallisten autoilijoiden käyttöön. Esimerkiksi Hyundai I-blue, jonka huippunopeus on 165 km/h sekä ajomatka yhdellä tankkauksella jopa 600 km[3.1]. Meitä suomalaisia ajatellen myös ongelmat kylmäkäynnistyksessä on onnistuttu ratkaisemaan, sillä Hondan FCX Concept auton alin käynnistyslämpötila on -30 astetta[3.2]. Tällä hetkellä polttokennoautojen suurin haaste on saada niiden hinta kilpailukykyiseksi. Jotta tähän päästäisiin, on pystyttävä ratkaisemaan useita teknisiä ongelmia, joista yhtenä keskeisimmistä niiden eliniän pidentäminen. Autonvalmistajat antavat hyvin vähän tietoa polttokennojensa eliniästä, mutta jotain arvioita tämän hetkisten polttokennojen eliniästä voidaan kuitenkin tehdä General Motorsin valmistaman Chevy Equinox auton polttokennolle arvioidusta km ajomatkasta[3.3]. Automalli/esittely vuosi huippunopeus polttokennon tyyppi/ (km/h)/kiihtyvyys 0- teho (kw) 100 km/h (s)/ajomatka yhdellä tankkauksella (km) Hyundai I-blue/2007 [3.1] akkutyyppi/teho (kw) vedyn varastointi tapa/varastoitavan vedyn määrä (kg) 165/-/600 [3.1] PEM-kenno/100 [3.1] - puristettu kaasu 700bar/- [3.1] Ford Flexible Series Edge/2007 [3.4] 135/-/360 [3.4] - Lithium-ion akku/- [3.4] puristettu kaasu 350bar/4,5 [3.4] GM Chevy Equinox/2006 [3.5] Honda FCX Concept/2005 [3.6] 160/12/320 [3.5] PEM-kenno/93 [3.5] NiMH akku/35 (regeneratiivinen jarrutus) [3.5] puristettu kaasu 700bar/4,2 [3.5] 160/-/430 [3.2] PEM-kenno/100 [3.2] Lithium-ion akku/- [3.2] puristettu kaasu 350bar/5 [3.6] GM Sequel Concept/2005 [3.5] 145/10/480 [3.5] PEM-kenno/73 [3.5] Lithium-ion akku/65 [3.5] puristettu kaasu 700bar/8 [3.5] Mercedes F600 Hygenius/2005 [3.7] 174/-/400 [3.7] PEM-kenno/80 (max 90) [3.7] Lithium-ion akku/30 (max 55) [3.7] Puristettu kaasu 700bar/- [3.7] Taulukko 2. Joidenkin kehittyneimpien polttokennoautojen ominaisuuksia.

7 7 Polttokennobusseja kokeiltiin yhdeksässä eri Euroopan kaupungissa vuonna 2003 aloitetussa kaksivuotisessa CUTE ( Clean Urban Transport for Europe ) nimisessä Euroopan laajuisessa yhteistyö projektissa. CUTE-projektin kanssa samaan aikaan käynnistyi vastaavanlaiset joskin huomattavasti pienemmän mittakaavan projektit myös Australiassa ja Japanissa. Koska bussien toiminnassa ei ollut ongelmia ensimmäisen kahden vuoden aikana jatkettiin projektia vuodella. Tämän jatko projektin nimeksi tuli HyFleet-CUTE. Projektista saadut tulokset olivat todella lupaavia, sillä bussien todellinen toiminta-aika oli huomattavasti arvioitua pidempi. Projekti osoitti selvästi ettei kyse ole enää siitä toimiiko kyseinen tekniikka vaan siitä, että milloin se on kilpailukykyistä[3.8]. Käytössä olleet bussit olivat 27 kappaletta DaimlerChryslerin valmistamia Mercedes-Benz Citaro polttokennobusseja: toiminta säde 200 km, kapasiteetti 70 henkeä ja huippunopeus 80 km/h. Koe osoitti, että ihmiset suhtautuvat hyvin polttokennobusseihin itse asiassa kaduilla hurrattiin kun polttokennobussit ajoivat ohitse. HyFleet: CUTE projektille on tulossa jatkoa muutaman vuoden kuluessa [3.9] Polttokennoautojen kehitystyö Lähes kaikilta suurimmilta autonvalmistajilta löytyy projekteja polttokennoautojen kehittämiseksi. Viime vuosituhannen loppupuolella alkanut kehitystyö on 2000-luvun puolella edistynyt varsin nopeasti. Tällä hetkellä on käynnissä tiukka kilpailu siitä, kuka pystyy ensimmäisenä aloittamaan polttokennoautojen kaupallisen valmistamisen. Näillä näkymin se voisi hyvinkin olla Honda, joka on ilmoittanut tuovansa yleisille markkinoille rajoitetun erän FCX Concept autoon perustuvia polttokennoautoja vuonna 2008[3.2]. DaimlerChrysler aloitti polttokennoautojen kehitystyön 90-luvun alkupuolella ja oli näin ensimmäisenä liikkeellä. Tällä hetkellä se on ainoa autonvalmistaja, jonka polttokennoauto prototyyppejä on ollut laajamittaisessa koekäytössä ympäri maailmaa. Vuonna 2003 alkaneessa koekäytössä on mukana: 60 Mercedes Benzin A-sarjaan perustuvaa polttokennoautoa, 36 Mercedes Benz Citaro polttokennobussia sekä joitakin Dodge Sprinter polttokennopakettiautoja. Jokaisella A-sarjan polttokennoautolla on tarkoitus ajaa km[3.10]. Projekti päättyy tänä vuonna ja DaimlerChryslerilla onkin suunnitelmissa aloittaa lähitulevaisuudessa uusi vielä laajempi kenttäkoe. DaimlerChryslerin pitkäaikaisissa suunnitelmissa polttokennoautot ovat selvästi esillä ja yritys uskookin, että vuoteen 2015 mennessä polttokennoautoista saadaan kilpailukykyisiä ja niiden teollinen valmistaminen voidaan aloittaa[3.11,s23]. Myös GM:n tulevaisuuden suunnitelmissa polttokennoautot ovat selvästi esillä. GM:n polttokennoautojen kehitystyö käynnistyi 90-luvun puolivälissä ja tähän mennessä siihen on käytetty noin miljardi dollaria. GM on asettanut tavoitteekseen kehittää kaupallinen polttokennoauto, joka tulisi markkinoille vuonna 2010[3.12].

