Konserniavustus ja osakeyhtiölaki. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien, pehmeistä kohdista. Verotus kiristymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konserniavustus ja osakeyhtiölaki. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien, pehmeistä kohdista. Verotus kiristymässä"

Transkriptio

1 Konserniavustus ja osakeyhtiölaki Kansainvälisten tilinpäätösstandardien, pehmeistä kohdista Verotus kiristymässä

2 AJANKOHTAISKATSAUS Verotus kiristymässä Kevään eduskuntavaalien keskeisempiä puheenaiheita ovat julkinen talous, sen tasapainottaminen ja verotus. Valtiovarainministeriön asettama ns. Hetemäen verotyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa Raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämisestä maltillisesti työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Suurimmat poliittiset puolueet ovat sittemmin esittäneet seuraavaa vaalikautta koskevia talous- ja veropoliittisia kannanottoja. Alpo Ronkainen Veroasiantuntija Tuokko Tilintarkastus Oy Kannanotoissaan yhteisöveron alentamista esittävät Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Rkp. Kokoomus ehdottaa veron alentamista asteittain 22 %:iin. Keskusta alentaisi yhteisövero heti 24 %:iin ja myöhemmin enemmän, mikäli yritykset luovat uusia työpaikkoja ja investointien määrä lisääntyy. Lisäksi Keskustan vauhdittaisi vaalikauden alussa investointeja nopeutetuilla poisto-oikeuksilla. Ansiotuloista meneviä veroja alentaisivat Kokoomus, Sdp, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Kokoomus alentaisi tuloveroja kaikissa tuloluokissa, kun muut puolueet alentaisivat vain pienituloisten verotusta. Perussuomalaiset olivat sen sijaan nostamassa yli euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta. Pääomatulojen veroasteen nostamisesta on suurin yksimielisyys. Sitä näyttää kannattavan kaikki merkittävät puolueet. Keskusta esittää euron verovapaata osuutta ja 32 %:n veroa yi euron pääomatuloille. Myös kokoomuksen mukaan pienet tulot olisivat veropaita, mutta vastaavasti isojen pääomatulojen verotusta kiristettäisiin. Sdp verottaisi pääomatuloja 32 %:n mukaan yli euron osalta ja 35 %:n mukaan yli euron osalta. Perussuomalaiset korottaisivat pääomaveroastetta ja palauttaisivat varallisuusveron. Vasemmistoliiton mukaan pääomatuloa tulisi verottaa kuten palkkatuloja. Sdp olisi kiristämässä osinkojen verotusta olennaisesti. Kokoomuksen mukaan tulisi selvittää ensisijaisesti mahdollisuus palata yhtiöveronhyvitysjärjestelmään tai vaihtoehtoisesti tulisi säilyttää nykyinen järjestelmä. Keskusta ja Perussuomalaiset esittävät nykyisen järjestelmän säilyttämistä ainoastaan sillä muutoksella, että osakas voisi saada verotta osinkoja maksimissaan euroon vuodessa nykyisen euron sijaan. Tosiasiahan on, että julkisen talouden menot tulee kattaa verovaroilla. Tästä syystä puolueiden kannanottoja vertailtaessa onkin syytä kiinnittää huomiota enempi kokonaisuuteen kuin yksityiskohtiin. Mielipidemittauksissa hyvin pärjänneet Perussuomalaiset eivät ole esittäneet kattavaa talouspoliittista kannanottoa hintalappuineen. Muut puolueet ovat sen sijaan esittäneet näkemyksiään kokonaistilanteesta. Kaikki puolueet näyttävän luottavan verotuottojen lisääntymiseen taloudellisen kasvun seurauksena. Tämän lisäksi veronkiristysten nähdään olevan tarpeellisia. Vihreät olisivat nostamassa kokonaisveroastetta eniten, kun ne esittävät yhteensä noin 2 milj. euron veronkiristyksiä. Sdp esittää kokonaisuutena noin 1,5 milj. euron veronkiristyksiä, kun Keskustan ja Kokoomuksen mukaan kiristysten määrä olisi noin 1 milj. euroa. Tällä hetkellä julkisen talouden menot ovat tuottoja suuremmat. Vaje voidaan kattaa vain lisäämällä tuottoja tai pienentämällä menoja. Keskustan ja Rkp:n mukaan menojen leikkauksia ei kuitenkaan tarvittaisi. Sen sijaan vasemmistopuolueet, Kokoomus ja Vihreät esittävät myös menojen leikkauksia. Tosiasioiden kertominen voi olla politiikoille vaikeaa varsinkin ennen vaaleja. Puolueiden lupauksia vertailtaessa onkin syytä kiinnittää huomioita siihen, ettei julkisen talouden rahoitusvajetta pyritä kattamaan lupausvajeella. Lupausvajeeseen on helppo sortua, kun valtion suurimmat tulot muodostuvat äänestäjien maksamista tulo- ja arvonlisäveroista ja suurimmat menot heille maksetuista tulonsiirroista. 2 TUOKKOnen 1/11

3 AJANKOHTAISTA Praxityn nimitysuutinen Kansainvälisen yhteistyökumppanimme Praxityn Pohjois-Euroopan alueen kokouksessa Riiassa sovittiin yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoituksena on kehittää ja tehostaa Pohjois-Euroopan alueen yhteistyötä tilintarkastuksen, verotuksen ja muiden liitännäispalveluiden osalta. Timo Tuokko toimii Praxityn Pohjois-Euroopan alueen puheenjohtajana. Seuraava Praxityn Pohjois-Euroopan alueen kokous pidetään Norjan Trondheimissa tammikuussa Kuvassa Timo Tuokko Kirjanpitolautakunnalta kaksi yleisohjetta Kirjanpitolautakunta on julkaissut kaksi uutta yleisohjetta, joista toinen koskee asunto-osakeyhtiöitä ja toinen kirjanpidon menetelmiä ja aineistoja. Yleisohje asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta on julkaistu Tämä yleisohje korvaa kirjanpitolautakunnan antaman yleisohjeen asuntoosakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Uudessa yleisohjeessa on otettu huomioon voimaan tulleen asuntoosakeyhtiölain säännökset. Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista on julkaistu Tämä yleisohje määrittää kirjanpidon perustana toimivan tositeaineiston sisällön, ohjeistaa kirjanpidon laadinnassa käytettäviä menetelmiä sekä kirjanpitoaineiston säilyttämistä. Yleisohjetta voidaan soveltaa eri menetelmillä laadittuihin kirjanpitoihin. Kirjanpito voidaan perustaa digitaalisiin tositteisiin ja se voidaan laatia ja säilyttää digitaalisessa muodossa. Toisaalta monissa tapauksissa kirjanpito sisältää digitaalisen aineiston ohella myös paperilla säilytettäviä tositteita ja kirjanpitokirjoja. TUOKKOnen 1/11 3

