News. edupoli. Työpaikan personal trainerit. Voimaa vanhustyöhön. Ponnahdus uralle. Lisää laatua. Elokuu 2008

Transkriptio

1 edupoli News Elokuu 2008 Työpaikan personal trainerit Voimaa vanhustyöhön Ponnahdus uralle Lisää laatua

2 Pääkirjoitus Kehittyvä työelämä tarvitsee osaajia Muutoksen tuulet puhaltavat työelämässä: Suurten ikäluokkien edustajat jäävät lähivuosina eläkkeelle, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia ammattilaisia. Työperäinen maahanmuutto on todellisuutta jo nyt, ja etenkin Suomen lähialueilta löytyy potentiaalisia osaajia. Haasteena on ulkomaisen työvoiman integrointi suomalaiseen työelämään. Edupoli auttaa yrityksiä maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja perehdytyksessä suomalaiseen työkulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Heidän ammattiosaamistaan voidaan kehittää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa ja kielitaitoaan saatetaan hioa suomen kielen kursseilla. Monilla aloilla tarvitaan kausittaista tai osa-aikaista työvoimaa, mutta vaikeutena on löytää taitavia tekijöitä. Määräaikaiset työsuhteet tai osa-aika- tai pätkätyöt eivät välttämättä houkuttele. Yritykset voivat jaksottaa työsuhteita verkostoitumalla työpooliksi. Tekijät työllistyvät sinne, missä kulloinkin väkeä tarvitaan. Väliaikoina he voivat kehittää osaamistaan koulutuksissa. Edupolilla on monen vuoden kokemus erilaisista poolihankkeista palvelualalta sekä teollisilta aloilta, ja tulokset ovat olleet hyviä. Pk-yrittäjät saavat eväitä yritystoimintansa kehittämiseen esimerkiksi yrittäjäkoulutuksista. Niissä kohennetaan oman yrittäjäosaamisen lisäksi yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä. Koulutusten asiasisällön lisäksi moni arvostaa erityisesti toisten yrittäjien kanssa verkostoitumista ja kokemusten jakamista. Mentorin kanssa keskustellessa voi peilata omia ajatuksia ja ideoita sekä päästä hyödyntämään kokeneen konkarin näkemyksiä. Edupoli tarjoaa yrityksille ja muille työorganisaatioille palveluita henkilöstön osaamisen kartuttamiseksi. Se on myös yritysten kehittämiskumppani. Kouluttajat ja työyhteisön edustajat miettivät yhdessä keinoja, jotka parhaiten lisäävät yrityksen osaamista ja auttavat sitä saavuttamaan tavoitteensa. Osaava henkilöstö on voimavara. Se voi osoittautua entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi jo lähivuosina, kun yritykset kilpailevat ammattilaisista. Hyvää henkilöstöä pitää vaalia, ja sen osaamisen kehittämiseen kannattaa satsata. Edupoli News Päätoimittaja: Tuija Monto Kustantaja: Edupoli, Ammattitie 1, Porvoo Toimitus: Tekstivelho Oy Ulkoasu: Mainostoimisto Kauria Paino: Oy Painotalo tt-urex Ab Painosmäärä: kpl Sisällys Pääkirjoitus... 2 Uravalmennus sitouttaa... 3 Hyvinvointipoolista vanhustyöhön Ammattilaisia naapurimaasta Apteekkialan yrittäjät Luovia liikeideoita Laadukasta työtä Tilaisuuksien taitajat Uutiset Teksti Susanna Haanpää Työpaikan personal trainerit Uravalmennuksessa työntekijä harjaantuu löytämään keinot, joilla voi lisätä ammattitaitoaan. Uraohjauksessa työntekijät saavat valmennusta oman ammattiuransa suunnan löytämiseksi. Siinä etsitään konsteja, joilla yksilön työnkuvaa ja osaamista voisi kehittää muun muassa koulutuksissa. Yksilöllisen ohjauksen alkusysäyksenä voi olla merkittävä muutos yrityksessä, esimerkiksi toiminnan laajentuminen ulkomaille. Valmennusta ohjaa yrityksen näkemys tulevaisuuden haasteista ja siitä, millaisia taitajia se tarvitsee lähivuosina. Kun yrityksen johto päättää aloittaa valmennuksen, se kertoo henkilöstölle satsaavansa työhön, työntekijöihinsä ja näiden hyvinvointiin. Tämä motivoi väkeä. Puhutaan myös voimaannuttamisesta, Taina Paananen selventää. Hän työskentelee Edupolin ohjaavan koulutuksen tiimipäällikkönä. Ideana on, että työntekijä löytää itse tavoitteet uralleen. Valmentaja ei anna valmiita ratkaisuja tai ohjaa väkisin tiettyyn suuntaan. Valmennettavat pitävät prosessia myönteisenä, sillä juuri heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellaan. Yksilön kehittyminen lisää myös koko työyhteisön osaamista. Yksilöllisesti yrityksessä Uraohjaushanke aloitetaan työyhteisössä johdon kanssa keskustelemalla, jotta valmentaja saa tiedon henkilöstön kehittämisen tavoitteista. Varsinainen ohjauskin on luontevinta aloittaa esimiehistä ja asiantuntijoista, mutta se sopii kaikille työntekijöille, Paananen tarkentaa. Vaikka pohjana pidetään työpaikan tarpeita, valmennuksessa tutkitaan nimenomaan henkilöstön osaamista. Siinä selvitetään, mikä on kellekin työntekijälle sopivin paikka yrityksessä. Henkilökohtainen ohjaus tukee yrityksen toimintaa. Voisi oikeastaan puhua osaamisen kehittämisen ulkoistamisesta, tiimipäällikkö täsmentää. Työntekijät keskustelevat valmentajan kanssa henkilökohtaisesti yhdestä kolmeen kertaa. Me ohjaajat valmennamme yrityksen väkeä kuin personal trainerit kuntoilijoita, Paananen vertaa. Ohjaus nivoutuu osaamiskartoitukseen, ja siinä hanke muuttuu käytännöksi henkilökohtaistamisen keinoin. Ihmiset eivät sovi tiettyyn muottiin, joten yksilön huomioiminen lisääntyy koulutuksissa ja kursseilla jatkuvasti, Paananen pohtii. Uravalmennuksesta hyötyvät etenkin keskisuuret ja suuret yritykset, joiden kanssa Edupoli tekee yhteistyötä esimerkiksi henkilöstön tai työyhteisön kehittämiseksi ja kouluttamiseksi. Tämäntyyppinen ohjaus kuuluu luontevasti osaksi laajempaa osaamisen kehittämistä. Tuija Monto Päätoimittaja Edupoli järjestää syksystä alkaen valmennusta, jossa työntekijöitä luotsataan pohtimaan omia tavoitteita urallaan. 2 3

3 Teksti Susanna Cygnel Kuva Pekka Sipola Voimaa vanhustyöhön Vanhustenhoidon työpaikat ja työntekijät löytävät toisensa Hyvinvointipoolissa. Edupoli vastaa vanhustyön työvoimapulaan pääkaupunkiseudulla etsimällä Hyvinvointipoolin verkostoon muun muassa vanhusten hoivayhteisöjä, jotka tarvitsevat remmiinsä uusia työntekijöitä. Pestit voivat olla keikkaluonteista tai vakituista, projektipäällikkö Hannele Pesola Edupolista kertoo. Hyvinvointipoolissa opiskelijat vuorottelevat käytännön työssäoppimisjaksojen ja teoriaopiskelun välillä yritysten työvoimatarpeiden mukaan. He saattavat lähteä pidemmälle keikalle pooliyritykseen ja palata sitten opintoihinsa, kun työrupeama päättyy. Opiskelu joustaa ennen kaikkea työn tarpeiden mukaan. Poolin opiskelijat ovat työttömiä työnhakijoita, jotka käyvät nyt valmentavia opintoja. He suorittavat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai kotityöpalveluiden ammattitutkintoa. Useimmat heistä ovat halunneet nimenomaan vanhustenhoitoalalle saatuaan tuntumaa tehtäviin vanhempiaan hoitaessaan. Monet myös haluavat tuntea tekevänsä inhimillisesti merkityksellisempää työtä esimerkiksi pitkän kaupallisen uran jälkeen. Jotkut ovat uupuneet aiemmassa Teoria ja käytäntö ovat opinnoissa mukavasti tasapainossa, kiittää Hyvinvointipoolin opiskelija Husein Hamidulla. Hänestä tulee vanhustyön ammattilainen. työssään ja vaalivat pehmeämpiä arvoja, Pesola kuvailee. Helsinkiläinen Husein Hamidulla suorittaa Hyvinvointipoolissa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näillä näkymin maaliskuun lopulla Viisikymppinen Hamidulla on koulutukseltaan yo-merkonomi ja työskennellyt pääosin kirjanpitäjänä, myös omassa kirjanpitoyrityksessään. Välillä ura koukkasi turkisalalle Lontooseen, mutta sitten tuli aika siirtyä täysin toisenlaiselle polulle. Vanhukset ovat aina olleet minulle tärkeitä, joten tämä ammatinvalintani tuntuu erittäin onnistuneelta. Sain tästä mahdollisuudesta tietoa työvoimatoimistosta, kun olin työttömänä, Hamidulla kertoo. Haaveeni on tulla ammattitaitoiseksi ja hyväksi lähihoitajaksi. Haluan myös vaalia omaa terveyttäni ja kuntoani, jotta jaksan auttaa vanhuksia he todella ovat hoidon ja seuran tarpeessa. Työstä teoriaan ja takaisin Opiskelu Hyvinvointipoolissa on joustavaa vuorottelua käytännön työn ja teoriaopintojen välillä. Ensin pidetään teoriaviikot kustakin jaksosta, joita ovat kasvun ohjaus ja tukeminen, hoito ja huolenpito sekä kuntoutus. Sitten seuraa muutaman viikon pituinen työssäoppimisjakso, jonka aikana opiskelijat suorittavat viikon kestävän näyttötutkinnon, eli osoittavat käytännössä, mitä ovat oppineet. Nyt Hamidullalla on meneillään hoidon ja huolenpidon työssäoppimisjakso, jota hän suorittaa Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Hänen potilaansa ovat dementoituneita, liikuntaesteisiä sekä puhekyvyttömiä, ja heidän ilmeidensä ja eleidensä tulkinta on yksi iso haaste. Harjoittelen pääosin käytännön hoitotyötä ja lääkkeiden jakoa. Työvuoroni päättyessä laadin raportteja asukkaista. Joidenkin potilaiden siirtelyyn tarvitaan kahta hoitajaa, joten työntekijöiden yhteistyökyky korostuu. Hamidulla ei saa työssäoppimisjaksostaan palkkaa, mutta työvoimatoimisto antaa hänelle työttömyysavustuksen lisäksi pientä koulutuspäivärahaa. Olemme oppimassa uutta ammattia, joten en odottanutkaan saavani palkkaa. Heinäkuussa Hamidulla hakee oppisopimuspaikkaa vanhustyön koulutusohjelman suorittamista varten, ja teoriaa on enää joka neljäs viikko. Olen ollut tyytyväinen opintoihini, kouluttajiini ja kanssaopiskelijoihini. Tuntuu mukavalta palata työharjoittelusta takaisin kouluun, tutulle koulupenkille ja kivojen ihmisten pariin. Erilaisia polkuja Kaikkien Hyvinvointipoolin opiskelijoiden opintourat eivät etene kuten Hamidullalla, ja siksi jokaiselle opiskelijalle räätälöidään omanlaisensa koulutus heti aluksi. Aikuiseen ikään ehtineellä kokelaalla on aina omanlaisensa työ- ja opintotausta. Kartoituksen jälkeen opiskelija osallistuu valmentavaan koulutukseen, jos hänellä ei ole vanhustyöstä mitään kokemusta, projektipäällikkö Pesola kertoo. Yritykset haluavat ihmisiä erilaisiin tehtäviin eripituisiksi jaksoiksi. Erääseen Hyvinvointipoolin rekrytointitilaisuuteen tuli edustaja vanhusten hoitolaitoksesta, ja hän palkkasi yhden poolilaisen saman tien keikkatyöhön. Tämä opiskelija tekee nyt sijaisuutta, mutta voi sen päätyttyä palata opiskelemaan, Pesola selittää. Jos ihminen havaitaan hyväksi työssään, hänellä ei ole vaikeuksia saada oppisopimuspaikkaa. Niinpä Hamidullakin mitä todennäköisimmin jatkaa Kustaankartanossa. Työn räätälöintiä opiskelijalle on alettu miettiä entistä tarkemmin, koska ihmisillä on erilaisia taustoja ja monenlaisia haasteita Yritämme tutkia yritysten kanssa, miten esimerkiksi työrajoitteinen tai uupumuksesta kärsivä ihminen voisi työllistyä vanhustenhoiva-alalle omalla tavallaan, voimiensa mukaan, Pesola kaavailee. Ensi syksynä Hyvinvointipooli käynnistyy Itä-Uudenmaalla. Lisää tietoa: Hannele Pesola, /hyvo 4 5

4 Teksti Susanna Cygnel Kuvat Pekka Sipola Motivoituneet maahanmuuttajat Venäläiset Jan Upenik ja Marina Kosheheeva pestautuivat Suomeen oppisopimuskoulutukseen. Palmia on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka tarjoaa catering- ja toimitilapalveluja. Se kaipaa jatkuvasti lisää työntekijöitä, mikä on tuttua palvelualalla Suomessa. Edupoli on kouluttanut ulkomailta rekrytoituja ammattilaisia, joten se ehdotti Palmialle yhdeksi työvoimapulan ratkaisuksi Pietari-projektia: venäläisiä Marina Kosheheeva osallistuu oppisopimuskoulutukseen pätevöityäkseen puhdistuspalvelualan ammattilaiseksi. Hänelle koulutus antoi mahdollisuuden päästä Suomeen. ihmisiä koulutetaan oppisopimuksella puhdistuspalvelualan ja kiinteistönhoidon ammattilaisiksi. Tulokkaita houkuttelee Suomessa varma työpaikka ja hyvä palkkataso. Venäjällä on paljon työttömyyttä, eikä sosiaaliturvalla tule aina toimeen. Moni tuntee Suomen ennestään, ja usealla on jo täällä sukua. Inkerinsuomalaisilla saattaa jopa olla maahanmuuttolupa, muttei työpaikkaa tai asuntoa. Haastattelimme Pietarissa 44 ihmistä, joista 27 valikoitui Suomeen. Hakijoiden piti osata jonkin verran suomea ja olla motivoituneita opiskelemaan. Heidän täytyi olla valmiita isoon elämänmuutokseen, palvelupäällikkö Marja Ruotsalainen Palmiasta kertoo. Yksi valituista on 40-vuotias Marina Kosheheeva Vienan Kemistä. Hän sai tietää houkuttelevasta työmahdollisuudesta Inkerin Liitosta, jossa osallistui suomen kursseille. Monet ystäväni asuvat Suomessa, ja olen käynyt täällä aiemmin muutaman kerran. Suomen kieli vaikutti kiinnostavalta, Kosheheeva perustelee kieliopintojaan. Valmistuttuaan aikanaan yliopistosta Kosheheeva työskenteli insinöörinä Pietarin metrossa kymmenen vuotta, mutta piti työtään rankkana ja oloja epämukavina. Alkuun Pietarissa Rekrytointikoulutus alkoi puolentoista kuukauden perehdytyksellä Pietarissa. Siellä opiskeltiin suomea, suomalaista työelämätietoutta ja maahanmuuttokoukeroita. Puhdistuspalveluihin pestautunut Kosheheeva sai tietoa uusista siivousmenetelmistä. Samalla rekrytointikurssilla opiskeli Jan Upenik, 27, joka oli jättänyt kansainvälisen myyntityön muuttaakseen Suomeen opiskelemaan kiinteistönhoitajaksi. Tartuin hienoon mahdollisuuteen, koska olen hyvin kiinnostunut Suomen kielestä ja kulttuurista, Upenik perustelee. Hän halusi myös vaihtaa toimistotyöt liikkuvampaan hommaan. Upenik on opiskellut suomea jo jonkin aikaa. Rekrytointikurssilla kielitaito syveni entisestään ja myös uusi työnantaja, Palmia tuli tutuksi. Suomessa Kosheheeva ja Upenik muuttivat soluasuntoon. Sitten alkoi Edupolin, henkilöstökeskuksen ja Palmian järjestämä 2,5-vuotinen oppisopimuskoulutus. Kosheheevan tavoitteena on puhdistuspalvelujen perustutkinto, kun taas Upenik tavoittelee talotekniikan perustutkintoa. Perjantaisin venäläisopiskelijat osallistuvat Edupolin lähiopetuspäivälle syventämään tietojaan. Suurin osa viikosta kuluu kuitenkin työtehtävissä oman työpaikkakouluttajan johdolla. Upenik huolehtii kahdeksan kohteen kunnosta ja tekee niissä tarvittaessa huoltotoimia. Kosheheeva pistää ensin aamuisin helsinkiläisen leikkikentän tilat järjestykseen, ennen kuin liittyy isompaan siivoustiimiin. Tytär seuraa äitiään Sekä Kosheheeva että Upenik saapuivat Suomeen syyskuussa Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, heillä on tutkintopaperit kädessä vuoden 2010 tammikuussa. Upenik ja Kosheheeva janoavat uusia oppeja ja kokemuksia. He viihtyvät vieraassa maassa, jossa voi opiskelun vastapainoksi harrastaa kaikenlaista liikuntaa, käydä kirjastossa tai vaikka shoppailla. Kosheheevan 19-vuotias tytär on hakenut Helsingin kaupungin seuraavaan rekrytointiohjelmaan. Hän osaa todella hyvin kieltä ja on muutenkin taitava tyttö. Olisi ihanaa saada hänet tänne, äiti iloitsee. Jan Upenik pitää liikkuvasta työstään kiinteistönhoitajana. Vapaa-aikanaan hän käy ohjelmointikurssia verkko-oppimisympäristössä, eli aikoo hankkia talotekniikan perustutkinnon lisäksi toisenkin tutkinnon. Vaivan väärti Ulkomailta rekrytoiminen ei ole yritykselle mikään pieni urakka. Sopivien kandidaattien löytyminen lienee haasteista pienin, sillä esimerkiksi Venäjällä riittää koulutettua, mutta työtöntä tai erittäin huonosti palkattua työväkeä pestattavaksi. Työlupien, asuntojen ja työpaikkojen järjestäminen Suomessa vaatii yritykseltä melkoista satsausta, eikä silti ole varmaa, että kaikki maahan tuodut ja täällä koulutetut ihmiset jäävät kaavailtuihin tehtäviin. Kotimaassaan korkeasti koulutetut ihmiset haluavat yhä parempia mahdollisuuksia. Nyt toimme Helsinkiin 27 oppisopimuskoulutettavaa venäläistä, mutta vasta aika näyttää, kuinka moni heistä jää palkkalistoillemme, Marja Ruotsalainen Palmialta selittää. Maahanmuuttajien rekrytointi on kuitenkin oiva mahdollisuus saada Suomeen motivoituneita ammattitaitoisia tekijöitä. Heidät pitää perehdyttää työhönsä ja uuteen asuinmaahansa, ja siihen yritys tarvitsee Edupolin kaltaista koulutuslaitosta kumppanikseen. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki rekrytoi Petroskoista ja Pietarista yhteensä 60:tä tekijää eri aloilta, kuten sairaanhoitajia, lähihoitajia, koulunkäyntiavustajia ja siivoojia. Heidät koulutetaan Suomessa uusiin tehtäviinsä, ja työnteon ohessa he saavat ammatillisen tutkinnon. 6 7

5 Proviisorit Leena Härmälä (vas.) ja Minna Uusitalo haluavat kehittää osaamistaan johtamiseen ja yrittäjyyteen. He osallistuvat apteekkialan yrittäjille suunnattuun koulutukseen. Teksti Susanna Cygnel Kuvat Pekka Sipola Ponnahdus uralle Täsmäkoulutus valmistaa proviisorin apteekkariksi. Apteekkiala on aina viehättänyt proviisori Minna Uusitaloa, 45, sillä lääkkeiden maailma, ihmisten terveys ja asiakaspalvelu kiinnostavat häntä. Tällä hetkellä Uusitalo työskentelee esimiehenä Erottajan apteekissa, joka sijaitsee aitiopaikalla keskellä Helsinkiä. Johtajuus apteekissa on kiinnostava haaste. Meillä tärkeintä on ripeän ja laadukkaan palvelun takaaminen. Jos henkilökunta ei tiedä, mikä apteekin tavoite on, esimies on epäonnistunut tehtävässään, Uusitalo luonnehtii. Erottajan apteekissa on aina vilkasta, sillä se sijaitsee Stockmannin tavaratalossa. Jos asiakas joutuu jonottamaan vähänkin liian pitkään, hän äänestää jaloillaan. Sellaiseen ei ole missään apteekissa varaa, koska kilpailu on alalla entistä tiukempaa. Tiskillä farmaseutin täytyy keskittyä tehtäväänsä ja pystyä huolehtimaan asiakkaan tarpeista ilman viivyttelyä, Uusitalo korostaa. Hän valmistui Kuopion yliopistosta vuonna 1996 sosiaalifarmasian puolelta, eli linjalta, joka valmisti johtajuuteen. Hän ei kuitenkaan saanut kummempia eväitä yrittäjyyteen tai esimiestyöhön. Työskenneltyään jo muutamia vuosia proviisorina Uusitalo tarttui innokkaasti mahdollisuuteen suorittaa yrittäjän erikoisammattitutkinto Edupolissa. Hän käy läpi 20 opintopisteen laajuisen koulutuksen 2 vuodessa oppisopimuksella. Työnantaja tukee opiskelua. Haluan oppia yhä enemmän tästä alasta ja perustaa joskus oman apteekin, Uusitalo sanoo. Kokeneet ammattilaiset Yrittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus on räätälöity nimenomaan apteekkialan ammattilaisille. Siihen osallistuu parikymmentä ihmistä, joista noin puolet on proviisoreita ja puolet apteekkareita. Se, että valmiita apteekkareita on mukana noin paljon, kertoo alan yrittäjäkoulutuksen tärkeydestä, Uusitalo huomauttaa. Yliopistossa opetetaan farmasiataidot, kuten kaikki lääkkeistä, mutta yrittämiseen, taloushallintoon tai esimiestaitoihin siellä ei juuri perehdytä. Uusitalolle taloushallinto oli melko uutta asiaa, vaikka apteekkityö ja esimiestehtävät ovat melkein selkäytimessä. Ehkä onkin ihan hyvä, että ihmiset tekevät ensin työtä apteekissa ja vasta sitten hankkivat yrittäjyyskoulutusta. Silloin koulutuksesta saa parhaan höydyn ja osaa ottaa tarvitsemansa opit, Uusitalo uskoo. Apteekkialan yrittäjyyskoulutukseen osallistuu myös Leena Härmälä, 45, jolla on takanaan monen vuoden työ eri apteekeissa esimiehenä ja myös uusien farmaseuttien opettajana. Koulutuksesta saamiaan oppeja esimerkiksi taloushallinnosta ja markkinoinnista Härmälä tarvitsee nyt toden teolla, sillä on saanut apteekkiluvan ja ryhtyy apteekkariksi, eli itsenäiseksi yrittäjäksi. Hän on jo tehnyt vuokrasopimuksen liiketilasta, joka sijaitsee Helsingin keskustan asematunnelissa. Apteekkariksi hyväksytään ainoastaan kokenut ja ansioitunut proviisori. Tämän täytyy hakea vapautunutta paikkaa oikeaan aikaan. Samalla alueella voi olla vain tietty määrä apteekkeja, ja ala on tarkasti säädeltyä. Teen yrittäjänä tietysti itse vuoroja tiskin takana, mutta lisäksi hoidan koko yrityksen. Tässä alussa on paljon käytännön selvittelyä, mutta hiljalleen asiat järjestyvät, Härmälä kertoo. Johtajuutta ja taloushallintoa Uusitalo ja Härmälä suorittavat ensi syyslukukauden aikana yrittäjän erikoisammattitutkinnon, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Silloin opiskelu on kestänyt noin kaksi vuotta. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona, eli kokelaiden tiedot ja taidot tutkitaan haastatteluissa. Samalla tarkastellaan opiskelun aikana koottuja dokumentteja ja varmistutaan siitä, että jokainen tarpeellinen asia on hallussa. Projektitehtävät ovat käytännönläheisiä ja siksi äärimmäisen mielekkäitä. Yhdessä tehtävässä tarkastelimme, mikä vaikuttaa tuotteen kustannuksiin ja määrittelimme lääkkeen hinnan, Uusitalo kertoo. Apteekkialan lisäksi tehtävät liittyvät tiiviisti myös yrittäjyyteen. Lopputyöni aihe on osaamiskartoitus. Olen opinnoissa pohjustanut yrittäjyyttäni, eli tehtävistä on ollut suoraan hyötyä apteekin perustamisessa, Härmälä kiittää. Taloushallinnon lisäksi apteekkialan yrittäjältä vaaditaan johtamistaitoja, ja niihinkin kurssin aikana paneudutaan. Monella on jo kokemusta esimiestehtävistä. Olen koulutuksen aikana oppinut huomaamaan omat vahvuuteni johtajana ja pystyn käyttämään niitä taitoja työssäni. Hyvä johtaja ei käskytä, vaan ohjaa ihmisiä myönteisesti, Uusitalo puntaroi. Apteekkialan yrittäjäkoulutus Oppisopimuskoulutus antaa valmiudet pk-yrityksen hallinnointiin sekä kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämiseen. Opiskelijat suorittavat yrittäjän erikoisammattitutkinnon. Vahvistetaan johtamisosaamista ja yrittäjän tarvitsemia taitoja esimerkiksi taloushallinnosta. Ensisijaisesti opitaan työpaikalla tai omassa yrityksessä kouluttajien ja oman mentorin ohjauksessa. Teoriakoulutus pidetään Edupolissa lähikoulutuspäivinä (16 kpl 2 vuodessa) ja itseopiskeluna. Koulutuksen laajuus on 20 opintopistettä. Ennen koulutusta opiskelija ja kouluttaja laativat henkilökohtaistamissuunnitelman, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot, työkokemus ja harrastukset. 8 9

6 Yrittäjän luovuus huipussaan Luovuudesta kumpuaa tuottavaa yritystoimintaa. Opintotehtävissä samat aiheet toistuvat, ja tiedot sekä taidot syvenevät. Tein esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman, jota voin käyttää yritystä perustaessani, Maarala kertoo tyytyväisenä. Pianisti Janne Maarala, 36, on kymmenen vuoden muusikkourallaan kasvanut yrittäjäksi. Hänen työhönsä kuuluu oman taidon myyminen sinne, missä tarvitaan esimerkiksi taitavaa jazz-pianistia: ravintoloihin, tapahtumiin ja erilaisten yritysten rientoihin. Kaikenlainen musiikki saa täyttymyksensä Maaralan hyppysissä. Kun Maarala huomaa työtilaisuuden, hän tarttuu siihen muitta mutkitta ja markkinoi itseään. Uudessa helsinkiläisessä ravintolassa hän viihdyttää bilekansaa säännöllisesti bändinsä kanssa, koska itse tarjoutui. Myös jazzklubilla hän on vakioesiintyjä. Usein Maarala pyydetään keikalle, mutta oman aktiivisuuden arvoa ei voi vähätellä. Puhelimeen tarttuminen ja potentiaalisille asiakkaille soittaminen ei ole minulle mikään kynnys. Markkinointihenkisyys ja ulospäin suuntautuneisuus kuuluu ehdottomasti muusikon tärkeisiin ominaisuuksiin, jos työllään meinaa elättää itsensä, Maarala huomauttaa. Nyt pianisti perustaa oman yrityksensä, osakeyhtiön, koska haluaa hallita omaa laskutustaan ja liiketoimintaansa. Varsinainen muusikontyö jatkuu entiseen tapaan, mutta tästä lähtien vastaan yrittäjätoiminnasta ja taloudesta itse, Maarala myhäilee tyytyväisenä. Edupolin luovien alojen yrittäjille tarkoitettu yrittäjän ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto kuuluu Polte-hankkeeseen, eli Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehittämisohjelmaan. Mukaan mahtui myös muutama helsinkiläinen, kuten Maarala. Yrittäjähenkiselle pianistille tämä puolentoista vuoden koulutus sopii kuin nakutettu. Opin olennaisia asioita verotuksesta, taloushallinnosta, kirjapidosta ja yrityksen perustamisesta, Maarala listaa. Luovien alojen yrittäjäkoulutus Oppisopimuskoulutus antaa valmiudet pk-yrityksen hallinnointiin sekä kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämiseen. Koulutus soveltuu erityisesti kulttuurialan, muotoilun, median, matkailun, elämystuotannon ja muiden luovien alojen yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville. Opiskelijat suorittavat yrittäjän ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Oppiminen tapahtuu ensisijaisesti työpaikalla tai omassa yrityksessä kouluttajien ja oman mentorin ohjauksessa. Teoriakoulutus pidetään Edupolissa lähikoulutuspäivinä (18 kpl, noin 1/kk) ja itseopiskeluna. Koulutus on osa Polte-hanketta, eli Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehittämisohjelmaa. Janne Maarala on yrittäjähenkinen pianovirtuoosi. Ekologisia hääpukuja Maaralan kurssikaveri, käsityöalan ammattilainen Outi Karikivi, 52, päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa pari vuotta sitten. Entinen päiväkodin johtaja jalosti rakkaasta harrastuksestaan ammatin ja alkoi loihtia kierrätysmateriaaleista mekkoja, hääpukuja sekä monenlaisia asusteita. Yrityksen nimi Willatar paljastaa, että luomuksissa hyödynnetään uusiovillaa. Tuotteiden punaisena lankana on ekologisuus. Asiakas saattaa tuoda mukanaan esimerkiksi isoäidin vanhan pitsiliinan, jota voi käyttää vaikka hääpukukankaana. Vanhoista neuleista saa vanuttamalla materiaalit esimerkiksi laukkuihin, pussukoihin ja rannekkeisiin. Somisteiksi käyvät ruusukkeet tai vaikka helmet, nekin kierrätysmateriaalia, Karikivi luonnehtii. Hyppy päiväkodinjohtajasta käsityöalan yrittäjäksi pelotti Karikiveä, mutta toisaalta hän tunsi varmuutta tehtyään lopullisen päätöksen. Ajattelin, että jos en toteuta haavettani nyt, niin en sitten koskaan. Elämäntilanne oli sopiva lasten kasvettua. Entinen työ oli myös aiheuttanut uupumusta. Yrittäjävalmennuskurssista Karikivi sai perustietoa liikeidean kiteyttämisestä, taloushallinnosta, liiketoimintasuunnittelusta ja markkinoinnista. Kurssi oli myös starttirahan myöntämisen ehto. Sen ja oman luovuuden turvin Karikivi käynnisti yrittäjyytensä ja alkoi tarjota tuotteitaan ekokauppoihin myyntiin. Hän tapasi asiakkaitaan suoraan markkinoilla, muttei juuri muuten. Vuosi sitten Karikivi sai sähköpostia, jossa kerrottiin luovien alojen yrittäjille Outi Karikivi loihtii kierrätysmateriaaleista juhlapukuja. suunnatusta Polte-hankkeesta ja mahdollisuudesta suorittaa yrittäjän ammattitutkinto. En ole kertaakaan katunut, että päätin lähteä suorittamaan yrittäjän ammattitutkintoa. Keskimäärin kerran kuussa on lähiopetuspäivä, jonka aiheesta poikii etätehtävä. Sen tekeminen on varsinainen oppimisen paikka, Karikivi luonnehtii. Mahtava mentorointi Yrittäjäkoulutuksen osallistujat ovat hankkineet itselleen mentorin jostain alan yrityksestä. Tämän konkarin kanssa opiskelijat käyvät läpi erilaisia asioita yrittäjyydestä ja yritysmaailman koukeroista nimenomaan itselleen tärkeästä näkövinkkelistä. Mentorointi on ehdottomasti koulutuksen parasta antia, pianisti Maarala ylistää. Hän pyysi opastajakseen Music- makers Oy:n toimitusjohtaja Kim Kuusen. Hän pystyy kertomaan musiikkibisneksestä kiehtovia asioita, joita en saisi tietää mistään muualta. Toki luon samalla tärkeän kontaktin. Myös Outi Karikivi on innostunut mentoroinnin suomasta mahdollisuudesta päästä tarkastelemaan alaa kokeneemman tekijän kanssa. Hän pyysi opastajakseen ekokauppa Oravapesän omistajan Pirjo Aarnikon. Tarjosin ensimmäisenä tuotteina myyntiin juuri hänelle, ja siksi tämä yhteistyö vaikutti luontevalta. Olemme keskustelleet muun muassa yritykseni profi loitumisesta tiettyihin tuotteisiin, sillä hän vähittäismyyjänä tietää, mitä asiakkaat haluavat, Karikivi kertoo

7 Teksti Susanna Haanpää Kuva Mara Leppä Lisää laatua Porvoon Lääkärikeskuksessa aloi t ettiin järjestelmällinen laadun kehittäminen asiakaspalvelun pa ran tamiseksi. Laadun kehittäminen on jatkuva hanke, joka parantaa asiakaspalvelua ja oman työn tekemistä, iloitsevat Kirsti Castrén (vas.), Kristina Lahtinen ja Olavi Vehkala Porvoon Lääkärikeskuksesta. Porvoon Lääkärikeskus aloitti laadun kehittämisen toden teolla kolme vuotta sitten. Se valitsi yhteistyökumppanikseen Edupolin, jossa oli asiantuntemusta laatuprojektien vetämisestä. Halusimme määrittää asiakaslähtöisyyden entistä terävämmin, toimitusjohtaja Kirsti Castrén perustelee. Laatuhankkeessa keskityttiin kaikkiin asiakkaisiin: yksityispotilaisiin ja työterveyshuollon yritysasiakkaisiin sekä ammatinharjoittajiin eli lääkäreihin ja terapeutteihin, jotka vastaanottavat asiakkaita lääkärikeskuksen tiloissa. Laatukoulutukseen osallistui koko henkilöstö. Samalla haluttiin myös saada todiste laadun jatkuvasta kehittämisestä. Lääkärikeskukselle myönnettiinkin ISO 9001:2000 -sertifikaatti toukokuussa. Aloitimme miettimällä arvojamme, toiminta-ajatustamme ja visiotamme. Iskulauseeksemme muotoutui Porvoossa potilaan parhaaksi För patientens bästa i Borgå, Castrén kertaa hankkeen alkuvaiheita. Laatujärjestelmä laadittiin parantamaan muun muassa asiakirjojen hallintaa ja dokumentointia sekä kuvaamaan työtapoja. Samalla mietittiin, miten palvelusta voitaisiin kehittää mahdollisimman tasalaatuista. Hankkeen aikana luotiin asiakaspalautejärjestelmä ja aloitettiin säännölliset tyytyväisyyskyselyt eri asiakasryhmille sekä omalle henkilöstölle. Vaikka aluksi tärkeimpänä pidettiin palvelun tehostamista, myös työn tekeminen alkoi sujua entistä jouhevammin. Laadun kehittäminen hyödyttää koko talon väkeä, sillä olemme tehneet tämän järjestelmän ennen kaikkea itseämme varten, palvelujohtaja Kristina Lahtinen täsmentää. Haasteita ja palkkioita Aineistoa alettiin kerätä tietojärjestelmään kirjaamalla muun muassa, miten lääkärikeskuksessa tehdään töitä. Samalla pystyttiin kyseenalaistamaan aiempia toimintatapoja. Keskeistä hankkeessa on prosessiajattelu ja se, että mietimme ja löydämme uutta parannettavaa jatkuvasti, pohtii työterveyshuollon lääkäri, laatuvastaava Olavi Vehkala. Laadun kehittämisessä ei voi pysähtyä laakereilleen lepäämään, sillä kyseessä on jatkuva hanke. Porvoon Lääkärikeskus on saanut asiakaskyselyistä hyviä arvosanoja, mutta parannettavaa on havaittu esimerkiksi ajanvarauksessa. Ryhdyimme kehittämään palveluamme niin, että pian ajanvarauksen voi tehdä suoraan internetsivuiltamme, Castrén mainitsee yhdestä kehityskohteesta. Lääkärikeskuksessa tehdään säännöllisesti myös sisäisiä arviointeja eli auditointeja, joiden suorittamiseen henkilöstöä on koulutettu Edupolissa. Yhdeltä osastolta nimetyt auditoijat arvioivat, miten päivittäiset työt toisella osastolla vastaavat esimerkiksi ISO 9001:2000- standardin vaatimuksia. Arvioinnit lisäävät yrityksen sisäistä tiedonkulkua. Hyväksi havaittuja käytäntöjä ja uusia toimintatapoja voidaan soveltaa kaikille osastoille, Castrén selventää. Monien muiden hyötyjen lisäksi ohjeiden kokoamisesta yhteen tietojärjestelmään on etua. Muun muassa uusien työntekijöiden perehdytyksessä tämä on erinomainen työkalu, Kristina Lahtinen kehuu. Toimitusjohtaja Kirsti Castrén kannustaa kaikkia yrityksiä toimintajärjestelmän kehittämiseen ja laadun varmistamiseen sekä parantamiseen. Nykyaikana kaikkien yritysten pitäisi tutkia, miksi ja miten ne palvelevat asiakkaitaan sekä kuinka omaa toimintaa voi tarkkailla ja parantaa. Teksti Susanna Haanpää Kuvat Pekka Sipola ja BSG Marketing Oy Tapahtumien tekijät Yritystilaisuuden järjestäminen kannattaa ulkoistaa ammattilaiselle, joka hallitsee koko hankkeen yksityiskohtineen. Tapahtumamarkkinoinniksi voi laskea lähes kaikki tilaisuudet, joilla halutaan lisätä yrityksen tuotteiden tai palveluiden menekkiä erilaisille kohderyhmille. Olennaista on, että tapahtuma suunnitellaan etukäteen. Esimerkiksi uusien tuotteiden julkistamistilaisuudet, monipäiväiset seminaarit sidosryhmien edustajille ja uuden projektin aloituskokous henkilöstölle kuuluvat tapahtumamarkkinointiin, selittää projektijohtaja Tomi Paajanen BSG Marketing Oy:stä. Pohjimmiltaan kyse on myynnin ja tunnettuuden lisäämisestä, johon viihtyisä ja mieleenpainuva tapahtuma antaa mukavan mausteensa. Voittajaksi verkostossa Pien- ja mikroyritykset toteuttavat tulevaisuuden yrittäjyyden mallia, joka perustuu yhteistyöhön sekä kumppanuuteen. Nykykäsityksen mukaan jokainen yritys tarvitsee verkostoja menestyäkseen. Kukaan ei pärjää yksin, muistuttaa projektipäällikkö Anja Päärni Edupolista. Voittaja-projektissa yrittäjät muodostavat keskenään asiakas- tai kumppanuussuhteita, eikä muita verkoston yrityksiä ajatella kilpailijoina. Hanke on tarkoitettu erityisesti ostos- ja matkailualan pien- ja mikroyrityksille etenkin Vantaan Aviapolis-alueella sekä Helsingin keskustassa. Tavoitteena on luoda myös niin Aiemmin oli tapana, että yritysten henkilöstö järjesti tilaisuudet itse. Hiljalleen on alettu ymmärtää ammattilaisten avun tarpeellisuus. Ulkopuolinen tapahtumien järjestäjä säästää aikaa, sillä yrityksen omalta väeltä ei mene työtunteja ohjelman pohtimiseen. Henkilöstön järjestämistä tilaisuuksista saattaa unohtua esimerkiksi turvallisuusseikkojen huomiointi kokonaan, kouluttaja Maaria Piukkala Edupolista pohtii. Tapahtumatuottajana pärjää erittäin motivoitunut ja luova henkilö, jolla langat pysyvät hyppysissä koko ajan. Tärkeää on myös ymmärtää kannattavan liiketoiminnan perusteet, huomauttaa toimitusjohtaja Heidi Ekholm- Talas BSG Marketing Oy:stä. Hän on myös Suomen tapahtumamarkkinointiyhdistys STAYn varapuheenjohtaja. sanottuja asiakaspolkuja. Niillä tarkoitetaan keinoja, joilla yrittäjä saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti asiakkaansa, eli palvelunsa tai tuotteensa loppukäyttäjät. Etenkin ostos- ja hyvinvointimatkailualalla sekä luovilla aloilla pienyritysten kannattaa yhdistää voimansa. Jos keramiikkapajan luova ammattilainen haluaa tarjota tuotteitaan matkailijoille, hän tarvitsee asiantuntevan kumppanin tuotteidensa markkinointiin ja myyntiin. Joitakin palveluita kannattaa tuotteistaa ja ketjuttaa kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi valokuvaaja ja ravintola voivat yhdistää voimansa tarjoamalla pakettia, jossa asiakas saa hienon juhlaillallisen muistoksi ammattikuvaajan ikuistamat otokset, Päärni heittää. Tapahtumatuotannossa tarvitaan entistä enemmän ammattilaisia. Edupolissa tuottajien koulutukseen osallistuivat Tomi Paajanen ja Heidi Ekholm-Talas BSG Marketing Oy:stä. Edupoli osallistuu Voittaja-hankkeeseen niin sanottuna sparraajana ja yhteistyöyritysten hankkijana. Se kokoaa yrityksiä verkostoon mutta tarjoaa pienja mikroyrityksille myös mahdollisuutta kehittää liiketoimintaosaamistaan. Voittaja-projekti alkoi viime syksynä. Sen toimintaa on jo tehty tutuksi erilaisille ravintola-alan ja elämysmatkailun, ohjelmapalvelujen sekä kaupan alan yrityksille. Nyt verkostojen toiminta pyritään vakiinnuttamaan, jotta yritykset pystyisivät toimimaan niissä mahdollisimman itsenäisesti. Hanke perustuu Vantaan ja Helsingin elinkeino- ja matkailustrategiaan sekä kuuluu Opetushallituksen työelämän kehittämistehtävään. Lisää tietoa: Anja Päärni, anja.paarni@edupoli.fi 12 13

8 Meillä tapahtumatuottajat oppivat tekemällä, kouluttaja Maaria Piukkala Edupolista kehaisee. Teksti Susanna Haanpää Uutiset Enemmän osaajia Vaikka monessa työyhteisössä arvostetaan jo tapahtumamarkkinoinnin ammattilaisten palveluita, jotkut huolehtivat tilaisuuksiensa pitämisestä sinnikkäästi omin voimin. Tapahtumien järjestämisessä monien palasten täytyy loksahtaa kohdalleen, jotta kokonaisuus onnistuisi. Vain harvoilta urakka sujuu omien töiden ohella. Toisaalta ohjelmapalvelu- ja tapahtumamarkkinointiala on melko villiä, eli monet tarjoavat alan palveluja, vaikkeivät taidot riitä. Siksi tarvitaan entistä enemmän koulutettuja ammattilaisia. Maaliskuussa Edupolissa alkoi ensimmäinen tapahtumatuottajakoulutus osana matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkintoa, ja mukaan pääsi 15 opiskelijaa. Heistä osa työskentelee jo alalla joko yrittäjinä tai freelancereinä, kouluttaja Piukkala kertoo. Koulutuksessa opitaan hahmottamaan koko tapahtuman tuotanto alusta loppuun. Siinä perehdytään muun muassa lainsäädäntöön, turvamääräyksiin ja viranomaisyhteistyöhön. Myös hinnoitteluun täytyy syventyä, sillä moni aloittelija ei osaa arvioida työhön käyttämäänsä aikaa realistisesti, Piukkala miettii. Valmistuttuaan opiskelijat saavat käyttää tapahtumatuottaja-nimikettä. Hän on kuin vastaava mestari rakennusalalla, toimeenpanija, Tomi Paajanen selittää toimenkuvaa. Hän kouluttaa tapahtumatuottajia Ekholm-Talaksen ja muutaman muun alan ammattilaisen kanssa. Täällä opitaan tekemällä, eikä kirjasta pänttäämällä. Jokainen kouluttaja on oman erikoisalansa kokenut konkari, Piukkala kehuu. Tilaisuus näyttönä Tapahtumamarkkinointiala on kasvanut 1990-luvulta, ja nyt kysynnän ounastellaan kasvavan räjähdysmäisesti. Työmatkailu sekä siihen kytkeytyvät kokous-, koulutus-, palkkio- ja kannustematkat yleistyvät, joten asiakastapahtumiin saapuu sidosryhmien edustajia Suomesta ja ulkomailta. Siksi tapahtumatuotanto linkittyy selkeästi myös matkailuun. Edupolissa alan koulutusta aiotaan järjestää lisää. Toiveena on aloittaa sellainen oppisopimuksena etenkin aikuisille, joilla on oma tapahtuma- tai ohjelmapalvelualan yritys. Tapahtumien järjestämistä ulkoistava yritys voisi kokeilla palvelua vaikka tarjoamalla asiakastilaisuuden vetovastuuta tuottajakoulutukseen osallistuvalle henkilölle. Jotkut tapahtumatuottajaopiskelijat tarvitsevat paikan, jossa voivat osoittaa näyttötutkinnon edellyttämän osaamisen opintojensa päätteeksi. Sellaiseksi sopisi vaikka henkilöstön palkitsemistilaisuus, Piukkala vihjaa. Opiskelijat voisivat suunnitella tapahtuman sisällön ja hankkia kaiken tarvittavan, eli vetää koko hankkeen alusta loppuun annetussa budjetissa. Lisää tietoa: Tapahtumatuottajilta edellytetään luovuutta ja kykyä huolehtia pienimmistäkin yksityiskohdista. Kieltä netissä Lingvapoli on Edupolin kieltenopiskeluympäristö internetissä. Se sisältää vuorovaikutteista opetusmateriaalia, pelejä ja keskustelupalstan, jossa kouluttaja voi sovittuna aikana ohjata opiskelijaa. Nykyisin suositaan opiskelua kotikoneelta itselle sopivaan aikaan. Sitä paitsi internet on kuin rajaton aarreaitta kielenopiskelijalle, englanninkielen kouluttaja Päivi Pakola perustelee. Hän on koonnut Lingvapolin englanninkielisen aineiston linkkeinä eri sivustoilta kolmen eri tason opiskelijoille. Itselle mieluisia aiheita voi tutkia joko lehtiartikkeleina, videoina tai äänitiedostoina. Linkit vievät muun muassa arkipäivän englantiin, työelämäsanastoon ja harrastuksia tukeviin aineistoihin. Eräs opiskelija yhdisti kielenopiskelun liikuntaharrastukseensa: hän latasi kiinnostavia radio-ohjelmia mp3-soittimeensa ja kuunteli niitä lenkkeillessään, Pakola vinkkaa. Lingvapolin aineistoa räätälöidään myös toimialoittain ja yritysten omiin kielenopetuksen tarpeisiin. Lisää tietoa: Päivi Pakola, Yhteisöjen yhteinen tavoite Edupoli aloittaa Vanhustyön keskusliiton kanssa hankkeen, jossa luodaan niin kutsuttu strateginen verkostomalli. Elokuussa alkavassa projektissa pohditaan, miten keskusliiton jäsenyhteisöt voisivat lisätä kilpailukykyään ja kannattavuuttaan. Keinoiksi on kaavailtu esimerkiksi ostojen yhdistämistä tukkualennusten saamiseksi. Myös työvoiman yhteistä koordinointia pidetään tärkeänä, sillä alaa uhkaa pula osaavista ammattilaisista. Tavoitteena on tarjota vanhuksille tuttuja palveluita taloudellisesti mutta laadukkaasti, projektipäällikkö Eero Hyttinen Edupolista miettii. Edupolin tehtäviin kuuluu tutkia alueellisesti, miten verkostoitumista voisi lisätä. Lisäksi se järjestää tarvittavia koulutuksia etenkin jäsenyhteisöjen taloushallinnon ja johtamisen kehittämiseksi. Todennäköisesti esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkinto sopisi jäsenyhteisöille mainiosti, projektipäällikkö pohtii. Lisää tietoa: Eero Hyttinen, 10 vuotta rekrykoulutusta Tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun maahanmuuttajille suunnatut kaupan alan rekrytointikoulutukset aloitettiin yhteistyössä HOK-Elannon kanssa. Koulutukseen on osallistunut pari sataa maahanmuuttajaa, projektipäällikkö Eero Hyttinen laskee. Viime vuonna Edupolin järjestämälle koulutusjaksolle osallistuneista maahanmuuttajista peräti 82 prosenttia sijoittui työelämään, mikä oli toiseksi paras tulos koko valtakunnassa. Aiemmin koulutus kesti joitakin kuukausia, mutta nykyään opetusta annetaan jopa kolme vuotta. Puhumme kolmen portin mallista, Hyttinen kuvailee. Siinä maahanmuuttajat saavat ensin kielikoulutusta ja mahdollisuuden tutustua alaan kuukauden mittaisilla työkokeilujaksoilla. Toisessa vaiheessa oppilaat osallistuvat ammatilliseen koulutukseen, oppivat kaupan alan perustehtäviä ja kartuttavat kielitaitoaan työssäoppimisjaksojen aikana. Viimeisen vaiheen tavoitteena on neljän kuukauden määräaikainen työsuhde, jonka edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito, hygieniapassin suoritus sekä myynnin valmistelun ja kassatyöskentelyn hallinta. Tämän jälkeen maahanmuuttajat voivat opiskella vaikka liiketalouden perustutkinnon tai myynnin ammattitutkinnon. Ensi syksynä työkokeiluja aiotaan lisätä entisestään. Edupoli järjestää kaupan alan rekrytointikoulutusta yhteistyössä TE-keskuksen, työvoimatoimistojen ja HOK-Elannon kanssa. Lisää tietoa: Eero Hyttinen, 14 15

9 Lämmittäjänkatu 2 A Helsinki Telefax Ammattitie Porvoo Telefax Perämiehentie Porvoo Telefax Terveystie Söderkulla (Sipoo) Telefax (09) Virnatie 5 A Vantaa Telefax Yrityksessäsi on potentiaalia kehitä sitä! Edupoli yrityksesi kehittämiskumppani Työelämän kehittämispalvelut Yrityskohtaista henkilöstön osaamisen kehittämistä Osaamiskartoituksia Osaavan henkilöstön rekrytointipalvelut Konsultointia Aikuiskoulutuspalvelut 20 ammattialaa Yli 60 työelämän tutkintoa Muita ammattipätevyyksiä ja sertifikaatteja Perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta