HANKESUUNNITELMA. Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmä. HSY hallitus

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmä HSY hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin Lisätietoja Osastonjohtaja Ari Melakari Ryhmäpäällikkö Päivi Kopra [etunimi.sukunimi]@hsy.fi

3 Helsinki Toukokuu 2014

4 Sisällys 1 Tausta 4 2 Hankkeen toteutustarve Nykytilanne Tavoitteet 6 3 Hankkeen kuvaus 9 4 Ympäristövaikutukset 10 5 Toteutus Suunnittelu ja rakentaminen Aikataulu 11 6 Käyttö Johtaminen ja vastuuorganisaatio Käyttö Järjestelmän kunnossapito Vaikutukset henkilöstöön Vaikutukset käyttötalouteen 14 7 Kustannusarvio 16 8 Riskit 17 4

5 5

6 1 Tausta HSY:n vesijohtoverkoston vuotavuustunnusluvut kertovat korkeasta vuototasosta. Korkea vuototaso nostaa talousveden puhdistus- ja jakelukustannuksia mm. lisäämällä energiankulutusta veden pumppauksessa ja käsittelyssä. Vuotovesi päätyy usein jätevesi- tai sekavesiviemäriin, jolloin viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon kapasiteetti saattaa ylittyä. Vuodot heikentävät vedenjakelujärjestelmän toimintavarmuutta: ne aiheuttavat painevaihteluita ja vesikatkoja. Putkirikot myös aiheuttavat vahinkoa muulle infrastruktuurille. Vuotavuuden hallinta on tärkeää myös vedenkäyttäjien terveyden kannalta, sillä vesijohtoverkostoon voi päästä epäpuhtauksia vuotoja korjattaessa. Vuotovesiä ei voida välttää kokonaan, mutta vuotavuutta pyritään hallitsemaan niin, että vuotovesimäärä pysyy kohtuullisen matalana. Alla olevassa kuvassa on verrattu 31 suomalaisen vesilaitoksen vesijohtoverkoston vuotavuutta keskenään. Kuvasta nähdään, että vuototaso HSY:n verkostossa on vertailun suurin. 6

7 Vesijohtoverkoston aluemittausta pidetään yhtenä tehokkaimmista vuotojen hallintatavoista. Erityisesti mittausalueiden yökulutusten seuranta on käyttökelpoinen työväline vesijohtoverkoston vuotovesimäärän vähentämiseen. Jotta aluemittaus soveltuisi käytettäväksi vuotojen hallintaan, on aluemittausverkon oltava riittävän tiheä eli mittausalueiden tarpeeksi pieniä. Aluemittaus on vuotavuuden seurantamenetelmä, jossa vesijohtoverkosto jaetaan erillisiin kulutusseuranta-alueisiin, joilla on pysyvä, määritelty raja. Alueelle tuleva ja alueelta lähtevä virtaama mitataan, ja näiden perusteella voidaan laskea alueellinen vedenkulutus, vesitase ja vuototaso. Aluemittauksessa vuotavuuden seuranta perustuu minimituntikulutukseen, joka saavutetaan tavallisesti aamuyöllä. Minimikulutustilanteessa vuotoveden osuus kokonaiskulutuksesta on suurimmillaan. Koska yöaikainen vedenkulutus on normaalisti pientä, näkyy syntynyt verkostovuoto minimikulutuksen kasvuna. Yön minimikulutuksen seurannalla voidaan havaita alueellisen vuototason muutokset, laskea alueellinen vuototaso ja seurata sen kehittymistä. 7

8 Aluemittaus paljastaa siis paitsi yksittäisten vuotojen synnyn niin myös taustavuodon lisääntymisen, jota on vaikea määrittää muilla menetelmillä. Hyvin hallitulla mittausalueella kohonnut vuotavuus voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa. Alueellisten vuototasojen ja yökulutuksen seurannan perusteella voidaan vuodonetsintätoimenpiteet kohdentaa oikeille alueille. Aluemittauksesta saadaan apua myös verkostosaneerausten priorisointiin. Aluemittaus parantaa myös ymmärrystä vedenjakelujärjestelmän toiminnasta ja verkoston osien erityispiirteistä, jolloin verkoston hallinta sekä normaali että häiriötilanteissa helpottuu. Verkoston jakaminen alueisiin helpottaa virtaama- ja paineprofiilien analyysia ja auttaa ongelma-alueiden tunnistamisessa. Tarkempien tietojen pohjalta pystytään myös laatimaan entistä tarkempia kulutusennusteita. Aluemittaus mahdollistaa myös vesijohtoverkoston paineenhallinnan käyttöönoton. Paineenhallinta on yksi tehokkaimmista vuotavuuden hallintamenetelmistä sillä sen avulla vaikutetaan sekä suoraan vuotovesimäärän suuruuteen että vesijohtovuotojen syntymistiheyteen. Paineenhallinnalla vähennetään energiankulutusta ja tätä kautta on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. HSY:n vesijohtoverkoston pituus on noin km. Laajan vesijohtoverkoston takia myös aluemittausjärjestelmän koko tulee olemaan suuri. Aluemittausjärjestelmä koostuu noin 130 mittausalueesta, jotka muodostetaan rakentamalla noin 360 mittauspistettä ja sulkemalla noin 220 kpl sulkuventtiileitä. 8

9 2 Hankkeen toteutustarve 2.1 Nykytilanne HSY:n alueella olemassa olevat mittausalueet ovat peräisin kaupunkien aiempien ennen HSY:n perustamista toimineiden vesihuoltolaitosten ajoilta. Eri kaupunkien mittauspisteiden mittaustieto siirtyy eri seurantajärjestelmiin ja mittausalueiden koko vaihtelee huomattavasti. Espoossa ja Kauniaisissa mittausalueita on yhteensä 18, ja kaikki mittaukset näkyvät samassa automaatiojärjestelmässä. Vantaalla mittausalueita on kahdeksan. Mittaukset näkyvät Helsingin ja Vantaan alueella käytössä olevassa vedenjakelun automaatiojärjestelmässä (Labko) muuten paitsi Hakunilan kolmen mittausalueen (kuusi mittauskaivoa) osalta. Helsingin alueella on viisi mittausaluetta, jotka kattavat vain pienen osan vesijohtoverkostosta. Kaiken kaikkiaan Helsingissä on noin 70 painemittausta ja noin 60 virtaamamittausta. Osaa nykyisistä virtaamamittauksista ei voida käyttää hyödyksi aluemittausjärjestelmässä. Vesitorneista Myyrmäki, Korso, Tikkurila, Hakunila, Myllypuro, Roihuvuori ja Ilmala 1 on varustettu virtaamamittareilla. Jatkossa vähintään kaikki aluemittausjärjestelmän kannalta tärkeät vesitornit on tarpeen varustaa virtaamamittarein. Espoon nykyisessä seurantajärjestelmässä on aluekulutuslaskenta. Helsingin ja Vantaan järjestelmissä ei ole kattavaa alueellista kulutuslaskentaa, sillä nykyinen laskenta ei ota huomioon mm. vesitornien pintoja. 2.2 Tavoitteet Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmän käytöllä pyritään pienentämään vuotovesimäärää. HSY on asettanut vuotovesimäärän pienentämiselle seuraavat tavoitteet: 5 vuoden tavoite, vuotovesimäärä 12 m3/km/vrk (v. 2018) 10 vuoden tavoite, vuotovesimäärä 10 m 3 /km/vrk (v. 2023) Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että aluemittausjärjestelmä on rakennettu ja sitä käytetään tehokkaasti. Vuonna 2012 HSY:n vesijohtoverkoston vuotovesimäärä oli 17 m3/km/vrk. Vuotovesimäärä on jakaantunut kaupunkien kesken epätasaisesti siten, että Helsingin verkosto vuotaa 9

10 kaksinkertaisesti Espoon (sisältää Kauniaisen) ja Vantaan verkostoon verrattuna. Taulukossa 1 on esitetty HSY:n vesijohtoverkoston vuotavuuden tunnusluvut kaupungeittain. Taulukko 1 Vesijohtoverkoston vuotavuuden tunnusluvut v Helsinki Espoo ja Kauniainen Vantaa HSY Vuotovesi (m3/a) Vuotovesi (m 3 /km/vrk) Laskuttamaton vesi (%) Vuotoprosentti (%) ILI-luku Taulukon 1 tunnusluvuista kahdessa ensimmäisessä vuotavuus esitetään kuutiometreinä. Ensimmäinen rivi kuvaa vuotovesimäärää kuutioina vuositasolla ja toisessa vuotovesimäärä on esitetty suhteessa vesijohtoverkoston pituuteen siten, että kerrotaan kuinka paljon verkosto vuotaa yhden kilometrin matkalta yhden vuorokauden aikana. Kolmannessa ja neljännessä tunnusluvussa vuotavuus on esitetty suhteessa vesijohtoverkostoon pumpattuun vesimäärään ja on kerrottu kuinka monta % tästä vesimäärästä joko jää laskuttamatta tai on vuotovettä. Laskuttamaton vesi ja vuotovesi eroavat toisistaan siten, että laskuttamaton vesi sisältää vuotoveden lisäksi myös ne vesimäärät, jotka käytetään mm. vesijohtoverkoston ja viemäreiden huuhteluun, vesitornien ja vesisäiliöiden pesuun, vesijohtoverkoston jäätymisen estämiseen sekä tulipalojen sammuttamiseen. Viimeisellä rivillä on esitetty ns. ILI-luku (infrastructure leakage index) eli vuotavuusindeksi, joka kuvaa vesijohtoverkoston vuotojen hallinnan kokonaistehokkuutta. ILI luku on IWA:n (International Water Association) suosittelema tunnusluku, jota pitäisi käyttää vesilaitosten välisessä tunnuslukuvertailussa vesijohtoverkoston vuotavuuden osalta. Tunnusluku kuvaa vesijohtoverkoston todellisen vuotovesimäärän ja pienimmän teknillisesti mahdollisen vuotovesimäärän suhdetta. Pienin teknillisesti mahdollinen vuotovesimäärä voidaan saavuttaa tehokkaalla vuotovesihallinnalla, joka koostuu painehallinnasta, verkoston kunnonhallinnasta (materiaalit, asennustyön laatu, kunnossapito ja saneeraus), aktiivisesta piilovuotojen etsimisestä ja vuotojen korjauksen nopeudesta ja laadusta. HSY:n ILI-luku on kuusi, mikä tarkoittaa, että vesijohtoverkosto vuotaa tällä hetkellä kuusinkertaisesti verrattuna tasoon, joka olisi teoriassa mahdollista saavuttaa tehokkaalla vuotohallinnalla. Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmä tulee osaksi vedenjakelun ohjausjärjestelmää ja tukee sen toimintaa. Mikäli aluemittausjärjestelmä jätettäisiin rakentamatta, myöskään kaikkia ohjausjärjestelmälle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa. Osittain saavuttamatta jäisivät mm. poikkeustilannehallinnan paraneminen paremman verkoston toiminnan ymmärtämisen kautta sekä verkoston virtausten hallinta ja siihen liittyvä verkoston operoinnin vaikutusten parempi ymmärtäminen. 10

11 Aluemittausjärjestelmän rakentaminen ja tehokas käyttö tukee ns. älykkäät vesijärjestelmät (Smart Water) -ajattelua. Vedenjakelulle asetetuista Smart Water tavoitteista aluemittausjärjestelmä mahdollistaa seuraavat tavoitteet: Nykyistä parempi vedenjakeluverkon operatiivisen tilan hallinta Vedenkulutuksen ennustettavuus paranee ja kulutusmuutosten syiden analysointi helpottuu Parantunut häiriötilannevalmius ja nopeampi tilannekuvan luominen Vuotojen nopea havainnointi ja paikallistaminen Lisäksi aluemittausjärjestelmä tukee seuraavien Smart Water tavoitteiden toteutumista: Parempi verkoston paineenhallinta Vedenjakelun pullonkaulojen löytäminen tehostuu Vedenjakelun parempi energiatehokkuus 11

12 3 Hankkeen kuvaus Aluemittausjärjestelmä koostuu noin 130 mittausalueesta, jotka muodostetaan rakentamalla noin 360 mittauspistettä ja sulkemalla noin 220 kpl sulkuventtiileitä. Aluemittausjärjestelmähanke sisältää: järjestelmätasoisen suunnittelun mittauspisteiden toteutussuunnittelun mittauspisteiden rakentamisen sulkuventtiilien sulkemisen Järjestelmätasoinen suunnittelu sisältää aluemittausjärjestelmän suunnitteluperiaatteet, mittauspisteiden teknisen määrittelyn, toiminnallisten vaatimusten määrittelyn ohjausjärjestelmälle, mittauspisteiden tyyppikuvat, mittausaluejakoluonnoksen, virtaamamittarien massamitoituksen ja järjestelmän varmuustarkastelun häiriötilanteissa, mittauspisteiden rakentamisen aikatauluttamisen sekä prosessikuvauksen aluemittausjärjestelmän käytöstä. 12

13 Mittauspisteiden toteutussuunnittelu ja rakentaminen sisältävät yksittäisten mittauspisteiden toteutussuunnittelun ja rakentamisen. 13

14 4 Ympäristövaikutukset Aluemittausjärjestelmä mahdollistaa nopeamman vesijohtoverkoston vuotojen havainnoinnin. Vuotovesimäärää vähentämällä säästetään vedentuotannon ja -pumppauksen kuluja, pienennetään jätevesikuormitusta, minimoidaan kuluttajille aiheutunutta haittaa sekä vähennetään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Hankkeella ei ole negatiivisia ympäristövaikutuksia. 5 Toteutus 5.1 Suunnittelu ja rakentaminen Järjestelmätasoisesta suunnittelusta vastaa verkko-osasto, joka myös priorisoi mittauspisteiden rakentamisjärjestyksen. Järjestelmätasoista suunnittelua on jo tehty muutama vuosi, mistä syystä aluemittausjärjestelmän suunnitteluperiaatteet, mittauspisteiden tekninen määrittely, toiminnallisten vaatimusten määrittely ohjausjärjestelmälle, mittauspisteiden tyyppikuvat ja mittausaluejakoluonnos ovat jo valmiina. Mittauspisteiden toteutussuunnittelusta ja rakentamisesta vastaa investoinnit -osaston laitosprojektit -yksikkö. Mittauspisteitä suunnitellaan ja rakennetaan myös alueverkostot -yksikön ja verkostoprojektit -yksikön vetämissä verkoston rakennushankkeissa, mutta myös näiden osalta kokonaisvastuu on laitosprojektit -yksiköllä. Suurin osa aluemittausjärjestelmän mittauspisteitä suunnitellaan ja rakennetaan erillisissä ainoastaan mittauspisteiden suunnittelua ja rakentamista sisältävissä suunnittelutoimeksiannoissa ja rakennusurakoissa. Tämän prosessin osalta suunnittelu ja rakennuttaminen tehdään investoinnit -osaston laitosprojektit -yksikössä. Mittauspisteitä tehdään myös käynnistyvien verkostonrakennushankkeiden yhteydessä, jos hankkeet sijoittuvat sellaisen verkoston osan läheisyyteen, jossa on tarvetta mittauspisteille. Mittauspisteet suunnitellaan ja rakennetaan tällöin joko investointiosaston alueverkostot yksikön tai verkostoprojektit yksikön toimesta. Laitosprojekteilla on kuitenkin kokonaisvastuu mittauspisteiden suunnittelusta ja rakentamisesta, joten he osallistuvat myös tähän toiseen rakentamisprosessiin. Vedenpuhdistusosaston tuotantoyksikkö vastaa mittauspisteiden tiedonsiirrosta vedenjakelun ohjausjärjestelmään. Aluemittausjärjestelmän rakentamisen vastuunjako on esitetty kuvassa 1. 14

15 Kuva 1. Aluemittausjärjestelmän rakentamisen vastuunjako Mittauspisteiden rakentaminen painottuu Helsinkiin, sillä Helsingin alueen vuotovesimäärä on kaksinkertainen muihin alueisiin nähden. Helsingin lisäksi mittauspisteitä rakennetaan myös muille alueille muiden verkostorakennushankkeiden yhteydessä silloin kun hankkeet sijoittuvat mittauspisteiden rakentamisalueille. Pääsääntöisesti käytettäviä mittauspistetyyppejä on kolme; lasikuitukaivo, betonirakenteinen mittauskaivo ja maahan asennettava mittauspiste. Näiden lisäksi erityistapauksissa voidaan käyttää muovikaivoa tai betonirengaskaivoa. Mittauspisteitä asennetaan myös tunnelivesijohtoihin ja vesitorneihin. 5.2 Aikataulu Mittauspisteiden tekninen määrittely ja toiminnallisten vaatimusten määrittely vedenjakelun ohjausjärjestelmälle tehtiin vuonna Aluemittausjärjestelmän suunnitteluperiaatteet, mittauspisteiden tyyppikuvat ja aluejakoluonnos valmistuivat vuonna 2013 ja mittauspisteiden rakentaminen aloitettiin samana vuonna pilottihankkeen muodossa. Mittauspisteiden virtaamamittarien massamitoitus ja järjestelmän varmuustarkastelu häiriötilanteissa sekä prosessikuvaus aluemittausjärjestelmän käytöstä tehdään vuoden 2014 aikana. HSY:n hallituksen hyväksymässä Vesihuollon investointiohjelmassa hanke on ajoitettu vuosille Hankkeelle on varattu rahaa myös vuoden 2014 talousarviossa. 15

16 Aluemittausjärjestelmä toteutetaan ennalta suunnitelluissa vaiheissa siten, että vuosina rakennetaan noin 50 kpl mittauspisteitä vuosittain. Tarkempi rakentamisaikataulu valmistuu vuoden 2014 aikana. 16

17 6 Käyttö 6.1 Johtaminen ja vastuuorganisaatio Verkko-osasto vastaa vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmän käytöstä ja kehittämisestä, järjestelmän seurannasta, tulkinnasta ja raportoinnista sekä vuotojen paikantamisesta ja korjaamisesta. Myös vedenpuhdistusosastolla on keskeinen rooli mittauspisteiden kunnossapitoon ja hälytysten seurantaan liittyen. 6.2 Käyttö Aluemittausjärjestelmän käytön tehtäväkokonaisuudet ovat aluemittausjärjestelmän seuranta ja tulkinta, vesijohtovuotojen paikantaminen, vesijohtovuotojen korjaaminen ja mittauspisteiden kunnossapito. Aluemittausjärjestelmän käytön vastuunjako on esitetty alla kuvassa 2. Kuva 2. Aluemittausjärjestelmän käytön vastuunjako Aluemittausjärjestelmän mittaustiedot siirtyvät vedenjakelun ohjausjärjestelmään, jonka avulla aluemittausjärjestelmän seurantaa ja tulkintaa tehdään. Järjestelmän seurantaan ja tulkintaan osallistuvat verkko- ja vedenpuhdistusosasto. Vedenpuhdistusosastolla laitosten valvomoissa seurataan järjestelmää päivittäin ja reagoidaan tuleviin hälytyksiin vuorokauden ympäri. Valvomoissa pystytään havaitsemaan alueilla syntyvät 17

18 suuret vuodot. Hälytyksistä valvomo ilmoittaa työaikana verkko-osastolle kunnossapitoyksikköön ja työajan ulkopuolella verkon päivystävälle putkimestareille. Valvomoiden tämän hetkiset henkilöstöresurssit riittävät akuuttiseurantaan ja hälytyksiin reagointiin, mutta koulutusta järjestelmän käyttöön tarvitaan. Järjestelmän päivittäisseurantaa varten myös verkko-osaston putkimestareille järjestetään kaikkiin verkon tukikohtiin ns. mestarinäyttö, jonka kautta aluemittausjärjestelmän seuranta on mahdollista. Aluemittausjärjestelmän pitkäaikaisseurantaa ja trendiseurantaa tehdään verkko-osastolla verkkopalveluyksikön tutkimusryhmässä. Pitkäaikais- ja trendiseurannan kautta havaitaan pienemmät vuodot ja alueilla hitaasti tapahtuva vuotovesimäärän kasvu. Toki myös suuremmat vuodot näkyvät trendiseurannassa, mutta tavoitteena on, että suuret vuodot huomataan jo valvomossa. Tutkimusryhmän tehtäviin kuuluu myös vuotojen paikantamiseen liittyen aluemittausjärjestelmästä saatujen tietojen perusteella tapahtuvan verkoston järjestelmällisen tutkimisen ohjelmointi. Tämä tarkoittaa, että tutkimusryhmä tuottaa tiedon siitä, mille alueille vuotojen paikantaminen suunnataan, mitä menetelmiä alueilla käytetään sekä laatii tutkimuksissa tarvittavat kartat ja tutkimusohjelmat. Lisäksi tutkimusryhmä raportoi järjestelmän toiminnasta sovituille tahoille sekä vastaa järjestelmän kehittämisestä. Yllä kuvattujen työtehtävien hoitaminen vaatii noin 0,6 henkilötyövuotta. Työtehtävät pystytään hoitamaan tutkimusryhmän nykyresursseilla priorisoimalla työtehtäviä. Vuotojen paikantamiseen liittyvät maastotyöt tehdään verkko-osaston kunnossapitoyksikön toimesta. Vuotojen paikantaminen maastossa tapahtuu ns. ääniloggeroinnin ja korreloinnin avulla. Lisäksi tarvittaessa tehdään virtaama-askelkokeita, painekokeita ja painemittauksia. Maastossa tehtävään vuotojen paikannukseen ja siihen liittyvään työnjohtoon arvioidaan tarvittavan aluemittausjärjestelmän valmistuttua jatkuvasti 1 putkimestari ja 6 putkiasentajaa. Vuotojen paikannukseen tarvittavat resurssit saadaan järjestettyä tehtäväjärjestelyin ilman lisärekrytointeja vuoteen 2019 mennessä, jolloin järjestelmä on kokonaisuudessaan rakennettu, jos kunnossapitoyksikön henkilöstömäärä pidetään henkilöstösuunnitelman mukaisena eli esim. eläkkeelle jäävän työntekijän tilalle palkataan uusi työntekijä. Työnjohdon tehtäviä järjestelemällä vuotojen paikannuksen työnjohtoon pystytään osoittamaan yksi putkimestari, joka koordinoi maastotutkimuksia koko HSY alueella. Tällä hetkellä kunnossapitoyksikössä kaksi putkiasentajaa tekee jo lähes kokopäiväisesti vuotojen paikannustyötä. Lisäksi kahden putkiasentajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä, ja näiden aloittaessa työt vuodon paikannustehtäviin pystytään tarvittaessa irrottamaan neljä putkiasentajaa. Kun ohjelmallinen kunnossapito saadaan lähivuosien aikana toimimaan toivotulla tavalla, pystytään vuotojen paikannustyöhön osoittamaan lisää asentajaresursseja töitä yhdistämällä. Vesijohtovuotojen korjaaminen tapahtuu verkko-osaston kaivutyöyksikön toimesta. Aluemittausjärjestelmän käyttöönoton ei pidemmällä aikavälillä uskota lisäävän vuosittaista vuotokorjausten määrää, vaan vuotovesimäärän väheneminen perustuu siihen, että vuodot korjataan heti niiden syntyessä. Koska järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain aina alueiden valmistuttua, myöskään käyttöönoton ensimmäisille vuosille ei todennäköisesti synny suurta vuotojen korjauspiikkiä. Tästä syystä vuotojen korjaaminen pystytään hoitamaan kaivutyöyksikön nykyisillä resursseilla. 18

19 6.3 Järjestelmän kunnossapito Aluemittausjärjestelmän mittauspisteiden kunnossapito kuuluu vedenpuhdistusosaston tuotantoyksikölle. Kunnossapito sisältää mittauspisteisiin liittyviä yhteys-, sähkö- ja instrumentointitöitä sekä mittauskaivojen kunnossapitotöitä. Kunnossapitotyöt pyritään hoitamaan tuotantoyksikön nykyisillä ja Dämmanilta vedenpuhdistuslaitoksen sulkemisen jälkeen noin vuonna 2015 vapautuvilla resursseilla. Kaivojen kunnossapitotöihin esim. kaivojen pesuun vedenpuhdistusosasto voi pyytää apua myös verkko-osastolta. 6.4 Vaikutukset henkilöstöön Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmän tehokas käyttö vaatii paljon henkilöstöresursseja. Järjestelmän käyttöön tarvittavat resurssit pyritään järjestämään tehtäväjärjestelyjen kautta. Resurssien riittävyydessä saattaa kuitenkin olla haasteita aluemittausjärjestelmän rakentamisvaiheen aikana verkko-osaston kaivutyöyksikössä ja vedenpuhdistusosaston tuotantoyksikössä. Järjestelmän rakentamisvaiheessa kaivutyöyksikölle kuuluu vuotojen korjaamisen lisäksi myös mittauspisteiden liittäminen käytössä olevaan verkostoon. Tuotantoyksikölle taas kuuluu mittauspisteiden kunnossapidon lisäksi myös uusien mittauspisteiden tiedon siirtoon liittyvät työt. 6.5 Vaikutukset käyttötalouteen Vuotovesimäärän vähentämisellä on suora vaikutus talousveden puhdistuskustannuksiin. Vuotovesimäärää vähentämällä saatua kustannussäästöä voidaan arvioida puhdistetun vesikuution hinnan kautta. Vuotoveden hintaa määritettäessä ei ole tarkoituksenmukaista ottaa huomioon kaikkia kustannuseriä vaan ainoastaan volyymiriippuvaiset muuttuvat kulut. Tällaisia kustannuseriä ovat mm. raakaveden hinta, prosessikemikaalit ja veden pumppaukseen tarvittavan energia. Sen sijaan henkilöstömenoja, vuokria ja olemassa olevien kiinteistöjen aiheuttamia kustannuksia ei huomioida, sillä vuotovesimäärän vähenemisellä ei ole suoraa vaikutusta niihin. Yllä esitetyllä tavalla laskien vuotoveden hinnaksi muodostuu 6 snt/m3. Taulukossa 2 on esitetty vuotoveden vähentämiselle esitettyjen tavoitteiden toteutuessa syntyvä kustannusvaikutus. Taulukossa vuotovesimäärän muutos vuosille 2018 ja 2023 on laskettu vertaamalla vuotovesimääriä vuoden 2012 tilanteeseen. Tällä tavoin laskemalla vuonna 2023 saavutetaan kustannussäästö, joka on vuositasolla noin Todellisuudessa kustannusvaikutus tulee olemaan tätä suurempi, sillä ilman aluemittausjärjestelmän toteutusta vuotovesimäärä kasvaisi entisestään. Mikäli vuotovesimäärän oletetaan kasvavan samaa tahtia kun se tilastojen mukaan on kasvanut viimeisen vuoden aikana, vuotovesimäärä vuonna 2023 olisi noin m3 vuodessa. Jos verrataan vuotovesimääriä vuonna 2023 tilanteissa, joista toisessa aluemittausjärjestelmähanketta ei ole 19

20 toteutettu ja toisessa aluemittausjärjestelmää käytetään tehokkaasti, ero vuotovesimäärässä vuositasolla on m3. Kustannussäästöksi muutettuna tämä on noin /vuosi. Taulukko 2. Vuotovesimäärän vähenemisen kautta syntyvä kustannusvaikutus Vuosi Vuotovesimäärä Vuotovesimäärä Vuotovesimäärän Kustannus-vaiku (m3/km/vrk) (m3/a) muutos (m3/a) tus ( /a) N y k y t a s o (v. 2012) v v v. 2023* *Aluemittausjärjestelmähanketta ei ole toteutettu Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmä mahdollistaa piilovuotojen havainnoinnin ennen niiden muuttumista ilmivuodoiksi, jotka on korjattava välittömästi. Piilovuotojen löytymisen kautta hätätyönä tehtävien vuotokorjauksien määrä vähenee ja vuodot pystytään useimmiten korjaamaan normaalina työaikana. Päivystysaikana tehtävien vuotokorjauksien vähenemisen suoranaisia kustannusvaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida etukäteen. Vesijohtoverkoston vuotovesistä osa kulkeutuu jätevesiviemäriverkostoon ja sieltä jätevedenpuhdistukseen, missä ne lisäävät jätevedenpuhdistuksen kustannuksia. Vuotovesimäärää vähentämällä vähennetään myös jätevedenpuhdistamoille kulkeutuvan vuotoveden osuutta, mutta tätä kautta saatavaa kustannussäästöä on vaikea arvioida. Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmän käytöstä syntyy myös käyttömenoja sillä mittauspisteiden kuluttamasta sähköstä ja tiedon siirrosta tulee kustannuksia. Arvio tiedon siirron ja sähkön kustannuksista on noin /vuosi. Tiedon siirron ja sähkön kustannusta ei ole huomioitu taulukon 2 kustannusvaikutus sarakkeessa. Varsinainen kustannussäästö saadaan vähentämällä sarakkeen luvuista tiedon siirron ja sähkön kustannus, jolloin vuonna 2023 kustannussäästö on

21 21

22 7 Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio on noin 6,3 miljoonaa euroa.. Se jakautuu alla olevan taulukon 3 mukaisesti. Taulukko 3. Aluemittausjärjestelmän rakentamisen kustannusarvio INVESTOINTIKUSTANNUKSET euroa(, alv 0%) Järjestelmätasoinen suunnittelu Mittausaluejakoluonnos Virtaamamittarien massamitoitus ja järjestelmän varmuustarkastelun häiriötilanteissa Mittauspisteiden rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen YHTEENSÄ ~ Hankkeen arvioitu suora kustannussäästö on / v, joka syntyy vuotovesimäärän vähenemisestä. Kustannussäästöä arvioitaessa on huomioitu mittauspisteiden sähkön kulutuksesta ja tiedon siirrosta syntyvät käyttökustannukset n / v, jotka on vähennetty taulukossa 2 esitetystä vuonna 2023 saavutettavasta kustannussäästöstä. Hankkeen takaisinmaksuaika on noin 11 vuotta. Täyden kustannushyödyn saaminen edellyttää aluemittausjärjestelmän tehokasta käyttöä. 22

23 8 Riskit Hankkeen suurimmat riskit liittyvät kustannuksiin, aikatauluun ja järjestelmän käytön resursseihin. Kustannusriskit kohdistuvat mittauspisteiden rakentamiskustannuksiin. Rakentamiskustannukset on arvioitu mittausaluejaosta tehdyn suunnitelman ja mittauspisteistä tehtyjen tyyppikuvien ja mittauspistetyypeille tehtyjen kustannusarvioiden perusteella. Mittauspisteiden toteutussuunnitelmat valmistuvat verkostorakennushankkeiden suunnittelun ja mittauspisteiden urakkapakettien suunnittelun yhteydessä, joten niitä ei ole voitu käyttää aluemittausjärjestelmän kustannusarviota tehtäessä. Aikatauluriski kohdistuu mittauspisteiden rakentamisaikatauluun. Mittauspisteiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa investoinnit -osaston laitosprojektit yksikkö. Suunnitteluresursseista johtuen mittauspisteiden toteutussuunnittelu on tällä hetkellä myöhässä. Aluemittausjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että järjestelmää tulee käyttää tehokkaasti. Pelkästään järjestelmän rakentamisella ei saavuteta tavoitteita. Mikäli järjestelmän käyttöön suunniteltuja resursseja ei ole käytettävissä riittävästi, järjestelmän hyödyt saattavat jäädä vähäisiksi. Aluemittausjärjestelmän käytön tehokkuus on riippuvainen vedenjakelunohjausjärjestelmän valmistumisesta, sillä mittaustietojen on ajateltu siirtyvän ohjausjärjestelmään ja seuranta tapahtuu ohjausjärjestelmän kautta. 9 Tiedottaminen Vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmähankkeesta tiedotetaan HSY:n normaalien tiedotuskanavien kautta. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan mm. veden johtoryhmää, talousveden prosessijohtoryhmää ja verkon johtoryhmää. Tämän lisäksi hanketta esitellään osastoilla esim. työpaikkakokouksissa tai erikseen järjestettävissä tilaisuuksissa sekä erilaisten koulutustilaisuuksien yhteydessä esim. vedenjakelun kokonaishallintakoulutus. Lisäksi järjestetään tarvittavia koulutustilaisuuksia esim. aluemittausjärjestelmän huomioiminen verkostorakentamiskohteiden yhteydessä. Myös aluemittausjärjestelmän käyttöönotto vaatii kouluttamista ja organisaation sisäistä tiedottamista. Tiedotuksesta vastaa verkko-osasto. 23