Rajat, alueet ja identiteetit
|
|
- Antero Juho Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rajat, alueet ja identiteetit Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen Heikki Mikkeli Maailman kulttuurien laitos
2 Luentorunko Tilallisuudesta: tila, paikka, alue Rajoihin liittyviä käsitteitä Mikä on alue? Alueiden institutionaalistuminen Identiteettien ulottuvuuksia Identiteettien historiallinen kerrostuminen Harjoitustehtävän numero 3 antaminen
3 Erilaisia maapallon karttaprojektioita
4 Tilallisuuden rakent(u/a)misesta: tilan, paikan ja alueen käsitteistä Tila (engl. space) avoin tila; rajaton (ääretön) avaruus ei merkityksellinen Paikka (engl. place) rajattu tila; pienet ja laajemmat paikat merkityksellinen, kokemuksellinen tila Alue (engl. area, region) kysymyksiä: skaala, rajat ja identiteetti? kartografia keino tilan määrittämiseen ja haltuunottoon, mutta myös aluevaltausten oikeuttamisen keino
5 Saksan elintilan oikeuttaminen
6 Etelämantereen jako vyöhykkeisiin
7 Rajojen lajeja ja rajakäsitteitä (Kai-Veikko Vuoristo 1997) Vyöhykeraja Rajaseutu tai rajamaa (engl. frontier) Eksakti raja (engl. border/boundary) Rajavyöhyke Valtioiden väliset maarajat, merirajat; näkyvät ja näkymättömät rajat
8 Erilaisia rajatyyppejä (Vuoristo 1997) Funktionaaliset rajat Historialliset rajat pioneerirajat, jälkikäteen vahvistetut rajat, päälle asetetut rajat, reliktirajat Fyysiset rajat eli luonnonrajat Geometriset rajat Antropogeografiset eli ihmismaantieteelliset rajat Kompleksiset rajat
9 Miksi kiinnostus rajoja kohtaan on herännyt? (Anssi Paasi 2002) 1. Kylmän sodan aikaisen vastakkainasettelun päättyminen; toisen (eli vihollisen) menetys islamin nousu? 2. Pyrkimys (myös väkivaltaisesti) määrittää uudelleen alueellisia ja etnisiä identiteettejä (esim. Itä-Eurooppa) 3. Globalisaation kiihtyminen ja sen vaikutus keskusteluun rajoista ja suvereenisuudesta 4. Tieteellinen kirjallisuus on kyseenalaistanut näkemyksen kiinteistä ja pysyvistä rajoista
10 Rajamaiden (tai rajaseutujen) luonne Rajaseutujen kolme mahdollista merkitystä: rajamaa ei-kenenkään-maana; kahden alueen väliin rajautuva kolmas tila (esim. muinainen Karjala) rajamaa vapaana tilana; pakopaikkana rajamaa kamppailun kenttänä; kaksi aluetta käy kamppailua rajamaan herruudesta (esim. Belfast, Kypros; Alsace/Elsass) rajamaa kynnyksenä tai itse rajana rajamaa kahden alueen limittymänä; hedelmällinen sekoittuminen synnyttää uusia hybridisiä muotoja (esim. Tornio/Haaparanta; Öresund) rajamaa eri alueiden yhdistäjänä Rajaseutujen tutkimus hedelmällistä identiteettien muodostumisen (ja muodostamisen) kannalta!
11 Näkökohtia rajojen ominaispiirteistä Rajojen luonne: erottavat ja yhdistävät rajat; perinteisen rajan merkityksen muutokset (esim. Suomi/Venäjä) Kysymys rajojen läpäisevyydestä ja valvonnasta: mitä pääsee läpi ja kenen kontrollissa? (esim. Schengen-alue) Rajan kokeminen: mentaaliset rajat voivat olla kaikkein vahvimpia! (ns. reliktirajat; esim. Saksan jako) Huom! Ei ole olemassa luonnollisia rajoja!
12 Berliini: Potsdamer Platz
13 Berliini: Checkpoint Charlie 1961 ja 2001
14 Rajojen määrittelyitä Rajat ovat kansainvälisen valtiojärjestelmän hallinnan välineitä, valtioiden politiikan ja territoriaalisen kontrollin välineitä sekä edelleen olemassa olevien sosiaalisten identiteettien rakennetekijöitä ja haastajia. Rajojen merkitykset ovat aina kontekstuaalisia ja historiallisesti ehdollisia. Ne ovat ideologioiden läpitunkemia, mutta niihin liittyy materiaalisia käytäntöjä ja seuraamuksia. - A. Paasi 2002, 156. Rajat ilmentävät yhteiskuntien alueellista organisoitumista: ne ovat vallankäytön alueellinen ilmenemismuoto. - S. Moisio 2002, 233.
15 Georges Perec: Tiloja/Avaruuksia 2002 [1974] Maat on erotettu toisistaan rajoilla. Rajan ylittäminen on aina mieltä liikuttavaa: kuvitteellinen ääriviiva aineellistuu puisessa puomissa, joka ei koskaan ole sillä viivalla jota sen koetaan edustavan, vaan joitakin kymmeniä tai satoja metrejä sen jommallakummalla puolella. Silti se pystyy muuttamaan kaiken, jopa maiseman. Ilma on samaa, maaperä on sama, mutta tie ei enää ole täysin samanlainen, opastekilpien grafiikka muuttuu, leipäkaupat eivät ole sellaisia kuin leipomot vielä hetki sitten, leivät eivät enää ole samanmuotoisia, maahan heitetyt tyhjät savukerasiat ovat erilaisia
16 Mikä on alue? Alueen koko: transnationaaliset alueet (esim. Afrikka, Mitteleuropa) (kansallis)valtiot tai territoriaalivaltiot (esim. Suomi, Bolivia) subnationaaliset alueet (esim. Katalonia, Sydney, Haaga) Alueen funktio: luonnonmaantieteelliset alueet (esim. Amazonia) poliittiset alueet (esim. Belgia) kulttuurialueet (esim. Toskana) talousalueet (esim. Ruhrin alue) hallintoalueet (esim. Itä-Suomen lääni) tilastolliset alueet (esim. NUTS-alueet) suurkaupungit eli metropolit (esim. Tokion alue)
17 Alueen eri luonteenpiirteistä (M. Keating 2004) Alueella voi olla historiallinen merkitys tai se voi tarjota kohteen alueen asukkaiden identifioitumiselle. Se voi ilmentää maisemaa, arkkitehtuuria tai ruoanlaiton tapoja. Alueisiin liittyy usein kulttuurinen elementti, jota mahdollisesti edustaa erillinen kieli tai murre. Tämän lisäksi alue voi pitää sisällään kansalaisyhteiskunnan, joukon sosiaalisia instituutioita. Se voi olla taloudellinen yksikkö, joka perustuu yhteen tuotannonalaan tai olla integroitunut tuotantosysteemi. Se voi olla, ja yhä useammin onkin, hallinon yksikkö tai laitos.
18 NUTS-alueet Suomessa EU:n kolmiportainen tilastoaluejako Suomessa: kaksi NUTS 1 aluetta (Suomi ja Ahvenanmaa) kuusi NUTS 2 aluetta (ns. suuralueet) 19 NUTS 3 aluetta (maakunnat)
19 Alueiden institutionaalistumismalli (1) (Anssi Paasia mukaillen) 1. Alueen historiallinen muotoutuminen milloin alueeseen on viitattu omana erillisenä alueena ja missä yhteydessä? alueen nimeäminen ja kartoitus alueen koko ja funktio: kuinka laaja ja minkälainen alue on? 2. Alueen rajaaminen missä alueen rajat kulkevat? kuka on rajannut ja millä perusteilla? rajojen läpäisevyyden aste ja rajamaat 3. Alueen identiteetin rakent(a/u)minen miten alue määritellään? alueen omaleimaisuus; mistä se syntyy? kuka on alueen asukas ja esim. nationalismin rooli?
20 Alueiden institutionaalistumismalli (2) 4. Alueen uusintaminen miten aluetta kerrotaan (esim. koululaitoksen rooli)? uusintamisen keinot (esim. symbolit, vuosipäivät yms.) mahdolliset toiset kertomukset (esim. monikulttuurisuus) separatismi vai vapaustaistelu? 5. Alueen tunnustaminen alueen hyväksyminen osaksi laajempaa kv. järjestelmää ja sen roolin vakiintuminen mahdolliset konfliktit alueen tunnustamisessa alueen tulevaisuus Huom! Alueen ymmärtäminen prosessina, mutta nämä vaiheet eivät välttämättä seuraa ajallisesti toisiaan juuri tässä järjestyksessä!
21 Alueellisuuden määritelmä (R.Sack 1986) Alueellisuus (territoriality) tarkoittaa yksilön tai ryhmän yritystä vaikuttaa ihmisiin, ilmiöihin ja suhteisiin tai yritystä kontrolloida niitä rajaamalla tietty maantieteellinen alue ja valvomalla sitä. - Robert Sack 1986, 19. liittymäkohta vallankäyttöön; alueiden sosiaalinen kontrolli; eri strategiat vaikuttaa ja valvoa
22 Alueiden sisäänpääsyn ja läpäisyn kontrollikeinot (R. Sack 1986) Luokittelu rajojen ja rajaseutujen hahmottaminen alueen fyysinen kartoitus Kommunikointi laajemmalle yleisölle alueesta viestiminen poliittiset toimet esim. rajojen sopimiseksi Voimakeinojen käyttö esim. poliisin, armeijan ja joskus myös koululaitoksen toimialaa
23 Rajojen muuttuva luonne globalisaatiossa Taloudellisen toiminnan reaalisten virtojen näkökulmasta katsottuna kansallisvaltiot ovat jo menettäneet asemansa merkityksellisinä toimijoina nykypäivän rajattoman maailman globaalissa taloudessa. - Kenichi Ohmae (1995) Moderni kansallisvaltio, jonka suvereenisuus määrittyy tuttujen territoriaalisten rajojen kautta, näyttää yhtä lujasti juurtuneelta kuin aina: verottajat pysähtyvät rajoille, maahanmuuttajat pysäytetään samalla rajalla ja itsenäiset valtiovallat voivat yhä edelleen katkaista transnationaaliset (tai tarkemmin sanoen valtioiden väliset) yhteydet. - James Anderson (1995)
24 Identiteettien ulottuvuudet Yksilö- ryhmäidentiteetit; yksilön ominaislaatu ja ryhmän jäsenten samastuminen ryhmäänsä Identiteettien kolme ulottuvuutta: Yhteisöllinen (sosiaalinen): yhteisön jakama yhteenkuuluvuuden tunne Tilallinen (spatiaalinen): me/muut; paikallinen erottautuminen Ajallinen (temporaalinen): visio yhteisestä menneisyydestä (kollektiivinen muisti) sekä myös tulevaisuuden päämääristä
25 Identiteettien määritelmä (Anna-Leena Siikala) "Tietoisuus itsestä - joko omasta tai ryhmän muotoutuu toista koskevan tiedon peilissä. Niinpä identiteetti on historian vaiheissa muovautuva jatkuvan keskustelun prosessi. Tunneperäinen samaistuminen yhtä lailla kuin torjuntakin ovat identiteetin rakentamisen välineitä. Ne auttavat luomaan eroja meidän ja muiden välille Kansallinen identiteetti ei synny sattumalta eikä itsestään. Se edellyttää oman ja vieraan suhteen erittelyä ja on näin tietoisen prosessin tulos." - Anna-Leena Siikala (1996)
26 Alueelliset identiteetit suhteessa tilaan Omat (henkilökohtaiset) paikat Kaupunki tai kaupunginosat Maakunnat tai muut laajemmat alueet (Kansallis)valtiot Maanosat mitä suuremmaksi alueellinen yksikkö (territorio) muodostuu, sitä vaikeampaa on siihen identifioituminen!
27 Identiteettien historiallinen kerrostuminen 1700-luku YKSILÖIDENTITEETIT 1800-luku KANSALLISET IDENTITEETIT 1900-luku EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI 2000-luku MAAILMANKANSALAISUUS?
28 Kirjallisuutta Doren Massey: Samanaikainen tila. Vastapaino Jeremy Black: Maps and Politics. Reaktion Books Kai-Veikko Vuoristo: Poliittinen maantiede. WSOY Anssi Paasi: Rajat ja identiteetti globalisoituvassa maailmassa. Teoksessa Taina Syrjämaa ja Janne Tunturi (toim.): Eletty ja muistettu tila. SKS 2002, David Newman: The lines that continue to separate us: borders in our borderless world. Progress in Human Geography 30/2006, M. Keating (ed.): Regions and Regionalism in Europe. Cheltenham 2004 Kalevi Holsti: Territoriaalisuus. Politiikka 42(1)/2000. Robert Sack: Human Territoriality. Its Theory and History. Cambridge Univ. Press Mikko Lehtonen ja Olli Löytty (toim.): Erilaisuus. Vastapaino Stuart Hall: Identiteetti. Vastapaino 1999.
29 Harjoitustehtävä 3 Valitse omasta opintokokonaisuudestasi jokin raja tai alue ja mieti, miten se on muotoutunut. Pohdi erityisesti, minkälaisesta rajasta tai alueesta on kyse ja miten kyseessä olevan alueen tai rajaseudun asukkaiden identiteetti on muotoutunut. Huom! Tehtävä on palautettava viimeistään perjantaina !
Rajat, alueet ja identiteetit
Rajat, alueet ja identiteetit Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen Heikki Mikkeli Maailman kulttuurien laitos Luentorunko Tilallisuudesta: tila, paikka, alue Alueet ja niiden institutionaalistuminen
LisätiedotKulttuuri ja alue: tilallinen käänne
Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne Peter Stadius Maailmankulttuurien laitos Käänteet -käsitteestä Käänne kulttuurintutkimuksen käsitteinä: Linguistic turn (Richard Rorty 1967) Cultural turn Iconic/ visual
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotAlueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa
Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Kaupunkisuunnittelun seminaari V Kaj Zimmerbauer Oulun yliopisto 28.09.2011 Kuntarakenteen muutoksen taustat Laajempi aluejärjestelmän muutos,
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotTeema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.
LisätiedotMaakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi
Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi 17.5.2018 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotRiskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu
Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,
LisätiedotBIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.
BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä
LisätiedotPositiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotPOLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography
POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Tarkastelee vallan/poliittisten prosessien spatiaalisia ulottuvuuksia Tila/valta Poliittisessa maantieteessä ollaan kiinnostuneita siitä,
LisätiedotLuonnonvarayhdyskunnat
Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen
LisätiedotKohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä
Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Territorio Maantieteen peruskäsite, joka yhteiskunnallisen muutoksen myötä on saanut uusia merkityksiä ja näkökulmia. Territoriolla on 1) rajat,
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotKylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
LisätiedotGlokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina
Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina Kaupunki-maaseutu -suhteen uudistuminen -foorumi Kouvola 10.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti Mikä on Suomen
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotKumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa
Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotIlmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto Korruptio Venäjällä
5.10.2017 1 Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto 5.10.2017 2 Mitä korruptio on? Miksi sitä on? Mistä korruptio tulee? Miksi korruptio pahenee? Miten korruptio voisi vähentyä?
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula
Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotCross-Border Citizen Scientists
Cross-Border Citizen Scientists TEEMA 4: Cross the line! (mentaaliset rajat) Joni Virkkunen Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto Lappeenranta, 8.10.2013 Johdantoa Mentaaliset rajat ETHNISYYS ETNISET
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotMitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?
Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotPieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi
Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka
LisätiedotInarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.
Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde
LisätiedotKulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa
Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen
LisätiedotMaiseman hallinnoinnista vastuulliseen hoitoon
Maiseman hallinnoinnista vastuulliseen hoitoon KULTTUURIMAISEMANHOIDON NEUVOTTELUPÄIVÄT Pori 27.8.2019 hjlink@utu.fi, 040 577 3974 Maisema asiantuntijatietona Lähtökohta: asiantuntijat tuntevat taustan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS
ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotEtnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotNäkökulmia kilpailukykyisten maaseutujen kehittämiseen
Maaseudun kilpailukyky -seminaari. MUA-foorumi 17.9.2009 Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä Näkökulmia kilpailukykyisten maaseutujen kehittämiseen Olli Rosenqvist Jyväskylän yliopisto Kokkolan
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotYritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet
Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?
Lisätiedot5.8 Maantieto/Maantiede
5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä
LisätiedotReaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013
Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2.
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
LisätiedotGlobaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?
Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotIn Tunturi, J. & T. Syrjämaa (eds.) Eletty ja muistettu tila. (Space as lived and
1 RAJAT JA IDENTITEETTI GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA (BORDER AND IDENTITY IN A GLOBALIZING WORLD) Anssi Paasi Maantieteen laitos Oulun yliopisto In Tunturi, J. & T. Syrjämaa (eds.) Eletty ja muistettu
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara
Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotTampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1990-2000-., 2012 Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö KIVISTÖ, SUVI: Kak literatura perestala opredelât russku kul turnu identi nost. Izmeneniâ
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotPeruste #1 2014. siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ
022 Peruste #1 2014 siirtolaisuus RAJAT LIIKKEESSÄ Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Kylmän sodan päättymisen jälkeiset visiot rajattomasta maailmasta
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotMaailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto
Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne
KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotUutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!
Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen
MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
Lisätiedot