8 GM aloittaa oman laajamittaisen polttokennoautojen kenttäkokeensa vuoden 2007 loppupuolella, jolloin se antaa valitsemilleen 100 tavalliselle kuluttajalle käyttöönsä Chevy Equinox polttokenno kaupunkimaasturin kahdeksi vuodeksi. Demonstraation tarkoituksena on paitsi saada paljon tutkimustietoa autojen soveltuvuudesta normaali käyttöön myös selvittää ihmisten asennetta ja mielenkiintoa uutta tekniikkaa kohtaan. Tarkoituksena on myös poistaa ihmisten ennakkoluuloja polttokennoautojen turvallisuudesta[3.3]. Yksityisautoilijoiden lisäksi myös yhdysvaltojen armeijalle on annettu koekäyttöön kyseinen ajoneuvo. Armeija käytössä tekniikalle tuntuisikin olevan käyttöä juuri sen hiljaisuuden takia[3.13]. Näiden kolmen lisäksi siis myös muilla autonvalmistajilla tehdään kehitystyötä kyseisen tekniikan eteen. Ehkä suurimman yllätyksen teki Hyundai saaden muiden autonvalmistajien päät kääntymään kun se esitteli I-blue polttokennoautonsa syyskuussa 2007 pidetyssä Frankfurthin autonäyttelyssä. Erikoista tässä oli se, että I-blue ensimmäinen Hyundain kokonaan itse valmistama polttokennoauto[3.14]. 8

9 9 4. POLTOKENNOAUTOJEN TOIMINTA 4.1. Polttokennoauton laitteisto Polttokennoauto on sähköauto, joka tuottaa sähkön polttokennossa vedystä tai muusta polttoaineesta kennosta riippuen. Polttokennot mahdollistavat siis sähköauton ajoakun korvaamisen vedyllä. Polttokennossa vedyn kemiallista energiaa muutetaan sähköenergiaksi ja lämmöksi. Peruskomponentteina polttokennossa ovat anodi, katodi, elektrolyytti ja katalyytti. Kun anodille syötetään vetyä ja katodille happea, alkavat ionit liikkumaan elektrolyytin kautta anodin ja katodin välillä. Anodin ja katodin välille syntyy sähkövirta ulkoisen johtimen kautta. Syntynyttä sähköenergiaa käytetään sähkömoottorin ja ajoneuvon sähkölaitteiden käyttämiseen. Vedyn ja hapen reaktiossa syntyy virran lisäksi lämpöä ja vettä. Katalyytin tarkoituksena on nopeuttaa reaktiota. Vedyn ja hapen välillä tapahtuva kokonaisreaktio [4.1] on 2 + O > H O. H Kuva 1 esittää polttokennon toimintaperiaatetta. Kuva 1. polttokennon toimintaperiaate.