4 TUOKKO VIERAILEE Osakekaupankäynti on taas vilkastunut kurssinousun myötä Haastattelimme vuoden ensimmäiseen lehteemme Helsingin Pörssiä pyörittävän Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahlia, jolla on pitkä kokemus rahoitusmarkkinoilta. Tätä tehtävää ennen hän on työskennellyt johtotehtävissä useissa investointipankeissa. 1. Talouselämää ovat globaalisti horjuttaneet monet tekijät, finanssikriisi etunenässä. Mitä vaikutusta näillä ilmiöillä ja tapahtumilla mielestänne on ollut meidän pörssiimme? Yksi tärkeä huomio on ensinnäkin se, että pörssi meillä Helsingissä ja myös muut pörssit maailmalla toimivat läpi finanssikriisin ilman häiriöitä. Osakekauppa ja osakejohdannaiskauppa pörsseissä toimi kuten on tarkoituskin, vaikka kurssilasku silloin loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009 olikin dramaattista. Aina löytyi mahdollisuus tehdä kauppaa, toisin kuin monessa muussa modernissa sijoitustuotteessa, kuten luottojohdannaiset (CDS), joissa ns. OTC-markkinat (epävirallinen tiskin yli tapahtuva kauppa) käytännössä katosi kokonaan. Luonnollisesti tällainen markkinaturbulenssi ensin lisää kaupankäyntiä kaikissa pörsseissä, kuten kävi myös Helsingissä. Taloudellisen taantuman iskiessä ja kurssilaskun jatkuessa, seuraavana on sitten usein hitaamman kaupankäynnin kausi. Samalla myös uudet pörssilistaukset pysähtyvät. Näin kävi Viime vuonna olimme jo kuitenkin selvästi elpymisen tiellä ja osakekaupankäynti on taas vilkastunut kurssinousun myötä. Tälle vuodelle odotetaan myös sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ennätysvuotta uusien pörssilistautumisten osalta. Toivomme sitä myös Suomeen. 2. Pörssiyhtiöille on viime vuosina laadittu ja vahvistettu erilaisia, mm. yhtiön johtoa, tilinpäätösinformation sisältöä ja yhtiöiden tiedonantovelvollisuutta koskevia ohjeita ja määräyksiä. Miten hyvin nämä ohjeet ja määräykset ovat havaintonne mukaan otettu suomalaisissa pörssiyhtiöissä käyttöön, ja onko mielestänne joitakin alueita, joissa ohjeita ja määräyksiä tulisi täydentää? On totta, että sääntelyä on tullut lisää ja se on entistä tiukempaa. Se on yksi finanssikriisin seurauksista. Sääntely on kuitenkin pitkälti samaa sekä Yhdysvalloissa että varsinkin kaikissa EU-maissa. Suomessa hyvä puoli on se, että uudet ohjeet ja määräykset otetaan osaksi käytäntöä ilman suurempia mutinoita ja joskus tulkintojen osalta jopa tiukimmalla mahdollisella tavalla. Tältä osin olemme varmasti EU-alueella ihan mallioppilaita. Itse uskon ja toivon, että meillä EUalueella olisi myös kykyä joskus keventää sääntelyä kun huomaamme sen vaikeuttavan järkevää toimintaa. Tällainen tilanne on nyt esimerkiksi pienten yritysten listautumisvaatimusten osalta EU-alueella vaatimuksia tulisi keventää, jotta pienten kasvuyritysten pääomahuolto voidaan turvata. 3. Millaisena näette suomalaisten intressin osakesijoittamiseen ja onko tässä havaittavissa selvä trendi suuntaan tai toiseen? Myönteistä on se, että suomalaiset kotitaloudet olivat kerrankin selvästi ostopuolella finanssikriisin jälkeisessä kurssilaskussa alkuvuodesta 2009, ja lisäsivät silloin selvästi omistustaan suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Ja nyt voi sanoa, että se oli todella fiksua toimintaa. Toinen myönteinen esimerkki on Talvivaara, jossa jo suomalaista on ottanut yhtiön omakseen sijoittamalla yhtiön osakkeisiin. Pari vuotta sitten Talvivaaralla oli alle 600 suomalaista omistajaa. Eli suora osakesijoittaminen Suomessa kasvaa hiljalleen, mutta meillä on vielä pitkä matka esim. Ruotsin kaltaiseen laajan omistamisen kulttuuriin. 4 TUOKKOnen 1/11

5 TUOKKO VIERAILEE On totta, että sääntelyä on tullut lisää ja se on entistä tiukempaa. Se on yksi finanssikriisin seurauksista. 4. Edelliseen kysymykseen liittyen: Onko mielestänne viimeaikaisella keskustelulla eri sijoitusmuotoihin liittyvistä riskeistä vaikutusta osakesijoittamiseen? On sillä. Finanssikriisin jälkimainingeissa on selvinnyt, että monet sijoittajat olivat sijoittaneet monimutkaisiin sijoitustuotteisiin, joita he eivät oikeasti oikein ymmärtäneet. Ja näitä tapauksia on muualla vielä paljon enemmän kuin Suomessa. Uskon, että suomalaiset ovat siinä mielessä jalat maassa, että meillä toimitaan useammin suursijoittaja Warren Buffetin hyvän periaatteen mukaan sijoita vain sellaiseen, jonka ymmärrät. Mutta onhan meilläkin näitä ollut, kuten Wincapita-viritys osoittaa, joten valistamiselle on kyllä tilaa ja tarvetta sijoittamisessa. Suora osakesijoittaminen tuttuihin suomalaisiin yhtiöihin on ehkä siinäkin mielessä taas muodissa, koska siinä ainakin tajuaa mistä on kyse. 5. Pörssiyhtiöitä on eräissä yhteyksissä kritisoitu kvartaalitalouspainotteisuudesta ja osakesijoitusten painottumisesta lyhytjännitteisiin spekulatiivisiin sijoituksiin pitkäjännitteissijoittamisen sijasta. Onko tämä kritiikki mielestänne perusteltua? Kuvassa Lauri Rosendahl Maailma muuttuu nykyään nopeammin kuin ennen kun elämme tällaisessa globaalissa informaatioyhteiskunnassa. Sen seurauksena pörssiyhtiöt meillä ja muualla toimivat varmasti nykyään lyhytjänteisemmin kuin esim. 20 vuotta sitten. Uskon, että sama kehitys on kyllä myös nähty listaamattomissa yhtiöissä. En tiedä onko se niin paha asia, kuin usein annetaan ymmärtää, en myöskään ole nähnyt mitään tutkimuksia siitä, että tällä lyhytjänteisyydellä olisi oikeasti kielteisiä vaikutuksia talouteen tai yrityksiin. Sijoittamisen puolella on totta, että lyhytaikainen sijoittaminen, jopa ns. päivän sisäisen kauppa on kasvanut kaupankäynnin teknistymisen myötä. Vaikuttaakin jälleen kerran siltä, että kun edessä on uusi ilmiö, kuten uudet termit algorithmic trading, high frequency trading ja hedge funds, jota monen on vaikea ensin edes ymmärtää, ne helposti leimataan ns. turhaksi spekuloinniksii. Sinänsä nämäkin lisäävät kaupankäynnin tehokkuutta, volyymia ja parantavat osakkeiden tehokasta hinnanmuodostusta, joten näihin liittyy myös paljon myönteistä. Suurempi huoli onkin mielestäni sellaisessa kaupankäynnissä, jota käydään kokonaan järjestäytyneiden kauppapaikkojen ulkopuolella, kuten finanssikriisi osoitti. 6. Mitkä ovat harrastuksenne ja mikä on paras urheilusaavutuksenne? Harrastan muun muassa puu-veneilyä, laskettelua, viinien keräilyä (juon ne kyllä myös) ja talkkarin hommia mökillä. Paras tai ehkä pikemminkin hauskin urheilusaavutus oli Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen Rukaseminaarin leikkimielisen pujottelukilpailun voitto joitakin vuosia sitten. Olin seminaarissa vieraspuhujana ja rinteessä minut sitten kutsuttiin kilpaan mukaan. Vasta kilpailun alkaessa ymmärsin, että leikki olikin kaukana kun kypärät, säärisuojat, hanskasuojat, ym. ilmestyivät laskijoiden repuista. Minä laskin anorakissa vuokravälineillä ja... voitin. Eivät muuten moneen vuoteen enää pyytäneet puhujaksi. TUOKKOnen 1/11 5

6 TILINTARKASTUS Konserniavustus ja osakeyhtiölaki Laki konserniavustuksesta verotuksessa (825/1986, KonsavL tai konserniavustuslaki) on erityislaki, jolla on Suomessa toteutettu konsernin sisäinen avoin tulontasaus. Konsernin sisäisiä tulontasausmekanismeja on perusteltu neutraliteettinäkökohdilla. Jos konsernin tulontasausta ei sallittaisi, saattaisi se aiheuttaa neutraliteettihäiriöitä, kun voitollisista ja tappiollisista yhtiöistä koostuvan konsernin verorasitus muodostuisi monessa tapauksessa ankarammaksi kuin mitä se olisi yhtenä yhtiönä toimittaessa. Seppo Villa Kauppaoikeuden professori (yhtiö- ja markkinaoikeus) Helsingin yliopisto KonsavL 1 :n (1249/1988) mukaan konserniavustuksen vähentämisestä antajan tulosta ja sen lukemisesta saajan tuloksi verotuksessa säädetään konserniavustuslaissa. Jo tästä säännöksestä ilmenee konserniavustuslain mukaisen tulontasauksen pääajatus: se on antajalleen verotuksessa vähennyskelpoista menoa ja saajalleen veronalaista tuloa. Konserniavustus on luonnehdittavissa tulosvaikutteiseksi eräksi, joka ei ole maksettua eikä saatua vastiketta tuotannontekijästä ja joka ei siten yleisten sääntöjen mukaan ole antajan verotuksessa vähennyskelpoinen. Laissa tarkoitettu konserniavustus ei voi olla erä, jota kirjanpidossa on käsitelty pääomatileillä, koska erä saa tällöin pääomansijoituksen luonteen. Laissa säädetyin edellytyksin konserniavustuksen antaja saa vähentää verotuksessa suorittamansa avustuksen ja se luetaan saajan veronalaiseksi tuloksi. Säännöstö rakentuu näin ollen vastaavuusperiaatteelle. Riidatonta on, että konserniavustus, joka täyttää laissa säädetyt edellytykset on sen antajan verotuksessa vähennyskelpoista ja saajan verotuksessa veronalaista. Konserniavustuksen ja osakeyhtiölain mukainen laillisen varojen jaon suhde Konserniavustuksen ja osakeyhtiölain (624/2006, OYL) mukaisen laillisen varojenjaon suhde on hyvin mielenkiintoinen ja jännitteinen. Osakeyhtiölain ja verolakien yhteensovittamisen vaikeus tulee hyvin esille siinä, miten laiton varojenjako hahmotetaan. On tilanteita, joissa on selvää, että tietty toimenpide on laillista varojenjakamista niin osakeyhtiölain kuin verolakienkin mukaan. Tällainen tilanne on käsillä ainakin silloin, kun samansuuruinen osinko jaetaan kaikille osakkeille. On myös tilanteita, jotka ovat osakeyhtiöoikeudellisesti tulkittavissa ainakin tiettyjen edellytysten vallitessa laittomaksi varojenjakamiseksi, mutta jakoa pidetään verotuksessa laillisena. Esimerkkinä voidaan mainita konserniavustuksen jakaminen yhtiöstä, jossa jakoon ei ole saatu vähemmistöosakkeenomistajan suostumusta. Kuvattu jako voi olla OYL 1:7:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, mutta konserninavustukses- ta verotuksessa annetun lain mukaista. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa säädetään. Osakeyhtiölain varojenjakosäännökset ilmentävät pääoman pysyvyyden periaatetta, jonka keskeinen tavoite on varmistaa, ettei yhtiön varoja jaeta loukkaamalla velkojien suojaa. Osakeyhtiöoikeudellisesti varojen jakamisen on täytettävä osakeyhtiölain varojen jakamista sääntelevät niin menettelylliset kuin aineelliset edellytykset. Varojen jakamisesta on säännöksiä monissa lainkohdissa. Näistä tärkeimmät ovat ne säännökset, jotka määrittävät milloin, millä tavalla ja mitä varoja sekä kuinka paljon varoja voidaan jakaa. OYL 13:1.1:n mukaan osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja osakkeenomistajille laillisesti neljällä tavalla: 1) voitonjaolla eli osinkona ja varojen jakamisella vapaan oman pääoman rahastosta; 2) osakepääoman alentamisella; 3) omien osakkeiden hankkimisella ja lunastamisella; sekä 4) yhtiön purkamisella ja rekisteristä poistamisella. OYL 13:1.1:n lailliset varojenjakotavat voidaan jäsentää tarkoittavan menettelyjä, joissa yhtiöstä poistuu varallisuutta joko täysin vastikkeetta tai 6 TUOKKOnen 1/11

7 TILINTARKASTUS Kuvassa Seppo Villa siten, että yhtiö saa vastikkeena omia osakkeitaan. Osakeyhtiöoikeudellisesti konserniavustusta on pidettävä vastikkeettomana varojen jakamisena. OYL 13:1.1:n luettelossa ei kuitenkaan mainita konserniavustusta. Tämä on lainsäätäjän tarkkaan harkitsema valinta, koska konserniavustukseen liittyy epävarmuustekijöitä siitä, täyttääkö konserniavustus kaikissa tilanteissa OYL 1:7:n asettamat edellytykset osakkeenomistajien yhdenvertaiselle kohtelulle ja toisaalta loukkaako konserniavustus avustusta antavan yhtiön pääoman pysyvyyden periaatetta ja viime kädessä yhtiön velkojien suojaa. Asiaa on syytä tarkastella hivenen seikkaperäisemmin. Tilinpäätös lähtökohtana Lähtökohtana osakeyhtiön varojen jakamisessa on aina viimeksi vahvistettu tilinpäätös ja jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava myös tilintarkastettu. Erityisesti on huomattava, että jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset eli käytännössä se, miten yhtiön liiketoiminta on kehittynyt viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Lain tasetestin mukaan vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa noudattamatta OYL 14 luvun velkojiensuojamenettelyä. On siis huomattava, että jakokelpoisten varojen käsite sisältää osakeyhtiöoikeudellisesti myös sidotun oman pääoman eriä. Osakepääoma (osakepääoman vähimmäismäärän rajoissa) sekä vanhat vara- ja ylikurssirahastot ovat jakokelpoista omaa pääomaa. Niitä voidaan jakaa noudattamalla velkojiensuojamenettelyä. Arvostusrahasto ovat osakeyhtiölain kontekstissa absoluuttisesti jakokelvottomia. OYL 8:1:ssä esitetään osakeyhtiön sidotun ja vapaa oman pääoman erät. Erottelu on hyvin merkityksellinen arvioitaessa, mitä varoja voidaan jakaa ja missä menettelyssä varoja voidaan jakaa. Voitonjakoon ja varojen jakamiseen vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan OYL 13:5-7:n säännöksiä. OYL 14 luvun säännöksiä sovelletaan osakepääoman alentamiseen, joista keskeisimmät koskevat velkojiensuojamenettelyä. Omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastamiseen yhtiön lunastusoikeuden osalta osakkeiden vaihtaessa omistajaa sovelletaan OYL 3:7:n ja muutoin OYL 15 luvun säännöksiä sekä yhtiön purkuun ja rekisteristä poistamiseen OYL 20 luvun säännöksiä. Kaikkeen varojenjakoon sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä varojenjaosta yhtiöstä, jolla on muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille (OYL 13:1.2 ja 9), laillisista lahjoista (OYL 13:1.2 ja 8), laittomasta varojenjaosta ja sen seuraamuksista (OYL 13:1.3 ja 4), varojenjakokiellosta ennen rekisteröintiä (OYL 13:1.4), maksukykyisyystestistä (OYL 13:2), varojenjaon perustumisesta vahvistettuun ja, mikäli yhtiöllä on tilintarkastaja, tilintarkastettuun tilinpäätökseen (OYL 13:3) sekä yksimielisten osakkeenomistajien suorittamasta vapaan oman pääoman jakamisesta (OYL 13:6.4). Muu liiketapahtuma kuin osakeyhtiölain tarkoittamat voitonjakotavat Muu liiketapahtuma kuin OYL 13:1.1:ssa tarkoitetut lailliset varojenjakotavat sekä 13:1.2:ssa tarkoitetut oman pääoman käyttäminen ei-voitontuottamisyhtiössä ja laillinen lahja, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman TUOKKOnen 1/11 7

8 TILINTARKASTUS liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Osakeyhtiölain mukainen laiton varojenjako voidaan jäsentää seuraavasti: (i) jaetaan varoja, vaikka jaon perusteena olevassa taseessa ei ole jakokelpoisia varoja (tasetesti negatiivinen); (ii) jaetaan varoja, joita taseessa tosin on, mutta varojenjako vaarantaa yhtiön maksukyvyn (maksukykytesti negatiivinen); (iii) jaetaan varoja osakeyhtiölain muussa kuin lain kussakin jakotilanteessa edellyttämässä järjestyksessä tai (iv) toteutetaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhtiön taloudellinen asema heikentyy, kun yhtiön varat vähenevät tai sen velat lisääntyvät liiketoimen seurauksena ilman, että tähän olisi hyväksyttävää liiketaloudellista syytä. Osakeyhtiölaissa ei määritellä liiketapahtumaa. Konserniavustus on kiistatta liiketapahtuma, mutta ollakseen osakeyhtiöoikeudellisesti hyväksyttävä, siihen pitää olla liiketaloudellinen perusta. On myös mietittävä, kumman yhtiön avustusta antavan tai avustusta saavan näkökulmasta liiketaloudellista perustetta arvioidaan. Lähtökohta osakeyhtiön varojen jakamisessa on, että sitä arvioidaan varoja jakavan yhtiön näkökulmasta. Liiketaloudellisen perusteen käsitettä ei ole määritelty osakeyhtiölaissa. Perustelujen mukaan kyseessä tulee kuitenkin olla toimen, joka on yhtiön toiminnan tarkoituksen mukainen. Kun OYL 1:5:n mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on lähtökohtaisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille, varojenjakotilanteissa on kyse muusta kuin tähän tarkoitukseen tähtäävästä menettelystä. Olennaista on tällöin menettelyn vastikkeellisuus eikä se, liittyykö menettely yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Esimerkiksi sulautumisessa on kyse vastikkeellisesta transaktiosta, vaikka se ei kuulu yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan siltä osin kun vastikkeena annetaan muuta varallisuutta kuin osakkeita, esimerkiksi rahaa. Varat annetaan kuitenkin tällöin vastikkeena vastaanottavan yhtiön liiketoiminnasta, jolloin kysymys on lähinnä kauppaan rinnastuvasta tilanteesta. Jos konserniavustus kuitenkin katsotaan sitä antavan yhtiön edun mukaiseksi, toisin sanoen sen avulla saadaan konsernin sisällä yhtiölle jotain etuja, se voidaan katsoa hyväksytyksi yhtiön tarkoituksen puolesta. Tällöin transaktion luonnehdinnassa ei niinkään ole kysymys vastikkeettomasta varojenjaosta, vaan ennemminkin vastikkeellisesta palvelujen hankkimisesta toiselta konserniyhtiöltä. Ei siis ole poissuljettua, että konserniavustus voi olla osakeyhtiöoikeudellisesti hyväksyttävä liiketaloudellisen perusteen nojalla. Jos konserniavustus perustetaan liiketaloudelliseen perusteeseen, avustusta antavan yhtiön johdon mahdollisen vahingonkorvausvastuun kannalta on ehdottoman suositeltavaa, että tämä peruste esitetään konserniavustusta antavan yhtiön hallinnointiasiakirjoissa. Varojen jakoa koskevat säännökset tahdon valtaisia Toisaalta varojenjakoa koskevat säännökset ovat siinä mielessä tahdonvaltaisia, että vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin OYL 13:1.1:ssa tarkoitetulla tavalla, jollei yhtiön yhtiöjärjestyksestä johdu muuta (OYL 13:6.4). Yksimieliset osakkeenomistajat voivat myös esimerkiksi päättää jakaa vapaata omaa pääomaa muussa kuin osakeomistuksensa suhteessa. Jos konserniavustus tulkitaan vastikkeettomaksi varojen jakamiseksi, ja sen antaminen perustetaan OYL 13:6:4:n eräänlaiseen perälautasäännökseen se on osakeyhtiöoikeudellisesti laillista, jos siihen on kaikkien osakkeenomistajien suostumus ja avustus annetaan taseen vapaan oman pääoman rajoissa. Tällöin ei siis riitä, että tilikausi näyttää voittoa, vaan myös taseen vapaan oman pääoman määrän on oltava positiivinen avustuksen antamisenkin jälkeen. Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos taseessa on vahvistettuja tappiota, mutta tuloslaskelma sinänsä antaisi mahdollisuuden antaa avustusta. OYL 13:6.4:sta kuitenkin seuraa, ettei edellä kuvattu jako ole osakeyhtiöoikeudellisesti laitonta, jos yhtiö säilyttää maksukykynsä ja jos varoja jaetaan vapaasta omasta pääomasta. Toisaalta OYL 13:6:4:n soveltamiseen voi liittyä ongelmallisia tilanteita myös silloin, jos yhtiössä on vähemmistössä olevia osakkeenomistajia. OYL 13:6.4 edellyttää, että avustuksen antamiseen on saatava kaikkien osakkeenomistajien siis myös vähemmistön suostumus. Varojen jakaminen OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaamalla on laitonta varojen jakamista. Ellei suostumusta saada yhdenvertaisuusargumentti puoltaa ajatusta, että avustuksen antaminen enemmistöosakkeenomistajalle on kompensoitava muille osakkeenomistajille. Tällainen kompensaatio, esimerkiksi suunnattu osingonjako emoyhtiön pidättäytyessä osingon vastaanottamisesta täytyy kuitenkin mitoittaa siten, että vähemmistöosakkeenomistajia ei myöskään perusteettomasti suosita. Suosivan osingonjaon verotus saattaa johtaa siihen, että OYL 13:6:4:n tarjoamaa mahdollisuutta voidaan hyödyntää vain silloin kun emoyhtiö omistaa kaikki tytäryhtiön osakkeet. Maksukyvyn merkitys Konserniavustuksen antamisessa on aina otettava huomioon velkojien legitiimi intressi säilyttää yhtiön maksukyky. Tätä näkökulmaa on korostettu erityisesti Ruotsissa, jossa korostetaan varovaisuussäännön huomioon ottamista konserniavustuksen mitoituksessa. Vastaava vaatimus voidaan tulkita Suomessa OYL 13:2:n maksukykyisyystestistä. Näin konserniavustusta ei saisi antaa, jos antamisesta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai antamisen aiheuttavan maksukyvyttömyyden. On vielä muistettava, että osakeyhtiölain mukaan laittomasta varojenjaosta on kysymys myös silloin, jos varojenjakoon ei ole ollut käytettävissä jakokelpoisia varoja tai varojenjaossa ei ole noudatettu varojenjakoa koskevia osakeyhtiölain menettelysäännöksiä. 8 TUOKKOnen 1/11

9 TILINTARKASTUS Kansainvälisten tilinpäätösstandardien, IFRS:ien pehmeistä kohdista Yksityisen säätiön vuonna 1973 perustaman International Accounting Standards Boardin (IASB, aluksi Committeen nimellä) laatimat kansainväliset IAS- ja sittemmin IFRS-tilinpäätösstandardit velvoittavat kirjanpitolakimme mukaan myös suomalaisen pörssiyhtiön ja julkisesti noteerattuja arvopapereita liikkeelle laskeneen yrityksen laatimaan oman ja konsernitilinpäätöksensä mainittujen standardien mukaisesti. KTT Veijo Riistama TUOKKOnen 1/11 9

10 Kuvassa Veijo Riistama Lähtökohtana tässä kirjoituksessa on, että globaalit tilinpäätösnormit ovat todella tarpeellisia kansainvälisessä taloudellisessa toiminnassa. Nykyistä normien tuottamistapaa ja itse normeja on kuitenkin mahdollista perustellusti kritisoida, ei vähiten sen vuoksi, että kansalliset laskentakulttuurit ja niiden myötä tilinpäätösnormit poikkeavat joissakin tapauksissa olennaisesti toisistaan. Kritisoitaessa on kuitenkin muistettava, että IFRS-standardit on tarkoitettu vain ansaintataloudellisille yrityksille ja ne koskevat lähes yksinomaan vain tilinpäätöksen laatimista ja esittämistä. Lisäksi standardeille on tyypillistä, että niiden taustana on maailmantalouden painopistealueiden oikeutuksella anglosaksinen laskentakulttuuri. Onhan IASB:n 15 jäsenestä peräti kahdeksan peräisin anglosaksisen kulttuurin piiristä (UK, USA ja Australia). Yleiset perusteet Kirjoittajan käsityksen mukaan IASB:n tilinpäätösstandardien (kaikkiaan 37 standardia) perustavinta laatua oleva ongelma on se, että niihin kuuluvat, sinänsä laajalti tunnettuja kirjanpidon periaatteita sisältävät Yleiset Perusteet (Framework) eivät koske standardien kaikkia määräyksiä. Yleisten perusteiden johdannossa nimittäin todetaan: Niissä tapauksissa, joissa ristiriitaa esiintyy, standardin tai tulkinnan vaatimukset ovat ensisijaiset yleisiin perusteisiin verrattuna. Tämä aiheuttaa sen, että jokaisen standardin sovellus on oma irrallinen tehtävänsä, tulkintaa ei voi varmuudella johtaa Yleisistä Perusteista. Niinpä IASB:n on täydentänyt standardeja SIC-ja IFRIC-tulkinnoilla, joista voimassa on 27. Myös peruskäsitteiden määrittelyt ovat varsin väljiä, jopa epämääräisiä. Esimerkiksi kulujen (expenses) määritelmä on eräänlainen kehäpäätelmä: Kulujen määritelmä kattaa yhteisön tavanomaisesta toiminnasta johtuvien kulujen lisäksi myös tappiot. Tämän jälkeen vain luetellaan esimerkkejä kuluista ja tappioista. Yhtä epämääräinen on myös tuottojen (income) määritelmä. Menon (cost) määritelmä esitetään vasta yksittäisessä standardissa (IAS 16, käyttöomaisuuden hankintameno.). Se onkin kulun määritelmään verrattuna huomattavasti täsmällisempi ja lähes suomalaisen kirjanpitokäsityksen mukainen. Kuitenkin IAS 38:ssa esitetty hankintamenon käsite poikkeaa jonkin veran IAS 16:n vastaavasta käsitteestä. Toinen esimerkki Yleisten Perusteiden määritelmien väljyydestä tai tässä tapauksessa oikeastaan harhaanjohtavuudesta on suoriteperusteen määritelmä: Jotta tilinpäätös täyttäisi tarkoituksensa, se laaditaan suoriteperusteisesti. Tällöin liiketoimien ja muiden tapahtumien vaikutus otetaan huomioon silloin, kun ne toteutuvat (eikä silloin, kun rahavaroja saadaan tai luovutetaan), Tämä kömmähdys johtuu ensisijaisesti siitä, että Yleisissä Perusteissa ei lainkaan määritellä rahoitustapahtumaa. Onhan nimittäin esimerkiksi velan maksu tapahtuma, joka nimenomaan otetaan huomioon maksun perusteella. Anglosaksisesta kulttuuritaustasta johtuen IFRS:n tilinpäätösnormit ovat staattisesti painottuneita. Ne korostavat taseen merkitystä mm. siten, että tuloslaskelma perustuu pitkälti taseen erissä tapahtuneisiin muutoksiin: Tilinpäätöksen tarkoituksena on tuottaa yhteisön taloudellista asemaa, toiminnan tulosta ja taloudellisen aseman muutoksia koskevaa informaatiota, Tähän liittyy käypien arvojen suosiminen tase-erien arvostuksessa. Lähes puolessa IASB:n tilinpäätösstandardeista eli 17:ssä on mukana käyvän arvon käsite. Kaikkia IASB:n julkaisemia standardeja koskettava piirre on niihin alinomaa tehtävät lisäykset ja muutokset. On tietysti ymmärrettävää, että alkuvuosikymmeninä uusia normeja laadittiin ja niiden muutoksia tehtiin runsaasti. Kuitenkin muutosten jatkuva tekeminen ja niiden volyymi vaikeuttavat eri vuosien tilinpäätösten vertailua, varsinkin kun ottaa huomioon, miten laaja yksittäisen konsernin julkistettava tilinpäätösaineisto IFRS:n mukaan on. Esimerkiksi Nokian vuoden 2009 tilinpäätöksessä konsernituloslaskelman ja taseen liitetiedot käsittävät lähes 40 A4- kokoista sivua. Jopa Suomenkin pörssiyritysten joukossa pienehkön Tulikivi Oyj:n konsernituloslaskelman ja - taseen liitetiedot vievät 25 sivua koko vuosikertomuksen (Annual Report) käsittäessä 90 sivua. 10 TUOKKOnen 1/11

11 Yksittäisten standardien epäjohdonmukaisuuksista Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tilinpäätöskäsittelyä koskevan IAS 16:n mukaan hyödyke kirjataan hankintamenoonsa, josta myös poistot tehdään. Jos kuitenkin ao. käyttöomaisuushyödykkeen käypä arvo on määritettävissä, on se merkittävä taseeseen tähän käypään arvoon siihen perustuvilla poistoilla vähennettynä. Käypä arvo IFRS:n määritelmän mukaan on rahamäärä, johon omaisuuserä voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Merkitystä voi olla vain yhteisökohtaisella arvolla: Jos se on pysyvästi poistoilla vähennettyä hankintamenoa pienempi, silloin erotus tulee kirjata kuluksi (kuten kirjanpitolakimmekin 5 luvun 13 edellyttää). IAS 16 sallii kuitenkin, että kahdeksaan ryhmään jakautuvien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kussakin ryhmässä saadaan hyödykkeet merkitä taseeseen joko alkuperäiseen hankintamenoon tai käypään arvoon perustuen. IAS 38:n mukaan sisäisesti aikaansaatua liikearvoa ei saa merkitä taseeseen varoiksi. Toisaalta IAS 38:n mukaan yhteisön on arvotettava ainakin tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä aineettomien hyödykkeiden odotettavissa olevat kassavirrat tai markkina-arvo ja suoritettava tarvittaessa ao. hyödykkeen tase-arvon arvonalennus. Standardin tarkoittamiin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluu myös liikearvo, jonka merkitseminen taseeseen tulee kysymykseen siis vain, jos se on liiketoimintojen yhdistämisessä tai muulla vastaavalla tavalla ulkopuolisilta hankittu. Liikearvo perustuu tyypillisesti tuotemerkkiin, asiakassuhteisiin, jakelukanaviin tms:een. On aivan ilmeistä, että esimerkiksi tuotemerkin arvon ylläpitäminen markkinoilla edellyttää myynninedistämis-, mainonta- yms. toimia. Ei voi kuvitella, että vaikkapa Coca- Colan tuotemerkin hankinnan jälkeen tyydyttäisiin istahtamaan puhelimen viereen odottamaan tilauksia. Cokiksen markkinaosuus pienenisi väistämättä. Siitä maksetun liikearvon vaikutus tulonmuodostukseen pienenee väistämättä ajan myötä. Mainontaa ja muita sellaisia toimia jatketaan tietenkin hankinnan jälkeenkin. Niiden ansiosta voidaan arvonalentumistesteissä todeta, että odotettavissa olevat kassavirrat ovat pysyneet muuttumattomina. Tosiasiassa on kuitenkin jätetty tekemättä poisto alkuperäisestä liikearvosta eli merkitty taseeseen sisäisesti aikaansaatua liikearvoa. Menettely on ristiriidassa IAS 36:n kanssa. Voidaan perustellusti kysyä, miksi (hankinta)meno on määritelty IAS 16:ssa ja 38:ssa aivan toisin kuin kulu Yleisissä Perusteissa. Eräs syy saattaa olla IFRS 2 Osakeperusteiset Maksut. Mainitun standardin omilla osakkeilla maksettavia liiketoimia koskevassa kohdassa 10 nimittäin sanotaan: Mikäli yhteisö ei pysty arvioimaan vastaanotettujen tavaroiden tai palvelujen käypää arvoa luotettavasti, yhteisön on määritettävä niiden arvo ja vastaava oman pääoman muutos epäsuorasti, myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon perustuen. Standardin seuraavassa kohdassa tämän sanotaan koskevan erityisesti henkilökunnalle myönnettäviä osakeoptioita. Menettely on ilmeisessä ristiriidassa Yleisten Perusteiden kohdissa ilmaistujen mittausperiaatteiden kanssa (alkuperäinen hankintameno, jälleenhankinta-arvo, realisointiarvo, nykyarvo). Osakeperusteisissa maksuissa on kysymys apporttiehdolla annettavista omista osakkeista. Sinänsä ei tietysti ole mahdotonta rinnastaa henkilökunnan suoritteita yhteisön ulkopuolelta hankittaviin suoritteisiin. Osakkeista edellytetään ymmärrettävästi täyttä vastiketta apporttinakin. Ei voida pitää johdonmukaisena, että osakkeista apporttina suoritettava vastike arvostettaisiin pelkästään ( epäsuorasti ) annettujen osakkeiden arvon perusteella. On muistettava, että omien osakkeiden luovutus johtaa siihen, että luovutuksen vastaanottaja saa aikaisempaa suuremman osuuden oikeudesta yhtiön varallisuuteen. Tämä osuuden luovuttaminen ei itse asiassa ole sen paremmin Yleisten Perusteiden mukainen yhtiön kulu kuin IAS 16:n TILINTARKASTUS mukainen menokaan, vaan se merkitsee osakkeenomistajien omistusosuuden pienentymistä eli liudentumista (dilution) siltä osin, kuin osakkeista ei saada niiden arvoa vastaavaa vastiketta. IASB on epäsuoran arvostuksen avulla kiertänyt kysymyksen menon/kulun kohdistamisesta oikealle talousyksikölle (jonka tässä tapauksessa muodostavat yhtiön osakkaat). Kun kuitenkin esimerkiksi Suomen osakeyhtiölaki kieltää palveluiden käyttämisen apporttina, ei IFRS 2:ta ole mahdollista soveltaa meillä henkilökunnalle myönnettyjen osakeoptioiden osalta yksittäisen yhtiön tilinpäätökseen, vaan se tulee kysymykseen vain konsernitilinpäätöksessä. Edellä on käsitelty vain muutamia IAS/ IFRS-standardien epäjohdonmukaisuuksia. Käsitykseni mukaan pehmeimpiä kohtia standardeissa ovat arvonalennustestit ja käypään arvoon arvostaminen, jotka molemmat on paljolti jätetty tilinpäätöksen laatijan omien arviointien ja näkemysten varaan. Käyvän arvon muutosten sisällyttäminen tulokseen aiheuttaa usein lukijassa epävarmuutta luovaa tuloksen heilahtelua. Se on sitä paitsi realisointiperiaatteen vastaista, joka tosin ei sisällykään Yleisiin Perusteisiin. Lopuksi Amerikkalainen arvostettu laskentatoimen tutkija Yuji Ijiri on kirjoittanut, että maksu on tosiasia, tilinpäätös ennuste. Tilinpäätöksen laatimisessa, tehtiinpä se millä periaatteilla ja normeilla tahansa, joudutaan aina ennakoimaan tulevia tapahtumia. Niin oma kirjanpitolakimme kuin IFRS lähtevät siitä tilinpäätöksen laatimisen perusolettamuksesta, että ao. yhteisön toiminta tulee jatkumaan koko näkyvissä olevan tulevaisuuden. Tilinpäätös muodostuisi aivan toisen näköiseksi, jos se laatimisen perustana olisi toiminnan lopettaminen ja varojen realisointi ja velkojen takaisinmaksu. Tulevaisuuden huomioon ottaminen tilinpäätöstä laadittaessa on kaikkien laatimismenetelmien pehmeä kohta. TUOKKOnen 1/11 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 52,49 /kk 51,75 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2011 alle 7518 /6kk 23 v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2011 vähintään 7518 /6kk v.2010 vähintään 7386 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle , palkkasumma alle ,80 - Palkkasumma ,50 21, nousee liukuvasti 22, Palkkasumma nousee liukuvasti 21,80-22, palkkasumma yli palkkasumma yli ,40 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,7 4,5 - vähintään 53 v. työntekijä 6,0 5,7 YEL 21,6 21,2 53 vuotta täyttäneiltä 22,9 24,4 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,80 0,75 työntekijän osuus 0,60 0,40 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,20 Sotumaksu Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,25 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa! maksuluokka 1 2,12 2,23 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (0400) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn, Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

Maksukykytesti. Manne Airaksinen

Maksukykytesti. Manne Airaksinen Maksukykytesti Manne Airaksinen Oma pääoma (8:1) 2 Sidottu oma pääoma osakepääoma VPL: vanhat ylikurssi- ja vararahastot arvonkorotusrahasto (KPL) käyvän arvon rahasto (KPL) käyvän arvon rahasto (IFRS)

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen maksukykyosio 30.1.2009 Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Tilintarkastaja maksukyvyn takuumiehenä? Tilintarkastajan mahdollisuudet ja työkalut

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,39 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2006 24,1 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

LUMITUULI OY. Tasekirja 1.1.2008-31.12.2008. Y-tunnus. Osoite. Kotipaikka 1454032-3. Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI.

LUMITUULI OY. Tasekirja 1.1.2008-31.12.2008. Y-tunnus. Osoite. Kotipaikka 1454032-3. Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI. LUMITUULI OY Tasekirja Y-tunnus Osoite Kotipaikka 1.1.2008-31.12.2008 1454032-3 Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI Helsinki SisSllysluettelo Sivu Tase Tuloslaskelma Liitetiedot 3-5 Allekirjoitukset

Lisätiedot

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007 RAHOITUSLASKELMAN LAATIMINEN Kirjanpitolautakunta (KILA) antoi 30.1.2007 yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta. Yleisohje ohjaa kirjanpitolain (1336/1997), viimeksi muutettuna L:lla 1312/2004 ja kirjanpitoasetuksen

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012 TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012 31.12.2012 Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry SISÄLLYSLUETTELO Tase 3-4 Tuloslaskelma 5 Liitetiedot 6 Liitetiedot 7-8 Käytetyt kirjanpitokirjat 9 Tililuettelo 10-11 Allekirjoitukset

Lisätiedot

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen Panostaja Oyj Pörssitiedote YHTIÖKOKOUSKUTSU Panostaja Oyj Pörssitiedote 13.12.2013 klo 10:30 Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona tammikuun 29. päivänä 2014 kello 13:00 Technopolis

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 - Liikevaihto 10,7 miljoonaa euroa (9,4 milj. euroa) - Liikevoitto 592 tuhatta euroa (444 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2005 71,9 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

1 (12) 10.2.2015 1506926-2. Y-tunnus FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

1 (12) 10.2.2015 1506926-2. Y-tunnus FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 10.2.2015 1 (12) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2014-31.12.2014 FINEXTRA OY 2(12) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9)

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) IFRS-RAPORTOINTIIN SIIRTYMINEN Viking Line konserni siirtyy suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards, FAS) kansainväliseen

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Jaksot: 22. 23.9. Kirjanpidon ajokortti 29. 30.10. Kirjanpidon jatkokurssi Käytännönläheisessä valmennuskokonaisuudessa käydään läpi kirjanpidon keskeisimmät asiat:

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot