Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke

Transkriptio

1 Länsi-Suomen Kaste-hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke Toimintaraportti / (korjattu) Projektipäällikkö Niina Jalo Turun hyvinvointitoimiala 0

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohta ja raportin sisältö Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen tavoitteet Hankkeen toiminta ja hankitut asiantuntijapalvelut Asiakastiedonkeruu ja asiakasraadit Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu Kehitettävät palvelumallit ja palveluprosessit Asiakasvastaavatoiminta Kokemusasiantuntija ammattilaisen rinnalla Monialainen johtaminen Tietojärjestelmät Arviointi Hankkeen järjestämät koulutukset ja kehittämispäivät Toiminnan arviointi Talous

3 1. Hankkeen lähtökohta ja raportin sisältö Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmälle -hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan paremmin palvelujen suurkäyttäjien tarpeita. Projektin toteutusaika on Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja toimintamalleja kehitetään Länsi-Suomen Kaste-alueella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke kuuluu KASTE II - ohjelmaan ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hanke on kuvattu Innokylään sivustolle Hankkeen lähtökohtana on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita ja palveluprosesseja asiakaslähtöisemmiksi niin, että ne vastaavat paremmin palveluja paljon käyttävien riskiryhmien palvelutarpeisiin. Kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteissuunnittelua siten, että asiakkaat otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palvelujen kehittämiseen ja toiminnan arviointiin. Hankkeen kohderyhmänä ovat paljon palveluita käyttävät riskiryhmät ja erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaiset asiakkaat. Tämä toimintaraportti on koottu hankkeen toisen maksatushakemuksen liitteeksi. Raportti koskee ajanjaksoa , paitsi hankehallinnon ja Turun kehittämisosion osalta ajanjaksoa Raportissa kuvataan hankkeen eteneminen raportointijaksolla, hankkeen toimintaa tukeneiden asiantuntijapalveluiden käyttö sekä hankkeessa toteutetut koulutukset. Lisäksi arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Raportin liitteenä ovat selvitykset henkilöstön käytöstä, asiantuntijapalveluiden käytöstä, toteutetuista koulutuksista sekä kustannuksia koskevat liitteet. 2. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja hanke jakaantuu kuuteen alueelliseen kehittämisosioon. Alueelliset kehittämisosiot ovat Turku, Pori, Rauma, Salo, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Raision koordinoima Varsinais-Suomen Aikuiskaste-kehittämisosio. Aikuiskaste-osiossa ovat mukana Mynämäki, Nousiainen, Masku, Lieto, Tarvasjoki, Marttila, Koski, Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Kustavi, Taivassalo, Pyhäranta, Naantali, Raisio, Rusko, Paimio, Pöytyä, Sauvo ja Somero. Hankkeen toimintaa valvoo ja ohjaa hankkeen käynnistämisvaiheessa koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Turun hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa ja jäseninä ovat kehittämisosioiden ja yhteistyötahojen edustajat. Ohjausryhmä kokoontui raportointijaksolla kuusi kertaa: Kunkin kehittämisosion toiminnasta vastaa kyseisen vastuuorganisaation nimeämä yhteyshenkilö. Kaikkiin kehittämisosioihin on nimetty alueellinen projektiryhmä, joka seuraa ja ohjaa hankkeen paikallisen tason toimintaa. Paikallisen tason työrukkasiksi on koottu ns. kehittämistiimejä, joissa ovat 1

