Päiväkotiverkostoselvitys Daghemsnätsutredning SOV hyväksynyt pvm SUS godkänt datum KH hyväksynyt pvm

Transkriptio

1 Päiväkotiverkostoselvitys Daghemsnätsutredning SOV hyväksynyt pvm SUS godkänt datum KH hyväksynyt pvm

2 Sisältö 1. Johdanto Nykytilanne Päivähoidon perustehtävä; Päivähoitolaki ja Vasu Taustaohjeistukset Tavoitteiden asettelu Päivähoidon palvelurakenne Kauniaisissa Kauniaisten kaupungin päiväkodit ja ostopalvelupäiväkodit Päiväkotien täyttöaste ja neliömäärä/lapsi Päiväkotien tilakartoitus Tulevaisuuden strategioihin liittyviä tekijöitä Väestön kehitys Pääkaupunkiseudun yhteistyö Lasten, vanhempien ja henkilöstön näkemyksiä Lasten näkemyksiä liittyen päiväkotiin sekä sen toimintaan ja tiloihin Vanhempien näkemyksiä päiväkodin rakennuksesta, tiloista, toiminnasta ja päiväkotiverkostosta Päiväkotihenkilöstön näkemyksiä päiväkodin rakennuksesta, tiloista ja päiväkotiverkostosta Kyselyjen ja haastattelujen yhteenveto Kuntalaisaloite Päivähoitoverkko tulevaisuudessa Päivähoitopaikkatarpeen määrän kasvu Tilakartoituksessa esille tulleiden asioiden huomioiminen tulevaisuuden päiväkotiverkostossa Vanhan ja uuden rakennuskannan kuntoseurantasuunnitelma ja valvonta Kustannuksia Mahdollisten vaihtoehtoisten ratkaisujen pohdinta Tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen Päiväkotiverkoston määrittelemisen kriteerit Ehdotus tulevaksi päiväkotiverkoksi... 23

3 1 1. Johdanto Vuonna 2010 valmistui Kauniaisten laaja päiväkotiverkostoselvitys. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa toiminnassa olevien päiväkotien tilanne ja rakennusten kunto, päiväkotilasten, henkilöstön ja vanhempien ajatukset ja toiveet liittyen päiväkotirakennuksiin ja niiden sijainteihin sekä laatia vaihtoehtoisia tulevaisuuden strategioita. Tämän selvityksen pohjalta kaupunginhallitus päätti uusien, suurten päiväkotien rakentamisesta ja pienistä päiväkodeista luopumisesta. Tämä syksyllä 2013 laadittu selvitys on pienimuotoisempi päivitys tilanteesta ja se tehdään kaupunginvaltuuston pyynnöstä. Selvityksen tarkoitus on koota yhteen päiväkotiverkoston muutoksiin liittyvät tekijät mm. päiväkotirakennusten osalta ja kuulla lasten, vanhempien ja henkilöstön näkemyksiä. Päiväkotiverkostosuunnitelman päivittäminen on ajankohtaista pitäen silmällä Sansinpellon päiväkodin valmistumista ja käyttöön ottoa alkuvuodesta Nykytilanne 2.1. Päivähoidon perustehtävä; Päivähoitolaki ja Vasu Laissa lasten päivähoidosta pykälässä 2 a ( /304) linjataan päivähoidon tavoitteita ja velvoitteita seuraavasti: Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. Kauniaisten kaupungin päivähoidossa pyritään toteuttamaan edellä mainittuja lain vaatimuksia mm. laadukkailla ja turvallisilla päiväkotirakennuksilla ja tiloilla, kasvatuskumppanuudella, omahoitajuusperiaatteen toteuttamisella ja erilaisten päivähoitomuotojen tarjoamisella. Henkilökunnan ja lasten määrän välinen suhdeluku on säädetty asetuksella. Lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa 6 (806/1992) säädetään, että yhtä hoito- ja kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden saa hoidossa olla lapsia enintään seuraavasti: - alle 3-vuotiaat: korkeintaan 4 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö - yli 3-vuotiaat: korkeintaan 7 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö - yli 3-vuotiaat osapäivähoidossa olevat: korkeintaan 13 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö. Tätä ohjeistusta noudatetaan Kauniaisten kaupungin päivähoidossa. Lisäksi jokaisessa Kauniaisten kaupungin päiväkodissa toimii yksi resurssilastenhoitaja.

4 2 Valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen perusteissa (Vasu) vuodelta 2005 linjataan varhaiskasvatuksen päämääriä seuraavasti: Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän syvällisesti: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen Vasun periaatteena on se, että varhaiskasvatuksen tavoite on hyvinvoiva lapsi. Tähän pyritään mm. mahdollisimman pysyvillä ja turvallisilla ihmissuhteilla. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan. Lapsen hyvinvointi pyritään takaamaan educare-ajattelun toteuttamisella: Hyvällä ja iänmukaisesti toteutetulla hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kunnat tekevät omat varhaiskasvatussuunnitelmansa ja nelitasoisessa Vasu-kokonaisuudessa myös jokainen päiväkoti tekee oman Vasunsa ja edelleen jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen osalta ohjeistuksena on valtakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen osalta laaditaan suunnitelmat samalla neliportaisella menettelytavalla. Kauniaisten kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty suomen- ja ruotsinkielisissä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnissa lokakuussa Kauniaisten kaupungin esiopetussuunnitelma hyväksyttiin Kauniaisten kaupunginhallituksessa Lapsella on tämän hetkisen lainsäädännön mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Tätä oikeutta on kuitenkin nykyisen hallituksen rakenneohjelmassa esitetty rajoitettavaksi niin, että jos lapsen vanhemmista toinen tai molemmat ovat työ- tai opiskeluelämän ulkopuolella, esimerkiksi vanhempainlomalla tms., rajattaisiin lapsen päivähoito-oikeus osapäivähoitoon. Tämän suunnitelman toteutuessa osapäiväpaikkojen tarve todennäköisesti kasvaa ja sillä on vaikutukset siihen, millä lailla kunnan on järkevä tarjota päivähoitopaikkoja. Tässä tapauksessa osapäiväisten ryhmien perustaminen on lapsen edun mukaista, sillä silloin koko ryhmä aloittaa ja päättää päivittäisen päivähoitotoiminnan samaan aikaan, millä on edullinen vaikutus esimerkiksi lasten kaverisuhteiden muodostumiseen, leikkiajan kohdentumiseen ja lapsen päivähoidossa viihtymiseen. Tällä hetkellä Kauniaisten päiväkodeissa ei ole osapäiväryhmiä, vaan osapäiväistä päivähoitoa saavat lapset toimivat kokopäiväryhmissä. Toinen vireillä oleva valtiollisen ohjeistuksen muutos koskee kotihoidon tukea. Sitä muutetaan nykyisen hallituksen rakenneohjelman mukaan niin, että se jaetaan vanhempien välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet kotihoidontukiajasta kuuluu isälle ja puolet äidille. Käytännössä tämä tulee todennäköisesti ainakin alussa aiheuttamaan päivähoitopaikkatarpeen kasvua alle kolmevuotiaiden osalta. Kaksi edellä mainittua muutosta ovat kuitenkin vasta valmisteluasteella, eikä niiden mahdollisen voimaan tulon ajankohta ja vaikutukset ole vielä varmasti tiedossa. Samalla Kauniaisten saama valtionosuus on valtionosuusuudistuksessa pienenemässä 1,44 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä osaltaan saattaa johtaa myös rakenteellisten uudistusten tarpeeseen. 2.2 Taustaohjeistukset

5 3 Päiväkotiverkostoa suunnitellessa on huomioitava lapsivaikutusten arviointi (kts. esim. päiväkotirakentamiseen ja samalla päiväkotien tiloihin liittyvät suositukset (RT-suositukset) sekä paloturvallisuusohjeistukset. Tässä Kauniaisten kaupungin päiväkotiverkostoselvityksessä kuullaan lapsia heidän toiveistaan ja kuullaan myös vanhempia, joilla on oman lapsensa kannalta ensiarvoisen tärkeää tietoa. Päivähoitohenkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin ja myös heille on valmistettu päiväkotiverkoston muutokseen liittyvä kysely, jossa heillä on mahdollisuus vastata mm. useisiin avoimin kysymyksiin. Näin henkilöstö voi ilmaista heidän tärkeäksi kokemiaan asioita liittyen tuleviin muutoksiin päiväkodeissa. Mahdolliset muutokset lasten päivähoitopaikoissa olisi syytä pyrkiä tekemään mahdollisimman kivuttomiksi, esimerkiksi niin, että siirrot uusiin tiloihin tapahtuvat toimintakausien välissä jos se on mahdollista ja että kasvatushenkilökunta tai osa siitä siirtyy uuteen paikkaan lasten mukana. Lasten edun mukaista on se, että päiväkotirakennukset ovat perustaltaan terveet ja toimintamahdollisuuksiltaan käytännölliset, sujuvan päiväkotipäivän mahdollistavat, joustavat ja monipuoliset. Lapsen etuna voidaan pitää myös sitä, että henkilökuntakin viihtyy päiväkotirakennuksissa. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta asetetaan, että rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tapahtui vuonna 2012 kaksi päiväkodin tulipaloa, joiden johdosta on tehty tarkistuksia ohjeistuksiin LUP:lta tulleen ohjeistuksen mukaan päiväkodin lepotiloissa, joista nukkuvien lasten evakuointi voi olla erityisen vaikeaa, tulee olla käynti suoraan uloskäytävään tai varatie, joksi kelpaa säältä suojatut varatieportaat, mutta ei esimerkiksi varatietikkaat. 2.3 Tavoitteiden asettelu Kauniaisten kaupunginvaltuuston marraskuussa 2013 julkistamissa valtuustokauden painopistealueissa ja strategisissa tavoitteissa lapset ja nuoret ovat näkyvästi esillä. Seitsenosaisen tavoitteiston neljäs kohta on: koulut ja päiväkodit ovat edelläkävijöitä ja viides kohta: panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Edelleen kuudes kohta käsittelee elävän kaksikielisyyden vahvistamista. Nämä tavoitteet osuvat kukin tavallaan tiukasti Kauniaisten varhaiskasvatustoiminnan ydinkysymyksiin. Varhaiskasvatuksen kehittäminen, oppimisen ilon takaaminen kaikille lapsille, oman äidinkielen tukeminen, varhaiset tukitoimet ja perheiden tarpeiden kohtaaminen ovat lasten tulevaisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Niiden takaaminen on vireän varhaiskasvatustoiminnan ja sen tulevaisuuden suunnittelun lähtökohta. Päiväkotiverkostoselvitys on pohjana näille tulevaisuuden suunnitelmille. Päiväkotiverkostoselvitys antaa myös pohjan rakennusten vuosikorjausten ja investointien suunnittelulle ja aikataulutukselle. 2.4 Päivähoidon palvelurakenne Kauniaisissa Päiväkotiverkostoselvityksen 2010 perusteella Kauniaisten kaupunginhallitus päätti kokouksessaan valita silloisista suunnitelmavaihtoehdoista sen, jossa linjattiin vanhoissa, osin huonokuntoisissa rakennuksissa toimivista päiväkodeista luopumista ja uusien, tarkoituksenmukaisten ja taloudellisten suurten päiväkotien rakentamista. Tämän jälkeen on

6 4 valmistunut vuonna 2012 Kasavuoren ruotsinkielinen päiväkoti, Sansinpellon päiväkodin rakentaminen on aloitettu ja Koivuhovin päiväkodin suunnittelua viivästyttää kaavaan liittyvä valitusprosessi. Nämä kolme sekä Pikku Akatemian vuodesta 1997 toiminut päiväkoti, ovat ns. suuria, 5 6:n ryhmän päiväkoteja. Tällä hetkellä toimivat, loput kuusi päiväkotia ovat ns. pieniä, 1 3:n ryhmän päiväkoteja. Päiväkotien yksikielisyydestä tehtiin päätös vuonna Tämän päätöksen taustalla oli aiemmin kaksikielisinä toimineiden päiväkotien vaikeus palvella erityisesti ruotsinkielisten lasten tarvetta saada kommunikoida vain yhdellä kielellä, sillä lapsen kielen kehittymistä ja kielellisen identiteetin muodostumista helpottaa yksikielinen ympäristö. Tällä hetkellä kaikki Kauniaisten päiväkodit ovat yksikielisiä. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat myös kaupungin tarjoama avoin perhetoiminta, joka aloitti toimintansa vuonna 2010 ja joka tarjoaa lapsiperheille kohtaamispaikan ja vertaistoimintaa sekä mahdollisuuden luottamuksellisiin keskusteluihin esimerkiksi konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Avoin perhetoiminta muutti syyskuussa 2012 Puistokujan päiväkodin yhteyteen. Kaupungissa toimii lisäksi kolme yksityistä leikkipuistotoimijaa sekä kaksi ruotsinkielistä yksityistä perhepäivähoitajaa ja yksi suomenkielinen yksityinen perhepäivähoitaja. Vuoden 2010 päiväkotiverkostoselvityksen jälkeen on tapahtunut muutoksia. Sansinpellon pk:n 1976 rakennetuista tiloista jouduttiin luopumaan jo vuonna Metsämajan pk:n alkuperäisestä huvilakiinteistöstä jouduttiin luopumaan vuonna Ruotsinkielinen kielikylpypäivähoito toimii nykyisin kaksivuotisena Kielikylpy Granissa. Kokovuotista ja ympärivuorokautista (suomenkielistä) päivähoitoa alettiin tarjota vuonna Pikku Akatemiassa vuonna Uusi Kasabergets daghem aloitti toimintansa helmikuussa Kauniainen on sitoutunut muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyösopimukseen, joka mahdollistaa päivähoitopalveluiden ostamisen kuntarajojen yli tietyin varauksin. Tulevaisuuden päiväkotimitoituksessa tulee myös ottaa huomioon päivähoitopalveluiden myyminen muille lähikunnille, sillä tilausta mm. ruotsinkieliselle vuorohoidolle on ollut. Tällä hetkellä (marraskuu 2013) Kauniaisten päiväkoteihin on jonossa 41 muilla paikkakunnilla asuvaa lasta, joista suurin osa on espoolaisia. Käynnissä olevista kuntajakoselvityksistä voi syntyä uusia yhteistyömuotoja kuntarajojen yli Kauniaisten kaupungin päiväkodit ja ostopalvelupäiväkodit Kauniaisten kaupungin päiväkoteja on marraskuussa 2013 seuraavasti: viisi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä päiväkotia, yksi ruotsinkielen kielikylpypäiväkoti suomenkielisille lapsille ja kaksi ruotsinkielistä ostopalvelupäiväkotia. Ostopalvelupäiväkodeista Folkhälsanin päiväkoti toimii kaupungin omistamassa kiinteistössä. Lisäksi kaupungissa toimii yksityinen Ekebon ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 12 lasta, joista seitsemän kauniaislaisia. Uusi Sansinpellon päiväkoti on rakenteilla osoitteessa Forsellesintie 18. Se valmistunee vuoden 2015 alussa ja sen maksimikapasitetti on 108 lasta. Suunnitteilla on kunnallinen Koivuhovin pk. Sen osalta on käynnissä kaavoitukseen kohdistuva valitusprosessi. Lähestyttäessä aikaa, jolloin Sansinpellon päiväkoti otetaan käyttöön, on ajankohtaista päivittää päiväkotiverkostoa koskevat suunnitelmat Päiväkotien täyttöaste ja neliömäärä/lapsi

7 5 Päiväkotirakennuksen tilasuositus Espoossa yhtä lasta kohden on 7 m2/lapsi. Esimerkiksi Helsingissä käytetään uusissa päivähoitoyksiköissä mitoitusta 8 m2/lapsi. Muissa kaupungeissa neliömäärässä huomioidaan kuitenkin vain lapsiryhmien käytössä olevat tilat, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa keskenään. Tätä selvitystä tehdessä ei ollut mahdollisuutta eritellä neliömetreittäin kyseisiä tiloja erikseen. Huomioitava on, että 2012 käyttöön otetussa Kasabergetin päiväkodissa on jouduttu vuorottelemaan tilojen käytössä suurten korjaustoimenpiteiden takia (esim. eräiden huoneiden kosteusvahinko ja kuivatus sekä kaikkien ikkunoiden uudelleen asentaminen), joten siitä syystä päiväkotia ei ole voitu käyttää täydellä teholla, mikä johtaa alla olevassa taulukossa muita päiväkoteja suurempaan neliömetrimäärään/lapsi. Tilanne on kuitenkin korjaantunut siten, että lapsimäärää on voitu lisätä. Päiväkoti Pinta-ala Lapsimäärä Pinta-ala/lapsi Grankotten 660 m2 44 (n. 4 vapaata) 14 m2 Kasaberget 1521 m2 81 (2 vapaata) 19 m2 Kielikylpy Grani 534 m2 57 (n. 6 vapaata) 9 m2 Pikku Akatemia 917 m2 59 (n. 10 vapaata) 16 m2 Metsämaja/Berga 309 m2 27 (1 vapaa) 11 m2 Heikelintien pk. 477 m2 35 (täynnä) 14 m2 Satuvuori 386 m2 41 (2 vapaata) 9 m2 Puistokujan pk. (373m2/2) 186,5m2 16 (täynnä) 12m2 Folkhälsanin pk. 349 m2 38 (täynnä) 9 m Päiväkotien tilakartoitus Päiväkodit, joita muutokset todennäköisimmin koskevat Tilakartoituksessa on painotuttu seuraaviin päiväkoteihin: Puistokujan, Heikelintien ja Satuvuoren päiväkodit sekä väistötiloissa Bergassa toimiva Metsämajan päiväkoti. Heikelintien pk:n ja Satuvuoren pk:n kiinteistöjen ongelma on se, että ne eivät ole alun perin suunnitellut päiväkotitiloiksi ja tämä hankaloittaa niiden toimintaa. Puistokujan rakennuksen heikkous on sen kevytrakenteisuus ja käyttöiän lyhyys. Nämä kolme päiväkotia ovat kohteita, joista joistakin kaupunki mahdollisesti luopuu Sansinpellon pk:n valmistuttua vuonna 2010 hyväksytyn päivähoidon kiinteistöstrategian mukaan. Mahdollisuus niiden vuokraamisesta yksityisille toimijoille on kuitenkin olemassa. Puistokujan päiväkoti, Thurmanin puistotie 1 Tilat ja toiminta Puistokujan pk toimii rakennetuissa tiloissa. Se on kooltaan 373m2. Tilat ovat kahden parakkirakennuksen yhdistelmä Kauniaisten keskustassa. Sijainti on toisaalta erinomainen kulkuyhteyksien kannalta, mutta toisaalta se altistaa ilkivallalle. Aiemmin rakennuksessa toimi kaksi lapsiryhmää. Tällä hetkellä toisella puolella on kuudentoista lapsen päiväkotiryhmä 1-5-vuotiaille. Toisella puolella toimii avoin perhetoiminta, joka on auki kolmena päivänä viikossa 5-6 tuntia. Molemmilla on oma sisäänkäynti kuraeteisineen. Avoin perhetoiminta on ollut hyvin suosittua ja kävijöitä päivän aikana saattaa olla jopa seitsemänkymmentä.

8 6 Parkkipaikkatilanne päiväkodin osalta on kestämätön. Parkkialuetta käyttävät henkilökunnan lisäksi sekä avoimen perhetoiminnan että päiväkodin vanhemmat, päiväkodin ruoka- ja tavarakuljetukset ja viereisen liikekiinteistön asiakkaat ja henkilökunta. Osan parkkialueen käytöstä voisi ohjata viereisen Villa Junghansin parkkialueelle tai parkkialuetta voisi laajentaa. Lasten kahteen osaan jaettu piha aitoineen ja portteineen on hyvässä kunnossa, joskin isommille lapsille olisi ajankohtaista asentaa kiinteitä leikkivälineitä. Avoimen perhetoiminnan puolen pihalla on vanha portinvartijan mökki, jota on käytetty jonkun verran pienryhmätoimintaan, joulumökkinä ja vanhempainkeskustelutilana. Sisätiloissa on kuluneisuutta. Lattioissa on muovimatto, joka on liukas. Pahimpiin paikkoihin on laitettu liukastumisenestoteippejä. Avoimen perhetoiminnan tilat ovat tämän hetkiselle käytölle toimivat, riittävät ja hyväkuntoiset. Päiväkodin puolella tilat riittävät juuri ja juuri nykyiselle kuudentoista lapsen ryhmälle. Keittiö sijaitsee tilojen välissä. Keittiössä valmistetaan kaikki päiväkodin ateriat mukaan lukien lounas, mutta sillä ei ole omaa lastausovea ja kaikkiin kuljetustoimituksiin käytetään päiväkodin ulko-ovea. Kymmenisen vuotta sitten tehdystä ilmanvaihtoremontista huolimatta ilmanvaihto ei keittiössä toimi: hellan ja astianpesukoneen höyryt eivät poistu ja rikkovat kattolamppujen muovisuojat. Keittiötilat sinällään kooltaan ja toimivuudeltaan ovat nykyistä käyttöä ajatellen riittävät. Wc- tilat molemmilla puolilla ovat hyvät ja riittävät nykyiselle toiminnalle. Liikuntasalia ei ole, lapset viedään viereiseen Villa Junghansiin jumppaamaan. Talossa on sähkölämmitys. Tehtyjä korjauksia: Ulkoseinät on maalattu muutama vuosi sitten. Vanhoja ylikuumenevia sähköpattereita on vähän kerrassaan vaihdettu uusiin, mikä prosessi pitäisi saada loppuun suoritettua. Ilmastointiremontti on ollut noin kymmenen vuotta sitten. Rakennuksesta on tehty kaksi kuntoarviota vuonna 2008: Linjasuunnittelu Oy:n ja Tuomi Yhtiöt Oy:n kartoitukset. Korjaus- ja kunnostustarve henkilökunnan mukaan: lattiat ovat kylmiä. Lapset pääasiassa leikkivät lattioilla, jolloin lattialämmitykseen panostaminen päiväkotikontekstissa on tärkeää. Valaistus pitäisi uusia, henkilökunta ei ole tyytyväinen loisteputkivaloihin. Keittiön ilmanvaihto pitäisi uusia. Ilmanlaadun kartoitus olisi tarpeen. Katto on vuotanut ja suunnitteilla on remontti. Nykyisessä käytössään liikuntatilan puute, henkilökunnan taukotila-ongelma (tila on avoimen toiminnan puolella) ja varastotilan riittämättömyys pitäisi huomioida suunnittelussa. Investointisuunnitelmassa päiväkodille on suunnattu päiväkodin putkisto-, automaatioja sähköverkkokorjauksiin 45000e vuosille 2013 ja Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tehty ajankohtaisia kuntokartoituksia eikä kaikista aiemmin suoritetuista korjauksista ole saatu tietoa. Mikäli rakennuksen käyttöä päätetään jatkaa nykyisestä poikkeavalla tavalla (esimerkiksi avoin perhetoiminta laajenee tai toisesta puolesta tulee osapäiväinen päiväkoti/iltapäiväkerho) tulee vaadittaviin muutoksiin varata taloudelliset resurssit. Heikelintien päiväkoti, Pohjoinen Heikelintie 12 Tilat ja toiminta Heikelintien päiväkotirakennus on 1910 rakennettu, kaksikerroksinen huvila, joka on toiminut kansakouluna. Se on muutettu päiväkodiksi ja peruskorjattu Laajennusosa on tehty ilmeisesti 50-luvulla. Heikelintien päiväkodin pinta-ala on 477m2. Päiväkoti sijaitsee keskellä pientaloaluetta Gallträskin läheisyydessä vajaan kilometrin verran pohjoiseen Kauniaisten keskustasta osoitteessa Pohjoinen Heikelintie 12. Rakennuksessa on omalla sisäänkäynnillä varustettu kaupungin vuokraasunto. Päiväkodista on ovi vuokralaisen eteistiloihin, mikä toimii myös yhtenä varaulostienä. Yläkerrassa toimii vuodesta 1996 kahdeksan lapsen ryhmäperhepäivähoitoryhmä (Rpph) Hippiäiset. Alakerrassa on kaksi ryhmää, 2 5-vuotiaiden Majavat ja esikouluryhmä Oravat. Yhteensä lapsia on Heikelintien päiväkodissa 34. Henkilökunta ja vanhemmat arvostavat pienuutta ja kodikkuutta. Päiväkodilta on mahdollisuus viereisen Mörrimetsän käyttöön, Gallträskin lammen hangilla

9 7 hiihtämiseen, läheisen luistinkentän käyttöön ja kohtuullisen matkan päässä olevan palloiluhallin käyttöön. Henkilökunta on motivoitunutta, eikä koe tiloja haasteellisiksi. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, eikä sitä voi purkaa. Rakennuksessa on kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä ja Espoon sähkön kaukolämpö ja pienjänniteverkko, sekä osittain koneellinen ilmanvaihto. Sisätilat ovat vetoisia ja talvella kylmiä, kesällä kuumia. Kuitenkin ilma on tunkkaista ja haastattelupäivänä lokakuun puolessa välissä tuuletettiin ikkunoita avaten sekä ylhäällä että alhaalla. Keittiö alakerrassa on pieni jakelukeittiö. Loisteputkilampun valo ryhmätiloissa tuntuu henkilökunnasta liian räikeältä. Yläkerrassa sijaitsevat johtajan huone, valoisa taukotila, ainoa henkilökunnan Wc, jonka yhteydessä on henkilökunnan suihku, henkilökunnan pukuhuone ja pukukaapit sekä vaatehuoltotila. Yläkertaa ei käytetä kovinkaan aktiivisesti. Yläkerran toimistohuoneesta avautuu ulkoterassi, joka on myös varauloskäytävä kierreportaineen, mutta sen saavuttaminen ryhmäperhepäivähoidon lepotiloista on usean oven takana. Varauloskäytävä ei ole säältä suojattu. Yläkerran Rpph:n tilat ovat entinen talonmiehen asunto. Rpph:n tilojen käyttö päivähoitotilana on haasteellista. Henkilökunta kantaa omat ja lasten ulkovaatteet ja kengät aina portaita ylös. Ruokapalveluhenkilö tuo ruuat. Kasvatushenkilöstö tiskaa koneella omat astiat, mutta kuljetusastiat viedään alas. Lasten ylös ja alas kuljettamiseen on kehitetty rutiinit, mutta nämä tilanteet ovat turvallisuusriskejä ja hankalia toteuttaa kahden henkilön voimin, kun lapset ovat juuri tässä ryhmässä pääasiassa pieniä, alle kolmevuotiaita. Rpph:n tilat ovat pieniä, kaksi pienehköä huonetta ja pieni keittiö, tosin käytössä on ollut yläkerrassa myös pieni pelisoppi. Kahdeksan lapsen nukkuessa lepohuoneena käytetyssä tilassa sänkyjen väliin jää vain muutaman kymmenen senttimetrin levyinen tila. Wc on tämän tilan takana, mikä on hankaluus silloin, kun sille tulee tarvetta osan lapsista vielä nukkuessa. Wc:hen pitäisi vaihtaa ison istuimen tilalle pieni Wc-istuin. Lepotilaan on erittäin vaikea toteuttaa varauloskäynti, mikä kuitenkin on paloturvallisuusvaatimus (kts ). Tehtyjä korjauksia: Julkisivu- ja kattoremontti on tehty vuonna Valaistus on uusittu epätyydyttävästi Pihan aitoja on osin uusittu. Oravien eteiseen on rakennettu lisäsiipi Sitä aiemmin on tehty iso lattiaremontti. Pikkukeittiö on muutettu lasten oleskelutilaksi noin vuonna Normaaleja vuosikunnostuksia. Viimeisin rakennuksesta tehty kuntoarvio on vuodelta 2013 Korjaus- ja kunnostustarve Keittiötä, lasten ryhmätiloja ja henkilökunnan alakerran tiloja tulisi laajentaa. Keittiön toiminnalliset haasteet aiheuttavat työntekijälle ergonomisia haasteita. Sprinklerijärjestelmän ja palo-osastoinnin kysymykset pitäisi käsitellä. Valaistus ei toimi toivotulla tavalla. Yläkerran rpph:n tilat soveltuvat huonosti päivähoitokäyttöön aiemmin mainituista syistä. Lämpöeristys ja ilmanvaihto ovat riittämättömiä. Ilmanlaadun kartoitus olisi tarpeen. Alakertaan tarvitaan henkilökunnan Wc. Majavien puolen Wc:ssä pepunpesuallas, kuitenkin painavan lapsen nosto pepunpesualtaalle, korkean reunan yli pesulle on työturvallisuuden kannalta ongelmallista. Pieni portaikko voisi auttaa lasta nousemaan aikuisen tuella pepunpesualtaaseen. Ko. wc-tila muutenkin ahdas potatusta ja Wc:ssä avustamista ajatellen. Vaunuvaraston kunto tulisi tarkistaa. Räystäiden jäätymistä ja jääpuikkojen kerääntymistä tarkkailtava ja jää on heti poistettava. Pihalle kaivattaisiin yleisvaloa/valonheitintä olemassa olevien valojen lisäksi. Investointisuunnitelmassa Heikelintien päiväkodille suunnattiin ilmanvaihdon parannuksiin, kellarin ja asuinhuoneiston peruskorjauksiin sekä automaatio- lämmitys- ja sähköjärjestelmien parannuksiin vuosille (siirretty vuodelle 2014) 165,6 tuhatta euroa. Mikäli päiväkoti aiotaan säilyttää aiemmassa käytössään, olisi todennäköisesti tarpeellista tehdä laaja peruskorjaus koko rakennuksessa.

10 8 Satuvuoren päiväkoti, Urheilutie 17 Tilat ja toiminta Satuvuoren pk. toimii vuonna 1967 ruokatavarakaupaksi rakennetussa, 1996 päiväkotikäyttöön remontoidussa kiinteistössä. Sen suuruus on 386 m2. Satuvuoren päiväkodin vieressä ovat ruotsinkieliset Kielikylpy Granin ja Kasabergetin kiinteistöt. Kiinteistö on yksikerroksinen ja se sijaitsee puolitoista kilometriä Kauniaisten keskustasta länteen, Kasavuorentien ja Urheilutien kulmassa. Toisessa osassa toimii kaksi päiväkotiryhmää, 3-4-vuotiaat Nalle Puh-ryhmäläiset (13 lasta) ja 5-6-vuotiaiden osittain esikouluryhmä Ihaa (20 lasta). Omalla sisäänkäynnillään toimii ryhmäperhepäiväkoti Tikrut, jossa on kahdeksan alle neljävuotiasta lasta ikien painottuessa 1-2- vuotiaisiin. Yhteensä lapsia on 41. Päiväkodin pinta-ala on 336m2. Kiinteistössä on kaukolämpö. Lattiat ovat tosi kylmät talvella, paitsi Rpph:ssa, johon on asennettu lattialämmitys. Kuraeteinen on molempien ryhmien käytössä, se on pieni 33:n lapsen sisään tullessa ja ulos mennessä, eikä siellä ole tilaa kuravaatteille, jotka viedään sisäeteiseen. Ihaan tiloja täyttävät ruokapöydät, joissa on istumapaikat 21:lle lapselle ja kolmelle aikuiselle kahdessa tilassa. Näiden kahden tilan käyttö leikkitarkoitukseen on hyvin rajallinen, pöydillä työskentely ja askartelu onnistuvat. Kolmas tila on lepo- ja leikkitila. Tilat riittävät juuri ja juuri. Nalle Puhin tilat on tarkkaan käytetty. Hiljattain poistettiin yksi kaappi ja sen tilalle saatiin tärkeä kotileikkitila. Huoneen takaosa on lepotila ja kaikkien sänkyjen (kaksi on kaappisänkyjä, muut kerrossänkyjä ja alta vedettäviä sänkyjä) ollessa käytössä tila on aivan täysi. Leikkitilana ollessaan tila ei ole juurikaan jaettavissa. Ruokailutilaan on asennettu vesipiste. Koko päiväkodin sisäjuhlia ei pystytä järjestämään tilanpuutteen takia. Rpph/Tikrut: Tiloissa on outo haju. Kuraeteinen puuttuu. Eteinen myös pieni useamman lapsen yhtäaikaista pukemista ajatellen. Lattialämmitys. Pieni keittiö, ruokailu- ja lepotilat, joita molempia käytetään myös leikkitiloina. Tilat ovat juuri ja juuri riittävät kahdeksan lapsen päivittäiseen käyttöön. Wc on pieni, mutta riittävä, joskin hyllyt on sijoitettu niin että pöytätason korkeudella oleva pieni pepunpesutila ei ole käytännöllinen. Se on myös niin korkealla, ettei isomman lapsen kanssa toimi. Yksi kuivauskaappi on ja se on riittävä. Kiinteistön pääpiha-alue sijaitsee loivassa rinteessä. Pihalla on runsaasti kiinteitä leikkivälineitä, se on puiden varjostama alue ja siinä on metsäinen takaosa. Piha-alueella on asfalttiosuus, jota lapset ovat käyttäneet pallopeleihin, mutta se on viettävä ja siksi palloiluun sopimaton. Aivan talon läheisyydessä on metrin korkuinen jyrkkä kalliorinne, joka voitaisiin rajata piha-alueesta esim. louhimalla tai aitaamalla. Tikruilla on oma piha-alue, jota ei aktiivisesti käytetä ja jota käyttävät myös muut ryhmät, mutta tämän pihan varustelu on vaatimaton: keinut ja hiekkalaatikko: sen käyttömahdollisuuksia ja varustelua voisi miettiä. Parkkipaikkatilanne on kohtuullinen, joskin paikat ovat talon väärässä päässä sisäänkäyntejä ajatellen. Sisäänkäynnin puoleiseen päähän voi hetkeksi jättää kaksi autoa. Parkkialueelle toivotaan kunnostusta ja parkkiruudutusta. Urheilutien varrelle ei enää autoa voi jättää tien kapeuden takia. Johtaja on myös varoitellut vanhempia varovaisuuteen teiden läheisyyden takia. Ulkovarasto ja vaunukatos ovat tämän hetken tarpeeseen riittävät. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio vuonna 2011 (WSP). Rakennuksen tilanne ja kunto Piha-aidat on korjattu muutama vuosi sitten ja ne ovat miltei kokonaan erinomaisessa kunnossa. Keittiöön ollaan tyytyväisiä. Ilmastointi on uusittu hiljan ja toimii. Vuonna 2003 kuntokartoituksessa mainittuja portaiden ja porrastasanteen kunnostamista ja betonisokkelin halkeamien kunnostusta ei ole tehty. Pihan vaarallinen jyrkänne pitäisi poistaa. Rpph:n hajuhaitta on ollut vuodesta 2002: sitä on tutkittu ja vuonna 2003 sinne on asennettu ilmastointilaite ja ilmastointi on tasapainotettu vuonna 2004, mutta haitta jatkuu. Lattialämmitystä tarvittaisiin muihinkin kuin Rpph:n tiloihin.

11 9 Henkilöstön taukotilan puute. Parkkialueen laajennus, kunnostus ja ruudutus. Välikatoksen vuotamisen tutkiminen sekä räystäiden alalaudoituksen, ulkoseinien puuosien ja puisten porrasaitojen kunnostus ja maalaus. Syöksytorvien korjaaminen pitäisi saattaa loppuun erityisesti pikkupihan kulman rännin alue on pahan näköinen. Samoin ikkunoiden pellitys jäänyt ilmeisesti kesken. Rakennuksessa on tasakatto ja sen kunnon tutkiminen on ajankohtaista. Ihaan Wc:ssä on kolme Wc:tä mutta Nalle Puhin Wc:ssä vain yksi. Vaikka Wc:istuimia on kokonaisuutta ajatellen riittävästi, voisi jälkimmäiseen Wc:hen asentaa toisen Wc:istuimen käyttämättömään seinäsuihkutilaan. Lämmönjakohuone pitäisi tarkistaa. Talotikkaiden kunto ainakin piipun korkeudella on huono. Laajentamismahdollisuuden tutkiminen: Rpph:n ja päiväkodin kuraeteisten rakentaminen. Arkkitehti Ville Rantasen arvion 2009 mukaan päiväkotia voisi hieman laajentaa jatkokäyttöä ajatellen. Tämän hetkisen selvityksen yhteydessä ideoitiin, että Kasavuorentien päähän voisi rakentaa vanhemmille ja lapsille sisäänkäynnin kuraeteisineen ja nykyisen kuraeteistilan voisi muuntaa henkilökunnan taukotilaksi, siellä olisi jo pukuhuone ja aikuisten Wc-tilat ja sen sisäänkäynti jäisi henkilöstön sisääntulo-oveksi. Arvion perusteella rakennuksessa saattaa vielä olla käytössä vanhoja materiaaleja, jotka sisältävät asbestia tai muita haitallisia aineita: haittaainekartoitus on tehtävä ennen vanhojen materiaalien purkutoimenpiteisiin ryhtymistä. Investointisuunnitelmassa on suunnattu varoja talotekniikan korjauksiin Satuvuoren päiväkotiin vuodelle Mikäli päädytään rakennuksen säilyttämiseen päiväkotikäytössä, pitäisi laajentamis- ja korjauskustannuksiin varata huomattava summa rahaa. Metsämajan päiväkoti, joka toimii väistötiloissa osoitteessa Asematie 24/Berga Metsämajan päiväkoti muutti Bergan väistötiloihin huhtikuussa 2012 osoitteesta Kavallintie 8. Rakennusta on aiemmin käytetty mm. ruotsinkielisen koulun luokkahuoneina, iltapäivätoiminnan tiloina ja liikuntapalveluiden tiloina. Päiväkodin siirtyessä tiloihin ruotsinkielinen iltapäivähoito siirtyi Oasenin pukuhuonetilaan sekä Granhultsskolan luokkahuoneisiin. Rakennuksessa on neljä suurta luokkahuonetyyppistä huonetta, joista kolme on lapsiryhmien ja yksi henkilökunnan käytössä. Muuton yhteydessä esiopetusikäiset lapset siirtyivät lastentarhanopettajan kanssa Pikku Akatemiaan. Henkilökunta on sopeutunut joustavasti uusiin tiloihin ja luonut niihin sopivat toimintamallit. Henkilökunta on tyytyväinen päiväkodin sijaintiin. Päiväkodissa on tällä hetkellä 28 lasta. Päiväkodista on hyvät yhteydet esimerkiksi Leppävaaraan (Sello), kirjastoon ja Kauniaisten kulttuuritarjontaan Nya Paviljongenissa. Lähiympäristön tarjonnasta käytetään mm. uimahallia, palloiluhallia, latuja ja luistelumahdollisuutta. Kaksi ryhmää, alle kolmevuotiaat ja 4-6-vuotiaat, on jaettu kolmeen isoon ryhmätilaan kolmeksi ikäperustaiseksi ryhmäksi. Ryhmätiloihin kulku on suoraan eteisaulasta. Ryhmätiloissa leikitään, syödään ja päivälevon ajaksi keskimmäisen ryhmän lapset jakautuvat reunimmaisiin, joista toisessa, isompien puolella, on käytännölliset kaappisängyt ja toisessa, pienten puolella, kerrossängyt, joiden alla ergonomisesti haastavat vedettävät sängyt. Ryhmätiloja on jaettu pienemmiksi toimintatiloiksi sermien ja esimerkiksi pianon avulla. Kolmeen ryhmään jakaminen on osoittautunut toimivaksi. Päiväkodissa on yksi sisäänkäynti ja kuraeteinen. Ulko-ovi lukitaan aamu-ulkoilun jälkeen ja avataan iltapäivällä, kun lähdetään ulos. Kuraeteisen käytössä on tehty yhdessä sovittu porrastus, mikä järjestely koetaan toimivaksi. Pihalla on muutamia kiinteitä leikkivälineitä, mm. kiipeilyteline, pienten juna ja lasten hiekkaleikki. Sinne kaivattaisiin joitain uusia kiinteitä leikkivälineitä ja vanhan Metsämajan päiväkodin leikkimökkiä. Aidat ovat tarpeeksi korkeita ja portit toimivia. Valvonta pihalla on hieman haasteellista, kun lapset pääsevät myös talon taakse. Piha on iso ja U:n muotoinen. Wc:itä on kolme, joista yksi lukittava on aikuisten käytössä. Pienten wc:ssä on kaksi pientä wc-istuinta. Wc-tilat koetaan riittäviksi. Keittiö on pieni ja säilytystilaa ei ole riittävästi. Ruokapalvelunhoitaja on pienikokoinen ja hänelle on hankalaa ottaa käyttöön painavia astioita korkeilta hyllyiltä ja kylmäkaapin päältä, missä esim.

12 10 painavia vuokia joudutaan säilyttämään. Apk ei ole laitosmalli ja sen pesuohjelma kestää hankalan kauan aikaa. Kesäisin lämpötila nousee korkealle, jopa 30 asteeseen. Laitoshuoltokomero on pieni ja siellä on mankeli, vesivaraaja, pesukone ja säilytyshyllyjä sekä sähköpatteri. Mankeloidessa lämpötila nousee tukahduttavaksi. Katossa on ilmanvaihtorengas ja käydessäni siellä päädyimme kokeilemaan sen avaamista avoimemmaksi. Laitoshuoltaja mietti myös pöytätuulettimen tuomista ja käyttämistä mankeloinnin aikana vilvoittamaan siivouskomeroa. Henkilökunnalle on käytössä yksi suuri tila, jota jakaa kaapit ja väliseinä niin, että tilassa on johtajan soppi, pöytätila /neuvottelutila, kahvihuone henkilökunnalle ja henkilökunnan atk-piste. Tilaa käytetään myös vanhempainkeskusteluihin, jolloin johtaja ei pääse työpisteeseensä. Johtaja onkin toivonut saavansa tiedon palavereista ajoissa, jolloin hän voi silloin toimia toisen hallinnoimansa päiväkodin tiloista käsin. Johtaja hallinnoi kahta päiväkotia ja yhtä ryhmäperhepäivähoitoryhmää. Tilojen kattoihin on asennettu akustiikkalevyjä. Yhteenveto: Henkilökunta kokee päiväkodin tilat päiväkodille soveltuviksi, joskin he ovat joutuneet aika paljon säätämään ratkaisuja löytääkseen toimivat järjestelyt. Henkilökunta johtajan mukaan pitää hyvänä pienen päiväkodin mallia. Väistötilojen käyttö varhaiskasvatukseen on väliaikaista, mutta esimerkiksi wc:t on remontoitu alle kouluikäisten lapsiryhmien käyttöä varten. Metsämajassa on tehty paikkamaalauksia käytävätilaan sekä jonkun verran muihin tiloihin. Pieniä muutoksia on tehty keittiössä, josta on siirretty puku-siivouskaappi eteiskäytävätilaan keittiön oven taakse. 3 Tulevaisuuden strategioihin liittyviä tekijöitä 3.1. Väestön kehitys Kaupunkitutkimuksen tekemän väestöprojektion mukaan Kauniaisten asukasmäärä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana miltei tuhannella asukkaalla. Kuitenkin alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa mainitun ajanjakson aikana vain noin kolmellakymmenellä lapsella. Ennusteen mukaan kaupungin alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa edellä mainitulla ajanjaksolla tämänhetkisestä 675:stä lapsesta 702:een lapseen. Keskimääräinen alle kouluikäisten määrän vuosittainen kasvu vuosina on noin kolme lasta. Projektiossa on oletettu, että asuntotuotanto on noin 70 asuntoa/vuosi keskusta-alueen rakentamisen vaikutuksesta vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen rakentaminen vähenee hajautuneeksi täydennysrakentamiseksi (n. 15 asuntoa/vuosi). Kaupungin tekemillä muillakin kuin rakentamiseen liittyvillä päätöksillä ja linjauksilla voidaan vaikuttaa tämän ikäjakauman kehitykseen. Päivähoitoa tulee kehittää lapsiperheitä hyvin palvelevaan suuntaan, mikä osaltaan houkuttelee lapsiperheitä hakeutumaan Kauniaisiin. Vireä varhaiskasvatustoiminta, monipuolinen tarjonta, erilaiset yksiköt, tasokkaat tilat ja jo toiminnassa olevan, suositun, avoimen perhetoiminnan mahdollinen laajentaminen ovat eräitä Kauniaisten varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia profiloitua lapsiperheystävälliseksi kaupungiksi, mikä vuoden 2009 Kauniaisten hyvinvointikertomuksessa oli ensimmäinen strateginen johtopäätös. Uusi, upea Kasavuoren päiväkoti on hieno askel kohti lapsiperheorientoitunutta Kauniaisten kaupunkia. Kuntajakoselvityksessä Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa selviää, että väestöennusteen mukaan 0-6-vuotiaiden määrä kasvaa kuntajakoalueella :sta :een vuosina ,

13 11 vaikkakin saman ikäryhmän osuus väestöstä laskee samana ajanjaksona kymmenestä prosentista yhdeksään prosenttiin (EKKV toimintaympäristötyöryhmän raportti tammikuu 2014). Määrällinen kasvu tulee olemaan haasteellinen päivähoitopalveluille. Tässä vaiheessa myös hallituksen rakennepoliittisen uudistuksen vaikutukset ovat myös epäselvät, mutta tuonevat kuitenkin usean kymmenen lisäpäivähoitopaikan tarpeen Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat sopineet yhteistyöstä suomen- ja ruotsinkielisten kunnallisten päivähoitopalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestämisestä. Sopimus takaa em. kaupunkien perheille mahdollisuuden hakea lapselle päivähoitopaikkaa kuntarajoista riippumatta. Perheitä ohjataan valitsemaan yksi hoitopaikkatoive omasta kunnasta, sillä oman asuinkunnan lapset asetetaan etusijalle hoitopaikkoja myönnettäessä. Perheen muuttaessa sopimuskunnasta toiseen lapsella säilyy oikeus jatkaa aloittamassaan päivähoitopaikassa oppivelvollisuuden alkamiseen saakka. Myös hoitopaikkatakuun piirissä olevat lapset ovat oikeutettuja säilyttämään vanhan hoitopaikkansa, vaikka asuinkunta muuttuu keskeytyksen aikana. Sopimus ei koske yksityistä päivähoitoa, eikä myöskään vuoden 2014 alusta vuorohoitoa eikä ostopalvelua. Perusopetusasetuksen 23 a :n 2 momentin mukaan esiopetukseen voi hakea oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan osoittamaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa tulee oppilaaksioton ensimmäisenä kriteerinä käyttää varhaiskasvatuksen jatkuvuutta. Kunnan järjestämään tai hankkimaan esiopetukseen otetaan ensisijaisesti omassa kunnassa asuvia lapsia. Kunta asettaa oppilaaksioton edellytykseksi sen, että lapsen huoltajat vastaavat oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Uusi kuntarajat ylittävään päivähoitoon ja esiopetukseen hakua koskeva sopimus tulee voimaan Se korvaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan tekemän voimaan tulleen sopimuksen yhteistyöstä lasten päivähoidon järjestämisessä ja voimaan tulleen sopimuksen päivähoidon järjestämisestä kuntien välisenä ostopalveluna. Pääkaupunkiseudun päivähoitopalveluiden yhteiskäytön on koettu tuovan joustavuutta lasten päivähoitopalveluiden järjestämiseen, kun lapset ovat voineet jatkaa vanhassa päivähoitopaikassaan esim. toimintakauden loppuun. Kauniaisten kannalta kuitenkin on havaittu, että useimmat toisella paikkakunnalla asuvat haluavat lastensa jatkavan Kauniaisten päivähoitopalveluissa koulun alkuun saakka, kun taas Kauniaisissa asuvat perheet eivät ole halukkaita viemään lapsiaan toiselle paikkakunnalle hoitoon enempää kuin muuttoajankohtana kuluvan toimintakauden loppuun. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin välisen kuntajakoselvityksen vaikutukset päivähoitopalveluiden mahdolliseen yhteiskäyttöön ovat vielä epäselvät, mutta kuntajakoselvityksen yhtenä tavoitteena on yhteistyön lisääminen kunnallisissa palveluissa. Kauniaisten suomenkieliset päivähoitopalvelut ovat painottuneet kunnalliseen päiväkotihoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon, joiden lisäksi on tarjolla vaihtelevassa määrin yksityistä perhepäivähoitoa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on enemmän vaihtoehtoja ostopalvelupäivähoidon ja yksityisen ryhmäperhepäivähoidon muodossa. Kaupungin pienuus ja muut maantieteelliset tekijät lienevät vaikuttaneet palvelun muotoutumiseen, ja lisäksi Espoon ja Helsingin yksityiset,

14 12 painottuneet päivähoitovaihtoehdot usein olleet perheiden saavutettavissa. Toisaalta Kauniaisissa on toivottu myös kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoittuvaa englanninkielistä päiväkotivaihtoehtoa, ja muitakin yksityisiä vaihtoehtoja on nostettu keskusteluun. Espoossa ja Kirkkonummella suomenkielisen päivähoidon asiakkaista huomattavasti suurempi osa käyttää yksityisiä päivähoitopalveluita kuin Kauniaisissa Lasten, vanhempien ja henkilöstön näkemyksiä Lasten haastattelut sekä vanhempien ja henkilöstön kyselytutkimukset tehtiin loka- marraskuussa Ryhmien henkilökunnat toteuttivat lasten haastattelut. Aikuisten kyselytutkimukset toteutettiin sähköisinä. Vanhempien kyselyyn oli linkki Kauniaisten kaupungin sivuilla ja siitä tiedotettiin mm. Kaunis Grani-lehdessä, neuvoloissa ja päiväkodeissa. Henkilöstökyselyyn lähetettiin sähköpostitse linkki päiväkoteihin. Kyselytutkimukset oli laadittu niin, että oli mahdollista vastata vain niihin osioihin ja kysymyksiin, joihin vastaaja halusi vastata Lasten näkemyksiä liittyen päiväkotiin sekä sen toimintaan ja tiloihin Tutkittavat olivat lokakuussa 2013 esikoululaisia Kauniaisten kahdessa päiväkodissa. Tutkimus tehtiin haastatteluina avoimin haastattelukysymyksin. Haastattelun tekivät oman ryhmän kasvattajat. Tutkittavia oli 34 lasta. Neljätoista lasta oli suomenkielisiä, heistä kuusi oli tyttöjä ja kahdeksan poikia. Heidän päiväkotirakennuksensa on vuodelta 1967 ja se on alun perin muuhun käyttöön rakennettu ja muutettu päiväkotikäyttöön. Kaksikymmentä lasta oli ruotsinkielisiä, heistä kymmenen oli tyttöjä ja kymmenen oli poikia. Heidän päiväkotirakennuksensa on hiljan valmistunut ja suunniteltu päiväkotikäyttöön. Yhteensä N=34. Suluissa mainintojen määrä. Prosenttiosuudet on laskettu suhteessa lasten määrään (N=34). Yhteenveto lasten haastatteluista tilojen kannalta: kuusi pointtia - Tilat ohjaavat toimintaa. Jos ei ole monipuolista jumppasalia tai tietokonetilaa, ei ko. toiminta mahdollistu. - Leikkiminen on nro 1. Tämä oli merkittävä tulos. Leikkimisen kiistattomien hyötyjen lisäksi se on lasten ykkösvalinta toiminnaksi. Tilojen tulee palvella monipuolisesti leikkimismahdollisuuksia. - Nukkari on mielenkiintoisin paikka. Syynä on mahdollisesti tilavuus ja levollisuus. Lepääminen ei ollut kovin mieluisa hetki, kysymys on siis tilan mieluisuudesta, ei toiminnasta. - Ulkoilu on päivän kivoin hetki. Pihojen suunnitteluun tarvitaan monipuolisuutta, luontoa ja mielikuvitusta. Hiekkalaatikko, keinut ja liukumäki ovat ihan kivoja, mutta lasten kanssa pidetty ideariihi voisi hetkessä luoda moni-ilmeisen ja uudistuksellisen pihapiirisuunnitelman. - Tilojen ja toiminnan suhteen on tarve eriyttämiseen. Lapset haluavat ja tarvitsevat hyvin erilaisia leikkejä ja toimintoja varten tiloja. Tärkeitä ovat jakotilat ja myös pihoja voisi sellaisena käyttää. - Lasten pitää saada osallistua tilojen suunnitteluun. Haastatteluista ilmeni, ettei lapsilla ole käsitystä tai kokemusta siitä, että heidän näkökulmaansa voitaisiin kuulla tai tarvita tiloja suunnitellessa. EOSprosentti oli huomattava (noin 44 %), kun kysyttiin, mitä lapsi haluaisi päiväkodissa muuttaa.

15 Vanhempien näkemyksiä päiväkodin rakennuksesta, tiloista, toiminnasta ja päiväkotiverkostosta Vanhempien kyselyn tulokset Tähän kyselyyn, joka oli suunnattu Kauniaisten kaupungin alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja jossa tiedusteltiin päiväkotiverkostoon ja päiväkoteihin liittyviä näkemyksiä, vastasi 108 asiasta kiinnostunutta. Kaikki vastaajat eivät olleet pienten lasten vanhempia, vastaajien joukossa oli mm. isovanhempia. Suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien osuudet olivat miltei yhtä suuret. Noin seitsemän prosenttia vastaajista oli muun kielisiä. Noin 95 % vastaajista asui Kauniaisissa. Kyselyssä kysyttiin päiväkotien sijaintiin, tiloihin ja toimintaan liittyviä kysymyksiä. Osassa kysymyksistä vastaajan piti merkitä väitteiden tärkeysaste valikkoon liukumalla 1: ei ollenkaan tärkeä 5: erittäin tärkeä. Osa kysymyksistä oli avoimia. Yhteenveto vanhempien kyselyn valikkokysymyksistä Sisarusten sijoittaminen samaan päiväkotiin, luontoretkeilyn mahdollisuus ja runsaus sekä omahoitajuuden toteuttaminen olivat kaikkein tärkeimpinä pidettyjä tekijöitä. Myös sijaisten tuttuus, pehmeän laskun mahdollisuus, esikoulun järjestäminen samassa päiväkodissa ja se, että lapsi voi pidemmän tauon jälkeen palata samaan hoitopaikkaan olivat vanhempien arvostamia tekijöitä. Päiväkotiverkoston kannalta saatiin myös tietoa vanhempien toivomuksista. Päiväkodin luonnonläheisyyttä arvostettiin ja samoin sitä, että päiväkodille on vaivatonta tulla autolla ja sitä, että päiväkoti on kävelymatkan päässä kotoa (kaikkia kolmea piti erittäin tärkeänä noin puolet vastaajista). Sen sijaan ei pidetty tärkeänä, että päiväkoti sijaitsee keskustassa tai että hoitopaikka voi hakea toisen kunnan alueelta. Noin kolmasosa vastaajista piti tärkeänä sitä, että päiväkodissa on liikuntatilat ja noin neljäsosa sitä, että julkinen liikenne kulkee läheltä päiväkotia. AVOIMET KYSYMYKSET Yhteenveto vanhempien kyselyn avoimista kysymyksistä Pihalta toivottiin turvallisuutta, valvottavuutta, tilavuutta, jaettavuutta, monipuolisuutta, helppoa hoidettavuutta ja virikkeisyyttä (eri-ikäisiä haastavia ja liikuntaan innostavia leikkivälineitä ja säästettyjä luonnonomaisia saarekkeita). Päiväkotirakennukselta ja sijainnilta toivottiin niin ikään turvallisuutta ja sijaintia ei autotien välittömässä läheisyydessä, julkisten liikenneyhteyksien ja auton avulla helppoa saavutettavuutta, luonnonläheisyyttä, pienuutta, kodinomaisuutta sekä parkkipaikan suuruutta ja turvallisuutta. Päiväkodin käytäntöihin ja toimintaan liittyen toivottiin pieniä ja kodinomaisia päiväkoteja. Toivottiin avoimuutta, päivittäistä kommunikaatiota, ongelmien välitöntä käsittelyä, mahdollisuutta vaikuttaa päiväkotiverkostoa koskeviin päätöksiin ja ajoissa tiedottamista. Pehmeän laskun mahdollisuutta pidettiin hyvänä, joskin sitä toivottiin toteutettavan yksilöllisesti Päiväkotihenkilöstön näkemyksiä päiväkodin rakennuksesta, tiloista ja päiväkotiverkostosta Kauniaisten kaupungin päiväkotihenkilökunnan kyselyn tulokset Kyselyyn vastasi 53 työntekijää. Heidän joukossaan oli lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, laitosapulaisia, ruokapalvelutyötekijöitä, avustajia ja päiväkodin johtajia. Kyselyssä pyydettiin merkitsemään valikosta tai kirjoittamaan itse kolme tärkeintä kuhunkin asiaan liittyvää tekijää. Tekijät liittyivät päiväkodin tiloihin seuraavan selostuksen otsikoiden mukaisessa järjestyksessä.

16 14 Kunkin osion lopussa oli avoin kysymys, johon vastaaja saattoi kirjoittaa asiaan liittyviä näkemyksiään. Kyselyssä seuraavat tekijät nousivat esiin henkilökunnan mielestä tärkeinä liittyen päiväkodin sijaintiin ja yleisiin olosuhteisiin: Päiväkodin luonnonläheisyys ja läheisyys liikuntapaikkoihin, päiväkodin ilmanvaihto ja pienuus, sekä julkisen liikenteen hyvät yhteydet päiväkodille. Seuraavat tekijät nousivat esiin henkilökunnan mielestä tärkeinä liittyen päiväkodin pihoihin: Perusturvallisuus (aidat, portit, valvottavuus, valaistus), pihan suuruus, korkeuserot ja jakaminen pienempiin alueisiin sekä pihan monipuolisuus ja virikkeisyys (riittävästi eri-ikäisille suunnattuja leikkivälineitä, nurmi-, hiekka- ja asfalttialueita ja luonnonmukaisia alueita). Seuraavat tekijät nousivat esiin henkilökunnan mielestä tärkeinä liittyen päiväkodin sisätiloihin, jotka ovat lasten käytössä: Jakotiloja päivän eri toimintoja varten (myös erilliset ateljee-, vesileikki- ja hiekkaleikkitilat), äänieristys ja akustiikka sekä ergonomiset ratkaisut esimerkiksi pöytiin, tuoleihin ja sänkyihin liittyen. Liikuntasalin merkitys ja jaettavuus. Säilytystilojen hyvä suunnittelu. Kuraeteisten erillisyys ja hyvät kuravaatteiden pesutilat sekä lasten omat naulakot. Lasten Wc:ssä käsienpesualtaiden oikea korkeus, Wc-istuinten oikea koko ja riittävä määrä. Pienten Wc:n pepunpesualtaan ergonomisuus ja riittävä lattiatila potatukselle. Seuraavat tekijät nousivat esiin henkilökunnan mielestä tärkeinä liittyen päiväkodin sisätiloihin, jotka ovat aikuisten käytössä: Henkilöstön tilavat tauko- ja pukuhuonetilat lukittavine kaappeineen ja oma sisäänkäynti. Oma tila vanhempainkeskusteluille (ei siis taukotila). Erillinen aikuisten Wc. Keittiön tilavuus (ja ruokakärryille tilaa aikuisten kokoisille), oma lastausovi, ja keittiössä riittävät kylmäsäilytystilat. Laitoshuoltotilojen tilavuus, säilytystilojen tehokkuus ja riittävyys niissä sekä niiden ilmanvaihto ja vesipiste. Vaatehuoltotilan olemassaolo, tilavuus sekä hyvä varustelu (silitysmahdollisuus, pesukone, kuivauskaappi tai -rumpu, mankeli). Hyvä ilmanvaihto Kyselyjen ja haastattelujen yhteenveto Seuraavassa yhteenvedossa tarkastellaan pääasiassa kaikkien kolmen tutkimuksen vastauksissa esiin tulleita yhteneväisyyksiä. Tarkan käsityksen siitä, mitä haastattelut ja kyselyt toivat esiin, saa tutustumalla osioihin Päiväkodin läheisyys luontoon oli sekä henkilökunnan että vanhempien mielestä erittäin tärkeää. Vanhemmat pitivät luontoretkeilyä yhtenä kaikista tärkeimmistä tekijöistä kyselyssä (84 % piti erittäin tärkeänä) ja päiväkodin sijaintia luonnon läheisyydessä piti noin puolet heistä erittäin tärkeänä. Henkilökunnasta 56 % piti luonnon läheisyyttä tärkeänä kysyttäessä kolmea tärkeintä asiaa liittyen päiväkodin sijaintiin ja yleisiin olosuhteisiin. Myös kysyttäessä lapsilta päiväkodin kivointa asiaa tuli toiseksi mieluisammaksi vastaukseksi leikkimisen jälkeen ulkoilu (47 %). Näissä vastauksissa kaksi lasta (2/34) mainitsi metsäretket kivoimpana päiväkodissa tapahtuvana asiana. Kysyttäessä lapsilta päiväkotipäivän mieluisinta hetkeä, oli mieluisin ulkoilu (29 %). Henkilöstön kyselyssä kävi ilmi, että se, että päiväkodissa on hyvä ilmanvaihto, on tärkeää (30 %). Myös vanhemmista useampi painotti sitä, että hyvä sisäilman laatu ja luonnollisesti tilojen homeettomuus on tärkeää.

17 15 Päiväkodin pienuus oli myös vanhempien ja henkilökunnan vastauksia yhdistävä tekijä. Vanhempien kyselyn avoimissa vastauksissa liittyen päiväkotirakennukseen ja sen sijaintiin vastasi neljätoista (14/61, 23 %), että tärkeää on kodinomaisuus ja pienuus. Myös vanhempien kyselyn avoimeen kysymykseen, joka liittyi päiväkodin käytäntöihin ja toimintaan, vastasi 10/44 (23 %) puheenvuorolla pienten päiväkotien säilyttämisen puolesta. Henkilökunnasta 32 % piti tärkeänä sitä, että päiväkoti on pieni (2 3 ryhmää). Kuitenkin suurissa päiväkodeissa hoidettavien lasten vanhemmat toivat vahvasti esille tyytyväisyytensä tiloihin ja toimintaan. Tärkeäksi yhdistäväksi tekijäksi näiden kahden kyselyryhmän kesken nousivat myös kysymykset julkisen liikenteen hyvästä saavutettavuudesta henkilöstöstä 30 % piti tärkeänä ja vanhemmista (valikkokysymyksissä) 24 % piti erittäin tärkeänä sitä, että päiväkodille on hyvät julkiset yhteydet. Tätä selvästi tärkeämpänä vanhemmat tosin kokivat sen, että päiväkoti on kävelymatkan päässä kotoa (52 %) ja sen, että kulku autolla päiväkodille on vaivatonta (48 %). Lasten haastatteluista vedettyjä johtopäätöksiä oli mm. se, että tilat ohjaavat toimintaa ja toiminta puolestaan lasten kiinnostusta ja kiinnittymistä toimintoihin. Toiminnan monipuolisuutta tukee tilojen monipuolisuus ja joustavuus sekä jaettavuus pienempien ryhmien käyttöön. Liikuntasalin olemassaolo toisessa lapsihaastateltavien ryhmässä ohjasi lasten kiinnostusta jumppaan: 26 % lapsista piti jumppaa kivoimpana tekemisenä päiväkodissa, kaikki tästä päiväkodista. Liikuntasalin olemassaoloa päiväkodissa pitivät tärkeänä sekä vanhemmat että henkilökunta. Lapset pitivät hyvin monenlaisista leikeistä, vanhemmat painottivat mm. tilojen monipuolisuutta ja henkilökunta jaettavuutta: tilojen pitäisi olla kaikkien mielestä sellaiset, että ne mahdollistavat ryhmille monenlaista samanaikaista toimintaa. Pihojen osalta oli turvallisuus sekä vanhempien että henkilökunnan vastauksissa tärkeimmällä sijalla: aitojen ja porttien hyvä kunto ja turvallisuus, valaistus, valvottavuus ja saasteettomuus. Myös pihan tilavuus oli molemmille ryhmille tärkeää. Toisaalta molemmilta tuli esiin myös näkemys pihan jakamisesta pienempiin osiin lapsen turvallisuudentunteen ja lasten valvottavuuden aikaansaamiseksi. Pihan innostavuus, vaihtelevuus, osittainen luonnonoloisuus ja pihan korkeuserot tulivat esiin molempien ryhmien kyselyissä. Lapset pitivät mm. pyöräilystä, keinumisesta, kiipeilystä ja pallopeleistä, päiväkodin pihalle tarvitaan siis mm. niihin soveltuvat välineet ja alueet. Vanhemmat pitivät esiopetuksen järjestämistä samassa päiväkodissa, missä lapsi on ollut aiemmin, erittäin tärkeänä (68 %, vastausten keskiarvo 4,59). Tämä on kuitenkin vaikea järjestää silloin, jos pyritään pysymään pienissä päiväkodeissa. Tähän on syynä se, että esikouluikäisiä lapsia pitää päiväkodissa olla vähintään seitsemän, jotta saadaan esiopetusryhmä kokoon. Vanhempien, henkilökunnan ja lasten näkemykset ovat jonkin verran ristiriidassa keskenään. Henkilökunta ja vanhemmat ilmaisevat toiveen päiväkotien pienuudesta, mutta toivovat sellaisia asioita, jotka mahdollistuvat paremmin isommissa yksiköissä. Vanhemmat ja henkilökunta toivovat päiväkodilta erityisesti turvallisuutta, mitä lapset eivät tuoneet lainkaan esille. Metsäretket ovat jopa 84% vanhemmista mielestä tärkeitä, kun lapsista vain 2/34 toivat sen esille Kuntalaisaloite Kolmenkymmenenviiden henkilön allekirjoittama kuntalaisaloite tehtiin maaliskuussa Sen tärkeimmät sisällölliset argumentit koskevat päiväkotien pienuutta (stressittömän päiväkotipäivän takaaminen lapselle) ja läheisyyttä suhteessa koteihin (verkoston kattavuus, lähipäiväkodit) sekä luonnonläheisyyttä, joita aloitteen tekijät toivovat. Sen viesti on myös se, että päiväkotiverkoston suunnittelun ja päivähoidon tavoitteiden laatimisen pitää olla läpinäkyvää ja sidosryhmien hyväksymää. Lisäksi peräänkuulutetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hyvää

18 16 kunnossapitoa. Erityisesti aloitteessa painotetaan sitä, että Heikelintien ja Satuvuoren lähipäiväkotien toimintaa tulee jatkaa. Myös tämän vuoden 2013 selvityksen yhteydessä tehdyssä vanhempien asiakaskyselyssä (ks , yhteenveto s ) tuli esiin se, että vanhemmat arvostavat erityisen paljon päiväkodin luontoretkeilytoimintaa (84 % piti sitä erittäin tärkeänä). Vanhemmat pitivät kuitenkin monia muita asioita päiväkodin toiminnassa tärkeämpinä, kuin luonnon läheisyyttä (50 % piti sitä erittäin tärkeänä) ja päiväkodin kävelyetäisyyttä kodista (52 % piti sitä erittäin tärkeänä), joskin nekin olivat huomattavan tärkeitä vanhemmille tämänkin kyselyn mukaan. Myös avoimissa vastauksissa edellä mainitut tekijät sekä päiväkodin kodinomaisuus tuotiin esiin huomattavassa määrässä vastauksia (ks. 27). Henkilöstökyselyssä tuli niin ikään vahvasti esille toive päiväkodin luonnonläheisyydestä ja pienuudesta. Tämän aloitteen ja kuntalaisten, palvelujen käyttäjien, näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää päätöksenteossa. Päiväkotiverkostosuunnitelman päivittämisen yhteydessä olisi jälleen hyvä pitää julkinen keskustelutilaisuus, jossa kuntalaiset voisivat tuoda esiin näkemyksiään ennen päätösten tekoa. Miltei kaikki (poikkeuksena Puistokujan ja Grankottenin päiväkodit) Kauniaisten kunnalliset päiväkodit sijaitsevat alle kolmensadan metrin päässä metsästä. Jokainen päiväkotiryhmä Kauniaisissa tekeekin säännöllisesti retkiä metsään. 4 Päivähoitoverkko tulevaisuudessa 4.1. Päivähoitopaikkatarpeen määrän kasvu Kunnallisessa päivähoidossa on marraskuussa 2013 tätä selvitystä kirjoitettaessa 432 lasta, joista kunnallisissa päiväkodissa on 353 lasta ja ostopalvelupäiväkodeissa 79 lasta. Tämä vastaa noin 64%:ia kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Lisäksi viisi lasta on hoidossa lähikunnissa ja 27 lasta yksityisen hoidon tuella joko perheeseen palkatun hoitajan hoidossa, yksityisellä perhepäivähoitajalla tai yksityisessä päiväkodissa. Kauniaisten kaupungin päivähoidon tarpeen tämänhetkiset ennusteet ovat maltillisempia kuin edellisen selvityksen aikoihin vuonna Jos päiväpäiväkotipaikkojen käyttöprosentti pysyy ennallaan, kasvaa niiden tarve vuoteen 2023 mennessä kolmellakymmenellä päivähoitopaikalla, eli keskimäärin noin kahdella päiväkotipaikalla vuosittain. Tämän lisäksi mahdollinen linjaus kotihoidon tuen jakamisesta vanhempien kesken saattaa aiheuttaa sen, että alle kolmevuotiaita hakeutuu päivähoitoon arvioitua runsaammin. Kotihoidon tukiaika on lapsella noin 10 kuukauden iästä kolmen vuoden ikään asti. Vuonna 2011 syntyneistä kauniaislaisista lapsista 25 (noin kolmannes ikäluokasta)on kotihoidossa ja vuonna 2012 syntyneistä 44 (noin 3/5 ikäluokasta) lasta on kotihoidossa. Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken johtanee aiempaa useamman lapsen kohdalla päivähoidon tarpeeseen jo hieman alle 2- vuotiaana. Tämän hetkisten ikäluokkien valossa tämä tarkoittaa maksimissaan noin 30 lasta. Tähän tilanteeseen on syytä varautua päivähoitopaikoin. Alle kolmevuotias, osapäiväinen lapsi tarvitsee asetuksen mukaan henkilöstö- ja muita päivähoitoresursseja saman verran kuin kokopäivähoidossa oleva alle kolmevuotias lapsi. 30 alle kolmevuotiasta lasta vaatii asetuksen mukaan 2 ½ päiväkotiryhmää, joissa on yhteensä 8 kasvatusvastuullista työntekijää.

19 17 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen puolestaan lisää mahdollisesti osapäivähoitopaikkojen tarvetta, mutta vähentää kokopäiväpaikkojen tarvetta. Kauniaisten kaupungin mahdolliset rakentamiseen liittyvien linjaukset voivat myös vaikuttaa päivähoitopaikkojen tarpeeseen. Kaupunginvaltuusto on pyytänyt selvitystä yksityisen, englanninkielisen päiväkodin perustamisen tarpeesta Kauniaisiin. Myös kuntalaiset ovat osoittaneet kiinnostusta tällaista hanketta kohtaan. Se, alkaako Kauniaisissa mahdollisesti uusi, yksityinen englanninkielinen päiväkoti, vaikuttaa kunnallisen päivähoidon tarpeen ennusteeseen. Voidaan kuitenkin laskennallisesti todeta, että kotihoidontuen jakamisesta johtuen todennäköisesti muutaman seuraavan vuoden aikana päivähoitopaikkoja saatetaan tarvita lisää jopa noin kolmekymmentä. Tämän ajanjakson ja sitä seuraavien kahdeksan vuoden aikana tarvitaan väestönkasvun perusteella uusia päivähoitopaikkoja todennäköisesti vähintään noin kolmekymmentä. Osapäiväisen ryhmän perustamisen tarve on myös odotettavissa. Yhteensä kokopäiväisiä päivähoitopaikkoja saatetaan tarvita siis lisää seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 60 ja tämän lisäksi osapäiväpaikat. Olemassa oleviin päiväkoteihin henkilöstöä lisäämällä voidaan lisätä noin 30 päivähoitopaikkaa (16 alle 3-vuotiaille ja 14 yli 3-vuotiaille) pääsääntöisesti Kasabergets daghemissa. 4.2 Tilakartoituksessa esille tulleiden asioiden huomioiminen tulevaisuuden päiväkotiverkostossa Sansinpellon päiväkodin toiminnan käynnistyessä on ajankohtaista ratkaista ainakin Metsämajan Bergan väistötiloissa toimivan päiväkodin kohtalo. Niin ikään päätettävä todennäköisesti on myös kolmen päiväkodin, Heikelintien, Satuvuoren ja Puistokujan päiväkotien tulevaisuus. Heikelintien päiväkoti on suojeltu rakennus, mutta Satuvuoren ja Puistokujan päiväkotien rakennusten kohdalla rakennusten purkaminen ja tontin uudelleen rakentaminen on mahdollisuus. Satuvuoren osalta oli jo 2010 selvityksessä tuotu esiin rakennuksen laajentamismahdollisuudet (ks ). Rakennusten ohjaaminen yksityisen päivähoidon käyttöön lisäisi perheiden valinnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Rakennusten ohjaaminen muuhun kuin päiväkotikäyttöön on myös mahdollista. Kuntalaisia tulevan päiväkotiverkoston tulee palvella myös välimatkojen kannalta hyvin. Kauniainen on pieni kaupunki, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Tällä hetkellä tilanne on hyvä. Ruotsinkielinen ostopalvelupäiväkoti Lyan, tuleva suomenkielinen Sansinpellon päiväkoti ja Puistokujan päiväkoti palvelevat radan etelänpuoleisia alueita. Suomenkieliset Pikku Akatemia ja Heikelintien päiväkoti sekä ruotsinkielinen ostopalvelupäiväkoti Folkhälsan palvelevat pohjoista Kauniaisten aluetta. Läntisellä alueella on ruotsinkielinen Kasabergetin päiväkoti ja suomenkielinen Satuvuoren päiväkoti sekä suunniteltu Koivuhovin päiväkoti. Puistokujan, ruotsinkielisen Grankottenin ja tulevan Sansinpellon päiväkodit voidaan sanoa toimivan Kauniaisten keskustan alueella. Julkisen liikenteen kannalta päiväkotien saavutettavuus on hyvä. Kaikki muut kaupungin päiväkodit sijaitsevat alle kolmensadan metrin päässä bussipysäkistä (useat lähempänä), paitsi Heikelintien päiväkoti, jolta lähimmälle pysäkille on noin kilometri.

20 Vanhan ja uuden rakennuskannan kuntoseurantasuunnitelma ja valvonta Tilanne päiväkotirakennusten kuntoseurannan ja kuntoraporteissa listattujen toimenpiteiden toteuttamisen suhteen vaikuttaa samalta kuin mikä se oli edellisen päiväkotiverkostoselvityksen aikoihin vuonna Rakennusten kuntoseuranta vuosittaisen päiväkodeilta saatavan korjaustarvelistan lisäksi pitäisi tapahtua viiden vuoden välein. Kuntokartoituksia on tämän periaatteen mukaan osan rakennuksista osalta tehty säännöllisesti. Heikelintien päiväkodin osalta viimeisin kuntokartoitus on vuodelta Satuvuoressa on tehty kuntokartoitus vuonna 2011 ja Puistokujan päiväkodissa vuonna Päiväkotirakennusten korjauksiin on suunnattu investointisuunnitelmassa vuosille varoja yhteensä noin e seuraavasti: Päiväkoti Vuosille Summa yhteensä Folkhälsan 2013 ja Heikelintien pk Puistokujan pk 2013 ja Grankotten Pikku Akatemia Satuvuori Näiden kiinteistöjen suunniteltujen korjausten toteuttaminen on taloudellista, sillä rakennukset ajautuvat huonoon kuntoon ja korjaustarve kasautuu, jos niissä ei tarvittavia korjauksia ajoissa tehdä. Valtuutettu Fellman ehdotti kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan ponnen hyväksymistä: Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajana olen huolestunut yhdyskuntatoimen rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinneista. Kauniaisten kaupungilla pitäisi olla rahaa hoitaa olemassa olevia rakennuksia hyvin. Haluan, että tätä momenttia seurataan Suunnitelmat rakennusten jatkokäytöstä on tärkeätä tehdä ajoissa, jolloin rakennusten korjaustoimenpiteissä voidaan ottaa huomioon se, mihin käyttöön ne jatkossa ohjataan. Tätä selvitystä tehdessä oli vaikea selvittää, mitä korjauksia päiväkotirakennuksissa tehtyjen kuntokartoituksen ja -suunnitelman mukaisesti on tehty. Tämän ja kartoitusten osittaisen vanhentuneisuuden johdosta ei sen selvittäminen, minkälaisista kustannuksista jatkoremonteissa olisi kysymys, ollut mahdollista Kustannuksia Kauniaisten päiväkotikiinteistöistä varhaiskasvatuksen tulosalue maksaa yhdyskuntatoimelle sisäistä vuokraa. Päiväkotikiinteistöjen sisäisiä kuukausivuokria suhteutettuna lapsimäärään (sisäinen vuokra jaettuna lapsimäärällä) on vertailtu alla olevan taulukon avulla: Päiväkoti Sisäinen kuukausivuokra Lapsimäärä Sisäinen vuokra/lapsi/kuukausi Grankotten 5400e Kasaberget 36900e Heikelintien pk. 3500e Metsämaja/Berga 3900e Kielikylpy/Paviljonki 11400e Pikku Akatemia 9000e Puistokujan pk. (huomioitu puolet) 2050e