Polttokennolaboratoriotyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polttokennolaboratoriotyö"

Transkriptio

1 Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta polttoainetta, mutta kennoon menee sisälle polttoainetta ja ilmaa tai happea, joilla saadaan aikaiseksi sähkövirta sekä tuotetaan lämpöä, kuten kuvassa 1. Polttokennojen teho voi vaihdella mikrowateista megawatteihin [2]. Ne koostuvat anodista, katodista ja niiden välissä olevasta elektrolyytistä. Kennotyypistä riippuen polttoaineena voivat toimia vety tai hiilivedyt. Vety polttoaineena tuottaa reaktiotuotteena vain vettä, mutta hiilivedyt tuottavat vettä sekä hiilidioksidia. Yhdellä kennolla luodaan pieni jännite, mutta jännitettä nostetaan kytkemällä kennoja sarjaan. Näin tehdään polttokennosto. Kennosto koostuu polttokennoista, bipolaarilevyistä ja tiivisteistä [1]. Elektrodien tulee olla huokoisia, jotta reaktantit ja reaktiotuotteet pääsevät liikkumaan vapaasti [1]. Elektrolyytin tulee olla hyvä ionijohde, sähköinen eriste, kaasutiivis ja kemiallisesti stabiili [1]. Bipolaarilevyillä on useita tarkoituksia. Ne jakavat kaasuvirtaukset tasaisesti kennon pinnalle, kuljettavat reaktiotuotteen pois kennosta, estävät polttoaineen ja hapettimen sekoittumisen ja kytkevät kennot sähköisesti yhteen [1]. Tiivisteet erottavat elektrodit ilmakehästä ja toisistaan [1]. Kuva 1 Polttokennon toimintaperiaate [3] Polttokennot voivat käyttää polttoaineena vetyä tai hiilivetyjä. Vety ei aiheuta paikallisia päästöjä, mutta hiilivetypolttokennoissa syntyy myös hiilidioksidia. Vety valmistetaan tyypillisimmin maakaasun höyryreformoinnilla [6]. Vetyä voidaan valmistaa myös kaasuttamalla biomassaa ja erottamalla vety tuotekaasusta, mutta tällöin kaasussa on paljon epäpuhtauksia [6]. Polttokennosovellutuksiin vety valmistetaan tyypillisesti elektrolyysillä, koska näin saatu tuotekaasu on hyvin puhdasta [6]. Elektrolyysi on periaatteessa käänteinen polttokennoreaktio, sillä se hajoittaa veden vedyksi ja hapeksi. Tyypit, mallit

2 Polttokennot voidaan jakaa matalalämpötila- ja korkealämpötilakennoihin. Matalalämpötilakennot, kuten PEM, toimivat jo alhaisissa reaktiolämpötiloissa ja korkealämpötilakennot korkeissa lämpötiloissa, kuten SOFC. Kennot on nimetty tavallisesti niiden elektrolyyttien perusteella. Kuva 2 näyttää tiivistetysti polttokennojen ominaisuudet. Kuva 2 Polttokennotyyppien ominaisuudet [1] PEM (Proton exchange membrane)-polttokennot ovat tällä hetkellä tiukan kehityksen alla. Lyhenteestä käytetään myös nimitystä polymer electrolyte membrane. PEM-kennot soveltuvat erityisesti liikennesovelluksiin, sillä niillä on korkea hyötysuhde myös osakuormilla sekä alhainen toimintalämpötila. Alhainen toimintalämpötila lyhentää käynnistysaikaa, joten kennot soveltuvat myös lyhyen starttiajan varavoimaan [1]. Polttoaineena voidaan käyttää vetyä tai muita nestemmäisiä hiilivetyjä. Alkaalipolttokennot (AFC, Alcalic fuel cell) ovat luotettavia ja niillä on korkea hyötysuhde [1]. Tästä syystä niitä käytetään erityisesti avaruussovelluksissa (esim. avaruussukkulat). Uusimmissa alkaalipolttokennoissa toimintalämpötila-alue on saatu laskettua jopa noin C:seen. AFC:n haittana on muun muassa helposti myrkyttyvä elektrolyytti [1, 5]. Jo pienet CO- ja CO 2 -pitoisuudet vaikuttavat kennon toimintaan [1] ja aiheuttavat tiukkoja vaatimuksia polttoaineelle ja hapelle [5]. Fosforihappopolttokennot (PAFC, Phosphoric acid fuel cells) ovat ensimmäisen sukupolven polttokennoja [5]. Toimintalämpötila on huomattavasti korkeampi kuin PEM-tyypeillä, joten sietää paremmin CO:ta [1]. PAkennot ovat kuitenkin teho-painon ja tilavuuden suhteen huonompia kuin muut polttokennot [5], eivätkä sovellu juuri liikuteltavaan käyttöön [4]. Sulakarbonaattipolttokennot (MCFC, Molten carbonate fuel cell) ovat korkealämpötilaisia kennoja. Korkea lämpötila mahdollistaa halvemmat katalyytit [5]. Kennoa voidaan käyttää suoraan metaanilla tai biokaasulla ilman ulkoista reformeria [5]. Sillä on korkea hyötysuhde ja se soveltuu parhaiten paikallaan oleviin ratkaisuihin [4], kuten voimalaitoksiin, varavoimaksi ja yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon [1]. Reaktio tuottaa lämpöä. Jos lämpö otetaan talteen, se voi tehostaa hyötysuhdetta.