4 mukana hanketyöntekijät, alueen sote-palveluiden työntekijöitä, järjestöedustajia, kokemusasiantuntijoita ja/ tai asiakasedustajia. Hankkeen keskeiset yhteistyötahot ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sosiaalialan osaamiskeskukset Vasso ja Pikassos, Turun Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, A- klinikkasäätiö sekä paikalliset päihde- ja mielenterveysalan järjestöt Turun A-kilta, Mielenterveysyhdistys Itu, Turun Sininauha, Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry, Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry, Rauman Seudun Mielenterveysseura/ Kriisikeskus ry, Rauman Seudun Katulähetys ry, Rauman seudun työttömät ry, Aspa-säätiön Tandem-hanke, Porissa toimiva Klubitalo Sarastus, Tukiranka ry ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmille palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Samalla tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen käytäntöjä. Kolmantena tavoitteena on luoda edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. TAVOITTEET Luodaan asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmille palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen käytäntöjä (mukaan lukien palvelumuotoilun eri menetelmät). Luodaan edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. ALUEELLISET OSATAVOITTEET Luodaan tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita asiakaslähtöisen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakastyön käytäntöjä ja palveluprosesseja asiakaslähtöisesti. Luodaan uudistettu toimintakonsepti paljon palveluita käyttävien / mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluiden järjestämiseen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin Tehostetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toimintaa Vähennetään ja ehkäistään sosiaali- ja terveydenhuollon suurkäyttöä Tuetaan mielenterveyskuntoutujien sosiaalista kuntoutumista kehittämällä asiakaslähtöisesti uutta avohuoltoon painottuvaa toimintarakennetta ja toiminnan sisältöjä. Lisätään mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja ylläpidetään heidän toimintakykyään yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tarjotaan psykososiaalista tukea ja talousneuvontaa äkillisesti työttömiksi jääneille Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita kuntoutuksen näkökulmasta asiakkaan tarpeet huomioiden. Kehitetään mielenterveyskuntoutujien palveluprosessia asumisen tuen ja kuntoutuksen näkökulmasta palvelumuotoilun keinoin. Kehitetään asumisen tuen tarpeen arviointimalli. Kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. 2

5 PPPR-hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kautta odotetaan niin palveluiden järjestämiseen kuin palvelujen sisältöön liittyviä hyötyjä. Ensisijaisesti tavoitellaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut kohdentuisivat paremmin niitä tarvitseville, ja palveluja tarjottaisiin oikeaan aikaan myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyden kautta palvelujen käyttäjien asiakastyytyväisyys paranee ja osallisuus lisääntyy. Myös palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät, kun ne kohdentuvat oikein ja käyttö on tarpeen mukaista. Yhteissuunnittelun ja toimintamallien jalkauttamiseen liittyvän koulutuksen avulla myös hankekuntien sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaaminen kasvaa ja riskiryhmiä koskeva tietoisuus lisääntyy. 4. Hankkeen toiminta ja hankitut asiantuntijapalvelut Hanke on edennyt raportointijaksolla hankesuunnitelman mukaisesti. Alueellisten kehittämisosioiden toimenpiteet ovat toteutuneet hieman eri tahdissa, mutta pääosin kehittämisprosessi on ollut sama: kaikissa kehittämisosioissa on koottu alueelliset kehittämistiimit, tehty alkukartoitusta ja asiakastiedon koontia, perehdytty palvelumuotoiluun ja aloitettu uusien toimintamallien ja prosessien kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Hanketyöntekijät rekrytoitiin pääosin vuodenvaihteessa ja kevättalvella 2014 hankkeessa työskenteli yhteensä 13 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää. Selvitys henkilöstön käytöstä on raportin liitteessä 1. Kehittämistyön tueksi on hankittu asiantuntijapalveluita, jotka on eritelty liitteessä 2. Kuviossa 1 esitetään hankkeen palvelumuotoiluprosessi. Palvelumuotoiluprosessin tarkoituksena on ymmärtää, kirkastaa ja määritellä tarkemmin niitä ongelmia, mistä PPPR-hanke on lähtenyt liikkeelle: Kuka on palveluja yli tarpeensa käyttävä päihde- ja mielenterveysongelmainen asiakas ja mitkä ovat ne syyt ja olosuhteet, jotka johtavat asiakkaan kohdalla palveluiden suurkulutukseen. Toiseksi tarkoituksena on ottaa asiakkaalle palvelun avulla annettu lisäarvo keskeiseksi kehittämistyötä ohjaavaksi tekijäksi. Palvelumuotoilun kautta asiakkaat ja palvelujen käyttäjät otetaan aktiivisiksi toimijoiksi mukaan palvelujen kehittämiseen. 3

6 4.1. Asiakastiedonkeruu ja asiakasraadit Palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti hankkeen kehittämistyö on alkanut tiedonkeruuvaiheella: asiakastiedon ja asiakasymmärryksen kartoittamisella. Lisäksi on kartoitettu aikaisempia tutkimuksia, hankkeita ja kokemuksia kohderyhmän palvelutarpeista ja palveluiden kehittämisestä. Tarkoituksena on ollut muodostaa kokonaiskuva palvelujen nykytilasta, asiakkaiden kokemista ongelmista tai puutteista palvelujärjestelmässä sekä kerätä ideoita palvelujen kehittämiseksi. Asiakastietoa on kerätty suoraan asiakkaita haastattelemalla, havainnoimalla sekä asiakasraatien avulla. Asiakasraadit järjestettiin Turussa ja Salossa hanketyöntekijöiden omin voimin ja Porissa, SATSHP:ssä ja Aikuiskaste-osiossa minikilpailutettujen asiantuntijoiden avulla. Raumalla asiakastietoa koottiin laajan asiakaskyselyn ja keskustelutilaisuuksien avulla. Lisäksi tietoa on saatu työntekijätapaamisten, haastattelujen ja kyselyiden avulla. Järjestöillä on myös ollut keskeinen rooli asiakasymmärryksen keräämisessä: mukana on ollut sekä järjestöjen henkilöstöä, vapaaehtoisia että koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Asiakastiedonkeruun tuloksissa ovat korostuneet asiakkaan kohtaamiseen ja ymmärretyksi tulemiseen liittyvät asiat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden työtavat eivät nykyisellään tue asiakkaan kokonaistilanteen selvittämistä tai monialaista verkosto- ja yhteistyötä. Asiakkaan elämismaailma ja kokonaisuus jää huomioimatta, kun keskitytään hoitamaan tiettyä oiretta tai ongelmaa yhden profession näkökulmasta. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän (tai paljon palveluita tarvitsevan) päihde- tai mielenterveysasiakkaan tilanne on usein kompleksinen eikä asiakkaalla ole välttämättä riittäviä voimavaroja hoidon ja kuntoutuksen vaatiman palvelu- ja hoitokontaktin säilyttämiseen tai edes oman palveluverkoston kokoamiseen pirstaloituneessa järjestelmässä. Keskeinen ongelma on myös asiakkaiden poissulkeminen palveluista. Peruspalveluissa keskeistä on asiakkaan tunnistaminen ja kokonaisvaltainen tilannekartoitus ja asiakaslähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen sekä realististen tavoitteiden asettaminen. Asumis- ja kuntoutuspalveluissa keskeistä on oikea palvelu oikeaan aikaan ja asiakkaan toimintakyvyn tukeminen. Sairaalasta kotiutumisen vaiheessa asiakkaille on tärkeää turvallisuuden tunne ja tieto kuntoutumista tukevista palveluista. Itsenäisen asumisen ja asiakkaiden elämänhallinnan tueksi tarvitaan monipuolisia avohuollon tukitoimia. 4.2 Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu Varsinainen kehittämistyö PPPR-hankkeessa on tapahtunut kullakin hankealueella hanketyöntekijöiden muodostamassa ydintiimissä sekä olennaisista yhteistyötahoista ja asiakasedustajista muodostetuissa kehittämistiimeissä. Hankkeen palvelumuotoiluprosessin tueksi hankittiin asiantuntijapalveluita kahdessa vaiheessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarvittiin koulutusta sekä hanketyöntekijöille että alueellisille kehittämistiimeille, hankeorganisaatioiden toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Nämä koulutukset hankittiin minikilpailutuksen jälkeen Palmu Inc:ltä. Varsinainen palvelumuotoilun asiantuntijapalvelu kilpailutettiin talven ja kevään 2014 aikana ja palveluntuottajaksi valittiin työyhteenliittymä Broadview Zone Interactions. Asiantuntijapalveluiden avulla toteutettiin kullakin hankealueella yhteissuunnitteluprosessi, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan ja kehittämään asiakasprosessin kulkua. Menetelminä käytettiin asiakasprofilointeja, palvelu- 4

7 analyysejä ja service blueprintingiä eli palveluprosessin yksityiskohtaista kuvaamista asiakasnäkökulmasta. Palvelumuotoilu on tarjonnut hankeorganisaatioille uuden toimintatavan eri toimijoiden yhteiskehittämiseen. Erityisesti kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen on ollut työntekijöille uusi ja antoisa kokemus. Yhteiskehittäminen on myös lisännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden keskinäistä tuntemusta ja verkostoitumista ja lisännyt työntekijöiden tietoa eri palveluista ja toimijoista. 4.3 Kehitettävät palvelumallit ja palveluprosessit Taulukossa 1 on koottu asiakastiedon perusteella ja palvelumuotoilun avulla kehitettävät toimintamallit, uudet palvelut ja asiakasprosessit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalveluihin kehitettäviä toimintamalleja ovat Turussa pilotoitava moniammatillinen tiimimalli, Turussa, Porissa ja Salossa kehitettävä case manager -sovellus, ja Aikuiskaste-kuntien aikuissosiaalityön palveluprosessin alkukartoitus ja palvelusuunnitelma. Erityispalveluiden puolella hanke keskittyy erityisesti paljon palveluita käyttävien (tai palveluja tarvitsevien) mielenterveyskuntoutujien palveluprosessin kehittämiseen. Mielenterveyskuntoutujien palveluihin on kehitetty Raumalla sosiaalisen tuen keskus. Keskus toimii mielenterveyskuntoutujien avohuollon palveluprosessin osana. Salossa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin tuen tarpeen arviointimallia ja itsenäisemmän asumisen mahdollistavaa oma nimi ovessa mallia. Satakunnassa on tekeillä myös mielenterveyskuntoutujien sairaalasta kotiutumisen ohjauksen malli. Varsinais-Suomen Aikuiskaste-osiossa kehitetään myös päihdeongelmaisten päivätoimintakeskusten toimintaa. TAULUKKO 1. PPPR-hankkeessa kehitettävät mallit Kehittämisosio TURKU SALO RAUMA PORI SATSHP AIKUISKASTE Kehitettävä toimintamalli / palveluprosessi Perusterveydenhuollon case manager + moniammatillinen tiimityömalli päihde/mielenterveysasiakkaiden hoidossa Kokemusasiantuntija terveydenhuollossa ja sosiaalityön palvelussa Kohderyhmälle suunnatut ryhmätoiminnan mallit Monialaisen johtamisen malli Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluprosessi Salon malli Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen / Case Manager -malli terveydenhuollossa Sosiaalisen tuen keskus Mielenterveyskuntoutujan avohuollon palveluprosessi Terveyspalveluiden avainasiakkaiden hoitomalli Mielenterveyskuntoutujan sairaalasta kotiutuksen ohjauksen malli Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointimalli Aikuissosiaalityön päihde- ja mielenterveysasiakkaan palvelupolku (alkukartoitus ja palvelusuunnitelma) Päihdepalvelujen päivätoiminnan palveluprosessi 4.4 Asiakasvastaavatoiminta Hankkeen asiakastiedon keruussa on korostunut tarve, että paljon palveluita käyttävien päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palvelukokonaisuudesta vastaisi yksi vastuuhenkilö, joka koordinoisi hoitoa ja toimisi rinnallakulkijana ja palveluihin saattajana. Yhtenä selkeänä vastauksena paljon palveluita käyttävien asiakkaiden esittämiin toiveisiin ja tarpeisiin voidaan pitää terveyshyötymalliin perus- 5

8 tuvaa case manager (asiakasvastaava) toimintaa, jota on kehitetty pitkäaikaissairaiden perustason hoidon järjestämiseen. Turussa, Salossa, Raumalla, Porissa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettiin asiakasvastaavatoiminnan koulutus- ja kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli lisätä toimijoiden tietoa asiakasvastaava-toiminnasta ja tukea hankeorganisaatioiden työntekijöiden työtavan muutosta siten, että otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden asiakastyöhön. Asiantuntijapalveluiden avulla järjestettiin luentotilaisuuksia isommalle kohderyhmälle. Tämän lisäksi joukko avaintoimijoita koottiin työverstaisiin, jossa käytiin läpi kuvitteellisia asiakastapauksia. Asiakastapausten avulla voitiin käydä läpi konkreettisia työvaiheita ja verkostoja, kehittää paikallisia toimintamalleja, tunnistaa haastekohtia ja sopia yhdessä uusia vastuu- ja toimintakäytäntöjä. 4.5 Kokemusasiantuntija ammattilaisen rinnalla Hankkeessa on hyödynnetty alueilla toimivia koulutettuja kokemusasiantuntijoita niin tiedonkeruussa kuin työryhmätyöskentelyssä. Turun kehittämisosiossa on lisäksi kokeiltu kokemusasiantuntijan mukaan ottamista asiakastyöhön. Keväästä 2014 lähtien on pilotoitu kokemusasiantuntijan ja terveydenhuollon - tai sosiaalityön ammattilaisen työparityöhön perustuvaa asiakastyön mallia. Kokemukset työparityöskentelystä ovat olleet erittäin positiivisia. Samankaltaisen riippuvuuden kokenut ja siitä toipunut kokemusasiantuntija tuo työskentelyyn erilaisen näkökulman, antaa asiakkaalle toipumisuskoa ja pystyy peilaamaan asiakkaan elämäntilannetta omaan kokemukseensa siten, että pystyy realistisesti arvioimaan asiakkaan tilanteen kokonaisuutta ja tarvittavien palvelujen tarvetta. Tarkoituksena on aikaansaada peruspalveluihin pysyvä yhteistyömalli, jossa kokemusasiantuntija osallistuu tarvittaessa ja ammattilaisen työparina aikuissosiaalityön asiakastapaamisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliseen tiimimalliin, terveydenhuollossa pitkäaikaissairaiden sekä kohderyhmän asiakkaiden hoitoon ja päihdehuollon moniammatillisen päihdetiimin palavereihin. 4.6 Monialainen johtaminen Palvelumallien käyttöönotto ja toimivien palveluprosessien aikaansaaminen edellyttää muutoksia myös palveluiden johtamisessa. Monialaisen johtamisen kehittäminen on nostettu erilliseksi osatavoitteeksi Turun kehittämisosion hankesuunnitelmassa, mutta kaikilla hankealueilla on tunnistettu johtamisen kehittämisen ja johdon sitouttamisen tarpeet. Turun kehittämisosiossa on koottu päihde- ja mielenterveyspalveluista vastaavat yksikköjohtajat hankkeen projektiryhmään. Tavoitteena on aikaansaada päihde- ja mielenterveyspalveluihin monialaisen johtamisen johtamismalli ja perustaa päihde- ja mielenterveystyön johtoryhmä. Työ on käynnistynyt yhteisellä työpajalla ja järjestetyllä monialaisen johtamisen seminaarilla yhdessä Kaarinan hallinnoiman Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeen kanssa. 4.7 Tietojärjestelmät Tietojärjestelmien kehittämisedellytysten kehittäminen on tavoitteena Turun kehittämisosiossa. Terveydenhuollon tietojärjestelmän osalta hanke on paikantanut kehittämiskohteita ja toteuttanut pieniä muutoksia, jotka edesauttavat esim. kohderyhmän tunnistamista tietojärjestelmän tasolla. Pegasos- 6

9 järjestelmässä on otettu käyttöön elämäntapakysely-osio joka mahdollistaa AUDIT-testin tekemisen tietojärjestelmässä. Lisäksi koko Turun perusterveydenhuollon henkilöstö on suorittamassa alkoholin puheeksioton verkkokurssin syksyn 2014 aikana, mikä osaltaan tähtää tietojärjestelmän kysely- ja kirjaamismahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen. 4.6 Arviointi Hankkeen arvioinnin tueksi hankitaan arvioinnin asiantuntijapalveluita. Palveluntuottajaksi valittiin minikilpailutuksella Ramboll Mangement Consulting Oy. Hankkeen arviointia käsitellään tarkemmin tämän raportin luvussa Hankkeen järjestämät koulutukset ja kehittämispäivät Tämän raportin liitteessä 3 on lueteltu hankkeen järjestämät koulutukset. Raportointijaksolla hankkeessa on järjestetty palvelumuotoiluun liittyviä koulutuksia ja case manager / asiakasvastaava - toimintaan liittyviä koulutuksia lähes kaikilla hankealueilla. Yhteensä koulutuksiin on osallistunut yli 500 henkeä. Lisäksi hankkeen työntekijät ovat tavanneet säännöllisesti yhteisissä kehittämispäivissä. Tapaamisia on järjestetty noin kerran kuukaudessa ja joka tapaamisessa on ollut yhteinen koulutuksellinen projektityöhön tai hankkeen sisältöön liittyvä teema. Kehittämispäivien ohjelmat, muistiot ja mahdolliset liitteet löytyvät sivustolta Kehittämispäivien koulutukselliset teemat: Innokylän hyödyntäminen hanketyössä Palvelumuotoilukoulutus Asiakasosallisuus Verkostoituminen / Hankearvioinnin perusteet Väliarviointi / Paljon palveluita käyttävät asiakkaat / Hankkeen vaikutuslogiikka ja toimintamallien juurruttaminen Viestintä hankkeessa Väliarviointi / Tulokset ja tuotokset 6. Toiminnan arviointi Hankkeelle on tehty arviointisuunnitelma, jonka hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt. Arviointisuunnitelma löytyy hankkeen nettisivuilta Arvioinnissa keskitytään viiteen kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamallien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Palvelumuotoilun hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankeen kehittämistyöhön 5) Tietojärjestelmien käytettävyys ja kehittämisehdotukset 7

10 Hankkeen arviointi toteutetaan hanketyöntekijöiden itsearviointina, alueellisten kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointeina sekä Ramboll Consulting Management Oy:n toteuttamana ulkoisena arviointina. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa arvioinnin asiantuntijapalveluiden avulla on tehty hankkeen vaikutuslogiikan kuvaukset, täsmennetty tavoitteita ja priorisoitu toimenpiteitä. Kaikille kehittämisosiolle on määritelty omat arviointikysymykset alueellisten osatavoitteiden mukaisesti. Keskeisin osa hankkeen arviointia on kehitettyjen palveluiden ja toimintamallien vaikutukset kohderyhmän elämänlaatuun, terveydentilaan ja palvelujen käyttöön. Keskeinen kysymys on se, voidaanko toisin toimimalla säästää palvelujen kustannuksissa tai vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Asiakasmuutosten todentamiseksi hankkeen pilotoinneissa kerätään huomattavasti tietoa asiakkaiden elämänhallinnassa, toimintakyvyssä, terveydentilassa ja/tai päihteidenkäytössä tapahtuneissa muutoksista. Käytettäviä mittaristoja ovat mm. WHOQOL-BREF -elämänlaatumittari, toimintakykyä mittaava SOFAS-asteikko, masennusseula BDI, alkoholin riskejä mittaava AUDIT-seula sekä mm. alkoholinkäytön muutosmotivaatiota mittaava Alkoholi-E. Alustavat tulokset asiakkaiden tilanteissa tapahtuneista muutoksista ovat erittäin lupaavia, mutta aineistoa on toistaiseksi liian vähän luotettavien johtopäätösten saamiseksi. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla on kuitenkin tapahtunut huomattavia muutoksia, tosin on todettava että kohderyhmäasiakkaiden kohdalla lähtötaso esim. toimintakyvyn ja elämänlaadun osalta on huomattavan alhainen. Myös asiakaspalaute on ollut positiivista. Hankkeen kohderyhmien osallisuudesta on valmistumassa erillinen tutkimus. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasso tekee asiakas- ja työntekijähaastatteluihin perustuvaa tutkimusta Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella asiakkaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa. Hankkeen ympärille on virinnyt runsaasti opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä sekä useita tiedekorkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöitä. Opiskelijat ovat olleet mukana asiakastiedon keräämisessä sekä toimintakentän kartoittamisessa. Opinnäytteinä tutkitaan ja kartoitetaan mm. päihde- ja mielenterveysasiakkaan poissulkemista palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden valmiuksia kohdata ja hoitaa päihde- ja mielenterveysasiakkaita, mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeen arviointia, mielenterveyskuntoutujan kuntoutuspolkua, palveluasumisyksiköiden kuntouttavia käytäntöjä, palvelujen kustannuksia ja kokemusasiantuntijuutta. Valmiit opinnäytetyöt julkaistaan hankkeen nettisivuilla vuoden 2015 aikana. Taulukossa 2 on esitetty kooste kokonaishankkeen tavoitteiden ja alueellisten osatavoitteiden toteutumisesta lokakuussa Tavoitteita on arvioitu asteikolla 0-3: 0 = tavoite ei ole toteutunut lainkaan, 3 = tavoite on saavutettu kokonaisuudessaan. Parhaiten ovat edenneet paljon palveluja käyttävien asiakkaiden perustason palvelumallin kehittäminen, palveluprosessien kehittäminen sekä mielenterveyskuntoutujien palveluprosessia koskevat tavoitteet. Heikoiten on edennyt monialaista johtamista koskevat tavoitteet, mutta johtamisen kehittäminen on suunniteltukin tapahtuvaksi vasta hankkeen viimeisellä toimintakaudella talven aikana. 8

11 TAULUKKO 2. PPPR-hankkeen väliarviointi TAVOITTEET OSATAVOITTEET TURKU PORI RAUMA SALO SATSHP 1. Luodaan asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmille palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. 2. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen käytäntöjä. 3. Luodaan edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä Luodaan tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaalija terveyspalveluita 1.2. Vähennetään ja ehkäistään palveluiden suurkäyttöä asiakastasolla 1.3. Kehitetään mielenterveyskuntoutujien sosiaalista kuntoutumista tukeva rakenne, malli, sisällöt 1.4. Luodaan tukimalli mielenterveyskuntoutujien avohuollon palveluihin 1.5. Lisätään mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja ylläpidetään heidän toimintakykyään 1.6. Kehitetään paljon palveluita käyttävien (päihdemielenterveys) asiakkaiden palvelumalli perusterveydenhuoltoon / aikuissosiaalityöhön 1.7. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyön käytäntöjä 1.8 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja 1.9. Kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi 1.10 Kehitetään mielenterveyskuntoutujien palveluprosessi asumisen tuen ja kuntoutuksen näkökulmasta Kehitetään monialaista johtamista 2.1 Luodaan sosiaali- ja terveyspalvelujen peruspalveluihin erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuvia palvelumuotoilun malleja. 2.2 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon johtamismalleja. 3.1 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä AIKUIS- KASTE KESKI- ARVO , ,0 1 1,0 1 1,5 1, ,5 1, , , , , , , ,5 1 1, ,5 1 1,0 0 = TAVOITE EI OLE EDENNYT LAINKAAN 1= TYÖ ON ALOITETTU 2 = TAVOITE ON SAAVUTETTU OSITTAIN 2 = TAVOITE ON SAAVUTETTU KOKONAAN 9

12 7. Talous Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Turun hyvinvointitoimialalle päätöksen STM/5242/2012 mukaisesti euron valtionavustuksen hankkeen toteuttamiseen. Valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyt kustannukset ovat euroa. Valtionavustus maksetaan kahdelta eri momentilta vuosien 2012 ja 2013 määrärahoista. Vuoden 2012 määrärahasta maksettava valtionavustus on käytettävä vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. Määrärahojen vanhenemisen vuoksi tähän maksatushakemukseen on otettu mukaan hallinnon ja Turun kehittämisosion kulut asti. Muiden kehittämisosioiden kulut on raportoitu vain asti, koska lokakuun 2014 raportteja ei olisi ehditty tehdä ennen kuntien kirjanpidon sulkeutumista. Hankkeen viimeisessä, syksyllä 2015 tehtävässä maksatushakemuksessa huomioidaan siis Turun kulut alkaen ja muiden kehittämisosioiden kulut alkaen. Raportointijaksolla hankkeesta on aiheutunut kustannuksia yhteensä euroa. Näistä valtionapukelpoisia kustannuksia on euroa. Taulukossa 3 on esitetty koko hankkeen kustannukset pääkohdittain jaoteltuina. Selvästi suurin osuus, 78 prosenttia kustannuksista, on mennyt henkilöstökuluihin. Seuraavaksi suurin osuus on 17 prosentilla palvelujen ostot. Taulukko 3. Valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten jakautuminen kustannuslajeittain Yhteensä % Henkilöstömenot yhteensä % Palvelujen ostot yhteensä % Aineet, tarvikkeet, tavarat % Vuokrat % Investointimenot yhteensä % Muut menot % Kokonaiskustannukset % Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 4 0 % Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus % Haettava valtionavustus % Kaavioissa 1 esitetään graafisena kuviona kustannusten jakautuminen hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden kesken. Hallinnon osuus on 26 % kokonaiskuluista. Kehittämisosioista isoin on Turku, jonka osuus on 29 % kokonaiskustannuksista. Taulukko 4 selventää kustannusten jakautumista kehittämisosioissa. Hallinnon kustannuksista noin puolet koostuu henkilöstökuluista ja 43 % palvelujen ostoista. Alueellisissa kehittämisosioissa henkilöstökulujen osuus kustannuksista on kehittämisosiosta riippuen jopa yli 90 %. Tarkat kustannustiedot löytyvät tämän raportin liitteistä. Selvitys henkilöstön käytöstä on tämän raportin liitteessä 1, selvitys asiantuntijapalveluista on liitteessä 2. Lisäksi liitteistä löytyvät kunkin kehittämisosion ja hankehallinnon kustannuserittelyt ja pääkirjaotteet. 10

13 Kaavio 1. Kustannusten jakautuminen kehittämisosioittain Aikuiskaste Satakunnan 10 % sairaanhoitopiiri 7 % Salo 6 % Hallinto 26 % Rauma 10 % Pori 12 % Turku 29 % 11

14 Taulukko 4. Hankkeen kustannukset kehittämisosioittain ja kustannuslajeittain euroina ja prosenttiosuuksina Hallinto Turku Pori Rauma Salo Satakunnan sairaanhoitopiiri Aikuiskaste Yhteensä Henkilöstömenot yhteensä % % % % % % % % Palvelujen ostot yhteensä % % % % % % % % Aineet, tarvikkeet, tavarat 31 0 % % % % - 0 % % 0 % % Vuokrat % % % % % % - 0 % % Investointimenot yhteensä % % - 0 % - 0 % % - 0 % % % Muut menot - 0 % - 0 % % - 0 % - 0 % 0 % - 0 % % Kokonaiskustannukset % % % % % % % % Valtionavustukseen % % % % % % % % oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän % % % % % % % % oma rahoitusosuus Haettava valtionavustus % % % % % % % % 12