PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 742 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Mikko Koivukoski ja Satu Ukskoski Jyväskyläntie PERHO ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojien toimintaa Perhon kunnan Perhon kylässä tiloilla Koivukoski RN:o 19:93, Salo RN:o 19:101 ja Niemi RN:o 19:18. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 62 lypsylehmää, 30 hiehoa, 50 lihanautaa ja 70 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Parsinavetta sijaitsee kiinteistöllä Koivukoski RN:o 19:93. Toimintaa laajennetaan rakentamalla lihanautakasvattamo, jossa tullaan pitämään enintään 160 lihanautaa. Lisäksi lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan m³:n kokoinen lietesäiliö. Kasvattamo ja lietesäiliö sijoittuvat kiinteistöille Salo RN:o 19:101 ja Niemi RN:o 19:18 noin kilometrin etäisyydelle nykyisestä talouskeskuksesta kaakkoon. Hakijalla on myös m³:n kokoinen etälietesäiliö kiinteistöllä Koivukoski RN:o 19:93. Etälietesäiliö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta koilliseen. Parsinavetan toiminnassa ei tapahdu muutoksia lihanautakasvattamon toiminnan myötä. Eläinsuojissa pidetään laajennuksen jälkeen enintään 62 lypsylehmää, 30 hiehoa, 210 lihanautaa ja 70 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja ja vähintään 30 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on koko eläinmäärä huomioiden vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta. Eläinsuojille on haettu lupaa samanaikaisesti yhdellä lupahakemuksella, koska niillä on katsottu olevan sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on ollut tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä eläinsuojalla, parsinavetalla, on Länsi Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupa. Lupa on myönnetty enintään 62 lypsylehmän, 30 hiehon, 50 yli 8 kuukauden ikäisen lihanaudan ja 70 alle kahdeksan kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle sekä etälietesäiliön toiminnalle. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen parsinavetta sijaitsee valtatie 13 varrella Möttösen ja Oksakosken kylien välillä Perhon kunnan keskustasta noin kilometri Kyyjärven suuntaan. Parsinavetan ympäristö on pääosin peltoa ja rakennettua ympäristöä. Toiminnanharjoittajalla on etälietesäiliö, joka sijaitsee talouskeskuksesta noin 500 metrin etäisyydellä koilliseen. Etälietesäiliön ympäristö on peltoa ja metsää. Uusi eläinsuoja, lihanautakasvattamo, tulee sijoittumaan Perhon kunnan keskustasta noin kaksi kilometriä kuntakeskuksesta Kyyjärven suuntaan valtatie 13 varrelle noin kilometrin etäisyydelle talouskeskuksesta. Koko toiminta sijoittuu oikeusvaikutteiselle Perhon osayleiskaavaalueelle. Kaavassa nykyisen eläinsuojan sijaintipaikka on merkitty kotieläintilojen talouskeskusten alueeksi (AM) ja lihanautakasvattamon sijaintipaikka on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lihanautakasvattamon sijaintipaikan ympäristö on metsätalousvaltaista ja alueen maaperä on moreenia. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan parsinavetan vaikutusalueella sijaitsee neljä asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä parsinavetasta itään. Seuraavaksi lähin, eläinsuojatoimintaa harjoittava maatila, sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä parsinavetasta kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 135 metrin etäisyydellä itään ja noin 180 metrin etäisyydellä luoteeseen. Perhonjokeen on etäisyyttä lähimmillään noin 70 metriä. Tulevan lihanautakasvattamon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia tai vapaa ajanasuntoja. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä lounaassa ja lähin vapaa ajanrakennus noin 630 metrin etäisyydellä lounaassa. Tulevasta lihanautakasvattamosta on länsisuunnalla sijaitsevaan Limakonojaan etäisyyttä noin 300 metriä ja lounaassa sijaitsevaan Perhonjokeen noin 650 metriä. Etälietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään asuinrakennukseen noin 200 metriä ja Limakonojaan noin 200 metriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Lihanautakasvattamossa tullaan pitämään enintään 160 lihanautaa. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 63,6 metriä ja leveys noin 13,9 metriä. Hyötyalaa tulee olemaan noin 880 m 2. Eläinsuojassa tulee olemaan kahdeksan karsinaa kahdessa rivissä, yhteensä 16 karsinaa. Yhteen karsinaan sijoitetaan 10 eläintä. Karsinan pohja toteutetaan ritiläpalkilla ja aidat teräsbetonista. Karsinoiden alle sijoitetaan lantaraapat, jotka kuljettavat lannan kokoojakuiluun, josta lanta valutetaan tai pumpataan lietesäiliöön. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto ja toimisto. Parsinavetassa tullaan pitämään nykyinen eläinmäärä eli 62 lypsylehmää, 30 yli hiehoa, 50 yli 8 kuukauden ikäisen lihanautaa ja 70 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Parsinavetan toiminta ei muutu, mutta sen nuorkarja kuljetetaan kasvatettavaksi lihanautakasvattamoon. Lisäksi ostetaan eläinainesta myös muualta. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin litraa maitoa ja kiloa lihaa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa, josta tonnia varastoidaan laakasiiloissa ja 100 tonnia pyöröpaalataan.

3 3 Lannan ja jätevesien varastointi Molempien eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan välittömässä yhteydessä sijaitsee kaksi lietesäiliötä, kooltaan 85 ja 420 m³. Pienempi on katettu betonikannella. Liete johdetaan parsinavetasta kuilua pitkin pienempään säiliöön ja lieteputkessa edelleen suurempaan säiliöön. Toiminnanharjoittajalla on myös kolmas lietesäiliö, kooltaan m³. Talouskeskuksen yhteydessä oleva säiliö täytetään kuljettamalla lanta siihen lietelantavaunulla. Hakijalla on lisäksi m³:n kokoinen kattamaton etälietesäiliö. Nykyisen parsinavetan lietekuiluissa on lannan varastointitilaa hakemuksen mukaan noin 140 m³. Laajennuksen yhteydessä uuden eläinsuojan, lihanautakasvattamon yhteyteen, rakennetaan noin m³:n kokoinen lietesäiliö. Lanta poistetaan raapalla, joten lietekuiluja ei ole. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee lietesäiliöissä olemaan m³. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 133,33 hehtaaria peltoa, josta omaa on 80,07 hehtaaria ja vuokrapeltoa 53,26 hehtaaria. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla. Lypsylehmiä (62) ja hiehoja (30) laidunnetaan noin kaksi kuukautta vuodessa noin 40 hehtaarin laidunalalla. Laidun rajoittuu osittain Perhonjokeen. Eläinten juotto on järjestetty parsinavetan yhteyteen. Laitumella ei ole pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa. Esikuivatun säilörehun puristenesteet johdetaan erilliseen kaivoon ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty jätevesimäärä on 200 m 3 vuodessa. Eläinsuojissa ei ole sosiaalitiloja. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estävällä laitteella. Tilan korjaamohallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litran verran. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja ja lietesäiliö on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuin ja vapaa ajanrakennuksista. Sijoituspaikan valinnassa on otettu huomioon myös mahdollinen laajennustarve. Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Keskustie 2, Perho. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Perhon kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta, Tunkkarin tervey

4 4 denhuollon kuntayhtymän valvontaosastolta sekä Tiehallinnon Vaasan tiepiiriltä. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmään. Lausunnot Perhon kunnan kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että uusi rakennuspaikka sijoittuu keskustan asemakaava alueen ulkopuolelle (etäisyys yli 1 km), mutta valtuuston vahvistaman keskustan osayleiskaava alueen itäreunalle. Alue on kaavassa merkitty M eli maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolle maaja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen on sallittua. Hakijoiden nykyisen tilakeskuksen (Koivukoski 19:93) ahtaus valtatien 13:n ja Perhonjoen välissä estää toiminnan laajentamiseen nykyisellä paikalla. Hakemuksessa esitetyn rakennuspaikan ja nykyisen valtatie 13:n väliin on osayleiskaavassa merkitty ohjeellisena keskustan eteläpuolisen ohitustien linjaus. Sijoittumisesta tulisi siten pyytää myös tielaitoksen lausunto. Rakennuspaikan läheisyydessä ei ole asutusta tai muita kunnan tiedossa olevia häiriintyviä kohteita. Kunnanhallitus lausuntonaan katsoo, että kunnan maankäytön järjestämisen kannalta ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Esitetyn rakennuspaikan ja nykyisen valtatie 13:n väliin on osayleiskaavassa merkitty ohjeellisena keskustan eteläpuolisen ohitustien linjaus. Sijoittumisesta tulisi siten pyytää myös tielaitoksen lausunto. Perhon kunnan ympäristöterveydenhuolto on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristöterveydenhuollon osalta on tarkasteltu hankkeen ympäristöterveysvaikutuksia terveydensuojelulain (762/1994) sekä eläinten hyvinvointia eläinsuojelulain (247/1996) ja asetuksen (396/1996) kannalta. Ympäristöterveydenhuollon näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu huomattavia terveyshaittoja. Lietelannan varastoinnissa ja levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittaminen 931/2000) mukaiset määräykset. Eläinten hoidossa ja eläinsuojan rakenteissa tulee huomioida mitä eläinsuojelulaissa ja asetuksessa asiasta määrätään. Lisäksi on huomioitava maa ja metsätalousministeriön päätös (14/EEO/1997) nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Tilan haittaeläintorjunnasta tulee huolehtia asianmukaisesti. Muilta osin ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Tiehallinto Vaasan tiepiiri on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että Perhon kunnan osayleiskaavassa on varaus valtatielle 13 Perhon keskustan eteläpuolisen ohikulkutien linjaukselle. Ohikulkutien rakentaminen ei ole Vaasan tiepiirin lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Suunniteltu uusi mullinavetta näyttäisi sijoittuvan aivan ohikulkutien varauksen viereen. Valtatien 13 ohikulkuvaraus osayleiskaavassa ei ole vielä kovin tarkka vaan tarkentuu vasta tiesuunnitelmavaiheessa, joten Vaasan tiepiiri ehdottaa mullinavetan sijoittamista hieman kauemmaksi valtatien 13 ohikulkutien varauksesta. Mikäli valtatien 13 uusi ohikulkutie toteutetaan, niin liittymiä ei tulla sallimaan valtatielle, joten kulkuyhteys tulee suunnitella myös mahdolliseksi toteuttaa toisaalta. Uusi liittymä tarvitsee liittymäluvan Vaasan tiepiiriltä. Liittymäluvan myöntämisen yhteydessä tullaan arvioimaan liittymäpaikan sopivuus.

5 5 Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A on jättänyt muistutuksen, joka saapunut ympäristökeskukseen. Allekirjoittanut A edustaa valtakirjalla. Muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Koska en ole aikaisemmin ollut tekemisissä ympäristölupa asioiden kanssa, katson seuraavien asioiden olevan tärkeitä tekijöitä lupa asiaa käsiteltäessä. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan mm. vesi ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Yhtenä keskeisenä päämääränä on vesistöjen luontainen tila, johon pyritään mm. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanossa. Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille suotuisat olosuhteet perattuihin virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan perattuja ja järjesteltyjä pienvesistöjä vesioloiltaan luonnollisiksi. Käytetyimpiä järvien kunnostusmenetelmiä ovat vedenkorkeuden nosto, hapetus, kasvillisuuden poisto, hoitokalastus ja ruoppaus. Kunnostustoimet voivat elvyttää järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan kuormituksen riittävästä vähentämisestä. Maaperänsuojelussa käytettäviä ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, kaavoitus, YVA lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, lupakäsittely ja valvonta sekä eräät maksut ja verot. Muistutuksessa todetaan, että tiedoksiannosta saadut tiedot ovat puutteellisia ja pyydetään vastauksia seuraaviin kohtiin: 1. Miten ko. uusi "navetta" voidaan sijoittaa kolmetoistatien ja uuden varatun ohitustiepohjan sekä vesistöinä Limakonoja ja Perhonjoki alueelle, siten, ettei se vahingoita maapohjaa ja vesistöä tai aiheuta hajuhaittaa jo ohikulkevalle liikenteelle puhumattakaan pysyvästä ja kesäasutuksesta. Limakonkallio jatkuu hyvin pinnassa nykyisen 13 tien pohjassa. Tilanne oli nähtävissä vuosina , kun tietä rakennettiin. Silloin Salon tilalta Limakonkalliolle jouduttiin tiepohja rakentamaan useaan kertaan, koska irtomaa kalliopohjalla routi ja tuhosi tienpinnan. Pienellä alueella on siis toisella puolella kallio vastassa, ja toisella puolella vesistö. Mihin siis esim. pintavedet johdetaan pilaamatta vesistöjä ja maapohjaa? 2. Miten ja mihin lietesäiliöt sijoitetaan ja miten niitä voisi rakentaa tällaiselle alueelle kattamattomina? 3. Miten ja mihin ja milloin ne tyhjennetään? Nykyisin on päätilalta jo ajettu lietelantaa ympäri kesän. Eikä sitä ole kynnetty ajon jälkeen, vaan liete on jopa sateella valunut pelloilta ojiin ja hajuhaitat ovat olleet päiväkausia. Tietääkseni vesistöjen ja naapurien rajoille pitäisi jättää selkeä raja, johon ei ruiskuteta lietelantaa. Tämä siis koskisi myös Limakonojaa Perhonjoen lisäksi. Ja onko se sumuruiskutus enää sallittua? 4. Mikä on nykyisten lietesäiliöiden kunto ja missä ne sijaitsevat? 5. Miten paljon karjaa laidunnetaan ulkona ja missä? 6. Miten meluhaitat voidaan välttää moninaisten rehu ja teuraskuljetusten yhteydessä? 7. Mistä liittymät tilojen pelloille koneineen. Yksityisteiden käyttö tähän tarkoitukseen tulisi määritellä. Ja jos sitä käytetään, niin vauriot tulisi korjata välittömästi. Huonona esimerkkinä kuluneelta vuodelta on Salorannantie, joka on pilattu isoilla koneilla ajettaessa. Pyynnöistä huolimatta ei tietä ole korjattu.

6 6 8. Kokonaisuudessaan ilmassa on paljon asioita, jotka tulee kirjata luvanmyönnön yhteydessä, mikäli sellainen lupa voidaan yleensä tähän paikkaan myöntää, jossa 13 tien toisella puolella on samassa kohdassa matkailijoiden levähdyspaikka. 9. Ja kaikkein tärkeimpänä on kirjattava kohta, jossa määritellään se kuka valvoo mahdollisen luvanmyönnön yhteyteen asetettuja ehtoja. Valtakunnan tasolla löytyy jopa ennakkopäätöksiä. Näiden moninaisten kysymysten auki ollessa muistuttaja ei näe luvalle mitään myöntöperustetta. Paikka sijaitsee metrin päässä pysyvästä asutuksesta sekä kesäasutuksesta. Perhon kirkonkylän keskustaan on vain vähän yli kilometri. Hakemuksessa ei ole selvitetty vesistöjen, Limakonojan ja Perhonjoen suojelua. Ei lietesäiliöiden sijaintia, eikä lietteen käsittelyä jne. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on jättänyt seuraavan vastineen annettuun muistutukseen: Toteamme seuraavaa: 1. Ylitarkastaja Anne Polso on suunnitellulla rakennuspaikalla käyden todennut rakennuspaikan hyväksi lihakarjanavetan sijoituspaikaksi. 2. Lietesäiliöiden sijoituspaikat ja uudet rakennuspaikat on piirretty hakemuksen liitteenä olevaan asemakaavaan. 3. Lietteen ajamisessa ja levittämisessä noudatetaan voimassa olevaa ns. nitraattiasetusta, täydentäviä ehtoja ja ympäristötuen sitoutumisehtoja. 4. Nykyisten lietesäiliöiden paikat on merkitty hakemuksen liitteenä olevaan asemakaavaan. Lietesäiliöt täyttävät ympäristöluvan myöntämiselle asetetut vaatimukset. 5. Lypsylehmien ja hiehojen laiduntamisessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. 6. Teuraseläinten kuljetus aiheuttaa melua tuotantorakennuksissa ja niiden läheisyydessä, mielestämme ei n. 500 m:n etäisyydelle, missä muistutuksen jättäjän kesäasunto sijaitsee. Samoin rehun tekeminen ja kuljetus aiheuttavat melua eniten talouskeskuksen läheisyydessä, mistä on n. 500 m:n matka muistutuksen jättäjän kesäasunnolle. Lähimmät viljelyksessä olevat peltomme sijaitsevat n. 150 m:n etäisyydellä kesäasunnosta. Mielestämme melu ym. haitta on siedettävä. 7. Peltoliittymät eivät muutu rakentamisen yhteydessä. Uudelle rakennuspaikalle kulku selviää asemakaavasta. Yksityisteistä annetut lait ja asetukset säätelevät yksityisteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuneiden vaurioiden hoitamista. 8. Ympäristöluvan myöntävä viranomainen ottaa huomioon päätöksessään kaikki luvan myöntämiseen vaikuttavat seikat, mm. Limakonkallion levähdyspaikan. 9. Ympäristöluvan myöntävä viranomainen valvoo antamansa päätöksen noudattamista. Hakijalle on annettu myös tilaisuus antaa vastine Tiehallinnon antamasta lausunnosta, josta hakija jätti seuraavan vastineen: Ympäristölupahakemuksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee Perhon kunnan keskustan yleiskaava alueella. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja kaavan mukainen maankäyttö on siinä määritelty merkinnällä (M) maa ja metsätalousvaltainen alue, jolle maa ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu. Rakennushankkeeseemme ryhtyessämme olemme selvittäneet maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät velvoitteet ja olemme hyväksyttäneet rakennuspaikan ja sen sopivuuden käyttötarkoitukseemme Perhon kunnan rakennusvalvonnalta.

7 7 Valtatie 13 ohikulkuvaraus on huomioitu yleiskaavassa ja me olemme huomioineet sen myös omassa suunnitelmassamme. Yleiskaavassa on kyseiselle alueelle osoitettu rakennusoikeus ja näin myös liikenne ja liittymäjärjestelyt on rakennuspaikalle maankäytön osalta selvitetty. Huomioiden hakemuksen mukaisen rakennuspaikan ja vahvistetun yleiskaavan mukaisen maankäytön ei tielaitoksella ole mielestämme perusteita esittää mitään vaateita rakennushankettamme kohtaan. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Mikko Koivukoskelle ja Satu Ukskoskelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Perhon kunnan Perhon kylään tiloille Koivukoski RN:o 19:93, Salo RN:o 19:101 ja Niemi RN:o 19:18. Ympäristölupa myönnetään enintään 62 lypsylehmän, 30 hiehon, 210 lihanaudan ja 70 alle kahdeksan kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen lihanautakasvattamoon sijoitetaan enintään 160 lihanautaa muiden eläinten sijoittuessa nykyiseen parsinavettaan. Uusi lihanautakasvattamotoiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen ( ) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetut lausunnot ja annetun muistutuksen. Ympäristökeskus katsoo, että lihanautakasvattamon sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset vaatimukset. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin, vapaaajanrakennuksiin ja vesistöihin toiminnan laajuus huomioiden ovat riittävät. Sijoituspaikan valinnassa on otettu huomioon myös valtatie 13 ohikulkuvaraus. Toiminnanharjoittaja on myös selvittänyt vaihtoehtoiset liikenne ja liittymäjärjestelyt tien mahdollisesti toteutuessa. Lannan varastointitilaa on vaadittu 12 kuukauden vaatima tilavuus ja toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lietesäiliöt on määrätty tiiviiksi ja ne on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Ympäristökeskus on antanut myös lannan levityksestä tarpeellisia määräyksiä. Lanta on mullattava vuorokauden kuluessa levityksestä ja vesistöihin rajoittuville pelloille on annettu lannan levitystä koskevia rajoituksia. Muut, kuten vesistöjen kunnostusta ja yksityisteiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset eivät ole tässä ympäristöluvassa ratkaistavia asioita. Muilta osin ympäristökeskus toteaa, että hakija on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt riittävät tiedot lupaharkinnan tekemiseksi ja lupa asian ratkaisemiseksi. Asiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Perhon kunnantoimistossa ja muistutuksen jättäneelle on erillispyynnöstä lähetetty tiedoksiantoa täsmentäviä asiakirjoja muun muassa toiminnan sijoituspaikasta ja muista mahdollisista hänen oikeuksiin tai etuihin vaikuttavista seikoista. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan varastointi Lihanautakasvattamon pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan parsinavetan ja lietesäiliöiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Uusi lietesäiliö tulee olla toimintavalmis ennen kuin toiminta lihanautakasvattamossa voidaan aloittaa.

8 8 Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (5). Lietesäiliöiden käyttö tulee suunnitella niin, että lietelannan käsittely ja kuljetus aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Eläinsuojien ja maitohuoneen jätevedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Mikäli eläinsuojiin myöhemmin sijoitetaan sosiaalitiloja, tulee niiden jätevedet käsitellä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Rehun varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen puristenestekaivoon tai lietesäiliöön. 2. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 110 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Laidunalueelle jäävä lanta tulee huomioida lannoitussuunnitelmassa. Lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennysalueet ja kulku sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille sekä etälietesäiliöön tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lihanautakasvattamon poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Uusi lietesäiliö, sekä parsinavetan pienemmät lietesäiliöt, tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Olemassa olevan 85 m 3 :n kokoisen lietesäiliön betonikantta tulee ylläpitää. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikas

9 9 vustoja lannoitettaessa asuin ja vapaa ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan kuljetus etälietesäiliöön tulee tehdä niin, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 4. Laidunnus Parsinavetasta laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa kulkuaukkoa leveämmällä ja siitä vähintään 10 metriä ulottuvalla betoniluiskalla. Betoniluiskan edusta tulee tarvittaessa salaojittaa ja edusta tulee pitää kuivana. Eläinten pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla. Niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Eläinten laidunnuksessa tulee huomioida vesistöön rajoittuvat laidunalueet. Mikäli ranta liettyy, tulee laidunalueet aidata etäämmälle vesirajasta. Laidunalueita tulee hoitaa niin, että niille ei muodostu nurmesta paljaita eroosioherkkiä alueita. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ylijäämärehu tulee kompostoida tiiviillä riittävän kokoisella betonilaatalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä suoja altaalla. Säiliö tulee kattaa ja se tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

10 10 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat lanta analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet lannan levitykseen peltojen vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle lihanautakasvattamon käyttöönotto hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2

11 11 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Perhon kunnan Perhon kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto ja metsätalousvaltaista aluetta. Nykyinen parsinavetta sijaitsee lähempänä asutusta kuin suunniteltu laajennus. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee neljä asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä nykyisestä parsinavetasta itään. Seuraavaksi lähin, maatila, sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä kaakkoon. Kyseisen maatilan eläinsuoja sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä hakijan asuinrakennuksesta. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 135 metrin ja noin 180 metrin etäisyyksillä itä ja luoteissuunnilla. Etälietesäiliötä lähin oleva asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä länteen. Parsinavetan tai etälietesäiliön toiminta ei muutu lihanautakasvattamon rakentamisen jälkeen. Uuden lihanautakasvattamon vaikutusalueella ei sijaitse asuin tai vapaa ajanrakennuksia. Toimintaa lähimmät asuin ja vapaa ajanrakennukset sijaitsevat noin 600 ja 630 metrien etäisyyksillä lounaassa. Eläinsuojat tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön, Perhonjokeen, on parsinavetasta etäisyyttä noin 90 metriä ja lähimmästä lietesäiliöstä noin 70 metriä. Lihanautakasvattamosta on Limakonojaan etäisyyttä noin 300 metriä ja nykyisestä etälietesäiliöstä samaan ojaan noin 200 metriä. Ympäristöministeriö on ehdotuksessaan esittänyt eläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi eläinyksikkökertoimet, joista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Nykyisen parsinavetan sijoituspaikka on katsottu toiminnalle sopivaksi annetussa ympäristölupapäätöksessä. Olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet luvan myöntämisen jälkeen. Toiminnassa ei myöskään tule tapahtumaan muutoksia lihanautakasvattamon toiminnan myötä. Uusi lihanautakasvattamo tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti sijoittaa vähintään noin 190 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Lähin asuinrakennus sijoittuisi nyt noin 600 metrin etäisyydelle ja lähin vapaa ajanrakennus noin 630 metrin etäisyydelle rakennettavasta eläinsuojasta ja lietesäiliöstä. Väliin jää pääosin metsää ja jonkin verran peltoa. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojien, erityisesti lihanautakasvattamon sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja vesistöihin on riittävästi. Kaikki lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella hajuhaitto

12 12 jen vähentämiseksi. Myös laakasiilojen rehu on määrätty katettavaksi varastoinnin ajaksi samasta syystä. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi antaa määräyksiä myös lannan levityksestä ja eläinten laidunnuksesta hajuhaitan ja rantojen liettymisen vähentämiseksi ja estämiseksi. Edellä olevan perusteella Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 200 m³ vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 2) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella sekä ylläpitämällä olemassa olevan lietesäiliön betonikantta vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uusi lietesäiliö altapäin, peittämällä rehu varastoinnin ajaksi esimerkiksi muovipeitteellä ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Varustamalla laitumelle johtava kulkuaukko tiiviillä luiskalla ja perustamalla juottopaikka tiiviiksi estetään niiden maaperän liettyminen. Alueet pysyvät kuivina ja lannan poisto helpottuu. Aitaamalla laidunalueet tarvittaessa vesirajasta ja rannasta estetään ranta alueiden liettyminen ja veden mahdollinen hygieniahaitta. (määräys 4)

13 13 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Lihanautakasvattamon ja lietesäiliön toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa aikaisemman Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (Dnro 0899Y ).

14 14 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan ympäristöterveydenhuolto Perhon kunnan perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus

15 15 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.