3 Kiinteäoksidipolttokennojen (SOFC, Solid oxide fuel cell) elektrolyytti on nimensä mukaisesti kiinteä. Niiden saralla tehdään tällä hetkellä paljon kehitystyötä [4]. SO-polttokennot toimivat korkeissa lämpötiloissa, mikä mahdollistaa halvemmat katalyytit samalla tavalla kuin sulakarbonaattikennoilla. Myös SO-kennoja voidaan käyttää suurella valkoimalla muita polttoaineilta kuin vetyä [5]. Korkea lämpötila mahdollistaa myös nopeat reaktiot [1], mutta pidemmän käynnistysajan [5]. Koska polttokennosta vapautuu jätelämpöä, sähkön ja lämmön yhteistuotanto voi nostaa kokonaishyötysuhteen hyvin korkealle [5]. Alhaisempaa reaktiolämpötilaa tavoitellaan, jotta tarjolla olisi laajempi materiaalivalikoima [4]. SOFC soveltuu MCFC:n tavoin voimalaitoksiin, varavoimaksi ja yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon [1]. Edut Vetypolttokennojen reaktiotuotteena syntyy vain vettä, mutta hiilivetypolttokennot aiheuttavat myös CO 2 - päästöjä. Jos vedyn valmistuksessa käytettävä sähkö on tuotettu vihreillä energiamuodoilla, on polttokennojen tuottama sähkö aika päästötöntä. Polttokennojen ohjauksen vasteaika on tyypillisesti lyhyt [1]. Polttokennoston toiminta on myös hiljaista [1]. Erityisesti PEM-tyypin polttokennot ovat modulaarisesti toteutettuja, joten pienten ja suurten sovellusten hinta/kwh on sama [4]. Modulaarisuus myös mahdollistaa suuremmat tuotantovolyymit, jotka laskevat yksikköhintoja. Haitat ja rajoitteet Vetyä ei esiinny maapallolla sellaisenaan, ja vedyn tuotanto kuluttaa sähköä. Korkealämpötilapolttokennoilla käynnistysaika on pidempi, jotta kenno lämpenee tarvittavaan reaktiolämpötilaan [4]. Polttokennojen katalyytit myrkyttyvät helposti, joten polttoaineiden täytyy olla puhtaita [1]. Pohdinnan alla on myös vedyn turvallisuus henkilöautoliikenteessä [4], erityisesti kolareissa. Rajoitteena on myös puuttuva infrastruktuuri esim. putkiverkosto sekä säilönnän hankaluudet. Vety kuljetetaan pääasiassa nestemmäisenä joko suuren paineen alaisena tai jäähdytettynä, mutta myös muita ratkaisuja tutkitaan. Nestemmäinen vety pidetään 7 bar paineessa. Paineistaminen ja ylipaineessa pitäminen kuluttavat energiaa. Vety muuttuu nestemmäiseksi myös -253 C asteessa. Jäähdytyksessä on samat ongelmat kuin paineistamisessa, jäähdyttäminen sekä lämpötilan ylläpito kuluttavat energiaa. Jotta polttokennoautoilla olisi sama toimintasäde kuin polttomoottoreilla, säiliöiden koko aiheuttaa rajoitteita. Säiliöt ovat suuria ja painavat. Sovellutukset Lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetti luo kehityspaineita energiamarkkinoille. Nämä uusiutuvat energialähteet aiheuttavat hetkittäisiä sähköntuotantopiikkejä. Sähköverkon stabiilisuus perustuu siihen, että tuotanto on yhtäsuuri kuin kulutus. Tästä syystä sähkön ylituotanto pitäisi pystyä tasaamaan joillakin tavoin, koska harvoja voimalaitoksia on kannattavaa tai jopa mahdollista ajaa alas tällaisten piikkien aikana. Yksi vaihtoehto kulutuksen tasaamiseen voi olla vedyn tuotanto ja polttokennot. Sähkön ylitarjonnan aikana voidaan valmistaa vetyä elektrolyysillä. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, polttokennot voidaan käynnistää ja tuottaa sähköä. Elektrolyysi ja polttokennot tarjoavat suhteellisen päästöttömän energian säilöntä tavan, kun elektrolyysiin käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Polttokennoautoissa on polttoainesäiliö, polttokennosto ja sähkömoottori. Tyypillisin kennosto on PEMtyyppinen. Tämä johtuu PEMin matalasta lämpötilasta sekä tehokkaasta osakuorma-ajosta. Polttokennoauto voi olla myös hybridi yhdistettynä esim. sähköakkuun. Polttokennoautot aiheuttavat pienemmän päästöt ajon aikana kuin polttomoottorit. Kuten aiemmin sanottu, polttokennoja voidaan käyttää myös voimalaitoksina. Jos polttoaineen vaatima infrastruktuuri on jo olemassa, polttoaineen toimitus on helppoa [4]. Myös laitosalueilla on suhteellisen hyvät mahdollisuudet säilöä polttoainetta [4]. Varavoimasovellutukset ovat myös mahdollisia polttokennoilla.

4 Laboratoriotyö Laboratoriolaitteistoon kuuluu vesielektrolyyseri, PEM-polttokennosto, säädettävä virtalähde, ilmakompressori, keinokuorma ja yleismittari. Työn tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat polttokennoihin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Systeemin toiminta voidaan jakaa vaihe vaiheelta seuraavasti: 1. Vedyn tuotanto elektrolyyserillä 2. Ilman syöttö polttokennolle 3. Vedyn syöttö polttokennolle ja polttokennoreaktio 4. Sähkön tuotanto Kuva 3 Vasemalla elektrolyyseri, oikea yllä polttokennosto, oikea alla virtalähde Malliltaan 5-kennoinen vesielektrolyyseri (kuva 4) hajottaa sähkön avulla tislatun veden hapeksi ja vedyksi. Tästä syystä elektrolyyseri pitää välillä kytkeä sähköverkkoon. Sitä ei voi kuitenkaan pitää jatkuvasti kiinni sähköverkossa, koska se hälyttää noin 20 min jälkeen. Tämä kannattaa ohjelmoida kellokytkimellä.

5 Polttokennona toimii 65-kennoinen vetypolttokennosto (PEM, kuva 4). PEM-polttokennon anodille viedään vetyä ja katodille ilmaa tai happea (laboratoriotyössä ilmaa). Anodin platinainen katalyytti (Pt) hajottaa vedyn protoniksi ja elektroniksi. Elektroni kiertää kennon ulkoisessa virtapiirissä (tuottaa sähköä) ja protoni kulkee membraanin läpi katodille, missä se reagoi hapen kanssa ja tuottaa vettä. Protoni ei kulje membraanin läpi ilman vesimolekyyliä. Katodilla muodostuva vesi kulkeutuu diffuusion vaikutuksesta takaisin anodille. Kennoreaktio anodilla on: ja katodilla: 2 +2 (1) (2) Kuva 3 Periaatekuva polttokennosta [1] Virtalähteestä (kuva 4) saadaan sähkövirta sekä vesielektrolyyserille että ilmakompressorille. Elektrolyyseri kuluttaa maksimissaan 10 A. Ilmakompressorilla ohjataan ilmaa polttokennostolle. Sen jännitettä voidaan säätää välillä 2-12 VDC. Polttokenno vaatii myös kuorman, joka käyttää tuotetun sähkön. Kuorma on BK Precision W keinokuorma. Työssä mitataan vesielektrolyyserin kennoston jännite eri sähkövirran arvoilla ja lasketaan ottoteho. Lisäksi tallennetaan Fluke189 tallentavalla yleismittarilla polttokennoston jännite. Ennen työtä lasketaan miten paljon polttokennostoa voi kuormittaa virralla kun tunnetaan elektrolyyserin virta. Lopuksi vertaillaan elektrolyyserin tehoja sekä polttokennoston tehoja. =hyötysuhde Harjoituksessa on tarkoitus oppia, että liika ilma kuivattaa membraanit ja kennoston teho romahtaa. Kasvata ilman syöttöä (lisää puhaltimen pyörimisnopeutta) polttokennolle. Mitä tapahtuu? Vesielektrolyyseriä syötetään 10 A säädettävällä virtalähteellä. Kun virta on 5 A niin kennojännite on 2,030 V ja kun virta on 20 A niin kennojännite on 2,461 V. Polttokennoston virtaa säädetään keinokuormalla. Polttokennoston jännite on ilman sähköistä kuormaa noin 65 V (65*1,0 V). Polttokennoston jännitettä ei tulisi kuormittaa alle 39 V (65*0,6 V). Mitä tapahtuu?

6 Matkii tilannetta, jossa aurinko- ja tuulivoima tuottavat enemmän sähköä kun on kulutusta. Ensimmäinen sarake on ilmapumpun käyttöjännite ja toinen sarake on virtausanturin mittausjännite kalibroinnissa. Kolmas sarake on ilmavirtaus ja neljäs on tarvittava vetyvirtaus. Viides sarake on vastaava vetypolttokennoston sähkövirta ja kuudes on elektrolyyserin sähkövirta. pump air air H2 FC65 Elec5 V V l/min l/min A A 0,6 1,1662 0,722 0,152 0,33 5,17 0,7 1,2318 1,034 0,217 0,47 7,40 0,8 1,2846 1,309 0,275 0,60 9,37 0,9 1,3376 1,592 0,334 0,73 11,40 1,0 1,3938 1,913 0,402 0,88 13,70 1,1 1,4389 2,185 0,459 1,00 15,65 1,2 1,4808 2,445 0,513 1,12 17,51 1,3 1,5223 2,719 0,571 1,25 19,47 1,4 1,5615 2,982 0,626 1,37 21,35 1,5 1,6020 3,272 0,687 1,50 23,43 1,6 1,6320 3,488 0,732 1,60 24,97 1,7 1,6689 3,772 0,792 1,73 27,01 1,8 1,6986 4,001 0,840 1,84 28,65 1,9 1,7267 4,232 0,889 1,94 30,30 Esitehtävä: Polttokennosto tarvitsee toimiakseen ilma- tai happivirran. Laboratoriotehtävässä kennosto toimii ilmalla, joka koostuu typestä N2: 78%, hapesta O2: 21 % ja muista kaasuista 1%. Vesielektrolyyserin sähkövirta 2,3678 A pystyy hajottamaan vettä siten, että vetyä syntyy 1 litra/h. Elektrolyyserissä on viisi kennoa ja jokainen niistä tuottaa tämän määrän vetyä. Syntyvä vety syötetään PEM-vetypolttokennostolle, jossa on 65 kennoa. Vesielektrolyyserin virran pitää olla vähintään 13 (65/5) kertaa niin suuri kuin polttokennoston virta, että polttokennoston jokaiseen kennoon tulee riittävästi vetyä. Koska osa vedystä osa kulkee kennoston läpi niin tarvittava sähkövirta on yli 13- kertainen elektrolyyseriin verrattuna. (Vedyn riittävyyttä mitataan polttokennoston ulostulosta vapaasti hengittävällä polttokennostolla. Vetyä on riittävästi kun sen jännite on vähintään 3 V (4*0,75V).) Kennoreaktiot ovat kaavoissa (1) ja (2). Laske tarvittava ilmamäärä polttokennolle. Lähteet: [1] Halinen, M. Polttokennot, energiatekniikan automaation luentokalvot Saatavissa: [2] Teknologiateollisuus. Polttokennot html

7 [3] Lainattu [4] Sørensen, Bent. Hydrogen and Fuel Cells Emerging technologies and applications Oxford, United Kingdom: Academic Press. Elsevier Ltd. 2 nd Edition. ISBN: S (Knovel) [5] U.S. Department of energy. Site: Fuel cell technologies office. [6] Motiva. Sivusto: Liikenne. Vierailtu: Fuel cells for road transportation purposes - Yes or no? (Article) McNicol, B.D. Rand, D.A.J. Williams, K.R. Hydrogen storage for fuel cell vehicles Hyun Tae Hwang, Arvind Varma Challenges in hydrogen storage (Article) Schüth, F.

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio Polttokennot Matias Halinen DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio, Syksy 2007 Sisältö Luento 1 Polttokennot yleisesti Polttokennojen

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologia Viikko 3 1 DEE-54020 Risto Mikkonen Polttokennot ja vetyteknologia III periodi Luennot: Risto Mikkonen, SH 311 ti 12-14 SE 201 ke 9-10 SE201 Seminaarityöt: Aki

Lisätiedot

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Matleena Ojapalo Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Helsingin yliopisto 29.10.2010

Lisätiedot

HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA

HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA Diplomityö Tarkastaja: Lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 6. huhtikuuta

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

Polttokennojärjestelmät

Polttokennojärjestelmät AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio Polttokennojärjestelmät Matias Halinen DI, Tutkija VTT, Polttokennot Sisältö SOFC -järjestelmät Rakenne Vaatimuksia automaatiojärjestelmälle Kiinteäoksidipolttokenno,

Lisätiedot

Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa. Leena Grandell, Energiasysteemit VTT

Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa. Leena Grandell, Energiasysteemit VTT Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa Leena Grandell, Energiasysteemit VTT 2 Euroopan energiasektori murroksessa Talouskasvu lisää energian kysyntää, erityisesti kehittyvissä maissa Tekninen

Lisätiedot

VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA

VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA Sähkömagnetiikan laitos 5.10.2007 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaarityö VEDYN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN ENERGIANTUOTANNOSSA Hakala, Maija, 190144 Niemelä, Mikael, 194106

Lisätiedot

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv Mikko Oksanen MAAKAASUA JA METANOLIA KÄYTTÄVIEN KIINTEÄOKSIDIPOLTTO- KENNOJEN (SOFC) KÄYTTÖ LAIVOISSA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Kohti vedyn ANTTI KURKELA. 28 Tekniikan Maailma 1/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.

Kohti vedyn ANTTI KURKELA. 28 Tekniikan Maailma 1/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin. net PDF -kopio Kohti vedyn Kivikausi ei loppunut kivien loppumisen takia. Öljyn aika loppuu, mutta ei öljyn loppumisen takia, Saudi-Arabian entinen öljyministeri Sheikki Ahmed Zaki Yamani totesi viime

Lisätiedot

HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö

HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö HELI YRJÄNÄINEN VEDYN VALMISTUS UUSIUTUVIA ENERGIAMUOTOJA HYÖDYNTÄEN Kandidaatintyö Tarkastaja: yliassistentti Aki Korpela II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU. Antti Teräsvirta Prizztech Oy

VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU. Antti Teräsvirta Prizztech Oy VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU Antti Teräsvirta Prizztech Oy II ESIPUHE Vetyä pidetään sen korkean energiatiheyden, vähäisten päästöjen ja säilöttävyyden

Lisätiedot

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu Markku Suonpää KAO Polttokennoauto Hyundai ix35 Polttokennoauto Hyundai ix35 Tekniikkaa: Sarjahybridi Eteen sijoitettu PEM-polttokenno, eteen poikittain

Lisätiedot

BIOMETANOLIN TUOTANTO

BIOMETANOLIN TUOTANTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jussi Sievänen KYTKENTÄSUOJAPIIRIEN VERTAILU ERÄÄN POLTTOKENNOJÄRJESTELMÄN KOKOAALTOSILTAMUUNTIMEN TASASUUNTAAJASSA Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

HENRI KARIMÄKI AJONEUVOKÄYTÖN POLTTOKENNOTEHOLÄHTEEN HYBRIDISOINTI TEOREETTINEN JA KOKEELLINEN TARKASTELU. Diplomityö

HENRI KARIMÄKI AJONEUVOKÄYTÖN POLTTOKENNOTEHOLÄHTEEN HYBRIDISOINTI TEOREETTINEN JA KOKEELLINEN TARKASTELU. Diplomityö HENRI KARIMÄKI AJONEUVOKÄYTÖN POLTTOKENNOTEHOLÄHTEEN HYBRIDISOINTI TEOREETTINEN JA KOKEELLINEN TARKASTELU Diplomityö Tarkastaja: lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA

POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA Mia Vaija POLTTOAINEEN VARASTOINTI VETYAUTOISSA Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.4.2014 Tekijä(t) Mia Vaija Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

vetyteknologia Johdanto 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Johdanto 1 DEE Risto Mikkonen DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologia Johdanto 1 DEE-54020 Risto Mikkonen Polttokennot ja vetyteknologia III periodi Luennot: Risto Mikkonen, SH 311 ti 10-12 SE 100J ke 9-10 SE 100J Seminaarityöt 2

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6 ENE-C200 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään Convion Ltd:n kiinteäoksidipolttokenno ryhmätyöhön liittyvät tehtävät.

Lisätiedot

SOFC KENNOSTOT PIENIIN

SOFC KENNOSTOT PIENIIN SOFC KENNOSTOT PIENIIN STATIONÄÄRISOVELLUKSIIN Matti Noponen Elcogen Markkinat Saavutukset Yhteenveto Elcogen A/S Perustettu Virossa 2001 Valmistaa ja myy anodikannatteisia kiinteäoksidipolttokennoja Sijaitsee

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA. Harjoitustyö SMG-4050

J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA. Harjoitustyö SMG-4050 J. AHOLA, O. BERGIUS, M. FLINCK, R. PASONEN POLTTOKENNOAUTOJEN NYKYTILA Harjoitustyö SMG-4050 II SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Polttokennoautojen hyödyt ja haitat...4 2.1. Hyödyt...4 2.2. Haitat...5 3. Nykyiset

Lisätiedot

Polymeerielektrolyyttimembraanipolttokennojen

Polymeerielektrolyyttimembraanipolttokennojen SÄÄTÖTEKNIIKAN LABORATORIO Polymeerielektrolyyttimembraanipolttokennojen dynaaminen malli Markku Ohenoja ja Kauko Leiviskä Raportti B No 68, Elokuu 2008 Oulun yliopisto Säätötekniikan laboratorio Raportti

Lisätiedot

Vetypolttokennojen dynaamiset mallit

Vetypolttokennojen dynaamiset mallit SÄÄTÖTEKNIIKAN LABORATORIO Vetypolttokennojen dynaamiset mallit Janne Aarnio ja Kauko Leiviskä Raportti B No 67, Kesäkuu 008 Oulun yliopisto Säätötekniikan laboratorio Raportti B No 6, Kesäkuu 008 Vetypolttokennojen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION

PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO

Lisätiedot

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

POLTTOKENNOJEN MAHDOLLISUUDET JA RAJOITTEET JÄTTEISTÄ TUOTETUN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMISESSÄ SÄHKÖKSI JA LÄMMÖKSI

POLTTOKENNOJEN MAHDOLLISUUDET JA RAJOITTEET JÄTTEISTÄ TUOTETUN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMISESSÄ SÄHKÖKSI JA LÄMMÖKSI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö POLTTOKENNOJEN MAHDOLLISUUDET JA RAJOITTEET JÄTTEISTÄ TUOTETUN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMISESSÄ

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit Työstä vastaa Tanja Kallio (tanja.kallio@aalto.fi)

Lisätiedot

Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Toimittajat: M. Ohlström, I. Savolainen VTT Prosessit Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Taustatyö kansallisen ilmastostrategian päivitystä varten KTM Julkaisuja 1/2005 Energiaosasto Julkaisusarjan

Lisätiedot

Demo2013 kokeilualustahanke

Demo2013 kokeilualustahanke Demo2013 kokeilualustahanke Tekesin Polttokennot-ohjelman Vuosiseminaari Hanasaaren kulttuurikeskus 13.92011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari 15.11.2018 Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 ADAS Advanced Driver Assistant System Automaattiajo ja Platooning

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vety energiantuotannossa

Vety energiantuotannossa Rakenteiden Mekaniikka Vol. 42, Nro 4, 2009, s.218 234 Vety energiantuotannossa Pauli Jumppanen Tiivistelmä.Artikkelissa käsitellään vetyä polttoaineena sekä vetyyn perustuvan energiantuotannon kehittämiseen

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Olof Widén Suomen Varustamot 28/11/2018 FMC Merja Salmi-Lindgren 1 Merenkulun Megarendit 1. Digitalisaatio ja automaatio 2. Ilmaston muutos

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Veden ja glukoosin mallinnus

Veden ja glukoosin mallinnus Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.

Lisätiedot

Demo2013 kokeilualustahanke esittely

Demo2013 kokeilualustahanke esittely Demo2013 kokeilualustahanke esittely Joulukuu 2011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen projektihallintatiimi Tekesin Polttokennot-ohjelma tutkii,

Lisätiedot

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen

Lisätiedot

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vedyn ja polttokennojen mahdollisuudet Oulun seudulla, Aamiaissessio Oulussa Jari Ihonen, VTT, Heidi Uusalo, VTT, Juhani Laurikko,

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Katsaus uudenaikaisiin energianlähteisiin

Katsaus uudenaikaisiin energianlähteisiin Katsaus uudenaikaisiin energianlähteisiin Pauli Koski Publications 10/2006 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Julkaisuja 24 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Julkaisuja 24 Katsaus uudenaikaisiin

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

MIKSI VETY? OY WOIKOSKI AB SALES DIRECTOR JUSSI RISSANEN

MIKSI VETY? OY WOIKOSKI AB SALES DIRECTOR JUSSI RISSANEN MIKSI VETY? OY WOIKOSKI AB SALES DIRECTOR JUSSI RISSANEN ESTABLISHED IN 1882 ANNUAL TURNOVER 50 MILLION (2015) FAMILY COMPANY MANUFACTURES BOTH MEDICAL AND TECHNICAL GASES SELLS AND SUPPLIES OWN PRODUCTS

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon 1 Korroosio lyhentää lämpöputkien käyttöikää. Seuraavassa korroosion kolme yleisintä syytä ja niiden eliminointi. 2 Korroosion

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot