Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2018

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2018

2

3 TILINPÄÄTÖS 2018 Kaupunginvaltuusto

4

5 Tilinpäätös 2018 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Muut ei taloudelliset asiat Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely 63 2 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin investointiosa Konsernihallinto Vuolijoen aluelautakunta Sivistystoimiala 87 5

6 2.2.5 Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos -toimiala Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 135 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 137 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 168 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 191 Kajaanin Vesi -liikelaitos 215 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Loiste konserni Loiste Lämpö Oy Edukai Oy 272 Tietoja tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 278 Tilintarkastuskertomus

7 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalaki 115 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talous on elpynyt maailmanlaajuisesti viimeiset kolme vuotta. Lähivuosien ennusteet ovat selvästi vaisumpia ja osin ristiriitaisia. Tulevaisuuden arvioista paistaa selvä varovaisuus. Kiinan talouskasvun jyrkkä aleneminen on huolenaiheena maailmanlaajuisesti. Nousukausi näkyy Suomessa voimakkaimmin vientivetoisilla aloilla sekä rakennustoiminnassa. Tilauskantojen kehityksen perusteella Helsingin pörssiin listatuilla konepajayhtiöillä menee mainiosti. Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt vahvana, mikä osaltaan pitää kulutuskysynnän kautta kasvua yllä markkinoilla. Teollisuuden investoinnit sen sijaan laahaavat selvästi jäljempänä kuin talouden suhdannetilanne antaisi olettaa. Kajaanin kaupunkistrategia uudistettiin viime vuonna. Samalla hyväksyttiin omistajapoliittinen ohjelma sekä uusi elinvoimaohjelma. Nämä strategiset välineet ovat hyviä työkaluja kaupungin tulevaisuuden rakentamisessa. Kajaanin kaupungin strategian mukaisesti kaiken toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Myönteisellä ja houkuttelevalla kaupunki-imagolla on myös yhä keskeisempi rooli. Elinvoimapolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä pienemmille yrityksille. Nuorten innostaminen yritystoimintaan ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen erityisesti kasvuyrityksiin ovat myös tärkeitä painopisteitä. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2018 mahtui monenlaisia asioita. Lento- ja junamatkustajien kokonaismäärissä oli hyvää kasvukehitystä. Saavutettavuus onkin yksi tärkeimmistä perusedellytyksistä elinkeinoelämän kasvulle. Skoda Transtech Oy:n raitiotievaunutilaukset varmistuivat, mikä tietää yritykselle erittäin hyvää tilauskantaa vuosiksi eteenpäin. St1 Biofuels Oy:n koetehtaan bioetanolituotanto on edelleen testaus- ja kehittelyvaiheessa. Mahdollista laajennuspäätöstä odotellaan vuoden 2019 loppupuolella. Terra- 7

8 fame Oy:n kaivoksen toiminta ja ennen kaikkea toiminnan uskottavuus on parantunut koko ajan. Yhtiö teki aimo harppauksen kohti taloudellista kannattavuutta sekä pysyvyyttä isona työllistäjänä alueella. Pelialan sekä tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävät yritykset voi selkeästi luokitella Kajaanin kasvualoiksi. Yritystilojen kysynnässä tapahtui myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseen tulokseen. Teknologiakeskus Oy rakensi myös uutta tilaa ja myi yhden isohkon toimitilan paikalliselle yrittäjälle. Millog Oy:n korjaamohalli valmistui Kainuun prikaatin alueelle ja sillä varmistettiin noin 50 työpaikan pysyminen Kajaanissa. Uuden sairaalan rakentaminen on pitänyt yllä rakennusalan hyvää työllisyyttä. Metallialan osaajista on pulaa Kajaanissa niin Transtechilla kuin pienemmilläkin yrityksillä. Tähän pullonkaulatekijään on myös kaupunki lähtenyt yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa kehittelemään ratkaisukeinoja. Vuokatin matkailun elpyminen näkyy myös Kajaanin kauppaliikkeissä. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut muutaman vuoden takaisesta notkahduksesta merkittävästi. Työllisyys parani merkittävästi edellisvuosista ja oli miltei historiallisen alhaisella tasolla. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi selvästi loppuvuotta kohden. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma näkyy työvoimapulana muutamilla toimialoilla. Pahiten tästä kärsivä alat, joilla tarvitaan vaativaa asiantuntijuutta tai erityisosaamista omaavia työntekijöitä. Työllisyyden paraneminen näkyy työmarkkinatuen kuntaosuuksien alenemisena vain vähäisessä määrin. Tilinpäätös vuodelta 2018 koko kaupungin osalta on noin 12,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myönteistä vuoden 2018 taloudellisessa tuloksessa oli se, että kaupungin oman toiminnan talous alitti budjetin ja oli lähestulkoon tasapainossa. Samoin kaupungin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Tulopuolella verotulot jäivät 3 miljoonaa euroa alle alkuperäisen talousarvion. Kuntaliiton verotulojen ennustejärjestelmä oli pielessä, eikä kyennyt ottamaan huomioon oikealla tavalla kilpailukykysopimuksen (kiky) heikentävää vaikutusta palkansaajilta kertyvien verojen määrään. Suurin selittävä tekijä roimaan alijäämään johtuu Kainuun soten yli 20 miljoonan euron alijäämästä. Tästä alijäämästä noin puolet eli reilut 10 miljoonaa euroa kaatuu Kajaanin kaupungin vastattavaksi. Vuoden 2018 osalta saadaan kipeästi tuta se asia, että soten kustannukset ovat liikaa eriytymässä kuntien kantokyvystä. Erityisesti tässä harmittaa se, että kaupungin talousarviota parempi tulos hukkuu nyt soten alijäämän alle. Tilanteen ratkaisemiseksi ja vastaavien alijäämien ehkäisemiseksi tulevina vuosina tarvitaan tehokasta yhteistyötä kuntien ja soten kesken. Palvelutasot ja palveluketjut on perattava läpi sekä kunnissa että soten puolella. Samaten pitää hyödyntää kaikki mahdolliset hyvät käytännöt siten, että kuntien maksukyky ja soten kustannukset saadaan kestävään tasapainoon. Tällaisen tasapainotussuunnitelman merkitys korostuu, koska vuosia valmisteltu valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus lykkääntyy jälleen. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,6 miljoonaa euroa yli arvioidun. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen selvästi ylijäämäisiksi. Kaupungin henkilöstökulut toteutuivat kutakuinkin budjetoidun mukaisesti ja jotkut toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Lainakanta on Kajaanissa 120 miljoonaa euroa ja se kasvoi noin 10 miljoonaa euroa vuonna Asukasta kohden lainaa on euroa/asukas. Kyseinen lainakanta asukasta kohden on valtakunnan keskiarvon mukainen. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna noin 21 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2018 noin 2,5 miljoonaa alkuperäistä talousarviota pienempinä. Merkittävimpiä yksittäisiä investointikohteita olivat Kätönlahden koulun liikuntasali, Lyseon investoinnin aloitus, harjoitusjäähalli, Matkakeskus ja Ratamon päiväkoti, yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Muutamien isojen investointien kuten uuden teatterin rakentamisen aikataulu pitää ratkaista lähivuosina. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 4,4 miljoonaa euroa ja näissä pääpaino oli vanhojen teiden ja katujen korjauksissa ja saneerauksissa. 8

9 9

10 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kortelainen Miikka, pj. Meriläinen Timo, 1. vpj. Ojavuo Maarit, 2. vpj. Hatva Teuvo Patronen Kaija Rantala Johanna Paukkeri Tero Ålander Tanja Okkonen Arto Karppinen Veli-Matti Niemelä Paavo Rimpiläinen Anni Seilonen Anne Pyykkönen Pauli Tornberg Raimo Poutiainen Jukka Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Leivo Veli-Pekka Kyllönen Sari Räisänen Aki Mikkonen Ritva Lämpsä Jouni Huotari Panu Kyllönen Antero Suutari Eero Juntunen Hannu Sistonen Toivo Sarparanta Tiina Laatikainen Tuomas Toppinen Ari Leppänen Akseli Ojala Katriina Piirainen Raimo Oikarinen Markku Varimo Pertti Kiljunen Ella Ohtonen Helena Tartia-Jalonen Aila Heikkinen Tiina Aavakare Eila Partanen Minna Arffman Pasi Kilpeläinen Pasi Niva Teemu Keränen Silja Kemppainen Anne Huusko Päivi Niiranen Esa Karvinen Hanna Kemppainen Hannu VAS PS KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP PS PS PS PS PS VIHR VIHR VIHR VIHR VIHR KD 10

11 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Hatva Teuvo, pj. Piirainen Raimo, 1. vpj. Juntunen Hannu, 2. vpj. Paukkeri Tero Rantala Johanna Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Sistonen Toivo Aavakare Eila Ohtonen Helena Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Okkonen Arto Oikarinen Markku Käsmä Jouko Niemelä Paavo Ålander Tanja Määttä Susanna Räisänen Aki Rönty Markku Partanen Minna Kiljunen Ella Kemppainen Anne Tarkastuslautakunta Jäsenet Toppinen Ari, pj. Arffman Pasi, vpj. Kyllönen Sari Klemetti Kyösti Törrö Leena Henkilökohtaiset varajäsenet Leppänen Akseli Romppainen Mikko Mikkonen Ritva Lesonen Jouni Tartia-Jalonen Aila Keskusvaalilautakunta Jäsenet Latvakangas Osmo, pj. Komulainen Onerva, vpj. Kinnunen Kari Rönkkö Emilia Väisänen Antero Sivistyslautakunta Jäsenet Leivo Veli-Pekka, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Tornberg Raimo Seilonen Anne Laatikainen Tuomas Ojala Katriina Lämpsä Jouni Kyllönen Noora Meriläinen Timo Ohtonen Helena Kemppainen Anne Johanna Rantala, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Schroderus Antti 2. Niemi Jorma 3. Elfving Seppo 4. Immonen Marjatta 5. Ohinmaa Onerva Henkilökohtaiset varajäsenet Räisänen Aki Heikkinen Mika Bayraktar Nihat Kangasharju Marjo Leppänen Akseli Ahonen Pia Korkkonen Petja Talvi Katja Kääminen Teppo Kolli-Kauppinen Annamaija Karvinen Hanna Kokkonen Eemeli 11

12 Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Huusko Päivi, pj. ero > Jyrkäs Nina, pj, ero > Huusko Päivi, pj Karppinen Veli-Matti, vpj. Korhonen Eveliina Heikkinen Janne Juppi Tuula Klemetti Harri Enroth Paavo Hakkarainen Eija Haataja Atte Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja ero > Käsmä Jouko Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sirviö Jonna Jyrkäs Nina > Karvinen Hanna Heikkinen Mika Malin Marja Peltonen Lauri Huotari Teija Hynynen Evelyn Uurtomies Terje Partanen Minna Tolonen Iikka Koski Eetu Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Poutiainen Jukka Ålander Tanja Leinonen Markus Huotari Panu Seppänen Irja Kilpeläinen Pasi Kemppainen Kari Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi, ero >Jyrkäs Nina, ero Huusko Päivi, Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Nilsson Rebekka, nuvan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Malin Marja Pyy Mervi Ikonen Teemu Korhonen Eveliina Leinonen Voitto Hautajoki Antti Komulainen Onerva Pyy Markku Pesonen Mikko Huovilainen-Huotari Saristiina Jyrkäs Nina> Karvinen Hanna Kokkonen Eemeli Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Heikkinen Tiina Leinonen Voitto Ålander Tanja Lokka Jarmo Tervonen Jouni Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Tartia-Jalonen Aila Maunu Mikko Korhonen Eveliina Kinnunen Eero Huotari Veikko 12

13 Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Juntunen Maija Hyrynsalmen kunta Tolonen Helka Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Heikkinen Janne Kajaanin kaupunki Kangasharju Marjo Kajaanin kaupunki Korhonen Eila Kajaanin kaupunki Kilpeläinen Pasi Kajaanin kaupunki Tihinen Ari Kajaanin kaupunki Tervamäki Aimo, vpj. Kuhmon kaupunki Nikulainen Kari Kuhmon kaupunki Tolonen Ritva Paltamon kunta Luiro-Juntunen Tanja Paltamon kunta Kanniainen Mikko Puolangan kunta Nivakoski Markku Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Heikkinen Eineliisa Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Hakkarainen Ari Sotkamon kunta Matero Taina Suomussalmen kunta Seppänen Jukka Suomussalmen kunta Roivainen Jouko Vaalan kunta Virkkunen Reijo Vaalan kunta Ålander Tanja, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Määttä Susanna Haverinen Risto Kiljunen Ella Niiranen Esa Alanne Olga Tornberg-Karjalainen Mervi Heikkinen Pekka Kahl Helena, henkilöstön edustaja Ohtonen Helena, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Anttalainen Tommi Meriläinen Tomi Hujanen Kaisa Saukkonen Kari Heikkinen Tiina Kunnas Karl Aavakare Eila Miettinen Pauli Kemppainen Tuovi Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kivilahti Ritva Ahonen Helena Tölli Inna Korkkonen Petja Pokela Ilmari Jyrinki Mikko ero > Latvakangas Osmo Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Juutinen Eero, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Törrö Leena Koskelo Marko Mäkitupa Minna Parviainen Juuso Hongisto Anja Ovaska Pekka Syrjäkari Heidi Hyvönen Minna Rantalankila Sinikka ero > Kinnunen Joni 13

14 Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Väyrynen Pentti, pj. Alanne Olga, vpj. Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo (Sote), palv.käytt. edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Husu, Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Väyrynen Asta Karppinen Tarja Mäklin Jaana Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Leppänen Akseli Fonselius Päivi Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlqvist Pertti Hyttinen Marko Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Parviainen Heikki, pj. Juutinen Eero, vpj. Karjalainen Suvi Hakkarainen Eija Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Soininen Timo ero > Heikkinen Jussi Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Pyykkönen Pauli Niiranen Lauri Pöri Ursula Rissanen Helena Kähkönen Jari Sivonen Raimo Karjalainen Tommi 14

15 Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Tolonen Jari Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Aarnio Tuija Va. talousjohtaja Niittyviita Erja ( ) Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Tolonen Asta ( ) Sivonen Pekka ( ) Vs. henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Komulainen Jyrki ( ) Komulainen Jyrki ( ) Henkilöstösihteeri Tokkonen Paula Kehitysjohtaja Hämäläinen Risto Tietohallintopäällikkö Hyvönen Heikki Maahanmuuttajapalvelujen johtaja Vs. maahanmuuttajapalvelujen johtaja Komulainen Asta ( ) Piirainen Jukka ( ) Kaupunginteatterin johtaja Kinnunen Helka-Maria Kajaanin Mamsellin johtaja Vuorinen Tuija Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Haverinen Markku Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Tuominen Anssi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen taloussihteeri Pitkänen Anneli Kainuun ammattiopiston rehtori Sivonen Raimo Kajaanin lukion va. rehtori Nissinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Vs. talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Museonjohtaja Vuolijoen aluelautakunta Rehtori, aluelautakunnan esittelijä Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelupäällikkö Liikuntapäällikkö Johtava ympäristönsuojelutarkastaja Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Saari Mikko Orenius Mirja Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Mäkinen Antti Tervonen Kalevi Soininen Timo ( saakka) Heikkinen Jussi ( alkaen) Haverinen Markku Kauppinen Jari Kinnunen Jarmo Malinen Paula Nousiainen Matti Parviainen Anssi 15

16 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tuotanto lisääntyi vuonna 2018 laaja-alaisesti, mutta edellisvuotta hitaammin. Vuonna 2018 BKT:n arvioidaan kasvaneen 2,5 prosenttia. Vahva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostivat työllisten määrän 2,5 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,6 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvun arvioidaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin v. 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua, vaikka toimialoittain ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosi vuodelta eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Väestön ikääntyminen luo merkittäviä paineita julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää ikäsidonnaisia menoja, joiden rahoittamiseksi julkisen talouden näköpiirissä olevat tulot eivät tulevaisuudessa riitä. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Myös tuottavuuden varaan jäävän talouskasvun arvioidaan pysyvän vaimeana tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on siksi pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähde: VM Taloudellinen katsaus, talvi 2018 Kuntatalous Suomen talouden hyvä suhdannetilanne on kohentanut julkisen talouden tilaa kokonaisuudessa. Tästä huolimatta alustavien tilinpäätösarvioiden 2018 mukaan kuntatalouden tila heikkeni dramaattisesti edellisvuodesta. Noin kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista eli 196 kuntaa teki negatiivisen tuloksen. Heikko tulos johtui siitä, että toimintamenot kasvoivat yli kolme prosenttia ja verotulot sekä valtion osuudet laskivat samanaikaisesti. Verotulot laskivat -0,5 prosenttia, mikä johtui mm. poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon v kohdistuneesta suuresta kertaerästä. Henkilöasiakkaille palautettiin veroja yli 250 miljoona enemmän kunnallisveroja verrattuna vuoteen Valtionosuudet vähenivät koko kuntakentässä yhteensä -0,6 prosenttia kilpailukykysopimukseen liittyvien valtionosuuksien leikkausten vuoksi. 16

17 Alustavien arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2018 noin 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista noin 99 prosenttia. Kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2018 yli 1,2 mrd. euroa eli lähes 32 prosenttia. Huonon tuloksen taustalla on kuntien kehityksen eriytymistä. Ilman Helsingin, Espoon ja Vantaan positiivista tulosta, Manner-Suomen kuntien tulos olisi lähes 500 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos ollut 2000-luvulla vain muutama vuotena heikompi. Tarkemmat kuntien tilinpäätösluvut 2018 valmistuvat kevään aikana. Kuntien toimintamenojen kasvu johtui pääasiassa siitä, että henkilöstömenot kääntyivät neljän vuoden supistumisen jälkeen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattivat myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistui vuodelle 2018.Menojen kasvua lisäsivät myös väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, päivähoitomaksujen alentaminen, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu. Alustavien arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi lähes miljardi euroa. Edellisvuonna lainakanta väheni. Kuntien velka on käytetty lähes yksinomaan investointeihin. Aiemmin arvioitu syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta oli vain noin 610 milj. euroa. Useat kunnat ovat kuitenkin joutuneet ottamaan viime vuonna velkaa myös käyttötalousmenoihinsa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on alustavien arvioiden mukaan 38 kuntaa. Kuntayhtymissä lainakanta lähti kasvuun, johtuen useista suurista sairaalainvestoinneista. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuminen ja siirtyminen tulevaisuuteen tuo tulevina vuosina lisää epävarmuutta kuntakenttään. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma vuodelle 2019; Kuntaliitto, 2019, Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 17

18 Maakunta- ja sote-uudistus Pääministeri Juha Sipilä pyysi 8. maaliskuuta hallituksensa eroa. Hallituksen eronpyynnön vuoksi maakuntaja sote-uudistuksen jatkovalmistelu keskeytettiin ja jäljellä oleva työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä. Tuleva hallitus tekee ratkaisut myös tehdyn työn hyödyntämisestä. Menneellä hallituskaudella on tehty laajaa valmistelutyötä kaikissa maakunnissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän haasteet eivät kuitenkaan ole hävinneet: palvelujen yhteensovittaminen toteutuu heikosti ja palvelujen saatavuudessa on ongelmia, kustannukset kasvavat ja väestö vanhenee. Nykytilanne ei ole yhdenvertainen kansalaisten palvelutarpeiden suhteen. Asiantuntijoilla on laaja yhteinen ymmärrys siitä, että palvelut tulisi järjestää nykyistä suuremmilla alueilla. Perustuslakivaliokunta on antanut sosiaali- terveydenhuollon uudistamiseen liittyen viisi lausuntoa, jotka toimivat pohjana mahdolliselle jatkotyölle. Lähde: alueuudistus.fi Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2018 lopussa ( vuonna 2017). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 874 hengellä eli 1,2 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli Kainuussa 472 (465) pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 551 (509) henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 149 (146) henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut eli 660 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa Asukasluku väheni edellisvuodesta 261 (-282 vuonna 2017) hengellä. Väestökehitys Lähde Tilastokeskus 18

19 Työllisyys Kainuun työttömyys laski viime vuodesta 19 %. Tätä nopeampaa lasku oli vain Pirkanmaalla, jossa työttömiä työnhakijoita oli 21 % viimevuotista vähemmän. Keskimäärin työttömiä oli koko maassa 13 % vuoden 2017 joulukuuta vähemmän ja muutos vaihteli ELY-alueittain 9:stä 21 prosenttiin. Työttömyys laski sekä Kehys-Kainuussa että Kajaanin seutukunnassa samaa vauhtia. Joulukuussa 2018 Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita (4 638 vuonna 2017), heistä (2 235) oli kajaanilaisia. Kainuulaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 868 henkilöllä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 402 henkilöllä. 19

20 Pitkäaikaistyöttömyys laski Kainuussa edelleen muuta työttömyyttä nopeammin, mutta vauhti hidastui vuoden aikana kuten kokonaistyöttömyydenkin alenemisessa. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni Kainuussa neljänneksellä. Joulukuussa 2018 Kainuussa oli pitkäaikaistyöttömiä 765 (1 071 vuonna 2017). Kajaanilaisia pitkäaikaistyöttömiä oli 410. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 306 henkilöllä, heistä 132 oli kajaanilaisia. Pitkään työttömän olleiden nopeaa vähenemistä selittää osittain ikärakenne, sillä pitkäaikaistyöttömistä 34 % on yli 60-vuotiaita ja suurimmat muutokset ovat juuri vanhimmissa ikäryhmissä. Myös nuorten työttömyys laski muita nopeammin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömistä työhakijoita oli 503 eli 16,5 % työvoimasta. Nuorisotyöttömyys keskittyy Kajaaniin, jossa alle 25-vuotiaiden osuus koko Kainuun nuorista työttömistä on 67 %. Kainuun TE-toimiston erilaisissa palveluissa olevien määrä väheni yli tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna.palkkatuella kunta- ja yksityissektorilla sekä valtiolle työllistettyinä oli liki sata enemmän kuin vuosi sitten. Vastaavasti työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun osallistuneiden määrä laski 23 % viime vuodesta. Yhä enemmän yrityksillä on pulaa työvoimasta, kun tarjolla olevan työvoiman osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. TE-toimistossa oli vuoden lopussa avoinna 762 työpaikkaa, joka on 77 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisesti avoinna oli runsaasti rakentamisen sekä prosessi- ja kuljetusalan työpaikkoja. Avoimista työpaikoista 90 % sijoittuu Kajaanin seutukunnan alueelle.te-toimiston kautta on kuitenkin haettavana vain osa avoinna olevista työpaikoista. Iso osa Kainuunkin työpaikoista täytetään henkilöstöpalvelualan yritysten kautta. Yritystoiminta Vuosi 2017 oli yritystoiminnan kasvun aikaa Kajaanin seudulla. Kasvu jatkui 2018, mutta syksyn aikana kasvuodotukset muuttuivat varovaisemmiksi. Kevään pk-yritysbarometrissä seudun suhdanneodotusten saldoluku oli erittäin korkea +53, mutta syksyn barometrissä jo paljon pienempi, +21. Myös koko maan saldoluku oli syksyllä selvästi pienempi +27, kun se keväällä oli vielä +35. Kajaanin seudun ero Kehys-Kainuuseen säilyi, kun siellä saldoluvut olivat negatiivisia. TEM kuitenkin arvioi, että myönteinen suhdannekehitys vaikut- 20

21 taisi jatkuvan samanlaisena seuraavan vuoden ajan. Yritysperustanta parani edellisvuoden 33 uuden yrityksen nettolisäyksestä 44 uuteen yritykseen. Tilastokeskuksen yritystoiminnan vuoteen 2016 saakka ulottuvat tilastotiedot kertoivat yritystyöpaikkojen merkittävästä kasvusta Kajaanissa, 300 työpaikkaa lisää vuoteen 2015 verrattuna. Tilastokeskuksen Kainuun Liitolle tuottama maakunnan avainklustereiden suhdannetieto ulottuu heinäkuuhun Sen mukaan henkilöstömäärä kasvoi kaikilla seurattavilla toimialoilla vuoden 2018 alkupuolella. Matkailuklusterissa henkilöstömäärä kasvoi eniten, yli 11 prosenttia. Hyvään lähes 9 prosentin kasvuun pääsi myös ICT- ja elektroniikkaklusteri, joka on leimallisesti kajaanilainen toimiala. Liikevaihdossa kaivannaistoiminta oli omaa luokkaansa yli 60 prosentin kasvulla, mutta aiempi henkilöstömäärän kova kasvu hiipui vain 1,6 prosenttiin. Metsäalan liikevaihto nousi toiseksi eniten Kainuun kärkitoimialoista. Terrafame Oy:n toiminta vaikuttavaa voimakkaasti koko aluetalouteen sekä paljon Kajaaniin. Tehdas tarjoaa työpaikan sadoille kajaanilaisille. Yhtiön kehitys vaikuttaa jatkuvan myönteisenä, tuotannon ylösajoa ja kannattavuuden parantamista jatketaan. Terrafame on toteuttanut useita investointeja tuottavuuden parantamiseksi ja kapasiteetin kasvattamiseksi. Akkukemikaalitehtaan osalta suunnittelu on edennyt toteutusvaiheeseen. Tehdas voisi käynnistyä v. 2020, jolloin sinne avautuu merkittävä määrä uusia työpaikkoja. Uraanin ja harvinaisten maametallien talteenottoa tutkitaan kaivosalueella. Metalliteollisuudessa kiskokalustovalmistaja Transtech Oy on merkittävä maakunnan kasvun veturi. Yritys on saanut suuria tilauksia. Yritys rekrytoi jatkuvasti uutta työvoimaa Otanmäen tehtaalle. Yritys tarvitsee erilaisia tekniikan alan ammattilaisia, kuten hitsaajia ja asentajia sekä työnjohtajia. Työvoiman saatavuusongelmat ja kilpailu työntekijöistä nousevatkin esiin erityisesti metallialalla. Matkailun hyvä vire ja liikevaihdon kasvu jatkuvat. Alalle on tehty uusia investointeja, mikä luo edellytyksiä kasvun jatkumiselle. Matkailussa panostetaan kansainvälisen matkailun lisäämiseen. Vuokatin alue tarjoaa erinomaiset puitteet urheiluun ja liikkumiseen keskittyvälle matkailulle. Perinteisen vahvan ja globaalin elektroniikka- ja ICT-alan yritystoiminnan rinnalle Kajaaniin on muodostunut pelialan keskittymä ja alan yritysten kasvu on nopeaa. Työvoiman kysyntä on vilkasta ja yritysten henkilöstö on kansainvälistä. Pelialan kasvu jatkuu lähitulevaisuudessa ja hyötypelien kehittäminen luo koko ajan uusia mahdollisuuksia. Yritysten kehittymistä tukee yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Metsätaloudessa on pitkästä aikaa markkinalähtöinen kasvubuumi. Varsinkin selluteollisuuden vienti vetää ja tuotteiden markkinahinnat ovat erityisen korkeat. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteilla on myös hyvä kysyntä ensimmäisen vuosipuoliskon hakkuut olivat ennätystasolla. Metsätalouden hyvä vire näkyy Kainuussa vaikka alan suuret investoinnit ja tuotantolaitokset sijaitsevatkin kauempana. Monessa tapauksessa puunkorjuun pullonkaulaksi on muodostumassa ammattitaitoisen henkilöstön saanti. Maatalouden rakennemuutos jatkuu Kainuussa. Tilamäärien arvioidaan vähenevän lähivuosina 3 5 prosentin vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa samalla kun tilakoot kasvavat. Maidontuotanto on säilynyt kasvu-uralla vaikka maidontuottajien määrä on alentunut. Maatalouden kannattavuus on kuitenkin edelleen heikkoa. Keskittyneen kaupan hintakilpailu painaa tuottajahintoja. Kainuun uuden sairaalan rakentaminen eteni ja työllisti laajasti kainuulaisia alihankkijoita ja rakentajia. Asuntorakentaminen oli edelleen melko vähäistä, mutta keskustassa lähti kuitenkin liikkeelle kerrostalohankkeita. Myönteistä oli yksityisen toimitilarakentamisen vilkkaus, erityisesti useat investoinnit Petäisenniskan yritysalueella. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste säilyi hyvänä. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen näkyi edelleen. Ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Kaupunkikeskustan perinteinen kivijalkakauppa kärsii murroksesta, jota myös muut kaupungit kokevat laajasti. Venäläisten ostovoima kasvoi uudelleen jonkin verran. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi ostovoiman lisäämistä kampanjalla Kostamuksessa ja mediamarkkinoinnilla Vuokatissa. 21

22 Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Palvelualalla Kajaanissakin terveys- ja sosiaalipalvelujen yritystoiminta kasvaa, ja se näkyy myös yksityisinä investointeina hoiva- ja palvelurakentamiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yli 600 henkeä. KaiPr on toteuttanut sotilasläänien lakkaamisen jälkeen saamansa laajan aluetoimistojen vastuualueen ylläpitoa sekä valtakunnallisia tehtäviään. Talouskasvu ja yritystoiminnan hyvä kehitys on johtanut siihen, että yhä useammilla aloilla voidaan puhua jo työvoimapulasta. Yritysten rekrytointiongelmat ovat Kainuussa korkeimpia koko maassa, kun työmarkkinoille ei tule riittävästi uusia ikäluokkia. Pahimmillaan rekrytointiongelmat muodostuvat esteeksi kainuulaisten yritysten kasvulle. Yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta, ei yksin Kainuussa, vaan koko maan tasolla. Rekrytointihaasteisiin on eri tavoin etsitty ratkaisuja. Yksi niistä on alueen siltasopimus valtion kanssa. Eräs ratkaisu tulee olemaan rekrytointi ulkomailta, johon on käynnistymässä toimenpiteitä. Ammattibarometrin mukaan Kainuun työmarkkinoilla on yhä edelleen eniten pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Teollisuudessa tarvittavia osaajia ei myöskään ole riittävästi. Erityisesti hitsaajista, ohutlevysepistä ja koneistajista, sähkö- ja automaatioinsinööreistä sekä työnjohtajista on pulaa. Puhdistuspalvelualan työpaikkoihin on vaikeaa saada tekijöitä ja osaavaa työvoimaa, samoin ravintola-alalle. ICT-alalla on pulaa ohjelmoijista. Lähteet: Suomen Yrittäjät, PK-yritysbarometrit 2018 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/

23 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Kajaanin tuloveroprosentti oli 21 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Kiinteistöveroprosentit pysyivät myös 2017 tasossa. Verotulot vähenivät 3 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoa alensivat mm. poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset ja kaupungin jako-osuuden tarkistus. Henkilöasiakkaille palautettiin veroja yhteensä yli 4 miljoona euroa enemmän verrattuna vuoteen Yhteisöverot pienenivät 0,3 miljoonaa euroa johtuen yhteisöveron vuoden 2017 suuresta kertaerästä. Kiinteistöverot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa rakennus- ja huoneistorekisteritietoja tarkistusprojektin yhteydessä tehtyjen verotusarvojen korjausten ansiosta. Projekti jatkuu edelleen vuosina Valtionosuudet vähenivät koko kuntakentässä yhteensä -0,6 prosenttia kilpailukykysopimukseen liittyvien valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Kajaanin kaupungin valtionosuuksien kasvu 0,6 miljoonalla eurolla johtui lukion ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien kasvusta. Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen myötä rahoitusjärjestelmä muuttui entiseen verrattuna täysin. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus viedään läpi vaiheittain vuosina Vuonna 2022 perusrahoituksen osuus tippuu 50 prosenttiin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 35 prosenttiin ja vaikuttavuusrahoitus 15 prosenttiin. Muutos tuo liikelaitokselle myös jatkossa haastetta rahoituksen ennakointiin ja talousarvion laadintaprosessiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutettiin alkaen siten, että pieni - ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennettiin siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lain muutos aiheutti Kajaanin kaupungille euron menetykset. Toimintatuottoja paransi kaupungin Loiste Lämpö Oy:n osakkeiden myynnistä Loiste Energia Oy:lle saatu myyntivoitto 1,6 miljoonaa euroa. Rahoitus- ja korkotuottojen toteuma oli 0,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Vuonna 2018 Loiste Lämpö Oy maksoi kaupungille osinkoja yhteensä 1,5 milj. euroa. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kaupungin asiantuntija/esimiestasolla tapahtui vuoden aikana olennaisia muutoksia; uusi tietohallintopäällikkö aloitti lukien, uusi talousjohtaja lukien, uusi henkilöstöjohtaja lukien, uusi tekninen johtaja lukien ja uusi markkinointipäällikkö aloitti lukien. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajana on toiminut vuoden 2017 alusta lukien Kunnan Taitoa Oy. Taloushallinnon järjestelmä perustuu Kuntien Tieran Oy:n toimittamaan TIERA-ERP järjestelmään. Vuoden 2018 alusta lukien henkilöstöhallinnon järjestelmänä on käytetty CGI:n toimittamaa Populus HRM - tietojärjestelmää. Loppuvuodesta otimme käyttöön raportointia helpottavat Kuntien Taitoa Oy:n toimittamat Saaga talous- ja henkilöstöraportoinnin moduulit. 23

24 1.2.5 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2018 Kajaanin kaupungin tulos toteutui alijäämäisenä 12,2 miljoonaa euroa. Tämä on alkuperäistä talousarviota 10 miljoonaa euroa huonompi. Kaupungin omatoiminnan osalta budjetti toteutui suunniteltua paremmin. Alijäämästä 11 miljoonaa euroa johtui Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Kainuun sote kuntayhtymän kokonaismenojen kasvu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 16,5 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia. Samanaikaisesti Kainuun kuntien yhteenlaskettu verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot vähenivät 4,5 miljoonalla eurolla. Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2018 on alustavien arvioiden mukaan yli 25 miljoonaa euroa. Kainuun kunnista vuosikate oli negatiivinen Suomussalmella, Sotkamolla ja Ristijärvellä. Kajaanin kaupungin kuluvan vuoden 2019 talousarvio on alijäämäinen - 1,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosien osalta talousarviota laadittaessa oletettiin, että talous saadaan tasapainoon. Tässä oleellisena tekijänä arvioitiin olevan maakuntauudistuksen ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysmenojen siirtyminen valtion vastuulle. Kuluvana vuonna valtionosuudet pienenevät 2,5 miljoonaa euroa, mutta verotulojen odotetaan kasvavan 7,6 miljoonaa euroa. Kainuun soten maksuosuuteen on talousarviossa varattu 130 miljoonaa euroa. Tämä on 7,7 miljoonaa euroa pienempi kuin 2018 tilinpäätöksessä toteutunut, joten on hyvin todennäköistä, että Kainuun sote ei pysty vähentämään kulujaan siten, että sen oma talousarvio ja siten myös kaupungin talousarvio toteutuisivat suunnitellulla tavalla. Tästä johtuen Kajaanin kaupungin kuluvan vuoden tilinpäätös tulee olemaan noin miljoonaa euroa alijäämäinen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kokonaisuutena huolenaiheena tulevina vuosina Kainuussa ja Kajaanin kaupungissa on sosiaali- ja terveysmenojen kasvu tulopohjan kasvua nopeammin sekä aleneva väestökehitys ja valtion rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät. Rahoitusmarkkinoilla matalien korkojen ajan oletetaan jatkuvan ainakin vielä kuluvan vuoden ajan, mutta tulevaan korkojen nousuun on myös syytä varautua. Talouskasvun hiipuminen yritysten heikentyneet tulevaisuuden näkymät vaikuttavat myös kaupungin talouden tulevaan kehitykseen. Tulevan talouskehityksen pullonkaulaksi voi myös muodostua puute osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan tai kuntayhtymän taseeseen on kertynyt alijäämää. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Alijäämän kattamista koskevista yksilöidyistä toimenpiteistä päätetään taloussuunnitelmassa eikä erillistä toimenpideohjelmaa vaadita. Taloussuunnitelman tasapainoa arvioitaessa otetaan huomioon taseeseen kertyneet ylijäämät. Vaikka kaupungin taseessa on tällä hetkellä ylijäämiä, ne eivät riitä kattamaan jatkuvaa talouden epätasapainoa. Kaupunki käynnistää kuluvana vuonna talouden tasapainottamiseen liittyvän suunnittelun. Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä kaupunkikonsernin talous on menojen ja tulojen osalta tasapainossa. Tähän liittyen Kainuun kuntien ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on myös yhdessä laadittava kuntayhtymän talouden tasapainottamistoimenpiteet. Toimenpiteet sisältävät kuntakohtaiseen palvelurakenteeseen liittyvät uudistukset ja tuloperusteiden muutokset. Vuonna 2021 voimaan tulevaksi suunniteltu maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus siirtyy jälleen kerran vuosiksi eteenpäin. Eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus linjaa uudelleen maakunta- ja sote-uudistuksen tarpeen, tavoitteet ja aikataulut. 24

25 Näin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu säilyy toistaiseksi edelleen kuntien vastuulla. Kainuussa tehtävä on annettu perussopimuksella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kuntayhtymän toimintaan sisältyy erikoissairaanhoitolain mukainen Kainuun sairaanhoitopiiri, kehitysvammaisten erityishuoltolain mukainen Kainuun erityishuoltopiiri ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Puolangan kunta on osajäsen, joka ostaa erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon erityishuoltopiirin ja ympäristöterveydenhuollon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely käynnistyy, mikäli kuntalaissa esitetyt edellytykset täyttyvät. Menettelyssä kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Arviointimenettely käynnistyy, mikäli: - - Kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden. Kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat: 1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen. 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. 3. Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. KAJAANI-KONSERNI JA KAJAANIN KAUPUNKI Taseeseen kertyneet yli/alijäämät Kajaanin kaupunki milj. 57,3 69,6 70,5 Kajaani-konserni milj. 72,3 83,1 81,3 Kajaani-konserni /asukas Kajaani-konserni vuosikate milj. 28,70 44,70 43,80 Tuloveroprosentti Kajaani Kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 19,86 19,90 19,85 Konsernin lainamäärä /asukas Kajaani-konserni Kaikkien kuntakonsernien keskimääräinen lainamäärä Kajaani-konserni suhteellinen valkaantuneisuus % 101,5 90,6 84,6 Asukasmäärä vuoden lopussa

26 1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma ( ) on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisinä painotuksina työyhteisössä, työtavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat yleiset muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muuttuminen edellyttää työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä periaatteellisia linjauksia. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen työyhteisö. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta puolin ja toisin. Henkilöstöohjelmassa painotetaan henkilöstösuunnittelua sekä aktiivisen tuen merkitystä työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn alentuessa. Toimialat ja liikelaitokset laativat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus vuosille Kajaani-sopimus oli voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat sopineet henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaani-sopimus tarkoittaa sopimuksen osapuolten yhteistyötä henkilöstöohjelmaan, talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten sekä tuloksellisuutta koskevien suositusten käytännön toteutuksen yhteydessä. Kaupunki työnantajana järjestää työntekijöilleen kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, palkallisen kuntoutuksen KIILA-kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Toimintoja kehitetään edelleen. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on pyritty toteuttamaan kaupungissa henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen mukaisesti työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikattiin 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. KIKY-sopimuksella oli vaikutusta myös vuoden 2018 henkilöstömenoihin. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen 26

27 järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa selvitetään vuosittain, voidaanko avoimeksi tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskettanut lähinnä Kajaanin koulutusliikelaitoksesta ytmenettelyn kautta irtisanottuja. 27

28 Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot , ,25 * Henkilöstökorvaukset , ,39 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,86 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,95 * Muut henkilösivukulut , ,64 Henkilösivukulut yhteensä , ,59 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,45 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,57 Henkilöstökulut yhteensä , ,02 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,45 * Henkilöstökorvaukset , ,69 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,76 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,05 * Muut henkilösivukulut , ,03 Henkilösivukulut yhteensä , ,08 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,84 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,84 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,09 * Henkilöstökorvaukset , ,09 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,00 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,43 * Muut henkilösivukulut , ,35 Henkilösivukulut yhteensä , ,78 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,78 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,78 28

29 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,61 * Henkilöstökorvaukset , ,96 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,65 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,06 * Muut henkilösivukulut , ,13 Henkilösivukulut yhteensä , ,19 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,84 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,84 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Palkat ja palkkiot , ,97 * Henkilöstökorvaukset , ,70 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,27 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,02 * Muut henkilösivukulut , ,60 Henkilösivukulut yhteensä , ,62 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,89 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,89 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot , ,37 * Henkilöstökorvaukset , ,83 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,54 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,51 * Muut henkilösivukulut , ,75 Henkilösivukulut yhteensä , ,26 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,80 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,57 Henkilöstökulut yhteensä , ,37 Henkilöstökulut kokonaisuudessaan kasvoivat vain 0,4 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpana syynä tähän oli henkilösivukulujen pieneneminen 0,7 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Palkat ja palkkiot kasvoivat koko kaupungin osalta 1,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää sopimusten mukaisen kertaerän, joka kirjattiin ja maksettiin joulukuussa Koulutusliikelaitoksen henkilöstökulut vähenivät 1,4 miljoonaa euroa ja peruskaupungin henkilöstökulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa. 29

30 HTV-muutokset Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat Tammikuu - joulukuu Tammi - joulukuu Tulosalueittain Vaki- Määrä- Työllis- Yhteensä Yhteensä tuiset aikaiset tetyt Kaupunginhallitus, projektit 3 3 3,1-0,1 Keskushallinto 57,8 6,8 0,9 65,5 59,9 5,6 Maahanmuuttajapalvelut 12 1,8 13,8 15,9-2,1 Sivistyslautakunta 1,9 1,9 2-0,1 Varhaiskasvatus 258,2 70,4 0, Perusopetus ja nuorisopalvelut 320,8 75 2,4 398,2 384,2 14 Kulttuuripalvelut 43,3 1,6 0,8 45,7 46,1-0,4 Kaukametsä 44,5 51, ,6-2,6 Tekninen lautakunta 2,9 0,3 3,2 2,9 0,3 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 28,8 2,3 31,1 32,8-1,7 Kunnallistekniikka ja liikunta 62,4 7,3 0,2 69,9 69,3 0,6 Tilakeskus 43,8 3,1 0,2 47,1 52,6-5,5 Kainuun pelastuslaitos 55 15,7 70,7 67,6 3,1 Tukityöllistäminen 45,9 45,9 40,3 5,6 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Kaupunki yhteensä 934,4 235,8 50, ,5 30,5 Ero Kajaanin Vesi -liikelaitos 18,3 1,9 20,2 20 0,2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos ,4 5, ,4 6,6 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 44,4 14,5 0,4 59,3 58,3 1 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 251,6 27,8 0,4 279,8 308,8-29 Liikelaitokset yhteensä 492,3 100,6 6,4 599,3 620,5-21,2 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1426,7 336,4 57,2 1820, ,3 v opiskelijoiden kesätyö sisältyy toimialojen lukuihin. Peruskaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketussa HTV:ssa oli lisäystä 9,3 HTV:a edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskaupungin osalta henkilöstön määrä kasvoi 30,5 HTV:a. Lisäystä tapahtui keskushallinnossa 5,6 HTV:a ja varhaiskasvatuksessa 16 HTV:a sekä perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa 14 HTV:a. Lisäystä oli myös pelastuslaitoksella 3,1 HTV:a ja tukityöllistämisen osalta 5,6 HTV:a. Suurinta vähennystä henkilöstössä tapahtui tilakeskuksessa -5,5 HTV:a ja maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminta -tulosalueella -1,7 HTV:a. Henkilöstön rekrytoinnissa on kulloinkin arvioitu todellinen rekrytoinnin tarve. Kajaanin Mamsellin henkilövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 240,0 HTV:a, jossa kasvua edellisestä vuodesta on 6,6 HTV:n verran. Työntekijöistä 178 toimi toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, 56,4 määräaikaisissa työsuhteissa ja työllistettyjä työntekijöitä oli 5,6 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Uusia työntekijöitä on tarvittu muun muassa pitkistä sairauslomista johtuviin sijaisuuksiin sekä vuokratyövoiman käytön ja alihankinnan vaihtamisesta Mamsellin omaksi palvelutuotannoksi. Sote-palvelutuotannosta luopumisen vuoksi Mamsellista ei ole tehty toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, mikä osaltaan on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden määrää. 30

31 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksessa käytiin vuonna 2017 Kainuun ammattiopiston osalta YTneuvottelut, jotka liittyivät valtion suorittamiin isoihin koulutusleikkauksiin. Vuodelle 2018 heijastui käydystä YT-prosessista monenlaista jälkihoitoa ja tasapainottamista, jotka liittyivät esim. viranhaltijoiden takaisinottovelvollisuuteen. KAO:n palvelussuhteiden määrä on vaihdellut jonkin verran kuukausittain, mutta vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta 2019 henkilöstömäärä on vakiintumassa vuoden 2017 lopussa olleelle tasolle. Henkilöstömäärän vähentämistä ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa. 31

32 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2018 mutta samanaikaisesti kuntien talous heikkeni dramaattisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen sekä julkiseen talouteen edelleenkin liittyvät rakenteelliset ongelmat lisäävät tulevien vuosien epävarmuutta. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen merkittävä korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut on kuitenkin voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen yllättävä suuri kasvu vuonna 2018, aiheuttaa suurta huolta koko Kainuun kuntakentässä. Mikäli sosiaali- ja terveysmenojen kasvu jatkuu yhtä voimakkaana myös tulevina vuosina tarkoittaa se sitä, että muista kaupungin ja kuntien toiminnoista joudutaan tinkimään. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeino- ja väestörakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden ja metalliteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin mutta myös mahdollisuuden alueen elinkeinoelämälle ja sitä kautta Kajaanin kaupungille. Yritysten rekrytointiongelmat ovat Kainuussa korkeimpia koko maassa, koska työmarkkinoille ei tule riittävästi uusia ikäluokkia. Pahimmillaan rekrytointiongelmat muodostuvat esteeksi kainuulaisten yritysten kasvulle. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi väestön vähentymisen vuoksi reaalisesti laskevat. Henkilöstön suuri eläköityminen aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia myös tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. Kaupungin hankintatoimeen ja erityisesti ostoprosessiin liittyy tunnistettuja riskejä, joihin kohdennetaan tehdyn sisäisen tarkastuksen raportoinnin mukaisesti kehittämistoimenpiteitä. 32

33 Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun liittyvät riskit, kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on varautunut suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. 33

34 1.2.8 Ympäristöasiat Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta Ympäristötilinpäätös vuodelta 2018 Kohde Tuotot Kulut, Investoinnit, Ulkoilman- ja ilmaston suojelu Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta Hulevesien hallinta Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1048 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 124 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 137 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 28 Asukasluku (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehtiin sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus oli voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllinen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, jonka mukaiset tarkastukset ovat maksullisia. Muista tarkastuksista ei voi periä maksua. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee maksutuloja ympäristölupamaksuista. Määräaikaistarkastukset vuonna 2018 suunniteltiin tehtäväksi 23, joista 21 saatiin tehtyä. Valvontasuunnitelmaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröityjä kohteita oli vuonna 2018 yhteensä 81. Ympäristönsuojeluyksikölle kuuluu myös maa-ainesten ottolupien valvota. Vuosittain tarkastettavia maaainesten ottoalueita on tällä hetkellä Kajaanin alueella 20 kpl. Valvonnasta peritään ympäristöteknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen vuotuiseen ottomäärään perustuva maksu. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on tullut Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat saaneet hankkeen neuvojalta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. Lupien ja tarkastusten lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö valmistelee lausuntoja muille viranomaisille, erityisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Kainuun ELY-keskukselle. Ympäristönsuojelun asiantuntijat 34

35 ovat mukana erilaisissa ympäristönsuojeluun liittyvissä hankkeissa ympäristöteknisellä toimialalla mutta myös muiden hallintokuntien, liikelaitosten, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen sekä pohjavedenoton kuukausittain seurattavat 96 maksimiottomäärät. Yhteistyössä Kajaanin Veden, Kajaanin kaupungin ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa laadittiin vuonna 2018 suojelusuunnitelma Kajaanin toiseksi tärkeimmälle Koutaniemen pohjavesialueelle. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2018 viemäriosuuskuntien jätevesiä m 3 ja laskutti niistä ,55 euroa (alv 0 %). Teollisuusjätevesisopimusten alaisia teollisuusjätevesiä vastaanotettiin m 3 ja niistä laskutettiin ,36 (alv 0 %). Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin m 3 ja niistä laskutettiin ,75 euroa (alv 0 %). Ympäristönsuojelun suoritetietoja Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Kaavoituksella ja liikennejärjestelmien suunnittelulla pyritään tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. Kaupunginlammen alueella jatkettiin alueella aiemmin sijainneen sahan maaperään aiheuttamien päästöjen laajuuden selvittämistä. Selvityksiä laajennettiin Mainuantien yli Ämmänpuronpuiston puolelle, jossa sahan lautatarhat ovat sijainneet. Selvitysten perusteella alueen pintamaassa on pieniä pitoisuuksia dioksiini- ja furaaniyhdisteitä, jotka ovat peräisin sahan puutavaran käsittelyyn käyttämistä sinistymisenestoaineista. Alueen kunnostaminen suunnitellaan Ämmänpuronpuiston puistosuunnitelmassa keväällä Kaupunginlammenkentän osalta kunnostustyö tehtiin monitoimikentän rakentamisen yhteydessä vuoden 2018 aikana. Kunnostus tehtiin pääosin peittämällä haitta-ainepitoiset maat puhtailla pintamailla. Alueelle jäi siten käytön rajoituksia, eikä sitä voida myöhemminkään ottaa asumiskäyttöön ilman alueen maaperän puhdistamista. Alueen nykyisessä käytössä maaperässä olevat pitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Kaupunginlammenkentän rakentamisen yhteydessä löytyi vähäisessä määrin öljyisiä maaaineksia. Alue puhdistettiin poistamalla pilaantuneet maa-ainekset ja korvaamalla ne puhtailla. Kajaanihallin viereisen salaojalinjan osalta maaperään jäi kuitenkin vielä pieniä pitoisuuksia, joiden kulkeutumista salaojalinjaan tarkkaillaan siiviläkaivoista otettavilla vesinäytteillä ja tarvittaessa puhdistustyötä jatketaan kesällä Laskeutusaltaan rakentaminen Maaston kaatopaikan salaojan päähän siirtyi toteutettavaksi vuoden 2019 keväänä. Samalla on tarkoitus uusia kolmiomittauspato. Rakentamisen siirtymisellä ei ole vaikutusta kaatopaikan suotovesien seurantaan salaojasta tai pohjavesiputkista. Lisäksi öljyllä pilaantuneita maa-aineksia puhdistettiin kaupungin omistamilla tonteilla ja yleisillä alueilla Kasarminkadulla ja Hoikankadulla. Alueiden kunnostamisesta ei tullut kaupungille kustannuksia. 35

36 1.2.9 Muut ei-taloudelliset asiat Kirjanpitolain 3a luvun mukaisesti toimintakertomuksessa annetaan tiedot siitä, miten kunta huolehtii korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusasioista. Tiedot annetaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Useat tutkimukset osoittavat, että korruptiota ja lahjontaa esiintyy myös suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tutkimusten mukaan keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Korruptio ilmenee usein epäeettisten etuuksien antamisena tai ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Kuntaliitto on aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa työskentelyssä. Tavoitteena on lisätä eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja avointa toimintaa ja päätöksentekoa kunnallishallinnossa. Kuntaliitto laatii eettiset ohjeet sekä muita toimialakohtaisia ohjeita kuntien käyttöön. Kajaanin kaupunki noudattaa omassa ohjeistuksessaan Kuntaliiton mallisääntöjä ja ohjeita. Kaupungin ohjeet ja säännöt löytyvät intranetistä ja ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Virkarikoksista, mukaan lukien lahjusrikokset, säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikoslain 40 luvun lahjusrikossäännökset koskevat kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kunnan työntekijän yleisistä velvollisuuksista säädetään työsopimuslain 3 luvun 1 :ssä, jonka nojalla työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Kunnan säännöissä ja ohjeissa on perusteena toimiminen lakien mukaisesti ja mahdollisimman avoimesti sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupungin omalle henkilöstölle järjestetään säännöllisesti valmennusta ja koulutusta ohjeistukseen sekä sääntöihin liittyvissä asioissa. Kaupungin kaikki julkiset luottamuselinten ja viranhaltijoiden päätökset löytyvät kaupungin internetsivuilta. Hankintoihin liittyen järjestetään erillisiä infotilaisuuksia, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat voivat osallistua. Sisäistä valvontaa ja erityisesti sisäistä tarkastusta on viime vuoden aikana lisätty. Sisäistä tarkastusta ostetaan ostopalveluna KPMG Oy:ltä. Sisäinen tarkastus tehtiin vuonna 2018 hankintatoimesta ja siihen liittyvät toimenpiteet toteutetaan vuosien aikana. Vuonna 2019 sisäinen tarkastus kohdistuu tietoturvaan ja tietosuojaan. Lisäksi tavoitteena on valmistella kaupungille omat eettiset ohjeet. Kaupunki on myös sitoutunut kehittämään toiminnassaan ns. avointa dataa. Datan avaaminen kaikkien käyttöön lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä, tilivelvollisuutta ja korruption ehkäisyä, julkisten organisaatioiden toiminnan tehokkuutta sekä mahdollisuutta nykyistä parempiin päätöksiin niin ihmisten arjessa kuin yrityksissäkin. Ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset kaupunki on ohjeistanut Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmassa vuosille Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Sukupuolten tasa-arvo ja kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta. 36

37 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Kajaanin kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Kajaanin kaupungissa yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan Sisäisen valvonnan osatekijät jaotellaan Kajaanin kaupungissa seuraavasti: 1. päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta, 2. henkilöstöasioiden sisäinen valvonta, 3. taloussuunnittelun sisäinen valvonta, 4. kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta, 5. talousraportointi, 6. omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta, 7. tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta, 8. avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen sekä 9. sopimushallinta 10. hankkeiden (projektien) hallinnointi Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Kajaanin kaupungin riskienhallintaprosessi perustuu: riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen, mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) sekä riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät yksilöidään, nimetään ja raportoidaan ylemmälle toimielimelle. Todetut riskit arvioidaan ja asetetaan toteutumisen todennäköisyyden ja riskien olennaisuuden mukaan tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen on määriteltävä riskien hallinnan keinot. Kajaanin kaupungissa riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. 37

38 Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2018 talousarviossa arvioiduista riskeistä toteutui Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon maksuosuuteen liittyvä kasvuriski. Kuntien maksuosuus kasvoi talousarviosta yli 20 miljoonaa euroa, mikä aiheutti kaikille Kainuun kunnille alijäämäisen tilinpäätöksen. Lisäksi verotulojen tilityksissä tapahtui odottamaton lasku koko maan tasolla. Muun oman toiminnan osalta riskit onnistuttiin pääasiallisesti hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa laaditaan riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta on kehitetty ja kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Toteutuneet merkittävimmät riskit Sosiaali- ja terveysmenojen riskin realisoitumisesta johtuen kaupungille laaditaan erillinen talouden sopeuttamisohjelman vuosille Sopeuttamisohjelman onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä muiden Kainuun kuntien ja Kainuun sote kuntayhtymän kanssa. Omaan toimintaan liittyvistä riskeistä vakavin on tällä hetkellä rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat. Sisäilmaongelmia on todettu useissa eri kaupungin rakennuksissa. Muilta osin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallinnan seurantaa varten kaupungilla on käytössä Granite -riskienhallintajärjestelmä, johon kirjataan havaitut poikkeamat toiminnassa ja mm. työsuojeluun liittyvät ns. läheltä piti tapaukset. Järjestelmän käyttöä tulee kuluvana vuonna laajentaa mm. projekti- ja tietosuojariskien osalta. Tarpeen on myös tehdä päivitys kaupungin kokonaisvaltaisesta riskitilanteesta. Kartoitus on tehty edellisen kerran vuonna Taloussuunnitelma-asiakirjaan on otettu vuonna 2019 ensimmäisen kerran riskien lisäksi erilliseksi seurannan kohteeksi toimialojen sisäisen valvonnan suunnitelmat. Suunnitelmassa on talousarviovuoden sisäisen valvonnan painopisteet ja toimenpiteet. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia henkilöstölle ja esimiehille järjestetään jatkuvasti henkilöstöpalavereissa, esimiesinfoissa ja osana esimiesvalmennusta. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen ohjeistusta tarkennettiin vuonna 2018 ja kaupunki teki kilpailutuksen perusteella sopimuksen sisäisestä tarkastuksesta KPMG Oy Ab:n kanssa. Vuoden tarkastussuunnitelman mukaisesti KPMG on tehnyt tarkastuksen Kajaanin kaupungin hankintatoiminnasta. Tarkastuksesta on annettu erillinen tarkastuskertomus, joka sisältää toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteet toteutetaan vuosien aikana. Vuonna 2019 sisäinen tarkastus kohdistuu tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. 38

39 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotoista ja kuluista on eliminoitu organisaatioiden sisäiset erät. Merkittävimmät ko. eliminoidut erät ovat sisäiset vuokrat. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki peruskaupungin ja liikelaitosten keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön ,4 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,0 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,6 Rahoitustuotot ja -kulut ,8 Korkotuotot ,2 Muut rahoitustuotot ,1 Korkokulut ,1 Muut rahoituskulut ,2 Vuosikate ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,9 Tilikauden tulos ,7 Tilinpäätössiirrot ,7 Tilikauden ylij-/alijäämä ,3 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,3 16,3 Vuosikate/poistot, % 10,5 82,3 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: 39

40 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 290,1 miljoonaa euroa vuonna Kyseisten erien määrä väheni edellisestä vuodesta yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 44,1 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 25,7 miljoonaa euroa sekä muut toimintatuotot 9,8 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,5 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 135,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 3,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 103,2 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi 0,1 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,9 miljoonaa euroa vuonna Loiste Lämpö Oy maksoi osinkoja yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. 40

41 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA Verotulot verolajeittain euroa Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä siitä: Liikelaitoksille välitetyt Peruskunnan valtionosuudet

42 Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 288,5 miljoonaa euroa vuonna Kokonaiskulujen määrä kasvoi edellisvuodesta 7,9 miljoonaa euroa. Kokonaiskuluista on vähennetty erä Valmistus omaan käyttöön. Käyttötalouden toimintakulut olivat yhteensä 285,6 miljoonaa euroa. Erästä on vähennetty Valmistus omaan käyttöön. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 8,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 86,6 milj. euroa, henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 0,4 miljoonaa euroa. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 164,6 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen 8,5 miljoonaa euroa. Kainuun Sote -kuntayhtymän maksuosuus oli yhteensä 137,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote -kuntayhtymän alijäämää 10,6 miljoonaa euroa. Alijäämä on kirjattu palvelujen ostoon. Rahoituskulut vähenivät 0,3 miljoonaa euroa. Korkokulut olivat 1,3 miljoonaa euroa, korkokulut vähenivät edellisvuoteen 0,1 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 1,6 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin kirjattiin Kainuun Voiman turbiinirevisio kustannuksia 1,0 miljoonaa euroa. Summaa vastaan on purettu varausta taseesta 0,6 miljoonaa euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2018 toimintakate oli -241,5 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 miljoonalla eurolla. 42

43 Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko. Vuonna 2018 vuosikate oli 1,6 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 42 euroa. Vuosikate heikkeni 11,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot vain 10,5 prosenttisesti, edellisvuonna vastaava arvo oli 82,3 prosenttia. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen -13,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2018 tilinpäätökseen seuraavasti: Poistoeron vähennys 0,5 miljoonaa euroa Varausten vähennys 0,6 miljoonaa euroa Rahastojen vähennys 24 tuhatta euroa Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 1,1 miljoonaa euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 12,2 miljoonaa euroa. 43

44 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 7,5 58,9 Lainanhoitokate 0,2 1,0 Kassan riittävyys, pv 6 2 Asukasmäärä

45 Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 45

46 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -0,2 miljoonaa euroa ja rahavirta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista, ml. myyntivoitot. Myyntivoittoja kertyi yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja ne esitetään rahoituslaskelmassa investointeja vähentävänä eränä. Tämä jakaantui seuraavasti: peruskaupunki 1,8 miljoonaa euroa ja Koulutusliikelaitos 0,1 miljoonaa euroa. Investointimenojen määrä oli vuonna 2018 yhteensä 21,8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,5 miljoonaa euroa (2,3 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 nettoinvestointimeno 18,8 miljoonaa euroa on määrältään merkittävä. Nettoinvestoinnit ml. myyntivoitot jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 14,9 miljoonaa euroa 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 0,9 miljoonaa euroa 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 2,3 miljoonaa euroa 4. Koulutusliikelaitos 0,7 miljoonaa euroa Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2018 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta on ollut edellisen kerran positiivinen. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittaiset toiminnan ja investointien rahavirrat. Vuosi Toiminnan ja investointien rahavirta milj. euroa , , , , , ,8 Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2018 kertymä oli vuosilta yhteensä -48,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kertymä oli vuosilta yhteensä +31,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahavirta oli +61,8 miljoonaa euroa Loiste Oy:n osakekaupan myyntivoitosta johtuen. Vuonna 2018 varsinaisen toiminnan tulorahoituksella pystyttiin kattamaan investoinnit 7,5 prosentilla, lainarahoitusta investointeihin tarvittiin 92,5 prosenttia nettoinvestointien määrästä. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 24,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 1,4 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan vähennys oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana Kajaanin kaupunki nosti kuntatodistuslainoja, joita tilinpäätöshetkellä oli 15,0 miljoonaa euroa. Kuntatodistuslainojen korot olivat -merkkisiä, korko oli noin -0,22 prosenttia. 46

47 Muut maksuvalmiuden muutokset (+ 15,9 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkojen pääomien muutoksista. Siirtovelat lisääntyivät 13,3 miljoonaa euroa, josta Kainuun Soten alijäämän kattaminen 10,6 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat lisääntyivät 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 6 päivän kassasta maksuihin. 47

48 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

49 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainat konserniyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 54,8 59,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 60,7 50,9 Velat ja vastuut % käyttötuloista 64,2 53,7 Kertynyt ylijäämä, milj. 57,3 69,6 Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainasaamiset, milj Lainakanta , milj Lainat /asukas Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan 49

50 vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 50

51 Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 384,7 miljoonaa euroa Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 366,2 miljoonaa euroa eli 95,2 prosenttia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,9 miljoonaa euroa, rakennusten arvo oli 117,2 miljoonaa euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 70,7 miljoonaa euroa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 125,1 miljoonaa euroa. Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 18,3 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 11,7 miljoonaa euroa, joista pitkä- ja lyhytaikaisia myyntisaamisia oli 5,8 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 5,0 miljoonaa euroa. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 206,3 miljoonaa euroa eli 53,6 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 69,6 miljoonan euroa ja tilikauden alijäämästä -12,2 miljoonaa euroa. Poistoeroa tilinpäätöshetkellä oli 4,2 miljoonaa euroa. Pakollista varausta oli 1,3 miljoonaa euroa. Pakollisten varausten määrä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 172,4 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 120,4 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 88,6 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 1,16 prosenttia eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma lisääntyi 24,0 miljoonalla eurolla. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,7 miljoonalla eurolla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi eurosta euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 314 eurolla vuoden 2018 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 54,8 prosenttia. Omavaraisuuden hyvää tavoitetasoa 70 prosenttia ei saavutettu. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 60,7 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. 51

52 1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 315,5 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 327,8 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä pakollisen varauksen muutos. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2018 MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut rahoituskulut Korkotuotot Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -58 hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 363 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäykset 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

53 1.7 Konsernin toiminta ja talous 53

54 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2018 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2018 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. 54

55 Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteidenmukaisesti. Konserniohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ohjauksen menettelytapoja ja tehostaa kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa voidaan johtaa kokonaisuutena yhtenäisin periaattein ja kaupunkikonserninkokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohje täydentää liikelaitoksille ja tytäryhteisöille niiden perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tytäryhteisön johdon on esitettävä perusteltu syy. Konserniohjeen tavoitteena on kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnanläpinäkyvyyden lisääminen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Kaupunginvaltuusto päätti Kajaanin kaupungin omistajapoliittisista linjauksista Linjaukset ohjaavat kaupungin pääoman käyttöä ja eri omaisuuseriä koskevaa päätöksentekoa. Kaupunginhallitus päätti Kajaanin kaupungin omistajapoliittisesta ohjelmasta, joka varmistaa omistajapoliittisten linjausten toimeenpanon. Omistajapoliittisessa ohjelmassa nimettiin vastuuhenkilöt, jotka seuraavat tytär- ja osakkuusyhtiöiden, säätiöiden ja kuntayhtymien asioita. Tytäryhtiöiden hallitusten kokouskutsut on lähetettävä vastuuhenkilöille Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia vuoden 2017 aikana Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. 55

56 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,5 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ,2 Toimintakate ,6 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,6 Korkotuotot ,8 Muut rahoitustuotot ,3 Korkokulut ,7 Muut rahoituskulut ,3 Vuosikate ,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Arvonalentumiset Tilikauden tulos ,3 Tilinpäätössiirrot ,6 Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuus Tilikauden ylijäämä ,3 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 58,1 59,4 Vuosikate/Poistot, % 76,8 110,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. 56

57 Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. 57

58 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 29,2 54,5 Lainanhoitokate 1,4 1,7 Kassan riittävyys 14,8 12,2 58

59 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. 59

60 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset 5 5 Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

61 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat 0 1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste 29,2 32,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 101,5 90,6 Velat ja vastuut % käyttötuloista 103,6 93,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset, milj Asukasmäärä

62 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 62

63 1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2018 olivat 44,2 milj. ja konsernin 298,9 milj.. Vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 212,6 milj.. Leasingvastuiden määrä vuoden 2017 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,9 milj. ja konsernilla 9,2 milj Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on ,05 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,05 euroa käsittelystä seuraavaa: Vähennetään poistoeroa ,17 euroa. Vähennetään varauksia ,86 euroa. Vähennetään rahastoja ,16 euroa. Tilikauden alijäämä ,86 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli-/alijäämä. Poistoero 2018 Kajaanin kaupunki ,66 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos ,20 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ,31 Poistoero yhteensä ,17 Varaukset Kajaanin kaupunki ,86 Varaukset yhteensä ,86 Rahastot Kajaanin kaupunki ,16 Rahastot yhteensä ,16 63

64 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Tuloskortti 1. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto Yritystoimipaikat, kpl Yritystyöpaikat, kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M koko Kainuu: Väh. 10 työntekijän kasvuyritykset 10 % kasvaneita yrityksiä 19, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä ,5 0,7 1,0 0, aloittaneet 126 lopettaneet % (2016) + 5 % (2016) + 20 % kasvukausi Kajaanin seutu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 12 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5 kpl. 1,0 0,2 M Raatihuoneentorin esiintymislava Uusien yritysten nettolisäys on jäänyt asetetusta tavoitteesta, mutta on parantunut heikoimmista vuosista. Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke toimi vielä kevättalvella panostaen alkavien yritysten palveluun TEpalvelujen rinnalle. Ammattikorkeakoulu käynnisti yrityskiihdyttämötoiminnan, joka on alkanut hyvin. Yritystoimipaikkojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut selvästi. Kasvun veturina on ollut erityisesti Transtech, mutta kasvua on tapahtunut myös laajasti eri toimialoilla, kuten uutena alana pelialalla. Terrafamen suora työllistävä vaikutus Kajaanissa on tällä hetkellä noin alihankkijat mukaan lukien, mutta sen työpaikat tilastoidaan Sotkamoon. Tilastotiedot eivät toimi kovin hyvin yritystoiminnan kehityksen mittareina, koska niistä saadaan vain historiatietoa, nyt vuoteen 2016 saakka. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä yritysperustannan tilastotieto on ajantasaista. Tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottama maakunnan avainklustereiden suhdannetieto ulottuu heinäkuuhun Sen mukaan henkilöstömäärä kasvoi kaikilla seurattavilla toimialoilla vuoden 2018 alkupuolella. Matkailuklusterissa henkilöstömäärä kasvoi 11,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Hyvään lähes 9 prosentin kasvuun pääsi myös ICT- ja elektroniikkaklusteri, joka on leimallisesti kajaanilainen toimiala. 64

65 Tuloskortti 2. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osaavan työvoiman Tutkinnon suorittaneiden 70 75,5 (2017) saanti osuus yli 15- vuotiaista, % Koulutus/osaamisalojen määrä Tutkintoalojen määrä Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa, % KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja tuloksellisesti toimien hyvän asemansa koulutuksen kentässä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on säilyttänyt hyvän tuloksellisuutensa, mutta ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli leikkaa sen valtionrahoitusta Oppilaitosten konserniyhteistyö on käynnistynyt. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus nuoren ikäluokan hakeutumisessa opiskelemaan Kajaaniin maakunnan ulkopuolelta on hyvä. Valmistuneiden työllistyminen alueelle näyttää heikentyneen eikä yllä asetettuun tavoitteeseen. Muutos johtuu osittain siitä, että 2016 alkaen valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavan kyselyn vastausprosentti ei ole yhtä kattava kuin aiemmin. Tuloskortti 3. Raportointivastuussa kehitysjohtaja KAMK KAO KAMK KAO KAMK KAO ,0 73,7 74, ,5 81,6 70 yli Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso yli KAMK: 5 KAO: 13 KAMK: 6 KAO: 78 tutkintoa KAMK: 71 KAO: Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen 2014: ma-pe 3 4 vuoroa, la-yhteys Helsingistä puuttuu matkust /v alkaen: ma-pe 4 vuoroa, la-su vuoroja lisää VT 22 valtion TA 2016: 15 M, alkaa VT 5 Mikkelin kohta TA 2014: 20 M, alkamassa TA 2015: 27 M, käynnissä Väh. 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Helsingistä Matkustajamäärä /vuosi VT vaihe toteutettu, jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa VT 5: Mikkeli Juva valtion talousarvioissa ja jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa Matkustajamäärä Reitin täyttöaste ja jatkolentojen määrän verkostoarvo ovat parantuneet. VT vaihe toteutui vain Oulun pään osalta 15 M suuruisena investointina. VT 5 Mikkeli-Juva saanut rahoituksen ja käynnistynyt. 65

66 Rataosuus Ylivieska Iisalmi Kontiomäki 90 M Liikpol selonteossa 2012 ei ole saanut rahoitusta KT 89 Vartius-tien parantaminen ja rajanylityspaikan kehittäminen edunvalvonnan kohteena Mukana tulevissa väylähankkeissa: Oulu Kajaani-rata: parantaminen Savon rata: valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Kajaani Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Oulu-Kajaani rataa on parannettu. Ylivieska-Iisalmi radan sähköistystä valmistellaan. Savon rataa on esitetty mm. maakuntatason edunvalvontaan. KT 89 pullonkauloja on parannettu. Venäjän puolella on käynnistymässä perusparannus 11 km jaksolle. Tietoliikenneyhteydet ovat toimivat. Maaseudun 4 G verkko kattaa hyvin Kajaanin maaseutualueen. Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili. Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 VT 6:lle tulossa Kontinjoen kevyen liikenteen väylähanke. Asioinnin mahdollistava arkipäivän bussivuoro Ouluun on jatkunut ostoliikenteenä maakuntakuvatutkimuksessa syrjäinen sijainti oli edelleen heikkous. Maakuntakuvatutkimus (2012) Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tietoliikenneyhteydet asutuskeskittymissä Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle Mielikuva saavutettavuudesta parantunut Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Päättyvällä hallituskaudella valtakunnallisia liikennehankkeita ei ole enää päätetty liikennepoliittisessa selonteossa, vaan suoraan valtion talousarviossa. Hankerahoitusta on siirretty perustienpitoon. Viimeisessä selonteossa VT 22 parannukseen päätetty 45 milj. euron rahoitus leikattiin vain 15 milj. euron suuruiseksi. Sillä toteutettiin VT 22 Oulun pään nelikaistoitus, ja hankkeesta säästyneellä rahoituksella VT 5 Kajaanin kohdan risteysten liittymärampit. Seuraavalla hallituskaudella tullaan valmistelemaan pitkän aikavälin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, johon sisältyvät valtakunnalliset liikenneinvestoinnit. Kaupunkistrategian hankkeiden saaminen valtion väylähankkeisiin edellyttää aktiivista edunvalvontaa. Kainuun liitto on esittänyt VT 22 Oulu Kajaani-valtatien numeroinnin muuttamista VT 6:ksi. Lentoliikenteen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Matkustajamäärät kasvoivat toukokuusta 2015 alkaen vuoteen 2017 saakka ja pysyivät 2018 samalla tasolla. Merkittävä uusi kasvu voi toteutua vain kansainvälisen matkailun kasvun kautta. Kesän supistuskaudella vuoroja on ollut vain yksi päivässä, kesällä 2019 tilanne tulee olemaan hieman parempi. Junamatkustus etelään on kasvanut, ja VR palautti määräaikaisena ostoliikenteen vuorona varhaisen aamuvuoron Helsinkiin. Liikenne- ja viestintäministeriölle on esitetty arkipäivän asioinnin Ouluun mahdollistavan taajamajunavuoron lisäämistä ostoliikenteen vuoroihin 2020 alkaen. 66

67 Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille Aloitettu. Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Kaupungin kokonaisarkkitehtuurin ja prosessien kuvaaminen on aloitettu keskushallinnosta. Tavoitteena on kuvata koko organisaation työprosessit, tietojärjestelmät, tietojen siirtyminen ja niiden käytettävyys sekä asiakkaat ja palveluvirrat. Kaupungille on hankittu mm. IMS- ja ARC-järjestelmät kokonaisuuden kuvaamisen ja kehittämisen työkaluiksi. Työ laajenee vuoden 2019 aikana muille toimialoille ja liikelaitoksiin. Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Aloitettu. Ei toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5-tielle on tehty pysäyttäjä. Yhteismarkkinointia on jatkettu. Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ei mittaria Kerätään satunnaisesti. Kokemukset ovat parantuneet Asukastyytyväisyys on parantunut Kajaanin muuttotutkimuksessa saatiin ensimäistä kertaa tutkittua tietoa myös paluumuuttajien kokemuksista. Asukastutkimus on tehty 2018 ja toistetaan vuosittain. Palveluindeksi 7,12 (asteikko 0 10) Kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointia on jatkettu sopimusperusteisesti Oulujärven Jättiläiset ry:n ja Kajaanin Kauppiasyhdistys ry:n kanssa. Yhteismarkkinointia on tehty myös Vauhtia Vuokatin (Kajaani Oulujärven) kansainväliseen matkailuun -hankkeessa, jonka rahoituksella luotiin VisitKajaani-sivusto markkinoinnin ja myynnin yhteiseksi kanavaksi. Taloustutkimuksen syksyllä 2018 tekemistä Kajaanin muuttotutkimuksesta ja asukastutkimuksesta on tarkoitus tehdä toistettavissa olevat mielikuvan ja maineen seurantatutkimukset. Poismuutossa useimmiten muuttoon on vaikuttanut vuotiaiden ikäryhmässä oma opiskelutilanne ja oma työtilanne. Kajaaniin muuttaneet hieman vanhemmat vastaajat arvioivat tärkeimmäksi kriteeriksi oman työtilanteen ja toiseksi 67

68 tärkeimmäksi muuton syyksi lähemmäs sukua pääsemisen. Asukastutkimuksen mukaan kajaanilaiset pitävät Kajaania hyvänä asuinpaikkana, jossa myös lasten ja nuorten on hyvä kasvaa. Eniten kehitettävää nähtiin vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksissa, omassa osallistumisinnossa, työpaikkojen monipuolisuudessa ja vetovoimaisuudessa nuorille aikuisille. Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät 1 Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kela) Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: lk) Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: toisen asteen opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö Terveyden edistämisaktiivisuus 3 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut KAO: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilu Lukio: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut Ei mittaria ,0 115,1 116,2 115, Kävijämäärät ovat kasvaneet Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä ,5 (2017) Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat (mitataan joka toinen vuosi) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä tekee aktiivista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Työryhmän tehtävään on liitetty myös turvallisuuden edistämisen työ. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat vuoden 2017 tuloksia. Sote-yhteistyötä on pyritty tehostamaan erityisesti vuoden 2018 aikana tiivistämällä sivistystoimen ja Kainuun soten vuoropuhelua LAPE-yhteistyössä. Tässä on päästy alulle. VIP-verkostotoiminnan kautta sivistystoimiala on pystynyt tiivistämään yhteistyötä erityisesti strategisessa suunnittelussa. Vastuuvalmistelija (virkavapaa perhepalvelujohtajan tehtävästä) on mukana kuntien sivistysjohdon verkosto- ja suunnittelutyössä. Sivistystoimialalla ja Kainuun soten perhepalveluilla on ollut hanke Lehtikankaan alueella perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ,2 1 (2017) Mittarin mukainen Kuvattu alla tekstissä toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi (2017) 68

69 Kulttuuripalvelujen käyttö on kasvanut kohtuullisen hyvin. Palvelujen käytössä on helposti vuotuista vaihtelua. KAIKU-kortti ja museoiden pääsymaksuttomuus ovat vakiintuneet, ja ihmiset ovat oppineet käyttämään palveluja myös niiden kautta. Teatterin, Kaukametsän konserttien ja museoiden kiinnostava tarjonta ja hyvä markkinointi vaikuttavat kysyntään oleellisesti. Sen sijaan liikuntalaitosten palvelujen käyttö on hieman laskenut. Kaukaveden uutuuden viehätys on laskenut ja Kajaanin Hokin putoaminen Mestiksestä näkyy osaltaan jäähallin käyttöluvuissa. Kajaanihallissa on ollut vähemmän sarjapelejä ja tapahtumia vuonna Sen sijaan +70-liikuntapassin ja ohjattujen vesiliikunta- ja kuntosaliryhmien käyttö on kasvanut, kaupungin tuella näyttäisi olevan siis vaikutusta. Peruskoulussa ja lukiossa tupakointi ja päihteiden käyttö on laskenut tavoitteiden mukaisesti, mutta ammatillisessa koulutuksessa samaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut. Lasten ja nuorten ohjaamisella liikunnalliseen elämäntapaan voisi olettaa olevan yhteyttä myönteiseen kehitykseen. Lasten ja nuorten liikunnan mahdollisuuksia sekä terveyden edistämisen työtä on tehtävä määrätietoisesti kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen. Yleiset kehityssuunnat ja havainnot * Väestö Syntyneet Kuolleet Taloudellinen huoltosuhde 1,636 1,604 1,545 1,531.. Väestöllinen huoltosuhde 0,570 0,580 0,593 0,613.. Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto Alueella työssäkäyvät Työlliset Työpaikkaomavaraisuus, % 103,8 104,8 105,5.... *ennakkotietoja tietoa ei vielä saatavissa Kaupunkistrategian visio oli Kasvun kärjessä 2025 ja strateginen päämäärä oli Kajaani kasvukeskukseksi Strategiassa ei määritelty tarkemmin, missä asioissa Kajaani on kasvun kärjessä 2025 tai mitä kasvukeskus tarkoittaa. Yleisesti kasvukeskus määritellään usein kaupungiksi tai muuksi keskukseksi, jossa väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat. Tarkemmin kasvukeskuksella viitataan sellaiseen alueelliseen kokonaisuuteen, jonne ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot uskaltavat sijoittaa elämänsä, rahansa ja toimintonsa. Siten kasvukeskusten kasvu perustuu siihen, että niissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia, jonka seurauksena väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa. Kajaanin väkiluku laskee, koska syntyvyys vähenee ja Kajaani menettää asukkaitaan muille kunnille. Vain maahanmuutto tasoittaa jossain määrin väkiluvun kasvua. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Sen sijaan taloudellinen huoltosuhde on vahvistunut työllisyystilanteen parantuessa. Päättyneen nelivuotisen strategiakauden aikana toimittiin strategian suuntaisesti. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu. Valmisteltaessa uutta strategiaa pyrittiin huomioimaan edellisen strategian vahvuuksia ja puutteita. Kasvutavoite säilytettiin ja strategiaa yksinkertaistettiin. Muutamiin keskeisiin asioihin panostetaan entistä vahvemmin. Strategian ohjausvaikutusta on tehostettu. 69

70 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta ja luovutus: Kaupunki hankki vuonna 2018 maata Kuurnantien varrelta tien leventyessä perusparannuksen ja kevyen liikenteen väylän varauksen takia. Rautatieaseman seudulta saatiin ensimmäisen asemakaavan perusteella katualuetta sekä lisäksi ostettiin alueelle rakennettavan linja-autojen laiturialueen tontin osaksi maata VR- Yhtymä Oy:ltä. Kaupunki osti raakamaata Hevossuolta sekä Äkälänniemen alueelta ja lisäksi yhden asemakaava-alueen tontin Laaksokadulta. Kaupunki myi yhteensä viisi asemakaava-alueen tonttia sekä yhden yleiskaava-alueen rakennuspaikan. Lisäksi kaupunki palautti asemakaavan muutoksen seurauksena 129 m² maata sen aikaisemmalle omistajalle ja sopi yhdestä tilusvaihdosta Kuurnantien varrella. Yhteensä maata hankittiin noin m² ja luovutettiin 9700 m². Maanhankintaan käytettiin yhteensä noin euroa ja myynnissä saatiin tuloa yhteensä noin euroa. Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli Investointien toteutuma oli Investointien määrärahasäästöt syntyivät pääasiassa usean vuoden rakennushankkeiden jaksotuksien poikkeamista talousarvioon nähden ja joista Lyseon poikkeama suurimpana hankkeen myöhäisen aloituksen vuoksi. Merkittävimpinä hankkeina valmistui Ratamon päiväkodin peruskorjaus ja aloitettiin harjoitusjäähallin ja Kätönlahden koulun liikuntasalin rakentaminen sekä Lyseon peruskorjaus ja laajennusosan korvaaminen uudisosalla. Harjoitusjäähalli sai rakentamiskustannuksiin avustusta Kiinteät rakenteet ja laitteet: Kiinteät rakenteet ja laitteet -osan investointien talousarviovaraus oli 5,7 milj., josta toteutui 5,3 milj.. Investoinnit painottuivat edelleen asuntokatujen peruskorjauksiin. Matkakeskuksen rakentaminen aloitettiin rautatieaseman maastoon. Kustannukset olivat 1,1 milj.. Kohteen rakentaminen jatkuu vuonna Lisäksi Kajaanihallin liikennejärjestelyt ja monitoimikentän rakentaminen oli yksi suurimmista yksittäisistä kohteista. Ko. kohteen nettokustannukset olivat 0,9 milj.. Irtaimistoinvestoinnit Irtaimen omaisuuden hankinnat olivat yhteensä 1,1 milj.. Sivistystoimen irtaimistohankinnat olivat yhteensä 0,4 milj.. Ympäristöteknisen toimialan irtaimistohankinnat olivat 0,3 milj. ja pelastustoimen irtaimistohankintoihin käytettiin 0,4 milj.. 70

71 Investointiosa 2018 Investointiosa on sitova hankeittain, joille valtuusto hyväksyy määrärahan ja tuloarvion. Määrärahat euroina - investointiraja euroa Alkuperäinen Hankeryhmä/hanke TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > t Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali Kajaanin Lyseon peruskorjaus Vanamon päiväkodin peruskorjaushanke Uusi harjoitusjäähalli valtionosuus Vanhan jäähallin osakorjaus Ratamon päiväkoti Päiväkotien peruskorjaukset Talonrakennus, peruskorjaus, sitovuustaso tulosaluekohtainen < t valtionavut MUUT RAKENNUSHANKKEET Investointihankkeiden suunnittelu Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio Myydyt rakennukset Ostetut rakennukset TULOT Valtionavut Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot

72 Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus Kunnallistekniikan rakentaminen Uudisrakentaminen Matkakeskus Kaupunkikeskusta ja muut kehittämiskohteet Asfaltoinnit Kaivokuja, Yrjöntie Kuurnantie Yläkatu Sahurintie, Nikkarinpolku, Pakkaajankatu Oravantie, Revontie Tilhitie, Pyykuja Hiidentie Lukkarinpolku Maahisentie Kajaanihallin liikennejärj. ja monitoimitkenttä valtionosuus 145 Raatihuoneentorin esiintymislava Liikenneturvallisuushankkeet Pienet katumuutostyöt Pienet puistomuutostyöt Hulevesijärjestelyt Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Liikennevalot Katuvalaistuksen uusiminen Linja-autopysäkit Leikkipuistot; Kauppatori, Sammonpuisto, Kanervatie, Ahtelanpuisto, Lohtajan LLA 0 Muut hankkeet Katualueiden valtionosuudet 66 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot

73 Hankeryhmä/hanke IRTAIN OMAISUUS Alkuperäinen TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama KONSERNIHALLINTO Osuudet SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatus Perusopetus Kirjasto Musiikkiopisto -5 5 Kaukametsä Museot YMPÄRISTÖTEKNIEN TOIMIALA Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus KAINUUN PELASTUSLAITOS Kainuun pelastuslaitos IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot

74 2.2.2 Konsernihallinto Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Kaupunkistrategia vuosille Luontokaupunki Kajaani kasvun kärjessä 2022 ja omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupunkistrategiaa toteutetaan neljällä kasvuteemalla, joille on nimetty vastuulliset omistajat: 1. Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa (hallintojohtaja Tuija Aarnio), 2. Resurssiviisautta luontokaupungissa (tekninen johtaja Jussi Heikkinen), 3. Tulevaisuus nuorissa (sivistysjohtaja Mikko Saari) ja 4. Osaajista elinvoimaa (kehitysjohtaja Risto Hämäläinen). Kasvuteemoja tukevat teemojen omistajien vetämät poikkihallinnolliset kasvutiimit. Strategian tavoitteet jalkautettiin vuoden 2019 talousarvioon. Lisäksi sitä toteutetaan eri ohjelmilla. Strategian viestintä aloitettiin syksyllä 2019 henkilöstölle suunnatulla road show kiertueella. Omistajapoliittisten linjausten perusteella laadittu omistajapoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjelman mukaisesti - tietohallinnossa luovutaan Kainuun soten tietohallinnon palveluista ja kaupungin tietohallinto organisoidaan uudelleen vuoden 2021 alusta alkaen, valmistelu on aloitettu - ateria- ja puhtaanapitopalvelujen sopimukset Kainuun soten kanssa on irtisanottu päättymään vuoden 2019 loppuun - selvitys Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen, tilakeskuksen ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen yhdistämiseksi on aloitettu - selvitys tilakeskuksen, Vimpelilaakson kehittämisliikelaitoksen, KOY Kajaanin Pietarin ja Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n kiinteistönhuollon keskittämisestä yhteen yhtiöön on aloitettu - Kajaanin Kaupunginteatteri Alueteatteri -liikelaitoksen organisaatiomuutoksen selvitys on aloitettu Kajaanin elinvoimaohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on aloittanut alkaen osa-aikaisena puheenjohtajana. Tehtävän hoitamisen periaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Konsernihallinnon alainen toiminta: Keskusvaalilautakunta Tasavallan presidentin vaalit järjestettiin tammikuussa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta valmisteli kuntalain mukaisen sidonnaisuusrekisterin ja vei sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Talouskasvu jatkui 2018 ja yritystoiminta kasvoi. Terrafame ja Transtech olivat kasvun suurimpia ajureita Kajaanin seudulla. Kasvun pahimmaksi esteeksi on muodostunut työvoiman saatavuus. Siihen etsittiin käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi syksyllä uusia ratkaisuja TE-toimiston johdolla. Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttamaa verkostomaista toimintatapaa jatkettiin. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttivat elinkeinopolitiikkaa ja tarjosivat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Kaupunkistrategian rinnalla tehtiin uusi elinvoimaohjelma kaupunginhallituksen elinkeinojaoston ohjauksessa. Maakunnallisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n yritysten perustamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen yritysneuvontapalveluja ei vakinaistettu. Kasvua Kainuuseen -hankkeet päättyivät keväällä. Talousarvion valmistelussa päätettiin käynnistää kaupungin oma yritysneuvontapilotti , 74

75 johon rekrytoidaan yritysneuvoja. Samalla päätettiin kokeilla vuonna 2019 yrityspalveluseteliä. Kajaanin kehittämisrahaa kohdennettiin kahteen hankkeeseen. Oulun yliopiston modernin biojalostuksen lahjoitusprofessuuri ja tutkimusryhmä käynnistyi syksyn aikana väliaikaisjärjestelyin yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ja professuurin täyttöprosessi alkoi. Tutkimusala kohdennettiin biotalouden tuotantoprosesseihin liittyviin puupohjaisten massojen biomittauksiin. CSC:n tutkimushanketoiminnan avausta data-analytiikassa tuettiin. Työllisyyden hoito Työllisyysasiantuntijan/TYP-johtajan toimesta on johdettu ja kehitetty Kainuun työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toimintaa. Vuoden aikana 74 kajaanilaista aloitti TYP-palvelussa ja 106 asiakkaan palveluprosessi päättyi. 38 % palvelussa päättäneille löytyi muu ratkaisu kuin työttömäksi työnhakijaksi jääminen. Työhön tai koulutukseen siirtyi 25 henkilöä. Kaupunki hankki yksityistä lääkäripalvelua työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Palvelua käytti 20 kajaanilaista työtöntä, joista suurin osa oli TYPin asiakkaita. Heistä 19 henkilöä oli kaupungin työmarkkinatuen maksuvastuun piirissä ja yli puolet yli päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita. Palvelun tavoitteena oli tukea työkyvyttömiä työnhakijoita työkyvyttömyyseläkkeelle, sairauslomalle tai kuntoutukseen hakeutumisessa. Työllisyyspalvelut tekivät kahdeksan (8) kajaanilaisen yhdistyksen kanssa kumppanuussopimusperusteista yhteistyötä. Kumppanuusyhdistyksille myönnettiin työllisyysavustusta noin euroa työllistymistä edistävään toimintaan. Kaupunki säästi työmarkkinatukimaksuja euroa ko. yhdistysten työllistämistoiminnan ansiosta. Lisäksi tulevaksi säästöksi voidaan arvioida noin euroa. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnettiin/maksettiin työllistämisen kuntalisää 24 henkilön palkkakustannuksiin. Kaupunki työllisti vuoden aikana keskimäärin 58 henkilöä kuukaudessa (50,8 htv). Kaupungin työhönvalmentajalla oli 75 asiakasta, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille viisi (5) henkilöä, palkkatukityöhön seitsemän (7) henkilöä ja osa-aikatyöhön henkilöstöyritysten kautta viisi (5) henkilöä. Opiskelemaan lähti kahdeksan (8) henkilöä. Kumppaniksi ry:n tarjoamaan palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin työhönvalmentaja lähetti 47 asiakasta. Työhönvalmentaja järjesti kaupungin palkkatukityössä oleville ryhmävalmennusta, johon osallistui yhteensä 16 henkilöä. Kumppaniksi ry:n eri palveluissa oli toimintavuonna 210 kajaanilaista asiakasta, joista nuoria alle 30- vuotiaita oli 100 henkilöä. Asiakkaista 27 sijoittui työhön yksityisille työmarkkinoille. Erilaisiin koulutuksiin lähti 17 asiakasta. Muutoin asiakkaita sijoittui mm. Kelan kuntoutuspalveluihin (34), sairauslomalle/tutkimuksiin (29) ja työkyvyttömyyseläkkeelle (11). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautui 28 asiakasta ja valmennus jatkuu 41 asiakkaalla. Kaupunki tarjosi kesätyöpaikan 37 nuorelle. Lisäksi myönnettiin 300 euron suuruinen kesätyöseteli 634 nuorelle, joista peruskoulun 9-luokkalaisia oli 298 ja toisen asteen opiskelijoita 336. Keskushallinto Työ tietohallinnon uudelleen organisoinniksi ja palvelutuotannon irrottamiseksi Kainuun sotesta aloitettiin. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurityö käynnistettiin. Kokonaisarkkitehtuurityöhön kuuluu mm. tietojärjestelmäkartoitus, prosessi- ja tietovirtakuvausten laatiminen ja tietojärjestelmäprojektien riskienhallintamallin suunnittelu ja käyttöönotto. 75

76 Keskushallinnon prosessityö aloitettiin ja kuvauksia on suoritettu laajasti. Kuvausten perusteella prosesseja kehitetään jatkuvasti. Prosessityössä käytetään IMS-järjestelmää, joka on osa tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuria. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimat työt toteutettiin; tietoturva- ja tietosuojapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , tietosuojavastaava nimettiin ja koko henkilökunta suoritti perustestin. Kaupunkikonsernin viestinnän ja markkinoinnin uudelleen organisointi on aloitettu. Keskushallinnon asiantuntija esimiestasolla tapahtui olennaisia muutoksia: - Talousjohtaja Asta Tolonen aloitti viranhoidon Henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen aloitti tehtävään tutustumisen joulukuussa 2017 ja siirtyi hoitamaan virkaa aiemman viranhaltijan jäätyä eläkkeelle toukokuussa Tietohallintopäällikkö Heikki Hyvönen aloitti työskentelynsä Markkinointipäällikkö Sanna Heinonen aloitti työskentelynsä Maahanmuuttajapalvelujen johtaja Asta Komulainen jäi eläkettä edeltävälle lomalle lokakuussa ja uusi johtaja Jukka Piirainen aloitti Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa tapahtui johtajan vaihdos loppuvuodesta, kun edellinen johtaja jäi eläkkeelle. Uutena johtajana aloitti Jukka Piirainen. Uusia turvapaikanhakijoita vastaanottokeskukseen saapui muutamia, samoin kiintiöpakolaisten määrä jäi vähäiseksi. Vuoden 2018 lopussa Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden vastaanottokeskuksessa oli 102 ja kiintiöpakolaispuolella 212 asiakasta. Kajaaniin kuntapaikan sai yhteensä 44 henkilöä (edellisenä vuonna 68), joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 12, kiintiöpakolaisia 16, perheenyhdistämisprosessin kautta tulleita 8 sekä Kajaanissa syntyneitä 8. Turvapaikanhakijoista palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta 10 henkilöä. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Jari Tolonen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoimipaikat kpl 2014: : Yritystyöpaikat kpl 2014: : Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla Uudet yritykset vuodessa, netto kasvukausi Kajaanin seutu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 10 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 2 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 73 kpl. (Tilastokeskus) 2015: : : 33 Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen - hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Aloittavien yritysten palvelua tarjoavat TE-toimisto ja Kasvua Kainuuseen - hanke. Tuetaan NYyritystoimintaa Toimipaikkojen määrä säilyi ennallaan. Työpaikkojen määrä kasvoi lähes 300. Suhdannetietojen perusteella kasvu on jatkunut 2017 ja 18. Vähintään 10 työntekijän kasvuyritysten määrä Kajaanin seudulla kasvoi edellisestä kasvukaudesta viidellä yrityksellä. Kasvua Kainuuseenhanke päättyi keväälllä. KAMK aloitti yrityskiihdyttämön. NY kesäyrittäjyyttä tuettiin 76

77 Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Hankintatoiminnan kehittäminen Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu ja niiden noudattaminen Elinkeino-ohjelmaa toteutetaan ja seurataan Kaupunkikeskustan kehittämisen ja Renforsin rannan toimintaympäristön kehittämisen energiainvestoinnit Hankinta-asiamiestoiminta jatkunut, muut kunnat osallistuvat rahoitukseen. Hankintatoimessa on käytössä vakiintuneet teknisen vuoropuhelun käytännöt Tarjouskriteereiden käyttäminen Kaupungilla on siirrytty keskitetympään ostamiseen ja sopimusten noudattaminen on parantunut Elinkeino-ohjelma uudistetaan kaupunkistrategian rinnalla Rahoitus kehittämisorganisaatioille: Etu Oy KAMK Oy vanhat eläkevastuut KYK/OY OY/Biojal CEMIS KAMK/Measurepolis CSC data-analyysi ( ) Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön KAMK:n ja KAO:n työelämävaikuttavuutta parannetaan käytännön konserniyhteistyöllä. Innovaatiotoimintaa lisätään biojalostuksessa ja dataanalytiikassa. Kasvua Kainuuseen -palvelut vakinaistetaan resurssien puitteissa Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Älykkään elinkaarikorttelin suunnitteluhanke käynnistetään. Yhteistyössä hankintarenkaan kanssa tuetaan kuntien hankintaosaamista ja nostetaan hankintarenkaan profiilia. Hankintayhteistyötä jatketaan nykyisillä toimintatavoilla. Uuden hankintalain tarjouskriteerit paikallisten hankintojen tekemiseen hyödynnetään uusia pienhankintaohjeita noudattaen Ostamisen keskittämistä jatketaan ja laatua parannetaan. Elinvoimaohjelma valmistui ja hyväksyttiin kesäkuussa Koulutuskonserniyhteistyötä toteutettiin käytännön ratkaisuilla. Modernin biojalostuksen lahjotusprofessuuri alkoi va. järjestelyllä ja viran vakinainen täyttö käynnistyi. CSC data-analytiikan hankkeeseen osallistuttiin. Kasvua Kainuuseen palveluja ei vakinaistettu. Älykkään elinkaarikorttelin suunnitteluhanke käynnistyi syksyllä. Kaupunkikeskustassa toteutettiin Raatihuoneentorin esiintymislavan parannus. Hankinta-asiamies on kiertänyt kunnissa hankintavastaavien kanssa kouluttamassa ja informoimassa kuntia ja yrityksiä Paikallisuutta edistäviä hankintakriteereitä huomioidaan erityisesti kynnysarvon alittavissa hankinnoissa (pienhankinnat). Ostamisen keskittäminen ja resurssien lisääminen on parantanut ostotoiminnan laatua 77

78 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistus on toteutettu. KAO sopeuttanut toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti yli 70 % yli 82 % 69,8 % 53 % Uuden strategian profilaatio ja toiminnan tehostuminen sekä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistuminen luo jatkuvuutta KAMK:lle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Vähintään 70 % 67 % 60 % 51 % KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutuksessa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on toteutettu Kainuu Connection -rekrytointia eri kaupungeissa. Rekrytointiyhteistyötä jatketaan Rekry-Kainuu hankkeen puitteissa. Tavoite toteutunut. KAMK:lla toimivat yhteistyösuhteet koulutuksen viennissä ja tuonnissa Itäja Pohjois-Suomessa Tavoite toteutunut, lisäksi koulutusliikelaitoksen koulutustehtävä laajentui Vuokatin urheiluopistoon. Koulutuskonserniyhteistyössä aloitetaan Kajaanin opiskelijamyönteisen julkisuuskuvan kirkastaminen Opiskelijamyönteisen Kajaanin ensimmäiset toimenpiteet käynnistettiin yhteistyössä KAMOn kanssa. RekryKainuu-hanke on eri tapahtumissa saanut yli 400 kontaktia. Lisäksi yrityskumppanit ovat saaneet tapahtumissa omia kontaktejaan. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Matkustajamäärä /vuosi. Alueen kv. matkailun hankkeet alkavat vaikuttaa reittilentojen kasvuun. Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella on kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä vuonna 2016 Taajamassa ja kylissä on toimiva 4Gverkon peitto. Maaseudun 4Gverkko on hyvin kattava. Tarjontaa on lisätty ja lisätään asteittain. Matkustajamäärä oli Reitin täyttöaste ja verkostoarvo ovat parantuneet. Aasian maat näkyvät tilastoissa 78

79 Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Vartius Kostamus 11 km -parannushanke on saanut Karelia CBCrahoituksen. Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso VT 22 investointi 15 M käynnissä VT 5 Mikkeli-Juva 121 M alkanut. Uuden maantielain mukaan valtakunnalliset liikenneinvestoinnit tehdään uusimuotoisena pitkäjänteisenä suunnitelmana Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-rata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia. Oulu Kajaaniradan perusparannus toteutettu KT 89 kapeikkojen leventäminen korjausvelkahankkeena tehty Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet etelään ja länteen. Matkustajamäärät kasvussa Helsingin suuntaan. Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä VT vaiheen ja jatkovaiheiden sekä VT 5 seuraavien vaiheiden saaminen hallituskauden jälkeisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- rata valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Savon rata seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Pohjanmaan radan jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen Karelia CBC-ohjelman rahoituksella sekä Vartius- Kostamus tien 11 km osuuden parannus VR:n ostoliikenteen vuorojen jatkuminen vähintään nykytasolla VT 6 Kajaani- Sotkamo turvallisuuden ja suvujuuden parantaminen aiempaa voimakkaammin. VT 22 ei päässyt valtakunnallisten runkoverkkojen joukkoon. 12- vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on alkanut, mutta varsinaisesti se valmistellaan uudella hallituskaudella. Hankkeet ovat seuraavan hallituskauden edunvalvonnan kysymyksiä. Porvoo- Kouvola oikaisu on käynnistynyt nimellä Nopea Itärata. Ostoliikenne jatkuu 2019 loppuun nykytasolla, uusi kausi alkaa 2020 ja tavoitteena on nykytason lisäksi taajamajuna arkisin Ouluun. Kontinjoen kevyen liikenteen väylä on saanut rahoituksen. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 2014: 25 % 2015: 82 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Hanke on päättynyt. Keskeiset asiakasryhmät on määritelty koko organisaatiotasolla. Hanke on päättynyt. Tehty. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kajaanin maine Kainuun maakuntakuvatutkimukset, VisitKajaani yhteismarkkinointia toteu- Yhteismarkkinointia jatketaan yhteis- Toteutunut. Lisäksi kaupungille rekrytoi- 79

80 Kajaanin matkailun kehittäminen Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen omat maineseurannat Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi tettu yritysten kanssa. Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutusta tehdään ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren jatkokehittämisessä 2015: Kotouttamisohjelman toimenpiteet ohjaavat toimintaa. Kokemusasiakastoimintaa kehitetään edelleen. markkinointisuunnitelman mukaisesti. Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa, mm. Karelia CBC-rahoitteinen hanke Metsähallituksen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Kotouttamisohjelman tavoitteet toteutuvat käytännössä. tiin markkinointipäällikkö Ostomatkailumarkkinointi tehty Vuokatissa ja Kostamuksessa. Urban Pals -hanke käynnistyi. Kaukametsä panosti kokousmatkailun kehittämiseen. Kotouttamisohjelman tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Riskienhallinta Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Hallinnon tukipalvelujen prosessien kuvaamiseen ja muutokset läpivientiin ei ole riittävää henkilöstöresursointia, jolloin muutoksen läpivienti epäonnistuu. Henkilöstöä on resurssoitu, työ etenee. Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja Jari Tolonen Sisältö Päätöksentekoprosessi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet CaseM -asianhallintajärjestelmän käyttöönotto Asianhallinnan tiedonohjaussuunnitelman kehittäminen Sisäisen tarkastuksen palvelun hankinnan kilpailuttaminen Granite -riskienhallintatyökalun käyttöönotto Havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei ole valitettu hallintooikeuteen. Henkilökunnan sisäistä koulutusta on jatkettu sekä päätösten sisältövaatimusten että järjestelmän käytön osalta. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset julkaistaan tietoverkossa. Kehittäminen on jatkuvaa. Sisäiseksi tarkastajaksi on valittu KPMG Oy ajalle Sisäinen tarkastus on tehty hankintatoimesta. Granite on otettu käyttöön työturvallisuuteen liittyvien tapausten rekisteröintiä varten. 80

81 Henkilöstöasiat Henkilöstöohjelma Työsuojelu Henkilöstöpolitiikkaa on toteutettu voimassa olevan henkilöstöohjelman mukaisesti. Uusi henkilöstöohjelma vuosille on valmistunut. Työyhteisöt ovat laatineet työyhteisön toimivuuskyselyyn perustuen kehittämistoimenpiteet. Työn vaarojen ja riskien arvioinnissa on siirrytty sähköiseen arviointiin. AVI on tehnyt vuoden aikana useita tarkastuksia, joiden tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Talousarvion sitovuuden noudattaminen Investointisuunnitelma Talousarvio muutosten käsittely Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteiden hyväksyminen Laskujen asiatarkastus ja hyväksyntä Kassojen hoito Liikelaitosten ja kaupungin välisistä yhdystileistä luopuminen Raportti talouden toteumasta kaupunginhallitukselle 2 kk välein Osavuosikatsaus Vakuutusten kattavuuden analysointi Hankintojen ja ostotoiminnan ohjeiden noudattaminen Tietoturva- ja tietosuojapolitiikan hyväksyminen Sopimusten tallentaminen Case -sähköiseen asianhallintajärjestelmään Ohjeiden päivitys Talousarvion toteutumaa seurataan kuukausittain. Oman toiminnan osalta talousarvio on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Osa investoinneista siirtyi seuraavalle vuodelle, joten talousarvio ei täysin toteutunut. Talousarvio muutokset on käsitelty omatoiminnan osalta vuoden 2018 aikana. Kainuun Soten alijäämää ei ole käsitelty erikseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteet Taloushallinnon palvelujen uudelleenjärjestämisen yhteydessä tarkennetaan ohjeistusta. Kassalla toimivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen. Yhdystileistä on luovuttu vuoden 2018 aikana. Raportit on tehty. Vakuutukset on tarkistettu syksyllä Hankintatoimesta on tehty sisäisen tarkastus ja toimenpideohjelma kehittämistä varten Kaupunginhallitus hyväksyi Tallentaminen on aloitettu. Hankkeiden ja projektien ohjeet päivitetään

82 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kaupunginhallitus 3,0 2,0 3 Työllisyydenhoito 2,0 2,0 2 Keskushallinto 57,9 55,0 63,5 Maahanmuuttajapalvelut 15,9 16,0 13,8 Yhteensä 78,8 75,0 82,3 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Avustukset Vuokratuotot 4 4 Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut

83 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Vuokratuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut

84 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Vuokratuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Tuet ja avustukset Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut

85 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut

86 2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Lautakunta on kokoontunut yhdeksän kertaa ja sen lisäksi on järjestetty kaksi kertaa yhdessä Kajaanin sivistyslautakunnan kanssa avoimet keskustelutilaisuudet (tammi- ja elokuussa) Vuolijoen koulun tilanteesta. Marraskuussa järjestettiin Otanmäen taajaman asukkaille keskustelutilaisuus alueen kehittämistarpeista. Lautakunta on ottanut kantaa aluetta koskeviin kysymyksiin, tehnyt esityksiä ympäristötekniselle lautakunnalle ja osallistunut kaupunkistrategian työstämiseen. Ympäristötekniselle lautakunnalle on esitetty mm. kuntoportaiden rakentamista Otanmäkeen, erilaisten lähiliikuntapaikkojen suunnittelun aloittamista sekä Vuolijoen alueen taajamien yleisilmeen parantamista nimeämällä alueelle oma puistotyöntekijä. Lautakunta on jakanut toiminta-avustuksia kyläyhdistyksille. Lautakunnan vastuulla on ollut hoitaa latujen ja kaukaloiden kunnossapitoa Vuolijoen alueella. Lautakunta on käyttänyt tehtävässä urakoitsija Oulujärveä. Önkkörin kanavan toteutusvaihe aloitettiin, aluelautakunta osallistui kustannuksiin. Lautakunta on esittänyt tehtäviä työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden työllistämiseksi. Pienenä ongelmana on ollut työntekijöiden saanti. 86

87 2.2.4 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Sivistyslautakunta Kaikkiaan toiminta ja talous toteutuivat suunnitellusti. Lautakunta otti uudelleen käyttöön vanhempien ja lasten myönteistä vuorovaikutusta tukevien harrastepalvelujen rahoittamisen sekä uutena toimintamuotona sosiaalisista tai kasvun tuen tarpeeseen perustuvista syistä lapselle myönnettävän harrastetuen. Näihin aiemmin hyväksi koettuihin ennaltaehkäiseviin toimintamuotoihin varattiin rahaa euroa. Varhaiskasvatus Ratamon päiväkodin peruskorjaus valmistui, uudistettuihin tiloihin muutti elokuussa 2018 Hoijakan päiväkoti. Hoijakan päiväkodin vuokratilasta luovuttiin. Uudistettuihin tiloihin siirtyi Lehtikankaan monitoimitalosta integroitu pienryhmä ja näin Lehtikankaalle saatiin yhden ryhmän verran lisäpaikkoja. Opetushallitukselta saatiin rahoitusta Laaja-alaista oppimista leikkien -hankkeeseen ja Kielistä kivaa kipinää -hankkeeseen. Loppuvuodesta saatiin vielä päätös koulutuksellisesta tasa-arvorahasta. Kielistä kivaa kipinää -rahoituksella on saatu kaikille esioppilaille yksi tunti viikossa englannin kieleen tutustumista. Varhaiskasvatuksen talous toteutui hyvin talousarviossa, vaikka henkilöstömenot ylittyivät euroa. Ylitys johtui mm. tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä ja epäpätevyysalennusten korvauksista. Lasten erityisen tuen tarve on kasvanut ja eritysavustajia on palkattu lisää. Perusopetus ja nuorisopalvelut Kajaanin perusopetuksen koulukiinteistöissä jatkui parantaminen. Kajaanin lyseon peruskorjaus ja uudisrakennus alkoivat loppuvuodesta Vanha puoli peruskorjataan ja nk. uusi puoli puretaan pois, ja sen tilalle rakennetaan uusi rakennus. Kokonaisuuden on määrä valmistua keväällä 2020, ja olla koulukäytössä elokuussa Kajaanin lyseo toimii remontin ajan väistötiloissa pääosin yliopistokampuksella sekä pääkirjastossa. Kätönlahden koulun Tarmo-sali purettiin, ja sen tilalle alkoi uuden liikuntasalin rakentaminen. Rakennuksen on määrä valmistua huhtikuussa Perusopetuksessa jatkettiin kehittämishanketoimintaa digitalisaatiossa, kielten opetuksen varhentamisessa, koulupäivän liikunnallistamisessa sekä kerhotoiminnan kehittämisessä. Perusopetus on edelleen saanut valtion erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Samalla, kun oppilasmäärä kasvoi, suureni tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden prosentuaalinen osuus, noudatellen valtakunnan suuntaa, joskin pysyen maltillisempana. Erityisen tuen uusia ryhmiä jouduttiin perustamaan ensin kuusi ryhmää, ja loppusyksyllä 2018 vielä yksi ryhmä lisää. Voimakkaasti lisääntynyt oppilaiden aggressiivinen käytös ja levottomuus ovat tuoneet opetukseen uusia haasteita. Perusopetuksessa aloitti kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija, jonka avulla tulevaisuudessa pyritään opetusryhmien muodostamisessa ennakoimaan potentiaaliset ryhmäkohtaiset mahdollisuudet ja haasteet. Henkilöstömenot ylittyivät euroa, mistä tuloksellisuuserän osuus oli euroa. Uusien ryhmien perustamisen myötä henkilöstömenot kasvoivat loppuvuoden osalta noin euroa. Työterveyden menot ylittyivät euroa budjetoituun nähden. Useissa hankkeissa päästiin aloittamaan toivottua myöhemmin, ja rahaa jäi taseeseen odottamaan vuotta Nuorisopalveluissa Ohjaamo Nuppa -hanke jatkoi nuorille suunnattujen palvelujen ja viranomaistoimijoiden ja nuorten parissa toimivien yhteistyön kehittämistä. Uusina toimintoina mukaan tulivat mm. Yhteinen keittiö, Myllyhoitoyhdistyksen riippuvuuksien hoitoon keskittyvien tukipalvelujen kehittäminen ja mallintaminen sekä sosiaali-isännöitsijä/asumisen ohjauksen palvelut. Nuorten työelämää parantavia korttikoulutuksia järjestettiin, mm. ensiapu, hygieniapassi ja järjestyksenvalvoja. Kelan vastaanotto aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Nuorten kesätyösetelit jaettiin Nupalta. Kävijämäärä vuonna 2018 oli Hanke jatkuu saakka. Nuorisotilatoimintaa järjestettiin kuudessa eri pisteessä sekä liikennepuistossa. Uutena toimintamuotona aloitettiin Aseman lapset ry:n kanssa Walkers-kahvilatoiminta ja Wauto-auto jalkautuva nuorisotyötoiminta. 7-luokkien ryhmäytykset ja YMCA Finland Suomen NMKY:n liitto ry:n Arvoja terveyskasvatusohjelma Camera obscura 8-luokkalaisille toteutettiin yhteistyössä Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan ja perusopetuksen kanssa. Music Against Drugs ry:n kanssa aloitettiin yläkoululaisille suunnattu MAD-päihdekasvatuskokonaisuus yhdessä peruskoulujen kanssa. Koulunuorisotyötä kehitettään ja toteutetaan Lehtikankaan ja Soidinsuon kouluilla. Nuorisopalvelut on saanut erillistä valtionavustus- 87

88 ta Pohjois-Suomen AVIlta Etsivän nuorisotyön, Starttipajan ja kerhotoiminnan kehittämiseen ja kotikansainvälisyystoimintaan sekä Nuorten Kainuu -hankkeeseen. Erasmus+ -ohjelman kansalliselta toimistolta on saatu avustusta EU:n Erasmus+ Youth in Action -ohjelmasta Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) toimintaan. Kulttuurilaitokset Kainuun Museossa järjestettiin tavanomainen määrä vaihtuvia näyttelyitä (4 isoa ja 6 pientä näyttelyä). Kävijämäärä (6 885) kasvoi hieman edellisvuodesta, jolloin museo oli osin suljettu korjaustöiden vuoksi. Korjaustyöt jatkuivat nyt toimistotiloissa. Henkilökunnassa oli vaihtuvuutta muun muassa eläkkeelle jäämisten vuoksi. Maakunnallinen viranomaistyö oli vilkasta. Taidemuseon kävijämäärä kasvoi, vaikka museo oli suljettuna yleisöltä remontin vuoksi kolme kuukautta eli yksi näyttely peruttiin. Näyttelyihin tutustui kävijää. Remontti paransi huomattavasti museon saavutettavuutta: rakennukseen asennettiin hissi ja esteetöntä sisäänkäyntiä uudistettiin. Kiinniolon aikana taidekokoelmat siirrettiin uuteen varastoon, jonka tilakeskus oli saneerannut kaupungin kiinteistöön Vienankadulla. Kainuun musiikkiopiston opetuksen tarjonta pysyi samansuuruisena koko toiminta-alueella. Opetustunteja pidettiin Vuoden aikana musiikkiopistossa opiskeli yhteensä oppilasta. Toiminnan painopisteenä oli uuden opetussuunnitelman valmisteleminen ja käyttöönotto alkaen. Vuoden aikana järjestettiin 119 esiintymistapahtumaa, joissa oli yhteensä esiintyjää ja kuulijaa. Merkittävimmät tapahtumat olivat Kajaanin puhallinorkesterin Elokuva- ja pelimusiikin konsertti ja Kaukametsän kamariorkesterin konsertit: Lauluja elämän matkalta -yhteistyöproduktio Oulun konservatorion kanssa ja Neljä vuoden aikaa. Kaukametsän opisto toteutti opetusta tuntia (ei sisällä opettajien muun työn tunteja), josta avoimen kansalaisopistotoiminnan opetustunteja ja maksupalveluopetusta 49 tuntia (602 tuntia vähemmän kuin vuonna 2017). Vuoden 2018 alusta vapaan sivistystyön tehtäväksi tullutta luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetusta toteutettiin tuntia ja opetukseen luotiin paikallinen yhteistyömalli Kainuun ELY-keskuksen, Kajaanin TE-toimiston, maahanmuuttajapalveluiden, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kansalaisopiston netto-opiskelijoita oli (88 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2017) ja kurssilaisia (827 enemmän kuin 2017). Kaukametsän kokous- ja kulttuuripalvelut. Vuonna 2018 Kaukametsässä oli kävijöitä yhteensä ja yleisötilaisuuksia 372. Kokouksia ja koulutuksia oli 55 kpl. Kulttuuripalvelut järjestivät 147 tilaisuutta vuoden aikana. Kajaanin Runoviikolla kävijöitä oli ja tilaisuuksia 85. Kajaani Tanssii -tapahtumassa kävijöitä oli ja tilaisuuksia 12. Kaikukortilla lippuja kulttuurin tilaisuuksiin annettiin 325, joista Runoviikon tilaisuuksiin 165. Kirjastopalveluissa pääkirjasto toimi lyseon peruskorjauksen väistötilana elokuusta alkaen, mikä vaikutti mahdollisuuksiin järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Omatoimikirjasto käynnistyi kesäkuussa Lehtikankaan lähikirjastossa. Lukukummi-hankkeessa vietiin dialogisen lukemisen mallia kaupungin päiväkoteihin. Kirjastoautoa jalkautettiin yleisötapahtumiin. Henkilöstön työergonomiaa parannettiin hankkimalla sähköisiä työpöytiä. Kirjaston kokonaiskävijämäärä oli käyntiä (-10,8 % vuoteen 2017), verkkokäyntejä oli (+41,9 % vuoteen 2017) ja lainojen kokonaismäärä oli lainaa (-3,2 % vuoteen 2017). 88

89 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Mikko Saari Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Koulujen yrittäjyyskasvatus Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä, yhteistyön muodot) Toiminta vaihtelee kouluittain. Myös yrittäjien tilanteet vaihtelevat. Nuori yrittäjyys -toiminta lupaavaa. Kummiyrityksiä 20 Yrityskontakteja 40 YES-keskuksen perustaminen esi- ja perusopetuksessa YES-keskus on perustettu. Nuori yrittäjyys (NY)-toiminta on noussut vahvasti myös alakouluissa, jossa nimi on Pikku Yrittäjät. Kummiyritystoiminta ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Se on koettu hankalaksi molemminpuolisesti. Tarvitaan uutta strategiamallia. Yrityskontakteja on vähäinen määrä, mutta niitä on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Kävijämäärät tapahtumissa (yhteensä) 12 kpl 27 % (2017) 2014: : : : (puolet Kainuun ulkopuolelta) 13 kpl 30 % Runoviikko säilyy valtakunnallisesti lajinsa ykköstapahtumana. Kajaani Tanssii - festivaalin kansainvälistyminen kasvaa 13 kpl 27 % Kaukametsä yhteensä: Kulttuuri Runoviikko Kajaani Tanssii Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Tvt-opetukseen panostaminen vvh/koulu; pedamentorimäärä. Alakouluissa on 10 digimentoria. Yläkoulujen digimentoritilanne on vaihteleva. Varhaiskasvatuksessa on 2 pedamentoria. Digimentorit useimmissa kouluissa; hankerahoitus. 2 pedamentoria varhaiskasvatuksessa. Digitutortoimintamalli ja O365-ympäristön käyttö ovat vakiintuneet perusopetuksessa. Tutoreiden yhteistyöverkko on jatkanut koulutuksia ja pedagogista kehittämistä. Pelimoottorihanke on käynnistynyt opettajien ja kouluttajien rekrytoinnella ja laitehankinnoilla. Pedamentori toiminta päättyi kesällä 2018 TVT-yhdyshenkilöt toiminnan tukena 89

90 Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kulttuurin palvelujen tarjonnan ja käytön määrällinen arviointi Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Musiikkiopisto opetustuntia Kansalaisopisto opetustuntia Kainuun museo 4 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä kävijää (2016) Musiikkiopisto opetustuntia Kansalaisopisto opetustuntia Kainuun Museo 4 näyttelyä Taidemuseo 4 näyttelyä Kaukametsä Musiikkiopisto opetustuntia Kansalaisopisto opetustuntia Kainuun Museo 4 näyttelyä Taidemuseo 3 näyttelyä Kaukametsä kävijää 372 tilaisuutta Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla laadullinen ja määrällinen arviointi Ei mitata. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sähköisten palveluiden käyttö asioinnissa on vakiintunut. Laitekanta lisääntyy. Perusopetuksessa asiointi tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti. Laitekanta lisääntyy. Sähköinen ilmoittautuminen musiikkiopistossa yli 90 %, kansalaisopistossa 60 % Sähköinen yhteydenpito opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa Kansalaisopiston kurssimaksujen maksaminen verkossa 50 % Sähköinen toiminta asioinnissa on vakiintunut. Laitekantaa on lisätty varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksessa tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen ilmoittautuminen musiikkiopistossa 100 %, kansalaisopistossa 63,4 % Sähköinen yhteydenpito opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa musiikkiopistossa toteutuu Eepos-oppilashallinto-ohjelman kautta, sähköpostitse ja tekstiviestien avulla Kansalaisopistossa pääsääntöisesti Hellewikurssijärjestelmän tekstiviestitoiminnolla sekä sähköpostitse. Ei vielä toteutunut (kurssihallintajärjestelmän päivittäminen siirtyi vuodelle 2019). 90

91 Perus- ja esiopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 2014: 60 % 2017: 80 % opetustiloista 90 % opetustiloista Perusopetuksessa kattavuus 90 %. Varhaiskasvatuksessa langattomat verkot eivät ole kattavat. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 IVA-arviointi (ihmisiin IVA-arvioinnin käyttäminen IVA-arviointi käytössä Käytössä säännöllisesti Ei ole toteutunut kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksenteossa, kulttuurilaitosten asiakastyytyväisyyskyselyteossa päätöksen- Asiakastyytyväisyys satunnaisesti noin 3,3 vähintään 3,3 Keskiarvo 3,3 Kainuun Museon näyttelyt 3,35 ja museokäynnit 3,54 Taidemuseo ka 3,6 Kainuun musiikkiopisto ka 3,59 Kaukametsän tapahtumat 3,3 Kaukametsän opisto 2,28 (asteikolla 1-5) Kaupunginkirjasto: 4,5/5 (yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiakaskysely) Varhaiskasvatuksen monitahoarvioinnin tulokset on esitelty sivistyslautakunnalle Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus Työpaikkakokousten toteutuminen (työyhteisön toimivuuskysely) On tehty keväällä 2017 Tilastointi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkuvaa Opistoissa opiskelijarekisterit Toteutetaan itsearviointi vuosittain Tunnuslukutietojen hyödynnettävyyden lisääminen Keskeiset tunnusluvut ovat johdon käytettävissä. Itsearviointi toteutettu. Johtoryhmätyön toimivuus ka 3,3 (asteikolla 1 4). Ei ole toteutunut 85 % 100 % Noin 90 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Kokouskäytänteet ovat säännölliset kaikissa yhteisöissä. Työyhteisön toimivuuskyselyä ei ole tehty vuonna

92 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tehokas markkinointi ja viestintä Itsearviointi toiminnasta Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista. Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista. Markkinointia on tehty sekä yksin että yhteistyössä. Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Näkyminen tiedotusvälineissä, laadukkaat ja sujuvat tapahtumajärjestelyt - laadullinen arviointi Työyhteisön toimivuuskysely Runoviikko ja Kajaani Tanssii ovat kansallisesti tunnettuja ja arvostettuja tapahtumia. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet ovat laadukkaita. VIMA-yksikön perustaminen kaupunkiin Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet ovat laadukkaita. 2015: ka 3,29 Vuoden 2017 tuloksia työstetään työyhteisöissä. Runoviikko ja Kajaani Tanssii ovat kansallisesti tunnustettuja valtakunnallisia festivaaleja. Yksittäiset näyttelyt: kasvaneet kävijämäärät ja hyvä julkisuus (taidemuseo) On toimittu henkilöstöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksia on työstetty työyhteisöissä. Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Kävijät 1 : Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Perusopetus Erityinen tuki 7,3 Tehostettu tuki 8,1 Varhaiskasvatus Erityinen tuki 1,2 Tehostettu tuki 13 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoitukseen sopivia Ei nouse nykytilasta Ei nouse nykytilasta Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Käytetään tehokkaasti mahdollisuuksien mukaan Perusopetus Tavoite ei toteutunut Erityinen tuki 8,4 Tehostettu tuki 9,8 Varhaiskasvatus Erityinen tuki 1 Tehostettu tuki 12 Mahdollisuuksien mukaan on toteutunut. Toteutunut 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 92

93 Riskienhallinta Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Toimintaan liittyvät riskit Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Paikoin heikko kiinteistöjen kunto Tukipalvelujen haavoittuvuus ja yksittäisten ihmisten varassa oleva toiminta saattaa aiheuttaa asioiden oikea-aikaiseen hoitamiseen tai kirjaamiseen liittyen virheiden mahdollisuuden. Häiriöt sähkön, veden tai lämmön jakelussa, jotka vaarantavat peruspalvelujen päivittäisien normaalin järjestämisen. Valtion erillisrahoituksen jatkuvuuden epävarmuus (opetusryhmien koon pienentämisen ja tasa-arvon edistäminen, etsivän nuorisotyön rahoitus) - riski euroa Valtionosuuksien pieneneminen kulttuuripalveluissa riski euroa Palveluiden sähköistymisen tuomat yllättävät kustannukset riski euroa Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tuomien tulojen pudotus on arvioitua suurempi - riski euroa Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä kasvaa uusien asiakasmaksujen myötä - riski euroa Uuden talousohjelmiston toimivuus ja tarkkuus, talouden seurannan ja talouteen vaikuttamisen kyky on puutteellinen, jos talouden seurantatieto ei ole täsmällistä. Vuoden 2018 talousarvio perustuu pitkälle vuoden 2017 talousarvioennusteeseen saadun taloustiedon perusteella riski, että heikentää vuoden 18 talousarviota euroa Maahanmuuton äkillinen kasvu sekä opetus ja kasvatuspalvelujen järjestäminen riski euroa Ostopalvelujen jatkumon häiriintyminen riski euroa. Työntekijöiden ikääntyminen ja kyky hallita uusia välineitä, varahenkilöstön puute palveluissa, rekrytointien onnistuminen. Lyseon väistötiloissa ilmeni sisäilmaongelmaa. Lisäksi Soidinsuon koululla sekä Kainuun Museolla on jouduttu tekemään toimenpiteitä heikon sisäilman korjaamiseksi. Muut toimintaan liittyvät riskit eivät toteutuneet. Vuoden vaihteen tykkylumiongelmalla ei ollut vaikutusta Kajaanin palveluihin. Valtionosuuksiin liittyvät riskit eivät ole toteutuneet. Palveluiden sähköistämisen riskit eivät ole toteutuneet. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät tippuneet niin paljon kuin arvioitiin. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä ei ole kasvanut merkittävästi. Päiväkotilasten määrä on kasvanut 67 lapsella edellisestä vuodesta. Uuden talousohjelman toimivuus oli kohtuullinen ja tarkkuus hyvä. Äkillistä maahanmuuton kasvua ei tapahtunut, ja ostopalvelujen jatkumo ei häiriintynyt. Maahanmuuttajapalveluiden sopimuspohjainen koulutus Kaukametsän opistossa on supistunut. Varhaiskasvatuksessa sijaisten saatavuus on heikkoa, samoin perusopetuksessa. 93

94 Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Mikko Saari Sisältö Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Havainnot ja johtopäätökset Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Kokouskäytänteet ovat toimialalla säännölliset ja suunnitellut. Säännöllinen ja suunniteltu koulutus Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen Toimialan johtoryhmä ja lautakunta seuraavat talouden toteutumista säännöllisesti ja talouspäällikön tukemana. Osa-alueiden toimintojen oikeellisuuden merkitys kirjanpitoon ja raportoinnin luotettavuuteen korostuu mm. asiatarkastuksessa ja ostotilaamisessa. Toimialan johtoryhmä ja lautakunta raportoivat talouden toteutumista säännöllisesti ja talouspäällikön tukemana. Ei erillisesti suunniteltuja toimenpiteitä. - KamIT-ohjausryhmän toiminta ja kaupungin tietohallinnon ohjausryhmän toiminta. Sivistyslautakunta myöntää nuorisoavustuksia. Ei myönnetä takauksia tai vakuuksia. Sopimusten hallinta on keskitetty talouspäällikölle eli tulosalueet toimittavat sopimukset talouspäällikön hallintaan ja tietoon. Sopimusten tekemisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hankekortit on otettu käyttöön hankkeiden hallinnoinnin ja arjen käytäntöjen avuksi. Toimialan yksiköt noudattavat pääsääntöisesti säännöllisiä kokouskäytänteitä. Henkilöstön koulutus on suunniteltua ja säännöllistä erityisesti perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa hankerahoitusten ansiosta. Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen etenee organisaatiossa tapahtuneet avainhenkilövaihdokset huomioiden. Talouden seuranta toimii hyvin ja on suhteellisen tarkkaa kuukausittain. Talousarvion sisällä eri menokohtien välillä on vielä heittoa, joka tulee huomioida talousarviota laadittaessa. Koko toimialalla on vielä parannettavaa. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut vuoden aikana ja toimenpiteitä on sovittu vuodelle Talouden raportointi toimii hyvin. KamIT-ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja linjannut KamIT:n toimintaa. Kaupungin tietohallinnon ohjausryhmä on järjestäytynyt uudelleen ja toimialan viestiä saadaan yleiseen tietoon. Avustusten jakaminen on toimivaa. Ei ole myönnetty vakuuksia tai takauksia. Sopimusten tekeminen toimii. Yksiköiden ja tulosalueiden johto konsultoi aktiivisesti toimialan johtoa, mikäli tulosalueiden ja yksikköjen toimintaan liittyviä sopimuksia tehdään. Hankekortit toimivat. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Sivistyslautakunta 2,1 1 1,9 Varhaiskasvatus 315, ,0 Perusopetus 364, ,3 Nuorisopalvelut 19, ,9 Kulttuurilaitokset 46, ,7 Kaukametsä 98, ,0 Yhteensä 846, ,8 94

95 95

96 96

97 2.2.5 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Ympäristötekninen lautakunta ja lupajaosto Ympäristötekninen lautakunta kokoontui 11 kertaa vuonna Kokouksissa käsiteltiin 121 asiaa. Asioista tehtiin seitsemän oikaisuvaatimusta, joista yksi jatkovalitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Lupajaosto kokoontui vuonna 2018 kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 50 asiaa, joista ei tehty oikaisuvaatimuksia. Valituksia näistä asioista tehtiin kaksi kappaletta. Talouden osalta käyttötalouden toimintakate oli euroa parempi kuin talousarviota laadittaessa oli suunniteltu. Toimialan toimintatuotot jäivät noin euroa talousarviosta. Lisäksi toimintatuottoja korjattiin kesken kauden tekemällä talousarviomuutosesitys hulevesiliittymien maksutuottojen alentamisesta eurolla. Suurimmat säästöt, noin euroa, syntyivät energiakustannuksista keskimääräistä leudomman talven ansiosta ja euroa henkilöstömenoista. Henkilötyövuosia oli 152 (160 vuonna 2016 ja 158 vuonna 2017). Henkilöstössä on ollut vajetta. Sitä saatiin paikattua hieman loppuvuoden aikana, mutta se näkyy edelleen muun muassa henkilöstön jaksamisessa. Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto on kokoontunut 8 kertaa ja käsitellyt 68 asiaa. Neuvosto on myöntänyt liikunta-, kulttuuri- ja yleiset tapahtuma-avustukset, palkinnot ja stipendit. Neuvosto on myöntänyt avustuksia liikuntaseuroille euroa, kulttuurin yleis- ja kohdeavustuksia euroa, tapahtumaavustuksia euroa ja Rastiviikolle euroa. Lisäksi neuvosto on myöntänyt avustuksia Otanmäen- Vuolijoen Seuraunionille euroa, Pallohalli Oy:lle euroa, Pohjoisen tanssin aluekeskustoimintaan euroa, Routa-ryhmälle euroa ja Kulttuuriosuuskunta G-voimalle euroa. Yhteensä avustuksia on myönnetty euroa. Lisäksi neuvosto on jakanut kaupungin kulttuuripalkinnon euroa ja jakanut myös stipendejä urheilijoille ja liikuntakulttuurin edistäjille 44 kpl yhteensä euroa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Merkittävimmän kaavahankkeen keskustaajaman yleiskaavapäivityksen kokonaisvaikutusten arviointi valmistui ja kaava eteni ehdotusvaiheeseen. Kainuun ELY-keskus antoi kielteisen päätöksen Kruununpuodinmäen siltalinjauksen luonnonsuojelulain mukaiseen poikkeamislupaan, josta valitettiin hallinto-oikeuteen. Kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjen poikkeamislupien päivityskaava hyväksyttiin ja Kuurnantien kevyen liikenteen väylän mahdollistava Äkälänniemen osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä. Keskustaajaman pohjoispuolisen lievealueen maankäytön ja Pärsänsuon risteysalueen liittymän mahdollistava Tikkapuro Heinimäki Pärsänsuo-osayleiskaava tuli vireille. Seurakunnan virastotalon laajennuksen mahdollistava asemakaava ja Lyseon pysäköintialueen toteuttamisen katualueelle mahdollistava merkitykseltään vähäinen asemakaavamuutos hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin kuusi poikkeamislupaa: neljä asemakaavasta ja kaksi yleiskaavasta. Maan hankinta ja luovutus Kaupunki hankki vuonna 2018 maata Kuurnantien varrelta tien leventyessä perusparannuksen ja kevyen liikenteen väylän varauksen takia. Rautatieaseman seudulta saatiin ensimmäisen asemakaavan perusteella katualuetta sekä lisäksi ostettiin alueelle rakennettavan linja-autojen laiturialueen tontin osaksi maata VR- Yhtymä Oy:ltä. Kaupunki osti raakamaata Hevossuolta sekä Äkälänniemen alueelta ja lisäksi yhden asemakaava-alueen tontin Laaksokadulta. Kaupunki myi yhteensä viisi asemakaava-alueen tonttia sekä yhden yleiskaava-alueen rakennuspaikan. Lisäksi kaupunki palautti asemakaavan muutoksen seurauksena 129 m² maata sen aikaisemmalle omistajalle ja sopi yhdestä tilusvaihdosta Kuurnantien varrella. Yhteensä maata hankittiin noin m² ja luovutettiin 9700 m². Maanhankintaan käytettiin yhteensä noin euroa ja myynnissä saatiin tuloa yhteensä noin euroa. 97

98 Kiinteistöverotietojen tarkastamisprojekti Kaupunki aloitti maaliskuussa 2017 kiinteistörekisteritietojen perusparannusprojektin. Projektin tarkoituksena on päivittää Kajaanin kiinteistörekisteriin ajantasaiset tiedot kunnan alueella sijaitsevista rakennuksista. Projektia jatkettiin keväällä 2018 paikkatietoanalyyseillä, joilla pyrittiin löytämään luvattomia rakennuksia asemakaava-alueen ulkopuolelta. Projekti-insinöörin siirryttyä opintovapaalle syyskuussa päätettiin projekti siirtää rakennusvalvontaan rekrytoitavan rakennustarkastajan vastuulle. Projektin oli määrä valmistua kevääseen 2020 mennessä, mutta projekti-insinöörin opintovapaan takia projektin jatkosta ja aikataulusta on tehtävä tarkempi suunnitelma vuoden 2019 aikana. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Myönnetyt rakennusluvat (asuinhuoneistot ja vapaa-ajanasunnot, kpl) Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Vapaa-ajanasunnot 7 Ympäristönsuojelun suoritetietoja Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä Metsätalous Kaupungin metsien hoitovelkaa on lyhennetty vuoden 2018 aikana perkaamalla 10,9 ha taimikoita ja suorittamalla taimikonhoitoa yhteensä 92,4 ha alueella. Uudistusaloilla suoritettiin männyn konekylvöjä 29,0 ha alueella ja kuusta istutettiin 14,0 ha alueelle. Lisäksi vanhoja ojia perattiin noin 14,1 km:n matkalla. Varttuneen metsän väljennykseen keskittyviä harvennushakkuita talousmetsissä suoritettiin yhteensä 221,8 ha alueella. Vuonna 2018 myytiin yksi 34 ha suuruinen tukkipuuvaltainen leimikko, jonka hakkuut toteutunevat vuonna Kunnallistekniikka ja liikunta Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin hyvin ja tulosalueen käyttötalous toteutui euroa talousarviota paremmin. Talvi oli runsasluminen. Auraustarvetta riitti normaalia pidempään ja lunta jouduttiin siirtämään paljon läjitysalueille. Keväinen hiekoitushiekan poisto saatiin tehtyä normaalisti ja katujen pölyämistä vähennettiin suolaliuoksella. Toimenpiteet onnistuivat hyvin ja pölystä ei aiheutunut pitkäaikaista haittaa kaupunkilaisille. Vilkkaasti liikennöityjen pääkatujen huonokuntoisia ja uraisia päällystepintoja uusittiin runsaasti määrärahojen sallimissa rajoissa ympäri kaupunkia. Kunnossapitoasfaltoinneilla parannettiin liikkujien liikenneturvallisuutta ja käyttömukavuutta. Kuntalaisilta ja turisteilta saatiin runsaasti positiivista palautetta keskustan puistojen hoidosta ja laadusta. Puistojen hoitoon panostettiin palkkaamalla määräaikaisia puutarhureita ja kuljettajia isojen ruohonleikkureiden käyttöön. Puistojen hoitotasoa saatiin parannettua edellisiin vuosiin nähden merkittävästi. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja vanhoja valoja vaihdettiin led-valoiksi yli kpl. Vaihtoja tehtiin Lohtajan, Lehtikankaan ja keskustan alueella, joissa saavutettiin noin 70 prosentin säästö ulkovalaistuksen energiankulutuksessa. Energiansäästön lisäksi vaihdoilla saavutettiin tasaisempi ja laadukkaampi valaistus. Vaihdetuissa valaisimissa on esiohjelmoitu himmennysohjelma yöajalle. Yöllä valot palavat 30 prosentin teholla. Liikuntapaikkojen kehittyminen oli nopeaa. Kesällä 2018 aloitettiin Kaupunginlammen monitoimikentän rakentaminen. Hankkeessa Kajaanihallin ympäristö ja Kaupunginlammen puiston alueelle rakennettiin uusi 98

99 laaja lähiliikunta-alue. Kalkkisillalle rakennettiin paljon toivotut kuntoportaat. Vimpelin urheilukentän pinnan ongelmat saatiin vihdoin korjattua ja juoksurata on nyt kilpailukunnossa. Lohtajan, Kirkkoahon ja Vimpelin valaistuja kuntoratoja levennettiin, jotta hiihtokausi voidaan aloittaa pienemmällä lumimäärällä. Liikuntalaitoksissa oli kävijöitä yhteensä Liikuntapassin +70 käyttökertoja ja ohjattuihin vesiliikuntaja kuntosaliryhmiin osallistujia oli yhteensä Vesiliikuntakeskuksen E-rannekkeen käyttökertoja oli yhteensä Liikunnan kehittämishanke saatiin päätökseen ja toimintaa kehitettiin hankkeessa sovittujen linjausten mukaisesti. Linjausten mukaisesti lähiesimiesvastuita on jaettu useammalle esimiehelle ja vastuualueita on selvennetty. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin pääosin sekä osin ylitettiin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energiakustannusten ja henkilöstömenojen säästöistä. Vuoden 2018 lämmitystarve oli noin 9 prosenttia normaalivuotta pienempi. Toimintakatteeseen on sisältynyt euroa rakennusten purkukuluja. Purkukuluja toteutui noin euroa vuonna Aloitettiin osaltaan omistajapoliittisen ohjelman selvitykset ja toimenpiteet, jotka valmistuvat vuonna Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin m² (- 2,5 %) purkamalla Lehtikankaan entinen koulu ja myymällä Soidinsuon kentän entinen huoltorakennus. Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli euroa. Investointien toteutuma oli noin euroa. Investointien määrärahasäästöt syntyivät pääasiassa usean vuoden rakennushankkeiden jaksotuksien poikkeamista talousarvioon nähden ja joista Lyseon poikkeama suurimpana hankkeen myöhäisen aloituksen vuoksi. Merkittävimpinä hankkeina valmistui Ratamon päiväkodin peruskorjaus ja aloitettiin harjoitusjäähallin ja Kätönlahden koulun liikuntasalin rakentaminen sekä Lyseon peruskorjaus ja laajennusosan korvaaminen uudisosalla. Harjoitusjäähalli sai rakentamiskustannuksiin avustusta Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Jussi Heikkinen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Keskustaajaman uusi Valmiusaste Luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa Luonnosvaiheessa yleiskaava Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. Rakentamisen suunnittelu aloitetaan Neuvottelut eivät ole edenneet vuoden 2018 aikana. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Lyseon peruskorjauslaajennusosahanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Suunnittelu on käynnissä. Rakentaminen aloitetaan. Rakentaminen on aloitettu purkutöillä. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on hyväksytty valtuustossa Asemakaava on hyväksytty ja maanrakennustyöt aloitettu. 99

100 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Loisteen kanssa puitesopimus ulkovalaistuksen kehittämiseksi on tehty. Sotkamon ja muiden Kainuun kuntien kanssa on keskusteltu ulkoilureittien ja kelkkaurien kehittämisestä. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kysely toteutetaan ja tulokset otetaan huomioon toimintalinjauksissa Loisteen kanssa yhteistyö jatkuu tiiviinä ulkovalaistuksen omaisuuden hallinnan ja kehittämisen osalta. Suunnitelma huoltovarmuuskriittisestä tietoverkosta on laadittu. Kainuun kuntien kanssa käynnistyy ulkoilureittien ja kelkkaurien kehittämishanke. Kysely toteutettu: katujen kunto ka 2,79 puhtaus ka 3,41 talvihoito ka 3,09 puistot ka 3,36 katuvalaistus ka 3,89 (asteikko 0-5) Yhteistyö on jatkunut Loisteen kanssa tiiviinä. Suunnittelutyö ulkovalaistuksen omaisuudenhallinnasta ja kehittämisestä sekä huoltovarmuuskriittisistä tietoverkoista on kesken. Ulkoilureittien kehittämishanke Kainuun kuntien ja metsähallituksen kanssa on hankesuunnitteluvaiheessa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston ja muiden arkistojen sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta on rakennettu. Lupaprosessien sähköistäminen on tehty. Rakennusvalvonnan arkiston perustallennustyö on käynnissä. Raatihuoneentorin esiintymislava kunnostetaan. Rakennusvalvonnan arkiston tallennustyö on valmistunut ja Kajaanissa on käytössä rakennuslupapiirustusten internet-kauppa. Raatihuoneen esiintymislava on kunnostettu ja avajaiset järjestetty joulun avajaisten yhteydessä. Rakennusvalvonnan arkiston digitointityön valmiusaste on 73,1 %. Rakennuslupapiirustusten verkkokauppaa ei ole vielä saatu perustettua. 100

101 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen ja asiakaslähtöisyys olosuhteiden kehittämisessä. Riskienhallinta Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Liikuntapaikat ovat hyvässä kunnossa ja liikuntapaikkojen käyttöaste on tiedossa. Käyttäjätyytyväisyyskyselyitä suoritetaan Kaukavedessä ja jäähallilla sekä ulkoliikuntapaikoilla. Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelan kasvu Purkamiskustannuksista aiheutuva talousriski Pilaantuneet maaainekset Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Tämän seurauksena vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja rakennusten sisäilmaongelmista lisääntyvät. Toimialan purkamiskulut kasvavat vuonna 2018 merkittävästi verrattuna vuoteen 2017, koska purkamiskohteiden määrä ja laajuus kasvavat. Jos muun toiminnan suunnitellut säästötoimet eivät onnistu, käyttötalouden raami ei toteudu. Maaperästä löytyvien pilaantuneiden maaainesten puhdistamiskustannukset voivat päätyä kaupungin maksettaviksi. Näin voi käydä mm. kaupungin omistamilla maaalueilla, jos alkuperäistä saastuttajaa ei saada korvausvastuuseen. Vanhojen saha-alueiden maaperästä voi löytyä voimakkaita myrkkyjä. Mikäli alueita aiotaan kehittää ja ottaa käyttöön, voi maaperän puhdistamiskustannukset nousta korkeiksi. Käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteutettu Kaukavedessä. Vastaajia kyselyssä oli noin 500. Vastaajat arvioivat Kaukaveden palveluiden yleisarvosanaksi 3,9/5. Kyselyn perusteella palveluita kehitettiin mm. kuntosalin ilmanvaihtoa ja vesijumppakalenteria. Jäähallilla pidettiin asiakasilta, jossa käyttäjien kanssa keskusteltiin hallin toimintakulttuurista ja kehittämistarpeista. Lisäksi jäähallilla tehtiin jäänlaadusta kysely, jonka tulosten mukaan jään laatu on kiitettävä. Normaalitilannetta isompia poikkeamia ei toteutunut. Vuonna 2017 päätetty Lehtikankaan koulun purkaminen ja siihen varattu määräraha tuloutettiin varsinaiselle purkuvuodelle 2018, jolla hallittiin purkukustannusten pysyminen kustannusraamissa. Pilaantuneita maa-aineksia löytyi Kajaanihallin ulkoalueiden peruskorjauksen yhteydessä pieniä määriä. Pilaantuneet maaainekset toimitettiin asianmukaisesti jatkokäsiteltäväksi. Taloudellinen riski ei toteutunut. 101

102 Henkilöstöön liittyvä riski Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Iäkäs henkilökunta joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Jos kaupunki ei käytä teknisten sopimuksen mukaisia kannustavia elementtejä palkkauksessa, parhaat osaajat siirtyvät paremman palkkauksen ja virikkeellisemmän työympäristön tarjoavien työnantajien palvelukseen. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida pitää yllä. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion. Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin yllä pidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat. Merkittäviä poikkeamia ei toteutunut. Menot eivät kasvaneet yli talousarvion eikä riskejä toteutunut. Liukastumisista aiheutuneita vahingonkorvauksia käsiteltiin 7 kpl. Ei toteutunut. Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jussi Heikkinen Sisältö Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäisiä kokous- ja palaverikäytänteitä on kehitettävä paremman tiedonkulun ja päätöksenteon tueksi. Esimiestyön kehittämiseen on panostettava enemmän koulutuksen avulla. Toimialan sisäinen talousprosessien kehittämisen suunnittelu on käynnistettävä yhdessä taloushallinnon kanssa. Lomakausien sijaisuudet on määriteltävä tarkemmin, näin varmistetaan asioiden eteneminen läpi vuoden. Talousraportoinnin tietojärjestelmissä on kehitettävää. On varmistettava, että rakennusomaisuutta koskevat tiedot ovat SAP-järjestelmässä oikein ja ajan tasalla. Havainnot ja johtopäätökset Sisäisiä kokous- ja palaverikäytänteitä sekä organisaatiorakennetta on kehitettävä paremman tiedonkulun ja päätöksenteon tueksi. Esimiestyön kehittämiseen on panostettu yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa koulutuksien ja 360-kyselyn avulla. Koulutuksia ja kehittämistä on jatkettava henkilöstöpalvelujen kanssa. Toimialalla ei ole riittävästi talousasiantuntemusta eikä resursseja. Toimialan sisäinen talousprosessien kehittämistä on jatkettava yhdessä talouspalveluiden kanssa. Sijaisuuksien tarkempi määrittely on aloitettu varmistamaan asioiden eteneminen läpi vuoden sekä ehkäisemään tahatonta virheellisen toimintamallin toteutumista. Esimerkkinä toimii laskujen asiatarkastus. Talousraportoinnin tietojärjestelmät vaativat kehittämistä, joka on tehtävä yhdessä talouspalveluiden kanssa. Talouden hoidon vastuita on myös selvennettävä toimialan ja talouspalveluiden kanssa. Omaisuuden hallintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. On varmistettava, että talousjärjestelmissä olevat tiedot rakennusomaisuudesta, kiinteistä rakenteista ja laitteista ja maaomaisuudesta ovat oikein ja ajan tasalla. 102

103 Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Tarve yhtenäisemmälle tietojärjestelmäinfrastruktuurille on selvitettävä varsikin tietoturvan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Vuosittain jaettavien avustusten käsittely on sisällytettävä vuosikelloon. CaseM käyttöä sopimuksenhallinnassa on kehitettävä edelleen. Systemaattisen ketterän projektihallinnan suunnittelu on käynnistettävä viimeistään 2019 aikana sisäisille kehitysprojekteille. Toimialalla ei ole riittävästi omia tietohallinnon resursseja eikä keskushallinnon tietohallinto pysty niitä tarjoamaan. Kokonaisvaltainen tietohallinnon uudistaminen on tarpeellista. Vuosittain jaettavat avustukset on koostettu ja toimitettu eteenpäin. Sopimustenhallinta on jakautunut usealle eri taholle. CaseM käyttöä sopimuksenhallinnassa ja sopimusten hallintaa on kehitettävä edelleen. Sisäisten kehityshankkeiden hallintaan tarvitaan edelleen systemaattisuutta ja projektinhallinta osaamista. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Ympäristötekninen lautakunta 0,7 3,2 Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaist. 35, ,1 Kunnallistekniikka ja liikunta 69, ,9 Tilakeskus 52,6 52,5 47,1 Yhteensä 157,7 163,2 151,3 103

104 104

105 105

106 2.2.6 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Kainuun pelastuslaitoksen vuosi alkoi hyvin poikkeuksellisesti. Vuodenvaiheessa Kainuussa alkoi pitkäkestoinen tykkylumesta johtuva häiriötilanne. Sähköt olivat poikki useaan otteeseen koko Kainuun alueella. Jopa evakuointeihin varauduttiin. Tilanteen pitkittyessä Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun häiriötilanteessa ja ryhtyi johtamaan sitä vaativana pelastustehtävänä. Näin tehtiin ensimmäisen kerran Suomessa. Tällä päätöksellä tilanne saatiin hallintaan ja kaikki yhteiskunnan voimavarat saatiin keskitetysti käyttöön. Edellä mainitun tapahtuman tiimoilta vuoden 2018 syksyllä käynnistettiin kaikkien operaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisen varautumissuunnitelman laatiminen pilottina Kainuun maakunta. Tavoitteen on hätäpuheluliikenteen ja viranomaisyhteyksien tiivistäminen. Työ on tarkoitus saattaa vuoden 2019 kevään kuluessa valmiiksi. Kainuun kesä oli myös erittäin kuiva ja vähäsateinen ja pelkona oli, että maastopaloja esiintyy erittäin runsaasti. Kainuun pelastuslaitoksen alue selvisi kesästä kuitenkin hyvin ja vaikka tehtävämäärät lisääntyivät, ei suuria maastopaloja kuitenkaan ollut. Oulun hätäkeskuksessa otettiin käyttöön viime syksynä ERICA-hälytysjärjestelmä, jolla hälytetään pelastustoimen yksiköt hälytyksille. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja kehitystyö sen parantamiseksi jatkuu valtakunnallisesti. Kainuun pelastuslaitos osallistui Kainuun maakuntauudistuksen valmisteluun useiden työryhmien kautta. Pelastustoimella oli hälytystehtäviä yhteensä Hälytystehtävien määrä kasvoi viime vuodesta 16,9 % (1 464 kpl vuonna 2017). Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna kasvua tapahtui vahingontorjunta-, eläinten pelastamis-, ensivaste-, palovaroittimen tarkistus- ja varmistustehtävissä, sortumissa, räjähdysvaaroissa, liikenneonnettomuuksissa, liikennevälinepaloissa, maastopaloissa, VAK-, ÖT- ja rakennuspalovaaroissa, rakennuspaloissa ja muissa tarkistus- ja varmistustehtävissä. Viime vuoteen verrattuna laskua tapahtui ainoastaan ihmisten pelastamistehtävissä. Tarkisteltaessa viimeisten viiden vuoden ajanjaksolla Kainuun alueen onnettomuuksien lukumääriä ja onnettomuustyyppejä vuonna 2014 tehtäviä (17 84 kpl) oli vielä viime vuotta enemmän. Tarkasteltaessa onnettomuustyypeittäin sattuineita onnettomuuksia samalla ajanjaksolla viime vuonna oli kasvua avunantoja eläimen pelastustehtävissä, muissa varmistus-/tarkistustehtävissä, sortumissa, liikennevälinepaloissa ja rakennuspalovaaroissa. 106

107 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Anssi Parviainen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Pelastustoimi on toteuttanut omalta osaltaan tavoitteita. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Rekrytointikampanja toteutettu ja ennalta sovitut koulutustapahtumat on saatu pidettyä. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Twitter on otettu käyttöön, kotisivujen uudistamisprosessi on kesken. Facebook käytössä 107

108 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio Kysely noin kahden palveluista vuoden välein Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Riskienhallinta Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö pelastusjohtaja Anssi Parviainen Sisältö Päätöksentekoprosessi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnan ja vastuiden kehittäminen Havainnot ja johtopäätökset Kriittisten toimintojen varmistaminen (sijaisjärjestelyt) on pääosin saatu toteutettua. Henkilöstöasiat Organisaation uudistaminen ja vastuiden jalkauttaminen Tulosyksikkö- ja asemavastaavien palavereiden määrää on lisätty. Taloussuunnittelu Kesän kustannukset tulevat viiveellä Arvioidaan määrärahat, riittivät viime vuodelle vaikkakin takana esimerkiksi erittäin kuiva kesä. Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Toimenpiteet tehdään suunnitellun sisäisen prosessin kautta. Toiminnan, talouden ja palvelutasopäätöksen tasapaino Investointi ja kaluston kierrätyssuunnitelma Tietoturvatentit, tilaluokitukset (TUVE) Vastausten analysointi ja tiedottaminen Kyselyt on toteutettu ja palauteraportit käyty läpi. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Kysely toteutunut ja pääosin positiivisia asiakaskokemuksia Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminetaloissta/omavalvonta Omavalvonta pien- Laadukas valvon- Toteutunut suunnitellusti Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Toimintaan liittyvät riskit Muuttuvat ja vaihtelevat sääolosuhteet Riskien mukainen toimintavalmiuden porrastus on toteutettu. Uusia suunnitelmia on laadittu. Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino Henkilöstöön liittyvät riskit Pelastuslaitoksen palvelutason on vastattava alueella oleviin riskeihin ja täytettävä palvelutasopäätöksen ja pelastuslain vaatimukset. Sopimushenkilöstön ja rekrytoinnin haasteet ja myös tehtävien määrä ovat lisääntyneet. Toiminta on toteutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti. Talous tasapainossa ja kunnille palautetaan euroa. Rekrytointikampanja on toteutettu ja tuotti tulosta (henkilöstöä on koulutettavana). Vakinaiset virat on saatu täytettyä. Toimintaprosessien sisäisen valvonnan ja raportoinnin kehittämistä on jatkettava. Palvelutasopäätöksen ja talouden seuranta Palvelutasopäätöksen mukaiset investoinnit toteutuneet ja ylimääräisestä kalustosta on luovuttu. Erica-hälytysjärjestelmä on käytössä, henkilöiden luokitukset tehty osittain (jatkuu 2019), tilaluokitukset jatkuvat

109 Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Kainuun järvipelastajat Selvitetään yt-sopimukset tulevaan maakuntaan liityttäessä. Ei tällä hetkellä hankkeita Sopimuksen mukaisesti Pääosin yt-sopimukset päivitettyinä Osa tullaan päivittämään tämän vuoden kuluessa. Arktinen pelastusjoukkuetoiminta on käynnistetty neljän Pohjois-Suomen pelastuslaitosten kesken. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Talouden ja toiminnan osalta toiminta toteutunut suunnitellun mukaisesti, vaikka viime vuoden tykkylumiajanjaksot ja kuiva kesä enteilivätkin kasvaneita henkilöstökuluja ja tehtävämäärien isoa kasvua. Maakunta-sote valmistelutyöhön on käytetty paljon työaikaa ja toteutuminen on edelleen epävarmaa. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kainuun Pelastuslaitos 67,6 66,0 70,7 109

110 2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta peruskaupunki Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot Kaupunki ilman liikelaitoksia 1000 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkema KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto - toimiala Vuolijoen aluelautakunta Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA (netto) 0 Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Investointiosa yhteensä (netto) RAHOITUSOSA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Antolainainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitusosa yhteensä YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN

111 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,11 Maksutuotot , ,40 Tuet ja avustukset , ,76 Vuokratuotot , ,18 Muut toimintatuotot , , , ,05 Valmistus omaan käyttöön , ,73 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,51 Muut henkilösivukulut , ,75 Palvelujen ostot , ,08 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,40 Avustukset , ,93 Vuokrat , ,88 Muut toimintakulut , , , ,70 Toimintakate , ,86 Verotulot , ,59 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,69 Muut rahoitustuotot , ,74 Korkokulut , ,47 Muut rahoituskulut , , , ,11 Vuosikate , ,84 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Arvonalentumiset , , , ,10 Tilikauden tulos , ,26 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,42 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,14 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,74 Tilikauden yli- / aliäämä , ,80 111

112 3.3 Rahoituslaskelma euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,84 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,47 Investointien rahavirta Investointimenot , ,03 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,01 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,16 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,69 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,29 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,77 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,18 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,67 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,78 Vaihto-omaisuuden muutos , ,62 Saamisten muutos , ,33 Korottomien velkojen muutos , , , ,18 Rahoituksen rahavirta , ,08 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarat , ,24 Rahavarat , ,85 112

113 3.4 Tase VASTAAVAA, euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,27 Aineettomat hyödykkeet , ,27 Aineettomat oikeudet , ,50 Muut pitkävaikutteiset menot , ,77 Aineelliset hyödykkeet , ,98 Maa- ja vesialueet , ,95 Rakennukset , ,31 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,65 Koneet ja kalusto , ,81 Muut aineelliset hyödykkeet , ,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,68 Sijoitukset , ,02 Osakkeet ja osuudet , ,69 Muut lainasaamiset , ,21 Muut saamiset , ,12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,87 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,87 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,20 Vaihto-omaisuus , ,74 Aineet ja tarvikkeet , ,73 Keskeneräiset tuotteet , ,01 Saamiset , ,22 Pitkäaikaiset saamiset , ,66 Myyntisaamiset , ,66 Lyhytaikaiset saamiset , ,56 Myyntisaamiset , ,79 Lainasaamiset , ,39 Muut saamiset , ,42 Siirtosaamiset , ,96 Rahat ja pankkisaamiset , ,24 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 113

114 VASTATTAVAA, euroa OMA PÄÄOMA , ,13 Peruspääoma , ,98 Muut omat rahastot , ,09 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,86 Tilikauden yli-/alijäämä , ,80 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,57 Poistoero , ,71 Vapaaehtoiset varaukset 0, ,86 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,62 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,33 Muut toimeksiantojen pääomat , ,29 VIERAS PÄÄOMA , ,03 Pitkäaikainen , ,14 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,94 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela , ,20 Lyhytaikainen , ,89 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,72 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta , ,14 Saadut ennakot , ,92 Ostovelat , ,08 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela , ,48 Siirtovelat , ,55 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 114

115 3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,75 Toimintakulut , ,32 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta , ,76 Toimintakate , ,81 Verotulot , ,81 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,07 Muut rahoitustuotot , ,48 Korkokulut , ,04 Muut rahoituskulut , ,27 Vuosikate , ,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,32 Arvonalentumiset , ,35 Tilikauden tulos , ,56 Tilinpäätössiirrot , ,65 Tilikauden verot , ,59 Laskennalliset verot , ,32 Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta , ,98 Tilikauden ylijäämä / alijäämä , ,32 115

116 Konsernirahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,24 Tilikauden verot , ,59 Tulorahoituksen korjauserät , ,94 Toiminnan rahavirta , ,59 Investointien rahavirta Investointimenot , ,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,79 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,20 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,01 Antolainauksen muutokset , ,99 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , ,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,99 Lainakannan muutokset , ,55 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,97 Vaihto-omaisuuden muutos , ,18 Saamisten muutos , ,06 Korottomien velkojen muutos , ,66 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,19 Rahoituksen rahavirta , ,75 Rahavarojen muutos , ,55 Rahavarojen muutos , ,54 Rahavarat , ,43 Rahavarat , ,89 116

117 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,63 Konserniliikearvo , ,21 Muut pitkävaikutteiset menot , ,41 Ennakkomaksut , ,07 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,31 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,64 Rakennukset , ,45 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,19 Koneet ja kalusto , ,90 Muut aineelliset hyödykkeet , ,16 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,87 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,21 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,60 Muut osak. ja os. sekä osakkeiden arvonk , ,53 Muut lainasaamiset , ,99 Muut saamiset , ,06 Sijoitukset yhteensä , ,18 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,70 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0, ,15 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,39 Muut toimeksiantojen varat , ,24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,58 Keskeneräiset tuotteet , ,01 Vaihto-omaisuus , ,59 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,06 Laskennalliset verosaamiset , ,22 Muut saamiset 5 000, ,00 Siirtosaamiset ,58 0,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,82 Lainasaamiset , ,16 Muut saamiset , ,04 Siirtosaamiset , ,85 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,87 Saamiset , ,15 Rahat ja pankkisaamiset , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,65 117

118 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,97 Muut omat rahastot , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,47 Tilikauden ylijäämä , ,32 Oma pääoma yhteensä , ,90 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,86 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,11 PAKOLLISET VARAUKSET , ,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,19 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,19 Muut toimeksiantojen pääomat , ,44 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,81 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,69 Lainat julkisyhteisöiltä , ,87 Lainat muilta luotonantajilta , ,73 Ostovelat 0, ,12 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,86 Laskennalliset verovelat , ,53 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,80 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat ,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,47 Lainat julkisyhteisöiltä , ,55 Lainat muilta luotonantajilta 0, ,26 Saadut ennakot , ,78 Ostovelat , ,85 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,01 Siirtovelat , ,25 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,17 VIERAS PÄÄOMA , ,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,65 118

119 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä jatkuu taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. 7. Vuoden 2017 tuloslaskelman tuotot ja kulut eriä on tarkennettu sisäisten erien osalta. Vuoden 2017 tulokseen ei kyseisien erien tarkennuksella ollut vaikutusta. Vuoden 2017 tilinpäätöksen lainamäärä oli laskettu virheellisesti, mukana laskennassa oli konsernitilin velkasaldo. Ko. erästä ei makseta korkoa, joten sitä ei saa ottaa huomioon laskettaessa velan määrää tilinpäätöshetkellä. 119

120 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen 2015 mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenteeseen ei ole tullut muutoksia vuoden 2018 aikana. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2018 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. Konsernitaseen tunnuslukuun on tehty tarkennus vuodelle 2017, kohta Konsernin lainakantaan oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä laskettu konsernitilin velkasaldo. Kyseisestä velkasaldosta ei makseta korkoa, joten sitä ei olisi saanut laskea mukaan korolliseen vieraaseen pääomaan. Vuoden 2017 tuloslaskelman tuotot ja kulut eriä on tarkennettu sisäisten erien osalta. Vuoden 2017 tulokseen ei kyseisien erien tarkennuksella ollut vaikutusta. 120

121 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6. Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kajaanin kaupunki Yleishallinto , , , ,43 Yhdyskuntapalvelut , , , ,84 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,80 0,00 0,00 Opetus ja kulttuuripalvelut , , , ,83 Muut palvelut ,01 0,00 0,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä , , , ,10 7. Verotulojen erittely Kajaanin kaupunki Kunnan tulovero , ,94 Kiinteistövero , ,15 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,59 Verotulot yhteensä , ,59 8. Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Kajaanin kaupunki , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00 9. Palvelujen ostojen erittely Kajaanin kaupunki Asiakaspalvelujen ostot , ,00 Muiden palvelujen ostot , ,08 Palvelujen ostot yhteensä , , Valtuustoryhmille annetut tuet Kajaanin kaupunki Vatluustoryhmille ei ole annettu tämän liitetiedon tarkoittamia avustuksia Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. 121

122 12. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kajaanin kaupunki Ympäristövelvotteista johtuva varaus , ,89 0,00 0,00 Lisäykset 0, ,45 0,00 0,00 Vähennykset ,96 0,00 0,00 0,00 Ympäristövelvotteista johtuva varaus , ,34 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,49 0,00 0,00 Lisäykset , ,89 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,38 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 Lisäykset , , , ,00 Vähennykset ,90 0, ,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 13.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Konserni Kajaanin kaupunki Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , , , ,82 Rakennusten myyntivoitot , ,06 250, ,59 Muut myyntivoitot , , , , , , , ,82 Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 17,47 0,00 17,47 0,00 Rakennusten myyntitappiot , , , ,45 Muut myyntitappiot 2, ,25 0,00 0, , , , , Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisia tuottoja / kuluja ei ole tilikausilla Konserni Kajaanin kaupunki Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kajaanin kaupunki Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä , ,00 Osinkotuotot muista yhtiöistä , ,91 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0,00 570, Poistoeron muutokset Kajaanin kaupungin poistoeroihin ei sisälly verotussyistä tehtyä poistoeroa Kajaanin kaupunki

123 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17. Kuluiksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 18. Arvonkorotukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet ja sijoitukse Hankintameno , ,28 Lisäykset tilikauden aikana 0, , , ,10 Kertyneet poistot , ,31 Tilikauden poistot , , , , , ,50 Hankintameno , ,64 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,92 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,63 Siirrot erien välillä 0, , , ,60 Kertyneet poistot , ,69 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0, ,63 Tilikauden poistot , ,27 Arvonalennukset 0, , , , , ,27 Hankintameno ,50 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 709,50-709,50 0,00 0,00 709,50 Hankintameno , ,04 Lisäykset tilikauden aikana , ,50 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,60 Kertyneet arvonalennukset , ,04 Kertyneet arvonalennukset , , , ,95 123

124 Hankintameno , ,04 Lisäykset tilikauden aikana , ,20 Vähennykset tilikauden aikana , ,51 Siirrot erien välillä , , , ,35 Kertyneet poistot , ,37 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,74 Tilikauden poistot , ,14 Arvonalennukset ja niiden palautukset , , , , , ,31 Hankintameno , ,97 Lisäykset tilikauden aikana , ,41 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,50 Siirrot erien välillä , ,69 Kertyneet poistot , ,59 Tilikauden poistot , ,33 Hankintameno , ,45 Lisäykset tilikauden aikana , ,97 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,00 Siirrot erien välillä , ,02 Kertyneet poistot , ,16 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 4 990, ,33 Tilikauden poistot , ,80 Hankintameno , ,58 Hankintameno , ,32 Lisäykset tilikauden aikana , ,29 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,01 Vähennykset 0, ,92 Siirrot erien välillä , ,00 124

125 Hankintameno , ,70 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno , ,02 Hankintameno , ,02 Hankintameno , ,53 Lisäykset tilikauden aikana 8 496, ,42 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno , ,74 Lisäykset tilikauden aikana , ,29 Vähennykset tilikauden aikana , ,51 Arvonalentumiset , ,00 Hankintameno , ,52 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,01 125

126 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Loiste Lämmön tulos otettu suoraan konserniin ja tase sisältyy Loiste Oy:n taseeseen johtuen tehdystä kaupasta. 23. Saamiseten erittely Kajaanin kaupunki Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , , , ,81 Lainasaamiset 0, ,37 0, ,37 Siirtosaamiset 0, ,30 0, ,97 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,09 0, ,05 Siirtosaamiset 0, ,05 0, ,53 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,67 0, ,40 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,25 0, ,53 Lainasaamiset 0, ,76 0, ,02 Muut saamiset 0, ,59 0, ,42 Siirtosaamiset 0, ,81 0, ,46 126

127 24. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki Muut siirtosaamiset ,58 0,00 0,00 0,00 Siirtyvät korot 0, , , ,21 Valtion tuet ja avustukset , , , ,54 EU-tuet ja avustukset , ,80 0,00 0,00 ELY- keskus, pakolaisten ja paluumuutajien kustannukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion palkkatuki 0,00 0,00 0,00 0,00 Sairaanhoitopiirin lisälaskutus 0,00 0,00 0,00 0,00 Jaksotetut henkilöstökulut 0, ,06 0,00 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , , ,19 Valtionosuudet/investointituet 0,00 0,00 0,00 0,00 Joukkoliikenteen valtionapu , , , ,00 Muut tuet ja avustukset , , , ,52 Projektisaamiset , , ,83 0,00 Vuokrasaamiset 0, ,00 0, ,00 Koulutuskorvaukset , ,71 0,00 0,00 Laskuttamaton myynti , ,67 0,00 0,00 Korkojaksotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut siirtosaamiset , , , ,21 Muut siirtosaamiset , , , ,50 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25. Oman pääoman erittely Konserni Kajaanin kaupunki Peruspääoma , , , ,97 Peruspääoma , , , ,97 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,50 0,00 0,00 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,50 0,00 0,00 Vararahasto , , , ,83 Vähennykset 0, ,74 0, ,74 Vararahasto , , , ,09 Muut rahastot , ,46 0,00 0,00 Lisäykset ,78 0,00 0,00 0,00 Vähennykset , ,91 0,00 0,00 Muut rahastot , ,55 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , , , , , , ,12 127

128 26. Erittely poistoerosta, vapaaehtoisista varauksista ja laskennallisesta verovelasta Konserni Poistoero , ,29 Poistoeron muutos tilikaudella , ,06 Poistoero , ,35 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vapaaehtoisten varausten muutos tilikaudella , ,77 Vapaaehtoiset varaukset , ,23 Laskennalliset verovelat , ,99 Tilinpäätössiirtoihin perustuvat Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,49 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät , ,50 Kauden muutos , ,54 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,65 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät , ,89 Laskennalliset verovelat , ,53 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,14 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät , ,39 Laskennalliset verosaamiset , ,00 Kauden muutos , ,22 Laskennalliset verosaamiset , , Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kulutua Konserni Kajaanin kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,32 Lainat julkisyhteisöiltä ,13 0,00 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta ,33 0,00 0,00 0, , , , , Pakolliset varaukset Konserni Kajaanin kaupunki Ympäristövelvoitteista johtuva varaus , ,34 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,38 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 128

129 30. Koroton vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 2018 Pitkäaikaiset Kajaanin kaupunki 2018 Lyhytaikaiset 2017 Pitkäaikaiset 2017 Lyhytaikaiset Ostovelat 0, ,03 0, ,69 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat 0, ,58 0, ,88 Muut velat ,40 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,39 0,00 0,00 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0, ,75 0, ,00 Velat muille Ostovelat 0, ,07 0, ,51 Muut velat , , , ,48 Saadut ennakot 0, ,23 0, ,92 Muut velat, liitymismaksut ,25 0, ,20 0,00 Siirtyvät korot 0, ,10 0, ,37 Siirtovelat 0, ,88 0, , Sekkilimiitti Kajaanin kaupunki Luotollisen sekkitilin limiitti , ,00 Siitä käyttämättä oleva määrä , , Muiden velkojen erittely Konserni Kajaanin kaupunki Liittymismaksut , , , ,20 Muut pitkäaikaiset velat , , , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki Korkojaksotukset , ,40 0, ,97 Korkojaksotukset , , , ,37 Korkojaksotukset , , , ,34 Lomapalkkavelan ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,02 Muut palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , ,11 0,00 Valtion tuet, avustukset ja korvaukset 0, ,00 0, ,00 Tuloennakot ,06 0, ,06 0,00 Verovelat , , ,54 0,00 Potilasvakuutus , ,42 0,00 0,00 Leasingkulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut siirtovelat, konsernin keskinäiset , , ,39 0,00 Muut siirtovelat Muut siirtovelat , , , ,19 Muut menojäämät , ,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * Muut siirtovelat , , , ,19 * Muut siirtovelat ryhmään sisältyy eriä, jotka yksinään eivät ole merkittäviä 129

130 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34. Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai osakkeita Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kajaanin kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 0 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Vakuudet Konserni Kajaanin kaupunki Omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut arvopaperit ,25 0,00 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut muut vakuudet , ,25 0,00 0,00 Yhteensä , ,25 0,00 0, Vuokravastuut Konserni Kajaanin kaupunki Vuokravastuut yhteensä , , , ,00 Seuraavalla tilikaudella maksetteva osuus ,00 0, , ,00 Leasingvastuut yhteensä , , , ,00 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus , , , ,00 Yhteensä , , , , Vastuusitoumukset Takaussitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Konserni Kajaanin kaupunki Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma , ,89 Jäljellä oleva pääoma , ,84 Osakkuusyhtiöt Alkuperäinen pääoma , , , ,79 Jäljellä oleva pääoma , , , ,69 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,58 Jäljellä oleva pääoma , , , ,09 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma , , , ,26 Jäljellä oleva pääoma , , , ,62 130

131 40. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kajaanin kaupunki Kajaanin osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,00 Kajaanin mahdollista vastuuta kattaava osuus takauskeskuksen rahastosta , , Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kajaanin kaupunki Muut taseen ulkopuoliset järjestelut Sopimusvastuut , ,13 0,00 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu , , , ,40 Kajaanin ammattikoreakoulu Oy:n hankkeiden omarahoitusvastuu , ,91 0,00 0,00 Sähköjohdannaiset , ,35 0,00 0,00 Korkojohdannaiset Nimellisarvo , ,11 Markkinarvo , , , ,92 131

132 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot HTV Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 3,0 3,1 Keskushallinto 65,5 59,9 Maahanmuuttajapalvelut 13,8 15,9 Sivistyslautakunta 1,9 2,0 Varhaiskasvatus 329,0 313,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 398,2 384,2 Kulttuuripalvelut 45,7 46,1 Kaukametsä 96,0 98,6 Tekninen lautakunta 3,2 2,9 Maankäyttö, suunn. Ja viranom.toim. 31,1 32,9 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,9 69,3 Tilakeskus 47,1 52,6 Kainuun pelastuslaitos 70,7 67,6 Tukityöllistäminen 45,9 40,3 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Kaupunki yhteensä 1 221, ,5 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,2 20,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 240,0 233,4 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 59,3 58,3 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos * 279,8 308,8 Liikelaitokset yhteensä 599,3 620,5 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1 820, ,00 Kaupunki yhteensä

133 46. Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoittavaa tämän liitetiedon osalta. 133

134 4.7 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT 2018 KIRJANPITOKIRJAT SÄILYTYSTAPA Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Konsernitilinpäätöksen yhdistelylaskelmat Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuus kirjaus sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Asiakastosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DR Myyntireskontra Asiakkaat-lasku sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZD Luottotappiokirjaus sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 134

135 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen ja varausten muutos yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä

136 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Vaikutus maksuvalmiuteen

137 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös

138 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Liikelaitoksen johtajan katsaus Hallinto Taloudellinen kehitys Henkilöstö Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Riskien hallinta TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 9 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet... 9 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Henkilöstöä koskevat liitetiedot Toimeksiantojen pääomat KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

139 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on toteuttanut toisen asteen koulutusta kuuden vuoden ajan. Liikelaitoksen oppilaitoksia ovat Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vuodesta 2013 jatkuneet talouden ja toimintojen sopeuttamistoimet päättyivät vuoteen 2017, mutta suoritettujen toimenpiteiden seurauksia ja vaikutuksia on työstetty ja ratkottu koko toimintavuoden 2018 ajan. Ammatillisen koulutuksen ns. reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Pitkän ja monivaiheisen valmisteluprosessin jälkeen varsinainen valmistautumisaika uuden ja valmiin lainsäädännön käyttöönottoon jäi varsin lyhyeksi. Ammatillisen koulutuksen henkilöstö on kuitenkin vienyt uusia toimintaperiaatteita sitoutuneesti ja vastuullisesti eteenpäin. Voidaan perustellusti sanoa, että reformilainsäädännön juuripuu on terve ja sen pohjalle on hyvä rakentaa ammatillisen koulutuksen opetuksellista ja ohjauksellista tulevaisuutta. Lukuisia kertoja on kuitenkin erilaisia ratkaisuja jouduttu yhdessä henkilöstön ja eri koulutuksen järjestäjien sekä sidosryhmien kanssa pohtimaan, jotta uusia toimintamalleja on saatu vietyä käytäntöön. Liikelaitoksen menopohja on sopeutettu tulevien vuosien oletettua tulopohjaa vastaavalle tasolle. Uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus ja kilpailutilanne suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin tuo haasteita tulevaisuuden suunnitteluun. Reformi vaikuttaa täysimääräisesti vuonna 2020 ja siihen pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä varautumaan. Erityisesti opiskelija- ja väestöpohjan rapautumisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Uusi organisaatio otettiin käyttöön ja uusi tilikartta Henkilöstövähennysten yhteydessä myös esimiestehtäviä vähennettiin ja niitä yhdistettiin. Ratkaisu on uuden lainsäädännön puristuksessa osoittautunut esimiestyölle haasteelliseksi ja siitä on jouduttu hieman perääntymään. Organisaatiota tullaan tarkastelemaan seuraavan kerran keväällä Koulutusliikelaitoksen kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 309. Lukiokoulutus vakiinnutti taloutensa jo kahtena edellisenä vuonna saavutetulle vakaalle tasolle. Talouden tervehdyttämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti kohtuullisen hyvä hakijatilanne, vähäinen keskeyttämisten määrä, henkilöstön eläköitymiset ja kurssitarjottimen sopeuttaminen sekä kiinteistömenojen jakaminen KAO:n liiketalouden koulutuksen kanssa. Kajaanin lukion historian kirjoittaminen käynnistettiin toimintavuoden aikana. Professori Reijo Heikkisen kirjoittaman teoksen on määrä valmistua vuonna Valtakunnalliseen lukiouudistukseen on Kajaanin lukiossa varauduttu hyvin ja vastuullisesti. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos sai kesän aikana valmiiksi Opintien piha-alueen muutos- ja kunnostustyöt. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisessä on onnistuttu suunnitellulla tavalla Edukai Oy:n kautta. Vuokatin urheiluopiston ylläpitäjänä toimii Vuokatin säätiö ja sen hallitus esitti viime huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeriölle säätiön ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan siirtämistä Kajaanin kaupungin alle. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos oli keskinäisissä neuvotteluissa luvannut säilyttää 139 3

140 vähintäänkin nykyisen laajuisen koulutusvolyymin Vuokatin urheiluopiston toimintaympäristössä. Loppuvuodesta asialle saatiin myönteinen päätös opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tarve- ja kysyntätilanteessa koulutusliikelaitoksella on mahdollisuuksia kasvattaa Vuokatissa, Sotkamossa toteutettavaa koulutustoimintaa. Uuden kuntalain mukainen hallintosääntö on toiminut hyvin ja sen avulla johtokunta on toteuttanut onnistuneesti johtamis- ja valvontatehtäväänsä. Johtokunta on katsonut vahvasti tulevaisuuteen ja tehnyt hyvää yhteistyötä myös Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Toimintavuoden aikana on kauttaaltaan tiivistetty keskusteluyhteyttä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n kesken. Kainuun ammattiopiston opetushenkilöstön osalta valmistauduttiin siirtymään uuteen vuosityöaikajärjestelmään. Valmisteluprosessi eteni hyvässä yhteistyössä opetushenkilöstön edustajien kanssa ja erityisesti tiedottaminen sai kiitosta henkilöstöltä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallitus vieraili Kajaanissa elokuussa. Hallitus tutustui Kainuun ammattiopiston toimintaan ja keskusteli laajasti KAOn johdon kanssa sekä piti hallituksen kokouksen Kajaanissa. Vierailulle osallistui 11 hallituksen jäsentä ja syyskuussa aloittanut yhdistyksen uusi toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu sekä asiantuntija Satu Ågren. Koulutusliikelaitoksen strategiaa on toteutettu kohta kolme vuotta. Toimintavuoden aikana käynnistettiin strategian päivittäminen osana uutta Kajaanin kaupungin strategiaa. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoo tavoitteesta kaiken. Artisti Mira Luoti oli strategiatyössä mukana ja hänen kanssa työstettiin musiikkikappale Huomisen toivo. Kappaleen avulla saatiin paljon innostusta ja myös myönteistä julkisuutta. Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty edelleen rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Kuusamon kaupungin sitoutuminen ja tuki KAOn Kuusamon toimipaikan osalta on ollut esimerkillistä. Liikelaitoksen kuudes toimintavuosi onnistui vaikeissa olosuhteissa hyvin ja tältä perustalta voidaan nyt jatkaa kohti uutta vuosikymmentä. Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna

141 1.2Hallinto Kajaanin kaupungin ylläpitämä koulutusliikelaitos järjestää toisen asteen lukiokoulutusta Kajaanissa (Kajaanin lukio) sekä ammatillista koulutusta Kajaanissa, Kuusamossa ja Vantaalla (Kainuun ammattiopisto Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja koulutusliikelaitoksen johtokunnan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta/Suomussalmelta. Liikelaitoksen johdon muodostavat johtokunta, liikelaitoksen johtaja ja tulosalueiden johtajat/rehtorit, (lukio ja ammatillinen koulutus). Liikelaitoksen tulosalueet ovat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueet sekä kaupungin omistama liikelaitoksen tytäryhtiö Edukai Oy. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta: Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vaalikauden johtokunnan jäsenet (Kajaanin kaupunginhallituksen päätös ) Varsinaiset jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. (Kajaani) Hämäläinen Erkki, varapj. (Kuusamo) Alanne Olga (Kajaani) Haverinen Risto (Kajaani) Heikkinen Pekka (Kuhmo) Varajäsenet Anttalainen Tommi (Kajaani) Meriläinen Tomi (Kuusamo) Aavakare Eila (Kajaani) Saukkonen Kari (Kajaani) Kemppainen Tuovi (Suomussalmi) 5 141

142 Kiljunen Ella (Kajaani) Määttä Susanna (Kajaani) Niiranen Esa (Kajaani) Tornberg-Karjalainen Mervi (Kuusamo) Heikkinen Tiina (Kajaani) Hujanen Kaisa (Kajaani) Kunnas Karl (Kajaani) Miettinen Pauli (Kuusamo) Ohtonen Helena, kh:n edustaja Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen 1.3 Taloudellinen kehitys Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen myötä rahoitusjärjestelmä muuttui entiseen verrattuna täysin, mikä toi haasteita talousarvion tekoon erityisesti tulojen arvioinnin kannalta. Valtionosuuksia kertyi liikelaitokselle kuitenkin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan liikelaitoksen tulot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin noin 3,5 % eli 1,1 M euroa. Menojen osalta aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteuma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 24 %. Palveluiden osalta menojen kasvu oli 2 %. Henkilöstökulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 7,5 %. Koulutusliikelaitoksen tulos kokonaisuudessaan vuoden 2018 osalta on hyvä ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet saavutettiin. Toteutuneella ylijäämällä pystytään kasvattamaan puskuria tulevia vuosia varten. Kao:ssa alojen väliset erot olivat kuluvana vuonna kuitenkin yllättävän suuret. Esimiesten vastuuta oman tulosalueensa talouden seurannasta tuleekin jatkossa painottaa enemmän. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus viedään läpi vaiheittain vuosina Vuonna 2022 perusrahoituksen osuus tippuu 50 %:iin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 35 % ja vaikuttavuusrahoitus 15 %. Muutos tuo liikelaitokselle myös jatkossa haastetta rahoituksen ennakointiin ja talousarvion laadintaprosessiin. 1.4Henkilöstö Kajaanin koulutusliikelaitoksen henkilöstövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 279 HTV 2:a, jossa laskua edellisestä vuodesta 29 HTV 2:n verran. Palvelussuhteiden määrä on vaihdellut kuukausittain. Palvelussuhteiden määrä tilanteen mukaan oli 309 henkilöä (308 v. 2017). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen koko henkilöstöstä työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa 281 henkilöä (91 %), osa-aikaisessa 14 (4,5 %), osa-aikaeläkkeellä 9 (2,9 %), osittaisella hoitovapaalla 1 (0,3 %) ja sivutoimisessa palvelussuhteessa 4 henkilöä (1,3 %). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 13,61 miljoonaa euroa ( /HTV 2) ja henkilöstökulut henkilösivukuluineen yhteensä 16,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 55,68 % (58,84 % v. 2017). Henkilöstökulujen pienentymiseen ovat vaikuttaneet henkilöstömäärän kuukausivaihtelut ja eläköityminen. Eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä. Eläköityvien tilalle on palkattu nuorempia opettajia ja yhden päällikön tehtävä on jätetty kokonaan täyttämättä. Syksyllä 2017 aloitti uusi organisaatio, millä on ollut vaikutusta myös henkilöstökuluihin. Organisaatiossa esimiehiä on nyt vähemmän kuin ennen uudistus

143 ta. Opettajien ylitöiden määrät ja kertalaskutettavat työtunnit vaihtelevat vuosittain. Lisäksi opetuspalveluja on ostettu organisaation ulkopuolelta. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen koulutuspäiviä kertyi yhteensä 855 kalenteripäivää (765 pv v. 2017). Osaamisen kehittämisen kokonaiskustannukset olivat euroa, 0,60 % liikevaihdosta ( e, 0,69 % v. 2017). Reformin toimeenpanon on ollut keskeisin asia henkilöstön kehittämisessä. Vuoden aikana on järjestetty koulutuksia HOKS prosessiin, oppisopimukseen ja vuosityöaikaan liittyen. Myös Parasta palvelua -hankkeessa on kehitetty reformiin liittyviä prosesseja ja koulutettu henkilöstöä. Lisäksi henkilöstö on osallistunut alakohtaisiin substanssikoulutuksiin. KAO tulosalueet, hyvinvointi ja Kuusamo sekä Kajaanin lukio ovat olleet mukana koko liikelaitoksen tasolla valtakunnallisessa Opiskele liikkuen- hankkeessa, joka on osa Liikkuva koulu toimintaa. Kajaanin lukion henkilöstö ja KAO:n esimiehet sekä opinto-ohjaajat osallistuivat Kainutlaatuinen ope-tilaisuuteen. Henkilöstön omaehtoista koulutusta tuetaan kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Koulutusliikelaitoksessa huolehditaan hyvin lakisääteisistä työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnoista sekä tuetaan omaehtoista työhyvinvointia monipuolisesti. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen sairauspoissaolotyöpäivien määrä vähentyi 0,76 työpäivällä/htv (2018: 8,1 tp/htv ja 2017: 8,86 tp/htv). Työhyvinvointia on tuettu lähinnä henkilöstökerhon toimintojen avulla sekä liikunta- ja kulttuurietu epassilla. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää myös työnantajan liikuntatiloja harrastus- ja virkistyskäyttöön. Koulutusliikelaitoksessa tehdään jatkuvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseksi. 1.5 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän toteuttamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2018 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 12 Euroopan Unionin, 5 opetus- ja kulttuuriministeriön, 4 opetushallituksen ja 2 mulla kansallisella rahoituksella rahoitettua hanketta. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Vuonna 2018 jatkettiin metallialan oppimisympäristöjen kehittämistä robotiikassa ja automaatiotekniikassa sekä käynnistettiin Seppälän vertikaaliviljely-yksiköiden suunnittelu ja hankinta. Kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana vuonna Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 15 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 56 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Pisimmän työssäoppimisjakson, puoli vuotta, suoritti kolme komission pitkien vaihtojen pilottihankkeeseen osallistunutta opiskelijaa. Jaksojen kohdemaita olivat Euroopan maiden lisäksi myös Kanada ja Japani. Kajaanin lukiossa kansainvälinen toiminta jatkui mukavasti. Opettajien kansainvälisyyttä edistävä kaksivuotinen ESR-hanke jatkui, ja kaksi opettajaa osallistui kursseille Euroopassa. Tänäkään vuonna NordPlus-hanke ruotsalaisen ystävyyskoulun ja latvialaisen koulun kanssa ei mennyt läpi, mutta uudesta hakemuksesta vuodelle 2019 on ollut suunnitelmia. Keväällä 2018 tehtiin historian opintomatka Roomaan, johon osallistui 15 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Syksyllä Kajaanissa vieraili 15 opiskelijan ja kahden opettajan ryhmä saksa

144 laisesta ystävyyskoulusta Schwalmgymnasiumista. Kajaanin lukiossa on perinteisesti opiskellut vuosittain muutamia vaihto-opiskelijoita. Vuonna 2018 opiskelijoita oli Saksasta ja Serbiasta. 1.6 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja liikelaitoksessa riskit arvioidaan ohjeen mukaisesti talousarvioprosessin yhteydessä. Talousarvioon 2018 kuvattiin mahdollisia riskejä toimintaan, talouteen ja henkilöstöön liittyen. Toimintaan, talouteen ja henkilöstöön liittyen tunnistettiin riskiksi vuoden 2018 alusta voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen reformiin ja rahoitusjärjestelmän muuttumiseen liittyvät asiat. Reformin myötä ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttui ja uudessa rahoitusmallissa kannustetaan vaikuttavuuden lisäämiseen kuten tutkintojen suorittamiseen ja työllistymiseen sekä jatko-opintoihin suuntaamiseen. Taloudellinen riski vuoden 2018 osalta ei toteutunut, vaan koulutusliikelaitos pystyi ennakoimaan jopa odotettua paremmin tulevat muutokset rahoituksen suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, että jatkossa talouden seurantaa liikelaitoksessa tulisi tehdä enemmän myös tulosyksikkötasolla, jolloin päästään kehittämään alojen toimintaa ja sitä kautta koko liikelaitosta. Esimiesten vastuuta talouden suunnittelussa, seurannassa ja sitä kautta johtamisessa tulee lisätä. Toiminnallisten riskien suhteen voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen reformin haltuunotto organisaatio ja työntekijätasolla on osittain onnistunut, mutta edelleen tässä on kehitettävää toiminnan vakiinnuttamisen osalta. Uudet tavat toteuttaa koulutusta, työelämäyhteistyön lisääminen ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen vaatii ammatillisen koulutuksen henkilöstöltä vielä kehittämistä. Henkilöstöriskien kohdalla talousarviovaiheessa huomioitiin riskit, jotka ovat lisääntyneet henkilöstön vähenemisen johdosta. YT- prosessien ja henkilöstön vähenemisen kautta liikelaitoksessa on menetetty osaamista ja nykyinen osaaminen on osittain keskittynyt yksittäisten ihmisten varaan. Tätä kautta myös henkilöstön ja eteenkin esimiesten jaksaminen on ollut haasteena. Kuvatut henkilöstöriskit ovat osittain toteutuneet ja jossain määrin myös lisääntyneet vuoden 2018 aikana. Asiaa tulee tarkastella liikelaitoksen johdossa ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi

145 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus Peruspääoman korko 330,00 euroa Tilikauden ylijäämä > ,11 euroa Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Wilman TOPtietokanta, laadullinen tieto (TOP-ohj.pal ; 4,33) Asiakastyytyväisyys / (Oma opintopolku ja ohjaaminen, opisk.kys 15-16; 3,68) TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista ka: 4,08 3,66 (Oma opintopolku ja ohjaaminen opisk.kys ) TOP ohjaajapalaute: Vähintään nykytila Asiakastyytyväisyys: Vähintään nykytila TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista ka: 4,02 3,75 (Oma opintopolku ja ohjaaminen opisk.kys ) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaavasta osaamisensa ajantasaisuudesta TOB-barometri; -työn kehittävyys ja -työkyky Työn kehitt. 3,66 Työkyky 4,00 (TOB-barom.-15) Työn kehitt. > 2015 Työkyky > 2015 Työn kehitt. 3,64 Työkyky 3,75 (TOB-barom.-17) Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet, (opisk.kys.15-16;3,88) Aikuiskoulutus: Aipal-palaute (asteikko 1 5) Opal-palaute (asteik- Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,80 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 4,03 (2016) 3,99 (2015) Vähintään nykytila Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,88 Aikuiskoulutus: Aipal ja Opal palautteita ei enää 9 145

146 ko 1 5) Opal-kokonaispalaute 4,26 (2016) 4,2 (2015) kerätty Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu; työlliset/jatkoopinnot. ( ) tutkinnon suorittaneet 4420, joista työllisiä 59,8 % opiskelijoita 9,7 % työttömiä 24,2 % muita 6,3 % Päättökysely 2016: työssä 48,1 % opiskelu 11,3 % työtön 13,1 %) Tilastokeskus: tutkinnon suorittaneet 4 504, joista työllisiä 59,8 %, opiskelijoita 9,7 %, työttömiä 23,2 %, muita 7,3 % Päättökysely 2017: työssä 54,7 % opiskelu 12,7 % työtön 7,6 % Opintonsa päättäneiden työllisyysaste ja sijoittuminen jatko-opintoihin on suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskus: tutkinnon suorittaneet 4 266, joista työllisiä 65,8 %, opiskelijoita 9,4 %, työttömiä 18,5 %, muita 6,9 % Päättökysely 2018: työssä 56,2 % opiskelu 14,9 % työtön 7,3 % Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Olemme globaali toimija Liikkuvuustilasto Ulkomaille lähteneet: opiskelijat yli 2 viikkoa, kpl alle 2 viikkoa, kpl henkilökunnan jäs., yli 5 vrk, kpl alle 5 vrk, kpl Ulkomailta saapuneet opiskelijat, kpl opettajat ja asiantuntijat, kpl 2016 (2015): 71 (67) 32 (17) 33 (28) 43 (38) 33 ( - ) : Hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa Työolobarometri (osaamisen ajantas.) (tiimityötaid.) (uudet ideat) Työolobarometri: 2017 uudet mittarit (tulokset marraskuussa) Työolobarometri: 2017 uudet mittarit Työolobarometri: Hyödynnän jokapäiväisessä työssäni ajanmukaista teknologiaa: 4,07 Käytössä oleva teknologia toimii arjessa hyvin: 3,40 Olo- ja päättökysely (Digitalisaatio) Digitalisaatio 3,89 Palaute paranee ed. vuodesta Ei kysytty enää Laitetiedot ja digiympäsistöt: Laitetiedot, KamIt O365 pilvipalvelu on käytössä. Tietoteknisiä laitteita sekä ohjelmistoja käytetään kustannustehokkaasti Ei kysytty enää

147 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Aipal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Aipal kokonaispalaute 4,03 (2016) (3,99 (2015)), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa väh ed vuoden taso Aipal ja Opal palautteita ei enää kerätty Opal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Opal-kokonaispalaute 4,26 (2016) (4,2 (2015)), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa väh ed vuoden taso Aipal ja Opal palautteita ei enää kerätty Vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua Koulutustoiminnan tuottavuus; suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrä suhteessa tulorahoitukseen KOKO tutkinto(v2015) nuoret 669 aikuiset 673 osatutkinto 855 Henkilöstön ja opiskelijamäärien suhde 8,82 (2015) KOKO tutkinto (v.2016) nuoret 617 aikuiset 655 osatutkinto ed vuoden taso, muutettuna opiskelijavuosiksi (perusrahoitus) ja osaamispisteiksi (suoritusrahoitus) 2018; KAO, Opiskelijavuodet 2561,9 ov Suoritukset: perustutkintoja 1140 ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ,3 (2016) 13 9,4 (KLL, henkilöstön määrä 309, opiskelijat KAO 2712 lukio 572) Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Läpäisytilasto KAO/Vipunen Lukio/Läpäisykyselyt KAO 85,0 % (2015) Lukio 86,0 % (2015) KAO 87,0 % Lukio 90,0 % KAO 86,0 % Lukio 85,7 % Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi Innostus, rohkeus, avoimuus. Ensisijaiset hakijat KAO 0,87 (2017) KAO 0,87 (2016) Lukio 1,27 (2016) Lukio 1,08 (2017) Tulo-, olo- ja päättökysely, mielikuvaa Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi KAO 1,00 Lukio 1,25 KAO 0,90 Lukio 0, > 2017 Päättökysely 2018: Vaikuttavuusindeksi

148 Valintasi joustavuus. Arvostaen ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme. Ahkeran tekijän takaamme. Yhdessä huomisen rakennamme Esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa koskevat kysymykset 3,85 (Päättökysely 2016: Vaikuttavuusindeksi 3,88) TOB-kysely; esimiestyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus TOB 2015: Esimiestyö 3,45 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,35 TOB-kyselyn tulokset esimiestyön osalta paremmat kuin 2015 vuonna 3,9 TOB 2017: Esimiestyö 3,55 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,44 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2017) KAO lukio Tupakointi 36 % 3 % Humalakokeilut 36% 12% Huumekokeilut 19 % 5 % (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 30 % 2 % 30 % 10 % 15 % 3% 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita (kouluterv.kys 2017) KAO lukio Tupakointi 36 % 3 % Humalakokeilut 36% 12% Huumekokeilut 19 % 5 % Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Talous Toiminta Reformin myötä muuttuva ammatillisen koulutuksen rahoitus (perusrahoitus 50 %, tutkinnot ja tutkinnon osat 35 %, työllistyminen ja jatko-opinnot 15 %) Opiskelijamääräkehitys (opiskelijamäärien lasku) Opiskelijoiden suoritukset ja työllistyminen Lukion uusi rahoitusmalli (lukiouudistuksen myötä muuttumassa samansuuntaiseksi kuin ammatillisen koulutuksen rahoitus) Ammatillisen koulutuksen reformin haltuunotto (henkilökohtaistaminen ja yksilölliset opintopolut, työelämäyhteistyön lisääminen, uusi tutkintorakenne/laaja-alaisuus) KAOn ja lukion vetovoimaisuus Kilpailutilanne ammatillisen peruskoulutuksen osalta muuttuu reformin myötä ja toimilupa ei enää ole maantieteellinen suoja Toimitilat (tiloja liikaa tulopohjaan nähden) Uusi amm. koulutuksen rahoitusmalli on sisäistetty KAOssa. Opiskelijamäärä on pysynyt ennakoitua parempana 2018 jatkuvan haun ansiosta. Opiskelijoiden työllistyminen on parantunut. Lukion rahoitusmalli pysyi 2018 ennallaan. Reformin tuomien muutosten läpivienti on vielä osittain kesken (mm. yksilölliset opintopolut ja osittain HOKS-prosessi). Vetovoimaisuus tyydyttävällä tasolla. Tiloja on vähennetty (suunnitelmat vuo

149 Henkilöstö Asuntoloiden tilanne (Opiskelija- asuntolainvestointitarpeita tulevaisuudessa) Digitalisaation haltuunotto/digiloikka Perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen digitalisaation avulla YT-prosessien myötä henkilöriskit ovat kasvaneet (osaajien vähyys) Osaaminen yksittäisten ihmisten varassa Henkilöstön ja esimiesten jaksaminen Uusi opettajuus (opettaja ohjaajana, toiminta siirtyy enemmän työpaikoille, jaettu asiantuntijuus/yhteistyön lisääntyminen) sille on tehty) Asuntolat kaipaavat peruskorjausta. Digitalisaation haltuunotto vaiheessa. Henkilöriskit ovat osittain toteutuneet ja jossain määrin lisääntyneetkin. Henkilöstön väheneminen ja vastuutehtävien vaihtuminen on lisännyt henkilöstön kuormittumista. Uusi opettajuus on otettu osittain haltuun, mutta siinä on yhä kehittämistä. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Rahoitukseen kohdistuneet riskit Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen haltuunotto Reformin myötä tullut rahoitusuudistus Opiskelijamääräkehitys ja vetovoimaisuus Ei ole ollut merkittäviä vahinkoriskejä Reformin vaikutukset on osattu ennakoida hyvin. Henkilöstöä on tiedotettu ja koulutettu tuleviin uudistuksiin ja ne jatkuvat edelleen. Rahoitusuudistus on osattu ennakoida. Tämä on vaatinut paljon työtä, perehtymistä ja kouluttautumista. Rahoitusmallin haltuunotossa ollaan siirtymävaiheessa kun lopullinen malli astuu voimaan vuonna Molemmat on kyetty ennakoimaan, Kainuun ja Kuusamon alue sekä ikäluokkakehitys huomioiden. Huolehditaan, että vakuutukset ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Anssi Tuominen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Koulutusliikelaitokseen tehty uusi delegointipäätös ja johtamisen periaatteet -asiakirja (v. 2017) Talousarviossa 2018 on määritelty henkilöstöön liittyvät riskit (henkilöstön jaksaminen ja osaaminen keskittynyt yksittäisille henkilöille) Vuosittain käytävät tuloskeskustelut tulosyksiköiden kanssa. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Ko. dokumentit määrittelevät koulutusliikelaitoksen päätöksentekoa ja toimintaa. Nämä ovat edelleen olemassa. Asiat (mm. määrä ja osaaminen) on tiedostettu ja niihin pyritään vaikuttamaan tulevissa rekrytoinneissa. Keskustelut antavat pohjan tulevan vuoden sekä tulevien vuosien talouden suunnitteluun. Jatkossa on tärkeää hahmottaa talous pidemmälle aikavälille ja selkeyttää esimiesten roolia ja vastuuta talouden suunnittelussa ja seurannassa

150 Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Sisäinen valvonta taloustoimiston ja esimiesten vastuulla. Taloustilannetta seurataan kuukausitasolla. Talouden toteutumista käsitellään koulutusliikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa. Tehty tiivistä yhteistyötä KamIT:n kanssa ja tehty ohjeistus tietosuojan mukaisista toimenpiteistä (mm. tietoturvakoulutus, rekisteriselosteet). Tähän on edelleen kiinnitettävä huomiota. Rahoitusmuutoksista johtuen seuranta on tärkeää. Talouden seurantaa tulisi tehdä enemmän myös tulosyksikkötasolla, jolloin päästään kehittämään alojen toimintaa. Omaisuuden hallinnoinnin seurantaan tulee kehittää toimintamalli. Nämä asiat tärkeitä myös tulevaisuudessa ja asioita tulisi kehittää aktiiviesti ja pysyä ajan tasalla mm. KAOn ja lukion www-sivujen uudistaminen. Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Voimassa olevat sopimukset ja niiden hallinta hallintosihteerillä. Hankkeiden avulla kehitetään toimintaa strategian mukaisesti ja niitä koordinoidaan koulutusliikelaitoksen kehittämis- ja kv- tiimissä. Toimintamalli on toimiva, mutta vanhanaikainen. Sähköistä sopimusjärjestelmää odotetaan. Nykyinen toimintamalli on toimiva, mutta vaatii nykyaikaistamista (digitalisaatio). Jatkossa hankehallinnointiin ja palkkasiirtoihin tulisi hankkia niihin soveltuva järjestelmä. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Yhteensä 308,9 300,0 279,

151 2.2 Talousarvion toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Korkotuotot 6-6 Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta (sitova) Muut rahoituskulut Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Investointiosa TA muutosten jälkeen 2018 Tot 1-12/2018 TA - TOT Koulutusliikelaitos Pitkävaikutteiset menot Luva/pitkävaikutteiset menot Seppälän urheilunurmialueen rakentaminen Kulttuuri/pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Logistiikka/7 v Sähkö Metalli Autoala Kulttuuriala Rakennus ja talotekniikka Hyvinvointiala Matkailu-,ravitsemis- ja talousala YritysAmis, oppimisympäristö/luva Kuusamo/yhteiset

152 Maatila Lukion investoinnit Aik.koulutus/tekniikka ja liikenne Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen Robotiikka automaatio (EU-hanke) Seppälän vertikaalipuutarhan investointi

153 2.3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,66 Liiketoiminnan muut tuotot , ,92 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayht , ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,82 Palvelujen ostot , , , ,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,27 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,02 Muut henkilösivukulut , , , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,88 Liiketoiminnan muut kulut , ,38 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,43 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6,37 0,00 Muut rahoitustuotot 3 714, ,39 Korvaus peruspääomasta -330, ,50 Muut rahoituskulut , , , ,37 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia , ,06 eriä Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,06 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) , ,67 Rahastojen vähennys (+) , , , ,33 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,39 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,07 12,10 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,07 12,10 Voitto, % 3,88 4,

154 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto)

155 2.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,43 Poistot ja arvonalentumiset , ,88 Rahoitustuotot ja -kulut , ,37 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,61 Investointien rahavirta Investointimenot , ,03 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,01 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,02 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,59 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset , ,58 Saamisten muutos kunnalta , ,86 Saamisten muutos muilta , ,29 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,05 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,89 Rahavarojen muutos -956, ,30 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,20 Rahavarat , ,10-956, ,

156 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -234,39-228,17 Kassan riittävyys, pv 0,05 0,07 Quick ratio 4,05 3,44 Current ratio 4,55 3,97 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, ,00 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot)

157 2.5 Tase ja sen tunnusluvut Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,82 Aineettomat hyödykkeet , ,61 Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 Aineelliset hyödykkeet , ,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61 Kuljetusvälineet , ,31 Muut koneet ja kalusto yht , ,68 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,15 Sijoitukset , ,46 Osakkeet ja osuudet , ,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,63 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,52 Vaihto-omaisuus , ,01 Keskeneräiset tuotteet , ,01 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,31 Myyntisaamiset , ,49 Muut saamiset , ,16 Saamiset kunnalta , ,29 Siirtosaamiset , ,37 Rahat ja pankkisaamiset 2 120, ,20 Kassatilit 2 120, ,20 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,

158 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,36 Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,17 Tilikauden ylijäämä , ,39 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,00 Poistoero , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,09 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,09 VIERAS PÄÄOMA , ,52 Lyhytaikainen , ,52 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Saadut ennakot , ,92 Ostovelat , ,21 Velat kunnalle ,05 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,21 Siirtovelat , ,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,97 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 80,78 79,15 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,90 9,70 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)

159 3 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden tulos osoittaa ylijäämää ,11 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,11 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää vuoden 2018 tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi

160 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja rahoitusosuudet. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenojen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus , ,00 muu liikevaihto , , , ,66 Liitetoiminnan muut tuotot , ,46 EU-tuet , ,14 Tuet ja avustukset kunnalta 4 000, ,00 Muut tuet ja avustukset , ,32 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä , ,58 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto

161 Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 330, ,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet , ,33 Myyntivoitot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistus- Liikelaitoksen osuus paikka osuus omasta vieraasta tilikauden Muut osakkeet Aunto Oy Erätie D 41 Kajaani 100 % ,46 pääomasta pääomasta voitto/tappio

162 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0, ,97 0, ,51 Yhteensä 0, ,97 0, ,51 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 732,43 0, ,60 Yhteensä 0,00 732,43 0,00 Saamiset kunnalta Muut saamiset , , , ,29 Yhteensä , , , ,29 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,51 0, ,38 Muut saamiset 0, ,51 0, ,16 Siirtosaamiset 0, ,83 0, ,37 Yhteensä 0, ,85 0, ,91 Saamiset yhteensä , , , ,31 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Projektisaamiset/EU-hankkeet , ,12 Muut erät 2 599, ,25 Muut siirtosaamiset yhteensä , ,

163 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Lisäykset tilikaudella ,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä , ,17 Vähennykset, siirto kehittämisrahastoon ,00 0,00 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä ,17 Tilikauden yli-/alijäämä , ,39 Oma pääoma yhteensä , ,36 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella ,00 (KAO:n JK ). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista Poistoero , ,

164 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,85 0, ,81 Yhteensä 0, ,85 0, ,81 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0, ,21 0, ,56 Yhtensä 0, ,21 0, ,56 Velat kunnalle Ostovelat 0, ,05 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,05 0, ,00 Velat muille Saadut ennakot 0, ,23 0, ,92 Ostovelat 0, ,82 0, ,84 Muut velat 0, ,63 0, ,21 Siirtovelat 0, ,25 0, ,18 Yhteensä 0, ,93 0, ,15 Vieras pääoma yhteensä 0, ,04 0, ,52 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkajaksotus , ,05 Valtionosuusjaksotus ,00 0,00 Muut erät , ,13 Muut siirtovelat yhteensä , , Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,43 Myöhemmin maksettavat , , , ,02 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,00 Myöhemmin maksettavat , , , ,

165 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä vakinaiset 276,00 284,00 määräaikaiset 32,00 23,00 työllistetyt 1,00 0,00 yhteensä 309,00 307,00 0,00 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,89 Henkilöstökuluja aktivoitu 0,00 0, Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot Kajaanin lukion stipendirahasto , ,18 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 4 581, ,45 YHTEENSÄ 0, ,

166 5 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuuden kirjanpitotosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Asiakastosite sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZD Luottotappiokirjaus sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen

167 167

168 168

169 Sisällys 1 Toimintakertomus Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen hallinto Sisäisen valvonnan järjestäminen ja tiedonkulku Olennaiset tapahtumat Talousarvion toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksen liitetiedot kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus

170 Teatterin perustehtävä on tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja maan ainoan lasten- ja nuortenteatteriin erikoistuneen alueteatterin kautta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja vierailujen kautta muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin valtakunnallista näkyvyyttä kulttuurikaupunkina. Teatterin ohjelmistossa on omia tuotantoja viisi - kuusi vuodessa, joista kaksi tai kolme on teatteritalon ensi-iltoja ja kaksi alueteatterin kiertue-ensi-iltoja. Lisäksi valmistetaan kevytrakenteisia esityksiä lipputulotavoitteiden saavuttamiseksi ja monipuolisen tarjonnan varmistamiseksi. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden kanssa tiiviisti. Vuonna 2018 merkittävää esitysyhteistyötä on tehty muun muassa Teatteri 2.0:n ja UNO- Uuden näytelmän ohjelman, Varkauden Teatterin, Vaara-kollektiivin, KAO:n konservatorion, Kajaani Dancen ja Kajaanin seurakunnan kanssa. Kulttuuritapahtumien järjestämisessä yleisötyö ja teatterikasvatus joko esityksiin liittyen tai erillisinä tilaisuuksina on tavoittanut vuonna 2018 suuren osallistujajoukon. Lasten- ja nuortenesitysten yhteyteen valmistetut työpajat ja ohjatut keskustelutilaisuudet, erilaisten harrastajaryhmien ohjaus- ja koulutustilaisuudet, yleisölle avoimet seminaarit, sekä muut teemalliset keskustelutilaisuudet ja kaupunkitapahtumat toivat teatterin yleisötyön piiriin noin osallistujaa ja 441 tapahtumaa. Teatteri saa toimintaansa Kajaanin kaupungilta toiminta-avustusta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta. Vuonna 2018 kaupungin toiminta-avustuksen määrä oli euroa. Kajaanin kaupunginteatterin saaman valtiontuen perusteet on määritelty teatteri- ja orkesterilaissa (730/2002). Teatteri saa henkilötyövuosien määrään perustuvaa valtionosuutta. Vuonna 2018 teatteri sai valtionosuutta 48 henkilötyövuoden verran ja valtionosuus oli euroa. Valtionosuuden määrään vaikuttamaa henkilötyövuosien lisäksi teatterin ammattimaisuus ja toiminta-alueellaan tekemän kiertuetoiminnan, yhteistuotantojen, yleisötyön ja teatterikasvatuksen määrä. Teatteri sai vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kiertuetoiminnan järjestämiseen harkinnanvaraista valtionavustusta Kaupunginteatteri on mukana osatoteuttajana Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa Osallistava ja liikunnallinen teatteri Hanke toteutetaan yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa, ja sen tavoitteena on edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua, aktivoitua ja löytää vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan teatteria ja liikuntaa yhdistävässä kerho- ja työpajatoiminnassa kaikissa Kainuun kunnissa. Vuosi 2018 oli teatterin 112. ja liikelaitoksen 11. toimintavuosi. Teatteri on vuonna 1906 perustamisensa jälkeen toiminut kannatusyhdistyspohjaisena teatterina vuoteen 1978 saakka, täyskunnallisena ja alueteatterina alkaen ja kunnallisena liikelaitoksena vuoden 2008 alusta alkaen. 170

171 Kajaanin kaupunginteatteri päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja talouden hoidosta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Kajaanin kaupunginteatterin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokunta Johtokunnan tehtävänä on edistää, ohjata ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, joista yksi ja hänen varajäsenensä valitaan alueteatterineuvottelukunnan jäsenten joukosta. Lisäksi johtokunnan kokouksessa kahdella henkilökunnan edustajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Johtokunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää johtokuntaan oman edustajansa, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallituksen edustajana toimi alkaen Toivo Sistonen. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan talouspäällikkö. Johtokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta vuonna : Jäsenet: Ritva Kivilahti, puheenjohtaja Helena Ahonen, varapuheenjohtaja Inna Tölli Petja Korkkonen Ilmari Pokela Osmo Latvakangas Sisko Isokoski, alueteatterineuvottelukunta Markus Virtanen, näyttelijöiden edustaja Eero Juutinen, muun henkilökunnan edustaja Toivo Sistonen, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Leena Törrö Marko Koskelo Minna Mäkitupa Juuso Parviainen Anja Hongisto Pekka Ovaska Joni Kinnunen Heidi Syrjäkari Minna Hyvönen Kajaanin kaupunginteatterin sisäinen hallinto Kajaanin kaupunginteatterin toimintaa johtaa liikelaitoksen johtajana toimiva teatterinjohtaja. Teatterinjohtajan valitsee kaupunginhallitus kuultuaan liikelaitoksen johtokuntaa ja teatterin henkilökuntaa. Teatterinjohtajan apuna toiminnan hoitamisessa ja kehittämisessä ja asioiden valmistelussa toimivat johtoryhmä ja taiteellinen jaos. Lisäksi käytännön asioiden hoitamisessa on apuna pikkujohtoryhmä, järjestelyryhmä, yleiskokoukset ja seminaarit. Alueteatterineuvottelukunta Opetusministeriön antaman alueteatterin perustamista koskevan päätöksen mukaan alueteatteritoiminnan piiriin tulevan teatterin tulee luoda kiinteät ja toimivat yhteydet alueen kuntiin. Kajaanin kaupunginteatterissa toimii entisen Oulun läänin alueen kuntien edustajista koostuva alueteatterineuvottelukunta. Alueteatterineuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa Kajaanissa. Kajaanin kaupunginteatteri myöntää vuosittaisessa tapaamisessa tunnustuksen alueteatterineuvottelukunnan edustajalle, joka on toiminut aktiivisesti alueteatterin hyväksi sekä 171

172 edesauttanut tasavertaisuuden, saavutettavuuden ja yhteistyön toteutumista alueellaan. Vuonna 2018 tunnustus myönnettiin Suomussalmen kulttuurituottaja Joni Kinnuselle. Liikelaitoksen henkilökunta Kajaanin kaupunginteatterissa oli vuonna 2018 henkilöstöä 59 henkilötyövuosina mitattuna. Henkilökunnassa oli jonkin verran vaihtuvuutta virkavapauksista ja niistä johtuvista sijaisjärjestelyistä johtuen. Teatterin henkilökunta osallistui toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon viikko- ja tuotantokokouksissa, johtoryhmän ja taiteellisen jaoksen kokouksissa ja taiteellisissa seminaareissa. Teatteri on mukana Teatteri 2.0 Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry:n Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää uusien kotimaisten näytelmien syntymistä ja esittämistä Suomen teattereissa. Hanke tarjoaa teatterin taiteelliselle ja markkinointihenkilökunnalle koulutusta ja verkostoitumistilaisuuksia sekä tuo näytelmäkirjailijoita tutustumaan teatterin toimintaan. Teatterin henkilökunta osallistui vuonna 2018 useisiin eri koulutustapahtumiin. Teatteri osallistui kaupungin taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, asianhallinnan ja markkinoinnin kehittämishankkeisiin, tekniikan ja hallinnon työntekijät osallistuivat kaupungin järjestämiin uusien ohjelmien käyttöönottokoulutuksiin pitkin vuotta. Tekniikasta kolme työntekijää suorittaa oppisopimuskoulutuksessa kaksi vuotta kestäviä esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinnon opintoja, mikä jatkuu vuonna Henkilökunta osallistui kursseihin: Sketchbook, Kosketusnäytöllinen tabletti suunnittelijan digitaalisena luonnoslehtiönä - luonnostelukurssi pukusuunnittelijoille, lavastajille ja maskeerajille, Kuopion kaupunginteatterissa ja hattukurssille, Oulun Teatterissa. Naulakossa työskentelevät kävivät ensiapukurssin ja viisi päiväisen kuljettajan ammattipätevyydet suoritti kolme henkilöä. Teatterin taiteellinen henkilökunta ja markkinoinnin työntekijät osallistuivat Uuden näytelmän ohjelman UNOn järjestämiin koulutuspäiviin. Teatteri järjesti ryhmämuotoista työnohjausta, johon koko henkilökunta osallistui. Teatterissa toimii esimiesrinki, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Teatterin johtokunnan uusilla jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämiin perehdyttämistilaisuuksiin ja koulutuksiin. Työterveyshuolto teki joitakin työpaikkakäyntejä työterveyshuollon suunnitelman toteuttamiseksi. Teatterin henkilökunta on vv kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti vähentynyt neljä henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiltä vapautuvista toimista on osa jätetty täyttämättä. Kun toiminnan voluumi on kuitenkin pysynyt ennallaan, työntekijämäärän väheneminen rasittaa tänä päivänä jäljellä olevaa henkilökuntaa kohtuuttomasti ja se näkyy mm. sairauspoissaoloina. Liikelaitoksen toimitilat Kajaanin kaupunginteatteri on toiminut neljässä eri rakennuksessa. Teatterin tuloksellinen palveluohjelman toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Teatteri on lokakuussa 2018 saanut käyttöönsä remontoidut tilat kaupungintalolta toimistoille, pukuhuoneille ja kampaamolle, jolloin Kaukametsässä sijainneista toimistoista luovuttiin. 172

173 Kaupunginhallituksen lokakuussa 2017 nimittämä toimitilojen investointiryhmä luovutti loppuraporttinsa kaupunginhallitukselle Loppuraportissa esitellään neljä ratkaisuvaihtoehtoa teatterin toimitila-asiaan. Investointityöryhmän esitys on, että teatterin uusi päänäyttämö rakennetaan Kaukametsän alueelle Kansalaisopiston viereen ja nykyinen teatteritalo peruskorjataan alueteatterin kotinäyttämöksi. Sissilinnasta luovutaan. Kokonaisbudjetiksi määriteltiin enintään 17 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2018 teatterinjohtaja kutsui koolle työsuojelukokouksen tilaongelman akutisoitumisen vuoksi (mm. pahentuneet henkilökunnan ja katsojien sisäilmaoireilut). Kokouksessa päätettiin alkaa etsiä Sissilinnan toiminnalle väistötilaa syksystä 2019 alkaen. Kajaanin kaupunginteatterin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Toiminnassa on noudatettu kaupungin konserniohjauksen säännöksiä, liikelaitoksen johtosääntöä ja omaa toimintasuunnitelmaa. Kajaanin kaupunginteatteri on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kerran vuodessa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. Teatterin sisäistä talouden seurantaa hoitaa koko teatterin osalta talouspäällikkö ja kunkin osaalueen osalta siitä vastuussa oleva työntekijä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Teatteritoiminnan tärkeimmät riskit ovat henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen, teatterin tilakysymys ja rahoitus. Teatteri panosti vuonna 2018 ohjelmistossaan uusiin kotimaisiin esityksiin ja yhteistuotantoihin. Teatterissa toteutettiin kolme kotimaista kantaesitystä. Teatteritalolla on esitetty näytelmiä Mehiläiskoodi, Punainen maa, valkea meri, vankilateatteriesitys Auvo, Meidän isä, Yhdessä 40 vuotta - konsertti, Onnellista vappua Leevi and the Leavingsin sävelin vappukonsertti, Tarkastaja tulee!, Merkkipäivä, Autuas elämän arpa ja marraskuussa Marian sydän vierailuesitys sekä pikkujoulutuotanto Joulukeikka. Sissilinnan näyttämöllä on esitetty Vihreän Vihtametsän Uutisia, Karamazovin veljekset, Miehen kosketus, vierailuesitys Idiootti, seurakuntayhteistyöesitys Luomakunta, Helmi-lukudraama, Oi ihana Panama, Varkauden teatterin yhteistuotanto Yksin sinun ja Juha Häkkäsen muistokonsertti. Kiertueella on esitetty Vihreän Vihtametsän Uutisia, Omanlaesie - juurevaa musiikkiteatteria, Miehen kosketus, Karamazovin veljekset, Tänään koulun jälkeen, Kansallisteatterin yhteistuotantoesitys Fragile, Autuas elämän arpa, Oi ihana Panama, Varkauden teatterin yhteistuotanto Yksin sinun, Vaarakollektiivin yhteistuotanto Tänään koulun jälkeen ja Tampereen Teatterikesässä Helmi-lukudraama. Teatteri oli mukana kahdessa valtakunnallisessa hankkeessa. Teatteri on osatoteuttajana mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR-hankkeessa vv Ja teatteri on mukana Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää uusien kotimaisten näytelmien syntymistä ja esittämistä Suomen teattereissa. Teatteri osallistui Teatteri 2.0 ja UNOn toimintaan verkoston ydinteatterina. 173

174 Teatterinjohtaja toimi Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura ry:n hallituksen puheenjohtajana. Teatteri on ollut aktiivisesti perustamassa perustettua kulttuurikeskusta. Teatterinjohtaja valittiin vuonna 2018 teattereiden edunvalvontajärjestö Suomen Teatterit ry:n hallituksen jäseneksi. Vuonna 2018 teatterin toimitila-asia oli tärkeässä roolissa. Teatteri jatkoi vuonna 2016 käynnistettyä suunnittelutyötä toimitilojen peruskorjaamiseksi ja ajanmukaistamiseksi kaupungin myöntämän euron suunnittelumäärärahan turvin. Teatteritalon valokalustoa uusittiin vastaamaan paremmin työturvallisuusmääräyksiä. Alueteatterin kiertueajoneuvot uusittiin vuonna Lokakuussa 2017 kaupunginhallitus asetti teatterin investointiratkaisua valmistelevan työryhmän, jonka työ valmistui joulukuussa Yhteistyö muiden teattereiden ja muiden yhteisöjen kanssa Vuoden 2018 ensi-illoista yhteistuotantoja olivat Auvo, vankilateatteriesitys yhteistyössä Taittuu ry:n ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa, Luomakunta yhteistyössä Kajaanin seurakunnan nuorisotyön kanssa ja Yksin sinun kantaesitys Varkauden teatterin kanssa. Vierailuesityksiä olivat Teatteritalolla musiikkiteatteriesitys Marian sydän ja Dostojevskin Idiootti Sissilinnassa. Sissilinnassa järjestettiin näyttelijä Juha Häkkäsen muistokonsertti kaupunginteatterin ja muiden taiteilijoiden yhteisponnistuksena. Yleisötyö-, teatterikasvatus- sekä yhteisöllinen ja osallistava toiminta Teatteriesitysten lisäksi alueteatteri järjesti laaja-alaisesti yleisötyötä, teatterikasvatusta ja muuta yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa, esimerkkinä alueteatterin esityksiin liittyvät yleisötyöpaketit, jotka antavat opettajille ja ryhmäohjaajille työkaluja purkaa esityskokemusta lasten kanssa. Muita yleisötyön muotoja ovat draamatyöpajat, kirjalliset tehtäväpaketit, keskustelut, teatterin esittelykierrokset, henkilökunnan edustajien tapaamiset, eri kohderyhmille suunnatut ja heidän toiveiden mukaan räätälöidyt työpajat ja toiminnalliset seminaarit, teatterikerhot ja leirit sekä osallistuminen kaupunkitapahtumiin ja messuille. Kajaanin kaupunginteatteri järjesti ja oli toteuttamassa vuoden 2018 aikana yhteensä 441 yleisötyö- ja teatterikasvatustoimintakertaa. Yhteensä teatterin yleisötyöhön ja teatterikasvatukseen sekä sen yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan otti osaa henkilöä. Teatterissa oli kaiken kaikkiaan 330 esitystä ja niissä yhteensä katsojaa. Teatterin tiloissa oli muuta toimintaa poislukien runoviikon esitykset 22 tilaisuutta ja niissä 597 kävijää. Esitysten esitys- ja katsojamäärät jakautuivat seuraavasti: teatteritalo 77 esitystä ja katsojaa, Sissilinnan näyttämö 76 esitystä ja katsojaa ja kiertueet 177 esitystä ja katsojaa. Tuleva kehitys Ohjelmistossa on vuosittain ainakin yksi kotimainen kantaesitys ja yksi paikallisesta aiheesta nouseva esitys, unohtamatta musiikkipainotteista ohjelmistoa. Vuonna 2019 teatteri toteuttaa viisi uutta koko illan näytelmää, joista kevätkaudella toteutuvat Sirkku Peltolan Pässi ja Shakespearen klassikko Kesäyön uni sekä alueteatterissa Vieraat yhteistyössä Vaara-kollektiivin kanssa. Vapuksi valmistetaan kevyempänä tuotantona työväenlaulu-aiheinen konsertti yhteistyössä Kajaanin puhallinorkesterin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Laila Kinnusen urasta kertova musikaali avaa Teatteritalon syyskauden. Alueteatteriin valmistuu syksyllä kevyttuotanto, pikkulasten lorutusesitys Aki Ollikaisen Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen teoksen pohjalta ja Juha Jokelan Fundamentalisti. Lisäksi ohjelmistossa jatkaa joitakin esityksiä aiemmilta vuosilta. Teatteri tuo Kajaaniin myös vierailevia esityksiä, mm. Heidi Köngäksen dramatisointi ja ohjaus teoksesta Sandra ja Samuli Reunasen ohjaus Kivi ja Padovalainen. Seurakunnan nuorisotyön kanssa valmistuu esitys Toisen kengissä. Alueteatteritoiminnassa kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota maaseuturakenteen muutoksiin. Ohjelmisto painottuu edelleen esityksiin 174

175 lapsille ja nuorille, mutta esityksiä tehdään myös muut yleisöryhmät, esim. aikuiset ja vanhukset huomioiden Teatteri panostaa yhteistyöhön teatterikasvatuksessa ja yleisötyössä mm. perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, etsivän nuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten, seurakuntien, liikunta-alan ja kaupungin työelämän toimijoiden kanssa. Teatterikasvatustoimintaa täydentää Euroopan Sosiaalirahaston hanke Osallistava ja liikunnallinen teatteri, jossa teatteri on Kainuun osahankkeen koordinoijana ja vastuullisena toteuttajana yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Hanke päättyy maaliskuussa Teatteri on yhtenä ydinteatterina mukana Teatteri 2.0 // Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry:n Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää teattereiden ja kirjailijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä. Teatterin korkeaa taiteellista tasoa ja monipuolista ohjelmistoa toteutetaan sekä oman henkilöstön voimin että yhteistuotantoina muiden esittävän taiteen toimijoiden kanssa. Teatteri rekrytoi kuluvana vuonna uutta henkilökuntaa mm. eläköityvien työntekijöiden tilalle. Tavoitteena on henkilöstön korkean ammattitaidon säilyttäminen ja edelleen vahvistaminen. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia tuetaan tarkistamalla vastuut, tehtävänkuvat ja tiedotus- ja kokouskäytännöt sekä tekemällä vuosittainen teatterinjohtajan ehdotus toiminnan painopisteistä ja tavoitteista, jotka käsitellään koko henkilökunnan keskustelussa ja tarkistetaan keskustelun perusteella ennen käyttöönottoa. Pyrkimyksenä on kohdistaa teatterin henkilöresurssit parhaalla mahdollisella tavalla, tukea työn mielekkyyttä ja vahvistaa tasapuolisuuden kokemusta ja avointa yhdessä tekemisen ilmapiiriä, jossa jokaisen työntekijän tehtäviä arvostetaan. Teatterin uusien toimitilojen/vanhojen tilojen kunnostamisen suunnittelutyö jatkuu. Kevään 2019 aikana alueteatterin kotinäyttämölle on etsittävä väliaikaiset tilat Sissilinnan huonon kunnon vuoksi. Työsuojelukokouksia jatketaan. Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Toiminta-avustus, Tilikauden ylijäämä, > 0 Toteutunut Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Matkailukonseptien lukumäärä Hotellipaketit Hotelli- ja tapahtumapaketit Hotellipaketit 175

176 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Teatteri toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin Yleisötutkimus Sidosryhmäyhteydet Yleisötutkimus vuodelta Uusi yleisötutkimus 8 Uusi yleisötutkimus Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Alueteatterin esitykset Alueteatteriesitysten noin 100/vuosi noin 100/vuosi 177 kiertue-esitystä maakunnassa lukumäärä Teatteriin pääsyn helpottaminen kaikille kansalaisille Kuulonvahvistuslaite, invaluiskat Kuulonvahvistuslaite, invaluiskat, inva-wc Induktiosilmukka Induktiosilmukka Yleisötyö osaksi taiteellisia prosesseja Yleisötyöpakettien lukumäärä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Ulkomaiset vierailut Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä kpl ja osallistujaa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yleisötutkimus Yleisötyytyväisyys Ed. yleisötutkimus Yleisötutkimus Yleisötutkimus tehty vuonna 2012 Monipuolinen ohjelmisto kaikille kohderyhmille Kohderyhmien lukumäärä Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset ja erityisryhmät Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset ja erityisryhmät Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Valtakunnallisesti arvostettu teatteri luo kaupungista positiivista imagoa Näkyvyyden lisääminen Tiedotusvälineiden huomio Jalkautuminen ja ihmisten kohtaaminen Festivaalit Kotimaiset vierailut 2 3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 3 kertaa/vuosi juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 4-5 kertaa/vuosi juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 4-5 kertaa/vuosi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Teatteri ja taide lisää kuntalaisten henkistä hyvinvointia Kävijämäärä ja yleisötyöhön osallistuneet Kaikukortin käyttäjät Teatterireseptin käyttäjät

177 Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Henkilökunta Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takia ja kuormittuminen toimitilojen vuoksi Aikeisempina vuosina eläkkeelle jääneiden tehtäviä on siirretty muulle henkilökunnalle ja tehtävänkuvia on laajennettu. Teatteri oli mukana Koulutusavain Oy:n hallinnoimassa Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishankkeessa. Henkilökunta osallistui sen hallinnoimaan ryhmäkonsultaatiotapaamisiin ja lähiesimiesten esimieskoulutukseen. Tilakysymyksen ratkaiseminen Rahoitus Teatterin tilojen huono kunto ja hajallaan olevat toimipisteet Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä sekä katsojamääristä Teatteri jatkoi vuonna 2016 käynnistettyä suunnittelutyötä toimitilojen peruskorjaamiseksi ja ajanmukaistamiseksi kaupungin myöntämän euron suunnittelumäärärahan turvin. Teatteritalon valokalusto uusittiin työturvallisuusmääräysten mukaisiksi. Lokakuussa kaupunginhallitus asetti teatterin investointiratkaisua valmistelevan työryhmän, jonka työ valmistuu mennessä. Rahoituksen riittävyys riippuu kaupungin ja valtion tukipäätöksistä ja katsojamääristä. Kaupungin toiminta-avustus on pysynyt vuodesta 2009 samana ja on euroa. Vuonna 2018 teatteri sai kaupungilta euroa. Valtiontuki oli yhteensä euroa. Vuoden 2018 esitysten katsojamäärätavoite ylittyi (tavoite katsojaa, toteutuma katsojaa). Kiertuetoiminnan esitys-, katsoja- ja pääsylipputulotavoitteet ylittyivät reilusti. Teatteri on pyrkinyt lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä ja laajentamalla esitystensä yleisöpohjaa. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Vahinkoriskit Riskit ja vaarat Riskien kartoitus ja vaarojen arviointi päivitettiin syksyn 2018 aikana. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Helka-Maria Kinnunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Säännöllinen kokouskäytäntö Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Teatterin sisäinen vastuunjako on ajan tasalla. 177

178 Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Talousarvion sitovuuden noudattaminen Talousarvion toteutumista seurattiin ja poikkeamiin reagoitiin ensisijaisesti esitystoiminta turvaten. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Sisäinen valvonta Taitoan ja talouspäällikön vastuulla Raportointi teatterin johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle Teatterissa laadittu toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet Teatteri maksaa kuljetustukea teatteriin tuleville ryhmille Hankkeiden (projektien) hallinnointi Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR- hanke Sisäinen valvonta toteutunut Raportointi toteutunut Tietosuojaselosteet laadittu Kuljetustukikäytöntä on toimiva Hanke viedään loppuun maaliskuussa 2019 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Teatterin esitystoiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Katsojatavoite ja pääsylipputulotavoite ylittyivät. Kiertuetoiminnan tavoitteet ylittyivät. Pääsylipputuloja kertyi noin euroa. Sekä toimintatulot että toimintamenot ylittyivät. Henkilöstömenoja nostivat työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sivukuluineen ja työtilojen huonon kunnon vuoksi henkilökunnan lisääntyneistä sairauslomista johtuvat sijaisten palkkamenot. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Kaupunginteatteri 50,0 47,0 48,0 178

179 Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Poikkeama muutokset muutosten jälk Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta (sitova) Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Investointiosan toteutumisvertailu TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama TP 2017 Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet Rahoitusosuudet investointeihin Koneet ja kalusto yhteensä Investoinnit yhteensä

180 Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 666, , ,09 Poistot ja arvonalentumiset 2 034, ,11 525,51 Rahoitustuotot ja - kulut -284,07-556,30-272,23 Tuloksen korjauserät 0, , ,61 Investointien rahavirta Investoinnit 0, , ,99 Rahoitusosuudet investoint 0, , ,38 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , ,61 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 417, , ,42 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0, , ,00 Rahoituksen rahavirta 0, , ,00 Rahavarojen muutos 0,00-0,33-0,33 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarat ,00 Rahavarat ,00 180

181 Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. Vierapääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 181

182 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuuden investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 182

183 Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 183

184 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä /alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta ,

185 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen taseessa oman pääoman muodostaa peruspääoma euroa ja edellisilta tilikausilta kertynyt ylijäämä ,92 euroa. Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen tilikauden tulos osoittaa alijäämää ,83 euroa. Johtokunnan esitys Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden alijäämä ,83 euroa kirjataan Kajaanin Kaupunginteatterin taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2018 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Pääsylipputulot , ,00 Myyntituotot , ,00 Kaupungin toiminta-avustus , ,00 Valtion tuki , ,00 Muut avustukset , ,00 Aktivoidut tuet ja avustukset 0, ,00 Muut toimintatulot , , , ,00 185

186 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöian mukaan Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poitomenetelmät ovat: Poistoaika Poistovuotta menetelmä Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto Koneet ja kalusto 3-15 tasapoisto Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko Yhteensä 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja kalusto Keskeneräiset Yhteensä laitteet Poistamaton hankintameno 1.1 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

187 Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta Myyntisaamiset Muut saamiset Yhteensä 0, ,94 0, ,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset Muut saamiset 0, ,53 0, ,93 Siirtosaamiset , ,82 Yhteensä 0, ,85 0, ,03 Saamiset yhteensä 0, ,79 0, ,03 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,24 Diakin hankkeen ESR-avustus ,00 0,00 Muut siirtosaamiset 17, ,58 Yhteensä , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä , ,92 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä 0,00 556,29 0,00 95,55 Velat kuntayhtymille Ostovelat Yhtensä 0, ,31 0, ,54 Velat kunnalle Ostovelat Yhteensä 0, ,05 0, ,00 Velat muille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0, ,39 0, ,30 Vieras pääoma yhteensä 0, ,04 0, ,39 187

188 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkkavelka , ,74 Muut siirtovelat 7 253,00 0,00 Yhteensä , ,74 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot täydentyvät myöhemmin. 4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasinvastuut (arvonlisäverollinen) Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut , , vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut , ,17 Yhteensä , , Vuokravastuut Alle vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 0, ,64 Yhteensä 0, ,64 Vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät myös vierailijat, iltahenkilökunnan ja vaatteiden vastaanottajat. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden pohjana olevan htv-laskentaohjeen mukaan vakinaisten (työaika vähintään 30 tuntia/viikko) htv on 41,81, määräaikaisten htv 7,26 ja työllistettyjen htv 0,91, yhteensä 49,98 htv. Henkilötyövuosien määrää on lisännyt projekteista maksetut palkat. 188

189 KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuuden kirjaustosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 189

190 190

191 KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS

192 Sisällys 1 Toimintakertomus Liikelaitoksen toiminta ja talous... 2 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 2 Liikelaitoksen hallinto... 3 Taloudellinen kehitys... 4 Liikelaitoksen henkilöstö... 5 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 6 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 8 Olennaiset tapahtumat... 8 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet... 8 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet... 9 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Tilinpäätöslaskelmat Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus

193 1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Mamsellin toimintavuoteen 2018 sattui kaksi merkittävää virstanpylvästä: Mamselli-liikelaitoksen kymmenvuotisjuhla sekä suomalaisen ruokainnovaation, maksuttoman kouluruokailun 70-vuotisjuhla. Kymmenvuotiasta liikelaitosta juhlistettiin yhdessä asiakkaiden kanssa kakkukahvien merkeissä sekä työntekijöiden kanssa syyskuussa järjestetyssä henkilöstöjuhlassa. Maksuton kouluruokailu huomioitiin Kajaanin kouluissa pitkin vuotta mm. toiveruokapäivällä, kiertävällä juhlanäyttelyllä, kuvataidekilpailulla sekä lokakuussa pidetyllä juhlaviikolla, jolloin kouluissa tarjoiltiin kouluruokien suosikkeja eri vuosikymmeniltä. Mamsellissa saavutettiin ja osin jopa ylitettiin sen toiminnalle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Molemmat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: tuottovaatimus sekä tilikauden ylijäämä 0 toteutuivat. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Yrittäjien kasvun tukemiseksi suunnitellut kumppaniarvioinnit jäivät toteuttamatta resurssivajeen vuoksi. Tavoite avoimien työpaikkahakemusten määrästä jäi tavoitteesta, mutta on ymmärrettävää Kainuun hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Mamsellissa oli auki vuoden aikana useita kymmeniä työpaikkoja, mikä laski omalta osaltaan myös avoimien hakemusten määrää. Kyselyohjelman vaihtumisen vuoksi Mamsellin laatukyselyt päästään toteuttamaan vasta myöhemmin kevättalvella. Mamsellin tulevaisuuden suuntaviivoihin tehtiin merkittävä linjanveto, kun Kajaanin kaupunginhallitus hyväksyi Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman Kaupungin omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti Kajaanin Mamselli-liikelaitos keskittyy Kajaanin kaupunkikonsernin tarvitsemien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamiseen ja luopuu Kainuun sotelle tuotettavista ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Kajaanin Mamselli on irtisanonut Kainuun soten yhteistyösopimukset päättymään Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ei ole näkynyt henkilöstön motivaatiossa tai tekemisessä. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti, Mamsellin arvojen mukaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa tulevaisuuteen katsoen. Mamsellin toimintoja ja taloutta on hoidettu hyvin ja henkilöstön osallistuminen talouden tasapainottamistoimiin on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Tulevasta liikevaihdon ja henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta Mamsellissa tullaan vaalimaan jatkosakin meille tärkeitä asioita: haluamme olla arvostettu, luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani, pidämme toimintamme kilpailukykyisenä ja kannattavana sekä pidämme huolta henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta

194 Liikelaitoksen hallinto Kajaanin Mamselli- liikelaitos toimii tulosvastuullisesti ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään Kajaanin kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Mamsellin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu seitsemän (7) kaupunginhallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kaksi jäsentä edustaa tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Johtokunnan jäsen ei saa olla sidoksissa Kajaanin Mamsellin kanssa kilpaileviin yrityksiin. Lisäksi johtokunnan kokouksessa on yhdellä henkilökunnan edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontui vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2018: Jäsenet Väyrynen Pentti, puheenjohtaja Alanne Olga, varapuheenjohtaja Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Husu Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Mäklin Jaana Karppinen Tarja Väyrynen Asta Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2018: Viranhaltija Johtaja Vuorinen Tuija Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän liikelaitoksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä tuotantopäällikkö, kehityspäällikkö, johtokunnan puheenjohtaja, taloussuunnittelija sekä henkilökunnan edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 yksitoista kertaa

195 Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen organisaatio ( ) Taloudellinen kehitys Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilikauden tulos oli noin ylijäämäinen ja toimintavuodelle asetetut taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessa arvioitua selkeästi paremmin, mutta laski edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 %. Ateriamyynnit toteutuivat kokonaisuudessaan arvioitua paremmin. Varhaiskasvatuksen ateriamyynti toteutui 4,5 % ( ) ja perusopetuksen ateriamyynti 2,0 % ( ) arvioitua paremmin. Toisen asteen opiskelija-aterioiden volyymit laskivat edelleen selvästi 7,3 % ( ) vuodesta Kainuun Sotelle tuotettavien ateriapalveluiden myynti säilyi vuoden 2017 tasolla. Kaukametsän tilaustarjoilumyynti kehittyi suotuisasti monipuolisen tapahtumatarjonnan myötä ja kasvoi edellisestä vuodesta Puhtaanapitopalveluiden myynti toteutui 1,4 % ( ) arvioitua heikommin, mutta säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. Materiaalien ja palveluiden hankinnat toteutuivat kokonaisuudessaan selkeästi edellistä vuotta paremmin. Elintarvikehankinnat toteutuivat positiivisesti edellisen vuoden tasolla, vaikka uudet hankintasopimukset astuivat voimaan ja tuotetarjontaa kehitettiin. Elintarvikehankinnoissa saavutettiin säästöjä siirtymällä tiettyjen tuoteryhmien osalta KL Kuntahankintojen piiriin. Palveluiden ostot toteutuivat edellistä vuotta paremmin, kun alihankintaa ja työvoiman vuokrausta käytettiin selkeästi aiempaa vähemmän

196 Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Palkat - ja palkkiot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 % ( ), mutta henkilöstöresurssien käyttö kokonaisuudessaan säilyi ennallaan, kun palkkojen ja palkkioiden, työvoiman vuokrauksen ja alihankinnan osuus yhteensä liikevaihdosta oli 46,4 % ( ,5 %). Taloutta tasapainotettiin yhdessä henkilöstön kanssa laaditulla toiminnallisella talouden tasapainottamisohjelmalla. Hävikin seurantaa kehitettiin, sesongit paremmin huomioivat ruokalistat otettiin käyttöön ja tehtäväkortteja päivitettiin. Inventaariokäytännettä testattiin ja työvuorosuunnittelua kehitettiin entistä paremmin liikevaihdossa tapahtuvia muutoksia huomioivaksi. Talouden tasapainotusohjelmalla pyritään toteuttamaan pysyviä toimintatapamuutoksia ja kehittämään toimintaa. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 240,0 HTV:a, jossa kasvua edellisestä vuodesta 6,6 HTV:n verran. Työntekijöistä 178 toimi toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa, 56,4 määräaikaisissa työsuhteissa ja työllistettyjä työntekijöitä oli 5,6 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Uusia tekijöitä on tarvittu muun muassa pitkistä sairauslomista johtuviin sijaisuuksiin sekä vuokratyövoiman käytön ja alihankinnan vaihtamisesta Mamsellin omaksi palvelutuotannoksi. Sote-palvelutuotannosta luopumisen vuoksi Mamsellissa ei ole tehty toistaiseksi voimassaolevia työsopimuksia, mikä on omalta osaltaan myös kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden määrää. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,65 miljoonaa euroa ( /HTV) ja henkilöstökulujen yhteensä 8,30 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 53,6 % ( ,7 %). Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat henkilötyövuosien kasvun lisäksi KVTES:n mukainen yleiskorotus 1,25 % alkaen ja joulukuulla maksettu KVTES:n mukainen tuloksellisuuserä 1,2 % palkkasummasta ( ). Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2018 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2017 tavoitteiden saavuttamisesta n ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 2,0 %. Mamsellissa osaamisen kehittämisen pääpaino on ollut ydinprosessien järjestelmien kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä sekä esimiestyökalujen käytön aktivoimisessa. Sairauspoissaoloseurantaan otettiin käyttöön HR Populus herätteet ja Työterveyshuollon Extranet järjestelmä. Esimiehiä perehdytettiin aktiivisen tuen mukaisiin puheeksiotto keskusteluihin. Perehdyttämiseen ja työssäoppijoiden ohjaamiseen panostettiin kouluttamalla lisää 20 henkilöä työpaikkaohjaajiksi, aikaisemmin ohjaajiksi kouluttautuneet perehtyivät työssäoppimisen tavoitteisiin ja arviointiin. Työyksikkökohtaisen ensiapuvalmiussuunnitelman mukaisesti EA-valmiuksia suoritti ja päivitti yhteensä 28 henkilöä. Ajantasaiset ensiapuvalmiudet ovat 32 %:lla Mamsellin henkilöstöstä. Työterveyshuollon kanssa toteutettiin työyksikkökäynnit suunnitellusti ja sekä jatkettiin tiivistä yhteistyötä tulevien haasteiden ennakoinnilla ja tukemalla työssä jaksamista. Mamsellin hyvä esimiestyö-toimintamalli jalkautettiin kylpyjen merkeissä koko henkilöstölle. Hyvän esimiestyöskentelyn avulla pyritään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä pitämään huolta arvojen ja strategian mukaisesta ihmisten ja asioiden johtamisesta. Mamsellissa jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa pikapalkitsemisen toimintamallia. Toimintamallin avulla kannustetaan esimiehiä havaitsemaan arjen onnistumisia ja antamaan niistä palautetta henkilöstölle kiittämisen ja kehumisen lisäksi myös taloudellisesti pikapalkitsemalla. Palkkio on henkilökohtainen, kertaluontoinen ja 5 196

197 harkinnanvarainen epassi- lataus, arvoltaan 30 /hlö. Pikapalkitsemisia tehtiin vuoden aikana yhteensä 43 kappaletta Ennaltaehkäiseviin toimiin ja esimiestyöhön panostamisesta huolimatta Mamsellin sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä kasvoi 1,6 työpäivällä/htv (2018:15,6 tp/ HTV ja 2017: 14,0 tp/ HTV). Sairauspoissaoloissa tapahtui 7 %:n kasvu TULES-sairauksien kohdalla ja 5 %:n kasvu esimiehen luvalla myönnetyissä poissaoloissa. Mamsellissa on tiivistetty yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseksi. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Kajaanin Mamsellin riskit arvioidaan Kajaanin kaupungin ohjeistuksen mukaisesti osana talousarvioprosessia ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa liikelaitoksen johtokunta. Talousarvioon 2018 tunnistettiin taloudellisina riskeinä tuotantoon ja menojen hallintaan liittyvät riskit. Vahinkoriskeinä tunnistettiin työ- palvelutilojen tietoturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä riskejä. Operatiivisena riskeinä tunnistettiin tuoteturvallisuuteen ja laatuun, tuotekehitykseen ja alihankintaan liittyvät riskit. Strategisena riskinä tunnistettiin omistajapoliittisiin linjauksiin liittyvät riskit. Vuonna 2018 toteutui yksi erityisruokavaliotuotantoon liittyvä riski. Kyseisessä tapauksessa erityisruokavalioasiakas sai hänelle sopimatonta ruokaa. Sopimaton raaka-aine aiheutti asiakkaalle ihottumaa ja limakalvoturvotusta. Erityisruokavaliotuotannossa toteutunut riski ja läheltä piti tilanteet on käsitelty Mamsellin johtokunnassa Tammikuussa 2019 toteutui toinen erityisruokavaliotuotantoon liittyvä riski, jossa asiakas sai hänelle soveltumatonta ruokaa. Tapaus on käsitelty asiakkaan sekä ruokaa valmistavan yksikön kesken. Molempien tapauksien juurisyyt on tunnistettu ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä erityisruokavaliotuotannon toimintaohjeita on tarkennettu. Ympäristötekijät Kajaanin Mamsellissa on käytössä ympäristöohjelma. Ympäristöohjelman mukaisesti Mamsellissa on tehostettu hävikin hallintaa, huomioitu kestävän kehityksen kriteerit hankinnoissa sekä kiinnitetty puhtaanapidossa huomioita kemikaalien suositusten mukaiseen käyttöön. Henkilöstö on lisännyt ympäristöosaamistaan Ympäristöosaava ammattilainen - palvelun avulla. Kajaanin Mamselli luovutti tähderuokaa Kajaanin Päiväkeskukselle ravintola fox:a sekä ravintola Vimpelistä. Ympäristöohjelma päivitetään vuosittain osana talousarvion laadintaprosessia. Ympäristöohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristötietoisuuden vahvistaminen

198 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Mamselli liikelaitos noudattaa toiminnassaan Kajaanin kaupungin hallintosääntöä, konserniohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Mamsellin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yhteistyö- ja palvelusopimuksiin. Toimintaa ohjaavat sopimuskohtaiset ehdot ja palvelukuvauksilla määritelty palvelutaso. Mamsellin ja asiakkaiden välisten sopimusehtojen noudattamista ja toteutumista seurataan keskinäisissä laatuneuvotteluissa ja asiakaskäynneillä. Kajaanin Mamsellin sisäistä talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuualueille jaettu kuukausiseurantajärjestelmä, millä pyritään lisäämään koko organisaation reaaliaikaista talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. PKY- LAATU on Kajaanin Mamsellin toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmä, jolla hallitaan laatua, ympäristöasioita sekä työterveyttä ja turvallisuutta. Mamsellin omaan toimintakäsikirjaan on koottu Mamsellin toiminnan periaatteet, strategiat, suunnitelmat ja toimintaohjeet. Mamsellin laadunhallinta- ja ympäristöohjelmat päivitettiin vuonna Laadunhallintaohjelma sisältää toimenpiteiden kokonaisuuden, joilla tavoitellaan jatkuvan kehittämisen periaatetta. Ympäristöohjelmaan on tarkennettu kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden huomiointia palvelutuotannossa. Ympäristöjohtamisen avulla tavoitellaan toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamista sekä omasta toiminnoista aiheutuvien ympäristöhaittojen- ja riskien vähentämistä. Dokumentoituja johdon katselmuksia toteutui kuluneena vuotena kaksi. Johdon katselmuksissa on käyty läpi toimintajärjestelmän, laatupolitiikan ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointia sekä päätöksien toteutumista käytännössä. Johdon katselmusten loppuraportit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa. Sisäiset arviointikäynnit toteutettiin Mamsellin työyksiköissä vuosiohjelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti yhteensä neljässä kohteessa. Poikkeamien korjaaminen on vastuutettu ja tarvittavat toimenpiteet saatettu päätökseen. Arvioinneissa havaitut kahdeksan kehittämiskohdetta prosessien parantamiseksi on myös viety yksiköissä eteenpäin. Mamsellissa päivitettiin ruokapalveluiden valmiussuunnitelma Huoltovarmuuskeskuksen mallin, Ruokapalvelut osana päivittäistavarahuoltoa, mukaisesti. Valmiussuunnitelmassa on avattu Mamsellin kriittisten yksiköiden riskit. Mamsellin palvelutuotantoon kohdistuvat todennäköisimmät häiriötilanteet ovat laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko, vesihuollon vakava häiriötilanne tai laaja-alainen lakko. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti Mamsellin kaikissa työyksiköissä tehtiin vaarojen arviointi Granite- järjestelmän avulla. Kajaanin Mamselli on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusta ja valtuustoa elokuussa olennaisista toimintaansa koskevista asioista

199 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Mamselli liikelaitoksen toiminta jaetaan neljään liiketoiminta-alueeseen, joita ovat ravintolapalvelut, puhtaanapitopalvelut, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ateria- ja puhtaanapitopalvelut, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ateriapalvelut. Kajaanin Mamselli valmistaa päivittäin noin ateriaa ja pitää puhtaana noin m². Liikelaitoksen asiakasrakenne ja asiakkuudet pysyivät vakiintuneella tasolla koko toimintavuoden ajan eikä asiakaspoistumisia tai isoja muutoksia tapahtunut. Palveluhallinnan kokouksia oli vuoden aikana runsaasti eri asiakkaiden kanssa. Erityisesti puhtaanapitopalvelujen tuottamisen palvelusopimuksia päivitettiin useiden eri asiakkaiden kanssa asiakkaiden toimintojen ja palvelutarpeiden muuttuessa. Ateriapalveluissa valmistauduttiin keväällä Kajaanin Lyseon muuttoon remontinaikaisiin väistötiloihin entisiin OKL:n tiloihin. Väistötiloissa toimiva kouluravintola avattiin elokuussa suunnitelmien mukaisesti. Koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksia ja käytänteitä uudistettiin vuoden 2018 aikana. Uudistukset pohjautuivat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemiin Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokasuositukseen (2017) ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositukseen Terveyttä ja iloa ruoasta (2018). Merkittävimpänä uudistuksena oli salaattikomponentteihin siirtyminen koulu- ja päiväkotiruokailussa. Toteutettu uudistus sai positiivisen vastaanoton. Lisäksi ruokalistoille on nostettu suositusten mukaisesti kuorellinen peruna 2 x 6 viikossa sekä kasvisruoka 1 x 6 viikossa. Molempien tarjoilutiheyttä ruokalistoilla on tarkoitus kasvattaa suositusten mukaisesti. Mamsellin ruokalistasuunnittelussa on ruokalistojen kokonaismäärää vähennetty ja samalla siirrytty uuteen sesonkivaihtelut huomioivaan suunnittelumalliin. Uudistusten myötä asiakaspalautteisiin reagointi on ollut ketterämpää. Kainuun lasten ja nuorten ravitsemustyöryhmä järjesti koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksiin liittyen tiedotustilaisuuksia jokaisessa kunnassa. Kajaanissa järjestettiin tähän liittyen päivän kestävä seminaari, jolla lisättiin koulu- ja päiväkotityöntekijöiden tietämystä ravitsemussuosituksista. Uusien elintarvikkeiden hankintasopimusten myötä ruokalistojen raaka-ainekustannukset ovat pysyneet talousarvion mukaisella tasolla. KL Kuntahankintojen sopimuksesta saaduilla taloudellisilla säästöillä on onnistuttu paikkaamaan huonon satokauden aiheuttamia hintojen korotuksia mm. leipä- ja tuoretuotteiden osalta. Huonon satokauden vaikutukset tulevat näkymään kaikkien ennusteiden mukaan voimakkaasti kevään 2019 aikana elintarvikkeiden hintojen nousuna. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Toteutui euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä > 0 Toteutui 8 199

200 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointi-kriteerien täyttyminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Alihankintaa on toteutettu palveluohjelman mukaisesti 2016 toteutettiin neljä kumppaniarviointia ja tavoitetasot saavutettiin Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Kajaanin Mamsellille on laadittu omistajapoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelutuotantoa (oma tuotanto/ yksityinen sektori) Kumppaniarvioinnit toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti ja tavoitetasot saavutetaan Toteutunut 2018 Toteutui Toteutui Ei toteutunut resurssivajeen vuoksi Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä/vuosi noin 100 hlö 100 hlö Toteutui Mamselli on haluttu työnantaja Avoimien hakemusten määrä/vuosi (pätevät hakijat) 75 kpl/ v kpl Ei toteutunut, Mamsellissa oli runsaasti avoimia työpaikkoja mikä vähensi avointen hakemusten määrää. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja arviointi) Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Toteutunut 2018 Toteutui 9 200

201 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3, : 3, : 2, : 2, : 3,52 3, : 3, : 3,48 3,15 Ei toteutunut, 3,08 3,30 Kysely toteutetaan 2/2019. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä Kaupunginvaltuusto hyväksyi omistajapoliittiset linjaukset Rahoitukseen kohdistuneet riskit Ei toteutuneita riskejä Systemaattinen, aikataulutettu ja vastuutettu talouden seurantajärjestelmä. Sitoutuminen hankintasopimuksiin. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ei toteutuneita riskejä Toteutui vähäinen: kaksi erityisruokavalioasiakasta sai heille soveltumatonta ruokaa. Ajantasaiset työ- ja toimintaohjeet, toimivat asiakkuudenhallintakäytännöt sekä hankintaprosessin kehittäminen Erityisruokavaliotuotannon toimintaohjeita on tarkennettu Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Tuija Vuorinen Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Mamsellissa on selkeät vastuumäärittelyt Käytössä kaupungin henkilöstöohjelma ja tämän seuranta Mamsellissa on määritelty mitä hyvä esimiestyö käytännössä tarkoittaa Osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle Ajantasaiset perehdyttämisohjeet Tyhy-suunnitelma ja sen Vastuuluettelot on päivitetty ja ajantasaiset Suunnitellut toimenpiteet ovat hyvin käytössä, mutta tästä huolimatta sairauspoissaolot ovat lisääntyneet

202 toteutumisen seuranta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Talousarvion sitovuuden noudattaminen Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain ja mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu. Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa Mamsellin toimintastrategia vuosille laadittiin Kajaanin kaupunkistrategian pohjalta. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Tulojen ja menojen kohdentuminen oikealle kaudelle tarkistetaan kuukausittain. Ostolaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti Kierrossa olevia laskuja seurataan viikoittain ja erääntyvistä laskuista muistutetaan. Talousraportointi Kassojen tarkistukset Taloustilanne käsitellään Mamsellin johtoryhmässä ja talousraportti lähetetään kuukausittain johtokunnan jäsenille. Kassat on tarkistettu keväällä ja syksyllä ja tarkistuksissa on havaittu vain pieniä yksittäisiä eroja, jotka korjattu. Taloutta on seurattu asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Tuloskeskustelut asiakkaiden kanssa Tuloskeskustelut toteutuivat 80 % (4/5). Sovitut toimenpiteet on vastuutettu ja käsitelty. Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Mamsellissa vahvistetaan hankintojen johtamisen osaamista Mamsellissa on laadittu toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet Mamselli ei myönnä avustuksia tai takauksia Mamsellissa on määritelty sopimusvastuut Mamsellin hankintaprosessi on kehittynyt toivotusti Tietosuojaselosteet on laadittu - Sopimushallinnassa ei ole todettu puutteellisuuksia Hankkeiden (projektien) hallinnointi Mamsellissa ei hanketoimintaa

203 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Mamselli 233, Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Liikevaihto , , , ,68 Liiketoiminnan muut tuotot 0, , , ,72 Tuet ja avustukset , , , ,90 Materiaalit ja palvelut , , , ,30 Henkilöstökulut , , , ,78 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,17 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,75 Muut rahoitustuotot 0,00 84,55 84, ,68 Korvaus peruspääomasta (sitova) -447,00-132,00 315,00-447,00 Tuloutus ylijäämästä (sitova) , ,00-315, ,00 Muut rahoituskulut , ,15-87, ,77 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0, , , ,

204 Talousarvion toteutumisvertailu / investointiosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Hallintopalvelut Irtain omaisuus 0,00 0,00 0, ,77 Investoinnit yhteensä 0,00 0,00 0, ,77 Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , , , ,75 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,17 Rahoitustuotot ja - kulut , ,60-2, ,09 Investointien rahavirta Investoinnit 0,00 0,00 0, ,77 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,06 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0, , , ,24 Rahoituksen rahavirta 0, , , ,24 Rahavarojen muutos ,74 126, , ,82 Rahavarojen muutos 126, ,82 Rahavarat , ,38 Rahavarat , ,

205 2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,68 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden Liiketoiminnan muut tuotot , ,62 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,43 Palvelujen ostot , , , ,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , , , ,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,17 Arvonalentumiset 0, ,56 0, ,17 Liiketoiminnan muut kulut , ,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,75 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 84, ,68 Korvaus peruspääomasta -132,00-447,00 Muut rahoituskulut , , , ,09 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,66 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,66 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,66 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,96 8,72 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %, 7,96 8,72 Voitto, % 1,67 1,68 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieras pääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

206 Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,52 Aineelliset hyödykkeet , ,52 Koneet ja kalusto , ,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,56 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,43 Saamiset kunnalta , ,70 Muut saamiset , ,20 Siirtosaamiset , ,85 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit 4 840, ,00 Maksuliiketilit , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,32 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,66 Tilikauden ylijäämä , ,66 VIERAS PÄÄOMA , ,76 Lyhytaikainen , ,76 Ostovelat , ,69 Velat kunnalle 7 119,64 0,00 Muut velat , ,96 Siirtovelat , ,

207 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 61,32 59,65 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,54 13,34 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,75 Poistot ja arvonalentumiset , ,17 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,83 Investointien rahavirta Investointimenot 0, ,77 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,06 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,31 Saamisten muutos muilta , ,26 Korottomien velkojen muutos muilta , ,71 Rahoituksen rahavirta , ,24 Rahavarojen muutos 126, ,82 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,38 Rahavarat , ,56 126, ,82 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,47 Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 2,56 2,45 Current ratio 2,56 2,

208 Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2018 ja päättää, että tilikauden ylijäämä ,28 euroa kirjataan Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot tehtäväalueittain Ateriapalvelut , ,40 Puhtaanapitopalvelut , ,68 Hallinto , ,32 yhteensä , ,

209 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Poistoaika vuotta Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Muut koneet ja kalusto 5 Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 132,00 447,00 Tuloutus ylijäämistä , ,00 Yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1 0, , ,52 Tilikauden poisto 0, , ,56 Poistamaton hankintameno , , ,96 Kirjanpitoarvo , , ,

210 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0, ,58 0, ,27 Yhteensä 0, ,58 0, ,27 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0, ,22 0, ,22 Yhteensä 0, ,22 0,00 Saamiset kunnalta Lainasaamiset 0, ,78 0, ,70 Muut saamiset 0, ,61 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,39 0, ,70 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,71 0, ,94 Muut saamiset 0, ,80 0, ,20 Siirtosaamiset 0, ,89 0, ,85 Yhteensä 0, ,40 0, ,99 Saamiset yhteensä 0, ,59 0, ,18 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kela, korvaus työterveyshuollosta , ,00 Kela, ateriatuki 9 866, ,89 ELY-keskus, palkkatuki 0, ,96 Muut erät 3 762,55 0,00 yhteensä , ,85 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,66 Tilikauden ylijäämä , ,66 yhteensä , ,

211 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 14,99 0, ,20 Yhteensä 0,00 14,99 0, ,20 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0, ,50 0, ,57 Yhtensä 0, ,50 0, ,57 Velat kunnalle Ostovelat 0, ,64 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,64 0,00 0,00 Velat muille Ostovelat 0, ,60 0, ,92 Muut velat 0, ,22 0, ,96 Siirtovelat 0, ,82 0, ,11 Yhteensä 0, ,64 0, ,99 Vieras pääoma yhteensä 0, ,77 0, ,76 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkkavelkajaksotukset , ,10 Muut palkkajaksotukset , ,06 TTH:n varaus ,00 0,00 Muut erät 2 378,60 297,95 Yhteensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,66 Myöhemmin maksettavat , ,11 Yhteensä , ,

212 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä (htv2) vakinaiset 178,00 187,99 määräaikaiset 56,40 40,26 työllistetyt 5,60 5,11 Yhteensä 240,00 233,36 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat , ,99 Henkilöstökorvaukset , ,99 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,00 Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , ,35 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä , ,

213 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Myyntireskontra Asiakastosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen

214 214

215 KAJAANIN VESI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS

216 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Liikelaitoksen toiminta ja talous... 3 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 Liikelaitoksen hallinto... 4 Toiminnallinen ja taloudellinen kehitys... 5 Liikelaitoksen henkilöstö... 5 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 6 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 8 Kajaanin Veden vesihuoltopalveluiden hintataso, tehokkuus, laatu ja kannattavuus Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 8 Olennaiset tapahtumat... 8 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Talousarvion toteutumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasiat Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus

217 1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toimintavuosi 2018 oli taloudelliselta tulokseltaan vajaan euroa talousarviota parempi. Perustehtävässä eli kuntalaisille tarjottavien vesihuoltopalveluiden keskeytymättömyydessä ja laadussa onnistuttiin valtakunnallisten vertailujen ja oman tilastoinnin perusteella hyvin. Vesihuoltolain mukaisiin vesihuoltopalveluihin luettavien laskutettavan talous- ja jäteveden myynti väheni edelleen edellisestä vuodesta. Kajaanin Vesi -liikelaitos on strategiansa mukaisesti keskittynyt omaan ydintehtäväänsä, vesihuoltolain mukaisten vesihuoltopalveluiden tuottamiseen. Kyseinen panostus näkyy palveluiden laadussa mutta merkitsee jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä kaupunkikonsernin kanssa muiden kuin ydintehtävien järjestämisessä, sähköisten järjestelmien ja palveluiden entistä laajempaa hyödyntämistä ja tarjontaa asiakkaille. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi liikelaitos on suoraviivaistanut ostolaskujen käsittelyä pyrkimällä hyödyntämään ostolaskujen puitetilausjärjestelmää mahdollisimman paljon. Jatkossa on entistä tärkeämpää kehittää konsernitason yhteistyöprosesseja mm. talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä IT-palveluissa, jotta palvelutaso voi edelleen kehittyä ja toiminta on mahdollisimman tehokasta. Kajaanin Vesi -liikelaitos on hallinnut saneerausvelkaa saneeraamalla merkittävästi vesihuoltoverkostoja mutta laitosrakennusten ja laitteiden osuus tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Verkostosaneeraukset on mahdollisuuksien mukaan tehty yhteistyössä katusaneerauksen kanssa tai sijoittuneet pääosin ydin keskustan ulkopuolelle. Jatkossa yhä suurempi osa saneerauksista jouduttaneen suorittamaan pelkästään vesihuollon toimesta ja niitä kohdistuu enenevässä määrin myös ydinkeskustaan. Tämä aiheuttaa verkostosaneerauksen yksikkökustannusten nousua ja näkyvämpiä häiriöitä kaupunkilaisille. Kun palveluiden myyntivolyymi ei kasva, aiheutuu siitä haasteita Kajaanin Veden investointien rahoitukselle. Digitekniikka ja vaatimukset sähköisiin palveluihin lisääntyvät myös vesihuollossa. Osana tätä Kajaanin Vesi on selvittänyt vesimittareiden etäluentaan soveltuvia tekniikoita ja vuoden 2019 aikana aloitetaan vuosia kestävä hanke etämittaukseen siirtymiseksi, joka yhdessä uudistettavan asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän kanssa suoraviivaistaa laskutusprosessia ja helpottaa asiakaskokemusta monella tapaa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen vuoden 2018 tulos oli hyvä. Vakaa talous mahdollistaa toiminnan ja varmuuden edelleen kehittämisen. Kajaanin Vesi -liikelaitos saavutti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet ja asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä vesihuoltopalvelujen laatuun. Näistä suuri kiitos kuuluu Kajaanin Vesi liikelaitoksen sitoutuneelle henkilöstölle. Ilman tiivistä yhteistyötä, ammattitaitoista ja mukautuvaa henkilöstöä Kajaanin Vesi - liikelaitos ei nykyisellä kapealla henkilöstöresurssillaan pysty jatkossa suoriutumaan entistä vaativimmista tehtävistään. Kajaanin Vesi -liikelaitos tulee jatkossakin huolehtimaan toiminta-alueellaan vesihuollosta taloudellisesti ja kilpailukykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. 217

218 Liikelaitoksen hallinto Vuosi 2018 oli liikelaitoksena toimineen Kajaanin Vesi -liikelaitoksen neljästoista toimintavuosi, kymmenes Kuntalain (410/2015) säännösten mukaisena liikelaitoksena nykyisellä nimellään ja samalla Kajaanin kunnallisen vesihuollon 97. toimintavuosi. Kajaanin Vesi -liikelaitos päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään liikelaitoksen johtosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä liikelaitoksen johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu viisi kaupunginhallituksen valitsemaa varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää johtokuntaan läsnäolo- ja puheoikeudella oman edustajansa sekä samanlaiset oikeudet omaavan henkilökunnan edustajan Kajaanin Vesi -liikelaitoksen henkilökunnan esityksestä. Johtokunta kokoontui vuonna 2018 kuusi kertaa. Luottamushenkilöiden ja valmistelevien viranhaltijoiden vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä johtokunnan, Ympäristöteknisen lautakunnan ja lupajaoston yhteiset laidunkauden avajaiset näiden toimikausien päättyessä toukokuussa ja pikkujoulut joulukuussa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Leppänen Akseli, pj Fonselius Päivi, vpj. Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlgvist Pertti Hyttinen Marko Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2018: Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän kokoonpano määritellään toimintasäännössä. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä verkostopäällikkö, käyttöpäällikkö ja henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Johtokunnan puheenjohtajalla on osallistumisoikeus johtoryhmän kokouksiin. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 yhdeksän kertaa. 218

219 Kajaanin Vesi -liikelaitoksen organisaatio ( ) Toiminnallinen kehitys. Kajaanin Vesi liikelaitoksen toimittaman talousveden laadun tarkkailemiseksi otetuista 101 näytteestä kaikki täyttivät talousvedelle asetetut terveydelliset laatuvaatimukset. Suunnittelemattomia palvelunkeskeytyksiä seitsemän kappaletta ja keskeytyksen keskimääräinen asiakasaika oli 1,6 minuuttia/asiakas/vuosi. Viemäritukoksia oli 18 kappaletta. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki sille annetussa ympäristöluvassa asetetut neljännesvuosittaiset vaatimukset. Taloudellinen kehitys Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tulos oli noin euroa talousarvioita parempi. Tilikauden tulokseen vaikuttivat merkittävimmin henkilöstökulujen ja poistojen toteutuminen hieman talousarviota pienempinä. Kajaanin Vesi - liikelaitoksen tuloutus kaupungille oli suunnitellusti 1,2 miljoonaa euroa vuonna Korjausvelan hallinta yhdessä muiden pakollisten investointitarpeiden kanssa sekä lisääntyvät vesihuollon palvelutasovaatimukset luovat haasteen vesihuoltopalveluiden kustannusten kohtuullisella tasolla säilyttämiselle, kun veden myynti ja laskutettavan jäteveden määrä edelleen vähenee. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen hintoihin kohdistuu kasvupaineita myös jatkossa, sillä kulutuksen kasvusta ei ole odotettavissa kasvavia maksutuloja ja toiminnan edelleen tehostamisella ei enää ole saavutettavissa merkittäviä kustannusten kasvua hidastavia säästöjä. Vesihuollon maksuja valtakunnallisesti vertailtaessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen hinnat ovat toistaiseksi olleet kilpailukykyisiä. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Vesi -liikelaitoksella oli vuonna 2018 henkilöstöä 20,2 henkilötyövuosina mitattuna (vakituisia 18,3). Vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 52,0 vuotta (kaikkien työsuhteessa olleiden 51,1 vuotta). Harjoittelijoita ja määräaikaista työvoimaa on käytetty mm. pohjaveden suojelusuunnitelman laadintaan, vuotovesiselvityksiin ja lomien sijaistuksiin. Vuoden 2018 aikana eläköityi yksi työntekijä. 219

220 Henkilöstökulut olivat 1,21 miljoonaa euroa ( /htv). Liikevaihto henkilötyövuotta kohden oli euroa. Kajaanin Vesi -liikelaitos piti kolme koko henkilöstöä koskevaa yhteistä työpaikkakokousta. Kajaanin Vesi - liikelaitos järjesti henkilöstölleen kaksi virkistys-/liikuntailtapäivää Katinkullan kylpylässä ja Paltamon Jättiläisenmaassa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Talousarvioon 2018 on kirjattu Kajaanin Veden keskeisimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit. Vesihuollon rakenteiden ja laitteiden korjausvelan hallitsematon kasvu lisää palvelujen keskeytysten, virheiden, korvausvastuiden sekä käyttötaloudesta tehtävien pikaisten korjausten riskiä. Pakottavan toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja ympäristölupien tiukentuminen voi vaikuttaa merkittävästi vesihuoltolaitoksen toimintaan ja talouteen. Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa keskeytyksiä tai virheitä asiakkaiden saamiin palveluihin. Kapealla organisaatiolla ja ikääntyvällä henkilöstöllä toimivassa vesihuoltolaitoksessa poissaolojen lisääntyminen vaikeuttaa toimintaa nopeasti. Omistajapolitiikan korkeat tuottovaatimukset tai rajoitukset liikelaitoksen välttämättömiin investointeihin voivat vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun ja toimintaan. Pääosin kaupunkimaisen ja maaseutumaisen harvaan asutun laajan vesihuoltoverkoston omaavan kunnan välinen kuntaliitos heikentäisi vesihuollon toiminnan tehokkuutta. Kajaanin Veden toiminnalliset riskit on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa riskinarviossa. Sen pohjalta on päivitetty uudistetun vesihuoltolain vaatimusten mukainen varautumissuunnitelma 2016 niiltä osin, jotka ovat yksin Kajaanin Veden vaikutuspiirissä. Sen päivitystä on vuonna 2018 aloitettu osana kaupungin valmiussuunnitelman päivitystä, joka jatkuu vuonna 2019 mm. erinäisten Kajaanin Veden ja kaupungin ja sen yksiköiden sekä muiden yhteistyökumppaneidensidonnaisuuksien vaikutusten päivittämisellä. Toiminnallisiin uhkiin varauduttiin vuonna 2018 mm. jatkamalla Lehtikankaan vesitornin rakenteiden saneerausta ja siirtämällä pohjoista pääviemäriä kauemmas Heterannan päävedenottamosta, automatisoimalla vedenjakelun ohjausta sekä laatimalla suojelusuunnitelma Koutaniemen pohjavesialueelle. Kajaanin Vesi liikelaitos osallistui Kainuun alueellisen riskiarvion laadintaan syksyllä Ympäristötekijät Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toiminta on kiinteästi yhteydessä ympäristöön. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvälaatuiselle pohjavedelle ja pohjavedenoton määrän tulee olla kestävää suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen vastuulle kuuluvista tehtävistä ympäristöpanostuksiin kuuluviksi luetaan pohjavedensuojelua varten tehdyt analyysit, mittaukset ja muut toimenpiteet lähinnä vedenhankinnassa. Jätevesihuolto on huomioitu ympäristöpanostuksena käytännössä kokonaisuudessaan mukaan lukien viemäriverkoston käytön ja kunnossapidon, jätevesien puhdistuksen, lietteen käsittelyn sekä näihin liittyvät analyysit, tutkimukset ja ympäristölupien velvoittamat vesiensuojeluun ja kalatalouteen liittyvät maksut sekä investoinnit. Ympäristötuotoiksi on luettu jäteveden käyttö- sekä perusmaksut. Viemäröinti ja jäteveden- sekä jätevesilietteenkäsittely on kustannuksiltaan Kajaanin kaupungin merkittävin ympäristöpanostus. Kajaanin Vesi -liikelaitos panosti vuonna 2018 ympäristötekijöihin käyttötaloudestaan 3,4 miljoonaa euroa ja pysyviin vastaaviin sisältyy aktivoituja pitkävaikutteisia ympäristömenoja 13,0 miljoonaa euroa. Ympäristötuotot olivat 4,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen. Pohjavedenoton ottomäärien kuukausittaisen 96 seurantapisteen tulokset alittivat lupamääräysten keskiarvomaksimit. Kajaanin ja Kainuun yhteisen ilmastostrategian toteutumista Kajaanin Vesi liikelaitos edesauttoi pumppausten energiaoptimoinnilla saneerausten yhteydessä. 220

221 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Vesi liikelaitos noudattaa toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää hallintosääntöä, kaupunginvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta, konserniohjetta ja liikelaitoksen johtokunnan hyväksymää liikelaitoksen toimintasääntöä. Kuntalain mukaisesti Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Vesi liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana sen normaalia toimintaa. Vesihuoltopalveluiden toimittaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yksityisoikeudellisiin liittymis- ja käyttösopimuksiin. Toimintaa ohjaavat vesihuoltolain periaatteiden mukaiset sopimuskohtaiset ehdot, Kajaanin Veden sopimusehdot, Kajaanin Veden yleiset toimitusehdot ja Kajaanin Veden kulloinkin voimassa olevat hinnastot. Päivitetty hinnasto otettiin käyttöön Kajaanin Vesi -liikelaitoksessa talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuutettu järjestelmä, mikä yhdessä liikelaitoksen jatkuvan parantamisen periaatteella toimivan tulospalkkiomallin kanssa on lisännyt pääsääntöisesti tulospalkkiomallissa mitattavilta osin organisaation talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. Toimintaan liittyviä sähköiseen palautejärjestelmään kirjautuneita palautteita vuonna 2018 oli kahdeksan kappaletta. Näistä kaksi koski vesihuoltotyömaiden jälkien siistimistä, kaksi jätevesiviemärin hajuhaittoja ja yksi Kajaanin Veden Online palvelun toimivuutta. Kolme palautetta koski nykyisin Ympäristöteknisen toimialan vastuulla olevan hulevesiviemäröinnin toimivuutta. Myyntisaamisista poistoja oli 6.293,86 euroa (sis. alv). Kajaanin Vesi liikelaitokselle toimitettiin viisi vuoteen 2018 kohdistuvaa vahingonkorvausvaatimusta tms., joista yksi raukesi aiheettomana. Korvattavista vahingoista Kajaanin Vedelle aiheutui korvauskustannuksia lähinnä omavastuuosuuksina noin euroa eli noin 0,1 % liikevaihdosta. Edellä mainittujen vaatimusten lukumäärä ja korvauskustannusten arvo suhteessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toimintaan ja liikevaihtoon on hyvin pieni. Tämän perusteella sisäistä valvontaa voidaan pitää onnistuneena. Kajaanin Veden vesihuoltopalveluiden hintataso, tehokkuus, laatu ja kannattavuus Vuoden 2018 alusta Kajaanin Vesi -liikelaitos otti käyttöön uuden hinnaston, jossa pitkäjänteisen ennakoidusti maksuja korotettiin siten, että korotusten kokonaisvaikutus oli noin 2,1 %. Talousveden käyttömaksun korotus oli noin 6,5 % ja perusmaksun noin 3,4 %. Jäteveden käyttömaksun lasku oli noin 3,4 % ja perusmaksun korotus noin 12,1 %. Lisäksi palvelumaksuja päivitettiin vastaamaan kustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Seuraavaan taulukkoon on koottu Kajaanin Vesi liikelaitoksen hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja vuosilta

222 KAJAANIN VESI -LIIKELAITOS TUNNUSLUKUJA Tunnusluvut Verkostoon pumpattu vesimäärä (m3/a) Laskutettu vesimäärä (m3/a) Käsiteltäväksi johdettu jätevesimäärä (sis.ohitukset) (m3/a) Laskutettu jätevesimäärä (m3/a) Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Jätevesiviemäriverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) Vesijohtorunkoverkoston pituus (km) 523,1 521,3 522,7 527,0 Jätevesirunkoverkoston pituus (km) 261,6 261,4 262,4 262,6 Laatusuositukset täyttävä talousvedenlaatu % 98,9 98,2 100,0 100,0 Laskuttamattoman talousveden osuus (tai hukkavesi) % 17,4 18,9 25,4 20,1 Vesijohtoverkoston uusiutumisaika v 182,9 89,3 119,3 239,5 Putkirikkojen määrä vesijohtoverkosto/verkostopituus (kpl/km vuosi) 0,02 0,02 0,01 0,01 Veden ominaiskäyttö, Kotitalouksien veden käyttö (l/as/vrk) 152,9 153,5 149,9 160,2 Jätevedenpuhdistuksen lupaehtojen täyttyminen % 100,0 100,0 100,0 100,0 Puhdistamattoman jäteveden ohitukset % 0,02 0,01 0,00 0,00 Laskuttamattoman jäteveden osuus % 58,0 46,7 47,9 43,2 Jätevesijohtoverkoston uusiutumisaika v 80,2 109,0 84,5 154,5 Investonnit yhteensä ( ) Omistajatuloutus ( ) Käyttömaksu, talousvesi, /m3 (sis. alv) 1,17 1,23 1,23 1,31 Käyttömaksu, jätevesi, /m3 (sis. alv) 2,29 2,29 2,36 2,28 Toiminnan tuotot/toiminnan kulut % 171,6 201,0 212,8 203,8 Käytön ja ylläpidon omakustannushinta, /m3 0,99 0,87 0,88 0,89 Tuloutus suhteessa liikevaihtoon % 17,6 17,2 16,9 16,7 Investoinnit/poistot 1,30 1,28 1,89 1,30 Investointien tulorahoitus %, laskukaava alla: ( Liikeylijäämä+poistot/Investointimenot)*100 Omistajan tuki investointikustannuksiin/kokon.investoinnit % 0,00 0,00 0,00 10,6 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 4,5 7,9 8,7 7,7 Omakotitalon vertailuhinta, VVY:n laskentaperusteella, /m3 4,74 4,88 4,94 5,00 Omakotitalon vertailuhinta sisältää vesihuoltolain määritelmän mukaisen vesihuollon (talousvesi- ja jätevesihuollon) kustannukset. Valtakunnallisesti vertailtaessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kuluttajahinnat ovat kilpailukykyisiä, selkeästi alle Vesihuoltolaitosyhdistyksen keräämien tietojen keskiarvon alapuolella. 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Vesi -liikelaitos tuotti vuonna 2018 talousarvion palvelulinjauksensa mukaisesti perustehtävään keskittyen yksinkertaistettuna kahta tuotetta: talous- ja jätevesihuoltopalveluita sekä niihin liittyviä volyymiltaan vähäisiä sivu- tai lisäpalveluita. Lisäksi kaupungille tuotettiin vähäisessä määrin huleveden viemäröinnin ylläpitoa tukevia palveluita. Talousvettä laskutettiin m 3 ja jätevettä m 3, joista tukkumyyntinä osuuskunnilta m 3 talousvettä ja m 3 jätevettä. Vesihuoltolain mukaiseen vesihuoltoon kuuluvan laskutettavan talousveden ja jäteveden määrä väheni edelleen edellisistä vuosista, talousvesi 1,0 % ja jätevesi 1,2 % vuodesta Päätuotteiden laadussa ja palvelun keskeytymättömyydessä ei ollut merkittäviä poikkeamia. 222

223 Uudistetun vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltolaitoksen tulee sähköisessä muodossa julkaistavassa tilinpäätöksessä esittää mm. vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Vuonna 2017 teetetyn vesihuoltoverkostojen korjausvelkalaskennan tulosten suuren hajonnan (24-92 M ) vuoksi Kajaanin Vesi osallistui vuonna 2018 tarkemman laskentamallin kehitystyöhön. Tämän tuloksena suoritettavia laskentoja voitaneen käyttää tulevina vuosina saneerausinvestointibudjetoinnin pohjana. Vuosina tehdyssä vuotovesiselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutusta on suunniteltu ja ne on aloitettu. Vuonna 2010 käyttöön otettua sähköistä laskutusta käytti vuoden 2018 lopussa käyttäjää, mikä on 40,7 % laskutettavasta käyttöpaikasta. Kajaanin Vesi -liikelaitos lähetti vuonna 2017 kaikkiaan laskua. Vesihuoltoverkostoja saneerattiin noin 3,9 km, joista 0,6 km katusaneerauksen yhteydessä. Uusia vesihuoltoverkostoja rakennettiin noin 4,8 km. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Harjoittelupaikkojen tarjoaminen Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus euroa euroa Tilikauden ylijäämä ,57 0 Mittari/indikaattori Harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja, htv/v. Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut ,32 (TP2016) 1,0-1,5 1,6 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Asiakastyytyväisyys Mittari/indikaattori Kuntatekniikan palvelukyselyn vesihuollon keskiarvo (0 4) Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut ,38 (hulevedellä) 3,47 (ei hulevettä) (2016) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vesihuollon toimitusvarmuunittelemattomat Vedenjakelun suun- 0,057 0,055 0,027 käyttökatkokset, h/as/v Talousveden laatu Vesiepidemiat kpl/v Sähköiset palvelut Vesimittareiden etäluku Selvitys käynnissä (teknisesti toteutettavissa) - 3,50 Hankkeen talous selvitetty päätös jatkosta - 3,49 Kaksi eri tiedonsiirtojärjestelmiä käyttävää pilot-kokeilua käynnissä. 223

224 Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelka Mikäli korjausvelka ei ole hallinnassa, todennäköisyys vesihuoltopalveluiden keskeytyksiin, virheisiin ja korvausvastuisiin sekä käyttötaloudella tehtäviin korjauksiin kasvaa. Korjausvelan hallinta tarkoittaa saneerausinvestointitasoa yli 2 milj. euroa/vuosi. Ei realisoitunut. Osallistuminen vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentamallin kehittämiseen. Lainsäädännön ja/tai lupaehtojen tiukentuminen Sääilmiöt Henkilöstöriskit Omistajapolitiikka Kuntarakenne Merkittävät pakottavat tiukennukset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä ja/tai ympäristölupaehdoissa lisäävät investointi- ja muuta kustannuspainetta. Ukkosen, rankkasateen, myrskyn, kuivuuden, pakkasen jne. haitalliset vaikutukset vesihuoltojärjestelmien toimintaan sekä talousja jäteveden laatuun. Kapean organisaation ja ikääntyvän henkilöstön mahdollisten poissaolojen vaikutus toimintaan. Omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten vaikutukset palvelujen hinnoitteluun ja toimintaan. Kuntarakenteen muutosten vaikutukset vesihuollon tehokkuutta (m 3 /km) heikentävästi vaikuttaen resurssitarpeisiin ja hinnoitteluun. Jätevedenpuhdistamo: 0,5 -> 0,4 mg/l P jäännöspitoisuus ¼-vuosittain. Toiminta lupaehdon mukaisesti. Ei realisoitunut. Ei realisoitunut. Ei realisoitunut, vaatimukset ennakoituja. Omistajapoliittiset linjaukset, KV Ei realisoitunut. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Rahoitukseen kohdistuneet riskit Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ei toteutuneita riskejä. Myynti 0,3 % talousarviota 2018 ja 1,2 % vuotta 2017 pienempi. Ei toteutuneita riskejä. - Neljä korvattua vahinkoa, korvaussumma n Omistajapoliittiset linjaukset, KV Huomiointi taloussuunnittelussa. Huolellisuuden korostaminen, sähköisen verkkotiedon täysimittainen hyödyntäminen. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Juha Nurminen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Selkeät vastuumäärittelyt. Kaupungin henkilöstöohjelma ja sen seuranta käytössä. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Tehtäväkokonaisuuksien ja tehtävänjaos tarkentaminen Kajaanin Veden ja taloushallinnon kesken. Tiliöinnin työmäärän ja oikeellisuuden tasapainottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei valituksia eikä ottooikeuden käyttöä. Työyhteisötaitoihin panostettava nykyistä enemmän. Talousarvio toteutunut vain pienin poikkeamin. Hanke taloushallinnon keskittämisestä/rajapinnoista Laskutusta ja maksuliikennettä hoitaa resurssien kapeuden vuoksi osittain sama henkilö. 224

225 Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Talousraportti johtokunnalle kuukausittain, taloustilanne käsitellään johtoryhmässä. Osallistuminen verkosto-omaisuuden korjausvelan määrittämisen kehityshankkeeseen. Tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano. Kajaanin Vesi ei myönnä avustuksia, takauksia tai vakuuksia. Taloutta seurattu ajantasaisesti. Osallistuttu. Laskentamalli koekäytössä. Tarvittavat tietosuojaselosteet laadittu. Tarve nykyistä laajempaan tietohallinto- ja tietoturvapalveluihin ja/tai osaamiseen. Sopimushallinta Sopimusvastuut määritetty. Sähköisen sopimuksenhallinnan nykyistä parempi hyödyntäminen. Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ei omaa hanketoimintaa. - - Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Vesi 20,0 19,6 20,2 225

226 2.2 Talousarvion toteutumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP Liikevaihto , , , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,26 Tuet ja avustukset , , ,60 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä , , , ,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,15 Palvelujen ostot , , , ,77 Henkilöstökulut , , , ,84 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,11 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,27 Liiketoiminnan kulut yhteensä , , , ,14 Liikeylijäämä , , , ,77 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot , , ,80 Korkokulut 0,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 0, ,94 Tuloutus ylijäämästä , ,00 0, ,06 Viivästyskorot 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 Muut rahoituskulut -715,08-715,08-192,30 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , , , ,50 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , , , ,27 Ylijäämä ennen varauksia , , , ,27 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,27 226

227 Investointiosan toteutumisvertailu TA 2018 TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama TP 2017 Rakennukset/rakentaminen Rakennukset Vesihuollon suunnittelu ja tutkiminen Vesihuollon rakentaminen ja saneeraus , , , , ,64 Rakentaminen ja saneeraus rahoitusos , , ,36 Hulevesi - omaisuuden luovutus kaup. Vedenottamot , , , ,78 Pohjavesialueet Vedenkäsittelylaitokset ,00 Vesisäiliöt , , , , ,93 Paineenkorotusasemat ,37 Jätevedenpumppaamot , , , , ,63 Jätevedenpuhdistamo , , , , ,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä , , , , ,50 Koneet ja kalusto Vesilaitoksen koneet -966,08-966,08-565,00 Viemärilaitoksen kon ,00 Koneet ja kalusto yhteensä 0,00 0,00-966,08-966, ,00 Aineettomat oikeudet , ,00 0, ,00 Investoinnit yhteensä , , , , ,50 227

228 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen Toiminnan rahavirta TA 2018 TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama Liikeylijäämä , , , , ,77 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,11 Rahoitustuotot ja kulut , , , , ,50 Tulorahoituksen korjauserät , ,68 Toiminnan rahavirta , , , , ,38 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,36 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 459, , ,50 Investointien rahavirta , , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,62 TP 2017 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta ,64 Saamisten muutos muilta , ,55 Korttomien velkojen muutos kunnalta , ,52 Korttomien velkojen muutos muilta , ,29 Liittymismaksujen muutos , , , ,47 Rahoituksen rahavirta , , , ,79 Rahavarojen muutos , , , ,17 Rahavarojen muutos , ,17 Rahavarat kauden lopussa , ,61 Rahavarat , ,44 228

229 2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Liikevaihto , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , ,86 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet j , ,15 Palvelujen ostot , , , ,92 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,05 Muut henkilöstösivukulut , , , ,84 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 Arvonalentumiset 0, ,97 0, ,11 Liiketoiminnan muut kulut , ,27 Liikeylijäämä , ,77 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , ,80 Korvaus peruspääomasta , ,94 Muut rahoitukulut , , , ,50 Ylijäämä ennen satunaisia eriä , ,27 Ylijäämä ennen varauksia , ,27 Tiliikauden ylijäämä/alijäämä , ,27 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,71 8,72 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,71 8,72 Voitto, % 9,8 12,4 Tuloslaskeman tunnuslukujen selitykset Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. Vierapääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 229

230 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,77 Poistot ja arvonalentumiset , ,11 Rahoitustuotot ja -kulut , ,50 Tulorahoituksen korjauserät ,68 0,00 Toiminta yhteensä , ,38 Investointien rahavirta Investointimenot , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,36 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 459, ,50 Investoinnit yhteensä , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta ,64 0 Saamisten muutokset muilta , ,55 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,52 Korottomien velkojen muutos muilta , ,29 Liittymismaksujen muutos muilta , ,47 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,79 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos , ,17 Rahavarojen muutos , ,17 Rahavarat , ,61 Rahavarat , ,44 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 107,75 81,40 4,40 1,00 3,32 3,16 3,32 3,16 230

231 Rahoituslaskelman tunnuslukujen selitykset Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 231

232 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,20 Aineettomat hyödykkeet 1 222, ,56 Tietokoneohjelmistot 1 222, ,56 Aineelliset hyödykkeet , ,34 Maa-alueet , ,62 Rakennukset , ,89 Johtoverkostot ja laitteet , ,50 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet , ,48 Koneet ja kalusto , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,08 Sijoitukset , ,30 Muut saamiset , ,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,99 Saamiset , ,38 Lyhytaikaiset , ,38 Myyntisaamiset , ,70 Saamiset kunnalta , ,68 Siirtosaamiset 4 575, ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,61 Maksuliiketilit , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,45 Peruspääoma , ,81 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,37 Tilikauden ylijäämä , ,27 VIERAS PÄÄOMA , ,74 Pitkäaikainen , ,76 Muut velat/liitymismaksut ja muut velat , ,76 Lyhytaikainen , ,98 Ostovelat , ,18 Velat kunnalle ,17 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,43 Siirtovelat , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,19 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 85,76 86,16 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,95 54,53 Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) Lainakanta (1000 ) Lainasaamiset (1000 ) 232

233 Taseen tunnuslukujen selitykset Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilinpäätöksen 2018 ja päättää, että tilikauden ylijäämä ,49 euroa kirjataan Kajaanin Vesi liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämätilille. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilinpäätöksen 2018 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Alle euron hankinnat pois lukien vesi- ja jätevesimittarit on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Käyttömaksut , ,28 Perusmaksut , ,83 Muut Palvelut , ,94 Liikevaihto , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , ,26 Avustukset , ,60 Tuotot yhteensä , ,91 233

234 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Poistomenetelmä Poistoaika Aineetomat hyödykkeet vuotta menetelmä Tietokoneohjelmat 3 tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen posto Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 8 642, ,94 Tuloutus ylijäämistä , ,06 Yhteensä , ,00 234

235 3.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Maa- ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut Palautusi kelpoiset liittymismaksut Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,20 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,66 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,36 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä , , , , ,65 Tilikauden poisto , , , , ,97 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,53 Yhteensä Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,53 Maa- ja vesialueiden erittely Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,88 Muut maa- ja vesialueet , ,74 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,62 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0, ,39 0, ,06 Yhteensä 0, ,39 0, ,06 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0, ,46 0, ,45 Yhteensä 0, ,46 0, ,45 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 745,87 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 745,87 0,00 0,00 Saamiset kunnalta Myyntisaamiset 0, ,45 0,00 0,00 Lainasaamiset 0, ,94 0, ,68 Yhteensä 0, ,39 0, ,68 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,52 0, ,19 Siirtosaamiset 0, ,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,52 0, ,19 Saamiset yhteensä 0, ,63 0, ,38 235

236 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kela, korvaus työterveyshuollosta 4 575, ,00 yhteensä 4 575, ,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,81 Peruspääoma , ,81 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,37 Tilikauden ylijäämä , ,27 yhteensä , ,45 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,81 0, ,40 Muut velat ,53 0,00 0,00 Yhteensä , ,81 0, ,40 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0, ,23 0, ,93 Muut velat ,40 0,00 0,00 0,00 Yhtensä , ,23 0, ,93 Velat kunnalle Muut velat ,73 0, ,15 0,00 Yhteensä , , ,15 0,00 Velat muille Ostovelat 0, ,98 0, ,85 Muut velat , , , ,43 Siirtovelat 0, ,96 0, ,37 Yhteensä , , , ,65 Vieras pääoma yhteensä , , , ,98 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkkajaksotus , ,37 Tulospalkkio , ,00 Siirtovelat yhteensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,83 Myöhemmin maksettavat , ,98 Yhteensä , ,81 236

237 3.5 Ympäristöasiat Ympäristötuotot ja kulut Ympäristötuotot Viemärilaitoksen tuotot , ,90 Ympäristökulut Maaperän ja pohjaveden suojelu ,65 Vesiensuojelu 0, ,26 Viemärilaitoksen kulut , ,21 Ympäristö netto , ,43 Pysyviin vastaaviin sisältyviä aktivoituja pitkävaikutteisia ympäristömenoja, tasearvo Maa-alueet Jätevedenpuhdistamon maa-alue , ,36 Rakennukset Viemärilaitoksen rakennukset , ,52 Kiinteät rakenteet ja laitteet Viemärilaitoksen kiinteät rakenteet ja laitteet , ,39 Aktivoidut ymäristökulut yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä (htv2) vakituiset 18,30 18,69 määräaikaiset 1,90 1,30 työllistetyt 0,00 0,00 Yhteensä 20,20 19,99 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat , ,45 Henkilöstökorvaukset , ,69 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,76 Eläkekulut , ,05 Muut henkilösivukulut , ,03 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä , ,84 Aktivoidut henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 237

238 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilipuitteet Ostoreskontra Myyntireskontra Tasekirja Tase-erittelyt sähköinen sähköinen ja paperi sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 238

239 239

240 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tilinpäätös

241 Sisällys 1 Toimintakertomus Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus

242 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat Liikelaitokselle on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien kaikki vuonna 1997 valtiolta kaupungille luovutuksena tulleet toisen- ja korkea-asteen oppilaitosrakennukset. Tiloja on yhteensä m². Vuosien aikana toteutettiin liikelaitoksen mittava huonokuntoisten ja tyhjien tilojen vähentäminen, jossa tiloja on poistunut kaikkiaan n m² (n. -10 %). Liikelaitoksen isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on toteutettu tällä erää, vuonna 2018 ja lähivuosina keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin ja investointitaso on lähellä rakennusomaisuuden kulumista. Tieto 2 ja 3 rakennuksissa olleet tyhjät tilat ovat jo osittain käytössä ja saamassa uudet käyttäjät, tyhjiä tiloja on alle m². Liikelaitoksen perustehtävän mukaisesti rakennuksia ylläpidettiin, toteutettiin hallinnassa olevien rakennusten ja alueiden tarpeellisia korjauksia sekä kehitettiin toisen asteen- ja ammattikorkeakoulutuksen oppimisympäristöä mahdollistaen niille tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat. Liikelaitoksen hallinnassa olevien rakennusten ylläpito- ja pääomakulujen rahoitus suoritettiin niistä saaduilla vuokratuotoilla ja josta muodostuu liikelaitoksen liikevaihto. Investointihankkeet toteutettiin tarvittavilta osin vieraalla pääomalla ja pääomavuokrien poistoilla. Vuoden 2018 liikevaihto oli ,16. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen ,21. Ylijäämäinen tulos johtui pääosin lämmitystarpeeltaan edullisen vuoden (n. 9 %) energiakustannusten säästöistä sekä matalista markkinakoroista, jonka vuoksi rahoituskulut toteutuivat suunniteltua pienempinä. Lisäksi liikevaihto toteutui talousarviota paremmin osan tyhjistä tiloista saadessa uudet käyttäjät. Oppi 7 hankkeesta johtuvat poistojen ja poistoeron kirjaukset poikkeavat talousarviosta siten, että molemmat tulevat ylittämään talousarviosummansa. Vaikutuksiltaan poikkeamat kumoavat toisensa ja eivät siten vaikuta liikelaitoksen tulokseen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen tarkemmin tavoitteet kohdassa. Tilikauden ylijäämän käsittelyksi esitetään sen kirjaamista taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Investointiosan toteutuma oli ,11. Talousarviossa investointimäärärahat olivat ,00. Seppälän traktorihallin ja Oppi 6 vesikatot sekä Tieto 4 muutostyöt ja Oppi alueinfratyöt valmistuivat suunnitellusti. Investointiosassa oli useita määrärahavarauksia suunnittelua ja mahdollisia muutoshankkeita varten, joita ei tarvinnut tilikauden aikana käyttää ja kahden hankkeen toteuttaminen siirtyi vuodelle Näiden seikkojen vuoksi määrärahojen käyttö alittui talousarvioon nähden

243 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Tuloutettiin kaupungille 1.984,32 tavoitteen mukaisesti. Tilikauden ylijäämä, > 0 Tilikauden toteutunut ylijäämä oli ,21. Tilikauden tavoite toteutui. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Asiakastyytyväisyys Kiinteistönhoito, ka 4,0 4,0 ei mitattu (v. 2019) Kunnossapito, ka 3,3 3,5 ei mitattu (v. 2019) Tilaohjelma Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen salkutus 1. versio suunnitelmasta ja salkutuksesta hyväksytty Tilaohjelmaa kehitetään, päivitetään ja toteutetaan Toteutunut osittain Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja tilojen kunto Tyhjiä tiloja m² Peruskorjaamattomia tiloja m² Tyhjiä tiloja < m², Peruskorjaamattomia tiloja m² Tyhjiä tiloja 880 m², Peruskorjaamattomia tiloja m² Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelan kasvu Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarvekuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia voi ilmaantua. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä n. 2,1 milj. /v ja korjausvelka n. 4,3 milj.. Toimenpiteet olleet oikeita ja riittäviä. Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen. Lähivuosina tulee vuokratappioita tyhjistä tiloista. Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Liikelaitoksen lähivuosina tehtyjen investointien ja huonokuntoisten tilojen vähentämisellä korjausvelka on hallinnassa ja omaisuuden kunto säilynyt keskimäärin hyvänä. Korkoriski ei ole realisoitunut vaan lyhyet markkinakorot ovat pysyneet 0 % tai olleet jopa miinuksella. Tyhjiksi jääneisiin / jääviin tiloihin ja niiden riskeihin talouteen on varauduttu mm. purkamalla useita rakennuksia vuosina sekä tehty tilojen muutoksia ja järjestelyjä uuteen käyttöön. Mitkään kuvatut riskit eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Yhteen rakennukseen tehtiin korjauksia vuotovahingon ja sisäilmaongelmien takia. Lämmitystarpeeltaan vuosi 2018 oli 9 % lauhempi normaalivuoteen verrattuna

244 Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä. Huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset Rahoitukseen kohdistuneet riskit Ei toteutuneita riskejä. Lainojen lyhyet takaisinmaksuajat, tarvittaessa markkinakorkojen nousuennusteiden mukaiset suojaustoimenpiteet. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä. - Vahinkoriskit Yhden rakennuksen vesivahinko ja sisäilmakorjaus Vimpelinlaaksossa. Kaikki rakennukset vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella. Vahinkokorjaukset aloitettu välittömästi. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Markku Haverinen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Selkeät vastuu- ja sijaismäärittelyt, noudattaen kaupungin keskeistä ohjeistusta kuten hallintosääntö jne. Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta (Liikelaitoksella ei omaa henkilöstöä) - Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei ole valituksia eikä ottooikeuden käyttöä. Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Talousarvion sitovuuden ja tavoitteiden noudattaminen. Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Osto- ja myyntilaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Taloustilanne käsitellään aina johtokunnan kokouksissa. Kaupungin osavuosiraportointi. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain ja mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu. Tulojen, menojen ja poistojen kohdentuminen oikein ja seuranta kuukausittain. Taloutta on seurattu asianmukaisesti ja ajantasaisesti sekä tuotu tiedoksi johtokunnalle kaupungin ohjeistuksen mukaisesti

245 Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Käyttöomaisuus, poistot/investoinnit ja varaukset oikein sekä ajan tasalla. Tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen toimenpiteet. Toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet on laadittu. Liikelaitoksella ei ole myönnettäviä avustuksia tms. Sopimusvastuut määritetty ja sopimukset ajan tasalla. Hankkeiden (projektien) hallinnointi Liikelaitoksella ei ole hanketoimintaa. - Investointien oikeat kirjaukset, kohdistus ja seuranta jatkuvaa sekä oikein tilinpäätöksessä. Vuokraus, myynti tai purku mahdollisuuksien mukaan. Laadittu kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. - Sopimukset viety CaseMasianhallintajärjestelmään. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Investointiosan määrärahoja ei käytetty kokonaan, toteutuma oli n talousarviota pienempi. Investointiosassa oli useita määrärahavarauksia suunnittelua ja mahdollisia muutoshankkeita varten, joita ei tarvinnut tilikauden aikana käyttää ja kahden hankkeen toteuttaminen siirtyi vuodelle

246 2 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama Liikevaihto , , ,12 Liiketoiminnan muut tuotot 0, , ,03 Materiaalit ja palvelut , , ,05 Poistot ja arvonalentumiset , , ,32 Liiketoiminnan muut kulut -399,96-216,30 183,66 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,54 Muut rahoitustuotot 0,00 12,56 12,56 Korkokulut , , ,44 Korvaus peruspääomasta (sitova) , ,32-11,40 Muut rahoituskulut 0,00-131,85-131,85 Poistoeron muutos , , ,16 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0, , ,45 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2018 Tot 1-12/2018 TA - TOT 2018 Vilake investointi , , ,89 Tieto 4 / Tilamuutos , , ,51 Tieto 3 / entinen hallintorakennus ,00 0, ,00 Seppälan rakennukset , , ,35 Tieto 2/ Fox , , ,20 Tieto 2/ Kisälli ,00 0, ,00 Oppi / Oppialueen inframuutokset , , ,94 Oppi 6 / sähköala , , ,18 Oppi 3 / asuntola peruskorjaus , , ,23 Taito 2 / kahvion muutostyöt , , ,71 Taito 1 / kahvion muutostyöt ,00-961, ,00 Sisäilma ja muut ennalta arvaamattomat työt , , ,

247 3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätöslaskelmat, tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,52 Liiketoiminnan muut tuotot 1 318, ,23 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,82 Palvelujen ostot , , , ,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,87 Liiketoiminnan muut kulut -216, ,02 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,33 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 12,56 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,44 Muille maksetut korkokulut , ,35 Korvaus peruspääomasta , ,63 Muut rahoituskulut -131, , , ,42 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,75 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,75 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys/lisäys , ,44 Varausten lisäys 0, ,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,19 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,40-2,60 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,30-5,30 Voitto, % -3,36-13,88 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 247 8

248 4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,33 Poistot ja arvonalentumiset , ,87 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,12 Investointien rahavirta Investointimenot , ,51 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 0, , ,51 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,39 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,68 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0, , , ,32 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta ,12 0,00 Saamisten muutos muilta , ,47 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,71 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,93 Rahoituksen rahavirta , ,39 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 196,50 50,40 Pääomaomenojen tulorahoitus % 87,40 34,60 Lainanhoitokate 1,60 1,30 Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick ratio 0,0 0,0 Current ratio 0,0 0,

249 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot)

250 5 Tase ja sen tunnusluvut Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,82 Aineelliset hyödykkeet , ,40 Maa- ja vesialueet/liittymismaksut , ,96 Rakennukset , ,88 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,63 Ennakkomaksut ja Keskeneräiset hankinnat , ,93 Sijoitukset , ,42 Muut osakkeet ja osuudet 4 070, ,17 Muut saamiset , ,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,81 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,81 Myyntisaamiset , ,59 Saamiset kunnalta ,12 0,00 Muut saamiset , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,

251 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,73 Peruspääoma , ,07 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,85 Tilikauden ylijäämä , ,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,31 Poistoero , ,31 VIERAS PÄÄOMA , ,59 Pitkäaikainen , ,24 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,24 Lainat kunnalta , ,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta , ,00 Lyhytaikainen , ,35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,68 Lainat kunnalta , ,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta , ,00 Ostovelat , ,26 Velat kunnalle , ,38 Siirtovelat , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,63 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45,93 44,32 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 277,08 310,63 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)

252 6 Tilinpäätöksen liitetiedot 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 6.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Liikevaihto , ,52 Liiketoiminnan muut tuotot 1 318, , , ,28 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Paikoitusalueet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut laitteet ja kalusteet 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 5 vuotta Korkotuotot ja korkokulut konserniyrityksiltä Korkokulut Kajaanin kaupungille Peruspääoman korko , ,63 Korkokulut lainoista , , , ,

253 6.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Yhteensä Muut saamiset Maa- ja Rakennukset Kiinteät rakenteet ja Ennakkomaksut ja Palautus- kelpoiset vesialueet laitteet liittymis- maksut keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , ,65 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,11 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , ,81 0,00 Tilikauden poisto , , ,36 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , , ,40 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , ,40 Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0, ,28 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,28 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0, ,25 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,25 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0, ,12 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,12 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,64 0, ,06 Muut saamiset 0, ,56 0, ,22 Yhteensä 0, ,20 0, ,28 Saamiset yhteensä 0, ,32 0, , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,07 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,85 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,19 Oma pääoma yhteensä , ,73 Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista Poistoero , ,

254 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,65 0, ,68 Yhteensä 0, ,65 0, ,68 Velat kunnalle Lainat , , , ,00 Ostovelat 0, ,33 0,00 0,00 Muut velat 0, ,76 0, ,38 Yhteensä , , , ,38 Velat julkisyhteisöiltä Lainat , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Velat muille Lainat , , , ,68 Ostovelat 0, ,84 0, ,58 Siirtovelat 0, ,02 0, ,03 Yhteensä , , , ,29 Vieras pääoma yhteensä , , , ,35 Vieraan pääoman erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat kunnalta , ,00 Lainat KEVA:lta , , , ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Nordea /lainojen korot , ,05 Kainuun Osuuspankin lainojen korot 216,41 270,12 KEVAn /lainojen korot 2 739,74 149,53 Kuntarahoitus Oyj:n lainojen korot 3 937, , , ,

255 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen

256 256

257 5.2 Tytäryhteisöjen toimintakertomus ja tilinpäätös Kajaanin Elokuvakeskus Oy Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Tyhjänä pitkään ollut katutason liiketila on vuokrattu ja näin ollen kaikki kiinteistön tilat ovat täynnä. Elokuvayrittäjän, Bio Rex Cinemas Oy, vuokrasopimus on uusittu siten, että sopimus kestää saakka. Bio Rex Oy:n Kajaanin elokuvakeskuksen kävijämäärät vuosina : Vuosi: Kävijämäärä: Vuosi: Kävijämäärä: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa. Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot. Tilat ovat täynnä eikä saatavia ole. Kaikki laskut on maksettu ajallaan. Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta Monipuolinen elokuvatarjonta Elokuvateatteri toimii Elokuvateatteri toimii Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Elokuvateatteritoiminta loppuu Toimintaympäristö viihdetarjonnassa muuttuu siten, ettei elokuvateatteritoiminta ole Kajaanissa kannattavaa. Elokuvateatterin tilat joudutaan tällöin muuttamaan muuhun käyttöön sopivaksi. Paljon erilaisia elokuvia on esitetty koko vuoden Elokuvayrittäjän kanssa on tehty uusi pitkäaikainen vuokrasopimus 257

258 Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Vuokrausaste. Kaikki tilat on tällä hetkellä vuokrattu. Rahoitukseen kohdistuneet riskit Lainojen lyhentäminen. Omistaja joutuu auttamaan. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Elokuvakeskustoiminnan kannattavuus. Tehty uusi pitkäaikainen vuokrasopimus. Vahinkoriskit Aina olemassa. Kiinteistö on vakuutettu ns. kiinteistövakuutuksella. Sisäinen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Jarmo Juntunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Hallitus käsittelee tärkeät asiat. Toimitusjohtaja esittää. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ei vakituista palkallista henkilöstöä. Kustannuksia seurataan kuukausittain ja verrataan budjettiin. Oma kirjanpitäjä tsekkaa laskut ja tj hyväksyy ne. Omistajalle lisäraportit tehdään pyydettäessä. Muuten kustannukset seurataan kuukausittain. Paljolti tj:n käsissä. Apuna kiinteistönhuolto ostopalveluna. Konserniohjeiden mukaan. Tarvittaessa hallitus käsittelee. Tärkeimmät sopimukset käsittelee hallitus. Ei hankkeita 258

259 259

260 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tavoitteena on pitää vuokrausaste noin 95 %:ssa. Vuoden 2018 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite Vuodenvaihteessa vuokrausaste oli 97,8%. Liikevaihto oli ja tulos verojen jälkeen Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Vuokrausaste. Ei ole vielä heilahtanut, mutta syytä olla varuillaan. Uutena haasteena, ei vielä ihan riskinä, tulee olemaan sisäilma- ja energia-asiat. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Vuokrausaste. Vuokrausaste tällä hetkellä 97,8% Rahoitukseen kohdistuneet riskit Tällä hetkellä ei rahoitusriskiä. Kassavarat hyvät. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Tilojen kunto. Tilojen kuntoon kiinnitetään koko ajan huomiota. Vahinkoriskit Esim. vuotoriski. Vuotoriski on olemassa. Vuotohälyttimiä on asennettu. Kiinteistöt on vakuutettu ns. kiinteistövakuutuksella. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Jarmo Juntunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Tärkeät asiat viedään aina hallitukseen. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Henkilöstön määrä kolme. Pienessä porukassa kaikki pysyvät ajan tasalla. Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousasiat käydään kirjanpitäjän kanssa yhteisesti läpi. Kirjanpitäjä tsekkaa ja toimitusjohtaja tarkistaa ja hyväksyy laskut, Lisäksi tilintarkastaja valvoo. 260

261 Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Raportti ajetaan kuukausittain ja tarkistetaan myös laskutus. Rahat ovat konsernitilillä. Valvontaa tekee myös hallitus ja tilintarkastaja. Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Ohjeistuksen mukaan. Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ensin käsitellään yhtiön hallituksessa ja sitten esitetään kaupungille. Ohjeistuksen mukaan. Pääasiassa toimitusjohtajan vastuulla. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP2018 Kajaanin Teknologiakeskus Oy

262 5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Käyttöaste yli 90 % Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2018 käyttöaste oli 89,50 % Alle 2,3 % vuokratuotoista Tavoite toteutui. Vuoden 2018 saatavaprosentti oli 2,16 % Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen Sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna ,44 % ja lainojen keskikorko oli 1,64 %. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vuokra-asuntojen saatavuus Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä Haettu Oravantie 5-9 kohde aravarajoituksista vapaaksi. Vuosikorjauksia tehty kiinteistöihin euron edestä. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö Asiakastyytyväisyyskysely 3,68 (2014) 3,80 (2015) 3,89 (2016) 3,85 3,95 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnoista ydin-kajaanissa Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin Tehty vuodesta 1988 perusparannuksia, joita nyt vähennetään. Kankurintie 1 peruskorjaus valmistuu kesällä 2018 Vuoden 2018 aikana saatu valmiiksi Kankurintie 1 laaja peruskorjaus. Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa Kesän aikana AMK:illa ollut kesäkoulu toimintaa ulkomaalaisille opiskelijoille, joka lisännyt vähän kesäaikaista käyttöä opiskelija-asunto kohteissa. 262

263 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

264 5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Vuosi 2018 oli KAMK 24-strategian toteuttamisen 2. vuosi, jolloin toiminnan tuloksellisuus kehittyi erinomaisesti. Vetovoimaisuuden kasvattaminen on jatkossa haasteena. Valtion rahoituksen väheneminen ja uudet avaukset toimintaedellytysten varmistamiseksi pitkällä aikajänteellä veivät tuloksen tappiolliseksi. Liiketoiminnassa avattiin mm. koulutusvienti Intiaan. TKI-toiminnan euromääräinen osuus sekä muu hankeaktiivisuus kasvoivat vuonna Kansallisesti osallistuttiin aktiivisesti Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio työhön. Samalla pyrittiin vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman peruslinjauksiin ja tavoitteisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla KAMK Oy:n tulos on reilusti tappiollinen ,90, minkä vuoksi KAMK käynnisti talouden sopeuttamisohjelman ja YT-neuvottelut vuoden 2019 alussa. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi TKI-toiminta euroina 3,2 M 3,8 M 3,7 M Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Suoritetut tutkinnot Ylemmät tutkinnot Avoin AMK, opintopisteetajakoulutus 5202 (sis. maahanmuut ja erikoistu- miskoulutus) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPAn opiskelijamäärä 5202 (sis. maahanmuuttajakoulutus ja erikoistumiskoulutus) yht. 4222, josta KAMK yht. 3900, josta KAMK 1700 yht. 2859, josta KAMK 1624 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (1 5) 71, ,2 4,3 4,3 264

265 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vetovoimaisuus (nuorten koulutuksen 1. sijaiset hakijat/aloituspaikka) Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen 2,3 3,3 1,9 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,2 3,3 3,2 Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset TKI-toiminnan omarahoituksen riittävyys ICT:n toimintahäiriöt Sote-uudistuksen vaikutukset Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus) KAMKin perusrahoitus vuonna 2018 laski 291 t vuoteen 2017 verrattuna. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Rahoitukseen kohdistuneet riskit OKM:n perusrahoitus on vähentynyt Panostettiin liiketoiminnan kehittämiseen ja varainhankintaan. Vahinkoriskit Henkilöstö: 6 työmatkatapaturmaa ja 1 työtapaturma, 2 matkasairaustilannetta ennen matkaa, 1 matkatavaravahinko, 1 autovahinko (hirvikolari) Opiskelijat: 8 tapaturmaa, 3 työmatkatapaturmaa, matkasairauksia 7 KAMK Oy:n vakuutukset ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Matti Sarén Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Rehtorin/toimitusjohtajan päätökset koottuna työryhmäsivustolle. Hallituksen päätökset pöytäkirjoissa. Vastuut ja oikeudet on määritelty. Tietosuojavastaava nimetty ja henkilöstön koulutus toteutettu. Noudatetaan suunnitteluaikataulua. Vastuut ja oikeudet määritelty. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Prosesseissa ei ole ollut huomautettavaa. Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Ei ole ollut huomautettavaa. Talousarvioprosessin sujuvuutta tulee kehittää ja aikataulutusta tarkistaa. 265

266 Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäien valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Palvelu hankitaan Kainuun Sote Ky:ltä. Toteutetaan omistajan ja KAMK Oy:n hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti. ICT- ja AV-laitteet rekisterissä (3StepIT), muut laitteet vakuutusrekisterissä. Hoidetaan osana KamITin toimintaa. Avustusta myönnetään opiskelijakunta KAMOlle yhteistoimintasopimuksen perusteella ja opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon. Kaikki sopimukset ovat koottuina työryhmäsivustolle. Merkittävät sopimukset tarkistutetaan lakitoimistolla. Kaikki hankkeet järjestelmissä; hanketalousvastaavat hoitavat Ei huomautettavaa. Toteutunut aikataulun mukaisesti, mutta talouden ennustettavuus on ollut heikkoa. Tehostetaan seurantaa ja kehitetään järjestelmiä. Päätettiin palkata controller. Rekisterit kunnossa. Suojaukset kunnossa. Vastuut ja oikeudet on määritelty ja huomioitu perehdytyksessä sekä toiminnassa. Ei huomautettavaa. Sopimushallinta on keskitetty ja vastuutettu; ei ole ollut kiistatilanteita. Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Hankehallinnoinnin on laatuauditoinneissa todettu olevan erinomaisella tasolla. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

267 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Ei sitovia tavoitteita. Kiinteistön ylläpito on toiminut aikaisempien vuosien malliin. Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Talousasiat Ei analyysia. 267

268 5.2.6 Loiste Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Loiste Oy muutti konsernin organisaatiota lähemmäksi prosessiorganisaatiota, jolloin pääosa konsernin henkilöresursseista keskitettiin Loiste Energia Oy:öön. Konsernin omistamien sähkönmyyntiyhtiöiden Loiste Energia Oy:n ja Loiste Sähkönmyynti Oy:n asiakaskannat keskitettiin toukokuussa yhteen yhtiöön Loiste Sähkönmyynti Oy:öön. Loiste Sähkönmyynti Oy neuvotteli Energiapolar Oy:n kanssa myyntiliiketoimintojen yhdistämisen, joka toteutuu Loiste Energia Oy osti Kajaanin kaupungilta 5 % Loiste Lämpö Oy:n osakkeista joulukuussa, jonka jälkeen Loiste Lämpö Oy:stä tuli konsernin tytäryhtiö. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna tammikuussa lumi- ja jääkuormista johtunut laaja suurhäiriö, jonka kokonaiskustannukset olivat reilu 8 miljoonaa euroa. Yli 12 tunnin keskeytyksistä asiakkaille maksettiin vakiokorvauksia noin 1 miljoona euroa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Rahoitus Tulos Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Pystyy selviytymään sitoumuksistaan: Rahoittajien toteutui asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään, lainasopimusten mukainen korkotuotto omistajille Konsernin liikevoitto 11,2 milj. euroa ja voitto Liikevoitto 8,9 milj. euroa ennen veroja 2,2 milj. euroa Voitto ennen veroja 0,0 milj. euroa Yhtiön arvon jatkuva parantaminen. toteutui Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Häiriötön sähkön 2,9 milj. euroa 2,8 milj. euroa 8,1 milj. euroa jakelu KAH-arvo (sähkön toimituksen keskeytyksen aiheuttama haitta) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston säävarmoilla rakenteilla sekä ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Sähkön myynnin ja tuotannon sekä rahoituksen osalta riskienhallinta toteutui suunnitellusti. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna yksi lumi- ja jääkuormasta johtunut suurhäiriö. Suurhäiriöstä aiheutui viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korkoriski sekä likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta 268

269 kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyy vastuuriskejä, joita on pienennetty vakuutuksilla. Myös energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Loiste Oy

270 5.2.7 Loiste Lämpö Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Osana Loiste-konsernin toteuttamaa organisaatiomuutosta, yhtiön kaikki työntekijät siirtyivät Loiste Energia Oy:n palvelukseen. Yhtiön liiketoiminta on laajentunut kertomusvuonna toiminta-alueella toteutuneen rakentamisen mukaisesti. Lämpöä myytiin 280 MWh. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tulos Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien Osinkoa maksettiin 3,0 milj. euroa tasolla (2 milj. euroa vuodessa) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotanto- ja lämmönjakelukeskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisille. Tuotanto- ja polttoainejakeluhäiriöiden aikana joudutaan käyttämään kalliimpia polttoaineita, joka lisää kustannuksia. Pitkä lämmöntoimitusvaje voi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria vahinkoja. Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Kylminä kausina talvella huippulämmöntuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena lämmönkulutus jää pieneksi, josta seuraa liikevaihdon laskua. Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana, jolloin joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia. Pääkattilalaitosten tuotantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista ja muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutusta. Vakuutukset järjestetään yhtiön vakuutuspolitiikan mukaisesti. Yhtiön vakuutusturva on järjestetty yhdessä Loiste Oy:n kanssa. Vuoden lämpötila oli keskimääräistä lämpimämpi. Lämmitystarveluku Kajaanissa oli 8,9 % normaalia pienempi ja 2,8 % edellistä vuotta pienempi. Pääosan yhtiön myymästä lämpöenergiasta tuotetaan Kainuun Voima Oy:n pääkattilalla. Pääkattilan onnistunut pienentäminen mahdollisti kattilan käyttömäärien kasvattamisen ja siten lämmönhankintakustannusten laskun. Merkittäviä lämmön tuotantoon tai putkistoihin kohdistuneita vahinkoja ei sattunut. 270

271 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Loiste Lämpö Oy

272 5.2.8 Edukai Oy Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Vuoden 2018 aikana työvoimakoulutuksen osalta rahoittajan painopiste siirtyi lyhyiden, muutaman kuukauden mittaisiin osaamisen täydentämisen ja lisäämisen koulutuksiin. Lyhytkestoisten koulutusten haasteeksi on kuitenkin muodostunut parantuneen työllisyystilanteen mukanaan tuomat vaikeudet opiskelijarekrytointiin. Tämän johdosta talousarviossa esitetty työvoimakoulutuksen liikevaihto on jäänyt tavoitteestaan noin Vastapainoksi työvoimakoulutuksen oppilasrekrytoinnille, Edukai Oy lisäsi yritysten ja työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä koulutusten suunnittelussa sekä markkinoinnissa opiskelijamäärien parantamiseksi. Yhteistyömalli osoittautunut toimivaksi ja toimintamalli on laajennettu koskemaan kaikkia Edukai Oy:n tarjoamia koulutuspalveluja. Maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten osalta Edukai Oy on siirtänyt painopisteen perinteisistä kotoutumiskoulutuksista ammatillisesti suuntautuneisiin kotoutumiskoulutuksiin. Koulutuksissa on siirrytty kielikoulutustyyppisestä koulutusmallista toimintatapaan, joka mahdollistaa opiskelijan paremman ja nopeamman kiinnittymisen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Uudet koulutusmallin mukaisesti toteutetut rakennus- ja metallialan, puhdistus- ja keittiöalan koulutukset ovat tästä hyvä esimerkki. Koulutusten vaikuttavuus ja tulokset niin suoraan työllistymiseen kuin ammatilliseen koulutukseen siirtymisen osalta ovat olleet erittäin hyviä. Edukai on kehittänyt ja toteuttanut ohjauspalveluja maahanmuuttajille ammatillisen opiskelun tueksi. Tämän erityisohjauksen piirissä olevia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita eri ammatillisen koulutuksen koulutusaloilla oli vuoden 2018 aikana noin 70. Lisäksi Edukai on kehittänyt palvelumallin yritysten tueksi työperäisessä maahanmuutossa. Pitkäaikaistyöttömille ja vaikeammin työllistyville asiakkaille suunnatut koulutus- ja asiantuntijapalvelut ovat olleet keskeisiä kehittämiskohteita vuonna Edukai on kehittänyt ja tuotteistanut erilaisia ohjauspalveluja sekä erityisesti opinnollistamisen kautta työelämään palveluja. Palveluja on tuotettu eri hankkeille ja kolmannen sektorin toimijoille. Edukai Oy on myös tehnyt aktiivisesti hanketoimintaa. Kesällä 2018 alkanut POTKURI- hanke ja Erasmus + SMILES-hanke esimerkkeinä. Lisäksi olemme valmistelleet yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajakorkeakulun kanssa yhteishanketta Robopedagogiikka-hanketta sekä vastaavaa eurooppalaista hanketta yhteistyössä Espanjan kanssa. Taloudessa liikevaihdon osalta asetettu tavoite on saavutettu. Liikevoitto jää kuitenkin ennustettua pienemmäksi johtuen työvoimakoulutuksen oppilasrekrytoinnin vaikeudesta sekä toisaalta merkittävästä panostuksesta tuotekehitykseen. Edukai Oy:n talous on vakaa ja maksukyky hyvä. Edukai Oy on vuonna 2018 saanut erinomaisten taloudellisten tunnuslukujen, positiivisten taustatietojen ja hyvän maksukäyttäytymisen perusteella Asiakastieto Oy:n korkean Rating Alfa-luottoluokituksen sekä Kauppalehden Menestyjät sertifikaatin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla. On toteutunut 272

273 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kysyntää ja asiakkaiden tarpeita vastaava joustava palvelutarjonta Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyn sisältö valmistuu Palautteiden ka. vähintään 4 (asteikolla 1-5) Palautteiden ka. 4,2 (asteikolla 1-5) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Taloudellinen riski Ei ole toteutunut Palvelutuotantoon liittyvät riskit Asiakkaalle luvattua palvelua ei saada toimitettua sovitun mukaisesti (aikataulu ja laatu) Henkilöriskit Varahenkilö ja sijaisjärjestelmä puuttuu Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus Yrittäjämäisen työotteen tiedostaminen ja käyttöönotto (sitoutuminen) Toteutunut osin. Pitkäaikaisiin sairauslomiin ei saatavilla sijaista johtuen työn ja toiminnan asiantuntijaluonteisuudesta Operatiiviset riskit Palvelutuotanto Alihankinta Strategiset riskit Resurssien riittävyys Työ- ja toimintaohjeiden käyttöön ei sitouduta tai laadunvarmistusta ei tehdä sovitun mukaisesti. Alihankintana tuotettu palvelu ei vastaa asiakkaan tarpeisiin (laatu) Ammattiopiston resurssin / ylikapasiteetin käyttäminen Edukai Oy:n tarjoamissa palveluissa. Ei ole toteutunut Ei ole toteutunut Toteutunut osin. Ammattiopiston resurssit tiukkaan mitoitettu, jolloin ylikapasiteettia ei juuri ole käytössä Edukai Oy:n tarpeisiin. Kilpailutilanne Ostopalveluna hankittava asiantuntijuus (saatavuus, laatu, oikea-aikaisuus) Alalla vallitsee kova kilpailu ja samojen tuotteiden ja palvelujen tarjoajia on markkinoilla paljon. Miten erotumme kilpailijoista? Ei ole toteutunut Edukai on onnistunut erottautumaan kilpialijoista koulutusten korkealla laadulla, toimitusvarmuudella ja kouluttajien ammattitaidolla 273

274 Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Petra Tolonen Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiön toimintaa sääteleviä lakejaja asetuksia, Kajaanin kaupungin konserniohjetta sekä Corporate Governance-suosituksia. Säännölliset yhtiön hallituksen kokoukset, jossa käydään läpi kunkin tarkastelukauden toiminta ja talous. Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta nimetään keskeisille palveluille vastuuhenkilöt sekä tiimit henkilöstöä koulutetaan ja varmistetaan kriittinen osaaminen ennakoidaan henkilöstötarvetta ja rekrytoidaan tarpeen mukaan uusilta työntekijöitä vaaditaan rikosrekisteriote. Työhöntulotarkastukset sovitaan Kainuun työterveys-liikelaitoksen kanssa. Jokainen työntekijä allekirjoittaa ja sitoutuu noudattamaan yrityksen salassapitosopimusta jokainen työntekijä suorittaa Arjen tietosuojakoulutuksen ja toimittaa siitä todistuksen toimitusjohtajalle käydään kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Valitaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu laaditaan työsuojelun toimintaohjelma noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta Taloussuunnitelman hyväksyy yhtiön hallitus vastuuhenkilöt valittu ja tiimit perustettu yhtiön 16 henkilöstä on 9 henkilöä koulutuksessa henkilöstöä palkattu tarpeen mukaan rikosrekisteriotteet tarkistettu ja työterveyshuollon tarkastukset tehty salassapitosopimukset allekirjoitettuna koko henkilöstöllä salassapitosopimukset tehty ja allekirjoitettu kaikkien työntekijöiden kanssa kaikki työntekijät ovat suorittaneet ja toimittaneet todistuksen Arjen tietosuojakoulutuksesta mennessä. kehityskeskustelut käyty 100 %:sti koko henkilöstön kanssa mennessä Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu on valittu sekä koulutettu tehtävään työsuojelun toimintaohjelma laadittu sekä kehittämisohjelma laadittu. Esille tulleet korjaus- ja kehittämistoimenpiteet aloitettu ja saatetaan loppuun mennessä noudatettu Kajaanin kaupungin oheistusta noudatettu hallituksen hyväksymää talousarviota Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Edukai Oy ostaa kirjanpitopalvelut Administer Oy:ltä Tilintarkastuksen hoitaa KPMG nimetään ja palkataan taloushallinosta vastaava työntekijä kirjanpitopalvelut toimivat hyvin ja tietoa saadaan reaaliaikaisesti. Kirjapidossa erityisesti myyntiä, ostoja ja liiketoiminnan muita kuluja seurataan päivittäin, mut- 274

275 Talousraportointi vaihdetaan perintätoimisto saatavien perimisen tehostamiseksi noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta ja aikataulua ta erityisesti kunkin kuukauden kirjanpidon sulkeuduttua. Tällöin tehdään analyysi ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet. palkattu taloushallinosta vastaava henkilö, lisäksi jaettu tehtäviä siten, että ao. henkilöt hoitava työparina yhdessä yhtiön myyntilaskuja sekä ostolaskuja. Tällä varmistetaan prosessin häiriöttömyys. aiempi perintätoimisto tehoton, joten perintätoimisto vaihdettu (nykyisin Taitoa Perintä) ja perintä saatu tehokkaaseen käyntiin. Tällä pyritään minimoimaan liiketoimintatappioita. Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Noudatetaan hankintatoimesta annettuja ohjeita yli 5000 olevat hankinnat käsitellään yrityksen hallituksessa noudatetaan KamIt:n antamia ohjeita laaditaan perehdyttämisasiakirja, jonka liitteeksi laaditaan tietoturvaohjeistus Ei toimenpiteitä yrityksessä ei ole kevään 2018 aikana ollut hankintatarpeita. laadittu perehdyttämisasiakirja, jossa liitteenä Edukai Oy:n vaitiolo- ja tietoturvaohjeistus Sopimushallinta sopimukset laaditaan kirjallisesti kahtena kappaleena (yksi kummallekin osapuolelle) ja noudatetaan sopimusten laadinnassa yleisiä sopimusehtoja hankitaan sähköinen alusta sopimusten hallintaan Hankkeiden (projektien) hallinnointi hankkeet hallinnoidaan omana työnä sopimukset laadittu kirjallisesti koekäytetty sähköistä alustaa, mutta ei ole havaittu sitä toimivaksi. Uutta toimivampaa järjestelmää (alustaa etsitään parhaillaan ja selvitetään mahdollisuutta liittää siihen CRMominaisuus). hankehallinnointi omana työnä on kustannustehokkaampaa kuin ulkopuolelta ostettuna. Lisäksi toimenpiteellä varmistetaan hankeraporttien oikeellisuus ja hankeosaamisen kasvattaminen yrityksessä. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Edukai Oy 8,

276 276