10 2. Vetymoottorityypit 10 Polttokennojen sähköenergian teoreettinen maksimihyötysuhde on nykyään noin 60 80% operaatiolämpötilasta(kennon sisälämpötilasta) riippuen[4.2,s54]. Todelliseen kennon sähköenergian hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät operaatiolämpötilan lisäksi ovat operaatiopaine, reakanttien puhtaus ja ympäristön lämpötila. Myös ilmankosteus vaikuttaa, mikäli katodille syötetään puhtaan hapen sijasta ilmaa. Käytännön sähköenergian hyötysuhde ajoneuvosovelluksissa on tällä hetkellä noin 50%[4.3]. Kennosta vapautuvaa lämpöenergiaa voidaan hyödyntää ajoneuvon muihin toimintoihin, kuten lämmityslaitteeseen. Lämpöenergian hyödyntämisellä voidaan nostaa ajoneuvon kokonaishyötysuhdetta. Polttokennon hyötysuhde pysyy hyvänä, vaikka kennoa käytetään osakuormituksella. Polttokennon lisäksi ajolaitteisiin kuuluu ainakin: sähkömoottori, akku, polttoainesäiliö, järjestelmän ohjauselektroniikka ja mahdolliset toimintaolosuhteiden ylläpitoon vaaditut laitteet. Lisäksi on järkevää lisätä jarrutusenergian talteen ottaminen esim. käyttämällä moottoria generaattorina jarrutuksen aikana. Jotta sähkömoottoreilla jarruttaminen onnistuu turvallisesti, on jarrutustehon mentävä tietysti joka pyörälle. Looginen ratkaisu on laittaa kaikille pyörille oma sähkömoottori/generaattori, jolloin myös ajonvakautusjärjestelmän käyttäminen onnistuu. Jarrutuksesta saatu energia varastoidaan akkuun, mutta myös ns. superkondensaattoreita käytetään. Nykyisin tosin ollaan siirtymässä superkondensaattoreista akkuihin, niiden kehityttyä kestämään nopeita lataussyklejä. Neljää moottoria käyttäessä autosta tulee tietysti myös nelivetoinen mikä sopii huonolle kelille ja maastoon, mutta maantieajoa varten ohjauselektroniikka voi kytkeä auton kaksivetoiseksi ja mahd. vähentää energian kulutusta. Jotkin turvalaitteet on hyvä erottaa sähköjärjestelmästä. Esim. jarruttavien sähkömoottoreiden vikaantuessa tulee auto saada pysähtymään. Käytännössä tämä voidaan ratkaista lisäämällä autoon normaaliautoista tutut levyjarrut, jotka tulee pystyä kytkeytymään hätätilanteessa. Polttoaineena yleensä käytetään puhdasta vetyä, mutta joissakin suuremmissa autoissa on myös reformointilaitteisto jossa vety tuotetaan esim. maakaasusta. Korkealämpötilakennoilla voidaan myös käyttää esim. dieseliä, bensiini tai maakaasua ilman reformointia. On huomattava että auton polttokennon teho ei tarvitse olla yhtä suuri kuin sähkömoottoreiden ottama teho. Tehoa voidaan tarvittaessa ottaa akustosta enemmän kuin polttokenno sinne sitä tuottaa, autollahan ajetaan käytännössä aina osakuormilla. Siirtymävaiheen tekniikkana voisi siis olla auto, jota voidaan tankata sekä sähköllä että vedyllä. 4.2 Eri kennotyyppien soveltuvuus ajoneuvokäyttöön Polttokennotyypit luokitellaan elektrolyytin perusteella. Polttokennotyypit ovat: kiinteä polymeerikenno PEMFC, alkalipolttokenno AFC, fosforihappokenno PAFC, sulakarbonaattikenno MCFC ja kiinteäoksidikenno SOFC. Polttokennon sopivuus kuhunkin ajoneuvoon on melko lailla kennokohtaista ja kennojen kehittyessä niiden sovelluskirjon laajentuessa. Yhteenveto polttokennotyypeistä on taulukossa 1.

11 11 Tyyppi Toimintalämpötila [4.4] Tyypillinen järjestelmän teho [4.3] Edut Haitat ilman käyttö puhtaan hapen sijasta on mahdollista. kiinteä elektrolyytti pidentää toiminta-aikaa. toimii kaikissa asennoissa. herkkä vedyn epäpuhtauksille [4.5]. haasteellinen vesitasapainon Hallinta [4.2]. PEMFC o C KW pieni rakenne katalyytti ei aiheuta suuria kustannuksia [4.2,s31]. nopea käynnistys [4.4]. AFC o C KW platinaa ei tarvitse käyttää katalyyttinä [4.2,s44]. sähkön hyötysuhde jopa 60 % [4.5]. korkea järjestelmän hinta. luotettavuus? käytön vaikeus. katodille syötetty ilma ei saa sisältää hiilidioksidia(nestemäisellä elektrolyytillä).[4.2] sähkön hyötysuhde 32 37% [4.5] PAFC o C 50Kw xx MW sietää paremmin vedyn epäpuhtauksia [4.4]. ilman käyttö mahdollista puhtaan hapen sijasta sietää polttoaineen epäpuhtauksia[4.5]. voidaan käyttää useita katalyyttejä[4.5]. - sähkön hyötysuhde % jalometalli katalyytin käyttö on välttämätöntä. fosforihapon jäätymispiste on 42 o C [4.2.s55]. järjestelmien suuri massa ja koko [4.5]. korkea lämpötila lisää korroosiota. hidas käynnistää [4.5]. polttoaineen ei tarvitse olla vetyä MCFC o C 50Kw xx MW ei tarvita katalyyttejä [4.2,s6]. yksinkertainen rakenne. korkea lämpötila lisää korroosiota. mahdollistaa suurempien virtojen käytön [4.2,s61]. sietää polttoaineen epäpuhtauksia [4.5]. hidas käynnistää [4.5]. keraamisen elektrolyytin hauraus [4.5]. SOFC o C Taulukko 1. Polttokennotyypit. 0.5Kw - 10Mw polttoaineen ei tarvitse olla vetyä

