Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30 18:55 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån.

Transkriptio

1 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30 18:55 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån. Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Oksanen Ari 17:20 18:55 pj / ordf. 134 Lindqvist Kaj 16:30 18:55 I varapj / I viceprdf. Lindqvist Clara 16:30 18:55 II varapj / II viceordf. Backström Anders 16:30 18:55 jäsen/medlem Björkell Rolf 16:30 18:55 jäsen/medlem Grönqvist Kjell 16:30 18:55 jäsen/medlem Hursti Jari 16:30 18:55 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:30 18:55 jäsen/medlem Manninen Ollberg 17:30 18:55 jäsen/medlem 134 Marja Rope Maarit 16:30 18:55 jäsen/medlem Sandström Stefan 16:30 18:55 varajäsen/ersättare Muu/Övriga Liljeström Christel 17:30 18:55 valt. pj./fullm. ordf. 134 Vestman Heikki 16:30 18:55 valt.i v.pj./fullm.i v.of. Haapaniemi Rauno 16:30 18:55 valt.iii v.pj./fullm.iii v.of. Grannas Mikael 16:30 18:55 kunn.joht/kd Kokko Leena 16:30 17: Laitasalo Pekka 16:30 18:55 Myllyvirta Ilari 16:30 18:55 Mäkilä Birgit 16:30 17: Stenvall Peter 16:30 18:55 pöytäk.pitäjä/protokol Söyrilä Pekka 16:30 18: Torsell Kurt 16:30 17: Yli Jama Kaisa 16:30 18: Poissa/Frånvarande Abrahamsson Anna jäsen/medlem Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Kaj Lindqvist Ari Oksanen Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Anders Backström Pöytäkirjanpitäjä/förare Peter Stenvall Pöytäkirjantarkastaja/justera re Maarit Rope Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

2 9/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Etelä-Sipoon alueen keittiöselvitys / Köksutredning för södra Sibbo Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla/Sipoon kunnan linjaukset / Ordnande av yrkesutbildning på andra stadiet i östra Nyland/Sibbo kommuns riktlinjer 134 Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen / Etappvis utvidgning av Sipoonlahden koulu 135 Kuntalaisaloite liikennemerkkien lisäkilpien ja tiennimikilpien kielijärjestyksestä Sipoossa sekä kilpien järjestyksen vaihtamisesta Suomen kielilain mukaiseksi/noranta ja edellistä kuntalaisaloitetta koskeva valtuuustoaloite/rope / Invånarinitiativ angående språkordningen för trafikmärkens tilläggsskyltar och vägnamnsskyltar i Sibbo samt bytande av skyltarnas ordning i enlighet med Finlands språklag/noranta och fullmäktigemotion gällande tidigare invånarinitiativ/rope 136 Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät / Motion gällande stomlägenhetsprincipen/alla fullmäktigegrupper 137 Aloite yleiskaavan AT-alueiden mitoituksen tarkistamisesta/rkp:n valtuustoryhmä / Motion om granskning av generalplanens dimensionering för AT-områdenas del/svenska folkpartiets fullmäktigegrupp Kaavoituskatsaus 2015 / Planläggningsöversikt G 20 Talman osayleiskaava / G 20 Delgeneralplan för Tallmo T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos / T 7 Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden, del A 141 T 8 Kalliomäen asemakaavan muutos / T 8 Detaljplaneändring för Stenkulla 142 N 41 Erottajan asemakaavan muutos / N 41 Detaljplaneändring för Skillnaden G 21 Immersbyn osayleiskaava / G 21 Delgeneralplan för Immersby Sopimus asemakaavamuutoksen käynnistämisestä / Kiinteistöt Kavals , Gustafslund , Nyåker ja Thureberg / Avtal om inledande av detaljplaneändring/ Fastigheterna Kavals , Gustafslund , Nyåker 130 Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

3 9/ och Thureberg Etuosto-oikeuden käyttäminen/riebacken ja Karlslund / Utnyttjande av förköpsrätten/riebacken och Karlslund Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Hansaksen asemakaava-alueelta, K80 T4, , Zezovski / Utarrendering av fast egendom på Hansas detaljplaneområde, K80 T4, , Zezovski Osavuosikatsaus / Delårsöversikt Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut Ilmoitusasiat / Delgivningar 140 Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

4 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 129 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

5 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 130 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anders Backström ja Maarit Rope. Beslut Till protokolljusterare valdes Anders Backström och Maarit Rope. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

6 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 131 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

7 9/ Sosiaali ja terveysvlk/social och hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Etelä-Sipoon alueen keittiöselvitys / Köksutredning för södra Sibbo 1056/ /2015 SOSTEVLK 21 Sosiaali ja terveysvaliokunta / Social och hälsovårdsutskottet Valmistelija / Beredare:Tekninen johtaja/tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta (at) sipoo.fi Kunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä Sipoon kunnan valtuusto päätti laatia Etelä Sipoon alueen ruokapalveluiden keittiöselvityksen, jossa Etelä Sipoon ruokapalveluiden järjestämisen vaihtoehtoiset ratkaisut tulee tarkastella uudelleen ennen Etelä Sipoon alueen keskuskeittiön mahdollista rakentamispäätöstä. Sipoon kunnan edustajat selvityksen projektiryhmään valitsi kunnanjohtaja. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi tekninen johtaja Ilari Myllyvirta ja jäseninä sosiaali ja terveysjohtaja Leena Kokko, ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä ja talous ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo. Nykyinen tilanne, jossa Etelä Sipoon ruokapalvelusta noin kolmasosa valmistetaan omissa valmistuskeittiöissä ja kaksi kolmasosaa hankintaa ostopalveluna, ei ole Sipoon kuntaa tyydyttävä. Hiekkamäentielle rakennettava uusi keskuskeittiö, joka on suunniteltu valmiiksi, on ollut ratkaisu ruokapalveluiden järjestämiseksi Etelä Sipoossa. Tämän takia ko. ratkaisua pidetään vaihtoehtona 0, johon muita vaihtoehtoja verrataan. Nykyistä ruokapalveluiden järjestelyjä ei selvityksessä tutkita. Talousarviota laadittaessa kunnassa tiedettiin myös, että Porvoon tarkoitus on nopealla aikataulla rakentaa uusi keskuskeittiö. Keittiön sijainti on Sipooseen toimitettavan ruoan osalta hyvä. Siitä muodostui ensimmäinen vaihtoehtoinen ratkaisu. Myös ratkaisuvaihtoehdot 2 ja 3 ovat valtuuston linjaamia. Työn aikana muodostettiin Etelä Sipoon ruokapalveluiden järjestämiseksi uusi ratkaisuvaihtoehto 4. Selvityksessä on esitetty kunkin ratkaisuvaihtoehdon toteutustapa, investoinnin suuruus, kustannusvaikutukset, toiminnalliset sekä laadulliset vaikutukset. Kaikkien ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset on pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeästi siten, että päättäjille jää mahdollisimman selkeä kokonaiskuva ja jonka perusteella päättäjien on mahdollista tehdä päätös Etelä Sipoon ruokapalveluiden toteutettavasta ratkaisuvaihtoehdosta. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

8 9/ Sosiaali ja terveysvlk/social och hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Ratkaisuvaihtoehtoja ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen ja tai annettu suosituksia. Selvityksessä esitetään eri ratkaisuvaihtoehdoista pelkästään tosiasiat niin selvästi ja kattavasti, kun ne on ollut mahdollista koostaa valtuuston antaman laajan ja aikataulultaan kireän työn puitteissa. Selvitystyön yhteydessä toteutettiin myös makuteksti, jossa arvioitiin eri menetelmin tuotetun ruoan astinvaraista laatua. Makuryhmään valittiin 10 luottamusmiestä ja nuorisovaltuuston jäsenet. Selvitystyössä on esitetty makutestin tulos osana vaikutusten arviointia. Liite 1/21. /2015/sotevlk: Etelä Sipoon alueen keittiöselvitys Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali ja terveysvaliokunta päätää esittää kunnanhallitukselle, että ratkaisuvaihtoehto (VE) 4, jossa nykyisten keskuskeittiöiden toimintamallia muutetaan, valitaan kunnan ruokapalveluiden uudeksi toimintamalliksi. Pykälä tarkistetaan välittömästi. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social och hälsovårdsutskottet beslutar föreslå kommunstyrelsen att lösningsalternativ 4, i vilket verksamhetsmodellen för de nuvarande centralköken ändras, väljs till ny verksamhetsmodell för kommunens kostservice. Paragrafen justeras genast. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt. KH 132 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 1/132 KH: Etelä Sipoon alueen keittiöselvitys Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää sosiaali ja terveysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti esittää valtuustolle, että ratkaisuvaihtoehto (VE) 4, jossa nykyisten keskuskeittiöiden toimintamallia muutetaan, valitaan kunnan ruokapalveluiden uudeksi toimintamalliksi. Kommundirektörens förslag Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

9 9/ Sosiaali ja terveysvlk/social och hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunstyrelsen beslutar i enlighet med social och hälsovårdsutskottets förslag föreslå för fullmäktige att lösningsalternativ (ALT) 4, enligt vilket verksamhetsmodellen för de nuvarande centralköken ändras, väljs till ny verksamhetsmodell för kommunens kostservice. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

10 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla/Sipoon kunnan linjaukset / Ordnande av yrkesutbildning på andra stadiet i östra Nyland/Sibbo kommuns riktlinjer 1132/ /2015 KH 133 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell Itä Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen ja ruotsikielisenä. Kuntarakenneselvitystyön väliraportissa, jonka Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Sipoon valtuustot hyväksyivät keväällä 2014, on nostettu esiin Itä Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen hajanaisuus. Valtuustojen hyväksymässä väliraportissa esitetään järjestämisverkon tiivistämistä, jotta voidaan turvata toisen asteen koulutuksen laadukas ja kustannustehokas alueellinen tarjonta jatkossa alueen koulutukselliset ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Itäisen Uudenmaan alueen koulutuksen järjestäjien yhteisen tilatyöryhmän työskentely käynnistyi kesän 2014 aikana. Työryhmän tavoitteena oli laatia konkreettisia suunnitelmia tiloista ja niiden tarpeista sekä esittää linjanvetoja rahoitusmalleineen päätöksenteon pohjaksi yhteisestä Campuksesta. Campus suunnittelutyöryhmän raportin mukaan uusia tiloja yhteisessä Campuksessa tarvitaan kiireellisesti. Työsuojelulliset olosuhteet ovat haastavat niin Point Collegessa kuin Inveonissakin. Opiskelijoiden turvallinen oppimisympäristö on ollut tämän hankkeen keskeinen päämäärä. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja sen jatkuminen alueella sekä koulutuksen järjestämislupien saamisen varmistaminen alueelle edellyttää muun muassa, että järjestäjällä on tarjota opiskelijoille asianmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat. Joulukuussa 2014 Porvoon kaupunki, Loviisan kaupunki, Askolan kunta, Lapinjärven kunta, Myrskylän kunta, Pukkilan kunta sekä Sipoon kunta tilasivat selvityksen BDO Consulting Oy:ltä (selvitysmiehet Seppo Lyyra ja Timo Kasper). Selvityksessä kuvattiin toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

11 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen suhdetta opetus ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Joulukuussa 2014, kun selvitys käynnistyi, opetus ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus ja kulttuuriministeriöön Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa , joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen ilmoitettiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Useimmat itäisen Uudenmaan alueen kunnat ovat omistajina monessa eri koulutuksenjärjestäjäorganisaatiossa. Sipoon kunnan näkökulmasta on arvioitava omistajapoliittisia linjauksia toisen asteen ammatillisen koulutuksen suhteen. Uudistetun kuntalain mukaan kunnan tulee myös huomioida kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, joka tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely on laajennettu koskemaan myös kuntayhtymiä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa kunnan on huomioitava kuntayhtymiensä taloudellista tilannetta. Kunnan eikä muidenkaan kuntien ole nykylainsäädännön mukaan välttämätöntä olla osana koulutuksen järjestäjää, sillä kunnilla ei ole järjestämisvelvollisuutta ammatilliseen koulutukseen. Itä Uudenmaan koulutuksenjärjestäjäorganisaatioiden lisäksi Sipoon kunta on myös jäsenenä KEUDAssa (Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) sekä omistajana Prakticumissa (Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen). Sipoon kunnanhallituksen pitämän kokouksen yhteydessä käytiin periaatekeskustelu Itä Uudenmaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja Sipoon kunnan linjauksista. Keskusteluun osallistuivat kunnanhallituksen jäsenet ja oppilaitosten päättävissä elimissä kuntaa edustavat luottamushenkilöt. Tilaisuudessa sovittiin seuraavista periaatelinjauksista: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. Campus alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

12 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, sovittiin, että Sipoon kunnalla on vaihtoehtoinen etenemissuunnitelma: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoo ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Sivistysvaliokunnan lausunto Sivistysvaliokunta on antanut seuraavan lausunnon Sipoon kunnan linjauksista, jotka koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta Itä Uudellamalla: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. Campus alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Lisäksi sivistysvaliokunta toivoo kunnanhallituksen tarkastelevan ensin Sipoon toisen asteen ammatillisen koulutuksen strategiaa ja linjaavan mm., miten Sipoo osallistuu koulutuksen eri järjestämisverkkoihin. Nyt Sipoo on mukana useissa koulutusta järjestävissä organisaatioissa ja on syytä tarkastella eri vaihtoehtojen mielekkyyttä. Kun strategia ja linjaukset on tehty, Sipoon kunnan ratkaisut arvioidaan oppilaitoskohtaisesti erikseen ja mahdollisille toimenpiteille asetetaan aikarajat. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Itä Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisen linjausten tulee olla seuraavat: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

13 9/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Campus alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att riktlinjerna för ordnandet av utbildningen på andra stadiet i östra Nyland ska vara följande: Ordnandet av verksamheten och lokalitetsdispositionen ska ordnas skilt. Lokalitetsfrågan ska avgöras först. Byggandet av Campuset ska genomföras utan kommunal finansiering. Dispositionen av lokaliteterna på Campusområdet ska planeras möjligast kostnadseffektivt med beaktande av eventuella synergifördelar. Utbildningen ska ordnas skilt för varje språkgrupp så att Point Colleges säregenskap (trespråkighet) beaktas. Om ovanstående principer inte förverkligas, fortskrider Sibbo kommun på följande sätt: Om lokalitetsfrågan inte kan lösas enligt ovan, vill Sibbo påbörja förhandlingar om att dra sig ur de nuvarande utbildningsorganisationerna. Om inte en lösning hittas för ordnandet av utbildning på basis av språk, föreslår Sibbo att Borgå stad tar helehetsansvaret för ordnandet av utbildningen på andra stadiet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

14 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen / Etappvis utvidgning av Sipoonlahden koulu TEKVLK 55 Tekninen valiokunta /Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: Investointipäällikkö / Investeringschef Ermo Mattila, ermo.mattila(at)sipoo.fi Sipoonlahden koulu koostuu Neiti Miilin tien ja Opintien toimipisteistä. Opintien yksikkö sijaitsee noin 15 minuutin ja yli kilometrin kävelymatkan päässä Neiti Miilin tien yksiköstä. Laajentamisen perustelut Etelä Sipoon asukasluvun kasvun myötä koulujen oppilasmäärät kasvavat ja kouluihin tarvitaan lisää tilaa. Erityisesti Sipoonlahden koulun laajennuksella on kiire, koska Söderkullan kaavoitetun alueen myynti on toteutunut ja em. alueiden rakentaminen on jo käynnistynyt. Koulun oppilaspaikkojen lisäämisessä ei voida aikailla, koska hankkeiden päätöksentekoprosessi on pitkä. Projektisuunnitelman sisältö Sipoonlahden koulun projektisuunnitelmassa esitetään Sipoonlahden koulun toimipisteiden tulevaisuuden tavoitteet. Lähtökohtana on muodostaa vaiheittain kasvava osaamis ja oppimiskeskus Neiti Miilin tielle (Söderkullan kampusalue). Lopullinen tavoite on, että Söderkullan kampusalueella sijaitsevat suomenkielisen yhtenäiskoulun luokat 0 9 ja muut alueella tarvittavat tila ja aluevaraukset mm. ruotsikielisen koulun luokille 0 6 ja koulujen läheisyydessä sijaitseville päiväkodeille. Suomenkielisen Sipoonlahden koulun laajennuksien vaiheiden 1 3 tavoitteena on noin oppilaan koulu. Laajennuksen vaiheet 1 3 eivät sisällä Söderkulla skolan siirtoa Söderkullan kampusalueelle. Ruotsinkielinen koulu huomioidaan Söderkullan kampusalueen suunnitelmissa siten, että ruotsikielisen koulun erilliselle rakennukselle osoitetaan kampusalueelta rakennuspaikka ja Sipoonlahden koulun hankesuunnitelmissa varaudutaan siihen että ruotsikielinen koulu voi käyttää Sipoonlahden koulun erikoistiloja. Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien yksikkö käsittää laajat yhteiset tilat, joita hyödyntämällä koulun laajennus voidaan toteuttaa erittäin tehokkaasti siten, että investointikustannukset ovat oppilasta kohden noin 30 prosenttia halvemmat kuin keskimäärin uusien erillisten koulujen hankkeissa. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

15 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Hankkeen suunnittelusta tullaan järjestämään arkkitehtuurikutsukilpailu syksyllä Tarkoitus on toteuttaa koulurakennuksen vaiheittaiset laajennukset kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suunnittelualue käsittää alueen, jossa sijaitsee Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien toimipisteen nykyinen koulurakennus. Laajennushankkeen alustavat mitoitukset ja kustannukset perustuvat investointiohjelmassa Sipoonlahden koulun laajennusten 1 3 osalta tila arvioon 8 brutto m²/oppilas. Koko koulurakennuksen tavoite on brutto m²/oppilas, kun tilaa Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien toimipisteen osalta on nyt 17 brutto m²/oppilas. Ensimmäisen laajennusvaiheen rakentaminen on suunniteltu aloitettavan alkuvuodesta 2018, ja laajennuksen on määrä olla valmis lukuvuodeksi Projektin organisaatio Projektin organisaatio sisältää hankkeen asettajan, projektiryhmän sekä ohjausryhmän. Hankkeen asettajana on tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, jonka tehtävänä on valvoa hankkeen etenemistä. Projektiryhmän tehtävänä on johtaa ja koordinoida suunnittelua sekä päättää suunnitteluratkaisut suunnittelijoiden tuomien vaihtoehtojen pohjalta ja tiedottaa hankkeen etenemisestä. Projektipäällikkönä on investointipäällikkö Ermo Mattila, jonka tehtävänä on koota ja koostaa ryhmän toimintaa sekä pitää huoli asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Projektiryhmän jäsenet osallistuvat päätöksen tekoon oman asiantuntemuksensa kautta ja kokoavat tiedon omasta organisaatiosta ja edustavat organisaatiotaan. Projektiryhmään kuuluu Sivistysosastolta opetuspäällikkö Hannu Ollikainen ja Sipoonlahden koulun rehtori Jorma Joki Korpela, Tekniikka ja ympäristöosastolta rakennuttajainsinööri Jukka Haakana sekä teknisenä avustajana rakennuttajakonsultti, joka aloittaa vuoden 2015 lopulla. Ohjausryhmä ohjaa ja kommentoi projektiryhmän esittämien ratkaisuehdotuksien pohjalta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Ermo Mattila. Ohjausryhmän jäsenet ovat kunnanhallituksen valitsemat 5 6 luottamushenkilöä, jotka kunnanhallitus valitsee projektisuunnitelman hyväksynnän yhteydessä. Osastot nimeävät osallistujansa ohjausryhmään. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään nimetyille edustajille, jotka osallistuvat tarvittaessa. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

16 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti noin 1 2:n viikon välein ja käsittelee edellisessä istunnossa sovitun valmistelun pohjalta asian sekä tekee työn etenemiseksi tarvittavat päätökset Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti noin 1 3:n kuukauden välein suunnittelun vaiheesta riippuen. Projektiryhmä kutsuu ohjausryhmän kokoon. Projektiryhmä vastaa tiedottamisesta siten että koulutoimen jäsenet vastaavat koulun oman organisaation ja vanhempien tiedottamisesta ja TEKY:n jäsenet yleisestä tiedottamisesta. Liitteet Liite 1/ 55 tekvlk: Projektisuunnitelma Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus 1. hyväksyy projektisuunnitelman 2. asettaa projektille valvojan, projektiryhmän ja ohjausryhmän projektisuunnitelman mukaisesti 3. nimeää kuusi luottamushenkilöä ohjausryhmän jäseniksi Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet föreslår åt kommunstyrelsen, att den 1. godkänner projektplanen 2. tillsätter övervakaren, projektgruppen och styrningsgruppen för projektet i enlighet med projektplanen 3. utnämner sex förtroendevalda till medlemmar i styrningsgruppen Paragrafen justeras omedelbart. Vastaehdotus (Holmberg) Asia pannaan pöydälle, jotta Sivistysvaliokunta ensin voisi tehdä päätöksen asiasta. Ehdotusta ei kannatettu. Motförslag (Holmberg) Ärendet bordläggs, så att Bildningsutskottet först kan besluta om ärendet. Förslaget understöddes inte. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

17 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 134 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite Liite 1/134 KH: Projektisuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä projektisuunnitelman 2. asettaa projektille valvojan, projektiryhmän ja ohjausryhmän projektisuunnitelman mukaisesti 3. nimetä seitsemän luottamushenkilöä ohjausryhmän jäseniksi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar 1. godkänna projektplanen 2. tillsätta övervakaren, projektgruppen och styrgruppen för projektet i enlighet med projektplanen 3. utse sju förtroendevalda till medlemmar i styrgruppen. Päätös Kunnanhallitus nimesi seuraavat luottamushenkilöt ohjausryhmän jäseniksi: Kicka Lindroos, Heikki Vestman, Tapio Virtanen, Maarit Rope, Clara Lindqvist, Rauno Haapaniemi ja Bob Myhrberg. Muilta osin kunnanhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen utsåg följande förtroendevalda till medlemmar i styrgruppen: Kicka Lindroos, Heikki Vestman, Tapio Virtanen, Maarit Rope, Clara Lindqvist, Rauno Haapaniemi och Bob Myhrberg. I övrigt godkände kommunstyrelsen föredragandens förslag. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

18 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kuntalaisaloite liikennemerkkien lisäkilpien ja tiennimikilpien kielijärjestyksestä Sipoossa sekä kilpien järjestyksen vaihtamisesta Suomen kielilain mukaiseksi/noranta ja edellistä kuntalaisaloitetta koskeva valtuuustoaloite/rope / Invånarinitiativ angående språkordningen för trafikmärkens tilläggsskyltar och vägnamnsskyltar i Sibbo samt bytande av skyltarnas ordning i enlighet med Finlands språklag/noranta och fullmäktigemotion gällande tidigare invånarinitiativ/rope 863/ /2014, 944/ /2015 TEKVLK 56 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: kuntatekniikan päällikkö / kommunteknisk chef Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi Veikko Noranta on jättänyt kuntalaisaloitteen koskien liikennemerkkien lisäkilpien ja tiennimikilpien kielijärjestystä Sipoossa, kilpien järjestyksen vaihtaminen Suomen kielilain mukaiseksi. Norannan kuntalaisaloite on liitteenä 1. Edellä mainitun lisäksi on Timo Rope jättänyt valtuustoaloitteen koskien Norannan kuntalaisaloitteen käytännön toteuttamista siten, että Norannan aloitteen aiheuttamat toimenpiteet suoritetaan Toimintakeskus Risteyksen avulla. Ropen valtuustoaloite on liitteenä 2. Kuntalaisaloitteessa Noranta on selvittänyt Sipoon kielisuhteiden muutoksesta ruotsinkielisestä suomenkieliseen, kyseisen muutoksen vaikutusta liikennemerkkien lisäkilpien ja tiennimikilpien sijoitukseen, niiden lainmukaisuuteen ja puutteelliseen toteutukseen Sipoossa. Kuntalaisaloitteessa on oikein todettuna, että Sipoon kunta aloitti 1990 luvulla tiennimikilpien asettamisen omalla kustannuksellaan kunnan kaduille sekä Sipoon yksityisteille. Kuitenkin vastoin kuntalaisaloitteen sisältöä, eivät yksityisteille asetetut tiennimikilvet kuitenkaan jääneet Sipoon kunnan omaisuudeksi, vaan jäivät yksityisteiden tienpitäjien omaisuudeksi. Sipoossa oli tuolloin enemmistö ruotsinkielisiä, jolloin ruotsinkielinen merkintä liikennemerkeissä ja tiennimikilvissä oli ylimpänä liikenneministeriön päätöksen mukaisesti. Tämä hanke toteutettiin täysin valmiiksi. Kuntalaisaloiteessa myös oikein todetaan, että Sipoon kunnan muuttuessa enemmistöltään ruotsinkielisestä suomenkieliseksi vuonna 2003, aloitti Sipoon kunta liikennemerkien ja tiennimikilpien järjestyksen kielellisen vaihtamisen säädösten mukaiseksi. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

19 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Tällöinkin vastoin kuntalaisaloitteen sisältöä työ ei jäänyt kesken, vaan kunta nimenomaan muutti omistamiensa katujen liikennemerkkien lisäkilvet sekä tiennimikyltit vastaamaan suomenkieltä enemmistön kielenä. Yksityisteillä olevat merkit jäivät yksityistietä koskevan lain ja kunnan hallintosäännön mukaan kyseisten tienpitäjien velvollisuudeksi. Katu ja viheralueet yksikkö esittää kantanaan Norannan kuntalaisaloitteeseen, että Sipoon kunnan hallintosäännön mukaisesti tekninen valiokunta valtuuttaa kuntatekniikan päällikön lähettämään kirjallisen kehotuksen kaikille yksityisteiden tienpitäjille liikennemerkkien ja tiennimikilpien kielelliseen järjestykseen saattamiseksi säännösten mukaisiksi. Kehotukset lähetetään elokuun 2015 aikana. Muutokset tiennimikylttien ja liikennemerkkien lisäkilpien sijoitusten suhteen edellytetään tapahtuvan vuoden 2015 aikana. Katu ja viheralueet esittää kantanaan Ropen valtuustoaloitteeseen, että yksityisteillä tapahtuvasta toiminnasta vastaa tienpitäjä. Liitteet Liite 1/ 56 tekvlk: Kuntalaisaloite Liite 2/ 56 tekvlk: Valtuustoaloite Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta antaa yllä mainitun vastauksen kuntalaisaloitteeseen ja lausunnon jätettäväksi kunnanhallitukselle. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet ger svar på invånarinitiativet och utlåtande enligt ovan åt kommunstyrelsen. Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades på mötet. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

20 9/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen KH 135 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet Liite 1/135 KH: Kuntalaisaloite Liite 2/135 KH: Valtuustoaloite Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi teknisen valiokunnan antaman vastauksen kuntalaisaloitteeseen ja siihen liittyvään valtuustoaloitteeseen. Kunnanhallitus antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar tekniska utskottets svar på invånarinitiativet och den därtill hörande motionen för kännedom. Kommunstyrelsen delger ärendet fullmäktige och föreslår att motionen härmed är slutbehandlad. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

21 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät / Motion gällande stomlägenhetsprincipen/alla fullmäktigegrupper 942/ /2015 KV 14 Valtuusto Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston poliittiset ryhmät ovat yksimielisiä ja edellyttävät kunnan virkamiehiltä toimenpiteitä alla esitetyn korjaamiseksi. Kunnan virkamiesten on toteutettava poliittista tahtoa myös maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Poliittinen tahtotila on ollut jo pitkään, että kantatilaperiaatteen haitalliset vaikutukset poistetaan erityisesti kylien kehittämisen tieltä. Kantatilaperiaatteen soveltaminen osayleiskaava alueilla sekä asema ja osayleiskaava alueiden ulkopuolella johtuu suunnittelukäytännöstä, jonka velvoittavuus ei perustu lakiin. Valtuustoryhmät ovat yksimielisiä päivätyn asianajaja Wallgrenin muistion oikeusohjeesta: Jos maanomistajien yhdenvertaisuus saadaan kaavassa turvattua muilla keinoin, kantatilaperiaatteen soveltamiseen osayleiskaavassa ei ole oikeudellista velvoitetta. Kylien osayleiskaavat on näin ollen laadittava ja mahdollisuuksien mukaan korjattava siten, että: 1. Kyliä tiivistetään ohjaamalla rakentamista suotuisimmille paikoille esimerkiksi olemassa olevan kunnallistekniikan perusteella ja lisäämällä rakentamista kylien keskuksissa. 2. Yleiskaavan kasvupotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti kylissä, mikä vastaa 4000 uutta asukasta. 3. Kaavoittaja esittää vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle mukaan lukien muu kuin kantatilaperiaatteeseen perustuva mitoitus. 4. ELY keskuksen hallintokäytäntöä ei pidetä ratkaisevana, kun se ei perustu velvoittavaan oikeuteen. Valtuustoryhmät toteavat, että yleiskaavassa 2025 määrätään, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä asema ja osayleiskaava alueiden ulkopuolisilla osilla lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Valtuustoryhmät katsovat, että kun Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

22 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen koko kunnan yleiskaavaa seuraavan kerran päivitetään, on otettava uudelleen tarkasteluun kantatilaperiaatteen soveltaminen asema ja osayleiskaavoitettavien alueiden ulkopuolella sekä yleiskaavan esittämä mitoitus." Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/14. KV MAAJAOS 38 Maankäyttöjaosto / Valmistelija/Beredare: yleiskaavapäällikkö / generalplanläggningschef Kaisa Yli Jama, kaisa.yli jama (at) sipoo.fi Kaikki valtuustoryhmät jättivät yhteisen aloitteen, jossa esitetään että kyläalueita koskevat osayleiskaavat on laadittava ja mahdollisuuksien mukaan korjattava siten, että: 1. Kyliä tiivistetään ohjaamalla rakentamista suotuisimmille paikoille esimerkiksi olemassa olevan kunnallistekniikan perusteella ja lisäämällä rakentamista kylien keskuksissa. 2. Yleiskaavan kasvupotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti kylissä, mikä vastaa 4000 uutta asukasta. 3. Kaavoittaja esittää vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle mukaan lukien muu kuin kantatilaperiaatteeseen perustuva mitoitus. 4. ELY keskuksen hallintokäytäntöä ei pidetä ratkaisevana, kun se ei perustu velvoittavaan oikeuteen. Vastine: Hajarakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin kylien reuna alueilta on kannatettava tavoite. Kaavoituksessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja kyläalueille laadittavien kaavojen on noudatettava maakuntakaavoitusta sekä täytettävä maankäyttö ja rakennuslain asetetut vaatimukset. Juridisten asiantuntijalausuntojen (Castren&Snellmanin lausunto sekä Kuntaliiton lausunto) pohjalta voidaan todeta, että muun kuin kantatilaperiaatteeseen perustuvan mitoituksen käytön sallivaa oikeuskäytäntöä on, eikä kantatilaperiaatteen soveltamiseen ole oikeudellista velvoitetta osayleiskaavoissa. Mikäli kantatilatarkastelua ei käytetä apuneuvona tasapuolisuustarkastelussa, täytyy maanomistajien yhdenvertaisuus Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

23 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen saada kaavassa turvattua muilla keinoin. Sipoon kunnan edun mukaista on keskittää kaikki maankäytön suunnittelun ja toteutuksen resurssit yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuille alueille ja pyrkiä asemakaavoittamaan omia maitaan, jotta kunta saa tuloja tontinmyynnistä. Kyläalueilla kunta ei omista maata eikä näin ollen saa tontinmyyntituloja. Kuitenkin verrattuna perinteiseen kyläosayleiskaavoitukseen rakentamisen keskittäminen kylien keskustoihin on kuntataloudellisesti järkevämpää. Tällöin voidaan hyödyntää paremmin oleva infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Kantatilamitoituksen mukaan laskennallista hajarakennusoikeutta on vielä käyttämättä noin 1750 rakennuspaikkaa, joka vastaa helposti Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 mukaista noin 4000 uuden asukkaan lisäystä asemakaavoittamattomille alueille. Yhdyskuntarakenteellisia tai taloudellisia perusteita hajarakentamisen lisäämiselle ei ole. Vaikka kyläalueita tiivistettäisiin, ne sijaitsevat siitä huolimatta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottumattomissa. Kantatilamitoituksen säilyttämistä puoltavat vallitsevat oikeuskäytännöt, viranomaisten tulkinnat, kunnan taloudellinen etu, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli mitoitusta halutaan muilla perusteilla päättäjien taholta tästä huolimatta muuttaa, otetaan tietoinen riski siitä, että kyläalueiden kaavoitus viivästyy ja kaavaprosessista tulee monimutkaisempi verrattuna mitoittavien kyläosayleiskaavojen laatimiseen. Tällöin tarvitaan selkeät ohjeet, kuinka mitoitusta muutetaan ja millä kaavallisilla keinoilla uutta mitoitusta sovelletaan. Vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle ovat: 1. Laaditaan osayleiskaavoja kyläalueille ilman mitoitusta. Jokainen rakennuslupa harkitaan erikseen suunnittelutarveratkaisuna. 2. Laaditaan rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuva mitoitustaulukko/ mitoitusperiaatteet. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. 3. Käytetään kyläkaavoituksessa kantatilamitoitusta, mutta siirretään rakennusoikeutta reuna alueilta kylien keskelle. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

24 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Toteuttamiskelpoisimmaksi on arvioitu vaihtoehto nro 2, jolloin rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään osayleiskaavaprosessissa ja määrittelyn pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset. Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Valittua menetelmää sovelletaan seuraavaksi laadittavassa Pohjois Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kyläalueiden ulkopuolisten haja asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Liite 1/ 38. MAAJAOS: Valtuustoaloite 942/ /2013 Maankäyttöjaosto keskusteli vastineesta ja ehdotti seuraavia muutoksia tekstiin: Tämä lause otetaan pois neljännestä kappaleesta: Jokainen uusi hajarakennuspaikka lisää kustannuksia kunnalle ja rasittaa jo nykyisin heikkoa kuntataloutta. Sana "olemassa" muutetaan olevaksi seuraavasta lauseesta samassa kappaleessa: Tällöin voidaan hyödyntää paremmin olemassa infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Lisätään uusi lause vastineen viimeiseen kappaleen: Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Lisätään uusi kappale vastineen loppuun: Kyläalueiden ulkopuolisten haja asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Esittelijä kannatti mielipiteitä ja muutti ehdotustaan. diskuterade bemötandet och föreslog följande ändringar i texten: Följande mening tas bort från fjärde stycket: Jokainen uusi hajarakennuspaikka lisää kustannuksia kunnalle ja rasittaa jo nykyisin heikkoa kuntataloutta. Ordet "olemassa" ändras till oleva i följande mening i samma stycke: Tällöin voidaan hyödyntää paremmin olemassa infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. En ny mening läggs till i det sista stycket: Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

25 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Ett nytt stycke läggs till sist i bemötandet: Kyläalueiden ulkopuolisten haja asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Föredragaren omfattade dessa och ändrade sitt förslag. Vt. kehitysjohtajan muutettu ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle edellä olevan vastineen antamista vastauksena valtuustoaloitteeseen. Tf. utvecklingsdirektörens ändrade förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen och vidare kommunfullmäktigen att ge ovanstående bemötande som svar på fullmäktigemotionen. Päätös Muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Det ändrade förslaget godkändes enhälligt. KH 136 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 1/136 KH: Valtuustoaloite Bilaga 1/ 136 KST: Fullmäktigemotion Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen aloitteeseen annettavaksi vastineeksi. Vastine: Hajarakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin kylien reuna alueilta on kannatettava tavoite. Kaavoituksessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja kyläalueille laadittavien kaavojen on noudatettava maakuntakaavoitusta sekä täytettävä maankäyttö ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset. Juridisten asiantuntijalausuntojen (Castrén & Snellmanin lausunto sekä Kuntaliiton lausunto) pohjalta voidaan todeta, että muun kuin kantatilaperiaatteeseen perustuvan mitoituksen käytön sallivaa oikeuskäytäntöä on, eikä kantatilaperiaatteen soveltamiseen ole oikeudellista velvoitetta osayleiskaavoissa. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

26 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Mikäli kantatilatarkastelua ei käytetä apuneuvona tasapuolisuustarkastelussa, täytyy maanomistajien yhdenvertaisuus saada kaavassa turvattua muilla keinoin. Sipoon kunnan edun mukaista on keskittää kaikki maankäytön suunnittelun ja toteutuksen resurssit yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuille alueille ja pyrkiä asemakaavoittamaan omia maitaan, jotta kunta saa tuloja tontinmyynnistä. Kyläalueilla kunta ei omista maata eikä näin ollen saa tontinmyyntituloja. Kuitenkin perinteiseen kyläosayleiskaavoitukseen verrattuna rakentamisen keskittäminen kylien keskustoihin on kuntataloudellisesti järkevämpää. Tällöin voidaan paremmin hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Kantatilamitoituksen mukaan laskennallista hajarakennusoikeutta on vielä käyttämättä noin rakennuspaikkaa, joka vastaa helposti Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 mukaista noin uuden asukkaan lisäystä asemakaavoittamattomille alueille. Yhdyskuntarakenteellisia tai taloudellisia perusteita hajarakentamisen lisäämiselle ei ole. Vaikka kyläalueita tiivistettäisiin, ne sijaitsevat siitä huolimatta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottumattomissa. Kantatilamitoituksen säilyttämistä puoltavat vallitsevat oikeuskäytännöt, viranomaisten tulkinnat, kunnan taloudellinen etu, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli mitoitusta halutaan muilla perusteilla päättäjien taholta tästä huolimatta muuttaa, otetaan tietoinen riski siitä, että kyläalueiden kaavoitus viivästyy ja kaavaprosessista tulee monimutkaisempi verrattuna mitoittavien kyläosayleiskaavojen laatimiseen. Tällöin tarvitaan selkeät ohjeet, kuinka mitoitusta muutetaan ja millä kaavallisilla keinoilla uutta mitoitusta sovelletaan. Vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle ovat: 1. Laaditaan osayleiskaavoja kyläalueille ilman mitoitusta. Jokainen rakennuslupa harkitaan erikseen suunnittelutarveratkaisuna. 2. Laaditaan rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuva mitoitustaulukko/mitoitusperiaatteet. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

27 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Käytetään kyläkaavoituksessa kantatilamitoitusta, mutta siirretään rakennusoikeutta reuna alueilta kylien keskelle. Toteuttamiskelpoisimmaksi on arvioitu vaihtoehto nro 2, jolloin rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään osayleiskaavaprosessissa ja määrittelyn pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset. Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Valittua menetelmää sovelletaan seuraavaksi laadittavassa Pohjois Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kyläalueiden ulkopuolisten haja asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Kunnanhallitus antaa vastineen valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner markanvändningssektionens förslag till bemötande av motionen. Bemötande: Att styra glesbyggnationen från byarnas periferier till bycentrumen är ett mål som är värt att understöda. I planläggningen måste man dock se till att markägarna behandlas på ett likvärdigt sätt och planerna som utarbetas för byaområden ska följa landskapsplanläggningen samt fylla kraven som ställs av markanvändnings och bygglagen. Utifrån de juridiska expertutlåtandena (utlåtande av Castren&Snellman och Kommunförbundets utlåtande) kan man konstatera att det även existerar rättspraxis som tillåter användningen av en dimensionering som inte baserar sig på stomlägenhetsprincipen och att det inte finns några juridiska förpliktelser att tillämpa stomlägenhetsprincipen i delgeneralplaner. Ifall inte stomlägenhetsprincipen används som hjälpmedel vid granskningen av likvärdig behandling, måste likabehandlingen av markägarna i planen tryggas på andra sätt. Det ligger i Sibbo kommuns intresse att koncentrera alla resurser för planeringen och förvekligandet av markanvändningen i områden som i generalplanen anvisats som områden som ska detaljplaneras och sträva efter att detaljplanera egen mark, så att kommunen får intäkter från tomtförsäljning. I byområdena äger kommunen ingen Pöytäkirja tarkastettu/et justerat:

28 9/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen mark och får således inga tomtförsäljningsintäkter därifrån. Jämfört med traditionell delgeneralplanering av byar är det dock vettigare för kommunekonomin att koncentrera byggandet i byarnas centrum. På så sätt kan man utnyttja den existerande infrastrukturen bättre och spara till exempel i anordnandet av skolskjutsar. Enligt stomlägenhetsdimensioneringen finns fortfarande cirka oanvända beräknade byggplatser, vilket enligt Generalplan för Sibbo 2025 motsvarar ett tillskott på åtminstone cirka nya invånare i områden som inte detaljplanerats. För att öka byggandet i glesbygden finns inga samhällsstrukturella eller ekonomiska grunder. Även om man förtätar byområdena ligger de fortfarande utom räckhåll från goda kollektivtrafikförbindelser. Att bevara stomlägenhetsdimensioneringen förordas av rådande rättspraxis, myndigheternas tolkningar, kommunens fördel, förhindrandet av samhällsstrukturens splittring samt av likabehandling av markägarna. Ifall beslutsfattarna trots detta vill ändra dimensioneringen utgående från andra grunder, tar man en medveten risk för att byområdenas planläggning försenas och planprocessen blir krångligare jämfört med utarbetandet av bydelgeneralplaner med dimensionering. I så fall behövs tydliga anvisningar för hur dimensioneringen ska ändras och med vilka planläggningsmässiga metoder de nya dimensioneringen ska verkställas. Alternativen till den nuvarande planläggningspraxisen är: 1. Delgeneralplaner som saknar dimensionering utarbetas för byområdena. Varje byggnadslov övervägs skilt som ett avgörande om planeringsbehov. 2. En dimensioneringstabell eller dimensioneringsprinciper som grundar sig på olika zoner för byggbarheten utarbetas. Likabehandlingen av markägarna förväntas uppfyllas så att markägarna får byggrätt på ett jämlikt sätt i alla zoner. Vid definieringen av zoner används som kriterier bl.a. natur och kulturvärden samt närheten till skola, daghem, vattenledning och avloppsnät, vägnätets kapacitet och tillgängligheten till kollektivtrafik. 3. I byplanläggningen används stomlägenhetsdimensioneringen men byggrätten flyttas från randområdena till byarnas centrum Alternativ 2 har bedömts vara det mest genomförbara, varvid de zoner som är mest fördelaktiga för byggande samt deras dimensionering definieras i delgeneralprocessen och de nödvändiga utredningarna utarbetas som grund för definieringen. Målet är att öka byggplatserna i bycentrumen utan att begränsa möjligheterna Pöytäkirja tarkastettu/et justerat: