Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004"

Transkriptio

1 1 Riistantutkimuksen tiedote 197:1-. Helsinki Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 04 Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintulaskennat tehtiin elokuussa riistakolmiolaskennoin totuttuun tapaan. Metson, teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys kolmioalueilla oli noin 19 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, mikä on hieman alhaisempi tiheys kuin vuosi sitten mutta sama kuin riistakolmiolaskentojen ( ) keskiarvo. Metso ja pyy vähentyivät koko viime vuodesta noin %, kun taas teeri- ja riekkokannat säilyivät ennallaan. Metsotiheys pieneni pääosassa Suomea, mutta Pohjanmaalla kanta elpyi hieman edellisvuotisesta. Teerikanta heikkeni tuntuvastikin Lounais- ja Länsi-Suomessa, mutta oli pääosassa Suomea edellisvuotisella tasolla. Pyytiheydet kasvoivat edellisvuodesta Hämeessä ja Keski-Suomessa, mutta vähenivät muualla, Lapissa jyrkästikin. Riekon tiheys oli edellisen vuoden tasolla pääesiintymisalueellaan Pohjois-Suomessa. Lievät kannanlaskut voidaan yhdistää moneen tekijään. Etelä- ja Keski-Suomea vaivasi sateisuus, millä on voinut olla merkityksensä kanalintujen lisääntymismenestyksessä. Myyräkannat olivat koko maassa erittäin heikot, mikä on voinut kääntää pienpetojen saalistuksen kohdistumaan kanalintujen pesiin ja poikasiin. Riistantutkimuksella oli elokuun loppuun mennessä käytettävissään 672 riistakolmion havainnot. Maastoaineiston keräämiseen osallistui lähes 4400 laskijaa, ja laskennoissa havaittiin noin 7700 metsäkanalintua; laskijat havaitsivat kanalinnun keskimäärin yhden kilometrin kuljettuaan. Kesän 04 kolmiolaskenta oli osassa maata järjestyksessä seitsemästoista ja koko maan kattavana kuudestoista. Erikoistutkija Pekka Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkijantie 2 A, 9070 Oulu, puh , suunnittelija Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL 6, Helsinki, puh

2 2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön järjestämä elokuinen riistakolmiolaskenta oli koko valtakunnan laajuisena kuudestoista ja osassa Suomea seitsemästoista. Elokuisen laskennan tekee kolmihenkinen laskijoiden rintama, jonka keskimmäinen henkilö etenee kolmiolinjaa pitkin ja laitalaskijat hänen sivuillaan metrin etäisyydellä. Kahdentoista kilometrin mittainen, tasasivuisen kolmion muotoinen laskentareitti on maastoon pysyvästi merkitty linja. Se pidetään samana, vaikka alue muuttuisikin esimerkiksi metsänhakkuiden vuoksi. Tätä kirjoitettaessa riistantutkimuksella oli käytettävissään 672 kolmion laskentatulokset. Lopullinen aineisto tulee olemaan hieman tätä suurempi, mutta tulosten pääpiirteet eivät tule mainittavasti muuttumaan. Laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistanhoitopiireittäin käy ilmi kuvasta 1. Pääosa laskennoista tehtiin suositelluinpana laskenta-aikana.-. elokuuta, ja eniten kierrettiin kolmioita viikonloppuna Laskettujen kolmioiden lukumäärä on selvästi pienempi kuin kolmiolaskentojen alkuvuosina, mikä aleneva suuntaus on ollut nähtävissä jo useamman vuoden ajan. Pohjois-Karjalassa laskettiin kolmioita heti Laskettuja kolmioita Elokuu Kuva 1. Laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistanhoitopiireittäin sekä laskentojen ajoittuminen kesällä 04. Viikonloput on esitetty tummennettuina.

3 3 elokuun alussa, millä pyrittiin saamaan tuoreet laskentatiedot metsästyksen suunnittelun tueksi. Kokemuksia tästä kokeilusta odotetaan kiinnostuksella. Tiedotteessa esitetään jokaiselle metsäkanalintulajille kannantiheyskartta kolmioalueilla 0 x 0 km:n yhtenäiskoordinaattiruuduittain ja kannankehitys riistakolmiolaskentojen historian aikana riistanhoitopiireittäin. Taulukoissa esitetään lisäksi riistanhoitopiireittäin kokonaistiheys, poikasten osuus, keskimääräinen poikuekoko ja muutos edellisestä vuodesta. Riistakolmiolaskennan tuloksia on luettavissa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivuilla osoitteessa ja myös osoitteessa Metso ja pyy vähentyivät Metso vähentyi neljänneksen koko maassa. Jyrkimmät riistanhoitopiirikohtaiset pudotukset olivat Itä-Suomessa, jopa %. Ainoastaan lännessä, Pohjanmaalla, metsotiheys koheni hieman edellisvuodesta. Teeren kokonaistiheys oli sama kuin edellisenä vuonna. Tiheydet hieman kasvoivat keskisessä Suomessa, olivat ennallaan pääosassa maata ja laskivat tuntuvasti maan lounaisosissa. Koko maan pyytiheys oli noin viidenneksen edellisvuotista alhaisempi. Jyrkkää vähentymistä todettiin Pohjois-Suomessa, kun taas Hämeessä ja Keski-Suomessa pyytiheys jopa koheni hieman. Riekon kokonaiskanta oli edellisvuotisella tasolla. Lajin päälevinneisyysalueella Kainuussa ja Lapissa keskitiheydet olivat hieman edellisvuotista alhaisemmat, kun taas Oulun riistanhoitopiirin alueella tiheydet nousivat vähän. Vetinen kesä 04 Metsäkanalintujen tiheyteen ja kannanrakenteeseen vaikuttavat useat tekijät yhdessä ja erikseen. Kannanvaihtelun mekanismit tunnetaan melko hyvin, mutta toisinaan kannanmuutokset voivat olla yllätyksellisiä,

4 4 selittämättömiä. Lintukantaan vaikuttaa myös historia, aikaisemmat vuodet. Esimerkiksi kannan ikärakenne, jolla on merkitystä kokonaistuottavuuden kannalta, määräytyy paljolti aikaisempien vuosien tapahtumilla. Pienpedot ovat kanalintujen pesimismenestyksen kannalta merkityksellisiä. Petojen määrän lisäksi tärkeää on myös se, mikä on pienpetojen määrä suhteessa pikkujyrsijöiden määrään. Myyräkantojen romahtaessa yleispedot, kuten kettu, siirtyvät enenevästi lintujen pesien ja poikasten saalistukseen (ns. vaihtoehtoissaalishypoteesi). Metsäntutkimuslaitoksen mukaan myyräkannat olivat keväällä niukat lähes koko maassa. Paikoitellen pienjyrsijöiden määrää luonnehdittiin harvinaisen vähäiseksi. Tämä ei ollut metsäkanalintujen kannalta hyvä seikka, ja edellytykset kohonneille pesä- ja poikuetappioille olivat valmiit. Kevään ja kesän sääsuhteilla on oma merkityksensä kanalintujen lisääntymismenestyksessä. Kahden lämpimän kesän jälkeen saimme kokea menneenä kesänä hyvin toisenlaisen suven. Eräin paikoin Etelä- Suomessa kesäsää tiivistyi yhteen sanaan: vedenpaisumus. Huhtikuu oli sääoloiltaan poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen, mikä herätti toiveita suotuisasta kesäkaudesta. Tätä vahvisti se, että sää lämpeni vapun jälkeen nopeasti Lappia myöten. Jäämereltä tuli kuitenkin hyytävän kylmää ilmaa 11.. lähtien. Tästä aiheutui useita pakkasöitä aivan eteläistä Suomea myöten. Lopputoukokuu oli viileä ja myös sateinen. Kesäkuu jatkui keskimääräistä viileämpänä etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Kolea sää oli vallitseva aina juhannukseen asti. Etelä-Suomessa oli harvinaisesti peräti hallaöitä kesäkuun puolenvälin jälkeen. Kesäkuu oli erityisesti etelässä sateinen. Heinäkuu oli varsinainen sadekuukausi. Tällöin syntyi useita paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä: huippu oli Hämeessä Hausjärvellä mitattu 246 millimetrin sademäärä heinäkuussa. Lappi sai heinäkuussa nauttia lämpimistä poutailmoista, kun taas Etelä- ja Keski- Suomi tuskaili ainaisten sateiden kanssa. Kesän sääolot eivät olleet etenkään Etelä- ja Keski-Suomessa metsäkanalintujen lisääntymisen kannalta kovinkaan otolliset.

5 Metso Lintuja/km² - 1, 1,6-3,0 3,1-4, 4,6-6,0 6,1 - Kuva 2. Metson keskimääräinen tiheys (yksilöä/km² metsämaata) 0 x 0 km:n ruuduittain elokuussa 04. Metso Korkeimmat ruutukohtaiset metsotiheydet havaittiin Kainuussa ja Lapissa (kuva 2). Korkein riistanhoitopiirikohtainen keskiarvo todettiin niin ikään Lapissa ja alhaisimmat Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Pohjois- Savossa. Metsotiheys väheni pääosassa Suomea, mutta Pohjanmaalla kanta elpyi hieman edellisvuotisesta. Metsokannan tuottavuuden tunnusluvut olivat keskimäärin normaalit, tosin kohtalaisin alueellisin vaihteluin. Tämä pätee yhtä lailla keskimääräiseen poikuekokoon kuin poikueellisten naaraiden osuuteen kaikista naaraista ja poikasten osuuteen kaikista havaituista yksilöistä. Myöskään säilyvyyttä kuvaavassa tunnusluvussa (elokuussa havaittujen aikuisten lintujen osuus edellisen elokuun kaikista yksilöistä) ei ollut mainittavia poikkeamia riistakolmiojakson keskimääräisistä arvoista (taulukko 1). Metson kannankehitys riistakolmiolaskennan aikana ( ) osoittaa

6 6 8 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Lintuja / km² metsämaata Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Häme R. Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 3. Metson keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistanhoitopiireittäin vuosina

7 7 kuitenkin alavireisyyttä: tämän vuoden elokuun laskennan tiheys oli koko aikajakson alhaisin - tai lähellä sitä - Satakunnassa, Etelä-Hämeessä, Etelä- Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa (kuva 3). Taulukko 1. Metson tiheys, kannanmuutos edellisvuodesta, poikasosuus sekä poikuekoko riistanhoitopiireittäin elokuussa 04. Kannan muutos on ilmaistu + ja -merkein (± muutos < %, + ja muutos - %, ++ ja muutos > %). Tiheys Poikas- Poikue- Riistanhoitopiiri yks./km² osuus (%) koko Etelä-Häme 0,3 Etelä-Savo 1,7 4,0 Keski-Suomi 2,4 41 2,6 Kymi 2,8 29 3,6 Lappi 4,2 36 3,2 Oulu 3,0 ± 26 2,4 Pohjanmaa 1, ,2 Pohjois-Häme 2,1 4 3,0 Pohjois-Karjala 2,6 32 2,8 Pohjois-Savo 1,1 Ruots. Pohjanmaa 3,6 ++ 2,0 Satakunta 2,2 2 2, Uusimaa 2,4 28 3, Varsinais-Suomi 3, ,3 Kainuu 3,1 47 3,9 Koko maa 2,9 33 3,1 Teeri Korkeimmat ruutukohtaiset teeritiheydet havaittiin totutusti Oulun-Kainuun alueella (kuva 4). Kolmioalueiden korkeimmat keskitiheydet, yli 12 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, havaittiin Kainuussa;Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirissä kirjattiin tulokseksi,0. Alhaisimmat teeritiheydet

8 8 Teeri Lintuja/km² - 3,0 3,1-6,0 6,1-9,0 9,1-12,0 12,1 - Kuva 4. Teeren keskimääräinen tiheys (yksilöä/km² metsämaata) 0 x 0 km:n ruuduittain elokuussa 04. havaittiin Varsinais-Suomen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiireissä niinkuin normaalistikin. Teerikanta heikkeni voimakkaasti Lounais- ja Länsi- Suomessa, mutta oli pääosassa Suomea edellisvuotisella tasolla. Teeren lisääntymismenestyksessä oli suurta vaihtelua, mutta vailla selviä alueellisia piirteitä. Niin poikaslintujen osuus kaikista havaituista yksilöistä kuin yksilöiden säilyvyys talven yli olivat normaaleja (taulukko 2). Suomen teerikanta väheni hieman edellisvuodesta. Lajin keskitiheys oli jonkin verran alhaisempi kuin riistakolmiojakson aikana keskimäärin. Riistakolmiojakson korkeimmissa tiheyksissään teeri oli ainoastaan Lapissa; jakson alhaisimmat tiheydet olivat Etelä-Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (kuva ).

9 9 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Lintuja / km² metsämaata (27,1) Pohjanmaa Pohjois-Savo (,7) Pohjois-Häme R. Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva. Teeren keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistanhoitopiireittäin vuosina Teeren tiheydet ylittävät asteikon Pohjanmaan riistanhoitopiireissä huippuvuonna Todelliset tiheydet on annettu suluissa.

10 Taulukko 2. Teeren tiheys, kannanmuutos edellisvuodesta, poikasosuus sekä poikuekoko riistanhoitopiireittäin elokuussa 04. Kannan muutos on ilmaistu + ja -merkein (± muutos < %, + ja muutos - %, ++ ja muutos > %). Tiheys Poikas- Poikue- Riistanhoitopiiri yks./km² osuus (%) koko Etelä-Häme 2,3 39 2,8 Etelä-Savo, ,7 Keski-Suomi 7,1 ± 39 3,8 Kymi 4, ± 0 3,8 Lappi 4,2 41 3, Oulu 8,8 ± 46 3,8 Pohjanmaa 3,8 39 4,4 Pohjois-Häme, ,8 Pohjois-Karjala 7,2 46 3,6 Pohjois-Savo 7,0 ± 49 4,2 Ruots. Pohjanmaa,6 48,0 Satakunta 2,6 26 2,6 Uusimaa 4,3 33 3,0 Varsinais-Suomi 4,0 ± 33 2,0 Kainuu 12,4 ± 7 4,1 Koko maa 6,3 ± 46 3,8 Pyy Korkeimman pyytiheyden ruudut olivat Keski- ja Etelä-Suomessa (kuva 6). Pyytiheys oli yli yksilöä metsämaan neliökilometrillä ainoastaan Pohjois-Hämeessä; yleensä tämä raja ylittyy useammassakin riistanhoitopiirissä. Alhaisin keskiarvo oli Lapin 2,2 yksilöä. Pohjanmaan keskiarvo, 2,4, oli epätavallisen alhainen. Maan eri osien välillä oli pyynkin lisääntymistuloksessa tuntuvaa vaihtelua (taulukko 3). Pyytiheys laski edellisvuodesta viidenneksen. Pyytiheydet kasvoivat edellisvuodesta Hämeessä ja Keski-Suomessa, mutta laskivat muualla,

11 11 Pyy Lintuja/km² - 3,0 3,1-6,0 6,1-9,0 9,1-12,0 12,1 - Kuva 6. Pyyn keskimääräinen tiheys (yksilöä/km² metsämaata) 0 x 0 km:n ruuduittain elokuussa 04. erityisesti Lapissa, missä vähentyminen oli voimakasta (kuva 7). Vuoden 04 keskimääräinen tiheys on suunnilleen sama kuin edellisinä kymmenenä vuotena keskimäärin. Pyyn kannanrakenteen tunnusluvut (lisääntyvyys, säilyvyys) olivat keskimääräisiä. Kainuussa pyytiheys oli riistakolmiojakson korkeimpien vuosien tuntumassa, kun taas Etelä- Savossa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa todettiin jakson alhaisin tiheys (kuva 7). Riekko Riekon korkeimman tiheyden ruudut elokuussa 04 olivat Keski- ja Pohjois-Lapissa (kuva 8). Riekko oli edellisvuotisessa tiheydessään päälevinneisyysalueellaan Pohjois-Suomessa. Lapissa ja Kainuussa tiheydet laskivat hieman, kun taas Oulun riistanhoitopiirin alueella riekkotiheys koheni lievästi (kuva 9). Riekko oli edellisvuotisessa tasossaan etelämpänäkin, alueilla, missä se on hyvin vähälukuinen.

12 12 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Lintuja / km² metsämaata 0 Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Häme R. Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 7. Pyyn keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistanhoitopiireittäin vuosina

13 13 Taulukko 3. Pyyn tiheys, kannanmuutos edellisvuodesta, poikasosuus sekä poikuekoko riistanhoitopiireittäin elokuussa 04. Kannan muutos on ilmaistu + ja -merkein (± muutos < %, + ja muutos - %, ++ ja muutos > %). Tiheys Poikas- Poikue- Riistanhoitopiiri yks./km² osuus (%) koko Etelä-Häme 7, ,4 Etelä-Savo 6,2 3,2 Keski-Suomi 8,7 ± 39 3,2 Kymi 7,7 ± 30 3,4 Lappi 2,2 41 3,3 Oulu 4,2 41 4,1 Pohjanmaa 2,4 2 2,9 Pohjois-Häme 12, ,8 Pohjois-Karjala 6, 39 3,4 Pohjois-Savo 9,4 48 3,6 Ruots. Pohjanmaa 3,9 Satakunta,9 ± 36 2,6 Uusimaa 9,6 ± 36 3,6 Varsinais-Suomi 6, ,2 Kainuu 8,4 ± 0 4,3 Koko maa,6 39 3, Kadonnut synkronia Neljäkymmentä vuotta sitten aloitetut metsäkanalintujen laskennat ovat paljastaneet monia tärkeitä piirteitä. Ensimmäinen asia on kanalintutiheyksien aleneminen. Vahvasti yleistäen voidaan tiivistää, että lintutiheydet pienenivät 1960-luvulta 1980-luvun loppupuolelle, mutta sen jälkeen ne eivät ole enää alentuneet. Toinen huomattava muutos on ollut se, että aikaisemman vallalla ollut jaksoittainen tiheydenvaihtelu on suuresta osasta Suomea hävinnyt, kuten aiemmista kuvista on käynyt ilmi. Tyyypillistä oli takavuosikymmeninä, että huonot ja hyvät kanalintuvuodet seurasivat toisiaan 6-7 vuoden välein. Pohjois-Suomessa jaksoittaisuus näyttää

14 14 Riekko Lintuja/km² - 1, 1,6-3,0 3,1-4, 4,6-6,0 6,1 - Kuva 8. Riekon keskimääräinen tiheys (yksilöä/km² metsämaata) 0 x 0 km:n ruuduittain elokuussa 04. Lintuja / km² Lappi Oulu Kainuu Kuva 9. Riekon keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä vuosina Taulukko 4. Riekon tiheys, kannanmuutos edellisvuodesta, poikasosuus sekä poikuekoko Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä elokuussa 04. Kannan muutos on ilmaistu + ja -merkein (± muutos < %, + ja muutos - %, ++ ja muutos > %). Tiheys Poikas- Poikue- Riistanhoitopiiri yks./km² osuus (%) koko Lappi 4,9 ± 49 4,2 Oulu 2, ,0 Kainuu 2,1 ± 3 6,3 Koko maa 1,8 ± 1 4,6

15 kuitenkin edelleen olevan voimissaan: esimerkiksi Lapin kannanvaihtelut viittaavat syklisyyteen, joskin viimeinen kannanvaihteluaaalto on ollut pitkä, lähes vuotta (kuva ) Riekko Teeri Metso Pyy Kuva. Metsäkanalintujen kannanvaihtelu Lapissa riistakolmiolaskentojen mukaan. Eri vuosien tiheysarvot ovat suhteutettu koko kolmiojakson keskiarvoon, jolle on annettu arvo 0. Metsästys syksyllä 04 Metsästyspaineen tulisi teoriassa olla suhteessa paitsi lajin tiheyteen myös siihen, missä vaiheessa kannanvaihteluaaltoa ollaan. Koska laajoilla alueilla ei ole ollut selvää syklistä kannanvaihtelua, riistantutkimuksella ei ole edellytyksiä täsmällisten metsästyssuositusten antamiseen. Tänäkin vuonna on tyytyminen karkeampiin yleissuosituksiin. Etelä- ja Keski-Suomessa, alueilla missä kannat laskivat edellisvuodesta voimakkaasti, tulee metsästää erittäin harkitusti tai jopa pidättyä metsästyksestä. Itä- ja Pohjois- Suomessa, missä kannat olivat ennallaan tai laskivat hieman, - prosentin metsästyspaine on perusteltu suositus metsästyksen enimmäismääräksi.

Metsäkanalinnut elokuussa 2003

Metsäkanalinnut elokuussa 2003 RIISTANTUTKIMUKSEN TIEDOTE 189 03 Metsäkanalinnut elokuussa 03 Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistantutkimuksen tiedote Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 6 00721 Helsinki Puhelin 0 711 Telekopio

Lisätiedot

Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa

Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa 1 Riistantutkimuksen tiedote 183:1 17. Helsinki.9.02 Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina viidennentoista

Lisätiedot

Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea

Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea 1 Riistantutkimuksen tiedote 2:1-13. Helsinki 7.9.06 Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintujen kokonaiskanta kasvoi edellisvuodesta, joskin eri lajien

Lisätiedot

Metsäkanalintukannat heikkenivät

Metsäkanalintukannat heikkenivät 1 Riistantutkimuksen tiedote 167:1-. Helsinki.9.00 Metsäkanalintukannat heikkenivät Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina kahdennentoista kerran. Riistantutkimuksella

Lisätiedot

Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni

Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni 1 Riistantutkimuksen tiedote 176:1-. Helsinki 24.9.01 Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metso- ja teerikannat olivat elokuussa 01 edellisvuotisella

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset

Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset 1 Riistantutkimuksen tiedote 0: 1-21. Helsinki, 30..0 Riistakolmioiden talvilaskennan 0 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan yleisimpien lajien jälkitiheydet olivat likimain edellistalvisten

Lisätiedot

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset 1 Riistantutkimuksen tiedote 186: 1-21. Helsinki, 12.6.03 Riistakolmiolaskentojen talven 03 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan runsain laji, metsäjänis, oli kuluneena talvena yhtä

Lisätiedot

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla 1 Riistantutkimuksen tiedote 179:1-21. Helsinki,.5.02 Talven 02 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäjäniskantamme oli kuluneena talvena samanvahvuinen kuin edellisenä

Lisätiedot

Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla 1 Riistantutkimuksen tiedote 7: 1-21. Helsinki, 1.6.06 Talven 06 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Valtakunnallisen lumijälkilaskennan tulosten mukaan yleisempien lajien

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Talven 2004 riistakolmiolaskennat 1 Riistantutkimuksen tiedote 193:1 21. Helsinki, 24..04 Talven 04 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman Edellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumijälkiseurannan nisäkäslajeja.

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004 Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Metsäkanalintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Metsäkanalintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 4:1-16. Helsinki 12.9.0 Metsäkanalintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 0 Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintujen kokonaiskanta kohosi selvästi viime vuodesta, lähes

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön Katja Ikonen, Olli Kursula ja Jukka Rintala 14.11.2013 Kuva: Marcus Wikman Kolmiolaskentojen tietokannat ja tilastointi: esimerkkinä kesän 2013 riistakolmiolaskennat

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla 1 Riistantutkimuksen tiedote 171:1-21. Helsinki, 0.4. 01. Talven 01 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metsäjäniskanta on taantunut huomattavasti edellisvuodesta. Perämeren

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime

Lisätiedot

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H. Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi

Lisätiedot

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna 1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä

Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä 1 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Pekka Helle ja Marcus Wikman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2005 2 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Eläinkantojen seurannalla

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa

Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 378 Leena Kangas Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa Metsästyskuolleisuus, metsästyksen valikoivuus ja kestävyys Helsinki 2006 Julkaisija Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 18.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna 2016 2017

Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna 2016 2017 ESITYS Maa- ja metsätalousministeriö 8.8.2016 Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna 2016 2017 Metsäkanalintukantojen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 19.8.2016 Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS II/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä vuoden takaisella tasolla,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä pienentynyt hieman vuodenvaihteesta,

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Saaren Erämiesten toimitalo

Saaren Erämiesten toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 3.9.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Saaren Erämiesten toimitalo Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala Taustaa Maisemaekologinen tutkimus metsähabitaattien ja maisemarakenteen vaikutuksista metsäkanalintupoikueiden

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä edelleen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto 20.8.2015 Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIEKON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002 Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 Timo Partio, puh. 020 434 1382 S-posti mikko.muurinen@kela.fi timo.partio@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot. Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen 14.2. 15.2.2015 Oriveden opistolla

Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot. Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen 14.2. 15.2.2015 Oriveden opistolla Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen 14.2. 15.2.2015 Oriveden opistolla Saaristolintuseuranta Tarkoitus mitata pesivien merilintujen vuotuiset populatiokoon muutokset

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto 23.1.2004 SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Lkm

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

oma.riistakolmiot.fi - käyttöohje

oma.riistakolmiot.fi - käyttöohje - käyttöohje KÄYTTÖOHJE 2 (14) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 MITÄ ON KOLMIOLASKENTA?... 3 3 TUNNUKSET JA SALASANA... 4 4 KIRJAUTUMINEN... 5 5 UNOHTUIKO SALASANA... 5 6 ALOITUSSIVU... 6 7 LASKETTAVAT

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 5/2003 Sirpa Alen 17.4.2003 Arava- ja korkotukikohteiden rakennuskustannukset vuonna 2002 Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kehitys

Lisätiedot

Pienriistanmetsästys Pohjois-Suomessa vuonna 2008

Pienriistanmetsästys Pohjois-Suomessa vuonna 2008 Pienriistanmetsästys Pohjois-Suomessa vuonna 2008 Milla Niemi, Eija Nylander ja Pekka Korhonen RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 20/2009 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 20/2009 Pienriistanmetsästys Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Metsästys Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen alueella vuonna 2000

Metsästys Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen alueella vuonna 2000 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 35 Pentti Valkeajärvi Lauri Ijäs Keijo Ekman Metsästys Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen alueella vuonna Helsinki 4 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 24.1.2005 Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 Osuus (promillea)

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden Raakapuun käyttö Suomessa 1996 Toimittajat: Veli Suihkonen Irma Kulju 15.7.1997 397 Teollisuuden puunkäyttö lievässä laskussa Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden ja kiinteistöjen puunkäytöstä 1996.

Lisätiedot

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot