EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10. lokakuuta 2001 LAUSUNTO kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle Komission arviointikertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevän suosituksen soveltamisesta (KOM(2001) 106 C5-0191/ /2087(COS)) Valmistelija: Martine Roure AD\ doc PE

2 PE /7 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta nimitti 25. huhtikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Martine Rouren. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta heinäkuuta, syyskuuta ja lokakuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin 20 puolesta, 1 vastaan ja 3 tyhjää. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Graham R. Watson (puheenjohtaja), Robert J.E. Evans (varapuheenjohtaja), Martine Roure (valmistelija), Michael Cashman, Charlotte Cederschiöld, Carlos Coelho, Gérard M.J. Deprez, Giuseppe Di Lello Finuoli, Jorge Salvador Hernández Mollar, Anna Karamanou, Margot Keßler, Ole Krarup, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (Mary Elizabeth Banottin puolesta), Alain Krivine (Fodé Syllan puolesta), Hartmut Nassauer, Elena Ornella Paciotti, Hubert Pirker, Ilka Schröder (Pernille Frahmin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Patsy Sörensen, Joke Swiebel, Anna Terrón i Cusí, Astrid Thors (Baroness Sarah Ludfordin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Gianni Vattimo ja Christian Ulrik von Boetticher. AD\ doc 3/7 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Johdanto Lapset ovat päivittäin viestimien välityksellä alttiina negatiivisille vaikutteille, joita väkivaltaiset kuvat sekä nöyryyttävät pornografiset ja kaikenlaiset muut luonnonvastaiset kuvat aiheuttavat heidän henkiselle kehittymiselleen. Nämä ihmisarvon loukkaukset ovat vakavia varsinkin silloin, kun ne kohdistuvat lapsiin, jotka ovat erityisen haavoittuva ryhmä. Riskit kasvavat uusien digitaalisten viestimien tuomien mahdollisuuksien myötä. Erityisen alttiita negatiivisille vaikutteille ovat alaikäiset, jotka jätetään oman onnensa nojaan useiksi tunneiksi ruudun eteen. Viestinten orjuuttamina, vailla riittävää kasvatusta ja ilman keinoja tulkita kuvakieltä ja eritellä kuulemaansa nämä lapset eivät enää erota tarua todesta ja käyttäytyvät yllättävällä tavalla. Joskus näiden lasten odottamaton väkivaltainen käyttäytyminen säikäyttää meidät syystäkin. On tietenkin syytä erottaa väkivaltaisessa käyttäytymisessä toisistaan se mikä aiheutuu tavoista ja nykyaikaisesta käytöksestä ja se mikä aiheutuu törkeästä väkivallasta ja ihmisarvon loukkauksista. Toisaalta on oleellista erottaa toisistaan alaikäisille haitallinen sisältö ja laiton sisältö. Lait vaihtelevat maittain ja kulttuurierot ovat huomattavia. Tämä tilanne aiheuttaa monia vaikeita kysymyksiä: mikä on hyväksyttävän väkivallan raja, kun otetaan huomioon tapojen ja käytöksen muuttuminen? Kuinka sovittaa yhteen sananvapaus ja perusoikeudet ihmisarvon, ja varsinkin lasten ihmisarvon, koskemattomuudesta ja kunnioittamisesta? Ovatko alaikäisten suojelusta vastuussa viranomaiset, lähetystoiminnan harjoittajat vai vanhemmat? Onko laillinen sisältö lapsille haitallista toisin sanoen kuinka suojella lasta tietyiltä aikuisille sallituilta sisällöiltä? Mitä valvontakeinoja ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä voitaisiin ottaa käyttöön? Asiaintila Komissio antoi ensimmäisen arviointikertomuksen jäsenvaltioiden alaikäisten suojelemiseksi tarkoitettujen kansallisten järjestelmien täytäntöönpanosta noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun neuvosto oli 24. syyskuuta 1998 antanut suosituksensa. Komissio päätyy ensimmäisessä arviointikertomuksessaan siihen tulokseen, että tilanne on erittäin monitahoinen kansallisten järjestelmien kehityserojen ja puutteiden takia. Monitahoinen tilanne a) Internet Itsesääntelyjärjestelmässä on tapahtunut kehitystä. Itse asiassa, useimmissa jäsenvaltioissa on jo Internet-operaattoreiden järjestöjä. Nämä järjestöt kuuluvat EuroISPA:n, joka on Euroopan unionin maiden Internet-palveluntarjoajien järjestöjen yleiseurooppalainen järjestö. Sen tavoitteena on Internet-alan itsesääntelyn ja sen ammatillisten standardien kehittämisen PE /7 AD\ doc

5 edistäminen. Melkein kaikissa jäsenvaltioissa on siis käytännesäännöt. Kahdeksassa jäsenvaltiossa kansalaisilla on suora yhteys näihin palveluntarjoajien järjestöihin. Sen sijaan mitä tulee televiestintälainsäädäntöön ja Internetiä koskeviin sääntöihin, ainoastaan kolme jäsenvaltiota on suunnitellut erityisiä oikeudellisia lisävaatimuksia, jotka liittyvät palveluntarjoajien velvoitteisiin tapauksissa, joissa palvelujen sisältö on ollut laitonta. Jäsenvaltioiden tiedotuksen toimintaperiaatteiden mukaisesti lähes kaikissa jäsenvaltioissa on vihjelinjoja komission rahoittaman INHOPE-verkon puitteissa, mutta raportin mukaan suuria tiedotuskampanjoita on toteutettu tähän mennessä vähän. Ainoastaan kolmessa jäsenvaltiossa 1 on toteutettu suodatusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä erityisohjelmia, mikä on varsin vähän. Internetin luokitusjärjestelmästä vastaava ICRA-järjestö on kuitenkin tehnyt työtä asian hyväksi. ICRA:n tehtävänä on kehittää, toteuttaa ja hallita kansainvälisesti hyväksyttäviä vapaaehtoisia itseluokitusjärjestelmiä, jotka antavat Internetin käyttäjille kaikkialla maailmassa mahdollisuuden rajoittaa haitalliseksi katsomansa sisällön saatavuutta lapsilta, esimerkiksi aidattujen puutarhojen avulla. b) Tv- ja radiotoiminta Televisio- ja radiotoiminnassa itsesääntely on vähäisempää kuin Internetissä. Lisäksi itsesääntely vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä julkinen vai kaupallinen lähetystoiminnan harjoittaja. Sähköisiä lukitusjärjestelmiä käytetään vain viidessä jäsenvaltiossa 2 ja ainoastaan digitaalilähetyksissä. Digital Video Broadcasting -konsortion mukaan uutta vanhempien suorittaman valvonnan avuksi tarkoitettua järjestelmää on sovellettava suhteellisesti kaikkiin kotona käytettyihin viestimiin, koska Internet kehittyy nopeasti videoita lähettäväksi viestimeksi. DVB-konsortioon kuuluu yli 200 organisaatiota. c) Videopeliohjelmistot Mitä tulee videopeliohjelmistoihin, niiden luokitusta koskevia lakeja on vain muutamassa jäsenvaltiossa. Samoin on videopelien luokitusta koskevan itsesääntelyn laita. * * * Edistystä on tapahtunut, mutta paljon on vielä tehtävää. Se ei ole yllättävää toiminta-alalla, joka on erittäin monitahoinen niin teknisesti kuin eettisestikin ja jossa eri kulttuurien asenteet vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Itsesääntelyn lisäksi on hyvin tärkeää lujittaa EU:n toimintaa alaikäisten suojelemiseksi, jotta eri toimijoiden välillä päästään oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen vastuunjakoon, lujitetaan oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä ja varmistetaan siten lasten perusoikeus ihmisarvoon ja koskemattomuuteen. 1 Kreikka, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta. 2 Espanja, Kreikka, Ranska, Ruotsi, Tanska. AD\ doc 5/7 PE

6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. katsoo, että komission antaman arviointikertomuksen mukaan tilanne on monitahoinen, koska huolimatta todetusta edistyksestä, lukuisat puutteet ovat sille luonteenomaisia; katsoo, että alaikäisten ihmisarvon turvaaminen, joka on perusoikeus, ei ole vielä läheskään täysin taattu EU:ssa, sillä alaikäiset ovat päivittäin viestinten välityksellä alttiina väkivaltaisille ja henkistä kehitystä haittaaville vaikutteille; 2. katsoo, että palveluntarjoajien itsesääntelyä täytyy edistää, mutta vaikka arviointikertomus osoittaa itsesääntelyn olevan hyödyllinen apukeino, niin se ei voi kuitenkaan ottaa tällä alalla viranomaisille kuuluvaa päävastuuta; 3. katsoo näin ollen, että on syytä jatkaa eurooppalaisen ja oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön lujittamista etenkin Europolin puitteissa, jotta pystytään estämään tehokkaammin alaikäisten ihmisarvolle haitalliset ja vahingolliset lähetykset, jotka tulevat usein EU:n ulkopuolelta; 4. pitää tärkeänä sitä, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja komission yksiköt tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa saavat aikaan vähimmäismäärän yhteisiä vaatimuksia erityisesti luokituksesta ja viestimien lähetysten sisällön arvioinnista; sisältö on luokiteltava yhtenäisen järjestelmän avulla; 5. katsoo, että komission täytyy jatkaa ponnistuksiaan tehdäkseen Internetin käytön turvallisuutta lisäävästä toimintaohjelmasta ja kansallisista alaikäisten suojelujärjestelmistä vieläkin tehokkaampia, koska näin se voi nopeuttaa suodatusjärjestelmän kehittämistä, parantaa alaikäisten suojelua videopeliohjelmien vaikutteilta ja tehostaa tiedotuskampanjoita; 6. katsoo, että joukkoviestimien tarjonnan kasvaessa vanhempien valvonta voi osaltaan auttaa varmistamaan alaikäisten tehokkaamman suojelun, jos kaikki vanhemmat olosuhteistaan riippumatta voivat saada kohtuuhintaan käyttöönsä helppokäyttöisen televisio-ohjelmien suodatuslaitteen; 7. katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota riskitekijöihin, jotka vaikuttavat alaikäisten ihmisarvoon ja yleensä yksityiselämään ja jotka johtuvat Internetin keskusteluryhmien (chat room) lisääntymisestä; katsoo, että keskusteluryhmien valvontaa on lisättävä; 8. katsoo, että myös alaikäisiin kohdistuva tv-mainonta vaatii viranomaisilta ja kaikilta asianomaisilta toimijoilta lisää valppautta, sillä mainonnan avulla voi usein huomaamatta välittää alaikäisten ihmisarvolle haitallisia viestejä; 9. pyytää komissiota kiinnittämään huomiota näihin useisiin huolenaiheisiin valmistellessaan tulevia ehdotuksiaan, joissa on keskityttävä uuden direktiivin PE /7 AD\ doc

7 laadintaan, joka käsittelee alaikäisten ja ihmisarvon suojelua kaikentyyppisten sähköisten viestimien välittämissä lähetyksissä. AD\ doc 7/7 PE