JANNE JÄRVINEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JANNE JÄRVINEN 193833 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA"

Transkriptio

1 JANNE JÄRVINEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN AJONEUVOJEN NYKYTILA Tekniikan kanditaatintyö Tarkastaja: Leht. Risto Mikkonen

2 1 TIIVISTELMÄ Tällä hetkellä Suomessa myytävien uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 162,8 g/km, mikä on 4,8 grammaa enemmän kuin Euroopan keskiarvo ja 22,8 grammaa enemmän kuin Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tälle vuodelle. Hybridija dieseltekniikalla päästäisiin helposti asetettuun tavoitteeseen, mutta toistaiseksi hybridiautojen korkea hinta hillitsee niiden suosiota. Dieselautojen suosio on kasvanut roimasti voimaan tulleen uuden autoveron myötä. Ympäristöystävällisiä ajoneuvoja voidaan valmistaa polttomoottori-, hybridi-, sähkö-, vety-, kaasu- tai paineilmatekniikalla. Polttomoottori on tällä hetkellä yleisin ja edullisin tekniikka ja parhaimmillaan hyvin ympäristöystävällinen. Hybridit ovat hankintahinnaltaan kalliita, mutta erittäin toimivia paketteja jo nykyään. Sähköautot ovat suhteellisen kalliita ja niihin liittyy ongelmia yhtäjaksoisen ajomatkan ja akkujen latauksen suhteen. Vetyautoja valmistetaan kahdella eri tekniikalla joista polttokennoauto on yleisempi. Polttokennossa vedystä valmistetaan sähköä kemiallisesti ja sähköllä pyöritetään moottoria. Toinen vaihtoehto on rakentaa muunneltu polttomoottori, jossa vetyä voidaan käyttää polttoaineena. Vedyn ongelmia ovat huono energiatiheys, varastointi ja tankkauspisteiden pieni lukumäärä. Kaasuautojen valmistajat ja kaasun tuottajat markkinoivat maakaasua ekologisena polttoaineena, mutta todellisia kulutus- ja päästölukemia on huonosti saatavilla. Paineilmakäyttöisistä ajoneuvoista on olemassa vasta prototyyppejä ja paperisuunnitelmia, eikä niitä voi ostaa vielä mistään, mutta tekniikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa pieni energiankulutus kuljetulla matkalla on ensisijaisen tärkeää. Tällä kriteerillä sähköauto vetää ylivoimaisesti pisimmän korren kuluttaen sadalla kilometrillä vain puolet seuraavaksi tulleiden pienen dieselauton ja polttokennoauton kuluttamista energiamääristä. Suomessa ympäristöystävällisiä ajoneuvoja aletaan pikkuhiljaa tukea tai paremminkin niiden hankinnasta ja omistamisesta ei enää rangaista. Ruotsissa ollaan tässä asiassa paljon Suomea ja muuta Eurooppaa pidemmällä. Euroopassa kuitenkin tehdään paljon töitä ympäristöystävällisten ajoneuvojen eteen ja Euroopan standardeja on otettu käyttöön myös Kiinassa ja Intiassa. Yhdysvalloissa ja Japanissa on molemmissa aivan omat säännöksensä ja kannustimet ympäristöystävälliseen autoiluun. Yhdysvalloissa on tosin suuria eroavaisuuksia eri osavaltioiden välillä. Lähitulevaisuudessa useimmat autovalmistajat tuovat myyntiin hybridimalleja ja niiden hinnat tulevat varmasti laskemaan nykyisestä. Pidemmällä aikavälillä sähköautot muodostunevat yleisimmäksi liikkumismuodoksi.

3 2 SISÄLLYS Tiivistelmä... 1 Sisällys... 2 Termit ja niiden määritelmät Johdanto Ekoautot nyt Liikenteessä nyt Tekninen toteutus Polttomoottori Hybridi Sähköauto Vetyauto Kaasuauto Paineilma Vertailu Ympäristöystävällisyys Kustannukset ja käytännöllisyys Yhteiskunta ja ympäristöystävälliset ajoneuvot Ympäristöystävälliset ajoneuvot suomessa Ympäristöystävälliset ajoneuvot Euroopan Unionissa Ympäristöystävälliset ajoneuvot maailmalla Tulevaisuudennäkymiä Lähteet... 21

4 3 TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Eco-malli, Ympäristöystävällisenä myytävä eco-lisänimellä varustettu malli. Hyötysuhde, Polttoaineen potentiaalienergiasta hyötykäyttöön saatu teho. NiMH-akku, Nikkelimetallihydridiakku. Plug-in hybridi, Sähköverkosta ladattava hybridiauto.

5 4 1. JOHDANTO Ilmastonmuutos ja korkea öljyn hinta ovat tehneet ympäristöystävällisistä ajoneuvoista kiinnostavia median, laitevalmistajien ja kuluttajien kannalta. Tämä näkyy muun muassa suurilla automessuilla, joissa miltei jokainen suuri autovalmistaja esittelee hybridi-, sähkö-, vety- tai kaasuautoja. Kuluttajien kiinnostus näkyy suoraan uusien ajoneuvojen rekisteröintitilastoista. Erilaisilla tekniikoilla toteutettujen ajoneuvojen vertailu voi kuitenkin olla vaikeaa asiaan syvällisemmin perehtymättä. Tämän työn tarkoitus on kartoittaa ympäristöystävällistä autoilua ja eritoten autoja niiden todellisen ympäristöystävällisyyden perusteella. Pelkkien ympäristönäkökulmien lisäksi pohditaan myös eri vaihtoehtojen edellytyksiä yleistyä taloudelliselta ja tekniseltä kannalta.

6 5 2. EKOAUTOT NYT Tällä hetkellä ympäristöystävällisinä myydään erilaisia autoja. Monet valmistajat ovat lähteneet kehittämään pienillä muutoksilla perusmalleistaan ympäristöystävällisempiä toisaalta jotkin valmistajat ovat tehneet täysin sähkötoimisia autoja. Poltto- ja sähkömoottoreilla ja niiden yhdistelmillä kulkevien ajoneuvojen lisäksi viime vuosina on esitelty prototyyppejä muun muassa paineilmalla ja vedyllä toimivista ajoneuvoista Liikenteessä nyt Uusinta tekniikkaa Suomessa liikenteessä olevista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista edustavat Toyotan ja Hondan myymät hybridit, joissa polttoainetaloutta ja suorituskykyä on parannettu polttomoottorin yhteyteen sijoitetulla sähkömoottorilla. Näillä malleilla molemmat valmistajat saavuttavat alle viiden litran bensiinin kulutuksen sadalla kilometrillä. Hiilidioksidipäästöissä tämä tarkoittaa Toyotalla 104 grammaa ja Hondalla 109 grammaa kilometrillä [1, 2]. Vastaavan kokoinen pieni perheauto aiheuttaa Diesel-moottorilla grammaa ja Otto-moottorilla grammaa hiilidioksidipäästöjä kilometrillä. Pieniin päästöihin ja alhaiseen kulutukseen voidaan päästä myös istuttamalla pieneen autoon pieni ja energiatehokas Diesel-moottori. Ajoneuvorekisterikeskuksen uusien autojen tietokannan mukaan uusista autoista pienipäästöisin on Smart Fortwo joka pienimmällä moottorivaihtoehdollaan pääsee 88 gramman hiilidioksidipäästöihin kilometriltä. [3]. Kuvaaja 1. Uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt kilometrillä.

7 6 Yllä esitetystä kuvaajasta nähdään että vaikka erittäin pienipäästöisiä autoja on saatavilla, uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt jäivät syyskuussa 2008 keskimäärin 162,8 grammaan kilometrillä, mikä on 22,8 grammaa enemmän kuin Eurooppa-neuvoston vuonna 2006 asettama tavoite vuosille Samalla asetettiin tavoite 120 gramman keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä uusille autoille vuodelle [4] Kehitystä parempaan on kuitenkin havaittavissa sillä vuoden 2007 uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 177,36 grammaa kilometriltä. [3]. Kuvaajasta näemme myös että Suomessa uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt pysyivät hyvin tasaisina vuoden 2007 loppuun asti. Jyrkkä pudotus päästöissä johtunee ajoneuvoveron uudistuksesta, jossa uuden auton autovero määräytyy osittain hiilidioksidipäästöjen perusteella. Kehityksestä huolimatta Suomi on uusien autojen päästöjen osalta noin 4,8 grammaa muuta Eurooppaa jäljessä [6] tämä voi osittain johtua pienten autojen suosiosta Euroopan suurissa kaupungeissa. Valitettavasti uusien autojen päästöt eivät ole kovin merkittäviä liikenteen kokonaispäästöjen osalta sillä Suomessa liikennöivistä henkilöautoista vain noin 2,3% on saman vuoden aikana hankittuja. [3]

8 7 3. TEKNINEN TOTEUTUS Ympäristöystävällisyys voidaan määrittää monella tavalla, joista yleisin on ajoneuvon päästöt. Tämän lisäksi valmistajat ovat monissa eco-malleissaan käyttäneet luonnonmukaisia materiaaleja ja panostaneet käytöstä poistetun ajoneuvon kierrätettävyyteen. Kierrätys- ja valmistusmateriaalitietojen vaikean saatavuuden vuoksi tässä työssä on paneuduttu ajoneuvojen käytönaikaiseen ympäristöystävällisyyteen. Pieniin päästöihin pyritään erilaisin keinoin ja seuraavassa on esitelty tekniset ratkaisut joita valmistajat ovat kehitelleet Polttomoottori Polttomoottori on edelleen yleisin ympäristöystävällisinä pidettyjen autojen voimanlähde ja sen hyötysuhdetta on saatu parannettua viime vuosina merkittävästi muun muassa polttoaineen suorasuihkutuksen ja ahtimien avulla. Tällä hetkellä myynnissä olevista autoista ympäristöystävällisimmät kulkevat pienen Diesel-moottorin voimalla. Diesel-moottorin hyötysuhde on lähtökohtaisesti huonompi kuin Ottomoottorin, mutta polttoaineesta ja moottorin toiminnasta johtuen Diesel-moottorille voidaan sallia korkeampi puristussuhde kuin Otto-moottorille ja siten kokonaishyötysuhde saadaan paremmaksi. Teoreettinen maksimihyötysuhde Dieselprosessille saadaan laskettua seuraavasta kaavasta & " =1# 1 )&, % #1 ) ( + ( + ' $ % #1 *' %(, #1) * Vastaava hyötysuhde Otto-moottorille on puolestaan seuraavanlainen! " =1# 1 $ % #1 Kaavoissa ε tarkoittaa puristussuhdetta, ϕ täytössuhdetta ja γ isentrooppivakiota.! Diesel-moottorille voidaan sallia korkeampi puristussuhde kuin Otto-moottorille koska polttoaine suihkutetaan sylinteriin vasta puristussyklin lopussa, jolloin ei ole vaaraa ennenaikaisesta syttymisestä. Otto-moottoriin puolestaan ruiskutetaan polttoaineen ja ilman seos jo puristussyklin alussa ja puristussuhdetta nostettaessa seos saattaa syttyä

9 8 ennen aikojaan aiheuttaen nakutusta ja mahdollisesti vaurioittaen moottoria. Lisäksi Diesel-moottori toimii Otto-moottoria paremmin osakuormalla mistä on etua erityisesti ajoneuvokäytössä jossa huipputehoa tarvitaan harvoin. [7 s.56-59, ] Sijoittamalla yllä oleviin kaavoihin Otto- ja Diesel-prosessien tyypilliset puristussuhteet, jotka ovat 7 11 ja 12 16, saadaan teoreettisiksi hyötysuhteiksi Ottomoottoreille 25 32% ja Diesel-moottoreille 30 42%. [7 s , ] Paremman hyötysuhteen lisäksi Dieselin käyttöä puoltaa itse polttoaineen ympäristöystävällisyys. Bensiinilitran valmistuksessa syntyy haitallisia hiilidioksidipäästöjä 340 grammaa kun diesellitran valmistuksessa päästöjä syntyy vain 130 grammaa. Lisäksi yhden diesellitran valmistuksessa kuluu vain 5,3% polttoaineen sisältämästä energiasta kun bensiinillä energiaa kuluu 17% litran sisältämästä energiasta. [7 s.145, 8] Molempien moottoreiden toimintaa voidaan tehostaa ahtamalla, mikä tarkoittaa prosessiin syötettävän ilman paineen nostamista. Suurin osa nykyaikaisista Dieselmoottoreista käyttää ahdinta ja monet Otto-moottoritkin on varustettu ahtimella. Käytännössä ahtamalla saadaan pienemmästä moottorista suurempi teho paremmalla hyötysuhteella. Esimerkiksi ahdetulla Otto-moottorilla varustettu Volkswagen Golf 1,4 TSI 90 kw aiheuttaa 139 gramman hiilidioksidipäästöt, kun samankokoinen ja vain 59 kw tuottava ahtamaton moottori aiheuttaa samassa autossa 165 gramman päästöt. [3] Polttomoottorit tarvitsevat kumppanikseen vielä voimansiirron joka osaltaan kuluttaa energiaa ja pienentää polttomoottoriautojen kokonaishyötysuhdetta entisestään Hybridi Hybridi tarkoittaa ajoneuvoa, jossa on kaksi toisiaan tukevaa voimanlähdettä. Käytännössä tämä tarkoittaa polttomoottoria ja sähkömoottoria, joista sähkömoottori liikuttaa ajoneuvoa pienillä nopeuksilla, pienentää polttomoottorin kuormaa kiihdytyksissä ja yleensä ottaa energiaa talteen jarrutuksissa. Tällä hetkellä markkinoilla olevissa hybrideissä sähkömoottoreihin on yhdistetty pienehkö Otto-moottori, mutta etenkin ranskalaiset autonvalmistajat ovat esitelleet melko valmiin näköisiä prototyyppejä malleista joissa sähkömoottori on yhdistetty Diesel-moottoriin. Tällä tavoin dieselin parempaa hyötysuhdetta saadaan parannettua entisestään ja päästöt pienenevät. Eri valmistajat rakentavat hybridinsä hieman eri periaatteilla. Honda ja muutamat muut valmistajat käyttävät polttomoottorin yhteyteen integroitua litteää sähkömoottoria joka toimii sekä moottorina että generaattorina ja tehostaa moottorin toimintaa ennen vaihteistoa.[2] Toyotan hybridissä on erikseen generaattori ja sähkömoottori jotka

10 9 muodostavat Hybrid Synergy Drive nimellä kulkevan kokonaisuuden.[1] Toisaalta osa valmistajista on esitellyt hybridejä, joissa eturenkaita pyörittää polttomoottori ja takarenkaita sähkömoottori. Seuraavassa kuvassa hiukan havainnollisemmin Hondan ja Toyotan toteutuksista. Kuva 1. Hondan (vasemmalla) ja Toyotan (oikealla) hybridivoimanlähteide toteutus. Moottoreiden lisäksi hybridiautoissa täytyy olla energiavarastot. Polttoaine varastoidaan tavanomaiseen polttoainesäiliöön, mutta sähkömoottoreiden vaatima energia pitää varastoida akkuihin tai muihin vastaaviin energiavarastoihin. Edellä mainituissa Hondan ja Toyotan hybrideissä energia varastoidaan NiMH-akkuihin, jotka Hondassa on sijoitettu tavaratilan ja takaistuinten selkänojan väliin ja Toyotassa tavaratilan alle. [1,2] Sähköauton ja hybridiauton väliin mahtuu vielä plug-in hybridit, jotka voidaan ladata tavallisesta sähköpistokkeesta ja siten ajaa akustoon varastoidun energian turvin pieniä matkoja kokonaan ilman polttomoottoria. Toistaiseksi mikään suuri automerkki ei ole tuonut markkinoille tehdastekoisia plug-in hybridejä, mutta Toyota on luvannut Priukseen perustuvan mallin kauppoihin 2010 mennessä. [8] Myös Valmet Automotive aloittaa Uudessakaupungissa urheilullisen plug-in hybridin, Fisker Karman, valmistuksen vuoden 2009 lopulla. [9] 3.3. Sähköauto Sähköautot olivat ensimmäisiä tuotantoon ehtineitä hevoskärryjä korvanneita ajoneuvoja ja jo varhaisimmissa malleissa nähtiin samankaltaista tekniikkaa kuin uusimmissa sähköautomarkkinoille tulevissa malleissa nykyään. Sähköauto on ajoneuvo joka liikkuu sähkömoottorin voimalla. Moottori saa tarvittavan energiansa akuista, jotka ovatkin sähköauton yleistymisen suurin ongelma. Tällä hetkellä liikenteessä olevissa autoissa on käytännössä joko lyijyakkuja tai NiMH-akkuja joiden käytöstä on pitkät kokemukset ja niiden tiedetään toimivan luotettavasti. Molempien akkutyyppien ongelmana on kuitenkin lyhyt käyttöikä; NiMH-akuilla noin 500 lataussykliä, lyijyakuilla noin 300 lataussykliä. Molempia tekniikoita rasittaa myös pieni energiatiheys, NiMH-akuilla 0,2 0,4 MJ/kg ja lyijyakuilla 0,1 0,2 MJ/kg. Uusissa

11 10 prototyypeissä ja piensarjatuotantoautoissa käytetään pääsääntöisesti lithium-akkuja, joiden energiatiheys on tyypillisesti 0,3-0,7 MJ/kg ja lataussyklien määrä ennen kuin vajotaan alle 80% alkuperäisestä varaustehosta on yleisesti kolmestasadasta jopa yli tuhanteen. Lisäksi lithium-akkujen latausaika on tyypillisesti noin puolet NiMH-akun latausajasta ja noin neljännes lyijyakun vastaavasta. [10] Lithium-akkujen ongelma on kuitenkin tekniikan keskeneräisyys ja siitä johtuvat epävakaisuusongelmat. Lithium-akkujen valmistajat ovat joutuneet vetämään akkuja takaisin niiden aiheuttaessa tulipaloja tai räjähdyksiä kuluttajien laitteissa. Akkujen turvallisuusongelmat liittyvät usein oikosuluista aiheutuviin ylikuumenemisiin. Yhden pisteen ylikuumeneminen puolestaan aiheuttaa usein akkujen sisäisten eristemateriaalien sulamisen, jolloin oikosulku laajenee ja tästä voi seurata jopa räjähdys. Uusia teknisiä ratkaisuja kehitellään kuitenkin jatkuvasti ja monet vaikuttavatkin hyvin lupaavilta. Yksi monien valmistajien suosima ratkaisu on elektrolyyttimateriaalin korvaaminen entistä paloturvallisemmilla materiaaleilla. Monilla materiaaleilla hävitään hiukan varaustehossa mutta sähköautojen suurissa akustoissa turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. [11] Pelkästään sähköllä kulkevissa autoissa hyödynnetään myös jarrutusenergia liikkumiseen, tämä on helppoa ja käytännöllistä koska miltei kaikki sähkömoottorit toimivat jarrutettaessa automaattisesti generaattoreina. Jarrutusenergia johdetaan tasasuuntauksen jälkeen takaisin akkuihin tai väliaikaisesti kondensaattoreihin, joista se voidaan hyödyntää jälleen kiihdytyksessä. Sähköautojen jarrutusenergian talteenotto on parantunut huomattavasti ja uusimmissa malleissa saadaan jopa 73% liike-energiasta takaisin akkuihin. [12] Sähköauton suurin etu on moottorin hyvä hyötysuhde ja laaja vääntöalue. Tämä mahdollistaa suoran vedon moottorista renkaisiin jolloin voimansiirrosta ei aiheudu häviöitä. Parhaana esimerkkinä napamoottorit, jotka voidaan sijoittaa tarvittaessa vaikka jokaiseen renkaaseen erikseen. Tällä saavutetaan todella alhainen painopiste ja saadaan auton kaikki tila hyötykäyttöön. Esimerkiksi japanilainen luksuslimusiinin prototyyppi KAZ on toteutettu napamoottoreilla. KAZin akut on asennettu lattian sisään ja vetävät moottorit on pyörien navoissa. Tällä tavoin auton lattia on täysin tasainen ja saman pohjalevyn päälle voidaan tehdä hyvin erilaisia ajoneuvoja. [12] Tällä hetkellä myynnissä on muutamia erilaisia sähköautoja. Suurin osa myytävistä sähköautoista on muunnettu tavallisista polttomoottorilla varustetuista malleista, esimerkkinä mainittakoon Espoon kaupungin ja Fortumin yhteistyössä hankkimat Micro Vett Doblo Electric autot. Doblo on muunnettu tavallisesta polttomoottoriversiosta täysin sähkötoimiseksi korvaamalla moottori sähköisellä ja asentamalla akusto tavaratilaan. Sähköautot ovat osa Fortumin ja Espoon kaupungin sähköautokokeilua jossa on tarkoitus rakentaa useita latausasemia ja kokeilla tekniikan toimivuutta

12 11 jokapäiväisessä käytössä. [13] Suomalainen Sähköautot nyt projekti on ottanut tavoitteekseen rakentaa Toyota Corollan pohjalta sähköauton, jonka hinta ei olisi korkeampi kuin perinteisellä polttomoottorilla varustetun Corollan. Näitä autoja on jo tilattu Norjaan 500 kappaletta ennen ensimmäisenkään valmistumista. [14] Toinen vaihtoehto on rakentaa täysin uusi automalli aivan alusta asti sähkötoimiseksi. Kun auton suunnittelussa otetaan heti huomioon sähkökäytön erityisvaatimukset ja toisaalta edut, saadaan parhaassa tapauksessa rakennettua huomattavasti toimivampi kokonaisuus. Esimerkiksi sähköauton akusto voidaan sijoittaa auton alustaan, jolloin se osaltaan alentaa ajoneuvon painopistettä, eikä myöskään syö tavaratilaa niin paljoa. Lisäksi sähköauto on rakenteeltaan periaatteessa yksinkertaisempi ja siten valmistuskustannuksetkin voisivat laskea suursarjatuotannon myötä jopa perinteisiä autoja alemmas. Markkinoille on ehtinyt muutamia sähköisiksi suunniteltuja autoja. Esimerkiksi Norjassa on myynnissä pieni kaupunkiauto Think ja Intialaisvalmisteinen Reva G-wiz. Näistä Think on mielenkiintoisempi sen ollessa aivan oikea auto, siinä missä Reva on lähinnä mopoautoon verrattava kulkuneuvo. Thinkille luvataan huippunopeudeksi 100 km/h ja ajomatkaksi yhdellä latauksella km laskentatavasta ja ajonopeudesta riippuen. Varustukseen kuuluvat myös turvatyynyt etumatkustajille ja auto on törmäystesteissä täyttänyt Euroopan unionin asettamat henkilöauton turvallisuusvaatimukset.[15, 16] 3.4. Vetyauto Vetyautosta on pitkään ennustettu tulevaisuuden ainoaa oikeaa ratkaisua saasteettomaan liikkumiseen. Tämä onkin periaatteessa mahdollista, jos vety vain saadaan tuotettua saasteettomasti vaikkapa tuulivoimalla. Vedyllä kulkevia autoja on käytännössä kahdenlaisia, joista tunnetumpi on polttokennoauto. Polttokennoautossa vedystä tuotetaan sähköä polttokennossa ja reaktiotuotteina syntyy ainoastaan puhdasta vettä. Polttokennon tuottama sähkö ohjataan ensin akkuihin ja sieltä edelleen sähkömoottoriin josta eteenpäin polttokennoauton toiminta on täysin samanlaista kuin sähköautossa. Honda on ensimmäinen valmistaja joka on saanut polttokennoautonsa sarjavalmistukseen ja myyntiin asti. Hondan polttokennoauto on nimeltään FCX Clarity. Clarityssa on 100 kilowatin polttokenno, joka lataa lithium-akkua, josta puolestaan otetaan voima sähkömoottorille. [17] Toinen tapa toteuttaa vetyauto on polttaa vetyä polttomoottorissa. Tien päälle malleja ovat saaneet Mazda ja BMW. Mazda käyttää omassa vetyautossaan muunneltua kiertomäntämoottoria, mutta vaikka esittelymalli olikin koeajettavana Japanissa

13 12 automessuilla lokakuussa, siitä ei ole juuri tullut teknisiä yksityiskohtia julkisuuteen. [18] BMW:n ratkaisu on normaali polttomoottori, jossa poltetaan vetyä. Tässäkin tapauksessa syntyvät päästöt ovat lähinnä vesihöyryä, typen oksideja ja muutamia milligrammoja hiilidioksidipäästöjä voiteluaineista. BMW:n vedyn tankkausasemilla vety reformoidaan maakaasusta, josta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta valmistajan omien tietojen mukaan BMW Hydrogen 7 mallin todelliset hiilidioksidipäästöt ovat noin 75 grammaa kilometrillä. [19,20] Vetyautojen ongelmana on vedyn varastointi ajoneuvossa ja itse vedyn tuottaminen tankkausasemille. BMW käyttää vetyautossaan nestemäistä vetyä, josta kuitenkin aiheutuu muutamia ongelmia. Ensinnäkin vedyn energiasisällöstä kuluu noin 28% nesteyttämiseen. Lisäksi vety höyrystyy 20,25 Kelvinin lämpötilassa joten vetysäiliön eristykseltä vaaditaan paljon. Muita kaupallisesti toteutettuja vetyvarastoja ovat kaasuvarastot ja metallihydridit. Kaasumainen varasto ei ole ajoneuvokäytössä kaikkein ideaalisin, sillä litra paineistettua vetykaasua sisältää vain noin kaksi kilojoulea energiaa. Tästä huolimatta Honda käyttää polttokennoautossaan paineistettua vetykaasua. Metallihydridejä käytetään usein energiavarastoina polttokennojen kanssa. Metallihydridivarastojen etuna kahteen muuhun tekniikkaan on suuri vetymäärä tilavuudessa. Toisaalta koska vetyä varastoidaan metallien kidehilaan, kertyy varastolle paljon painoa. Vedyn tuottaminen on periaatteessa yksinkertaista, mutta siihen kuluu aina energiaa ja tällä hetkellä yleisimmässä vedyn tuotantotavassa myös maakaasua. Vetyä voidaan tuottaa myös elektrolyysin avulla vedestä. Elektrolyysin haittapuolena on yhden vetylitran tuottamiseen kuluva 16 kilojoulen energia.[14 s , 15] 3.5. Kaasuauto Kaasuautoissa sovelletaan Ottomoottoritekniikkaa siten että bensiinin sijaan polttoaineena käytetään neste-, maa- tai biokaasua. Useimmissa kaasuautoissa voidaan tarvittaessa käyttää myös bensiiniä mikäli kaasua ei ole saatavilla. Kaasun etuna bensiiniin verrattuna on noin 20 % bensiinikäyttöistä autoa pienemmät hiilidioksidipäästöt. Lisäksi käyttökustannukset ovat jopa 50% pienemmät kuin bensiinikäyttöisellä autolla. Ympäristön kannalta parasta kaasuautoilua on biokaasulla ajaminen. Biokaasua eli metaania syntyy eloperäisen materiaalin hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Biokaasun talteenotto on tärkeää jo siksi, että metaani sellaisenaan on hiilidioksidiakin voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kun metaani vielä hyödynnetään liikenteen polttoaineena, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita paranevat ympäristövaikutukset entisestään. [22, 23] Kaasuautojen valmistajat eivät jostain syystä ilmoita tarkkoja päästöarvoja valmistamilleen ajoneuvoille ja siitä syystä niitä ei käsitellä tämän enempää tässä työssä.

14 Paineilma Ranskalaisen formulainsinööri Guy Negren suunnitelma on valmistaa paineilmalla toimivia ajoneuvoja, mäntämoottorin periaatetta soveltaen. Motor Development International eli MDI on valmistanut ja suunnitellut useita eri sovelluksia, jotka käyttävät ilmamoottoritekniikkaa. Yrityksen mukaan ilmamoottori soveltuu erinomaisesti kaikenlaisiin ajoneuvoihin trukeista lentokoneisiin. Pelkän paineilman käytön lisäksi joissain malleissa käytetään polttoainetta lämmittämään ilmaa, jolloin tarvittu teho saadaan aikaan pienemmällä ilmamäärällä. Paineilma varastoidaan ajoneuvojen pohjarakenteisiin sijoitettuihin hiilikuitusäiliöihin 300 barin paineella. Itse ajoneuvon kori valmistetaan komposiittimateriaaleista ja lasikuidusta mahdollisimman kevyeksi ja lujaksi. Yhtiön mukaan korin valmistuksessa käytetty materiaali imee itseensä törmäyksen aiheuttamia voimia jopa 4,2 kertaa terästä tehokkaammin. Painavampia malleja varten MDI on suunnitellut alumiinisen runkorakenteen, joka kootaan liimaamalla. Koko ilma-auton kiinnostavin ominaisuus on kuitenkin hinta ja käyttökustannukset. Uusien valmistustekniikoiden ansioista autojen hintojen odotetaan pysyvän hyvin alhaisina, ja euron välillä. Kaupunkikäytössä MDI:n autot käyttävä pelkästään paineilmaa jota niihin voi tankata edullisesti huoltoasemilta tai säiliöt voi täyttää auton omalla sähkökäyttöisellä kompressorilla muutamassa tunnissa. Maantiellä bensiiniavusteisena autoilla pitäisi päästä jopa 800 kilometrin ajomatkaan yhdellä tankkauksella, polttoaineen kulutuksen ollessa alle kaksi litraa sadalla kilometrillä. Valmistaja lupailee ensimmäisen tuotantomallin myyntiin tuloa vuodelle [24]

15 14 4. VERTAILU Tässä kappaleessa vertaillaan olemassa olevia ympäristöystävällisiä ajoneuvoja. Paineilmakäyttöiset autot on jätetty vertailun ulkopuolelle, koska ne eivät ole vielä kuluttajan ulottuvilla missään päin maailmaa. BMW:n Hydrogen 7 on otettu mukaan vertailuun vaikka sitä ei ole saatavilla kuin muutaman sadan auton erikoiserä, mutta BMW:llä on pitkä historia vetyautojen valmistuksesta ja siten sen malli on otettava huomioon Ympäristöystävällisyys Ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon kunkin tekniikan aiheuttama ympäristökuorma kokonaisuudessaan. Esimerkiksi ajoneuvon valmistamisessa kuluu materiaaleja ja käytöstä poistettaessa jäljelle jää jätettä. Seuraavassa vertaillaan todellisia päästöjä joita eri vaihtoehdot aiheuttavat. Ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia on kuljetettava mukana, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia energiavaraston energiatiheydelle. Esimerkiksi alussa mainittu pienipäästöisin Suomessa myytävä henkilöauto kuluttaa 3,3 litraa dieseliä sadalla kilometrillä, kerrottaessa dieselöljylitran sisältämä energia kulutuksella, saadaan sadalla kilometrillä kuluneeksi energiaksi noin 118 MJ. Kun tähän energiankulutukseen lisätään vielä dieselin valmistuksessa kulunut energia, 1,9 MJ/l, saadaan kokonaiskulutukseksi noin 125 MJ sadalla kilometrillä. [7 s.145, 8] Henkilöautossa kulutetusta energiasta vain murto-osa käytetään auton liikuttamiseen. Suurin osa kuluu häviöihin aluksi moottorissa, sen jälkeen vaihteistossa sekä erilaisissa lisälaitteissa. Siksi henkilöauton hyötysudetta on vaikea määrittää tarkasti. Karkeasti arvioiden henkilöauton hyötysuhde on noin 20%, eli teoriassa autoa voidaan liikuttaa sata kilometriä noin 25 MJ:lla energiaa. Seuraavaan taulukkoon on koottu eri tekniikoilla toteutettujen autojen päästöjä ja energiankulutuksia. Suomen markkinoilla olevat ajoneuvot on valittu ajoneuvorekisterikeskuksen EKOAKE-palvelusta vastaamaan ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin Toyotan Prius hybridiautoa. Sähköauto Think [15], BMW Hydrogen 7 [19, 20] ja Honda Clarity [17] ovat kaikki vähintään piensarjatuotannossa ja myynnissä.

16 15 Smart Fortwo Toyota Corolla 1,6 VVT-i Volkswagen Golf 2,0 TDI Toyota Prius Think BMW Hydrogen 7 Käyttövoima diesel bensa diesel bensa sähkö vety vety Yhdistetty kulutus sadalla kilometrillä Hiilidioksidipäästöt kilometrillä Käytetty energia Sadalla kilometrillä 3,3 l 6,7 l 4,5 l 4,3 l 16,6 kwh 3,3 kg vetyä Honda Clarity 0,9 kg vetyä 88 g 157 g 119 g 104 g - 75 g 67 g 125 MJ 250 MJ 170 MJ 160 MJ 60 MJ 141 MJ 127 MJ Liikuttava moottori Diesel Otto Diesel Otto / sähkö Sähkö Otto Sähkö Massa Taulukko 1. Energiankulutuksen vertailua [3, 7, 20, 21, 15, 17, 25] Taulukkoon kootut energiankulutuslukemat on laskettu polttoaineiden lämpöarvojen ja valmistajan ilmoittamien kulutuksien mukaan. Thinkin hiilidioksidipäästöjä ei ole kirjattu koska ne riippuvat pelkästään sähkön tuotantotavasta. Kuten taulukosta näemme, sähkökäyttöinen auto kuluttaa selvästi vähiten energiaa. Lukemissa ei kuitenkaan olla otettu huomioon esimerkiksi auton sisäilman lämmittämistä talvella. Sähkömoottorin hyvän hyötysuhteen vuoksi siitä ei jää yli hukkalämpöä vastaavia määriä kuin perinteisistä polttomoottorilla kulkevista ajoneuvoista Kustannukset ja käytännöllisyys Pelkästään energian kulutuksen perusteella ajoneuvoja ei voida verrata toisiinsa. Eri tekniikoiden edut ja rasitteet vaikuttavat paljon niiden mahdollisiin käyttötarkoituksiin. Seuraavassa taulukossa käydään läpi eri vaihtoehtojen yleistymiseen vaikuttavia seikkoja.

17 16 Smart Fortwo Toyota Corolla 1,6 VVT-i Hinta e e Polttoaine- tai energia-kulut / 100 km Volkswagen Golf 2,0 TDI Toyota Prius e e Think e BMW Hydrogen 7 Honda Clarity - 600e / kk 3,6 e 8,6 e 5 e 5,5 e 2 e 6,4 e 4,4 e Toimintasäde 1000 km km 1000 km 170 km Tankkaus Huoltoasemat = = = Lataus 10 h 200 km 450 km Tankkausas ema 8 minuuttia Tankkausase ma Tankkausverkosto hyvä = = = = huono huono Taulukko 2. Käytännön ominaisuuksia. [3, 7, 20, 21, 15, 17, 25, 26, 12] Polttoaineiden hinnat ovat Suomen keskihintoja [26] ja sähkön hinnaksi on oletettu 12,5 snt / kwh. Kuten taulukosta nähdään, kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välillä on suuri ero, mutta muut asettuvat melko hyvin samoihin hintoihin. Toimintasäteensä vuoksi sähkö- ja vetyautojen käyttö rajoittuu lähinnä kaupunkeihin ja lähialueille. Erityisesti sähköauton jonka akuston lataus täyteen kestää kymmenen tuntia normaalista pistorasiasta. Vetyautojen käyttöä rajoittaa myös tankkausasemien harvinaisuus, BMW:n vetyauton etuna on kuitenkin mahdollisuus käyttää tavallista bensiiniä vedyn loppuessa säiliöstä. Pienet autot kuten Smart ja Think, sopivat hyvin kaupunkikäyttöön ja perheen toiseksi autoksi. Vertaillut autot ovat molemmat pienipäästöisiä ja kuluttavat vähän energiaa. Think soveltuu kuitenkin vielä Smartiakin paremmin suurkaupunkien ruuhkaisille kaduille koska se ei tuota ajon aikana lainkaan pakokaasupäästöjä. Smartin dieselmoottori tuottaa hiilidioksidipäästöjä ja niiden lisäksi myös pienhiukkas- ja typenoksidipäästöjä. [3, 17] Päästöjensä puolesta myös BMW ja Honda soveltuvat hyvin kaupunkeihin, sillä niiden pakoputkista tulee pääasiassa vesihöyryä. Molemmat sopivat kokonsa puolesta erinomaisesti esimerkiksi taksikäyttöön tai edustusautoksi. Taksikäytössä tankkausasemien harvinaisuus ei aiheuta suuria ongelmia taksien liikkuessa yleensä samalla suhteellisen pienellä alueella. [20, 17] Toyota Prius on myös kotonaan kaupungeissa. Vaikka Prius ei täysin päästötön olekaan, tämä sammuttaa polttomoottorin esimerkiksi ruuhkassa seisomisen ajaksi ja hitaissa nopeuksissa käyttää pelkästään sähkömoottoria liikkumiseen. [1] Perinteisiä tekniikoita edustavat Volkswagen ja Toyota ovat vertailluista autoista suosituimpia [3]. Niiden käyttö on helppoa ja tankkausasemiakin on runsaasti eli käytännön toimintasäde on miltei rajaton. Haittapuolena voidaan pitää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja etenkin Toyota Corollan päästöjä.

18 Vertailluista autoista Smart on selvästi halvin, mutta useimmille liian pieni auto jokapäiväiseen käyttöön. Think asettuu Norjassa jotakuinkin samoihin hintoihin kuin Toyota Corolla ja Volkswagen golf Suomessa. Think olisikin monille erittäin hyvä vaihtoehto käyttöautoksi työmatkoille ja muille lyhyille siirtymille, mutta koska itse auto on yhtä pieni kuin Smart ei sitä kovinkaan moni hankkisi ainoaksi autokseen. Prius on todella hyvä ja ympäristöystävällinen auto ja se onkin saavuttanut kohtuullisen suosion maailmalla. Suomessa Priuksen myynti on vähäistä korkean hankintahinnan vuoksi. Samankokoisen ja lähes yhtä ympäristöystävällisen dieselauton saa huomattavasti halvemmalla. 17

19 18 5. YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET AJONEUVOT Ympäristöystävällistä autoilua tuetaan ja kannustetaan maailmalla erilaisin keinoin. Toisaalta joissain maailman kolkissa ajoneuvojen päästöihin tai ympäristöystävällisyyteen ei kiinnitetä juuri mitään huomiota. Esimerkiksi Etelä- Amerikan ja Afrikan osalta ajoneuvojen ympäristöystävällisyydestä ei löytynyt mitään tietoja Ympäristöystävälliset ajoneuvot suomessa Suomessa autoilua on tunnetusti verotettu raskaimman kautta jo pitkään ja yleisimmin kuluttajalle käyttökustannuksiltaan edullisinta vaihtoehtoa on verotettu vielä enemmän. Ympäristön kannalta tilanne on nurinkurinen sillä edulliset käyttökustannukset yleensä tarkoittavat myös pientä kulutusta ja siten pieniä päästöjä. Valtion asenne on kuitenkin vähitellen muuttumassa parempaan suuntaan. Ensimmäinen merkki tästä oli metaanipohjaisilla kaasuilla toimivien ajoneuvojen polttoainemaksun poistaminen vuoden 2004 alussa. [3] Suurempaan määrään kuluttajia ja ajoneuvoja on vaikuttanut voimaan tullut uusi autovero, jossa uusien autojen verotus perustuu ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen perustuvien hiilidioksidipäästöjen määrään. Mikäli ajoneuvosta ei ole saatavilla kulutustietoja, lasketaan autovero ajoneuvon massan ja käyttövoiman perusteella. [27] Autoveron uudistus näkyy selvästi uusien autojen hiilidioksidipäästöjen laskuna edellisvuosien tasosta. [3] 5.2. Ympäristöystävälliset ajoneuvot Euroopan Unionissa Euroopan komissio on asettanut uusien autojen keskimääräisille hiilidioksidipäästöille 120 gramman tavoitteen vuodelle [5] Vaikka tavoite on autonvalmistajille ja jäsenmaille vapaaehtoinen, autovalmistajat ovat vaatineet komissiolta 40 miljardin euron suuruista lainaa uusien ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseksi. [28] Konkreettinen päästörajoitus kiristyy Euro 5 ja 6 standardien myötä ja tulee voimaan jälkeen rekisteröitävissä henkilöautoissa. Käytännössä standardi edellyttää dieselautoissa 20% pienempiä typenoksidipäästöjä (180 mg/km) ja 80% pienempiä pienhiukkaspäästöjä (5 mg/km) kuin voimassa oleva Euro 4 standardi. Bensiini- ja kaasuautoilla typenoksideja sallitaan 25% vähemmän kuin nykyään (60 mg/km) ja

20 19 uuden standardin myötä myös pienhiukkasille asetetaan raja viiteen milligrammaan kilometrillä.[29] Euroopan parlamentti teki esityksen julkiseen käyttöön hankittavien ajoneuvojen valintakriteerien muuttamisesta painottamaan enemmän energiatehokkuutta, hiilidioksidipäästöjä ja ajoneuvon koko elinkaaren aikaisia ympäristörasitteita pelkän hankintahinnan sijaan. Esityksen myötä myös yksityisautoilijoiden odotetaan kiinnittävän entistä enemmän huomiota omien valintojensa ympäristövaikutuksiin. [30] Naapurimaassamme Ruotsissa ympäristöystävällistä autoilua tuetaan erilaisin keinoin kuntien ja valtion toimesta. Esimerkiksi Tukholmassa ympäristöystävälliset ajoneuvot välttyvät ruuhkamaksuilta. Ruotsissa ympäristöystävällisyys määritellään alueellisesti erilaisin kriteerein, mutta yhteistä eri alueiden säännöksille on sähkö-, hybridi- ja biokaasuautojen hyväksyminen ympäristöystävällisiksi. Myös alle 120 gramman hiilidioksidipäästöt oikeuttavat ympäristöystävällisen auton titteliin. [31] Ruotsissa keskustapuolue on lisäksi ehdottanut bensa- ja dieselautojen myyntikieltoa vuodelle 2015 ja käyttökieltoa vuodelle Ehdotuksen kieltojen edellytyksenä on sähkö ja hybridiautojen yleistyminen. [32] 5.3. Ympäristöystävälliset ajoneuvot maailmalla Ympäristöystävällisyyteen on onneksi alettu kiinnittää huomiota myös muualla kuin pienessä Euroopassa. Suurimmissa kaupungeissa ajoneuvojen päästöjä on alettu rajoittaa jo ennen suurinta ilmastonmuutospelkoa pelkästään kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi Yhdysvalloissa on olemassa tarkat mutta erittäin vaikeaselkoiset määräykset ajoneuvojen sallituista päästömääristä. Kansallisten määräysten lisäksi jotkin osavaltiot ja kaupungit ovat asettaneet omia tiukempia rajoituksia siten osaltaan edesauttaneet tuotekehitystä ja ympäristöystävällisten ajoneuvojen yleistymistä.[33] Kiinassa ja Intiassa sovelletaan Euroopan päästömääräyksiä ja ohjeita siten, että tällä hetkellä myyntiin tulevien ajoneuvojen tulee täyttää Euro 3 standardit päästöjen osalta. Intiassa on voimassa Bharat Stage standardit, jotka ovat yhteneväisiä Euro standardien kanssa. [34, 35]

21 20 6. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Asetetut päästörajat ja tavoitteet edellyttävät autoteollisuudelta ponnisteluja. Eri valmistajat ovat valinneet hiukan toisistaan poikkeavia lähestymistapoja tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta jonkinlainen hybriditekniikka näyttää olevan tulossa tuotantoon miltei kaikilla valmistajilla. Ranskalaisten valmistajien diesel-sähkö hybridit vaikuttavat erityisen mielenkiintoisilta ja niiden kaltaisia autoja tullee markkinoille myös muilta valmistajilta. Myöskin paineilmakäyttöiset ajoneuvot näyttävät paperilla kiinnostavilta, mutta niiden todellinen kaupallinen potentiaali hiukan epäilyttää. Pidemmällä aikavälillä näyttää siltä että autot tulevat liikkumaan sähkömoottorin voimalla. Nähtäväksi jää tullaanko autoissa energiavarastona käyttämään akkuja vai mahdollisesti polttokennoja. Sähköautojen todellista vallankumousta saadaan kuitenkin todennäköisesti odottaa vielä vuosia. Samalla sähköautojen yleistymisen myötä myös sähkön tuotantoa täytyy lisätä ja latauspisteitä rakentaa. Suomessa ja muissa pohjoismaissa latauspisteitä voidaan ottaa käyttöön verrattain pienillä kustannuksilla modifioimalla lohkolämmityspisteitä jatkuvaa latausta varten. Huoltoasemien olisi myös syytä investoida pikalataus- tai akunvaihtopisteisiin sähköautojen toimintasäteen pidentämiseksi. Autoteollisuuden tuotekehityksen aikataulu riippuu paljon myös juuri alkaneen taantuman lopullisesta syvyydestä. Taantuman aikana ihmisillä on taipumusta valita kustannuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja ympäristönäkökohtia liiemmin painottamatta.

22 21 LÄHTEET 1. Toyota Suomi Mallisto, Prius. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: 2. Honda Suomi Mallit, Civic Hybrid. Pdf-esite. [PDF]. [Viitattu ]. Saatavissa: 3. Ajoneuvorekisterikeskus [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: 4. Euroopan komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: a,de,el,en,es,et,fi,fr,hu,it,lt,lv,mt,nl,pl,pt,sk,sl,sv,&val=443169:cs&page= 5. HS.fi, Autot. [Verkkolehti]. [Viitattu ]. Saatavissa: kset+uhkaavat+siirty%c3%a4+vuoteen+2015/ Raiko, Kivelä, Luentomoniste ENER-8010 Energiatekniikan perusteet. Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristötekniikan osasto, Energia ja prosessitekniikka. 174 s. 7. Neste Oil, Ekotasetiedotteet Reformuloitu bensiini ja Eurodieselöljy [liite1]. [Viitattu ]. 8. Uusisuomi.fi, Plug-in-hybridit tulevat vuorossa Toyota [Verkkolehti]. [Viitattu ]. Saatavissa: vuorossa-toyota 9. Tekniikka & talous, Fiskerin tulo Uuteenkaupunkiin varmistui [verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 10. Batteryunversity.com [WWW] [Viitattu ] saatavissa: 11. Prosessori 1/2008, s.28 31, Uusia akkurakenteita ja materiaaleja Tiivistä tehoa turvallisesti, Sanoma Magazines, [Aikakauslehti]

23 Luentokalvot Arto Haakana [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 13. Sähköautoja espooseen, [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 14. Sähköautot Nyt! [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 15. Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 16. Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 17. Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 18. Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 19. Wired.com, Road Testing BMW's Hydrogen [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 20. Duuniauto.fi, Suuri vety-bemari on vallankumouksen airut [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 21. Mikkonen, Luentomoniste SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia, Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkömagnetiikan laitos. 77 s. 22. Tuulilasi.fi, Taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä Opelin maakaasu- Combot myynnissä [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 23. Gasum tiedote, Puhdasta asiaa liikenteestä [PDF]. [Viitattu ] Saatavissa:

24 Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 25. Polttoaine.net polttoaineen hintaseurantasivusto [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 26. Valmistajan kotisivu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 27. Valtiovarainministeriö, Tieliikenteen verotus. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 28. Taloussanomat, Autovalmistajat vaativat komissiolta lainaa [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 29. Europa.eu, Euroopan unionin toiminta, tiivistelmät lainsäädännöstä. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 30. European Union, Delegation of the European comission to Japan. Clean and energy efficient vehicles get go-ahead. Uutissiivusto [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 31. Tuulilasi.fi. Miljöfordon on saanut monta määritelmää Ympäristöystävällinen auto Ruotsissa [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 32. Yle.fi. Ruotsin keskusta: Bensa- ja dieselautot kiellettävä [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: 33. Regulations.gov. Säännöskokoelma [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: &o= a7c Society of Indian automotbile manufacturers [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa:

25 35. Crienglish.com. China Launches Tougher Auto Emission Standard [Verkkolehti]. [Viitattu ] Saatavissa: 24

26 Liite 1 25

27 Liite 1 jatkuu 26

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Ympäristöperusteinen ajoneuvovero

Ympäristöperusteinen ajoneuvovero Ympäristöperusteinen ajoneuvovero 1.10.2009 Tarkastaja Erno Aholammi Ajoneuvoverotus 1.10.2009 1 SISÄLTÖ Uudistuksen tavoitteet Veroperusteet ja veronmäärä CO 2 -tiedon omaavat autot Autot, joilla ei ole

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ Latausopas Miten tasapuolinen laskutus ja turvallinen tekniikka järjestetään helposti? PARKKISÄHKÖ OY Parkkikenttä on päivitettävä vastaamaan uusia tarpeita PARKKIPAIKKOJEN PÄIVITYS

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

NÄIN ASENNAT LATAUSPISTEEN SÄHKÖAUTOILLE. Tietoa latauspisteiden toimittajista ja erilaisten latausratkaisujen asennuksesta.

NÄIN ASENNAT LATAUSPISTEEN SÄHKÖAUTOILLE. Tietoa latauspisteiden toimittajista ja erilaisten latausratkaisujen asennuksesta. NÄIN ASENNAT LATAUSPISTEEN SÄHKÖAUTOILLE Tietoa latauspisteiden toimittajista ja erilaisten latausratkaisujen asennuksesta. SISÄLTÖ KÄYTTÖKUSTANNUKSET Käyttökustannukset s. 3 Erilaiset latausratkaisut

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231. LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231. LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2014-00231 LMA Saari Kari 08.04.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen Bussiliikenteen sähköistyminen Keijo Kilpinen Esityksen sisältö Yleistä päästöjen vähentäminen Berliini: puhtaampi tulevaisuus Wien: paikallispäästötön kaupunkibussi Potzdam: dieselistä sähköbussi Bussin

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri.

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri. Kia cee d 5-ovinen 1,4 ISG 1,6 ISG 1,6 DCTautomaatti 1,4 CRDi ISG 1,6 CRDi ISG 1,6 CRDi EcoDynamics 100 hv EcoDynamics 135 hv 135 hv EcoDynamics 90 hv EcoDynamics 128 hv automaatti 128 hv Varustetasot

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850. * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850. * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850 * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla Ominaisuudet Eco-Drive kello (valoenergiaa hyödyntävä) Kello toimii muuntamalla taulussa olevan aurinkokennon

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 27. tammikuuta 2003 TYÖASIAKIRJA Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 92/81/ETY ja direktiivin 92/82/ETY muuttamisesta ammatillisiin

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Poistojärjestelmä pakokaasunmittaukseen

Poistojärjestelmä pakokaasunmittaukseen Poistojärjestelmä pakokaasunmittaukseen Pakokaasupäästöjen mittausta EU- normien mukaan Pakokaasumittauksen poistojärjestelmä suunniteltiin erityisesti yhteistyössä katsastusasemien kanssa parantamaan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot