Suositus klassisen baletin tanssijoiden jalkaterveyden edistämiseksi

Transkriptio

1 1/9 Susitus klassisen baletin tanssijiden jalkaterveyden edistämiseksi Saara Trvinen Metrplia Ammattikrkeakulu Jalkaterapian kulutushjelma Syksy 2013 Tanssijan jalkaterveys Jalkaterveys n terveyden yksi sa-alue. Jalilla n suuri merkitys ihmisen liikkumiseen ja timintakykyyn (1). Keväällä 2013 tehtyyn kyselyyn sallistuneet Sumen Kansallisbaletin tanssijat arviivat jalkaterveytensä melk hyväksi asteiklla 1 5 (mediaani 2), jssa 1 li hyvä ja 5 hun. Yhdeksän tanssijaa (9/30) arvii jalkaterveytensä hyväksi. Kirjallisuuskatsauksen mukaan jalkaterveyteen tanssijilla vaikuttavat mnet tekijät (kuvi 1). Tietus vammjen riskitekijöistä kannustaa parantamaan harjittelutekniikita, määrittämään fyysistä kunta ja käyttämään ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Kuitenkin n ltava varvainen muutsten kanssa, jtta klassisen baletin esteettinen sisältö ei häiriintyisi. (2) Tietus Tekniikka Jalkine Aikaisempi vamma Harjittelu lep Psyykkiset tekijät Tanssijan jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät Tanssialusta Kehnkstumus Aerbinen kunt Rakenteelliset minaisuudet Lihaskntrlli ja vima Kuvi 1. Tanssijan jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät Tanssiperäisten vaivjen ennaltaehkäisy tulisi alittaa j varhaisessa vaiheessa ja jatkaa kk tanssiuran ajan (3). Vaikka Sumen Kansallisbaletin tanssijat arviivat jalkaterveytensä pääasiassa melk hyväksi, kuitenkin lähes kaikilla tanssijilla (28/30) li llut tanssiperäisiä jalkavaivja viimeisen kahden vuden aikana. Tanssiperäisellä jalkavaivalla tarkitetaan tanssista jhtuvaa vaivaa

2 2/9 nilkan tai jalkaterän alueella. Se vi lla vamma, kiputila, asentmuuts, kynsi- tai ihmuuts. Sumen Kansallisbaletin tanssijiden viimeisen kahden vuden aikana esiintyneet tanssiperäiset jalkavaivat jakautuivat seuraavasti: vammja/kiputilja 23 kpl, asentmuutksia 9 kpl, kynsimuutksia 11 kpl ja ihmuutksia 12 kpl. Ne vaikuttivat mnin tavin Sumen Kansallisbaletin tanssijiden elämään. Esimerkiksi lähes kaikki (22/23) vammista/kiputilista, kaksi klmassaa (6/9) asentmuutksista, kuusi (6/11) kynsimuutksista ja kahdeksan (8/12) ihmuutksista haittasi tanssiharjittelua. 11 (11/23) vammasta/kiputilasta li myös syy sairauslmaan. Tanssijat eivät saa jättää kipuja epähumin. Esimerkiksi kvettuma tai känsä vi vaikuttaa heikentävästi tanssijan tasapainn, ja pahimmillaan alaraajakipu vi jhtaa jpa rasitusmurtumiin. (4) Tanssin kurinalaisuus ei tulisi näkyä vain säännöllisessä harjittelussa, asianmukaisessa ravitsemuksessa ja pukeutumisessa, vaan myös kehn kuuntelemisessa. Tähän asiaan panstaminen mahdllistaa tanssimisen ilman kipua. (5) Tanssijiden jalkaterveyden edistämisen keskeisinä teemina tässä susituksessa vat Rakenteelliset minaisuudet humiiva tanssitekniikka Lihaskntrllin ja viman parantaminen Riittävä lep suhteessa harjittelun määrään Oikeanlaiset tanssijalkineet Rakenteelliset minaisuudet humiiva tanssitekniikka Cplanin mukaan suurin sa tanssiperäisistä vammista n yhteydessä virheellisen harjittelun ja epätasapainisen bimekaniikan aiheuttamaan puutteelliseen tekniikkaan (6). Mnet tanssiperäiset rasitusvammat vat yhteydessä vääränlaiseen aukikiertn (7). Paktettu aukikiert, jssa jalat asetetaan suurempaan ulkkiertn kuin tanssijan rakenne sen sallii, n suurimpia teknisiä virheitä, jita tanssija vi tehdä. Paktettu aukikiert näkyy esimerkiksi lannerangan krstuneena lrdsina ja lantin eteenpäin kääntymisenä, jka aiheuttaa esimerkiksi kipua alaselässä. Mnesti puhutaan myös plvien ruuvaamisesta, jssa demi-plié liikkeen avulla jalat asetetaan 180 ulkkiertn. Tämän jälkeen plvet suristetaan liikuttamatta jalkja, mikä rasittaa vimakkaasti plven sisäreunaa. Lisäksi jalan rullaamisella pyritään lisäämään aukikierta, jssa jalkaterän pitkittäiskaarta lasketaan alemmaksi paktetulla prnaatilla. Tämä löystyttää nivelsiteitä ja kurmittaa jalkaterän pitkittäiskaarta tukevia lihaksia. (6) Usea Sumen Kansallisbaletin tanssija (18/30) kaipasi lisätieta yksilöllisistä rakenteellisista minaisuuksista tanssiperäisten jalkavaivjen ennaltaehkäisyssä. Yleisin rakenteellinen tekijä vammjen synnyssä n rajittunut lnkan ulkkiert. Tällöin klassisessa baletissa vaadittu aukikiert ei nnistu ikein (8). Timinnallinen lattajalka ja paktettu aukikiert vivat pahentaa j lemassa le-

3 3/9 vaa asentmuutsta, jta yksistään kärkitssuilla tanssiminen ei aiheuta (9). Lisäksi jalkapöytäluiden pituusert vaikuttavat liikkumiseen. Esimerkiksi liian pitkä tinen jalkapöytäluu tai lyhyt ensimmäinen jalkapöytäluu aiheuttavat rasitusmurtumia. (10) Reilu kaksi klmassaa (21/30) Sumen Kansallisbaletin tanssijista mielsi ikeanlaisen tanssitekniikan leva yksi klmesta tärkeimmästä asiasta tanssijiden jalkaterveyden edistämisessä. Myös yksilöllisten rakenteellisten minaisuuksien huminttaminen miellettiin tärkeäksi (12/30). Tanssijiden ja tanssinpettajien lisi hyvä tutustua ihmisen anatmiaan ja liikkeeseen (4). Vammjen ennaltaehkäisy n suuresti riippuvainen pettajan tai hjaajan kyvystä humiida virheellinen lihasten käyttö ja epäspiva liikerata (11). Tanssijita tulisi rhkaista rakenteelliset minaisuudet huminttavaan aukikiertn paktetun aukikierrn sijaan (6). Tanssijan tulisi panstaa teknisesti ikein suritettuun aukikiertn. On hyvä muistaa, että teknisesti ikea aukikiert n eri asia kuin ideaalinen 180 aukikiert. Vain harva tanssija vi tehdä 180 aukikierrn ilman kmpensaatita muualta kehsta. 180 aukikiert vaatii lnkan 70 ja sääriluun 5 ulkkierta sekä 15 jalkaterän litnnusta. Teknisesti ikea aukikiert n sellainen, missä tanssijan lnkat vat maksimaalisessa aukikierrssa ja kehn pain kulkee suraan alas plvien ja nilkkanivelen keskeltä. (6) Alaraajjen ikea linjautuminen n tärkeää klassisen baletin liikkeissä. Plven tulisi kulkea samassa linjassa tisen varpaan kanssa esimerkiksi pliéssä. (12) Tanssijan n myös hyvä humiida jalkaterän ikea kurmitus. Jalassa n havaittavissa klme kaarirakennetta. Kaaret mututuvat jalkaphjassa näkyvän klmin mukaan, jnka päät vat kantapää sekä ensimmäisen ja viidennen jalkapöytäluun päät. Kurmituksen tulisi jakautua näille klmelle pisteelle. (10) Kärkitssutyöskentelyssä kehn kurmitus siirtyy varpaille. Kärkitssuilla seistessä kehn painn tulisi kulkea nilkan sekä ensimmäisen ja tisen varpaan kärjen kautta surassa (9). Jalkaterä, jssa n samanmittaiset varpaat, antaa ideaalisen tuen tanssiin (13). Susitukset tanssitekniikasta Keskity teknisesti ikeaan aukikiertn ideaalin aukikierrn sijaan Humii yksilöllinen lnkan maksimaalinen ulkkiert Vältä plvien ruuvaamista Muista ylläpitää jalkaterän pitkittäiskaaren tuki Rakenteelliset minaisuudet humiivan tanssitekniikan tteuttamisessa n hyötyä ihmisen anatmian ja kinesilgian tuntemisessa

4 4/9 Lihaskntrllin ja viman parantaminen Fyysinen kunt, erityisesti lihasvima, vaikuttaa vammjen määrään muiden riskitekijöiden lisäksi. Esimerkiksi alhainen vima reisissä n yhteydessä alaraajjen vammihin. Lihasepätasapain saltaan vaikuttaa siihen, kuinka vaikea vamma n. (2) Sumen Kansallisbaletin tanssijiden mielestä puutteellinen lihaskntrlli ja vima vaikuttivat eniten viimeisen kahden vuden aikana syntyneeseen viiteen (5/9) tanssiperäiseen asentmuutkseen. Lähes pulet tanssijista (14/30) kaipasi siitä myös lisätieta tanssiperäisten jalkavaivjen ennaltaehkäisyssä. Sumen Kansallisbaletin tanssijat mielsivät lihaskntrllin ja viman parantamisen (16/30) yhdeksi klmesta tärkeimmästä asiasta tanssijiden jalkaterveyden edistämisessä. Tanssin ulkpulinen heisharjittelu lisää fyysistä kunta häiritsemättä esteettisiä vaatimuksia (2). Vimaharjittelu n tärkeä sa harjittelua, ja se n kustannustehkkuudeltaan suhteellisen edullinen tapa ennaltaehkäistä tanssiperäisiä vammja. Kun parannetaan lihasten kykyä tuttaa vimaa, parannetaan myös surituskykyä. (2) Oikeappinen aukikiert vaatii asiaankuuluvaa vimaa, liikkuvuutta ja hermstn aktivitumista lnkassa (7). Esimerkiksi yliliikkuvat nivelet rasittavat niveliä. Tämän vuksi tekniikka, lihaskntrlli ja vima vat tärkeässä asemassa vammjen ennaltaehkäisyssä. (8) Ennaltaehkäisyssä tulisi kehittää lnkan ulkkierrn vimaa ja kntrllia tanssin timinnallisissa asennissa ennemmin kuin justavuutta. Lisäksi tulisi kiinnittää humita lihasepätasapainn ja ismetriseen vimaan, jta vidaan kehittää alhaisella taslla maksimaalisilla supistuksilla. (14) Tanssijiden tulisi lisätä vimaa ja venyvyyttä, jtta vidaan kasvattaa lnkan ulkkierta (6). Pilateksesta n tullut susituin harjittelumut tanssijiden keskuudessa. Siinä missä Pilates timii hyvänä kuntutusmutna, myös terve tanssija hyötyy harjitteista niin kauden aikana kuin kauden ulkpulellakin. Muita tanssijille spivia harjittelumetdeja vat Feldenkrais menetelmä ja Alexander tekniikka. Mlemmat metdit hjaavat ikeaan linjaukseen ja tekniikkaan sekä käyttämään lihaksia ikein. (3) Etumainen ja takimmainen säärilihas (Tibialis anterir ja psterir) sekä pitkä phjeluulihas (Perneus lngus) vat tärkeässä asemassa tukemassa jalan kaaria ja säilyttämässä tasapaina esimerkiksi pintessa ja demi-pintessa (12). Takimmainen säärilihas khttaa jalkaterän pitkittäiskaarta nstamalla veneluuta ja painamalla ensimmäistä sädettä alustaan. Pitkä phjeluulihas tukee jalkaterän pikittaiskaarta ja khttaa pitkittäiskaarta vetämällä ensimmäisen jalkapöytäluun alustaan. Lyhyen phjeluulihaksen (Perneus brevis) kanssa pitkä phjeluulihas tukee nilkan ulkreunaa. (10) Wind lass ilmiö n tärkeässä asemassa tanssittaessa demi-pinte asennssa, jllin jalka saa tarvitsemansa tuen (12). Wind lass n ilmiö, jssa varpaiden, pääsääntöisesti ensimmäisen varpaan, jennus kiristää kantakalvn lähentäen kantapäätä ja jalan etusaa (10).

5 5/9 Pintessa tanssijalta vaaditaan merkittävää nilkan jennusta, vimaa nilkkaa tukevissa lihaksissa sekä jalkaterän pienissä lihaksissa (Intrinsic), jtta varpailla tanssiminen nnistuu (9). Yleisesti katsttuna jalkaterässä sijaitsevat intrinsic-lihakset vastaavat varpaiden litnnuksesta, lähennyksestä, kukistuksesta ja jennuksesta. Osa näistä lihaksista vat tärkeitä myös kaarien dynaamisessa ylläpidssa ja jalan liikkeiden hiensäädössä. Intrinsic-lihasten tärkeys tanssissa krstuu, jtta jalkaterä vi vastata tanssin mnimutkaisiin ja tarkkihin vaatimuksiin. (12) Tämän vuksi näiden lihasten kunnsta hulehtiminen n tärkeää. Susitukset lihaskntrllista ja -vimasta Kehitä lihasvimaa ja kntrllia erityisesti lnkan ulkkiertäjissä Tukee teknisesti ikeaa aukikierta Vahvista nilkkaa ja jalkaterän kaarirakenteita tukevia lihaksia Tibialis psterir ja Perneus lngus lihasten vahvistaminen Jalkaterän Intrinsic-lihasten vahvistaminen Riittävä lep suhteessa harjittelun määrään Kun tanssitaan paljn suhteessa lepn, esimerkiksi kiertueilla, tekniikka kärsii (8). Useampien ja parempien tanssiesitysten luma paine lisää myös burnutin ja ylikunnn riskiä. Krninen ylikunt vaikuttaa kk immuunijärjestelmään. (2) Sumen Kansallisbaletin tanssijiden mielestä viimeisen kahden vuden aikana esiintyneeseen 17 (17/23) vammaan/kiputilaan vaikutti eniten liiallinen harjittelu suhteessa lepn. Tanssijat kkivat työnsä sekä henkisen että fyysisen kurmittavuuden melk kurmittavaksi asteiklla 1 5 (mediaani 4), jssa 1 li kevyttä ja 5 raskasta. Pulet naistanssijista (9/18) mielsi, että kärkitssutyöskentelyä li spivasti asteiklla 1 5 (mediaani 3), jssa 1 li liian vähän ja 5 liian paljn. Lähes pulet (13/30) Sumen Kansallisbaletin tanssijista mielsi riittävän levn suhteessa harjittelun määrään yhdeksi klmesta tärkeimmästä asiasta tanssijiden jalkaterveyden edistämisessä. Riittävällä levlla pyritään ennaltaehkäisemään väsymistä. Tanssijan lisi hyvä humiida väsymyksen merkit ajissa, jtta vidaan ennaltaehkäistä väsymyksestä jhtuvia vammja (5). Työpäivään tulisi suunnitella työ-lep aikataulut ennaltaehkäisemään uupumusta ja vammja (15). Lisäksi vapaa-ajalla lisi hyvä muistaa levätä, jtta vältetään stressiä kehssa (3). Susitukset harjittelusta ja levsta Kuuntele kehasi ja pi tunnistamaan väsymyksen merkit Muista levätä niin vapaa-aikana kuin harjitusten välissä Pansta fyysisen jaksamisen lisäksi myös henkiseen jaksamiseen

6 6/9 Oikeanlaiset tanssijalkineet Tanssijalkineiden valinnan helppudessa/vaikeudessa Sumen Kansallisbaletin tanssijiden keskuudessa li hajntaa asteiklla 1 5 (mediaani 3), jssa 1 li helppa ja 5 vaikeaa. Kahdeksan tanssijaa (8/30) kki tanssijalkineiden valinnan helpksi. Vaikka tämä susitus n tarkitettu kaikille tanssijille, tulee tanssijalkineiden khdalla kiinnittää erityishumiita nuriin tanssijihin. Mnet jalkaterän ja nilkan alueen vammista vat seurausta kärkitssutyöskentelystä (16). Kärkitssut murtuvat ja muuttuvat pehmeiksi helpsti. Näin llen kuluneet ja hunsti istuvat kärkitssut aiheuttavat helpsti vammja. (9) Liian aikaisin alitettu kärkitssutyöskentely aiheuttaa jalkaterä alueen asentmuutksia (17). Tähän liittyy vajaus liikkuvuudessa, vimassa sekä stabiliteetissa. Siinä missä yliliikkuvuus n riskitekijä, myös liikerajitukset nilkassa ja jalkaterässä vat riskitekijöitä, js kärkitssutyöskentely alitetaan liian aikaisin. (18) Eri pituiset ja levyiset jalat hankalittavat hyvin istuvien kärkitssujen löytymistä (17). Sumen Kansallisbaletin tanssijiden mielestä viimeisen kahden vuden aikana esiintyneeseen kahdeksaan (8/11) kynsimuutkseen ja kuuteen (6/12) ihmuutkseen vaikutti tanssijalkineet. Kynnen paksuntumista tanssijilla aiheuttaa esimerkiksi jatkuva kärkitssutyöskentely. Tämän lisäksi liian lyhyiden ja kapeiden tssujen käyttö vi aiheuttaa kynsien mustumista ja irtamista. Kynnen sisäänkasvuun n mnia syitä. Mnesti siihen jhtaa kynsien väärä leikkausmalli tai liian tiukat kärkitssut. Myös valmiiksi paksuntuneet kynnet reagivat jatkuvaan kärkitssutyöskentelyyn prautuen ihn sisään. Kvettuma syntyy virheellisestä kurmituksesta ja pystyasennsta sekä hunsti istuvista kärkitssuista. Myös ulkneva luinen rakenne n altis kvettumalle. Känsä syntyy, kun kärkitssut istuvat hunsti. Rakk kehittyy varsinkin kuumassa ja ksteassa tilassa, kuten balettitssuissa. (4) 12 Sumen Kansallisbaletin tanssijan (12/30) mielestä ikeanlaiset tanssijalkineet vat yksi tärkeimmästä asiasta tanssijiden jalkaterveyden edistämisessä. Kärkitssuja hankittaessa n hyvä kiinnittää humita laatuun. Olennaista n hyvä istuvuus: yksilöllisyyttä vidaan lisätä tilaustyöllä. (5) Tarpeeksi tukeva kärkitssu vi vähentää rasitusmurtumien riskiä. Näin llen kärkitssu n jalan keksisan tärkeä tuki kärkitssutyöskentelyssä. (19) Kärkitssujen hankkiminen ei le yksiselitteistä. Siihen vaikuttaa luustn kypsyys, lihasten vima, tekninen tait, henkinen kypsyys ja vusien harjittelu. (12) Weissin ym. mukaan kärkitssutyöskentelyä ei saisi alittaa vasta kuin 12-vutiaana, 4 vuden harjittelun jälkeen. Harjittelu tulisi alittaa pikku hiljaa nin 15 minuuttia kerrallaan tanssituntien lpussa. (18) Kun hankitaan ensimmäisiä kärkitssuja, kärkilaatikn n hyvä lla raskaampi. Lisäksi sen pitäisi lla myös jäykempi ja vahvempi. On hyvä muistaa, että liian kva kärkitssun varsi alittelijalla vi estää jalan lihasten kestävyyden ja viman kehitystä, jita tarvitaan kärkitssutyöskentelyssä. (5)

7 7/9 Kärkitssuja svitettaessa tanssijan tulisi ttaa baletin tinen asent ja tehdä siinä demi-plié. Tämä liike venyttää jalkaterän sen maksimipituuteen. Tanssijan n myös hyvä nusta varvaisesti varpaille. Varvaisuus n tärkeää, kska svitettaessa kärkitssuja lihakset vat usein kylmät. Js kärkitssut painavat varpaista ne vat jk liian ist, jllin jalka liukuu tssun kärkeä khti, tai sitten ne vat liian pienet. Kärkitssun sivujen tulee lla tiukat eikä kantasa saa rikkua. Oikein svitettu kärkitssu tukee jalkaa siinä missä jalka tukee tssua. Näin llen pehmusteiden käyttäminen tai kantasaan kuminauhan kiinnittämien n tarpeetnta. Js kärkitssuissa käyttää pehmusteita, tulee kärkitssun lla ismpi. Ismpi tssu n lunnllisesti myös leveämpi, ja tämä aiheuttaa ngelmia tasapainillessa varpailla. (5) Kärkitssujen hankintaan n yksinkertaiset hjeet (kuvi 2). Varpaat suvat juuri ja juuri alustaan/ kärkeen Jalan sivut saavat tukea ilman kipua Oikeankkinen kärkitssu Tssu asettuu jalkaan eikä luisu pis Kantakappi pysyy jalassa pulivarpaille nustessa Kuvi 2. Oikeankkinen kärkitssu (5) Tanssijiden tulisi kiinnittää humita myös nilkan ympäri kulkeviin tiukkihin nauhihin, ja käyttää niissä mielellään sellaisia nauhja, jissa lisi elastista mmelta akillesjänteen khdalla. Näin vidaan mahdllisesti välttää akillesjänteen vammja. (9) Susitukset tanssijalkineista Valitse kärkitssut jtka vat sekä pituudeltaan että leveydeltään spivat Ne eivät saa puristaa tai aiheuttaa kipua Kiinnitä humita kärkitssujen tukevuuteen ja laatuun

8 8/9 Susituksen taustaa Tämä susitus n sa Metrplia Ammattikrkeakulun jalkaterapian kulutushjelman pinnäytetyötä Klassisen baletin tanssijan jalkaterveys ja sen edistäminen. Opinnäytetyön tarkituksena li tuttaa susitus, jnka tavitteena n edistää tanssijiden jalkaterveyttä jalkaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyön tehtävinä li: Selvittää tanssijiden jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät, selvittää tanssijiden kkemuksia heidän masta jalkaterveydestään, tuttaa susitus tanssijille ja arviida se. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sumen Kansallispperan kanssa ja Dance Health Finland ry vastasi susituksen julkaisusta. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa li mnimetdinen. Tanssijiden jalkaterveyteen vaikuttavista tekijöistä kerättiin aineista systemaattisella kirjallisuuskatsauksella PubMedin ja Cinahlin tietkannista. Aineist tanssijiden kkemuksista heidän masta jalkaterveydestään kerättiin Sumen Kansallisbaletin tanssijilta strukturidulla kyselylmakkeella keväällä Kyselylmakkeen phjana timi kirjallisuuskatsauksen tulkset. Kyselyyn tti saa 30 Sumen Kansallisbaletin tanssijaa (30/89), jista 18 li naisia ja 12 miehiä. Tanssijat livat eri-ikäisiä, keskimäärin vutiaita. Sumalaisia tanssijita li 18 ja ulkmaalaisia kuusi. Kuusi tanssijaa ei ilmittanut kyselylmakkeeseen ktimaataan. Kyselyyn sallistuneista tanssijista viisi teki pääasiassa slistitehtäviä, 20 tanssijaa kurtehtäviä ja tanssijaharjittelijita kyselyyn sallistui viisi. Tanssijista 18 (18/30) harjittelee yli 21 tuntia viikssa. Keskimäärin kyselyyn sallistuneet tanssijat livat tanssineet klassista balettia 21,3 vutta jista ammattilaisena 10,9 vutta. Sumen Kansallisbaletissa he livat tanssineet keskimäärin 9,8 vutta. Kaikki aineist analysitiin sisällönanalyysillä. Aineistjen phjalta ja alan kirjallisuutta apuna käyttäen tutettiin tämä susitus. Susitus n tarkitettu ensisijaisesti klassisen baletin tanssijille, mutta sitä vivat hyödyntää myös muiden tanssilajien edustajat, tanssitalt, tanssinpettajat sekä tanssijiden kanssa työskentelevät terveydenhultalan ammattilaiset. Susitus n arviitu yhdessä Sumen Kansallisbaletin fysiterapeutin kanssa. Arviinnin perusteella susitusta n kehitetty. Opinnäytetyö n luettavissa Theseus tietkannassa:

9 9/9 Lähteet 1. Kukknen, Sirkka Perusliikkuminen. Teksessa Jalat ja terveys. Tim. Liukknen, Irmeli Saarikski, Riitta. Helsinki: Dudecim Kutedakis, Yiannis Jamurtas, Athanasis The Dancer as a Perfrming Athlete. Physilgical Cnsideratins. Sprts Med. 34 (10) Miller, Clay Dance Medicine: Current Cncepts. Physical Medicine and Rehabilitatin Clinics f Nrth America Wright, Stuart Dancer s Guide t Injuries f the Lwer Extremity. Cranbury, NJ: Crnwall Bks. 5. Spilken, Terry L The Dancer s Ft Bk: A Cmplete Guide t Ft Care. Hightstwn, NJ: Princetn Bk Cmpany. 6. Cplan, Julie A Ballet Dancer s Turnut and its Relatinship t Self-reprted Injury. Research reprt. Jurnal f Orthpaedic & Sprts Physical Therapy. 32 (11) Clippinger, Karen Bimechanical Cnsideratins in Turnut. Teksessa Preventing Dance Injuries. Tim. Slmn, Ruth Slmn, Jhn Mintn, Sandra Cerny. IL: Human Kinetics Hwse, Justin McCrmack, Mira Anatmy Dance Technique and Injury Preventin. Furth editin. Lndn: Methuen Drama. 9. Kadel, Nancy J Ft and Ankle Injuries in Dance. Physical Medicine and Rehabilitatin Clinics f Nrth America Ahnen, Jarm Jalan ja nilkan rakenne sekä niiden timinta kävelyssä. Teksessa Alaraajjen rakenne, timinta ja kävelykulu. Tim. Jarm Ahnen. Lahti: VK-Kustannus Oy Lauffenburger, Sandra Kay A Smatic Sreening Prcedure Using Bartenieff Fundamentals. Teksessa Preventing Dance Injuries. Tim. Slmn, Ruth Slmn, Jhn Mintn, Sandra Cerny. IL: Human Kinetics Clippinger, Karen Dance Anatmy and Kinesilgy. Champaign, IL: Human Kinetics. 13. Kennedy, Jhn G. Hdgkins, Christpher W. Clumbier, Jean-Alain Hamiltn, William G Ft and Ankle Injuries in Dancers. Teksessa Baxter s the Ft and Ankle in Sprts. Secnd editin. Tim. Prter, David A. Schn, Lew C. Philadelphia: Msby, Inc., Elsevier Inc Negus, Vicki Hpper, Diana Briffa, Kathryn N Assciatin Between Turnut and Lwer Extremity Injuries in Classical Ballet Dancers. Research reprt. Jurnal f Orthpaedic & Sprts Physical Therapy. 35 (5) Twitchett, E. Angii, M. Kutedakis, Y. Wyn, M The demands f a wrking day amng female prfessinal ballet dancers. Jurnal f Dance Medicine & Science. 14 (4) Kennedy, Jhn G. Hdgkins, Christpher W. Clmbier, Jean-Alain Guyette, Stephen Hamiltn, William G Ft and Ankle Injuries in Dancers. Review article. Internatinal SprtMed Jurnal. 8 (3) Huwyler, Jseph S The Dancer s Bdy. A Medical Perspective n Dance and Dance Training. Hampshire: Dance Bks Ltd. 18. Weiss, David S. Rist, Rachel A. Grssman, Gayanne When can I start pinte wrk? Guidelines fr initiating pinte training. Jurnal f Dance Medicine & Science. 13 (3) Kadel, Nancy Benisch, Mark Teitz, Carl Trepman, Elly Stability f Lisfranc Jints in Ballet Pinte Psitin. Ft & Ankle Internatinal