12 Kiinteä polymeerikenno PEMFC sopii hyvin monenlaiseen ajoneuvokäyttöön. Alhaisen toimintalämpötilan vuoksi ajoneuvon lämpöeristystarve on vähäinen ja komponenttien eroosio pientä. Koska ilmanpuhdistuslaitteistoa tai erillistä happisäiliötä ei välttämättä tarvita, ajoneuvon teho-massa-suhde paranee. Kiinteä katalyytti mahdollistaa toimimisen kaikissa asennoissa. Kosteustasapainon säilytysjärjestelmä vaatii antureita, ohjauselektroniikkaa ja kostuttimia, mikä lisää järjestelmän painoa. Hankalasta kosteustasapainohallinnasta huolimatta PEM-kennot ovat keveitä ja pitkälle kehitettyjä muiden polttokennojärjestelmien joukossa. Alkalipolttokennon AFC:n sovelluskohteet on melko lailla samoja kuin PEMFC:llä. Vaikka AFC:n hyötysuhde voi käytännössä olla jopa 60%, monet sen ominaisuuksista eivät yllä PEMFC:n tasolle. Alkalikennoja kehittäviä yrityksiä on merkittävästi vähemmän [4.2,s44], mikä hidastaa AFC:n kehitystä. Fosforihappokennon PAFC:n järjestelmän massa on suuri verrattuna alkali- tai kiinteäpolymeerikennoihin. PAFC käyttöä ajoneuvoissa rajoittaa elektrolyytin korkea jäätymispiste. PAFC soveltuu vain suuriin ajoneuvoihin ja sietää hyvin polttoaineen epäpuhtauksia. PAFC-järjestelmiä on rakennettu mm. linja-autoihin. Korkeanlämpötilan kennot MCFC ja SOFC soveltuvat suuriin ajoneuvoihin lähinnä osavoimanlähteeksi hitaan käynnistymisen takia. Korkeanlämpötilan kennojen etu on mahdollisuus käyttää ajoneuvon polttoaineena esim. dieseliä, bensiiniä tai maakaasua, jota myös päävoimanlähde käyttää. Muut kennotyypit soveltuvat paremmin puhtaan vedyn käyttämiseen. Polttokennotekniikan haasteena on kehittää pitkäikäisempiä kennoja ja parantaa toimintaa monenlaisissa sääolosuhteissa. Pitkäikäisyyden vastineena on laskea huoltokuluja tekemällä halvempia kennoja, jotta polttokennojen käyttökustannukset saadaan lähemmäksi vastaavan polttomoottorin kustannuksia. 12

13 13 5. POLTTOAINEEN JAKELU JA VARASTOINTI 5.1. Polttoaineen jakelu ja varastointi Tällä hetkellä ei ole kaupallistettua ja valmista tekniikkaa vedyn varastointiin ja siirtoon. Yleisesti vety voidaan varastoida kaasuna, nestemäisenä ja kiinteässä olomuodossa muiden kemikaalien kanssa. Määräävänä tekijänä varastointimenetelmää päätettäessä toimii kapasiteetti ja energian tarve Varastoinnin mahdollisuudet Paineistettu kaasu on vedyn yleisin varastointimenetelmä. Paineistetun kaasun maksimipaineen rajoittava tekijä on turvallisuus. Yleensä maanpäällä olevissa varastoastioissa normaalipaine on noin 200bar. Alhaisempaa painetta käytetään usein suurissa pallonmuotoisissa(>15000m 3 ) joka on noin 12 16bar. Ympäristön lämpötilassa paineastian ideaaliseksi energian tiheydeksi saadaan noin kwh/m 3, mutta todellisuudessa kun otetaan astia huomioon, niin saadaan noin 537 kwh/m 3. Tähän mennessä varastointiastioissa on käytetty yleensä terästä, mutta kehitystä tapahtuu hiilikuitupohjaisiin komponenttien suuntaan. Vetykaasua voidaan varastoida myös suolalouhoksiin, pohjavesiluoliin ja kaivettuihin luoliin. Vuodesta 1971 lähtien Saksassa Kievin kaupungissa on varastoitu vetyä 1330 metrin syvyiseen luolaan. Suolaluola varastot valmistetaan liuottamalla ja peittämällä pinta sementeillä. Paine kyseisissä luolissa vaihtelee bar välillä, joka on energiatiheydessä kWh/m 3. Vuotohäviöt ovat tällaisissa noin 1 3% kokonaistilavuudesta. Nesteytetty vety höyrystyy 20,25K lämpötilassa joka aiheuttaa tekniikalle haasteita. Nestevetyä on kuitenkin käytetty avaruusteknologian polttoaineena jo vuosikymmeniä. Nestevedyn suurin ongelma on sen nesteytykseen tarvittava energia 11kWh/kg:n energia, joka on noin 28% vedyn energiasisällöstä. Häviöitä aiheutuu myös vedyn kiehumisesta, joka on suurilla säiliöillä 0,06% ja pienillä säiliöillä 3% luokkaa vuorokaudessa. Häviöitä voidaan pienentää parantamalla lämpöeristystä. Metallihydrideihin vedyn varastointi perustuu siihen, että vetyatomit liukenevat metallin kidehilaan. Lisäksi vetyatomien tiheys on jopa suurempi metallihydrideissä kun se on nestemäisellä vedyllä. Tämä tarkoittaa sitä, että metallihybrideillä saadaan suuri varastointikapasiteetti. Vedyn reaktionopeuteen metallihybridien kanssa vaikuttaa lämpötila, paine ja vedyn diffuusionopeus metallissa. Sitoutumisreaktio vapauttaa

14 14 lämpöä ja purkautumisessa reaktioon on tuotava lämpöä. Metallihydridien käyttöä ajoneuvoissa rajoittaa etenkin heikko energiatiheys massan suhteen. Vetyä voidaan varastoida myös hiilipohjaisiin nanoputkiin, lasipalloihin, fulleriineihin, aktiivihiileen ja zeoliitteihin, mutta nämä eivät ole kovin keskeisiä menetelmiä tällä hetkellä johtuen niihin liittyvistä ongelmista. Vetyä voidaan sisältää myös kemiallisiin yhdisteisiin kuten metanoli, mutta kaikissa niissä on ongelmia reaktiotuotteiden kanssa ja sen ettei niitä voi ladata uudelleen. [4.2] 5.3. Tilanne Vuonna 1999 ensimmäinen vedyn tankkausasema kehittyi Fordin toimesta Pohjois- Amerikan tutkimus- ja insinööricampukseen Dearborniin Michiganiin. Tämä asema rakennettiin vain tutkimuskäyttöä varten. Asema pystyi tuottamaan sekä nestemäistä että paineistettua vetyä. Vuosituhannen taitteessa alkoi eripuolelle maailmaa tulla vedyn tankkausasemia sekä niihin liittyviä projekteja. [5.0] ECTOS oli 4 vuoden projekti joka suoritettiin vuosien välillä. Ensimmäiset 2 vuotta meni toiminnan valmisteluihin Huhtikuun 24 päivänä avattiin ensimmäinen vetypolttoaine asema islantiin Reykjavikiin. Se rakennettiin norjalaisen Hydron tekniikan avulla. Reykjavikissa vetyä valmistettiin elektrolyysin avulla ja vety syötettiin ajoneuvoon paineistettuna kaasuna. Alkujaan siellä myös valmistettiin vedyllä toimivaa kolme DaimlerChryslerin bussia (Cityaro-tyyppi). Projektissa oli mukana 11 osakasta ja se kustansi noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi projektia tuki Euroopan komissio. Projektin lopullinen tarkoitus oli oppia ja saada käytännön kokemusta vedyn käyttämisestä polttoaineena. Tammikuussa 2006 päätettiin jatkaa samoilla busseilla, polttokennoilla ja polttoaineasemalla projektissa nimeltä HyFleet:CUTE. [5.1] HyFleet:CUTE projektin osakkaat ovat aiemmista projekteista kuten CUTE, ECTOS ja STEP. Projektissa halutaan testata, demonstroida ja kehittää julkisia vetybusseja, vedyn tuotantoa ja jakelua. Siihen kuuluu 31 osakasta ja sitä tukee myös Euroopan komissio. Projekti siis alkoi tammikuussa 2006 ja sen on määrä päättyä syyskuussa Projektin kokonaisbudjetti on noin 43,16 miljoonaa euroa. Tästä Euroopan komission rahoitusosuus on noin 19 miljoonaa euroa. Toimintaa on kymmenessä eri kaupungissa eripuolilla maailmaa. Kaupunkeja ovat Amsterdam (Hollanti), Barcelona and Madrid (Espanja), Beking (Kiina), Berliini ja Hampuri (Saksa), Lontoo (Iso-Britannia), Luxemburg (Luxemburg), Perth (Australia) and Reykjavik (Islanti). Tankkausasemat on suunniteltu, rakennettu toimimaan samanlaisten turvallisuusperiaatteiden mukaan kuin nykyiset bensa- ja dieselasemat. Eroavaisuutena on vedyn varastointi pääasiassa kaasuna, joka vaatii omat erikoistekniikat. Myös vedyn paineistaminen vaatii erikoistekniikkaa normaaliin tankkaukseen nähden. Pääkehityskohteina on vedyn paineistuksen teknologian toimiminen varmasti ja tehokkaasti. [5.2]

15 HyFleet:CUTE:ssa on todettu, että tähän mennessä vedyn paineistettu tankkaus ei ole ollut tarpeeksi luotettavaa ja hyvää. Projektin aikana aiotaan kuitenkin parantaa merkittävästi kyseisiä ongelma-alueita. Muun muassa tankkausjärjestelmä ei ole aina tankannut vetyauton tankkia täyteen mikä on merkittävästi pienentänyt autolla kuljettavissa olevan matkan pituutta. Tankkausasemien avainominaisuuksiin projektissa kuuluu mm.: automaattinen toiminta ja 24h valvonta, helppo tankkaus, tankkausaika minimissään busseilla 30min sekä 3 bussin tankkaus pienellä viiveellä tai ei viivettä ollenkaan. [5.3] 2002 heinäkuun 17. päivä japanissa käynnistettiin vety ja polttokenno demoprojekti (JHFC). Se koostuu polttokennoteknologian ja niihin liittyvien polttoaineasemien teknologian kehityksen kaupallistamisesta. Demonstraatio liittyy laajalti myös polttokennoautojen käyttöön. Projektin organisoi ministeriö yhdessä mukanaolevien yritysten kanssa. Projektissa rakennettiin useita vedynjakeluasemia. Asemat sijaitsevat Tokion metropolin alueella, Chubussa sekä Kansain alueella. Kymmenen vedyn jakeluasemaa sijaitsee metropolialueella ja jokainen valmistaa vetyä erimenetelmällä, sekä suorittaa omaa itsenäistä analyysiä. Daikoku-cho vetyasema oli kolmen vuoden aikana toiminnassa 707 päivää, tankkauksia suoritettiin 1216, joissa vetyä kului yhteensä 1525kg (16967m 3 ). Käytön aikana aseman energiatehokkuutta saatiin parannettua 5%. Asema on jouduttu sulkemaan hetkellisesti neljäksi päiväksi vetyvuodon takia. Japaniin on rakennettu tähän mennessä yhteensä 14 vetyasemaa. Tankkauskertoja on kaikkiaan tullut noin 8400 ja vetyä kulunut noin 23000kg. JHFC-projektissa on todettu, että jotta voidaan laajentaa vety asema verkostoa, vetyasemista täytyy saada tuottavampia vähentämällä rakennus-, toiminta- ja huoltokustannuksia. Maaliskuussa 2005 Japanissa muokattiin vetyaseman perustamissäännöksiä lakimuutoksilla. Tutkittiin myös mahdollisuutta nykyisten polttoaineasemien muuttamista vetykäyttöön. Ajatuksena oli leikata aseman kustannuksia, sekä saada yleistettyä vetytalous nopeammin vanhoja polttoaineasemia käyttämällä. Tankkauksen nopeuden parantaminen on kriittinen asia vetyasemissa. Nykyään vetyasema tankkaa autoja noin autoa päivässä. Tavoitteena on tankata autoa päivässä. Ensimmäisessä vaiheessa JHFC:ssä tulisi luoda teknologinen perusta, joka sisältää kulujen pienentämisen, tehokkuuden parantamisen, turvallisuuden ja luotettavuuden parantamisen ja taata helppo tankkaus polttokennoautoille [5.4] 15

16 16 6. YHTEENVETO Polttokennoautot ovat yleistymässä hyvää vauhtia. Polttokennoautoiluun siirtymisellä saavutetaan suuret ympäristöhyödyt autoilun päästöjen vähentyessä. Tärkeimmät päästövähennykset tulevat hiilidioksidipäästöjen osalta. Polttokennoilla päästään eroon polttomoottoreista tulevista päästöistä kuten häkä, hiilivedyt sekä typen oksidit. Vetyautoilun suurimmat hidasteet tällä hetkellä ovat suuret valmistuskustannukset sekä riittävän polttoainejakelujärjestelmän puuttuminen. Tämän hetken polttokennoautojen suorituskyky sekä toimintasäde alkaa olla riittävä henkilö ja linja-autosovelluksissa, mutta polttokennojärjestelmien elinikä on vielä riittämätön. Järjestelmien luotettavuus näyttäisi myös olevan kohdillaan suoritettujen käytännön testien perusteella. Tämän päivän tekniikka ja kehitystyö on keskittynyt PEM-kennoja energialähteenään ja paineistettua vetyä polttoaineenaan käyttäviin sovelluksiin. Suurimpana tulevaisuuden haasteena on järjestelmien käyttöiän nostaminen ja valmistuskustannusten laskeminen. Tällä hetkellä polttokennoautojen tulevaisuuteen uskotaan ja luotetaan, minkä vuoksi tutkimus- ja kehitystyöhön panostetaan voimakkaasti. Vetypolttoaineet varastoidaan nykyään pääasiassa paineistettuna kaasuna. Keskeisiä ongelmia on vedyn siirtoon ja jakeluun liittyvässä infrastruktuurissa. Vedyn siirron ongelmakohtana on rakentaa vedyn siirtoon sopiva järjestelmä vedyntuotantolaitosten ja jakeluasemien välille. Jakelun ongelmakohtina on muun muassa tankkauksen luotettavuus ja nopeus. Tällä hetkellä on useita käytännön projekteja joissa polttokennoautoja ja jakeluverkostoa kokeillaan käytännössä. Merkittävimmät ovat Euroopan alueella oleva HyFleet-CUTE, Japanin JHFC sekä Yhdysvaltojen omat projektit.

17 LÄHTEET [1.1] Dave Reay, Michael Pidwirny. Carbon dioxide.[www] The encyclopedia of earth [Viitattu ] Saatavissa: [2.1] YTV, [Viitattu ] Saatavissa:http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/66CE88A6-3D5A-405C-9E14-EDAEC00A1B11/0/Mahdollisuudetnetti.pdf [2.2] Treatise, [Viitattu ] Saatavissa: neuvot%20manual_fi.pdf [3.1] Hyundain virallinen lehdistötiedote I-blue polttokennoautostaan [WWW] [viitattu ] Saatavissa:http://www.hyundainews.com/assets/Auto_Show_News/Frankfurt_Auto_Sh ow/2007_frankfurt_auto_show/asset_upload_file584_2322.pdf [3.2] Honda Worldwide news release 2007 Honda FCX Concept on Display at North American International Auto Show [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.3] General Motor Technology news 2006 Chevrolet to Launch World s Largest Fuel Cell Vehicle Fleet [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.4] Ford Motor Company press release 2007 Ford unveils world s first drivable fuel cell hybrid electric vehicle with plug-in capability [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.5] General Motor technology fuel cell fact sheets [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.6] Honda Worldwide site, FCX Concept auton esittely 2005 vuoden Tokyon autonäyttelyssä [WWW] [viitattu ] Saatavissa:

18 [3.7] Manfred Schuckert Progress in Hydrogen Fuel Cell Powered Vehicles in Action [WWW] DaimlerChrysler. [viitattu ] saatavissa: [3.8] CUTE project press release. Hamburg, 15 May [WWW] [viitattu ] Saatavissa: hamburg.motum.revorm.com/download/motum_cute_nachbericht_eng_ pdf [3.9] DaimlerChrysler - home - The Fuel Cell on Its Way to the Customer [WWW] [viitattu ] Saatavissa: html [3.10] DaimlerChrysler Technology & Innovation On Course for the Real World - Fuel-Cell Vehicles Tested in Every Day Life [WWW] [viitattu ] Saatavissa: html ja [3.11] DaimlerChrysler HighTech Report, Issue 1/2007 [WWW] [viitattu ] Saatavissa: eports_2006_hightechreport2007i_e.pdf [3.12] GM 2006 Corporate Responsibility Report: Hydrogen Fuel Cell Vehicles [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.13] GM Technology news U.S. Army Takes Delivery of GM s Latest Fuel Cell Vehicle [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [3.14] Hyundai Motor Company news sept. 11, Hyundai Debuts i-blue Fuel Cell Concept at 2007 Frankfurt Show Concept Reveals Future Direction of FCEV Technology [WWW] [viitattu ] Saatavissa: [4.1] Rita Jung. Basic terms and operating principle of a fuel cell electricity generation system [WWW] Institute of energy Research. Jülich Research Centre Germany. [Viitattu ] Saatavissa: [4.2] Risto Mikkonen Polttokennot ja Vetyteknologia. Tampereen teknillinen yliopisto Sähkömagnetiikan laitos.77 s.

19 [4.3] Kristina Haraldsson on direct hydrogen fuel cell vehicles modeling and demonstration. Chemical and Engineering and Technology. Kungliga Tekniska Högskolan Sweden. 96 s. [4.4] Polttokennoalan toimialaryhmä FCF esittelykalvot Versio [WWW] Teknologiateollisuus ry.[viitattu ] Saatavissa: [4.5] Comparison of Fuel Cell Technologies. [WWW]US department of energy. [Viitattu ] Saatavissa:http://www1.eere.energy.gov/hydrogenandfuelcells/fuelcells/pdfs/fc_compar ison_chart.pdf [5.0] Green Energy News August 15, 1999 Vol.4 No.20 [Viitattu ] [5.1] Icelandic New Energy finished projects ECTOS Hydro: World s first hydrogen filling station on way to Iceland. Hydro: Hydro opens worlds first hydrogen station on Iceland. [Viitattu ] [5.2] HyFleet:CUTE FAQ HyFleet:CUTE history introduction [Viitattu ] [5.3] HyFleet:CUTE Refuelling station technology HyFleet:CUTE Hydrogen infrastructure [Viitattu ] [5.4] JHFC: All about hydrogen part 6, Present Problems and Fuel Challenges to the Development of Hydrogen Station JHFC About JHFC Projects & Hydrogen station

20 [Viitattu ]

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat

Lisätiedot

Demo2013 kokeilualustahanke

Demo2013 kokeilualustahanke Demo2013 kokeilualustahanke Tekesin Polttokennot-ohjelman Vuosiseminaari Hanasaaren kulttuurikeskus 13.92011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu Markku Suonpää KAO Polttokennoauto Hyundai ix35 Polttokennoauto Hyundai ix35 Tekniikkaa: Sarjahybridi Eteen sijoitettu PEM-polttokenno, eteen poikittain

Lisätiedot

SOFC KENNOSTOT PIENIIN

SOFC KENNOSTOT PIENIIN SOFC KENNOSTOT PIENIIN STATIONÄÄRISOVELLUKSIIN Matti Noponen Elcogen Markkinat Saavutukset Yhteenveto Elcogen A/S Perustettu Virossa 2001 Valmistaa ja myy anodikannatteisia kiinteäoksidipolttokennoja Sijaitsee

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Polttokennolaboratoriotyö

Polttokennolaboratoriotyö Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA DEMO 2013 Projektin tavoitteita v. 2009 Siirrettävä itsenäinen sähköntuotantojärjestelmä Prototyyppi integroidaan 10 jalan mittaiseen järjestelmäkonttiin

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Sisilisko Sähköskootterit

Sisilisko Sähköskootterit Sisilisko Sähköskootterit P u h t a a s t i s ä h k ö i n e n a j o n a u t i n t o. Ekologinen. CO2-päästöt 0 g / 100 km. Ei päästöjä. Ei melua. Ei katkua. Edullinen. Lataus tavallisesta pistorasiasta.

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Tulevaisuuden ajoneuvoteknologiat ja liikenteen energianlähteet

Tulevaisuuden ajoneuvoteknologiat ja liikenteen energianlähteet Tulevaisuuden ajoneuvoteknologiat ja liikenteen energianlähteet TEKES Polttokennot-ohjelman vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo TkT Juhani Laurikko, VTT 2011-09-12 2 Sisältö

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vedyn ja polttokennojen mahdollisuudet Oulun seudulla, Aamiaissessio Oulussa Jari Ihonen, VTT, Heidi Uusalo, VTT, Juhani Laurikko,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA

VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA Sähkömagnetiikan laitos 5.10.2007 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaarityö VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA Hakala, Maija, 190144 Niemelä, Mikael, 194106

Lisätiedot

JANNE JÄRVINEN 193833 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA

JANNE JÄRVINEN 193833 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA JANNE JÄRVINEN 193833 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA Tekniikan kanditaatintyö Tarkastaja: Leht. Risto Mikkonen 1 TIIVISTELMÄ Tällä hetkellä Suomessa myytävien uusien autojen keskimääräiset

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA

POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA Mia Vaija POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.4.2014 Tekijä(t) Mia Vaija Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Keksintöjä Li-ion akuissa

Keksintöjä Li-ion akuissa Keksintöjä Li-ion akuissa Pekka Ritamäki Probyte Oy LiFePO4 36V/10A akku LiFePO4 akuista Pekka Ritamäki 11.12.2008 sivu 1/11 Kuva 1 36 voltin 10Ah LiFePO4 akku on pienikokoinen ja kestää ylilatausta. Latauslaitteessa

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen Polttokennot ja vetyteknologia III periodi Luennot: Risto Mikkonen, SH 311 ti 12-14 SE 201 ke 9-10 SE201 Seminaarityöt: Aki

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Halla-aho Heikki Juhani Liikenteen hyödyntämät tulevaisuuden polttoaineet. Kandidaatintyö

Halla-aho Heikki Juhani Liikenteen hyödyntämät tulevaisuuden polttoaineet. Kandidaatintyö Halla-aho Heikki Juhani Liikenteen hyödyntämät tulevaisuuden polttoaineet Kandidaatintyö Tarkastaja: Lehtori Risto Mikkonen Päivämäärä: 6.5.2009 Tiivistelmä 2 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötekniikan

Lisätiedot

Sähköauton historia I

Sähköauton historia I Puhtaasti sähköllä! Sähköauton historia I Ensimmäinen sähkömoottori 1821 Ensimmäiset sähköautot 1820-luvulla Ánvos Jedlik kehitti 1828 ensimmäisen sähköauton Sähköauton historia II Camille Jenatzyn "Le

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA

HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA Diplomityö Tarkastaja: Lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 6. huhtikuuta

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä Maakaasuyhdistyksen kevätpäivä 23.04.2009 Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä Asko Salminen Veho Group Oy Ab Mercedes-Benz hyötyajoneuvot PL 118 / Lommilanrinne 3 02771 ESPOO,

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö

HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö Tarkastaja: yliassistentti Aki Korpela II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

keep moving www.toyota-forklifts.fi

keep moving www.toyota-forklifts.fi www.toyota-forklifts.fi keep moving Toyota Li-Ion kustannustehokkuuden optimointi seisonta-aikojen minimointi ympäristövaikutusten minimointi ei akunvaihdon tarvetta Ei akun vesitystä akun täyteen lataus

Lisätiedot

Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät

Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät VS 18.10.2008 HATY Heikki Parviainen Heikki Parviainen Heikki Parviainen 2 1 Polttomoottori kuluttaa maaöljypohjaista polttoainetta ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Akku ja vetypolttokenno sähköauton voimanlähteenä

Akku ja vetypolttokenno sähköauton voimanlähteenä LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO KANDIDAATINTYÖ 28.02.2009 Akku ja vetypolttokenno sähköauton voimanlähteenä Petteri Palmumaa Korpimetsänkatu

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Kohti vedyn ANTTI KURKELA. 28 Tekniikan Maailma 1/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.

Kohti vedyn ANTTI KURKELA. 28 Tekniikan Maailma 1/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin. net PDF -kopio Kohti vedyn Kivikausi ei loppunut kivien loppumisen takia. Öljyn aika loppuu, mutta ei öljyn loppumisen takia, Saudi-Arabian entinen öljyministeri Sheikki Ahmed Zaki Yamani totesi viime

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Sähköautot Nyt! ecars - Now!

Sähköautot Nyt! ecars - Now! Sähköautot Nyt! ecars - Now! Tämän esityksen sisältö: 1. Mikä on sähköauto? 2. Miksi sähköauto? 3. Sähköautot Nyt! - Yhteisö & Hanke 4. ecorolla Sähköautot Nyt! Mikä on sähköauto? Sähköauto Historia Ensimmäisiä

Lisätiedot

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Matleena Ojapalo Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Helsingin yliopisto 29.10.2010

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio Polttokennot Matias Halinen DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio, Syksy 2007 Sisältö Luento 1 Polttokennot yleisesti Polttokennojen

Lisätiedot

keep moving www.toyota-forklifts.fi

keep moving www.toyota-forklifts.fi www.toyota-forklifts.fi keep moving Esittelyssä Toyotan Litium-Ion-teknologiaan pohjautuva, uusi varastotrukkivalikoima, joka toimii pidempään vähemmällä energialla ja pienemmillä kustannuksilla. Ei enää

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

SATL liittokokous Oulussa 20. maaliskuuta 2010 Tervetulopuhe, kauppaneuvos, tri.h.c Matti Pörhö

SATL liittokokous Oulussa 20. maaliskuuta 2010 Tervetulopuhe, kauppaneuvos, tri.h.c Matti Pörhö Oulussa 20. maaliskuuta 2010 Tervetulopuhe, kauppaneuvos, tri.h.c Matti Pörhö Autoilun ja autoteknisen kehityksen osin elämme ehkä mielenkiintoisinta aikaa, mutta samalla äärimmäisen haasteellista vaihetta!

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Oppimistehtävä 4: Pienimuotoinen vedyntuotanto

Oppimistehtävä 4: Pienimuotoinen vedyntuotanto ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 4: Pienimuotoinen vedyntuotanto Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Vedyn valmistaminen elektrolyyttisesti... 2 3 Paikallinen vetyjärjestelmä... 4 4 Tehtävänanto...

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

BIOMETANOLIN TUOTANTO

BIOMETANOLIN TUOTANTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen!

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Clen Royal 2117 Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Messinkipäätyinen rivimäntäpumppu keraamisilla männillä ja

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua Parasta tankata talvilaatua ajoissa Parasta huollattaa auto ennen

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa

Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat, Ryhmäpäällikkö Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Energiatehokkuus Uusiutuva

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot