MOISIOVAARAN TILANNE KAAVIOINA

Transkriptio

1 MOISIOVAARAN TILANNE KAAVIOINA JUMALISKYLÄN TILANNE KAAVIOINA IIVANTIIRAN TILANNE KAAVIOINA Kartoitukset

2 Kartoitusten työstäminen alkoi lomakepohjan suunnitelulla ja testauksella. Aluksi lomake oli vain nelisivuinen, muta testausten ja hankeryhmän palautuksen perusteella siihen alkoi kertyä hyvin monipuolista tetoa ja loppujen lopuksi kartoituslomake oli 10-sivuinen. Alun perin suunnitelmana oli hakea Väestörekisterikeskuksesta osoitetedot kyläläisistä, muta osoitetetojen hankinta sitä kauta osoitautui kalliiksi ja hitaaksi, etä siitä ajatuksesta luovutin. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan kanssa käytin Moisiovaara ja lähikylät läpi ja miettin, ketä missäkin asuu ja Eniron kauta etsin puhelinnumerot ja soitn asukkaille etukäteen ja sovin käyntajat. Lisäksi vierailin suoraan talouksissa naapurien tetojen perusteella, jos puhelintetoja ei ollut saatavilla. Aloitn talouksissa kiertämisen joulukuun alussa Aikaa kartoituksen teossa taloudessa kului puolesta tunnista puoleentoista tuntin riippuen asukkaista ja heidän keskustelutarpeistaan ja siksi päivässä eht kartoitaa 4-6 talouta. Myös välimatkoihin täytyi varata hieman aikaa. Talouksiin otetin todella hyvin vastaan. Sopiva käyntaika löytyi ja asukkaat olivat kiinnostuneita hankkeesta ja sen kauta mahdollisest saatavista parannuksista palveluihin. Asukkaista havaitsi selkeäst kyläkaupan puutumisesta johtuvan kireyden ja väsymisen ruuan hakemisesta pitkän matkan takaa. Useimmat toivoivat kyläkaupan, poltoainejakelun ja siivousrenkaan palaamista kylälle. Kaikkia talouksia ei tavoitetu erinäisistä syistä johtuen. Yleisin syy oli se, etä silloin ei oltu paikalla, kun olin heillä päin liikkumassa. Sovimme puhelimessa heidän kanssaan, etä posttan kartoituslomakkeen tai tuon sen postlaatkkoon ja näin teinkin, muta lomakkeen palautus joko unohtui tai kiinnostusta täytämiseen ei ollutkaan. Oli myös talouksia, joihin ei saanut yhteytä. Todennäköistä oli, etä heillä oli salainen puhelinnumero. Silloin posttn kartoituslomakkeen ja laitoin mukaan palautuskuoren, koska koin tärkeäksi saada mahdollisimman monen kyläläisen vastauksen. Myös koululaisten mukana kulki useita lomakkeita. Moisiovaaran koulupiirin alueella vastaus saatin 141 taloudesta + 7 kesäasukkaalta. Alueeseen kuuluivat Moisiovaaran lisäksi Pekankylä, Tapanikylä, Ilves, Raatevaara ja Kypärävaara. Tältä alueelta 7 taloudessa kieltäydytin vastaamasta. Syynä oli kiinnostuksen puute, negativinen asenne yleensäkin hankkeita kohtaan ja taloudessa ei tarvitu palveluita. Annoin kartoituslomakkeen suoraan käteen 4 talouden edustajalle, mutei lomaketa koskaan palautetu. Posttn 7 kartoitusta, mutei niihinkään vastatu. Saman verran vein suoraan talouksien postlaatkoihin, enkä saanut vastausta yhteenkään. Sovituna käyntaikana kahdessa taloudessa ei oltu kotona ja kahteen talouteen ei saatu puhelimitse yhteytä. Yhteen talouteen ei löytynyt yhteystetoja. Koululaisten mukana laitoin kaksi kartoitusta, mutei kumpaakaan palautetu. Eli yhteensä 32 talouta ei vastannut kartoitukseen tällä alueella. Kartoituksen sisällä oli näin ollen 180 talouta. Vastanneista 148 taloudesta ikärakenne oli tällainen: alle 18 v oli 61 hlöä v oli 174 hlöä yli 65 v oli 101 hlöä. Asukkaita oli siis yhteensä 336 henkilöä.

3 Väestön työtlanne Moisiovaaran alueella oli kartoituksen aikana seuraavanlainen: Eläkkeellä 44 %, työssä 26 %, työtömänä 13 %, yritäjänä 9 %, muuta 5 % (sairaslomalla, hoitovapaalla, opiskelemassa) ja omaishoitajana toimi 4 %. Asioint tapahtui kartoituksen aikana seuraavanlaisest: Omalla autolla 73 %, työmatkan yhteydessä 9 %, kimppakyydillä 7 %, joku toi ostokset kotin 8 % ja kutsutaksia käytetin 3 %. Asioint tapahtui etupäässä Hyrynsalmella, 49 % ja Suomussalmella 36 %. Kajaanissa asioitin 12 % verran ja Kuhmossa ainoastaan 3 % verran. Moisiovaaran alueen asukkaat ovat vahvast sitoutuneet ostamaan oman kylän kaupasta, jos vain sellainen tänne saataisiin, eli 91 % vastaajista halusi ostaa omalta kylältä ja 9 % vastaajista arvioi varovast käytävänsä kauppaa hätävarana. Nämä 9 % olivat etupäässä kylän ulkopuolella työssä käyviä. Joillekin vastaajista asioint oman kylän kaupassa riippui kauppiaasta ja asiakaspalvelun tasosta. Palvelutarpeista selkeämmin halutin siis kauppa ja poltoainejakeluasema, jota halusi 40 talouta. 45 talouta halusi osallistua siivousrenkaaseen. Siivousrengas on puutunut kylältä jo melkein vuoden ja selvää tarveta sille olisi, kun löydetäisiin työntekijä. Muita vähäisemmiksi koetuja palveluita olivat hoivapalvelujen-, kylätalkkarin ja postn palvelut. Hankkeeseen kuuluivat myös Jumaliskylä ja Iivantiran seutu ja hankeryhmään kuuluvien ko. kylien edustajat määritelivät itse alueensa taloudet, joihin voisin olla yhteydessä. Molemmat kylät käytin läpi ositain, eli miettin sopiva asioint välimatka kylältä Moisiovaaraan. Sopiva välimatka mielestämme oli 25 km. Jumaliskylän kartoitn Moisiovaarasta Heikkisenvaaraan, Moisiovaarasta entsen Jumaliskylän kaupalle ja Jumaliskylänten varsi Hakokylän risteykseen saakka. Tällä alueella talouksia oli 42, joista 29 taloudesta sain vastauksen. Vastaamasta kieltäytyi 4 talouta ja syinä aivan samoja asioita kuin Moisiovaaran alueellakin. Vein 3 postlaatkkoon ja posttn 1 kartoituksen, mutei yhtään näistä palautunut takaisin. Annoin suoraan käteen yhden, ei palautanut. Kahteen talouteen ei löytynyt puhelinnumeroa ja kahteen talouteen ei saatu yhteytä. Vastanneista 29 taloudesta ikärakenne oli tällainen: alle 18 v oli 10 hlöä v oli 33 hlöä yli 65 v oli 25 hlöä. Asukkaita siis yhteensä 68 henkilöä. Väestön työtlanne oli Jumaliskylässä kartoituksen aikana seuraavanlainen:

4 Eläkkeellä 53 %, työssä 26 %, muuta 9 %, työtömänä 7 % ja yritäjänä 5 %. Jumaliskylässä ei ollut ainutakaan omaishoitajaa. Asioint tapahtui kartoituksen aikana seuraavanlaisest: Omalla autolla 72 %, työmatkan yhteydessä 20 %, joku toi ostokset kotin 5 % ja kutsutaksia käytetin 3 %. Asioint tapahtui 88 %:st Suomussalmella. Hyrynsalmella ja Kuhmossa asioi 6 %. Jumaliskyläläiset sitoutuisivat ostamaan Moisiovaarasta 40 %, ja hätävarana käytäisi 60 %. Syynä asioinnin vähyyteen on se, etä muut palvelut hoidetaan Suomussalmen taajamassa, mm. pankki ja terveyspalvelut. Ainoastaan ruuan hakuun ei ole näin ollen tarveta Moisiovaarasta. Moisiovaara on Jumaliskylään nähden väärässä suunnassa. Jumaliskyläläisten palvelutarpeina nousi ensimmäiseksi siivousrenkaan tarve, 4 talouta halusi osallistua siivousrenkaaseen. Lisäksi halutin jonkin verran hoivapalveluita, ruokapalveluita ja postpalveluita. Iivantiran alue oli vuorossa viimeisenä. Marjata Pikkarainen Iivantirasta laitoi tetoa hankkeestamme heidän netsivuilleen ja sinne linkin, jota kauta pystyi vastaamaan sähköisest suoraan. Saimme yhteydenoton Iivantiran vt. kyläyhdistyksen puheenjohtajalta, joka halusi, etä tulisin esitelemään hanketamme heidän kyläyhdistyksen jäsenilleen. Sovimme hanke-esitelystä ja kävimme kyläyhdistyksen sihteerin kanssa kertomassa hankkeestamme. Iivantiralaiset olivat kiinnostuneita tekemään Moisiovaaran kanssa yhteistyötä mm. kauppa- asioissa. Sain Marjata Pikkaraiselta nimitedot talouksista, joissa voisin käydä tekemässä kartoituksen. Iivantiran talouksista kävin läpi pohjoisen alueen taloudet, joita oli 18 kpl. Näistä talouksista 2 ei halunnut osallistua kartoitukseen ja 4 talouta lupasi tai jo olikin täytänyt kartoituksen netn kauta. Loppujen lopuksi 3 vakituista Iivantiralaista talouta vastasi kartoitukseen sähköisest. Vastaajien ikärakenne jakaantui seuraavast: Alle 18 v oli 2 hlöä v oli 17 hlöä yli 65 v oli 12 hlöä. Asukkaita oli siis yhteensä 31 henkilöä. Väestön työtlanne Iivantiran alueella oli kartoituksen aikana seuraavanlainen: Eläkkeellä oli 48 %, työssä 21 %, yritäjänä 9 %, työtömänä 10 % ja muut 7 % (sairaslomalla, opiskelemassa, hoitovapaalla). Iivantirassa ei ollut omaishoitajia lainkaan. Asioint Iivantirassa tapahtui seuraavanlaisest: Omalla autolla 72 %, joku tuo ostokset kotin 11 %, työmatkan yhteydessä 11 % ja kutsutaksia käyt 6 %. Asioint tapahtui etupäässä Kuhmossa 83 %, Suomussalmella 11 % ja Hyrynsalmella 6 %. Kajaanissa ei asioitu lainkaan. Iivantiran alueen asukkaat olivat kiinnostuneita ostamaan Moisiovaarasta matkan lyhyyden vuoksi. Kuhmoon useimmilla oli yli 50 km matkaa. 67 % kertoi käytävänsä Moisiovaaran kaupan palveluja ja 33 % tyytyi asioimaan ainoastaan hätätlanteessa.

5 Iivantirassakin oli sama tlanne kuin Moisiovaarassa siivousrenkaan suhteen. Sitä palvelua ei ole ollut enää pitkiin aikoihin. Vastaajista 10 oli kiinnostunut liitymään siivousrenkaaseen, jos se vain olisi mahdollista. Muita palvelutarpeita ei ollut, paitsi yksi talous arvioi tarvitsevansa ruokapalveluja lähitulevaisuudessa. Hankealueella on paljon kesämökkejä ja hankeryhmässä miettin, miten nämä mökkiläiset saadaan tavoitetua ja heidän näkemyksensä palvelujen suhteen kuuluville. Päädytin siihen, etä Jumaliskylän alueen mökkiläisiä ei tavoitella lainkaan ja Iivantiran alueen mökkiläiset voivat halutessaan vastata sähköisest, mutei heitäkään ruveta systemaatsest soitelemaan läpi. Muta Hyrynsalmen puolen mökkiläiset halutin kartoitaa, koska heitä tulee kesän aikana paljon alueelle ja heillä on varmast palvelutarpeita, koska monet vietävät viikkoja mökeillään. Saimme kunnan edustajan kanssa neuvoteltua, etä haemme itse kunnan järjestelmästä mökkiläisten nimitedot. Näin tehtinkin ja saatin alueelta järvitäin omistajien nimet. Sen jälkeen suunniteltin kirje, joka lähetetin yhdessä hankeesitelyn kanssa mökkiläisille. Kirjeessä kerrotin kartoituksesta ja vastausmahdollisuudesta sähköisest netn kauta, sähköposttse tai puhelimitse suoraan minulle. Kirjeitä lähetetin 78 kpl. Vastaukseksi sain yhden puhelun ja yhden sähköposttse tulleen viestn. Sähköisest kartoituslomakkeen täyt 7 talouta. Muutaman viikon odotelun jälkeen hain Enirosta mökkiläisten puhelinnumerotedot ja rupesin soitamaan kirjeen saaneet läpi. Seuraavaksi ongelmaksi tulikin se, etä suurimmalla osalla mökkiläisistä oli salainen puhelinnumero ja näin ollen heitä en tavoitanutkaan. Sain puhelimitse yhteyden 31 mökkiläiseen ja haastatelin heitä pienimuotoisest puhelimessa. Suurimmalle osalle vastaajista kaupan saaminen kylälle oli suurin toive. Seuraavaksi tulivat kaupan yhteyteen poltoainejakelu, kahvio, veikkaus ja kalastuslupien myynt. Vastaajista 9 oli sitä mieltä, eteivät he tarvitse minkäänlaisia palveluja täällä lomaillessaan, koska he tuovat ruuat ym. tarpeensa tullessaan. Osa vastaajista kertoi olevansa vain lyhyitä jaksoja mökillään, etei palvelutarpeita ehdi tulla. Vesipisteen tarve nousi vastaajista 6:lla mieleen, koska lomapaikassa ei ole kaivoa tai hetetä, vaan vesi tuodaan kotoa ast ja usein se seisoo useita päiviä astassaan. Tuontmatka saataa olla jopa yli sata kilometriä. Olisi mukava saada päivitäin tuoreta käytövetä. Pesuvesi yleensä otetaan järvestä. Lisäksi toivotin kaasupullojen vaihtopistetä, jätehuoltopistetä, suoramyyntpistetä ja matkailunähtävyyksien perustamista. Hankealueella on mökkejä/järvi seuraavanlaisest: Ilvesjärvellä 7 Kokkojärvellä 6 Mikitällä 25 Likojärvellä 8 Honkajärvellä 4 Saarijärvellä 2 Luvalla 27. Luvanjärven rannalla olevat mökkiläiset asioivat etupäässä Hyrynsalmella, koska sinne on lyhyempi matka.

6 Kartoitusten teko oli mielestäni mahtava kokemus, koska sain tutustua monenlaisiin ihmisiin, käydä erilaisissa talouksissa ja sain kuunnella monia hyviä elämäntarinoita. Itse toivoisin todella lämpimäst, etä näille ihmisille voitaisiin tarjota niitä palveluja, joita he elääkseen tällä tarvitsisivat. Sain myös surukseni todeta, kuinka yksinäisiä monet vanhukset todellisuudessa ovat. Hyvin harvoin kukaan omainen tai naapuri käy heidän luonaan katsomassa ja kysymässä miten he voivat. Kyläilykultuuri on todella kuollut. Harvoin tedetään, mitä naapuriin kuuluu. Täytyisi saada jonkinlainen verkosto esim. vapaaehtoispalveluna, jonka kauta kävisi henkilö vaikka viikoitain vanhuksien luona jutelemassa, lukemassa, ulkoilemassa tai vaikka kahvitelemassa. Ihminen, jolla olisi aikaa istahtaa kuuntelemaan vanhuksen ajatuksia, olisi kullan arvoinen tuki ja henkireikä yksinäisille vanhuksille. Monet vanhukset eivät jaksa lähteä enää kodistaan minnekään, vaan he toivoisivat, etä heidän luonaan käytäisiin. Tai siten heillä ei ole kyytä päästä mihinkään tapahtumiin ja eivät viitsi kysyä naapuriltakaan kyyditsemisapua. Nuoremmat kyläläiset ovat tyytyväisen oloisia elämäänsä täällä, koska monella on vielä työtä, heillä on myös autot, joilla pääsee palvelujen luokse taajamiin ja tarvitaessa myös kauemmaksi. Toisaalta hekin tarvitsisivat parempia harrastusmahdollisuuksia tänne. Kartoituksessa nousi esille erilaiset retket, ulkoilutapahtumat, markkinat, elokuvat, urheilu- ja liikuntakerhot, käsityökerhot, atk-kerhot yms. Tällä hetkellä täällä ei ole tarjolla kuin puutyöpiiri Moision koululla ja Ilveksen koululla kankaankudontapiiri. Myös erilaiset ihmisiä kokoavat tapahtumat koetin tervetulleiksi. Esille nousivat esim. ongintatapahtumat, patkkaretket, juhannusjuhlat, kesämarkkinat, viikonloppumyyjäiset ja teateri- ja ostosmatkat. Muina toivomuksina taloudet esitvät: - lääkäripalveluiden pysytävä omassa kunnassa - yleensäkin palveluiden pysyminen oman kunnan sisällä - kirjaston aukioloaikoihin ei olla tyytyväisiä; aukeaa myöhään ja sulkeutuu iltapäivällä liian aikaisin - pankin pitäisi olla auki joka päivä - hoidetut hiihtoladut joka kylälle - teiden kunnossapitoon kiinnitetävä parempaa huomiota - kirjastoon järjestetyä kyyditystä vanhuksille - asiointpalvelua Kajaaniin kaikenikäisille - iltakyyditytystä julkisella puolella (Jumaliskylä) - kuntarajat poistetava/unohdetava -> yhteiset tapahtumat kylien välillä suotavia