SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja 4 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset... 1 Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Henkilöstökertomus Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Tilintarkastushavainnot ja tilintarkastuskertomus Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_ Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ OYS -erityisvastuualueen osuuskunnan perustaminen Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS muutokset Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma

2 4, YV :00 HAL: 73/2019 Sivu 1 Liiteluettelo: 4 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset

3 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 1 TALOUSARVION 2019 TALOUSARVIOMUUTOKSET YH

4 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 2 TALOUSARVION 2019 TALOUSARVIOMUUTOKSET Talous- TA-muutokset Muutettu talous- Toiminta arvio arvio 2019 Avohoitokäynnit, omat Avohoitokäynnit, ostetut Suun terveydenhuolto Päiväkirurgia, käynnit Hoitopäivät, omat Hoitopäiivät, ostetut Hoitojaksot, omat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä

5 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 3 TALOUSARVIO 2019 TALOUSARVIOMUUTOSTEN YHTEENVETO/KÄYTTÖTALOUS Talousarvio Muutettu talous- Toiminta 2019 Keskushallinto Tukipalvelut Medisiininen TA Operatiivinen TA Päivystys ja Ensihoito TA MT- ja päihdepalvelut TA Sairaanhoidolliset tukipalvelut Projektit M-E perusterv.huolto arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat Avohoitokäynnit, ostetut Suun terveydenhuolto Päiväkirurgia, käynnit Hoitopäivät, omat Hoitopäiivät, ostetut Hoitojaksot, omat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä

6 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 4 TULOSALUEIDEN TALOUSARVIOMUUTOKSET/KÄYTTÖTALOUS KESKUSHALLINTO Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

7 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 5 RAHOITUS Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset 0 0 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat 0 Henkilösivukulut 0 Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 0 Muut toimintakulut 0 Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0

8 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 6 MEDISIININEN TULOSALUE Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Myyntituotot, läpilaskutus Maksutuotot Vuokrat Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot, oma toiminta Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

9 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 7 OPERATIIVINEN TULOSALUE Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Myyntituotot, läpilaskutus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot, oma toiminta Palvelujen ostot, läpilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

10 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 8 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Myyntituotot läpilaskutus Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot, oma toiminta Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

11 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 9 MT ja PÄIHDEPALVELUJEN TULOSALUE Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuoto, ulkoiset Myyntituotot Myyntituotot, läpilaskutus Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Palvelujen ostot, läpilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate* Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä

12 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 10 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuoto, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate* Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä

13 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 11 TUKIPALVELUT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

14 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 12 PROJEKTIT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset 0 0 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 0 0 Muut toimintakulut 0 0 Sisäiset menot 0 0 Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

15 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 13 PERUSTERVEYDENHUOLTO (MUONIO-ENONTEKIÖ) Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

16 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset Sivu 14 SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET Hoitopäivät Tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Sairaanhoitopiiri yhteensä Hoitojaksot Tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Sairaanhoitopiiri yhteensä TA2019 Muutos MTA TA2019 Muutos MTA INVESTOINTIMUUTOKSET TA 2019 muutosesitys Muutettu TA Hanke vy HANKEEN NIMI Alkuper. TA 2019 lisäys vähennys a Valtakunnalliset hankkeet Kalustehankinnat Lääkintälaitteet Tietohallinnon investoinnit Tukipalvelujen laitehankinnat LKS tilamuutokset Vanhenevan tekniikan korv Porokatu 39 kunnostus Välinehuollon laitteet Potilas- ja toimistopöydät Vilkan remontoiminen LKS lisärak.kokonaissuunnittelu YHTEENSÄ MUUTETTU RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 2019 (TA) 1000 euroina TA 2019 Muutos MTA 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 0 Pys. vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset* Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var. ja pääom. muut. 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 Saamisten muutos 0 0 Korottomien velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarojen muutos Investointien tulorahoitus-% 45,8 33,9

17 6, YV :00 HAL: 9/2019 Sivu 15 Liiteluettelo: 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

18 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 15 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018 Yhtymähallitus

19 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 16 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Talouden kehitys Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Tuottavuusohjelman toteuttaminen Kehittäminen Koulutus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Riskit Ympäristötekijät Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tase Kokonaistulot ja -menot Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Lapin sairaanhoitopiiri Sairaanhoito Hoitotyö Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

20 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelut Projektit Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Taseen ulkopuoliset vastuut Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö 3

21 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2018 oli Lapin sairaanhoitopiirin 28. toimintavuosi. Lapin keskussairaalan laajennuksesta tehtiin investointipäätös ja sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle poikkeusluvan. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön. Yleislääkäri-yöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin. Synnytysten määrä oli historiallisen alhainen ja johti alkuvuodesta 2019 poikkeuslupahakemukseen synnytystoiminnan jatkamiseksi. Henkilöstöhallinnon palveluita ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Poimintoja vuoden 2018 toiminnasta Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu muuttui jälleen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä oli maakuntavalmistelussa päätoimisesti ja osa-aikaisesti sekä eri työryhmien ja vapaaehtoisen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseninä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokouksessa elokuussa keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueella. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Sairaanhoitopiirin hallitus piti yhteisen iltakoulutyyppisen kokouksen Rovaniemen kaupunginhallituksen kanssa helmikuussa ja lokakuussa. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Vuoden 2017 lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Myös Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken kunnat päättivät loppuvuodesta tehdä Itä-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollista siirtämistä sairaanhoitopiirille koskevan yhteisen selvityksen. Huhti-toukokuussa valmistuneissa selvityksissä arvioitiin, että mikäli maakunta- ja sote-uudistus etenee valtioneuvoston suunnittelemassa aikataulussa, järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiirille alussa ei ole tarkoituksenmukaista siirtymäkauden lyhyyden vuoksi. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit selvittävät yhteistyön tiivistämistä osuuskuntamallin pohjalta. Tavoitteena oli yhteinen organisaatio, joka tukee tarkoituksenmukaisen työnjaon toteutumista, turvaa sairaaloiden päivystysvalmiutta sekä riittävän osaamisen säilymistä alueen sairaaloissa ja mahdollistaa potilaiden nopeamman hoitoon pääsyn. Yhteinen organisaatio vahvistaisi Pohjois-Suomen julkista erikoissairaanhoitoa ja sen kilpailullista asemaa sairaanhoidon järjestämiskentässä. Päätökset osuuskuntaratkaisusta siirtyivät vuodelle LKS:ssa hoidettiin vuonna 2018 vain 859 synnytystä, mikä on huomattavasti alle päivystysasetuksen edellyttämän vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. STM myönsi syyskuussa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa asti. Poikkeuslupakausi vuosille on ministeriön mukaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM myönsi heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaalla tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa

22 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 19 Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan ja STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää hankkeelle poikkeusluvan. Laajennus sisältää sairaalaapteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto), psykiatrisen sairaanhoidon tilat sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän. Investoinnin kustannusraami on yhteensä 138 M. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön liikkeenluovutuksella kesäkuussa. Päivystysasetuksen velvoittama ja alueen terveyskeskusten kanssa yhdessä valmisteltu yleislääkäriyöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin huhtikuun alusta. Vilkan ns. uuteen osaan siirrettiin lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot sekä psykiatrian akuuttitiimi. Siirto mahdollisti Lähteentiellä olevista nuorisopsykiatrian tiloista luopumisen. Samalla saneerattiin Vilkan pysäköintialue, jolloin saatiin lisää pysäköintipaikkoja. Valtiovarainministeriö pidätti luottamushenkilöitä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes heitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä asiassa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäseniä ja varajäseniä. Vuodesta 2015 väliaikaisjärjestelyin hoidettu hallintoylihoitajan virka täytettiin vakituisesti. Uutena hallintoylihoitajan aloitti Maarit Palomaa. Sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin alkuvuodesta hankintamenettelyn perusteella KPMG Oy Ab. Hallitus päätti keväällä, että sairaanhoitopiiri ottaa vastuullaan olevien palvelujen järjestämisessä käyttöön palvelusetelit, joita käytetään aluksi glaukoomapotilaiden hoidossa. Sairaanhoitopiiri ulkoisti kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle palkanlaskennan peruspalvelut, matkalaskujen käsittelyn sekä rekrytoinnin tukipalvelut. Taitoa on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen inhouseyhtiö, joka tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä perintä-, hankinta- ja rekrytointipalveluita. Sairaanhoitopiiri hankki osakeomistuksen ja inhouse-aseman 2M-IT Oy:ssä ja Monetra Oulu Oy:ssä. 2M-IT Oy on julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-yhtiö, jolla on toimintaa 11 maakunnan alueella ja 12 eri sairaanhoitopiirissä. Monetra-konserni tuottaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä mm. tulkkipalveluita. Sairaanhoitopiiri on useimpien muiden sairaanhoitopiirien tavoin osakkaana myös vuoden 2017 lopulla perustetussa UNA Oy:ssä. UNA toteuttaa vaiheittaisella kehittämisyhteistyöllä julkisten sote-toimijoiden tarpeita palvelevan sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden. Valtuusto hyväksyi marraskuussa tuottavuusohjelman, joka jaetaan viiteen kehittämisalueeseen: kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen, johtamisen kehittäminen, henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen, laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen sekä toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. Hallitus hyväksyi joulukuussa tuottavuusohjelman toimenpideohjelman vuodelle 2019 neljä konkreettista toimenpidettä: päivystysvalmiudesta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen päivystysalkuisten palveluiden hintoihin, ajanvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi, esimiesten valmennusohjelma sekä kirjaaminen ja raportointi kuntoon. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala - kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Pohjoisten sairaalaorganisaatioiden Northern Health Across Borders -yhteistyö jatkui työkokouksella Luulajassa keväällä sekä muutamilla videokokouksilla. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Suomesta yhteistyössä mukana ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2018 tulos on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 1,5 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 7,8 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 3,2 miljoonaan euroon. Kesällä maksettiin vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen jäsenkunta- 5

23 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 20 laskutuksen oikaisu 4,7 M, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri tarvitsi lyhytaikaista lainaa kuntatodistuksena. Vuosikate 8,8 miljoonaa euroa oli poistoista 105 %. Investointimenot olivat 13,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 204 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,0 %. Toimintatuotot olivat 213 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 9,7 %. Useista vain osan vuotta 2017 koskeneista rakennemuutoksista johtuen vuosien 2017 ja 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv keskimäärin 6,2 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,7 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne kasvoivat 116 /as eli 9 %. Vuoteen 2016 verrattuna kasvu oli 104 /as eli 8 % (4 %/v). Muutosta ei voida pitää kuntien talouden kannalta kestävänä. Avohoitokäyntien määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 15,7 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Kasvuun vaikutti Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Hoitopäivien määrä oli , joka kasvoi edellisvuodesta 4,2 %. Hoitojaksojen määrä oli ja aleni edellisvuodesta 1,9 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallinen uudistustyö on toistuvasti epäonnistunut. Jälleen kerran uudistus kaatui vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaalikauden päättymistä. Nyt ongelmia oli etenkin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Valtakunnan tasolla toivottavasti viimein otetaan opiksi siinä, että näin laaja uudistus on toteutettava pienempinä osakokonaisuuksina parlamentaariseen valmisteluun pohjautuen. Lapin sairaanhoitopiirin alueelle toivottavasti muodostuu vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä kuten monella muullakin alueella Suomessa. Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Maaliskuussa 2019 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

24 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 7

25 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 22 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Anu Avaskari (Eeva Harmanen) 7 Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Kemijärvi Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) 8 Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Kittilä Merja Korva (Markku Mäkitalo) 7 Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Kolari Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) 4 Tapani Risku (Tuula Leinonen) Posio Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) 4 Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Ranua Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) 5 Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Rovaniemi Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) (63) rajoitettu Ari Karvo (Heikki Lindroos) 43,75 Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Merja Vilmilä) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Salla Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) 4 Kari Davidsainen (Pertti Aska) Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) 9 Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 äänimäärä Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2018 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 26 pykälää. Yhtymähallitus alkaen Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio 8

26 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 23 Heikki Maaninka Riku Tapio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 221 pykälää. Tarkastuslautakunta alkaen Jäsenet Sakari Lipponen Jorma Kellokumpu Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Varajäsen Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Pekka Veisto Johanna Oksman Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Yhtymävaltuusto päätti pidättää Raili Fagerholmin tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta kuntalain 86 nojalla siihen saakka, kunnes häntä vastaan nostetut syytteet Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa.tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 70 pykälää. Tilintarkastaja 2018 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut on hankittu BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Jarmo Lohi sekä avustavana tilintarkastajana HTM, JHTT Hilkka Ojala 9

27 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Talouden kehitys Vuonna 2018 Suomen BKT kasvoi 2,5 %. Talouskasvu oli vahvaa ja työvoiman kysyntä voimistui, jotka nostivat työllisten määrää 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja työllisyysasteen 71,6 %:in. BKT:n kasvu hidastuu 1,5 %:in vuonna Hidastuminen johtuu erityisesti maailmankaupassa lisääntyvistä esteistä, jotka hidastavat viennin kasvua ja näkyy myös investointiodotuksissa. Erityisesti rakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun. Kuntaliiton kokoamien tilinpäätösarvioiden 2018 mukaan kuntatalous näyttää synkältä. Tulos painui negatiiviseksi noin kahdessa kolmasosassa kunnista eli196 kunnassa, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Kuntien verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna Menojen kasvu kunnissa ja kuntayhtymissä oli yli 3 % pääosin johtuen materiaalien ja palvelujen ostoista henkilöstömenojen kasvaessa maltillisesti. Kuntaliiton näkemyksen mukaan merkittävä seikka kuntien taloudellisen tilan heikkenemisessä oli kilpailukykysopimus. Vuoden 2018 aikana on valmisteltu maakunta ja sote -uudistusta eli sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistamista. Sote uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksella on tarkoitus pienentää merkittävästi julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta on tarkoitus saada noin 3 miljardia euroa sote-uudistuksesta. Tavoiteaikatauluna oli, että uudistus tulisi voimaan , mutta uudistui kaatui maaliskuussa Lähteet: Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Valtioneuvosto/alueuudistus 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Keskittämisasetus Vuonna 2018 normiohjausta muutettiin terveydenhuoltolain 45 perusteella valtioneuvoston antamalla asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Asetus tuli voimaan ja sen Tällä keskittämisasetuksella säädetään kansallisesti sekä alueellisesti keskitettävistä erikoissairaanhoidon toimenpiteistä ja hoidoista. Osa määräyksistä on yksiselitteisiä, mutta osa perustuu ns. laatukriteereihin, jotka lainsäädännön pohjalta määritellään sairaalan tuottamien suoritteiden volyymien perusteella. Käytännössä valtaosa asetuksen määräyksistä ei aiheuttanut mitään muutoksia OYS-ervan sairaaloiden työnjakoon, mutta 7 :n mukaan lukumäärävaatimusten perusteella keskitettävät tekonivelleikkaukset, selkäleikkaukset, rintasyöpäleikkaukset sekä paksusuolisyöpäleikkaukset merkitsivät sairaaloiden työnjakoon päivystävillä erikoisaloilla vaikutuksia, joilla on merkitystä päivystysvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Lähtökohtaisesti Lapin sairaanhoitopiirin suoritteet em. leikkausten osalta ovat tasolla, jonka voidaan tulkita riittävän siihen, että toimenpiteitä jatkossakin tehdään Rovaniemellä. Kaikilta muilta keskussairaaloilta edellytetään toimintojen keskittämistä myös noilta osin ja asiasta pitäisi pystyä sopimaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Järjestämissopimusta ei ole kyetty näiden ristiriitaisten intressien vuoksi saamaan aikaan. Päivystysasetus Vuonna 2018 Lapin keskussairaalan synnytysmäärät jäivät merkittävästi alle päivystysasetuksessa vaaditun 1000 synnytyksen, minkä vuoksi vuodesta 2019 eteenpäin joudutaan hakemaan STM:ltä poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle. Vuoden vaihteessa 2018 velvoitteeksi tuli myös yleislääkäripäivystyksen ympärivuorokautinen toteuttaminen yhteispäivystyksessä. Asia toteutettiin niin, että Rovaniemen terveyskeskus vastaa yleislääkäripäivystyksen järjestelyistä sairaanhoitopiirin käyttöön ja sairaanhoitopiiri maksaa Rovaniemelle aiheutuneet kulut. Järjestely toteutui hyvässä yhteistyössä ja osapuolet ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. 10

28 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 25 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sote-uudistuksen valmistelu ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain mukaan suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vuoden 2017 aikana toteutettiin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana laadittua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille pohjautui perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän linjauksiin järjestämissuunnitelman laadinnasta ja sisällöistä. Suunnitelmaa toteuttamisesta ja koordinoimisesta vastasivat Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön, kehittämisyksikön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) työntekijät. Syyskuussa 2018 toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi. Arviointiin osallistuivat vuosina asiakas-prosessityöskentelyyn ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun osallistuneet henkilöt. Arvioinnista laadittiin raportti, jossa kuvataan toimenpiteiden edistymistä vuosien aikana. Perusterveydenhuollon ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019 (- 2020) ja työryhmän perustaminen toteuttamaan suunnitelman päivitystä siirtyvät kunnes sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on selvinnyt. Terveydenhuoltolain 43 perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on kunnallisvaltuustokausittain laadittava erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä sovitaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määrättävistä asioista. Merkittävää on, että lain mukaan sopimuksella on varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa yksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Sopimusta on valmisteltu nykyisen kunnallisvaltuustokauden ajan, mutta synnytyksiä hoitavista sairaaloista sekä keskittämisasetuksen 7 perusteella määrättävien kirurgian päivystysvalmiuden ylläpitämiseen vaikuttavien toimenpiteiden suorittamisesta ja niiden resurssien varmistamisesta ei olla kyetty sopimaan. Tilannetta on mutkistanut sote-valmistelu ja odotukset rahoitusvastuun siirtymisestä valtiolle sekä Lapin maakunnan toisen sairaanhoitopiirin päätös ulkoistaa valtaosa erikoissairaanhoidon tuotannosta yritykselle. Nykyiselle kaudelle ei siis ole saatu järjestämissopimusta valmisteltua. Asia on myös STM tiedossa, mutta asiaan ei ole haluttu tähän mennessä puuttua Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sotevalmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja -integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. 11

29 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 26 Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n brm2, jonka alustava kustannusarvio oli n M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Hankkeen eteneminen vuonna 2018 Laajennuksen suunnittelu eteni koko vuoden 2018 sekä toiminnan että tilojen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriölle valmisteltiin ns. rajoituslain edellyttämää poikkeuslupaa koskeva hakemus. Laajennushankkeeseen rekrytoitiin projektinjohtajan lisäksi määräaikaisina hankintakoordinaattori, logistiikka-asiantuntija ja suunnittelukoordinaattori. Lisäksi perustettiin määräaikaisen suunnitteluylilääkärin virka, joka täytettiin osaaikaisena vuoden 2019 puolella. Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle poikkeusluvan. STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää poikkeusluvan LKS:n peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat poikkeuslupapäätöksessä 118 miljoonaa euroa. Poikkeuslupapäätöksessä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvien investointien lisäksi yhtymävaltuuston päätökseen sisältyy pysäköintitalon rakentaminen sekä muita osia, jotka eivät muina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksina vaadi poikkeuslupaa. Valtuusto päätti vahvistaa sairaala-apteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto) laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 96 M, psykiatrisen sairaanhoidon tilojen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 28 M 12

30 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 27 sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 14 M, eli investointi yhteensä 138 M. Investointi toteutetaan sairaanhoitopiirin taseeseen, ellei erikseen toisin päätetä. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman valmistelu jatkui vuoden 2018 aikana. Vuoden lopulla hyväksyttiin viiden kehittämisalueen tuottavuusohjelma. 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osaamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna Kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelma aloitettiin vuonna Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut lisätä palvelutoiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Vuoden 2018 aikana jatkettiin suunnitelmallisesti jatkuvaan parantamiseen tähtäävään Hukkahaavi-toimintaa. Hukkahaavi menetelmä pohjautuu Lean -menetelmiin ja -ideologiaan. Toiminnassa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä ja toiminnan tavoitteena on systemaattinen laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Lapin sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon -kehittämishankkeessa. Sairaala SOTE-kuntoon -työssä keskityttiin johtamisjärjestelmän ja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Yksiköiden kanssa yhteistyössä määriteltiin eri ammattiryhmien osaamisia ja tuettiin esimiehiä tässä työssä. C&Q-sovelluksen käyttöönotto laajeni useisiin yksiköihin ja sen avulla otettiin käyttöön osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut. 13

31 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 28 Digikartta- tai paremminkin digistrategiatyöskentelyä jatkettiin vuoden 2018 aikana erilaisin käyttöönotoin; Noona-sovellus syöpäpotilaiden voinnin seurannassa, mobiilikirjaaminen lastensairauksien vuodeosastolla, tekstiviestimuistutukset, Antti-anestesiajärjestelmän käyttöönoton valmistelu sekä mobiiliteknologiaan perustuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitetun järjestelmän pilotointi eri erikoisaloilla. Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin kohtaamisen ammattilainen-koulutus syksyllä 2018 pilottina. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta hoitotyössä ja laatua potilaan kohtaamisessa. Tavoitteena on, että koko henkilökunta käy prosessin viiden vuoden sisällä. Asiakkaan kohtaamiseen taksikuljetuksissa työkaluja on antanut Lapin sairaanhoitopiirin järjestämänä koulutus taksinkuljettajille. Vuonna 2018 jatkettiin myös raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien poistamiseksi ja se toteutettiin suunnitellusti vuosina Projektin aikana kehitettiin sairaanhoitopiirin KAIRAportaali ja edistettiin esimiesten tiedolla johtamisen osaamista. Hanke jatkui Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojohtamisen jatkokehitysprojektina, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ja kehittää tiedolla johtamista edelleen ja laajentaa sitä myös maakunnallisesti. Hankkeessa saavutettiin loppuvuodesta 2018 Lappi DW:lle (tietovarannolle) lääkintälaitteita koskeva ISO laatujärjestelmän CE-merkintä. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistui suunnitelmallisesti Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen UNA-hankkeeseen, jossa määriteltiin kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti Lapin liiton hallinnoimaan maakuntavalmisteluun. Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista Kehittämisen tavoite Resurssit Kehittämisen tulokset toi- Kehittämisaihion/ projektin nimi Digistrategian meenpano Digistrategian mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Digitalisaatioon nojautuvien palvelujen käyttöönotto pilottiyksiköissä Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Suunnittelija Suunnittelija Palveluiden ostot Tekstiviestimuistutukset pilotoitu ja käyttöä laajennettu. Potilaalle suunnattuja mobiilipalveluja mm. Noona ja uniapnean etädiagnostiikka on pilotoitu ja käyttöönotettu. Asiakaspalautteen keräämistä tekstiviestillä pilotoitu Hukkahaavi Hukkahaavi-ohjelman juurruttaminen Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen toiminnan juurruttaminen Hukkahaavi toiminnan jatkokehittäminen Suunnittelija Hukkahaavi koulutusja kehittämisohjelman mukainen toimintamalli on jokapäiväisessä käytössä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Hukkahaavi-koulutusta kehitetty edelleen. Hukkaa on pystytty poistamaan mm. Kaizen toiminnalla. 14

32 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 29 Koulutustustoiminnan uudelleen organisointi (Osaamisen kehittäminen ja simulaatioopetus) Asiakaspalvelukoulutuksen aloittaminen Kirjaston toiminnan kehittäminen Koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen Osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittäminen Strategisen koulutussuunnittelun kehittäminen Simulaatiokoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen omin voimin Opetussuunnittelija Koulutussuunnittelija Koulutussuunnittelija Informaatikko Koulutussihteeri Koko organisaation asiakaspalvelukoulutus aloitettu Kirjaston toiminnan kehittäminen edennyt Osaamisen johtamisen prosessia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa. C&Q Pro järjestelmä on tuotantokäytössä Hankittu uusi simulaationukke ja simulaatiokoulutusta on toteutettu omin voimin. Prosessien kehittäminen Puheentunnistus ja Sihtekin mobiiliprojekti Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Selkä kantaa-luokitteluun perustuva alaselkäkipupotiliaden hoitomalli perusterveydenhuollossa Uniapnean etädiagnisointi hankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin Puheentunnistuksen käyttöönoton selvittely ja käyttöönotto pilottiyksiköissä Toimiva kotihoito Lappiin perhekeskustoiminta Lappiin Kantaan liittyvät käyttöönotot Muut rajapintahankkeet Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen raportointijärjestelmän kehittäminen peruspalvelujen tietojen liittäminen Lappi DW:hen tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen tiedon hyödyntämisen mahdollistaminen uusissa rakenteissa Tutkimushoitaja Ostopalvelut projektityöntekijä Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektisuunnittelijat Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Erityisasiantuntija LapIT Eximiabi -konsultointi Hankesuunnitelman mukaan Uniapnea-diagnisoinnin laajentaminen jäsenkuntiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Puheentunnistuksen käyttöönotto ei ole edennyt. Mobiiliprojekti edennyt suunnitelman mukaan Projektit toteutettu tai etenevät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut ovat toimivia Tiedolla johtamista on kehitetty. LappiDW:n sisältöä on laajennettu kolmen kunnan perusterveydenhuollon tietosisällöillä Sairaala Sote-kuntoon hanke Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tukeminen Yksikkörakenteiden tarkastelu Projektisuunnittelija Palveluiden osto Johtamisen kehittäminen edennyt osaamisen johtamisen osalta. Esimiesten tehtävien ja vastuiden määrittelytyö aloitettu 15

33 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 30 Tietojärjestelmien käyttöönotot Anestesiakertomusjärjestel-män käyttöönotto C&Q Pro järjestelmän käyttöönotto Numeron käyttöönotto ensihoidossa Lääkäri sairaanhoitaja Käyttönottoa valmistelevat työt aloitettu, käyttöönotto 4-5/2019 C&Q Pro on otettu käyttöön Numeronin käyttöönotosta luovuttu Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus uusiin Erva- alueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus tietohallinnon uusiin Erva-hankkeisiin Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hanke Projektisuunnitelman mukainen toiminta Käyttötaloushankkeiden taloustoteumat ovat 4.2 tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Koulutus Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet vastasivat koulutustarvekyselyyn kesäkuuhun 2018 mennessä ja alueen tarpeet koostettiin erikoisaloille ja oppilaitoksille tiedoksi alueellisen koulutustarjonnan suunnitteluun syksylle 2018 ja vuodelle Lapin sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehityskeskusteluin ja osaamisen arvioinnin kautta koostetun osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuksia. Alueellisien koulutuksien suunnittelussa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan yhdistämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeita ja näkökulmia. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu ja simulaatiot ovat täydentäneet osaamisen kehittämistä. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin 40 eripituista koulutusta. Osa koulutuksista oli kaksi tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Suurin osa koulutuksista lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Tekniikka ja yhteydet toimivat pääosin hyvin, vain yhden alueellisen koulutuksen etäyhteydet peruttiin internetyhteyden toimimattomuuden vuoksi. Kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin etäyhteydellä vaihtelevasti. Aktiivisimmat osallistujat koulutuksiin löytyivät Sodankylästä, he osallistuivat 16:sta eri koulutukseen etäyhteydellä. Kolarista oltiin etäyhteydessä 13:sta, Kittilästä 12:sta ja Kemijärveltä 11:sta eri koulutukseen. Pellosta, Sallasta ja Savukoskelta osallistuttiin yhdeksään eri koulutuksen etäyhteyttä käyttäen (Taulukko 1.). Taulukossa muut paikkakunnat tarkoittavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntia. Etäosallistuvien kuntien määrä on vain suuntaa antava. Kaikkia kuntien osallistumisia ei saada tilastoihin, koska etäyhteyteen ei aina ilmoittauduta. 16

34 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 31 Taulukko 1. Etäosallistumisia koulutuksiin 2018 Alueellisista koulutuksista toteutuivat mm. Saattohoitokoulutus hoitajille ja lääkäreille yhteistyössä Hyvä kuolema projektin kanssa kolmena päivänä. Keuhkoklinikkameetingit kouluttivat mm. allergian ja astman hallintaan, tuberkuloosin uuteen tartunnanjäljitykseen sekä keuhkosyövän ja COPD-potilaan hoitoon. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin kaksi iltapäivää. Lasten - ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestivät useamman koulutuspäivän mm. valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kanssa nuorten varhaisesta puuttumisesta, neuro-psykiatrisista häiriöistä sekä Syömishäiriöliiton kanssa lasten ja nuorten syömishäiriökoulutuksen. Mielenterveyden ensiapukoulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden päivän koulutuskokonaisuutena Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskus-sairaalasta vuoden 2018 aikana videoteitse noin 35 kertaa. Tietoa Oysin koulutustarjonnasta laitettiin koulutustiedotteissa myös kuntiin. Osassa kunnista osallistutaankin etäyhteydellä myös Ppshp:n alueellisiin koulutuksiin. Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin tilattiin eri lääkehoidon verkkokurssien tunnuksia (465) sekä ensihoidon tenttitunnuksia (perustaso 84, hoitotaso 54). Kunnissa lääkehoidon verkkokurssien tunnustilauksia tehtiin aktiivisesti Kemijärvellä, Rovaniemellä, Sallassa, Kittilässä, Sodankylässä ja Ranualla (Taulukko 2.). Taulukko 2. Mediecon lääkehoidon verkkokurssien tunnustilaukset kunnissa 17

35 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 32 Lapin sairaanhoitopiirissä Duodecimin Oppiportin verkkokursseja oli aloitettu nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Opintoja aloitettiin 5058 kertaa. Suosituimmat kurssit liittyivät laiteturvallisuuteen ja elvytysosaamiseen. Eniten avauksia oli Defibrillaattorit (651), Elvytys (516) EKG-laitteet (472) ja Valvontamonitorit: perusmonitorointi (193) -verkkotenteissä. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö on ollut noin 1000 käynnin luokkaa vuonna 2018, kuten Oppiportin aloitusvaiheessa Kunnissa Oppiportin hyödyntäminen täydennys-koulutuksena on vielä vähäistä. Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät (kurssin avaukset ja tentit) vuonna 2018 löytyvät Sallasta (203), Rovaniemeltä (163), Kolarista (144) ja Kittilästä (141). Oppiportin verkkokursseja julkaistaan jatkuvasti uusia määrän ollessa tällä hetkellä 112 verkkokurssia. 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Vuoden 2016 aikana maan hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle, joilla on alueellaan itsehallinto ja joille siirtyy myös muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Osana uudistusta valmisteltiin lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa 2018 antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton koordinoimana. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Sairaanhoitopiirien työnjakokeskustelua on käyty, mutta ilman konkreettisia tuloksia. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa LSHP:n jäsenkuntien kokouksessa elokuussa 2018 keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueelle. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin vielä odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä on viime vuosina syntynyt useiden maakuntien alueelle. Sotekuntayhtymät vastaavat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Ainakin Ranua ja Utsjoki ovat ilmaisseet kiinnostustaan vastaavanlaiseen ratkaisuun, mikäli sote-uudistus ja/tai vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä ei toteudu. Terveydenhuoltolain edellyttämän erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmistelu on ollut OYServa-alueella vaikeaa. Keskeisenä syynä tähän ovat olleet voimavarojen ja osaamisen varmistamista päivystäviin toimintayksiköihin koskevat näkemyserot. Konkreettisimmin nämä näkemyserot ovat koskeneet lastenlääkäreiden riittävyyttä kaikkiin niihin toimintayksiköihin, joissa OYS-erva-alueella hoidetaan synnytyksiä. OYS-erva-alueella ei ole missään vaiheessa sovittu erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä synnytysten ja naistentautien osalta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. LKS:ssa hoidettiin vain 859 synnytystä vuonna Ns. päivystysasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää lupa poiketa synnytysten määrää koskevasta edellytyksestä. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on julkisuudessa ilmoittanut, että LKS tulee saamaan poikkeusluvan synnytysten jatkamiseen. STM myönsi syyskuussa 2018 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa asti. Poikkeuslupakausi vuosille on ministeriön mu- 18

36 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 33 kaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM edellyttää, että alueen sairaanhoitopiirit (Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi) toimittavat ministeriöön laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista, tuotantorakenteesta ja toimeenpanon aikataulusta mennessä. STM myönsi heinäkuussa 2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Päätös synnytystoiminnan lopettamisesta Oulaskankaalla on ikävä alueen väestön kannalta, mutta helpottaa hieman erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen aikaansaamista. STM:n edellyttämää suunnitelmaa maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista ja tuotantorakenteesta ei ole helppo laatia, mutta sen aikaansaaminen edesauttaa myös järjestämissopimuksen valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjaon kehittämistä vaikeuttaa päivystyksen edellyttämän toiminnallisen omavaraisuuden lisäksi ratkaisu Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen ulkoistamisesta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa enenevästi hoitoa ilman sairaalakäyntejä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. Selkeä uhka on, että valinnanvapauden myötä sairaaloiden välille syntyy kilpailutilanne, josta yhteistyö kärsii. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivys- 19

37 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 34 tyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta. 20

38 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä oli yhteensä 1782,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 21 enemmän kuin vuonna Virkojen ja toimien lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista, joista kuntayhtymään siirrettiin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Lisäksi perustettiin lastensairauksien yksikköön kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, rekrytointiyksikköön ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin yksi uusi kenttäjohtajan virka ja kymmenen ensihoitajan tointa, kuntoutuspoliklinikan ja kipupoliklinikan tarpeisiin psykologin toimi sekä välinehuoltoon uusi välinehuoltajan toimi. Kehittämisyksikköön perustettiin pysyviä kehittämistehtäviä varten kolme suunnittelijan ja kaksi asiantuntijan tointa mm. laatu- ja potilasturvallisuustyöhön, tietojohtamiseen sekä koulutussuunnitteluun. Henkilöstöpalveluihin perustettiin palvelussuhdepäällikön virka lakkautettavan toimistopäällikön viran sijaan. Henkilöstöpalveluista lakkautettiin palkkasihteereiden toimet ja kolme palvelussuhdesihteerin tointa sen seurauksena, että kuntayhtymän palkanlaskentapalvelut ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö ,5 226,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö ,5 1782,5 Vuoden 2018 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa kuntayhtymään oli 1590 henkilöä ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 475 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Osa-aikaista työtä teki 369 henkilöä, erilaisilla palkattomilla virka- tai työvapailla oli 307 henkilöä. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2018 oli 78,11 %, (77,99 % vuonna 2017). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,5 vuotta (44,4 vuotta 2017), miesten keski-ikä oli sama kuin vuonna 2017 eli 41,6 vuotta. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. 21

39 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 36 Henkilötyövuodet 2018 Henkilötyövuodet 2018 Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Yhteensä 2018 Muutos vuodesta 2017 Yhteensä ,13 540, ,93 3,17 % 1984,93 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2018 Vakinaiset (2017) 86,91 Lääkärit (84,36) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 141,61 (1110,66) 202,60 Huoltohenkilöstö (191) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 78,01 (85,01) 1 509,13 Yhteensä (1471,03) Määräaikaiset (2017) 91,46 (80,94) 356,51 (339,94) 52,37 (53,82) 40,44 (39,20) 540,78 (513,90) Yhteensä (2017) 178,37 (165,30) 1498,12 (1450,60) 254,97 (244,82) 118,45 (124,21) 2049,91 (1984,93) Määräaikaisten osuus prosentteina (2017) 51,28 (48,96) 23,80 (23,44) 20,54 (21,98) 34,14 (31,56) 26,38 (25,89) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön vaihtuvuus 2018 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (1570). Vakinaiset palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 114 7,26 Päättyneet palvelussuhteet 94 5,99 Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen otettiin 114 viranhaltijaa/työntekijää, joista hakumenettelyn kautta 43 viranhaltijaa/työntekijää. Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 71 työntekijää, jotka olivat pitkään hoitaneet työsopimussuhteista tehtävää. Vakinaiseen palvelussuhteeseen otetuista oli lääkäreitä 12, tutkimusja hoitohenkilöstöön kuuluvia 67, huoltohenkilöstöön kuuluvia 19 sekä hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia

40 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 37 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi edelleen, vuonna 2018 se oli 64,2 vuotta. Määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli määräaikaiselle täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta 2,7 vuodella ja oli 51,0 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 57,1 vuodesta 53,1 vuoteen. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2018 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,49 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,29 prosenttia henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2018 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallinnan toimenpiteiden organisoinnin, seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi riskienhallinnan tietojärjestelmä uusittiin. Riskit kartoitetaan, kirjataan järjestelmään ja luodaan tunnistetuista riskeistä kuvaukset, arvioidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä määritetään hallintatoimenpiteet. Järjestelmän avulla saadaan riskeistä myös riskikarttoja ja raportteja, joiden avulla organisaation riskienhallintaa voidaan johtaa ja kehittää. Uusia valmius- ja varautumissuunnitelmia laadittiin ja olemassa olleita suunnitelmia päivitettiin. Suunnitelmien toimivuutta testattiin useissa valmiusharjoituksissa, joiden teemoina oli mm. suuronnettomuus, kyberturvallisuus ja vakava väkivalta-/uhkatilanne. Tavoitteena varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Kehittämisyksikön potilasturvallisuus ja laatu -tiimin yhtenä tehtävänä on edistää hoidon laatua ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuutta. Systemaattisella potilasturvallisuuspoikkeamien analysoinnilla puututaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. 23

41 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 38 Voimassa olevien vakuutusten kattavuutta suhteessa riskeihin arvioitiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on jatkossakin kuntayhtymän käytettävissä. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan turvallisessa hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Järjestelmien, laitteiden ja sairaalaympäristön ylläpitämiseksi toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään sähkössä kompressorien käytössä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu isotooppi laboratorioon, EKG:n tutkimushuoneisiin, 5 krs lääkehuoneisiin ja kuvantamislaite CT:n tiloihin. Vuoden 2018 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (3 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu mm. isotooppi laboratorion IV-koneiden toteutuksessa. Poistoilman puhalluksien uudistusten yhteydessä on asennettu kanaviin talteenottolaitteistoja. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia ledvaloiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana n. 500 valaisimen osalta. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmällä on valmistumassa sairaalan jäteohjeet, jossa otetaan huomioon erilliset syntyväät jätejakeet ja niiden talteen kerääminen. LKS:n jätteiden keräämisen järjestelyt ja logistiikka on mukana laajennushankkeessa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Fortum:n laitokseen Riihimäelle asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (erityslupa vuodelle 2018 ja 2019). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpoltto-laitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. 24

42 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 39 Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Sairaalan sekajätekontti ja sen vaatimat tilat uudistettiin vuoden 2018 aikana päärakennuksen 00- kerroksessa. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. 25

43 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 40 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä hallintosäännössä, talousarviossa, käyttösuunnitelmassa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt uudet hankintaohjeet joulukuussa Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin vuosille KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. 26

44 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 41 Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 27

45 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2018 olivat 213,1 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 18,8 milj. euroa eli 9,7 %. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 12,3 % ja osastohoidon myyntituotot vähenivät 5,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu lisääntyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 10,33 % ja osastohoidon myyntituottojen 6,86 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksuihin tehtiin 3,5 % korotukset alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa eli 1,3 % toteuman ollessa 7,3 milj. euroa. Vuokratuotot vähentyivät 0,05 milj. euroa toteuman ollessa lähes miljoonan euron. Muut ulkoiset toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 milj. euroa eli 70,1 % toteuman ollessa 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen vähenemisen on aiheuttanut edellisen vuoden siirtyvälomaoikeus tulo, joka koostuu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Muonio-Enontekiö terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön liikkeenluovutussiirtojen yhteydessä sairaanhoitopiirille maksetuista henkilöstön lomaoikeuksista. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2018 oli 203,9 milj. euroa, joka on 18,5 milj. euron eli 10 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 16,2 milj. euroa eli 10,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen kasvaessa 2,3 milj. euroa eli 8,3 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 103,6 milj. euroa, joka on 4,8 milj. euroa eli 4,8 % suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti Rovaniemen kaupungin mielenterveysja päihdepalvelujen siirtyminen alkaen ja Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen alkaen sairaanhoitopiirin toiminnaksi, jotka nyt vaikuttivat koko vuoden palkkojen osalta. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 9,1 milj. euroa eli 34,8 % suurempana kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 35,1 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheutti erityisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostot ja ict-palvelujen ostot. Lisäksi potilasvahinkovakuutuksen kustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa. Kasvuun vaikutti potilasvahinkovarauksen lisäys 2,6 milj. euroa, kun edellisenä vuonna sitä vastoin pienennettiin 0,2 milj.euroa. Vuonna 2018 potilasvahinkovakuutusmaksua kirjattiin yhteensä 3,4 milj. euroa. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 30,0 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 1,5 milj. euroa eli 5,4 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 29,7 milj. euroa. Lääkkeistä ja lääkevalmisteista aiheutui 0,80 milj. euron kasvu. Merkittävää kasvua oli myös tutkimus- ja hoitokoneiden ja tarvikkeiden sekä kaluston hankinnan kasvu. Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 9,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 8,8 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,2 milj. euroa pienempinä kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Poistojen suuruuteen vaikutti myös Vilkka rakennuksen vanhasta osasta tehty euron kertaluonteinen poisto. Tilikauden tulos oli 0,4 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,52 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 6,3 milj. euroa aiemmilta vuosilta. 28

46 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 43 Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa Poistoeron vähennystä kirjattiin euroa, joka on euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Poikkeama johtuu Vilkkarakennuksen vanhan osan kertaluonteisen poiston myötä tehdystä poistoeron vähennyksestä. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 104,47 104,75 Vuosikate / Poistot, % 104,80 102,27 Vuosikate, euroa / asukas 75,32 72,86 Asukasmäärä

47 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 5 Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v Investointien tulorahoitus, % 66,94 84,25 Lainanhoitokate 10,47 5,18 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

48 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 45 Kuntayhtymän omavaraisuus on 41,21 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 3,2 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 10 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä ,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset men IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto Poistoero Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset 7. Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASE Omavaraisuus-% 41,21 42,77 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 15,64 18,56 1. Osakkeet ja osuudet Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 66,39 53,27 Lainakanta , Lainakanta, / asukas 27,26 33,98 IV Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

49 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 46 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 78,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 78,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,2 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 6,3 milj. euroa (5,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2018 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on ,38 euroa (15,1 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 11,1 milj. euroa (8,5 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on ,33 euroa ( ,00 euroa), mikä on syntynyt Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 89 Korkokulut -87 Muut rahoitustuotot 75 Muut rahoituskulut -344 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 0 Investointimenot luovutustulot 4 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh Lyhytaik. lainojen väh. KOKONAISTULOT yhteensä KOKONAISMENOT yhteensä Kokonaistulojen ja -menojen erotus on -2,59 milj. e, käyttöpääomaa sidottiin 4,4 milj.eur, edellistä vuotta enemmän, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli n milj. euroa. 32

50 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Rovaniemen Keskuspesula Oy Kuntayhtymät Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Osakkuusyhteisöt As. Oy Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti sekä yhtiökokouksesta lähtien yhtymävaltuuston puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %). Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä 3,37 milj. (3,43 milj. vuonna 2017). Laskua edellisestä vuodesta on 1,6 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,65 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärä laski kg eli 0,54 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2018 on henkilöstöä ollut keskimäärin 52 (49 vuonna 2017). Yhtiön tilikauden voitto (tappio) vuodelta 2018 on ,02 (vuonna 2017 tilikauden voitto (tappio) oli ,98 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2018 kirjattavan voiton jälkeen on ,35. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle, mm. markkinoilta vetäytymistä. Vuoden 2018 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. 33

51 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 48 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vuonna 2018 NordLabin johtokunnan varapuheenjohtajana on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Varajäsenenä on ollut ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Yhtymäkokouksessa edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2018 luottamushenkilö Aarne Kultima ja varajäsenenä Sisko Koskiniemi. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2018 kokouksessaan Vuoden 2018 aikana Nordlabissa tehtiin 8,7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja näytteenottotapahtumia kirjattiin 1,2 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 69,6 milj. ja investointien suunniteltu taso 2,0 milj.. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 69,0 milj. euroa eli toimintakulujen toteuma oli 99,2 %. Investointien toteuma oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 95,8 %. Vuonna 2017 aloitettu suunnittelu- ja selvitystyö kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteiden laboratoriokeskusten kanssa saatiin päätökseen vuonna Selvityksen tuloksena perustettiin Arvo laboratoriot Oy, jonka perustajia ovat Fimlab, Satadiag ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. NordLabilla on optio liittyä yhtiöön myöhemmin. NordLabin omistajat ovat tehneet selvitystä yhtiöittämisjärjestelyistä ottaen huomioon inhouse- ja markkinaperusteisen toiminnan mahdollinen erottaminen omiin yhtiöihin. NordLabin erillisestä yhtiöittämisestä aiheutuvien arvonlisäveroseuraamusten ja niistä muodostuvan kustannusten kasvun vuoksi on päädytty ensisijaisesti selvittämään valtakunnallisen laboratoriofuusion mahdollisuuksia. Selvitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä ovat Fimlabin, Islabin, Tyks laboratorioiden ja Nordlabin johtajat ja yliopistosairaanhoitopiirien edustajat. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 34

52 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 35 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -6-6 Vähemmistöosuudet Tilikauden yli/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,5 104,8 Vuosikate/Poistot, % 106,0 104,1 Konsernin toimintatuotot vuonna 2018 olivat 225,3 milj. euroa ja toimintakulut 215,5 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui lähes 9,8 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sekä toimintakulut että -tuotot kasvoivat yli 9 %:lla. Kasvu aiheutui pääosin Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisesta vuoden 2017 aikana. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,4 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta. Konsernin vuosikate vuonna 2018 oli 9,5 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 0,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. 35

53 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 50 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -6-6 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 68,3 85,6 Lainahoitokate 11,2 5,6 Kassan riittävyys, pv Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2018 oli 12,0 milj. euroa ja investointimenot olivat 13,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 1,8 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä oli 1,6 milj. euroa. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 5,2 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran negatiivisuutta selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin vuoden 2017 jäsenkuntalaskutuksen oikaisuun liittyvät maksut (4,7 milj. euroa) kesällä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,8 milj. eurolla, ja lainanhoitokate parani entisestään, mikä tarkoittaa, että konsernin tulorahoitus riittää hyvin nykyisten lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 7,0 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 11 päivää. 36

54 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 51 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

55 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 52 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 42,8 42,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,7 18,4 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 20,3 23,7 Kertynyt ylijäämä, Konsernin lainakanta , Konsernitaseen loppusumma oli 81,5 milj. euroa, joka on reilut 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa-puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset rakennusinvestoinnit). Myös korottomien saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä kasvoi. Koska omaisuuserien kasvu rahoitettiin tulorahoituksella, rahavarojen määrä pieneni huomattavasti. Taseen vastattavaa-puolella kasvua tapahtui tilikauden ylijäämän myötä omassa pääomassa ja sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuun tarkistuksen myötä pakollisissa varauksissa. Lainojen lyhennykset ja siirtovelkojen maksut (mm. sairaanhoitopiirin ylijäämän 2017 palautus jäsenkunnille) puolestaan pienensivät konsernin vieraan pääoman määrää. Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 42,8 % vahvistuen hieman edellisvuodesta. Konsernin lainakanta (korolliset velat) pieneni 0,8 milj. euroa ollen vuoden lopussa 3,2 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli tilikauden päättyessä 15,7 %. Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osuus konsernin tulorahoituksesta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvussa velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloista puolestaan rinnastetaan vieraaseen pääomaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasing-sopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näinkin tarkasteltuna konsernin velkaantuneisuus pieneni vuonna Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 12,5 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 3,8 milj. euroa), jotka ovat muodostuneet aiempien ylijäämäisten tilikausien tilinpäätössiirtokirjauksista. 38

56 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2018 tuloksen ,16 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään ,58 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään ,83 euroa - investointirahastosta vähennetään ,68 euroa (YV ja ) - poistoeroa vähennetään ,67 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2018 ylijäämä ,76 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2018 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 6,3 milj. euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 1, 5 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 7,8 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 39

57 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2018 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 213,1 milj. euroa. Toteuma oli 3,9 milj. euroa eli 1,9 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli 10,1 milj. euroa eli 7,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2018 toimintakulut olivat 204 milj. euroa, mikä oli 0,09 milj. euroa pienempi kuin muutettu talousarvio eli toimintakulut toteutuivat 100 prosenttisesti. Henkilöstökulujen toteuma-% oli 96,4 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, joka oli 0,6 milj. euroa ja 1,9 % pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 5,3 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 9,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,3 milj.. Toteuma oli euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 8,8 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 5,0 milj. euroa. Investointien muutettu talousarvio oli 13 milj. toteuman ollessa 13,2 milj.. Vaikka investoinnit ylittivät vuosikatteen, uutta pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut nostaa, vaan investoinnit pystyttiin rahoittamaan kassavirralla. Kesä-syysaikana ( ) kassaa vahvistettiin 5 milj. kuntatodistusohjelman käytöllä. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat euroa pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin ,67 ja rahastot vähenivät ,93 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen ,16 euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli ,76 euroa. 40

58 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat pitkien etäisyyksien lisäksi Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain mukainen laajan päivystyksen sairaala. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin omaa strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui vuonna 2018 edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon pääsääntöisesti määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2018 korvata 44 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 23. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi edellisvuoteen 41

59 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 56 verrattuna. Turvallisuuden parantaminen on edelleen toiminnan kehittämisen painopisteistä tärkeimpiä. Muistutusten (93) ja kanteluiden (7) määrä on aiempien vuosien tasolla Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Joidenkin avainhenkilöiden työpanoksen käyttö maakunnan tehtäviin on hidastanut oman toiminnan kehittämistä. Erityisvastuualueen yhteistyötä on kehitetty osana laajempaa sote-valmistelua. Pohjoinen syöpäkeskus perustettiin sairaanhoitopiirien yhteiseksi organisaatioksi. Keskuksen tehtävä on kehittää syöpäsairauksien hoitoa alueella yhdenmukaisesti. Yhteisenä erikoissairaanhoidon tuottamistapana selvitettiin mahdollisuutta erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteiseen tuotantorakenteeseen, jonka perusta olisi sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta. Osuuskunnan valmistelu siirtyi vuodelle 2019 eikä selkeästi yhteistä käsitystä osuuskuntaratkaisusta saatu muodostettua vuoden 2018 aikana. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2018 Yhteispäivystyksen toimintaa kehitettiin käynnistämällä normien edellyttämä yleislääkäreiden yöpäivystys 1.4. yhteistyössä Rovaniemen ja sairaanhoitopiirin muiden terveyskeskusten kanssa. Hammaslääkäripäivystys käynnistettiin hälytystyönä 1.5. Tarve hammaslääkärin puhelinkonsultaatioihin on ollut vähäistä ja vastaanottoihin hyvin vähäistä. Rovaniemen sosiaalipäivystys siirtyi 1.2. yhteispäivystyksen tiloihin, joissa se on toiminut aamupäivisin. Toiminnan yhdistäminen osaksi yhteispäivystyksen toimintaa on alkuvaiheessa. Ensihoidon palvelutasopäätökset muuttuivat tavoitteiltaan yhtenäisiksi koko erityisvastuualueella, LSHP ensihoito saavutti tavoitteet lähes kokonaan. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti Rovaniemellä 1.5. Tehtävämäärät eivät vielä riitä taloudellisesti kannattavaan toimintaan ja kustannusvaikuttavuus edellyttää lisäarvioita. Ensihoidon laboratoriokokeiden vieritestausta laajennettiin potilasturvallisuuden vahvistamiseksi. Ensihoitajien ajokortteja jouduttiin päivittämään kun ensihoitoyksiköiden painot ovat alkaneet ylittää henkilöauton ajokortin painorajat. Medisiinisen hoidon tulosalueella kehitettiin toimintaa monilla tavoin. Mm. sydänpajalla päivitettiin angiografialaitteisto ja vakinaistettiin sairaanhoitajien pyörittämä tahdistinpoliklinikka. Kuntoutuksessa kehitettiin apuvälineprosessia ja erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen toimintaa. Fysiatriassa kehitettiin koko alueen selkäpotilaiden hoitokäytäntöjä ja keuhkoyksikössä uniapneapotilaiden hoidonporrastusta alueen terveyskeskusten kanssa. Osa uusista toimintamalleista liittyi uusien laitteiden käyttöön, mm ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomienseurantalaite ihosyöpäriskien arvioimiseen ja Noona-sähköistä yhteydenpitojärjestelmän käyttöä laajennettiin keuhkosyöpäpotilaiden hoidon seurannassa. Operatiivisen hoidon tulosalueella vahvistettiin toimintaa täyden palvelun päivystyssairaalana ja mm. otettiin avohoidossa käyttöön hoidon suunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää kehitettiin toimeenpantavaksi vuoden 2019 alusta. Synnytystoiminnassa käynnistettiin lyhyt jälkihoitoinen toimintamalli ja kätilöiden hoitama imetyspoliklinikka. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astman hoitoon. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkettiin Rovenimen palvelujen integroimista erikoissairaanhoidon palveluihin ja muokattiin mm. yksikkörakennetta paremmin tehtävää tukemaan. Toimintamalleja kehitettiin mm ottamalla hoidontarpeen arviointimenetelmäksi ns. MIEPÄ-triage. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat Lähteentieltä Vilkkaan remontoituihin tiloihin. Toimintamallien suunnittelu ja kehittäminen on ollut aktiivista myös osana uuden sairaalan suunnittelua. Rovaniemen terveyskeskuksen röntgentoiminta siirtyi liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiirin vastuulle 1.6. Välinehuoltopalveluiden tuottaminen Kolarin terveyskeskukselle valmisteltiin aloitettavaksi Erikoissairaanhoidon johtamista kehitettiin määrittelemällä uuden hallintomallin edellyttämän toimintayksiköiden ylilääkärin ja osastonhoitajan työparijohtamisen tehtäviä ja niiden toimintamalleja. Työparijohtamista 42

60 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 57 tukemaan käynnistettiin esimiesfoorumit, joissa kuukausittain käydään teemoittain johtamisen asioita läpi painottaen erityisesti asioista keskusteluun. Potilasturvallisuuden tueksi on käynnistetty vakavien vaaratapahtumien tutkimiskäytäntö, jossa työryhmä selvittää mahdollisimman tuoreeltaan riskitapahtumaan johtaneet syyt ja esittää sairaanhoidon johtoryhmälle ehdotuksensa riskin välttämisestä jatkossa. Johtajien tehtävä on huolehtia sitten turvallisuustyön kehittämisestä tulosalueillaan. Sairaalan toiminnan kehittämiseksi on myös muokattu rakenteita mm. yhdistämällä osastot 6A ja 6B sekä vähentämällä avohoitopainotteisuuden myötä sairaansijoja vuodeosastolta. Kotiutustoimintaa kehitettiin myös vuoden aikana sairaalassa ja tavoitteena on vuoden 2019 alusta päästä vähentämään lisää sairaansijoja. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön perusterveydenhuoltoa kehitettiin osana sairaanhoitopiirin organisaatiota. Tukiratkaisuja hallintopalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta kehitettiin. Lääkäritoiminta saatiin turvattua aiempaa paremmin ja vastaanottojen tarjonta toteutui merkittävästi odotuksia kattavammin. Edelleen integraatio erikoissairaanhoidon toimintaan on työn alla ja joustavampia keinoja tukea potilaiden hoitoa etäkeinoin haetaan. Mm. paikallisen mielenterveystyön yhteyttä sairaanhoitopiirin vastaavaan toimintaan tiivistettiin. 43

61 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 58 Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointi toteutumisen hyvä asiakaskokemus ammatillisuuden ja hyvän kohtelun arvostus toiminnassa uuden palautejärjestelmän perus-teella arviot näyttävät paremmilta kuin 2017 hoidonvarauksen kehittäminen asiakaspalautteista ei saada arviota hoidonvarauksen toimivuudesta nopeiden palautejärjestelmien käyt-töön otto ja hyödyntäminen yksikkö-tasolla hymynaamat ei kattavasti käytössä, palautteet haettu tekstiviesteillä, käytäntö arvioidaan keväällä 2019 turvallisuus lääkehoitoprosessin kehittäminen katkeamaton lääkehoito katkeamaton lääkehoito ei ole kaikilla osastoilla käytössä vuoden 2019 aikana laajenee lopuille osastoille Haiprojen hyödyntäminen käsitte-lyprosessin kehittäminen ennakoiva kotiutus Haiprojen käsittelyprosessin kehittäminen on aloitettu 2018 ennakoivan kotiutuksen käytäntö on aloitettu, laajentuu lopuille osastoille 2019 aikana Asiakkaat ja vaikuttavuus vaikuttavat hoitoratkaisut potilaan osallisuuden vahvistaminen omassa hoidossa potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ole vielä nähtävissä 30 % kertomuksista, asiaan kiinnitetty erityistä huomiota lääkehoitosuunnitelman päivityksessä 44

62 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 59 henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa tulosaluejohto keskustelee toiminta-yksiköissä strategian ja painopisteet säännölliset tulosyksikkökokoukset on keskusteltu kaikissa yksiköissä tulosyksikkökokoukset toteutuvat kattavasti suunnitelmalliset ja kattavat kehitys-keskustelut osaamiskartoitus on tehty kattavien kehityskeskustelujen tueksi Henkilöstö avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työnohjauksen mahdollistaminen ajantasaiset intrasivut someviestintä alkuun Facebook osaamistarpeiden määrittely erikois-aloittain ja tehtävittäin suunnitelmallinen koulutus osaamisen dokumentointi C&Q kaikissa yksiköissä on työnohjaus mahdollista intran uutiset päivitetään viikoittain someviestintä toimii määrittely tehty hoitohenkilökunnan osalta, muiden aloitettu koulutukset toteutuvat yksiköittäin koulutussuunnitelmien mukaan C&Q on käytössä 45

63 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 60 kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen tunnistetaan yksiköittäin kustannus-tekijät, joihin voidaan itse vaikuttaa koulutetaan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle kehitetään Kairan talousseuranta säännölliseen käyttöön yksiköittäin suoritteiden yhdenmukainen kirjaa-minen päivittäisjohtamisen tueksi sairaalan yhtenäiset käytännöt työ-ryhmän aktiivinen hyödyntäminen ajanvarausprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa tehtä-vään hoidon suunnitteluun Rafaelahoitoisuusjärjestelmän hyödyntäminen resurssien allokoinnin kehittämiseen Toiminnan kehittämisessä aina resurssien käytön tehokkuus yhtenä näkökulmana Hukkahaavimenetelmien mukaiset kehittämiskäytännöt yksiköissä aloitettu määrittelemään kustannustekijöitä, joihin yksiköissä itse voidaan vaikuttaa koko henkilökunnalle järjestettävää talouskoulutusta on valmisteltu, toteutus siirtyy vuodelle 2019 Kaira mahdollistaa säännöllisen talousseurannan eri tasoilla suoritteet yhdenmukaista kirjaamista on kehitetty, työ jatkuu työryhmä toimi aktiivisesti 2018 ja ryhmän toimintaa kehitetään 2019 hoidon suunnitteluun on kehitetty asiakaslähtöisiä ratkaisuja, mm. tekstiviestimuistutukset resursseja allokoidaan rutiinisti Rafaelan perusteella valtaosassa kehittämissuunnitelmista on nähtävissä taloudellisuusarvio jokaisessa yksikössä on mahdollisuus ja osaaminen hukkahaavimenetelmien käyttöön ja organisaatiossa käyttöä on lisätty Talous 46

64 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 61 potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen potilasohjauksen keinoin osallisuu-den vahvistaminen potilaan oma näkemys omista tavoit-teistaan ja osuudestaan hoitosuunni-telmassa kehitetään keinoja potilaan omaan esi- ja lääkitystietojen esittämiseen sähköiset esitietolomakkeet oireseurannan kehittäminen teknologian keinoin etänä saavutettavuuden laajentaminen toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) tarjotaan eri keinoin erityisosaamista potilasta hoitavan tahon lähipalveluihin arvioidaan kriittisesti kontrollikäyntien tarjonta tarkistetaan ja päivitetään alueen sovitut hoitoketjut Kaira käyttöön esimiesten päivittäis-johtamistyössä kirjaamisen yhtenäistäminen asiakaspalautteista ei pysty päättelemään osallisuuden vahvistumista, asiaan on kiinnitetty huomiota enemmän ja siitä kysytään jatkossa potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ei ole nähtävissä 30 % kertomuksista, palautteissa on nähty kokemus osallisuudesta sähköisiä esitietolomakkeita ei vielä kattavassa käytössä, mm. keuhkopotilaiden hoidossa kuitenkin käytössä Noonaa käytetään syöpäpotilaiden hoidossa ja Virtua tietyillä keuhkopotilailla Tilojen ja laitteiden käyttö virka-ajan ulkopuolella on aloitettu radiologiassa. etäpalveluja ja jalkautuvia erikois-lääkäripalveluja on käytössä esim. gynekologia ja keuhkosairaudet erikoisaloittain ei ole kattavasti käyty läpi pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmia hoitoketjuja on päivitetty, ei kaikkia Prosessit ja rakenteet järjestelmien automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisen kirjaamisen poistaminen kuormitus ja viiveseurannan kehittäminen Kairassa Kaira on aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa kirjaamiskäytäntöjä on yksiköiden kesken yhtenäistetty eroja edelleen on, työ jatkuu lääkehoidon kirjaamisvastuut määritelty toimijoittain lääkehoitosuunnitelmassa, muutoin työ kesken seurantajärjestelmää on kehitetty 47

65 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!- näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelman ( ) päivitys siirrettiin tehtäväksi vuodelle 2019 muuttuneen toimintakentän johdosta (Muonio- Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille ja MiePä-yhdistyminen) sekä ennakoivaa toimintaa tulevien muutoksien vuoksi( sairaala laajennukseen ja SOTE-Maku uudistukseen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä). Rafaela-hoitoisuusluokitus järjestelmään ja vuonna 2016 tehdyn henkilöstömitoituksen pohjautuen on päivittäisjohtamisessa pystytty kohdentamaan hoitotyöresurssia tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Vuoden 2018 aikana vahvistettiin sairaanhoitopiirin alueella toimivaa ensihoitoa varahenkilöstöön saaduilla vakansseilla. Hoitohenkilökunnan osaamiskartoitusta C&Q- mallin mukaisesti on jatkettu 2018 aikana. Tavoitteissa ollut hoitotyön kliinisen osaamisen tukemisen ja ylläpidon mallin kehittäminen ei ole vielä ennättänyt käynnistyä. Vuosi 2018 on sisältänyt Sote- maakunta valmistelua sekä yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa mm ikäihmisten kotiutuksen / jatkohoidon järjestämisessä. Sairaalan somaattiset vuodeosastot ovat myös osallistuneet kaksivuotisen kansallisen painehaavauma tutkimuksen ensimmäiseen osaan. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin henkilökunnalle mm painehaavoihin liittyvää koulutusta. Muonio-Enontekiö perusterveydenhuollolle suunnattu Rafaela-koulutusta ei ole vielä 2018 aikana järjestetty. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen sairaanhoitopiirin alueelle perustettiin syksyllä moniammatillinen työryhmä. Toimintamuodon kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on saada kehiteltyä toimintamalli potilaan hyvälle kansallisia ohjeita noudattavalle palliatiiviselle hoidolle Lapin sairaanhoitopiirissä. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Tunnistetaan laatupoikkeamat Haiprojärjestelmästä ja asiakaspalautteista. Suunnitellaan kehittämiskohteet yhteistyössä laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreiden kanssa. Kehitetään lääkehoidon potilasturvallisuutta laajentamalla katkeamaton lääkehoitoprosessi vaiheistetun käyttöönottojakson tuloksia hyödyntäen Kehittämiskohteiden toteuman seuranta green cross- työkalua käyttäen : - Potilaan tunnistamiseen liittyen: GreenCross mittarilla seurattu potilas rannekkeiden ja henkilötietojen ajantasaisuutta Paperiton lääkehoitoprosessi ( katkeamaton) vakiintunut osalla kolmivuoroyksiköistä. Lääke-hoitoprosessin laatupoikkeamia seurataan Haipro-järjestelmässä Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen vies- tintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Tunnistetaan ja vahvistetaan hoito työn ydinosaamista ja perustehtävää Luodaan hoitotyön tarpeita tukevat säännölliset kokouskäytännöt yhdessä esimiehistön kanssa. Osallistumme osaltamme C&Q-järtelmän käyttöönottoon C&Q-tehtävä- ja osaamismäärittelyt on tehty osittain hoitohenkilökunnalle. Hoitotyön säännölliset kokouskäytännöt toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Järjestelmä on käytössä. Osaaminen arvioidaan ja kartoitetaan C&Q-järjestelmällä. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat perustuvat osaamiskuiluihin. Ei vielä valmis. 48

66 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 63 Talous Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Rafaela- hoitoisuusjärjestelmän ja hoitotyön mitoitus-hankkeen hyödyntäminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa allokoinnissa ja sen kehittämisessä. Ajanvarausprosessin kehittäminen organisaatiolähtöisestä prosessista yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Rafaelan vaikutukset kustannusten tiedostamiseen ja minimointiin Hoitohenkilökunnan henkilöstökustannusten seuranta ja siihen vaikuttamista sairaalan sisäisen avunanto( aamuisin tehtävän huddlaus) toiminnan avulla. Hoitoisuudet vuodeosastoilla pääsääntöisesti optimitasolla.hoitotyön resurssia allokoitiin potilaiden hoidon tarpeen mukaan uudelleen yhteensä 355 kertaa eli lähes joka päivä. (vuonna kertaa) Säännöllistä resurssien kohdentumisen arviointia Päivittäisen huddlauksen tuottamalla tiedolla: jatkohoito-prosessien avaaminen ja tk-siirtoviivepotilaiden määrän näkyville nostaminen huddle- toimintamallia hyödynnettiin myös mm.sairaalan sisäisen tilanteen nopeaan kartoittamiseen suuronnettomuusharjoituksessa sekä influenssaepidemian kehittymiseen sairaalassa. Ajanvarausprosessi: Malli luotu ja käytössä Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen päivitettyjen kansallisten hoitotyön tarve- ja toimintoluokitusten mukaisesti Potilaan osallisuus ja hoitoonpääsy: Kokemusasiantuntija: MiePÄn alueella käytössä Munuaispotilaiden hoitopolku Kuvantamisprosessien hiontaa, päivystys pirtissä, sähköinen hoitajalähete kunnista pilotoitu Kirjaaminen: ei ole edennyt Hoitotyön tarve- ja toimintoluokistusten osalta. Tiedolla johtaminen: Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen käynnistynyt 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Muutettu TA 2018 TP 2018 ulkoinen Tulosalue ulkoinen toimintakate toimintakate Ero 11 Keskushallinto Tukipalveluiden tulosalue Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Projektien tulosalue (laskennallinen) Muonio-Enontekiön perusterv.huolto

67 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2018: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sairaalan päivystyskykyä pyrittiin vahvistamaan maltillisilla henkilöresurssilisäyksillä. Päivystysvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin hankkimaan sekä lääkäreitä että hoitajia työvoiman vuokrauksella ja ns. keikkatyönä. Ammattilaiset ihmisiä varten Tekstiviestipalaute-järjestelmää on pilotoitu onnistuneesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensairauksien ja naistentautien klinikassa sekä päivystyspoliklinikalla. Järjestelmän käytöstä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Asiakaspalautetta on kerätty myös Internet-kyselyillä. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Toiminta vakiinnutettiin vuoden 2018 aikana. Muonion ja Enontekiön kunnilta on saatu hyvää palautetta kokonaisuudesta. Yhtymävaltuuston tekemän periaatepäätöksen perusteella sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2018: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestointien kokonaisloppusumma Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 50

68 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 65 Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2018: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli ,88 euroa. Tavoite toteutui ,88 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli ,16. Tavoite toteutui ,16 euroa suurempana kuin oli tavoite. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Päiväkirurgia ja suun terveydenhuollon suoritteet jäivät alle tavoitteen. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä toteutui lähes suunnitellusti. Hoitojaksojen määrä kuitenkin toteutui merkittävästi arvioitua suurempana, keskimääräisen hoitoajan jäädessä arvioitua pienemmäksi. TA 2018 TA muutos Muutettu TA 2018 TP 2018 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,6 % kuntalask.käynnit, ostetut * ,6 % Suun terveydenhuolto ,9 % Yhteensä ,8 % Päiväkirurgia * ,9 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,8 % Hoitopäivät, omat* ,1 % Hoitopäivät, ostetut* ,8 % Yhteensä ,8 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,9 4,8 4,1-0,7 84,5 % Investointien sitovuus Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä investointimäärärahaa lisättiin Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa raken- 51

69 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 66 nusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Ero Muutettu -alle talousarvion Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% Investoinnit yhteensä, netto , , , ,53 101,58 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin, kun lainanottovaltuuksia ei käytetty. Yksi vuonna 2012 nostettu laina maksettiin loppuun marraskuussa 2017 ja tilikaudella ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa, joten lainojen lyhennyksetkin jäivät odotettua pienemmiksi euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos

70 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 67 muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1761, ,5 1,19 1,16 siitä lääkärit ,69 0,56 hoitohenkilöstö ,50 1,50 huoltohenk.kunta 222, ,5 toimisto- ja hallinto ,17 1,12 Sairaansijat ,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat ,69 10,57 kuntalask.käynnit, ostetut ,51 21,61 Suun terveydenhuolto ,11 yhteensä ,23 10,78 Päiväkirurgia ,67-19,14 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat ,85 14,81 hoitopäivät, omat ,16-2,94 hoitopäivät, ostetut ,23 0,84 yhteensä ,97-2,21 Keskim. hoitoaika, omat 3,8 4,9 4,8 4,1 6,12-15,46 53

71 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 68 Muutettu Muut.% Poik.% SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,60 2,12 Maksutuotot ,30-5,13 Tuet ja avustukset ,50 46,36 Vuokratuotot ,80 5,07 Muut toimintatuotot ,10-37,25 Ulkoiset tuotot yhteensä ,70 1,88 Sisäiset tulot ,70 1,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,10 1,80 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,30-0,86 Henkilösivukulut Eläkekulut ,90-8,24 Muut henkilösivukulut ,50-31,76 Henkilöstökorvaukset ,60 21,68 Palvelujen ostot ,80 10,56 Palv.ostot, läpilaskutus ,30-1,91 Aineet, tarvikkeet ,40 4,71 Avustukset ,10 Vuokrat ,70-10,40 Muut toimintakulut ,70 25,68 Ulkoiset toimintakulut ,00 0,04 Sisäiset menot ,70 1,65 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,20 0,61 0 TOIMINTAKATE ,40 73,42 0 Korkotuotot ,30 59,99 Muut rahoitustuotot ,00 1,97 Korkokulut ,50-38,00 Muut rahoituskulut ,40 10,70 Rahoitustuotot ja -kulut ,70-2,96 VUOSIKATE ,10 77,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,10-11,88 Kertaluonteiset poistot ,80 Poistot ja arvonalentumiset ,60-2,37 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00-111,06 Poistoeron lis.(-) ,20-0,04 Rahastojen lis.(-) ,10-2,93 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,50-160,09 54

72 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Uusien järjestelmällisten potilaskoh- taisten asiakaspalautekanavien pilo- tointi ja käyttöönotto Asiakaspalvelukoulutus koko henki- löstölle Tekstiviestipalautteen pyytämistä potilailta pilotoitu muutamissa hoitoyksiköissä Asiakaspalvelukoulutukset henkilöstölle aloitettu Asiakkaat ja vaikuttavuus Koulutus, informointi ja valvonta turvallisuuden osaalueilla Raportointi, tiedolla johtaminen, tiedon hallinta ja käytettävyys: työvälineiden ja menetelmien sekä niiden käytettävyyden kehittäminen Resurssien käytön ohjaaminen ja seuranta koko organisaation tasolla EU:n tietosuoja-asetuksen (GPDR) voimaantuloon valmistautuminen: ohjeiden valmistelu/päivittäminen, sopimusten päivittäminen jne; turvallisuuskoulutusta henkilöstölle (mm. paloturvallisuus, henkilöturvallisuus) Kaira-portaalin käyttöä kehitetty, Kursut-hanke päättynyt, LapTIhanke aloitettu henkilöstömitoitusprojektia (Helmi) valmisteltu aloitettavaksi alkuvuodesta 2019; Huddlemenetelmän käyttö henkilöstöresurssien seurannassa ja kohdentamisessa vakiinnutettu 55

73 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 70 Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Toiminnan kehittäminen työhyvin- vointikyselyn tulosten analysoinnin pohjalta Intranetin ajantasaisuus, tiedotus- tilaisuudet henkilöstölle, keskustele- van ilmapiirin ylläpitäminen Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönotto Työhyvinvointityöpajoja ja koulutusta järjestetty sairaanhoitopiirin eri yksiköissä Intranetin päivitystyötä jatkettu, tiedotustilaisuuksia henkilöstölle pidetty säännöllisesti, keskustelevaa ilmapiiriä rakennettu muuttamalla esimiesinfot vuorovaikutteisemmiksi esimiesfoorumeiksi Osaamisen arviointijärjestelmän (C&Q) käyttöönottoa jatkettu ja laajennettu Talous Prosessit ja rakenteet Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouden hallinnan koulutus esimiehille Seurannan ja raportoinnin työvälinei- den kehittäminen Kokous- ja viestintäkäytäntöjen kehittäminen Talouden hallinnan koulutusta esimiehille suunniteltu, toteutus vuonna 2019 Kaira-portaalin käyttöä kehitetty Esimiesinfot muutettu esimiesfoorumeiksi, johtoryhmien kokouskäytäntöjä kehitetty Hukkahaavi-koulutukset Hukkahaavi-koulutuksia järjestetty Hukan poistamisen vaikutusten säännöllisesti seuranta henkilöstöresurssien mitoit- tamisessa ja toiminnan Hukan poistamisen vaikutusten organisoinnis- sa seurantaa kehitetty Asiakasraati osallistunut mm. Asiakasraadin sekä potilas- ja sairaalan laajennushankkeen virtuaalityöpajoihin omais- neuvoston toiminta ja muuhun ke- hittämistyöhön, potilas- ja omaisneuvosto kokoontunut säännöllisesti Ajanvarauskeskuksen toiminnan Hoidon suunnittelun ja ajanvaraus- suunnittelu ja pilotointi resursoi- käytäntöjen kehittäminen tu vuodelle 2019 Odotus- ja jonotusajat julkaistaan Odotus- ja jonotusaikoja koskevien säännöllisesti, automatiikassa tietojen ajantasaisuus edelleen kehitettävää oikeellisuus Hoitoprosessin tehokkuutta mittaavan tiedon tuottamisen sekä eri lähdejärjestelmistä koottavan Hoitoprosessien tehokkuutta tiedon yhdistämisen teknisiä ongelmia mittaavan tiedon tuottaminen ratkaistu siirtoviivepäi- vien seurannan myötä löydetty toimenpiteitä, joilla siirtoviiveiden määrä saatu vähenemään Kirjaamisen yhdenmukaistaminen sisältyy vuonna 2018 valmisteltuun Kirjaamisen yhdenmukaistaminen toimenpideohjelmaan vuodelle

74 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 71 Muutettu Muut.% Poik.% 10 RAHOITUS TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Maksutuotot ,00 0,00 Ulkoiset tuotot yh ,00 0,00 Sisäiset tulot ,10 212,52 TOIMINTATUOTOT YHT ,10 212,52 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Palvelujen ostot ,00 0,00 Muut toimintakulut ,40 0,00 Ulkoiset toimintakulut ,40 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,40 0,00 TOIMINTAKATE ,70 216,71 Korkotuotot ,40 59,61 Muut rahoitustuotot ,00 1,97 Korkokulut ,50-38,00 Muut rahoituskulut ,70-0,06 Rahoitustuotot ja -kulut ,20-16,44 VUOSIKATE ,10 102,08 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,10 102,08 Poistoeron lis.(-) ,20-0,04 Rahastojen lis.(-) ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00-100,00 KESKUSHALLINTO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,29 14,29 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta ,00 0,00 toimisto- ja hallinto ,53 23,53 57

75 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 72 Muutettu Muut.% Poik.% 11 KESKUSHALLINTO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,70 17,68 Maksutuotot ,00 Tuet ja avustukset ,60 47,25 Muut toimintatuoto ,60 324,73 Ulkoiset tuotot yh ,30 23,63 Sisäiset tulot ,40 55,49 TOIMINTATUOTOT YHT ,30 42,40 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki ,50 0,64 Henkilösivukulut Eläkekulut ,70-5,07 Muut henkilösi ,80-25,18 Henkilöstökorv ,40-35,18 Palvelujen ostot ,60-4,13 Aineet, tarvikkeet ,20 85,63 Vuokrat ,20-63,03 Muut toimintakulut ,90-93,20 Ulkoiset toimintak ,30-6,38 Sisäiset menot ,80-43,07 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ ,30-8,09 Ulkoinen toimintakate ,48-17,95 TOIMINTAKATE ,20-100,03 Korkotuotot ,00 Muut rahoituskulut ,60 Rahoitustuotot ja ,90 VUOSIKATE ,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,00 Poistot ja arvonalentumiset ,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00-100,00 TILIKAUDEN YLI-/AL ,00-100,00 58

76 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Medisiinisen hoidon tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, neurologian, kuntoutuksen sekä sisätautien erikoissairaanhoidosta käytettävissä olevilla resursseilla yhdessä muiden tulosalueiden kanssa sekä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on potilaiden oikea-aikainen, turvallinen sekä vaikuttava hoito huomioiden kokonaisvaltainen toimintakyky. Tulosalueen toiminnassa huomioidaan yhteistyö potilaan kanssa sekä hyvä palvelukokemus. Toiminnalliset muutokset - Sisätaudeilla käynnistettiin toiminnan kehittämisen suhteen projekti, joka nopeuttaisi lähetteenkäsittelyä ja vähentäisi siihen kuuluvaa erikoislääkärin työpanosta. Tähän asti lähetteet on tehty pelkästään sisätaudeille, josta ne on jaettu eteenpäin erikoisalakohtaisesti. Jatkossa tarkoituksena on mahdollistaa suorat lähetteet suppeille erikoisaloille. Onnistuttiin - ajoittain haasteellisissakin tilanteissa - rekrytoimaan ja resursoimaan eri erikoisalojen henkilökuntaa vastaamaan toiminnan volyymin edelleen jatkuvaan kasvuun. Hematologisten potilaiden polikliinisen hoidon prosessia kehitettiin yhteistyössä vuodeosaston kanssa. - - Dialyysissa panostettiin toiminnan kirjaamiseen, loppuvuodesta suunniteltiin ja valmisteltiin munuaispoliklinikan toiminnan hallinnollinen siirtyminen dialyysiyksikön yhteyteen. Dialyysi oli väliaikaisesti potilasmäärän vähyyden vuoksi auki vain neljänä päivänä viikossa mutta alkukesästä palattiin kuusipäiväiseen viikkoon. - - Siirtoviivepotilaiden määrän väheneminen vuodeosastoilla näkyi käyttöasteessa, eniten sisätautien osastolla 5A. Muutokseen reagoitiin arvioimalla ja säätelemällä hoitohenkilökunnan määrää ja tarvetta päivittäin eri vuoroissa. - - Sydänvalvontayksikköön määritettiin vakiohenkilökunta vastaamaan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiini. - - Sydänpaja oli kesällä suljettuna 10 viikon ajan uuden angiografialaitteiston asentamisen ajan. Sinä aikana angiografioita tehtiin röntgenin tiloissa ja kahtena päivänä viikossa myös iltavuorossa. Myös pidempiaikaisesti röntgenin sali on ollut käytössä lähinnä tahdistintoimenpiteitä varten yhtenä päivänä viikossa. Sairaanhoitajien itsenäinen tahdistinpoliklinikka-toiminta vakiintui. - - Kuntoutustutkimusyksikössä toiminnan kehittämisen painopisteenä on ollut apuvälineprosessi kokonaisuudessaan tavoitteena eteneminen kohti alueellista apuvälinekeskusta. Tämä on edistynyt hitaasti, vaikka suuressa osassa Lapin kuntia muutoksen olisi valmiutta pikaisellakin aikataululla ainakin virkamiestasolla. Toisena yksikön toiminnassa on paneuduttu erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun ja edistymisen tuen toimivuuden ja sujuvuuden sekä tarvittavan verkostoyhteistyön vahvistamiseen. Keskeisten toimijoiden haasteellisissa rekrytoinneissa onnistuttiin. - - Fysiatrian yksikkö koordinoi alueellisesti Selkä kantaa- monikeskustutkimusta. Yksikön ylilääkäri on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja fysiatrian poliklinikan fysioterapeutti on toiminut tutkimusfysioterapeuttina. Fysioterapia määritti hyvän fysioterapian laatutason kriteerit yksikköönsä. - - Keuhkoyksikössä jatkettiin uniapneapotilaiden hoidonporrastuksen kehittämistä perusterveydenhuollon kanssa ja tehtiin tätä silmälläpitäen esityötä mm. laitekannan yhtenäistämiseksi. Uniapnean avohoitopainotteista hoitoketjutyössä on tehty virtu.fi alustalle taudin diagnostiikkaan ja seurantaan liittyvää videomateriaalia perusterveydenhuollon ammattilaisille käyttöön Rovaniemen perusterveydenhuollosta siirrettiin spirometriatutkimukset keuhkofunktiolaboratioon. Tällä oli iso vaikutus toiminnan volyymiin yksikössä. Keuhkopoliklinikalla on syöpäpotilaille tarjottu Noona -sähköistä yhteyden pitomahdollisuutta hoidon aikana. - 59

77 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 74 - Ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomenseurantalaite ihosyöpäriskipotilaiden hoidossa sekä suunniteltiin ja valmisteltiin toimenpidepotilaiden hoitoprosessin siirtyminen poliklinikan tiloihin alkuvuodesta Tarkoitus on suorittaa jatkossa kaikki isommat ihosyöpäleikkaukset omassa ihopoliklinikan toimenpidehuoneessa. Tällä järjestelyllä yksikkö pystyy tarjoamaan kiireellisiä leikkusaikoja entistä joustavammin. - Neurologialla keskeisin tavoite on ollut kehittää aivoverenkiertohäiriö(avh) -potilaan hoitoketjua ja yhtenäisiä käytäntöjä avh-potilaan hoidossa. Tavoitteena on myös edelleen päivittää ja kehittää avhpotilaan hoitoa Käypä hoitosuosituksen mukaiseksi yhteistyössä ensihoidon kanssa. Neurologialla otettiin käyttöön mentorointi-malli uusien hoitajien perehdytyksen tueksi. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Potilaan osallistaminen omaan hoitoon, hoidon suunnitteluun, ajanvarauksen kehittäminen Hoitotakuussa pysyminen Asiakkaan kohtaamisen kehittäminen Potilaiden osallistamistaulut otettiin käyttöön yksiköissä ohjeistamaan ja aktivoimaan potilaita omaan hoitoonsa. Hoitotakuussa pysyttiin osassa yksiköitä jononpurun turvin. Seurantakäynnit eivät toteudu ajallaan. C&Q osaamismäärittely aloitettu kaikissa yksiköissä, osassa jo valmis. Ammattiosaamisen kehittäminen Katkeamaton lääkehoito, osassa paperiton, toimii vakiintuneesti. Lääkäriresurssin vahvistaminen Lääkehoitoprosessin kehittäminen, turvallinen lääkehoito -työryhmä, katkeamaton lääkehoitoprosessi Potilaan tunnistaminen hoitotilanteissa Potilasturvallisuusraportit Green crossissa seurattu rannekkeitten käyttöä jatketaan edelleen. Haiproja käsitelty yksikkökokouksissa, korjaavia toimenpiteitä työstetty mm. haipro-osastotunneilla. Osaamisen tasot ohjaavat perehdytystä/mentorointia. Mentorit nimetty neurologialla hoitotyössä kaikille uusille työntekijöille, joilla yli 3kk työsuhde. Asiakkaat ja vaikuttavuus HaiProjen käsittelyprosessien parantaminen Henkilökunnan osaamisen kehittämi nen Ennakoiva kotiutus ja kokonaisvaltainen toimintakyky arvio informaation kulun oikea-aikaisuus eri toimijoiden välillä (erikoisalat, perus- terveydenhuolto) 60

78 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 75 Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Palaverikäytännöt, avoimuus ja henkilökunnan osallistaminen hyvällä johtamisella. Toimintayksikkökokoukset toteutuvat säännöllisesti Henkilökunta mukana mm. työhyvinvointisuunnitelmien laatimisessa. Avoin ja oikea-aikainen viestintä Kehityskeskustelut Toteutuu toimintayksikkötasolla Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen muutostilanteessa Tulosaluekokoukset kuukausittain. Muistiot Intrassa. Henkilöstö Tulosalueen johtoryhmän muistion, kokousmuistioiden oikea-aikainen laatiminen, jakelulistat, yhtenäiset käytännöt Osaamiskartoitukset ja hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa Meneillään, ja osassa yksiköitä jo valmis hoitohenkilökunnan osalta. Joka-aamuisessa huddlessa allokoidaan resursseja tarvittaessa potilaiden hoidon tarpeiden mukaan, myös yksiköiden ja erikoisalojen yli. Osaamisen ja työn jakaminen yli erikois- ja tulosalueiden Osaamisen hyödyntäminen kehittämällä moniammatillisuuteen nojaavaa tiimityötä Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Koko henkilöstön koulutusta kustannustietoisuuteen omissa valinnoissaan Talous Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Yksikkötasolla suoritteiden kirjaamisen tehostaminen päivittäis/ viikottaisjohtamista Kairan avulla Suoritteiden kirjaaminen ja mittaaminen, hoidon laadun kehittäminen ja vaikuttavuus eli euromääräisen panoksen aikaansaama tulos Seurataan toimintayksiköittäin toiminnan ja talouden toteumaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Seurattu eritoten vuodeosastokapasiteetin käyttöä. Työryhmä ei ole kokoontunut. Osallistuminen sairaalan organisaation yhtenäiset käytännöt -työryhmätyöhön Koulutuksiin osallistuttu. Yhteistyö kehittämisyksikön kanssa Yksikkökohtainen Kaizen ja Hukkahaavikoulutukset 61

79 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 76 Potilaan osallisuus Osallistetaan potilasohjauksessa Hoitoonpääsy Sähköisen asioinnin kehittäminen Tekstiviestimuistutus ajanvarauksesta asiakkaalle pilotoitiin sisäpkl:lla ja sydänpajalla. Seurannassa Prosessit ja rakenteet Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hoitotakuun seuranta Suoritteiden seuranta Henkilöstöraportoinnin seuranta Yhteistyötä yli tulosaluerajojen Seurannassa Aloitettu palliatiivisen konsultaatiopoliklinikan toiminnan suunnittelu. Aloitettu kuntoutusohjaajien työn kehittäminen ja suunnittelu hallinnollisesta siirtymisestä kuntoutustutkimusyksikköön Kirjaamisen toteutumisen seuranta Hoitoisuuden ja työn kuormituksen tasaaminen Kaira, HaiProt, muut tietojärjestelmät Huddle ja resurssien allokointi aamuisin tarvittaessa uudelleen potilaiden tarpeita vstaavaksi vakiintunut. Oman maakunnan, OYS-ervan ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, hoitopolut Keuhkokirurgian viikottaiset videomeetingit nopeuttaneet potilaiden hoitoonpääsyä. Neurologialla erva-alueen ja tele-stroken yhteistyötä jatkettu.virtupoliklnikan käyttö ollut vähäistä. Tulevan sote:n vaikutusten arviointi rakenteellisissa ja prosessimuutoksissa omassa organisaatiossa Kohdennettu informaation kulku Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos toteutui suunnitellusti. Perustehtävät yksiköittäin tehtiin pääsääntöisesti niihin varatuilla määrärahoilla. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Toimintatuotot ovat kasvaneet edellisvuoteen nähden +3,2% ja toimintakulut vastaavasti +6,0%. Ulkoinen toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisesti. Ulkoisten läpilaskutettujen palvelujen ostoissa on vuosittain merkittävää vaihtelua suuntaansa. Kuluneena vuonna ostot toteutuivat käyttösuunnitelman mukaan (poikkeama +0.4%) vrt. edellisenä vuonna vastaavasti merkittävää laskua ( % mutta olivat 113 % käyttösuunnitelmasta). Nämä palvelujen ostot koostuivat toisissa sairaaloissa hoidettavien lappilaisten potilaiden hoitokustannuksista kuin myös erityiskalliiden potilaiden ERVA-alueella tai valtakunnallisesti keskitettyjen hoitojen kustannuksista yliopistollisissa sairaaloissa. Tällaisia hoidettavia potilasryhmiä olivat erilaiset kudossiirrot. Ostopalvelujen tarve on viime vuosina käyttösuunnitelmaan nähden ylittynyt (nyt 124,3% vrt edellisenä vuonna 109,3% ). Ostopalvelujen toteumaan vaikuttavia tekijöitä ovat omana työvoimana toimivien erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden puute, erikoislääkärien pitkäaikaiset poissaolot, erityiskalliiden potilai- 62

80 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 77 den määrän vuosittaisen määrän vaihtelu ja uusien kalliiden lääkkeiden tarpeen toteuma vuositasolla. Tähän kuuluvat Nordlabin yms ulkoiset laboratoriopalvelut, myös erityistutkimukset mm OYSsta hankittavat PETtietokonetutkimukset kuin myös OYSssa tehtyjen neurokirurgisten tai keuhkokirurgisten potilaiden hoitokustannukset. Erikoislääkärityövoiman puute jatkui edellisvuoden tapaan erityisesti sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäripulana. Hoitohenkilökunnan osalta sijaismäärärahoja käytettiin reilut euroa vähemmän kuin vuonna 2017, vaikkakin budjetoidun osalta ylitystä tulikin. Kokonaispalkkojen osalta hoito- ja tutkimushenkilökunnan toteuma jäi lähes euroa edellisvuotta pienemmäksi ja lähes euroa alle talousarvion määrärahan. Hoitohenkilökunnan palkkakulujen osalta esimerkiksi sydänpajalla on reilu ylitys johtuen ylimääräisen salikapasiteetin tarpeesta ja käytöstä (radiologian salissa angioita 1-2 päivää viikossa). Tätä toimintaa ei ole huomioitu talousarvion henkilöstövakansseissa eikä palkkamäärärahoissa. Tulosalueella lähetteiden määrässä oli lievää kasvua edellisvuoteen nähden ( v kpl /v ). Muutos lähetemäärissä edellisvuoteen nähden oli maltillista osassa yksiköitä ( fysiatrian pkl, kuntoutusyksikkö, ihotautipkl), mutta neurologian pkl.lla + 9% kasvua (v kpl / v kpl). Merkittävin lähetemäärän kasvu oli sisätautipoliklinikalla (+11% v kpl/v kpl) ja samaa luokkaa keuhkosairauksien poliklinikalla (v kpl / v kpl).Keuhkopoliklinikan lähetemäärään sisältyvät Rovaniemen terveyskeskukseen tehdyt spirometriat. Keuhkosairauksien poliklinikalla tulee lähetemäärä lähivuosina vähenemään uniapneaseulontatutkimusten siirtyessä perusterveydenhuoltoon ja osin työterveyshuoltoon. Lähetemäärää peilattaessa ensikäynteihin useimmissa yksiköissä oli lähetemäärää vastaava ensikäyntien määrä (neurologian pkl, ihotautien pkl, fysiatrian pkl), hiukan vähemmän ensikäyntejä kuntoutus-, sisätautien ja keuhkopoliklinikalla, joka saattaa ainakin sisätaudeilla ja keuhkosairauksien poliklinikoilla heijastua jonotusaikojen pitenemisenä. Ulkoisia konsultaatioita tehtiin edellisvuotta hiukan enemmän so. neurologian pkl:lla (677 kpl) ja keuhkosairauksien poliklinikoilla(508 kpl), mutta erityisesti sisätautien poliklinikalla so 2364 kpl ja siinä kasvua +19% edellisvuoteen verrattuna liittyen kardiologisten konsultaatiomäärien kasvuun. Poliklinikoiden muuttuneeseen resurssitarpeeseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, etenkin jos vuodeosastokapasiteettiin tehdään muutoksia ja hoitohenkilökunnan työpanosta olisi sitä kautta vapautu-massa. Joka-aamuinen resurssien uudelleenallokointi potilaiden hoidon tarpeen mukaan on vakiintunut ja osaltaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että vuodeosastoilla hoitoisuus on pääsääntöisesti optimaalinen suhteessa hoitotyön henkilöstöresurssiin ja palkkakulut jäivät alle budjetoidun. Poliklinikoilla hoitoisuudet suhteessa resursointiin ei vielä kohtaa ideaalisesti. Potilaiden hoito on edellisvuosien tapaan edelleen avohoitoistunut, mikä näkyy poliklinikoiden käyntimäärien noin 10%:n vuosittaisena kasvuna, ja volyymin lisäyksen kautta myös hoitoisuuslukemissa. Medisiinisen tulosalueen osastojen käyttö väheni kuten edellisenäkin vuonna. Hoitojaksoja oli 7438 (v ), jossa vähenemistä -1,5 %. Hoitopäivien lukumäärä oli , jossa laskua -3.9% edellisvuoteen nähden. Vuodeosastokapasiteetin vähenevä käyttö näkynee alkaneena vuonnakin, jos Rovaniemen kaupungin tehostettu jatkohoitoon pääsy edelleen toteutuu. Loppuvuodesta vuodeosastopotilaiden jatkohoitoon pääsy nopeutui niin, ettei siirtoviiveitä enää esiinny. Kaikkinensa nämä toimintatapamuutokset saattavat johtaa medisiinisen vuodeosastokapasiteetin uusintajärjestelyihin. Toisaalta sisätautien- ja keuhkosairauksien erikoislääkäripula heijastunee osaltaan vuodeosastokapasiteetin käyttöön. Tulosalueella vuodeosastojen keskimääräinen hoitojakson pituus on viime vuosina lyhentynyt ollen v pv, v pv ja v pv. Päivystyksenä alkaneessa hoidossa hoitojakson pituuteen vaikuttavat erityisesti tarvittavien potilaskohtaisten tutkimusten saatavuus kuin myös jatkohoitoon pääsyn viive. Vuodeosastopaikkojen käyttöasteeseen on reagoitu päivittäin allokoimalla henkilöstöresursseja uudelleen sekä säätelemällä henkilöstönmäärää vuorokohtaisesti. Äkillisiin poissaoloihin ei ole palkattu sijaista, jos potilasmäärä on ollut normaalia pienempi. Suuri osa medisiiniseen hoidon potilaista tulee osastoille päivystyksellisesti, silti nykyään uskalletaan toteuttaa vuoroja alle suunnitellunperusmiehityksen, jos potilaspaikkoja on normaalia enemmän vapaana. 63

81 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 78 MEDISIININEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,47 0,47 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,57 0,57 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Sairaansijat ,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia ,00 Avohoito ostetut ,23 10,33 Hoitopäivät ostetut ,42 19,92 Hoitojaksot ,52 7,02 Avohoito ,20 9,44 Hoitopäivät ,86-7,85 Keskim. hoitoaika, omat 3,7 4,2 4,2 3,6-2,37-13,90 64

82 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 79 Muutettu Muut.% Poik.% 13 MEDISIININEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,10 0,52 Maksutuotot ,50-0,73 Vuokratuotot ,20-20,52 Muut toimintatuotot ,80-70,89 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00 0,33 Sisäiset tulot ,80 9,08 TOIMINTATUOTOT YHTEENS ,20 0,92 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,10-2,23 Henkilösivukulut Eläkekulut ,40-10,78 Muut henkilösivukulut ,70-24,13 Henkilöstökorvaukset ,90-2,95 Palvelujen ostot ,40 24,34 Palv.ostot, läpilaskutus ,70 0,40 Aineet, tarvikkeet ,90-2,02 Vuokrat ,70-83,78 Muut toimintakulut , ,10 Ulkoiset toimintakulut ,70-0,06 Sisäiset menot ,20 1,05 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00 0,46 Ulkoinen toimintakate ,48 0,85 TOIMINTAKATE , ,90 Muut rahoituskulut ,60 Rahoitustuotot ja -kulut ,60 VUOSIKATE , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,30 14,00 Kertaluonteiset poistot ,00 Poistot ja arvonalentumiset ,30 14,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,20-231,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,20-231,22 65

83 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2018 Kuluneella kaudella tapahtuneet toiminnalliset muutokset Suunnitelmakaudella vahvistettiin toiminnan järjestämistä täyden palvelun päivystyssairaalana. Avohoidossa otettiin käyttöön preoperatiivisessa hoidonsuunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Vuodeosastotoiminnassa kehitettiin yhteisiä toimintamalleja. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää valmisteltiin ja suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuoden 2019 alusta. Lyhyt jälkihoitoinen -synnytystoiminta käynnistettiin ja kätilövetoinen imetyspoliklinikka aloitti toimintansa. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astmaa sairastavien lasten kohdalla. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Jatketaan reaaliaikaisen ajanannon kehittämistä eri menetelmillä Kiinnitetään huomiota ammatillisuu- teen ja hyvään kohteluun Kehitetään potilasohjausta potilas- turvallisuuden näkökulmasta asiakastyytyväi- Arvioidaan syyttä Kiinnitetään huomiota potilaiden tunnistamiseen hoitotilanteissa Katkeamaton lääkehoito - käytäntö Hoidonvarauskeskuksen toiminta on laajentunut Hoitotakuun toteutumisen seuranta yksiköittäin. Toimintatapojen muutoksella pyritään varmistamaan potilaan henkilöllisyys kaikissa hoitotilanteissa Yksiköt saavat säännöllisin väliajoin palautetta sähköisesti laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin kautta. Mobiilikyselyiden vastauksia on mahdollista katsoa myös sähköisesti Haiproilmoitukset käsitellään yksiköissä ja tulosalueella säännöllisesti Katkeamaton lääkehoito käytäntöä ei ole vielä otettu käyttöön 66

84 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 81 Henkilöstö Talous Prosessit ja rakenteet Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Tulosaluejohto käynnistää keskustelut vastuuyksiköissä sairaanhoitopiirin strategiasta ja painopistealueista Käynnistetään säännölliset tulos- yksikkökokoukset C&Q osaamisen määrittely otetaan kattavasti käyttöön tulosalueella Tunnistetaan kustannuksiin vaikutta- vat tekijät yksiköittäin Prosessien tehostaminen Kairan hyödyntäminen päivittäis- johtamisessa Sähköiset esitietolomakkeet Oireseurannan etänä kehittäminen Kannustetaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa potilasohjauksen keinoin Kontrollikäyntien kriittinen tarkastelu Kiinnitetään huomiota kirjaamis- käytäntöihin Kehityskeskustelut toteutetaan tasapuolisesti kaikilla ammattiryhmillä Säännöllisten tulosyksikkökokouksien sijaan on pidetty tarpeenmukaisia tapaamisia Tulosalueen hoitohenkilökunnan osaamisen määrittely on käynnissä 7 yksikössä ja se on saatu valmiiksi 4 yksikössä Kehityskeskustelujen toteuttamisessa on osittain odotettu osaamisenmäärittelyjen valmistumista. Tulosaluejohtaja on aloittanut säännönmukaiset kahvihetket halukkaille henkilökohtaiseen keskusteluun Kustannustekijöiden ja mitattavien tavoitteiden säännöllinen seuranta ja arviointi yksiköittäin ja tulosalueella Jatkuvan kehittämisen menetelmät ovat käytössä (Hukkahaavi) Kairatiimistä saatu yksilökohtaista koulutusta, osastonhoitajilla oma Kairanäkymä päivittäin käytössä Sähköinen äitiyskortti otettu käyttöön Sähköinen seurantakaavake kaikille astmaa sairastaville lapsille otettu käyttöön Noonan käyttöä laajennettu Yksiköissä tehty ohjeistuksia ja pidetty koulutuksia kirjaamiseen liittyen Hoitoprosesseja tarkasteltu potilasryhmittäin yksiköissä ja yksiköiden yli Osallistuttu valtakunnalliseen vertaisarviointiin kirurgialla ja naistentaudeilla 67

85 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Toiminnan ja suoritteiden toteutuman analyysi Omien avohoitokäyntien kokonaismäärä (89094) on lisääntynyt 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ostettujen avohoidon käyntien määrä (13745) on lisääntynyt 8,1 % vuoteen 2017 verrattuna. Ostettuja avohoitokäyntejä esim. OYSista on mahdotonta ennakoida valinnanvapauden ja hoidon porrastuksen takia. Tulosalu- 68

86 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 83 een päiväkirurgian kokonaismäärässä (3477) on tapahtunut laskua 15,1 % edellisvuoteen verrattuna. Leikkaus- ja anestesiayksikössä jouduttiin perumaan alkuvuoden aikana toimenpiteitä akuutin hoitohenkilökunnan vajeen takia. Lisäksi useamman gastrokirurgin irtisanoutuminen laski päiväkirurgisten toimenpiteiden määrää oleellisesti kevään aikana, mutta syksyllä toimenpiteiden määrää on saatu nostettua osaavien erikoistuvien lääkäreiden avulla. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä on laskenut noin 3%. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on 2,9 vrk. Ostettujen hoitopäivien määrä (7648) on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Ostopalvelut muodostuvat mm. kalliista potilaista kirurgialla, erikoishoidoista syöpätaudeilla ja lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisä-ves työtä kirurgian, lasten- ja silmätautien poliklinikoilla. Silmäklinikassa hoitotakuu ylittyy poliklinikkatoiminnassa 102 potilaalla niukoista lääkäriresursseista johtuen. Jonon purkamiseksi on pidetty lisä-ves poliklinikoita ja toimintaa on tuettu konsulttilääkärein. Silmäkirurgialla hoitotakuu on ylittynyt vuoden loppuun mennessä 94 potilaalla, koska kaihileikkausten kilpailutus venyi vuoden 2019 puolelle. Hoitajien suorittamien lasiaisinjektioiden määrä on kääntynyt laskuun. Knk-poliklinikalla käynnit ovat vähentyneet 3,4 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuosi mentiin yhden oman erikoislääkärin voimin, ulkopuolinen konsultti kävi syyskuulle 2018 asti. Toinen virkalääkäri aloitti työt helmikuussa 2018 ja lisäksi klinikkaan saatiin erikoistuva lääkäri, joten jonoja saatiin loppuvuonna purettua hyvin. Audionomien palveluja ostettiin ulkopuoliselta toimijalta, joka samalla koulutti oman talon audionomiopiskelijoita, jotka valmistuivat joulukuussa Kuulolaitteisiin liittyviä palveluita ostetaan edelleen osittain Kuulostudiolta hankintasopimuksen mukaan. Lastentaudeilla on menestyksekkäästi viety eteenpäin diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitoa luomalla yhteiset tavoitteet ja toimintamallit kiitettävin tuloksin (Findiab Kids). Diabetesliitto palkitsi lastentautien poliklinikan vuoden diabetesteolla Lastenosastolla on hoitojaksojen osalta päästy hyvin tavoitteeseen, hoitopäivissä on jääty tavoitteesta eli hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet. Vauvateholla hoitopäivien määrä (859) on laskenut enemmän kuin mitä synnytysten määrän väheneminen olisi antanut olettaa. Synnytysten määrä (859) laski viime vuodesta 11,8 %. Siten osaston 6B hoitojaksot ovat myös vähentyneet 7,1 %. Avohoitokäyntien määrät sekä naistentautien että äitiyspoliklinikalla ovat tavoitteessa. Syöpätautien poliklinikalla käyntimäärät ovat nousseet 7,7 % viime vuodesta, mikä selittyy paremmalla lääkäriresurssilla ja lisääntyneillä lähetteillä. Syöpätautien poliklinikan lääkekulut ovat lähes tuplaantuneet (2,1 milj. vuonna 2018) viime vuoteen verrattuna uusien immunologisten hoitojen ja lisääntyneen potilasmäärän myötä. Oma lääkärityövoima ei vielä aivan riitä, vaan toiminnan turvaamiseksi käytetään varsinkin lomaaikoina ostopalvelua. Kirurgian poliklinikalla käyntimäärät (24679) ovat pysyneet samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Kirurgian poliklinikalla on pidetty lisä-ves poliklinikkaa ortopediassa, plastiikkakirurgiassa, verisuonikirurgiassa ja urologiassa. Toimenpidepoliklinikalla avohoitokäynnit ovat hieman laskeneet viime vuoteen verrattuna gastrokirurgien vähentyneestä määrästä johtuen. Tehtyjen leikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä (8010) on laskenut 8 % koko operatiivisella tulosalueella. Päivystystoiminnan osuus (22 %) leikkaus- ja anestesiayksikön toimenpiteiden kokonaismäärästä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tavoitteen mukaisesti osastojen kautta tulevaa elektiivistä kirurgiaa on enää 6,2 % toimenpiteistä. Teho-osaston hoitopäivien (2264) ja jaksojen määrä verrattuna vuoteen 2016 on pysynyt samalla tasolla. Vertailua vuoteen 2017 ei voida tehdä yhden potilaan väärinkirjatun hoitojakson takia. Vuoden 2017 alussa aloitettu MET-toiminta on vakiintunut ja näyttää vähentävän elvytysten määrää. MET-käyntejä on ollut 153 ja elvytyksiä 24. Kirurgian vuodeosaston hoitopäivät (18220) ovat pysyneet samalla tasolla. Alkuvuonna 2018 vuodeosastolla odotti jatkohoitopaikkaa useat potilaat, loppuvuonna Rovaniemen kaupungin toiminnan tehostuminen on poistanut tämän potilasryhmän osastolta. Hoitojaksojen määrä on hieman lisääntynyt loppuvuotta kohden. Vuodeosaston ilta-ajan toimintaa on rauhoittanut leikkaus- ja anestesiayksikön heräämön ilta-aukiolon pidentäminen klo asti. 69

87 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 84 Hoitotyön määrän, vaativuuden ja resursoinnin arvioinnissa on käytössä Rafaela -järjestelmä operatiivisilla vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Järjestelmään kuuluvan mittarin (Paoncil) avulla on selvitetty yksikkökohtainen optimaalinen työmäärä/hoitaja. Optimaalisen hoitoisuuden ja sopivan työkuormituksen tavoitteeksi on yleisesti asetettu 70 %:n taso, jolloin potilas saa hyvää hoitoa ja hoitajalla on kohtuullinen työmäärä Tulosalueella optimaalista tavoitetta ei tarkastelujaksolla saavutettu. Vuodeosastoilla optimaalinen hoitoisuus vaihteli yksiköittäin %. Parhaiten optimaaliseen hoitoisuuteen päästiin kirurgian vuodeosastolla (63 %). Naistenklinikan vuodeosastolla 6A ja 6B sekä lastenosastolla lähes 50 % päivistä oli hoitoisuudeltaan alle optimin. Edellisvuoteen verrattuna alle optimin päivät ovat lisääntyneet noin 10 %, kun taas yli optimin päivät ovat vähentyneet noin 10 %. Selittävänä tekijänä on osaltaan synnytysten määrän lasku. Vuodeosastopotilaista lähes 90 % kuuluu HL3 (keskimääräistä suurempi hoidon tarve) ja HL4 (maximaalinen hoidon tarve) -hoitoisuusluokkiin. Lastenosastolla potilaat ovat keskimäärin hoitoisempia kuin muilla osastoilla. Työmäärää tasataan koordinoivan hoitajan toimintamallilla ja yli tulosaluerajojen resurssihuddlella. Operatiivisen tulosalueen poliklinikoilla optimaalinen hoitopäivien osuus hoitoisuus vaihtelee % välillä. Alle optimin toteutuneita päiviä on vain 3 23 % hoitopäivistä, kun yli optimin päiviä on %. Kirurgian ja silmäsairauksien poliklinikalla päästiin optimihoitoisuuteen puolessa päivistä (51 52 %), mutta puolet päivistä oli yli optimin (40-45 %). Avohoitopainoitteisuuden kasvaminen näkyy suurina potilasmäärinä ja hoitoisuuden lisääntymisenä. Oma vaikutuksensa kirurgian poliklinikan korkeaan yli optimin hoitoisuuteen on hoitohenkilökunnan poissaolojen määrillä, joihin ei ole aina onnistuttu saamaan korvaavaa työntekijää. Lastenpoliklinikka on päässyt lähemmäs optimihoitoisuuden tavoitetasoa yli optimin hoitoisuuden laskiessa 29 % verrattuna viime vuoteen. 2. Ennuste suoritteista ja niiden toteutumiseen vaikuttavista seikoista vuonna 2019 Lisä-Ves poliklinikoita joudutaan pitämään silmätaudeilla ja kirurgialla. Kuuloaseman toimintaa joudutaan tukemaan vielä ulkopuolisilla ostopalveluilla, tarkoituksena on kartoittaa kuulokonejonossa olevien potilaiden tilanne. Silmätaudeilla kaihileikkauksia joudutaan tekemään ulkopuolisen konsultin turvin ja hoitotakuu tulee ylittymään kaihileikkausten kilpailutuksen venymisen takia useilla potilailla. Heräämön aukioloajan pidentämistä jatketaan ja lisäksi suunnitellaan vuonna 2019 herko-toiminnan käynnistämistä. Synnytystoiminnan jatkamiselle on haettu ministeriöstä poikkeuslupaa, odotamme luvan saamista. Gastrokirurgitilanne tulee paranemaan vähän, mutta ei vielä oleellisesti. Hoitajien erityisosaamisen varmistamista tehdään yksiköissä lisäperehdytyksillä. Henkilöstön vaihtuvuus koetaan yksiköissä haasteena. 3. Talouden toteuman analyysi 2018 Tulosalueen talousarvio on ylijäämäinen Ulkoisen toimintakatteen toteuma 86,1 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat tasapainossa (98,5 % TA:sta). Ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat toteutuneet 97,2 % tavoitteesta. Hankintoja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Anestesiatietojärjestelmä Antin käyttöönotto siirtyy vuodelle

88 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 85 OPERATIIVINEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,53 0,00 siitä lääkärit ,70 0,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,33 0,00 Sairaansijat ,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia ,67-19,14 Avohoito ostetut ,08 23,38 Hoitopäivät ostetut ,62-6,85 Hoitojaksot ,49 16,80 Avohoito ,31 15,66 Hoitopäivät ,17-3,43 Keskim. hoitoaika, omat 2,5 3,0 3,0 3,0 20,10 0,00 71

89 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 86 Muutettu Muut.% Poik.% 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,40 1,65 Maksutuotot ,70-5,47 Tuet ja avustukset ,70 62,25 Vuokratuotot ,00 Muut toimintatuotot ,00-65,86 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00 1,24 Sisäiset tulot ,10 0,64 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,80 1,11 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,60-1,52 Henkilösivukulut Eläkekulut ,70-9,35 Muut henkilösivukulut ,00-19,80 Henkilöstökorvaukset ,74 16,55 Palvelujen ostot ,70 17,79 Palv.ostot, läpilaskutus ,20-2,77 Aineet, tarvikkeet ,50 14,85 Vuokrat ,90-1,67 Muut toimintakulut , ,84 Ulkoiset toimintakulut ,30 0,21 Sisäiset menot ,90 2,03 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,50 1,03 Ulkoinen toimintakate ,10 3,66 TOIMINTAKATE ,40 8,45 Muut rahoituskulut ,20 Rahoitustuotot ja -kulut ,20 VUOSIKATE ,40 8,40 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,20-3,26 Poistot ja arvonalentumiset ,20-3,26 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,50 31,42 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,50 31,42 72

90 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, oikea-aikaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Helmikuun alussa aloitti aamupäivisin päivystyspoliklinikalla Rovaniemen kaupungin sosiaalipäivystys, jonka käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Huhtikuun alussa alkoi sosiaalipäivystys ympärivuorokautisena, mutta läsnäolo päivystyspoliklinikalla on toteutunut edelleen aamupäivisin. Suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyt on virallisesti käynnistetty hätätyöperiaatteella heinäkuun 2018 alusta, jonkin verran päivystyksellistä toimintaa oli jo touko- kesäkuussa. Kiertävä suun terveydenhuollon kiirevastaanotto on edelleen jatkunut viikonloppuisin ja arkipyhinä. Yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin huhtikuun alusta. Päivystävien lääkäreiden työmäärän jakautumista on pyritty tasaamanaan. Päivystyspoliklinikan uusi osastonylilääkäri aloitti syyskuun alussa. Akuuttilääketieteen erikoislääkärin haku loppuvuodesta ei tuottanut hakijoita. Erikoislääkärikoulutuksen uudistus luo paineita akuuttilääketieteen erikoislääkärin saamiseen päivystyspoliklinikalle. Huhtikuun alusta alkaen Rovaniemen perusterveydenhuollon konsultaatiot siirrettiin Inarista LKS:n hoidettavaksi yleislääkäriyöpäivystyksen aloittamisen myötä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen tavoitteet muuttuivat yhtenäisiksi koko yliopistosairaala-alueella vuonna Potilaiden tavoittamistoteumat saadaan koko maassa toistaiseksi CGIkonsulttiyritykseltä. Toimitetut toteutumat ovat valtakunnallisesti saaneet osakseen kritiikkiä muun muassa luotettavuudestaan. Lapin sairaanhoitopiirissä voidaan todeta OYS-yhteistyöalueen yhtenäisten tavoitteiden tulleen lähes saavutetuiksi. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemen alueella toukokuun alussa. Toiminta on saanut paljon positiivista palautetta ensihoidosta ja yhteistyöryhmiltä, mutta tehtävämäärää tulee kasvattaa ja toiminnan kustannusvaikuttavuus vaatii edelleen selvitystä. Ensihoitoajoneuvojen painot ovat viime vuosina nousseet koko maassa ja miltei systemaattisesti ylittävät B-kortin kokonaispainorajan 3500kg. Tämän vuoksi on koulutettu C1-kortti niille ensihoitajille, joilta se puuttui ja lisäksi ajoneuvot uudelleen rekisteröidään toteutuvien painojen mukaisesti. Uusi Erica-hätäkeskusjärjestelmä käyttöön otettiin Pohjois-Suomessa marraskuun lopussa. Alkuvaikeuksien jälkeen, palautteiden myötä toiminta on kehittynyt ja laajenee koko maahan keväällä Ensihoidon vieritestausta laajennettiin syksyllä jokaiseen LSHP:n kuntaan tarkoituksena lisätä potilasturvallisuutta ja tukevoittaa lisätiedolla lääkäreiden konsultaatiotapahtumaa. Laitteiden käyttö tullaan vakiinnuttamaan osaksi Lapin ensihoidon toimintaa ja lisäämään näytteiden ottoa. Asetusvelvoitteisen OYS-yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen toiminta on vuonna 2018 ollut aiempaan järjestäytyneempää ja säännöllisempää. 73

91 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 88 Savukosken pelastuslaitoksen yhteyteen avattiin ensihoitoasema syksyllä. Sisäilmaongelmia on ilmennyt Kittilän ja Pelkosenniemen ensihoitoasemilla. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Hyvä asiakaskokemus: 1) Asiakkaat saavat vaikuttavaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa 2) Kiinnitetään huomiota ammatilliseen ja hyvään kohteluun 3) Kehitetään tiedottamisen menetelmiä ja potilasohjausta Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: 1) Henkilöstön osaamisen kehittäminen (ensihoidon kouluttajapilotti, perehdytyksen kehittäminen ja laiteajokortti) 2) Vieritestauksen kehittäminen 3) Laajennetun perustason hoitovelvoitteista luopuminen 4) Potilaan tilan tunnistaminen ja näyttöön perustuvat hoitoratkaisut 5) Ajantasainen hoito- ja toimintaohjeistus Hyvä asiakaskokemus: Asiakaspalautteet kerätty, palaute pääsääntöisesti myönteistä. Kaikki palautteet on käsitelty ja miltei ainoana negatiivisena seikkana ovat ajoittaiset pitkät odotusajat päivystyksessä Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: Palvelutasopäätöksen seurantaa toteutettu ja lähelle tavoitteita on sairaanhoitopiiritasolla päästy. Simulaatiokoulutuksia on toteutettu sekä päivystyksessä, että ensihoidossa. Osaamisen kartoituksia tehty ja tenttisuoritusten seurantaan kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Perehdytyksen check-lista käytössä, samoin laiteajokortit. Vieritestausta laajennettu ensihoidossa ja ohjeistuksia päivitetty. Laajennettu perustaso on käytössä enää vain hätätilanteissa. Ensihoidon videokonsultaatio on pilotoitu Inarissa. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa: 1) Organisaatiokaavio sekä tehtäväkuvien ja perustehtävien selventäminen (organisaatiokaavio asemille) 2) Työyhteisöosaaminen 3) Aktiivisen tuen toimintamalli aktiivisessa käytössä (tyhy arviot, työkykykeskustelut, savuton sairaala, päihdeohjelma, asiallinenkohtelu ja hyvä käytös) Osaaminen arviointi toteutettu päivystyksessä, tentit, laiteajokortit, check-listat ja perehdytykset toteutuvat Aktiivisen tuen toimintamalli käytössä. SecApp käytössä ensihoidon tiedottamisessa, työvuorohälytyksissä, Työnkierto on mahdollistettu halukkuuden mukaan. Päivystyksen ja ensihoidon koulutuskoordinaattori aloittanut ja hyödynnetään ohjeistuksissa, koulutuksissa aktiivisesti Avoin ja oikea-aikainen viestintä: 1) Tiedottamisen ja henkilöstöhälyttämisen tehostaminen (SecApp) Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen: 1) Tunnistetaan yleinen ja erityisosaaminen osaamisen arvioinnin mittarilla 2) Työkierron mahdollistaminen 74

92 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 89 Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa: 1) Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin, mahdolliset muutokset edellisvuoteen nähden Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: 1) Kehitetään hoitoprosessien ja operatiivisen toiminnan sujuvuutta 2) Lean, kaizen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Taloudesta tiedottamista ja toteutuman arviointia henkilökunnalle tulee lisätä Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: Palvelutasopäätöksen toteutumaa seurataan, palautteet ja HaiProt käsitellään. Tiedottamista näistä tulee lisätä. Erica-hätäkeskustietojärjestelmän hälytysmallin kehitykseen osallistuttu aktiivisesti Lean ja kaizen työskentelyä hyödynnetään potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilaan osallisuus: 1) kts. hyvä asiakaskokemus Hoitoonpääsy: 1) kts. hyvä asiakaskokemus Yhteistyö puolustusvoiminen kanssa on aiempaa tiiviimpää. Pitkien siirtokuljetuksten järjestely suoraviivaista. Yhden hengen yksikön toiminta aloitettu ja kehittämistä jatketaan. Erican hälytysmallien rakentamiseen on osallistuttu aktiivisesti. Kuormituksia ja ylitöiden kertymistä seurataan järjestelmällisesti. Sisäisten sijaisten määrää on lisätty. Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen: 1) Organisaation tiedottaminen toiminnasta ja taloudesta sekä puuttuminen epäkohtiin 2) Kirjaamisen kattavuus Kirjaaminen Oberon-kirjaamista kehitetty, sähköinen hoitosuunnitelma on kattavasti käytössä. Vitaalimittaukset siirtyvät automaattisesti potilastietojärjestelmään. EKG:t tallentuvat sähköisesti. Kaikki päivystyksen vuodepaikat ovat monitoroitavissa. Kansainväliseen viestiliikenteen mallien luomiseen osallistuttu Prosessit ja rakenteet Oberon kirjaaminen on virheetöntä sähköisen hosu:n ed. kehittäminen vitaalimittausten automaattinen siirtyminen potilaskertomukseen ja EKG:n tallentuminen sähköiseen arkistoon aina valvontadatan siirtäminen jatkohoitoyksikköön periaatteessa mahdollista CCU:n osalta (uudet monitorit). Potilaan hoitoprosessien sujuvoittaminen. Tunnistetaan solmukohdat ja puututaan niihin Henkilökunta aktiivisessa roolissa prosessien kehittämisessä ja uuden päivystyspoliklinikan ja päivystysosaston kehittämisessä raportointi- ja tilastotietojen hyödyntäminen 75

93 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 90 Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli (talousarviossa 37000). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi (43002 v. 2017). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 2948 (3642 v. 2017), joista ensihoidolle 75 % ja terveyskeskuksille 25 %. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita tehtiin 2796 (2030 v. 2017). Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä laski edellisestä vuodesta noin 3000 tutkimusta. Radiologisten tutkimusten määrä säilyi suunnilleen ennallaan, CTtutkimusmäärät ovat jatkaneet maltillista nousuaan. Käyntihintojen korotuksia tehtiin heinäkuun alussa yleislääkäriyöpäivystyksen ja suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyiden vuoksi. Ensihoidon tehtävämäärä oli 28134(27960 v. 2017). Sesonkiyksiköitä käytettiin ennalta ruuhkaisiksi tiedostetuissa ajankohdissa. Tulosalueen toimintatuotot ovat 31,5 milj. (104,3 % talousarviosta), toimintakulut 30,8 milj. (102,5 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 6,2milj. (103,2 % talousarviosta). Ensihoidon toimintatuotot olivat 18,2 milj. (105,5 % talousarviosta), toimintakulut 18,1 milj. (105,5 % talousarvoista), ulkoinen toimintakate (91,2 % talousarviosta). Yhteispäivystyksen toimintatuotot olivat 13,0 milj. (102,5 % talousarviosta), toimintakulut 12,3 milj. (99,3 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 5,4 milj. (102,6 % talousarviosta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,42 1,28 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,45 1,37 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut ,45 22,00 Hoitopäivät ostetut ,00 160,00 Hoitojaksot ,44 Avohoito ,40 1,11 76

94 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 91 Muutettu Muut.% Poik.% 15 PÄIVYSTYKSEN JA ENSIHOIDON T TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,70 4,69 Maksutuotot ,90 1,20 Muut toimintatuotot ,30-52,47 Ulkoiset tuotot yhteensä ,10 4,40 Sisäiset tulot ,20 1,30 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,00 4,32 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,90 5,81 Henkilösivukulut Eläkekulut ,80-4,03 Muut henkilösivukulut ,10-12,18 Henkilöstökorvaukset ,50 65,27 Palvelujen ostot ,40 11,97 Palv.ostot, läpilaskutus ,20 39,20 Aineet, tarvikkeet ,30 7,13 Vuokrat ,60-4,91 Muut toimintakulut ,40 574,83 Ulkoiset toimintakulut ,40 4,70 Sisäiset menot ,10-5,11 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,10 2,54 Ulkoinen toimintakate ,99 3,22 TOIMINTAKATE ,00 364,77 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,10 342,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,10 12,96 Poistot ja arvonalentumiset ,10 12,96 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,64 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,64 77

95 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä erityistason palveluita aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja päihdepalveluiden potilaille. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Lisäksi tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden. Toiminnalliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja palvelurakenteen ja toiminnan muutos on jatkunut jo vuosien ajan ja yhtenä osana muutoksen jatkumoa on ollut vuonna 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja LSHP:n psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Yhdistymisen myötä psykiatrian tulosalueen tulosyksikköjako muuttui ja tulosalueen vastuulle tuli myös perustason mielenterveystyötä. Vuonna 2018 mielenterveysja päihdepalveluiden tulosyksikköjako jatkui siten, että tulosalueella on Nopeiden palveluiden-, Hoidon ja tutkimuksen-, Kuntoutuksen-, Päihdepalveluiden- sekä Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksiköt. Tulosyksiköiden johtajana on ylilääkäri ja hänen työparinaan tulosyksikön osastonhoitaja. Vuoden 2018 aikana jatkettiin yhdistymisen myötä aloitettuja uusien hoitoprosessien päivittämistä kaikkien tuloyksiköiden osalta. Vuoden 2018 aikana aloitettiin hoidontarpeenarvio (MIEPÄ triage)-, ajanvaraus-, ohjaus- ja neuvontapalvelu. Lisäksi kehitettiin perustason mielenterveys- ja päihdetyön yhteisiä toimintamalleja terveyskeskuslääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa. Lasten- ja nuorisopsykiatrin osastot muuttivat Vilkkaan LKS:n yhteyteen. Perheja verkostokeskeistä työtä, pikkulapsipsykiatriaa ja matalan kynnyksen palveluita jatkettiin ja kehitettiin edelleen sekä tiivistettiin konsultatiivistä työtä lastentautien kanssa. Vuoden 2018 aikana on oltu tiiviisti mukana suunnittelemassa uutta psykiatrista sairaalaa keskussairaalan yhteyteen. Sairaalatoiminnan siirtymisen taustalla on mm. päivystysasetus, potilaiden somaattisen hoidon turvaaminen, resurssien optimaalinen käyttö ja taloudelliset tekijät. Kokemusasiantuntijat ja muut yhteistyötoimijat ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa, kehittämisessä sekä koulutuksissa. 78

96 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 93 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Potilas- ja työturvallisuuden lisäämi- sen ja pakonkäytön vähentämisen ohjelmat (safe ward, Violin) jatkuvat ja kehitetään omavalvontaa. Otetaan käyttöön yhdistymisen jälkeen uusitut avohoitoprosessit. Uusissa prosesseissa tavoitteena on asiakas/potilaslähtöisyys, näyttöön perustuvat hoitomuodot ja hoitoon ha- keutumisen selkeys. Tärkeänä uutena toimintana mielenterveys- ja päihde- triage toiminnan aloittaminen. Uudet prosessit luodaan kuulemalla koke- musasiantuntijoita.. Henkilökunnan turvallisuuskoulutukset ovat jatkuneet sovitusti Asiakaspalautekysely otettiin käyttöön Vartijapalvelu aloitti Muurolan sairaalassa turvallisuuden lisäämiseksi Miepä-triage käynnistettiin Tässä yhteydessä selkeytettiin yhteydenoton, hoidon tarpeen arvion, palveluneuvonnan ja ajanvarauksen prosesseja. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä LKS päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Jatketaan avohoidon ja laitoshoidon välimaastoon asettuvan intensiivipoli- klinikan toiminnan kehittämistä. Rovaniemen kaupungilta siirtyneen perustason mielenterveysja päihde- työn käytäntöjä kehitetään yhteistyös- sä terveyskeskuslääkäreiden, sosiaa- litoimen ja muiden toimijoiden kuten koulutoimen kanssa. Valmistellaan nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden siirtymistä Lshp:n mielenterveys- ja päihdepalve- luihin. Kehitetään yhteistyötä sosiaalipalve- luiden kanssa erityisesti asumispalve- luiden osalta. Jatketaan nuorisopsykiatrian varhai- sen tuen ja matalan kynnyksen vas- taanoton kehittämistä. Kehitetään lastenpsykiatrialla pikku- lapsipsykiatriaa ja yhteistyötä lasten- tautien kanssa. Kokemusasiantuntija toimintaa jatke- taan laajamittaisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden 79 Intensiivipoliklinikasta tuli vuonna 2018 oma toimintayksikkö. Kehittämisessä saatiin esiin eri käyttäjäryhmät ja näiden erityispiirteet ja jatkettiin sen pohjalta kehittämissuunnittelua vuodelle Kokemusasiantuntija oli mukana intensiivipoliklinikan ryhmissä. Terveyskeskuslääkäreiden kanssa kehitettiin yhteistyössä konsultaatiomallia matalalla kynnyksellä. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä kehitettiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa.

97 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 94 kanssa Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman Mahdollistetaan perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen henkilöstön osallis- tuminen toiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan henkilöstön työhyvin- vointia muutoksessa mm. riittävän kuulemisen, koulutuksien ja työnohja- uksen kautta. Hoitoprosessien päivittämisen yhtey- dessä avataan myös prosesseihin liit- tyviä osaamisen tarpeita ja hyödynne- tään tietoa resurssien allokoinnin ja koulutuksen suunnittelun toteutukses- sa. Pidetään säännöllisesti tulosalueen henkilöstöinfoja ja tuetaan avoimuutta sekä mahdollisuutta keskustella joh- don kanssa tarvittaessa. MIEPÄ tulosalueella omailmoitus sairauspoissaolot lisääntyivät 163 päivää. Sairauslomatodistuksella haetut sairauslomat vähentyivät 372 päivää. Työnohjaukset toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Uusi hoitotyön esimiesten tehtäväjako 4/2018 paransi lähiesimiehen saavutettavuutta ja henkilökunnan palaute oli positiivinen. Vuoden 2018 aikana aloitettiin osaamisen määrittely. Uusiin toimintamalleihin pyrittiin rakentamaan riittävä koulutuksellinen ja työnohjauksellinen tuki. Henkilöstöinfot pidettiin kuukausittain ja myös tulosaluetiedote ajankohtaisista asioista ilmestyi kuukausittain. Lisäksi tulosalueenjohto jalkautui tulosyksiköihin kuukausittain. Kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutus ja siihen kuuluva tutorointi -malli jatkui suunnitellusti. Malliin on koulutettu n. 100 tulosalueen hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. 80

98 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 95 Henkilöstö Talous Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman Käydään perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen kehityskeskusteluja säännöl- lisesti ja pyritään hyödyntämään hen- kilöstön osaaminen yli tulosyksikköra- jojen. Tuetaan työkiertoa osaaminen ja tarve huomioiden Otetaan käyttöön uusi avo- ja laitos- hoitoa mittaava Rafaela mittari. Kehitetään perehdytyskäytäntöjä Lähdetään pilotoimaan hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää tavoitteena kehittää hoidon oikea-aikaisuutta ja suunnitelmallisuutta ja helpottaa moniammatillista ja yksikkö- rajojen yli toteutuvaa työtä. Käynnistetään MiePä -neuvontaja hoitoonohjauspalvelu Esimiesten vähenemisen ja ison henkilöstömäärän vuoksi kehitettiin ryhmäkehityskeskustelu mallia, jonka avulla esimiehen resurssit riittivät paremmin kehityskeskustelujen pitämiseen. Lisäksi aloitettiin vertaisryhmäkeskustelut vaikeimpien potilastapausten käsittelyyn. Työntekijöiden työkierto on parantunut työpisteiden- ja tehtävien lisääntymisen myötä. Uusi Rafaelan avo- ja laitoshoidon mittari pilotointiin, mutta käyttöönotto siirtyi vuoden 2019 puolelle. Vakiinnutetaan Intensiivipoliklinikan toiminta jotta voidaan Intensiivipoliklinikan hoitaa potilaita avohoidon keinoin jos laitoshoito ei ole välttämätön. toiminta vakiintui. Sairaansijamäärän tarve vähentyi siten, että vuoden 2019 alussa voitiin vähentää 2 sairaansijaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat samaan rakennukseen Vilkka:an. Jatkossa henkilöstöresurssia voidaan hyödyntää optimaalisemmin molempien yksiköiden kesken. Konsultaatio ja etäyhteyspalveluja kehitettiin siten, että potilaan hoitoa voitiin totuttaa yhä enemmän lähipalveluna. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidontarpeenarvio eli Miepä triage sekä ajanvaraus,- neuvonta ja ohjauspalvelu käynnistettiin 9/2018. Päivystävä sairaanhoitaja työpari tapaa päivystyksessä sinne tulleita mielenterveys- ja päihdepotilaita ennen kuin ensiavun päivystävä lääkäri tapaa heitä. Näin prosessi ensiavussa sujuvoituu ja ensiavun päivystävällä lääkärillä on potilasta tavatessaan jo käytössä Miepä triagen hoitajan arvio potilaan tilanteesta. Hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää ei lähdetty pilotoimaan. 81

99 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 96 Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kokemusasiantuntijat ovat mukana uusien ja päivitettyjen hoitoprosessien kehittämistyössä. Kokemusasiantuntijoiden kanssa kehitetään Kokemus kohottaa hankkeen puitteissa yhdessä toteutettavia ryhmämuotoisia hoitoja ja vertaistuki- toimintaa. Rakennetaan osaamispankki, jonka avulla viedään osaamista lähipalveluihin yhteistyössä potilaan hoitavan tahon kanssa. Vahvistetaan oikeita kirjaamiskäytäntöä ja kirjaamisen työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Otetaan käyttöön päivitetty Oberon työnjako eri työntekijöiden kesken. Psykiatrisen kiireettömän avohoidon hoitoon pääsyn prosessia selkiytettiin. Lääkärihoitajatyöpari alkoi pitämään hoidon suunnittelutapaamiset lähetteellä ja organisaation muista yksiköistä tuleville potilaille. Toimintamallin tavoitteena on tasalaatuisempi hoitoon pääsyy ja hoitosuunnitelmien teko. Lisäksi psykiatriseen avohoitoon luotiin hoidon porrastuskriteerit. Kokemusasiantuntijat ovat olleen mukana prosessien kehittämisessä ja arvioinnissa. Avohoidon kirjaamisohjeita on päivitetty ja perehdytetty henkilökuntaa ohjeen tulkintaan. Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen siirtymisen selvittelyä Rovaniemen kaupungilta LSHP:lle jatkettiin. Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2018 aikana toiminta tehostui huomattavasti, vaikka uusia resursseja ei ole palveluihin kohdennettu. Avohoidon käyntimäärät jokaisessa tulosyksikössä ovat lisääntyneet. Tähän oli toiminnallisesti katsoen kolme syytä: 1. Lähetteiden määrä kasvoi 17 % vuoteen 2017 verrattuna. Lisäksi potilasjonoja lyhennettiin. 2. Prosesseja ja toimintaa tehostettiin ja tuottavuus lisääntyi. Henkilökuntamäärää lisäämättä vastattiin lisääntyneeseen potilasmäärään ja hoidon tarpeeseen. 3. Päihdepalveluiden avohoitokäyntien määrä tilastoitui arvioitua suurempana. Tämä johtui siitä, että suunnitelma oli vuonna 2018 siirtyä kuukausilaskutukseen päivittäin tai lähes päivittäin samanlaisena toistuvan korvaushoidon lääkkeenjaon osalta. Siirtymien kuukausilaskutukseen ei kuitenkaan onnistunut järjestelmistä johtuvista syistä. Näin ollen kuukausikäynnin tilalta päihdepalveluissa kirjautui käynnit vuoden 2017 käytännön mukaisesti päivittäisen käynnin mukaan. Toiminnan tehostumisesta ja liian alhaiseksi arvioidusta käyntimääristä johtuen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue oli 6/2018 ja 9/2018 ylijäämäiseksi n. 0,7-0,8 milj.. Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä LSHP psykiatrian tulosalueen yhdistymisen jälkeen vuoden 2018 käyntimäärien arviointi tehtiin peilaamalla toteutuneita käyntejä tammi-huhtikuun aikana Toiminnan muutoksen ja yhdistymisen vuoksi ajanjakso oli kuitenkin toiminnan kannalta tehotonta aikaa. Siksi arvio 2018 käyntimääristä jäi liian matalaksi. Yhtymähallitus hyväksyi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen talousarvioon suoritemäärien talousarviomuutoksia sekä hinnantarkistuksia. 82

100 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 97 Määrätavoitteisiin tehtiin seuraavia muutoksia: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Määrätavoitteet TA 2018 Muutettu TA 2018 Muutos MTA 2018/TA 2018 Avohoitokäynnit, omat Hoitopäivät, omat josta päihdeklinikka Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen hoitopäiviä toteutui 4,9 % (971hp) vähemmän kuin vuoden 2017 toteuma ja 1,66 % (305hp) enemmän kuin oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät lisääntyivät 6.8 % (434hp) vuoden 2017 toteumaan nähden ja jäivät 4,36 % (309hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 10,5 hp ja on näin ollen lyhentynyt 1,2 hoitopäivää edelliseen vuoteen verrattuna (11,7 hp) Avohoitokäyntejä toteutui n. 13,7 % (6448) enemmän kuin vuonna 2017 ja 1.46 % (879) enemmän kuin talousarvioon oli arvioitu. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 13,3 % (n ) edelliseen vuoteen nähden. Suurimpana kulueränä palvelujen ostot/ läpilaskutus lisääntyivät 34,7 % (n ) ja henkilöstökuluissa palkkamenot n. 7 % (n ), mutta jäivät kuitenkin 2,4 % (n ) alle arvioidun. Palvelujen osto tapahtuu muista sairaanhoitopiireistä tai laitoksista. Syynä ostoon on yleensä erityinen tarve, ei valinnan vapaus. Erityinen tarve on esimerkiksi erityisen vaikeahoitoisten ja kriminaalipotilaiden hoitoyksiköiden hoidot Vanhassa Vaasassa ja Niuvanniemen sairaalassa. Palkkamenojen kasvu johtuu lääkäreiden saatavuuden parantumisesta (erikoistumassa 5-6) ja erikoislääkäreiden virkasuhteiden lisääntymisestä vuoden 2018 aikana. MIEPÄ tulosalueella on 24 lääkärin virkaa. Virkasuhteessa oli vuoden 2018 aikana keskimäärin 18 lääkäriä mukaan luettuna erikoistuvat lääkärit. Erikoistuvien lääkäreiden kliininen työ on opiskelun ohessa vähäisempää ja edellyttää seniorilääkärin ohjausta. Tämän vuoksi erikoistuvia lääkäreitä ei voida verrata 100 % lääkärityön resurssiin ja siksi ostopalvelulääkäreitä edelleen tarvittiin. Lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian virkoihin lääkäreiden saatavuus oli heikompaa ja lähes lääkäreiden ostopalvelun varassa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 17,4 % (n. 4,2 milj. ). Avohoidon jäsenkuntalaskutus kasvoi n. 4 milj. ja vuodeosastohoidon laskutus väheni n. 1.2 milj.. Ulkoinen toimintakate jäi 2,4 % alle tasaisen toteuman johtuen ulkoisien toimintakulujen ylityksestä. Tilikauden tulos ylijäämäinen. Talousarviomuutoksen 9/2018 (suoritemäärän ja -hintojen tarkastus) jälkeen ennustettu ylijäämä aleni merkittävästi. 83

101 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 98 MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP17/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,85 1,30 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,97 0,97 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,33 33,33 Sairaansijat, psykiatria ,22 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto ,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut ,72 34,92 Hoitopäivät ostetut ,85-4,36 Hoitojaksot ,06 41,37 Avohoito ,67 1,46 Hoitopäivät ,94 1,66 Keskim. hoitoaika, omat 11,1 15,9 14,6 10,5-4,99-28,09 84

102 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 99 Muutettu Muut.% Poik.% 16 PSYKIATRINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,20 3,25 Maksutuotot ,10-4,19 Muut toimintatuotot ,20-60,54 Ulkoiset tuotot yhteensä ,40 3,01 Sisäiset tulot ,20 10,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,30 5,41 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,90-2,04 Henkilösivukulut Eläkekulut ,10-10,39 Muut henkilösivukulut ,30-23,09 Henkilöstökorvaukset ,30 11,86 Palvelujen ostot ,90 137,55 Palv.ostot, läpilaskutus ,70-0,84 Aineet, tarvikkeet ,90-12,18 Avustukset ,10 Vuokrat ,30-10,11 Muut toimintakulut , ,22 Ulkoiset toimintakulut ,30 5,18 Sisäiset menot ,90 4,57 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,10 4,87 Ulkoinen toimintakate ,16-2,41 TOIMINTAKATE ,90 113,86 Korkotuotot ,00 Muut rahoituskulut ,90 Rahoitustuotot ja -kulut ,90 VUOSIKATE ,90 113,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,41 128,84 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,41 128,84 85

103 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus: Sairaanhoidolliset tukipalvelut tulosalue on maakunnallinen palveluntuottaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eritysvastuualueen yksiköiden kanssa seuraten kansallisia hoito- ja tutkimuslinjauksia. Sen yksiköt tuottavat laadukkaita diagnostisia tutkimuksia ja sairaanhoitoa tukevia palveluja potilaan diagnoosia, hoitoa ja sen seurantaa varten sekä lisäksi patologian yksikkö tuottaa lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksiä. Päämääränä on alueella olevan väestön terveyden ja toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän laaduntarkkailu sekä kansalaisten ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan säilyttäminen terveydenhuollossa. Työskentelemme hyvässä ja kehittyvässä työilmapiirissä. Keskeisimmät muutokset Välinehuoltopalveluiden tuottamisen suunnitelmat Kolarille tehty, toiminta käynnistyy Rovaniemen kaupungin kuvantamispalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin järjestettäväksi Yksiköt aloittivat toimintakäsikirjojen päivitykset alakohtaisten ISO-standardien mukaisiksi ja osallistuvat laadunhallinnan kehittämiseen sairaanhoitopiirissä. Sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönotto mm. sanelu- ja puheentunnistusratkaisun hankinta siirtyi seuraavalle vuodelle. Asiakas- ja toimistopalvelut on edistänyt mobiiliprojektia. Varahenkilöstöresurssi on osoittautunut riittämättömäksi äkillisiin poissaoloihin ja on jouduttu turvautumaan lisääntyvässä määrin lyhytaikaisiin sijaisiin. Ns. räätälöityjen työntekijöiden määrä on lisääntynyt ja siihen varatut määrärahat ovat ylittyneet. Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut asiakastyytyväisyyskyselyt palautteiden käsittely ja poikkeamien kirjaaminen ja ilmoitusten käsittely osallistuminen sairaalan lisärakentamisen suunnitteluun toimintakäsikirjojen päivitys tavoitteena ISO9001:2015 standardit palveluiden kehittäminen yhteistyössä hoitoyksiköiden, ervaalueen toimijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa (meetingtoiminta) Ulkoiset asiakaspalautteet on käsitelty ja käyty läpi osastokokouksissa. Sisäiset asiakaskyselyt eivät totetuneet. Haiprot on käsitelty ja mietitty kehittämistoimenpiteet toteutunut päivitykset aloitettu toteutunut 86

104 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 101 Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen omien prosessien sisäiset auditoinnit: suunnittelu ja toteutus työmitoituksen suunnitelman toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen säännölliset kahvituntipalaverit ja osastokokoukset kehityskeskustelut, osaamiskartoitus osittain toteutunut siirtynyt vuodelle 2019 toteutunut osaamiskartoitukset osittain tehty, kehityskeskustelut osittain siirtyneet vuodelle 2019 osaamiskartoituksen määrittelyjen ollessa kesken Talous Prosessit ja rakenteet kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Erva-hankintoihin osallistuminen talousseuranta Kairasta säännöllisesti osastotunneilla ja tulosaluekokouksissa palvelukuvausten laatiminen tavoitteena ISO-standardien mukainen toiminta puheentunnistuksen käytön laajentaminen Hukkahaavi-työskentelyyn osallistuminen ja näiden työkalujen käyttö yksiköiden sisäisessä jatkuvassa kehitystyössä palveluiden saatavuuden laajentaminen ja toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) SOTE-integraatioon valmistelu kuormitus- ja viiveseuranta Kairan säännöllinen seuraaminen toteutunut osittain toteutunut osittain toteutunut ei toteutunut, kilpailutus ei toteutunut Hukkahaaviin osallistuttu, työkalut käytössä toteutunut, magneettikuvaukset aloitettiin iltatyönä syksyllä ei toteutunut toteutunut toteutunut 87

105 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 102 Talouden analyysi Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät kasvoivat +7,54 % edellisen vuoden tasolta. Muutos selittynee Rovaniemen kuvantamisen siirtymisellä sairaanhoitopiirin tuottamaksi (natiivi, ultra, mammo). CT- tutkimusten määrä jatkaa nousuaan (+4,65 %) ja magneettitutkimukset +11,8 %. Tulot olivat +9,85 % ja menot +9,20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Patologian tutkimukset vähenivät -5,12 %. Tuloja kertyi +3,35 % arvioitua enemmän. Arvioidut toimintakulut lisääntyivät +2,5 %, johon vaikuttanut materiaalikustannusten nousu. Välinehuollossa vuonna 2018 steriilien tuotteiden tuotettu määrä laski -7,61 % johtuen leikkaustoiminnan supistumisesta. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2018 aikana yksikköä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaan. Apteekissa lääkkeenjakelu lisääntyi +2,08 %, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus lisääntyi +6,14 %. Talous toteutui suunnitellun mukaisesti. SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,86 3,97 siitä lääkärit ,88 5,88 hoitohenkilöstö ,56 4,53 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,70-3,70 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantamistutk., omat ,30-4,90 Kuvantamistutk., ostetut ,50 Yhteensä ,89 0,02 Isotooppitutkimukset ,48 Välinehuollon tuotteet ,61 Patologian tutkimukset, omat ,12-11,97 Patologian tutkimukset, ostetut #JAKO/0! Lääkejakelut ,08 2,46 Lääkevalmistus ja sytostaatit ,14 9,97 88

106 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 103 Muutettu Muut.% Poik.% 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIP TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,60 5,49 Maksutuotot ,60-90,75 Tuet ja avustukset ,70 Muut toimintatuotot ,20 366,41 Ulkoiset tuotot yhteensä ,10 0,76 Sisäiset tulot ,80 1,19 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,10 1,17 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,10-1,96 Henkilösivukulut Eläkekulut ,70-9,45 Muut henkilösivukulut ,30-22,78 Henkilöstökorvaukset ,10 4,92 Palvelujen ostot ,20-9,62 Palv.ostot, läpilaskutus ,00-100,25 Aineet, tarvikkeet ,30 5,04 Vuokrat ,80-58,50 Muut toimintakulut ,10 54,03 Ulkoiset toimintakulut ,30-1,28 Sisäiset menot ,10 14,41 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00 1,09 Ulkoinen toimintakate ,49-1,44 TOIMINTAKATE ,60 4,52 Muut rahoituskulut ,50 Rahoitustuotot ja -kulut ,50 VUOSIKATE ,60 4,51 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,60-1,18 Poistot ja arvonalentumiset ,60-1,18 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,63 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,63 89

107 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Tukipalveluiden edustajat eri tulosyksiköistä ovat olleet hyvin vahvasti mukana LKS:n laajennushankkeessa asiantuntijoina suunnittelutyössä erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Tukipalveluista on myös osallistuttu eri muodoin sote- ja maakuntavalmisteluun. Talous- ja henkilöstöpalvelujen toimintaan merkittävimmin vaikuttanut muutos oli palkanlaskentapalveluiden ja niihin liittyvien palvelussuhdeasioiden sekä matkalaskujen käsittely siirtyminen alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle, kuntayhtymän ja Taitoan välillä sovitun palvelusopimuksen ja liikkeenluovutussopimuksen mukaisesti. Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää (kolmen palkkasihteeriä ja kolme palvelussuhdesihteeriä) siirtyi liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen kesäkuun alussa. Taitoa Oy:lle siirtyneet henkilöstöhallinnon palvelut käsittävät palkkahallinnon (palkat ja palkkiot), matkalaskut, standardoidun henkilöstöhallinnon raportoinnin, lakisääteisiin muutoksiin liittyvien koulutusten koordinoinnin, prosesseihin liittyvän perusasiakaspalvelun sekä sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut sopimuksen mukaan. Palveluiden siirtämisen johdosta henkilöstöhallinnon toimintaprosesseja samoin kuin henkilöstön tehtäviä on ollut välttämätöntä muuttaa eritoten henkilöstöpalveluissa mutta joiltakin osin myös tulosalueilla ja siirtää aikaisemmin henkilöstöpalveluissa hoidettuja tehtäviä tulosalueille ja tulosyksiköihin. Tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja -tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2018 hankkeita ovat mm. INIT-hankkeen useat projektit, joilla tähdätään ict-palveluiden ulkoistuksessa LapIT Oy:lle siirrettyjen tehtävien tehokkaampaan ja laadukkaampaan suoritukseen sekä LSHP:n omistajakuntien sote-palveluiden siirtoihin LSHP:n toiminnaksi liittyvät ict-palvelumuutokset. Myös LSHP:n tukipalveluiden ulkoistukset tulevat työllistämään tietohallintoa merkittävästi. Tietojärjestelmien käyttöönottoja, päivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja on työlistalla useita (esim. anestesia, sähköisen kirjaamisen alustat, digisaneluhallintajärjestelmä, ESKOn uudet ominaisuudet). Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelu on työresurssien osalta ns. pohjaton kaivo maakunnan valmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirein osaamiseen. Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 100 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehdään lisäksi useisiin ympäristöihin. Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirien osaamiseen. Tietohallinnon 13 henkilön resurssista maakunnan palveluksessa on ollut vuonna 2018 kolme (3) henkilöä neljän kuukauden (4) ajan syyskuusta joulukuuhun. Mikäli sote-uudistus jatkuu, henkilöresurssin tarvetta joudutaan paikkaamaan ostopalvelulla, joka tulee nostamaan kuluja merkittävästi. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Päätökset Lapin sairaanhoitopiirin hankintarenkaan elintarvikehankintojen optioiden käyttöönotosta on tehty ajalle Puhtaus- ja huoltopalveluissa suoritteena ovat siivottavat neliöt. Käyttösuunnitelmaan kirjattu neliömäärä on yhteensä neliötä. Vuoden alkuneljänneksen suoritteista oli pois Porokatu 39:n tilat, eli 3400 neliötä. Toukokuun alusta lähtien Porokatu 39:n tilat ovat olleet käytössä. Siivouspalveluja on ostettu Rantaviti- 90

108 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 105 kan ensihoidon, Valtakadun, Piekkarin, Rovakadun ja Porokatu 37:n tiloihin yhteensä 3144 neliön verran). Siivouspalveluja myydään NordLabin tiloihin. Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa käynnistetty ergonomiakoulutus on saanut erittäin hyvää palautetta osallistujilta. Koulutuksen ostamista jatketaan edelleen. Teknisissä palveluissa huoltotoiminta on ollut normaalia kuluneen vuoden ajan. Vuoden 2018 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: tehon konfiguraatiotilat, apteekin henkilökuntahuone ja yksi toimisto, kuuden potilashuoneen kunnostus osastoille, hallinnon remontoidut tilat Porokatu 39, sydänpajan angiolaitteen tilat, leikkaussalin puhdasvarasto, välinehuollon instrumenttipesukoneen tilat, KNF-poliklinikan tilat, kipupoliklinikan tilat, hissi H8 kunnostus, osastoilla potilastornin pesutilojen ja viemäreiden linjasaneeraus (B-pääty), pääaulan WC-tilat., jätekontin tilat, Vilkan pysäköintipaikat, akuuttitiimin tilat, silmäpoliklinikan tilat, LKS:n kiinteistön ulkovuoren saumaus, huoltopihan asfaltointi, LKS:n kiinteistön sokkelikorjaukset. Suurimmat investointityöt vuodella 2018 ovat: isotooppilaboratorion puhdastilat, CT-laitetilat, välinehuollon laatikkopesukoneen tilat, lasten ja nuorten psykiatrian osaston tilat, keittiön pesukoneen tilat, hoitajakutsujärjestelmän päivitys, puhelinvaihteen uudet järjestelyt sekä päärakennuksen vesikaton uusinta. Suunnittelutöitä käynnistettiin 2018 ja osa jatkuu vuodelle 2019: Laajennushankkeen suunnittelu, LKS:n ikkunoiden uusinta, 5 tason toimistomuutokset, 5 tason lääkehuone, jätepuristin tilat, lasten osastojen muutokset, RTG:n tilojen suunnittelu ja läpivalaisulaitteen tilat, linjasaneeraus A-pääty, Muurolan rakennusten pienet kunnostukset. Logistiikka- ja materiaalipalvelut on hoitanut sille kuuluvia materiaali- ja palveluhankintoja, logistiikkaa, materiaalipalveluita ja sopimushallintaa suunnitelman mukaisesti. Kahden materiaalinhoitajan työpanos on ollut miltei täysin sidottuna uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu huolellisesti. Täyttöpalvelun toimintaa on kehitetty aiemmin tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta valmistellun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ulkologistiikan tehtävät on pääsääntöisesti kilpailutettu ulkoisille toimijoille. Logistiikka- ja materiaalipäällikkö on ollut koko vuoden 2018 maakuntavalmistelussa. Hänellä on ollut ulkopuolinen sijainen poissaolon ajan. Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Tietohallinto: asiakastyytyväisyyttä on seurattu LapIT:n toteuttamien kyselyjen kautta sekä palvelunhallintajärjestelmän palautejärjestelmän kautta. Ravintopalveluissa asiakastyytyväisyys kysely henkilöstölle toteutettiin keväällä 2018 Puhtaus- ja huoltopalveluiden Tiimien 7 ja 8:n sisäisille asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä. Asiakkaat ja vaikuttavuus Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on tehty täyttöpalvelun asiakastyytyväisyyskysely ja kyselyn pohjalta laadittu kehittämissuunnitelma. Anestesiakärryn täyttöä on testattu yhdessä leikkaussalissa. Tulokset positiivisia ja ehdotus olisi laajentaa palvelu kaikkiin saleihin. Tarpeen mukaiset koulutukset Tietohallinnon henkilökunta on käynyt tehtävävastuiden vaatimissa koulutuksissa. Tietohallinnon muuttuneiden tehtävien osalta on hankittu myös sparrausapua konsultaation kautta. 91 Ravintopalveluiden koko henkilöstölle, keittäjille, kahviotyöntekijöille, tuotannonohjausta kehittäville pidettiin koulutusta ja hukkahaaviin osallistui yksi henkilö työnjohdosta.

109 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 106 Puhtaus- ja huoltopalveluiden koulutussuunnitelma toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Järjestettiin itse ja osallistuttiin ulkopuolisiin koulutuksiin. Sisäiset koulutukset laitoshuoltajille 2xv: noin 86 % osallistui Ergonomiaosaaminen oli painopistealueena laitoshuoltajien koulutuksessa. Teknisissä palveluissa laitekoulutukset pidettiin sovitusti henkilöstölle ja turvallisuusja tulityökortti koulutukset pidetty ajan tasalla. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työntekijät ovat käyneet tietoturvan ja tietosuojan peruskurssin ja suorittaneet aiheeseen liittyvän testin. Yksi henkilö oli hoitologistiikko koulutuksessa ja yksi henkilö logistiikan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksessa, nämä päättyvät Hankintaasiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksiin. Laadukkaat raaka-aine valinnat, vakioruokaohjeet ja omavalvonta Ravintopalveluissa laadittiin lisää reseptiikkaa, tuoteselosteet otettiin käyttöön ja osastoille järjestettiin Santsi koulutusta Ict-palvelujen saatavuuteen panostaminen INIT-hankkeen osaprojektien (ICTtuotanto) tavoitteena on palvelutoiminnan saatavuuden ja laadun nostaminen Lukitusmuutokset koko sairaalaan Sairaalakampuksen kiinteistöjen lukitusmuutokset on tehty Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Muurolan keittiöhenkilökunnalle ja laitoshuoltajille järjestettiin oma räätälöity turvallisuuskoulutus. Eu-tietosuoja-asetuksen täyttäminen Tietohallinnon solmimissa sopimuksissa ja LSHP:n toimintatavoissa (mm. valvonta, seuranta ja ilmoitusvastuu) on otettu huomioon EU:n tietosuoja-asetus. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on valmisteltu tietojenkäsittelysopimusta yksikön toimesta yhteistyössä tietohallinnon kanssa (valmistunut 2019) Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskuste- lut/tiimikeskustelut Talous- ja henkilöstöpalveluissa kehityskeskustelut eivät toteutuneet täysimääräisesti. Henkilöstöpalvelujen toiminta ja tehtävät olennaisesti muuttuivat kesäkuussa toteutetun palkanlaskennan ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistamisen seurauksena. Tietohallinnossa kehityskeskustelut: 100 % pidetty Ravintopalveluissa kehityskeskustelut: 100 % pidetty Puhtaus- ja huoltopalveluissa tiimikehityskeskustelut:100 % pidetty 92

110 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 107 Kehityskeskustelut: 64 % pidetty Teknisissä palveluissa kehityskeskustelut: 90 % pidetty Työhyvinvointisuunnitelmien valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa Tietohallinnon työhyvinvointisuunnitelma on katselmoitu vuosittain ja tehty tarvittavat muutokset. Ravintopalveluissa ja puhtaus- ja huoltopalveluissa henkilöstölle pidettiin työyhteisökouluttajan koulutusta työhyvinvointiin liittyen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteena oli yhtenäinen, hyvä laatu (osaamisen tunnistaminen, koulutus, työkierto, huddlaaminen) Teknisissä palveluissa työhyvinvointisuunnitelmat esillä osastokokouksissa henkilöstön kanssa Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat ovat esillä yksikön arjen toiminnassa. Työn vaativuuden arvioinnit Tietohallinnossa TVA:t on käsitelty yksikön sisällä ja lomakkeet on päivitetty, odotetaan käsittelyä organisaatiossa. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työn vaativuuden arviointeja on tehty mm. nimikemuutosesitysten yhteydessä Teknisissä palveluissa osaamiskartoitusta mukana kehityskeskusteluissa. Säännölliset työyhteisökokoukset Muutosviestinnän oikea-aikaisuus Työyhteisökokoukset on toteutettu tukipalveluissa säännöllisesti. Talous- ja henkilöstöpalveluissa palkanlaskennan ja matkalaskujen ulkoistamiseen liittyen sairaanhoitopiirin henkilöstön tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja pidettiin koulutustilaisuuksia. Tietohallinnossa muutosviestintä hoidetaan keskitetysti palvelunhallintajärjestelmän kautta (ServiceNow). Muutosviestinnässä hyödynnetään myös säännöllisiä työyhteisökokouksia. Ravintopalveluissa viestintää lisättiin kokoa ajan ja kiinnitettiin erityisesti huomiota oikea-aikaisuuteen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa toteutettiin tiimi 9 työalueiden ja työaikojen muutos. Siitä tiedotettiin ja ytmenettelyn mukainen käsittely hoidettiin vuoden 2018 aikana. Osaamiskartoitukset kehityskeskusteluissa ja/tai C&Q järjestelmällä 93 Talous- ja henkilöstöpalveluissa ja logistiikka- ja materiaalipalveluissa osaamiskartoitusta (C & Q) ei vielä ole otettu käyttöön. Tietohallinnossa kehityskeskustelut käydään C&Q järjestelmän lomaketta

111 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 108 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Resurssihuddlaus otetaan käyttöön vuodeosastoille/puhtaus- ja huoltopalvelut Henkilökunnan opastus/koulutus kustannustietoisuuteen käyttäen. Osaamiskartoitukset on tehty ja niiden päivitys on käynnissä C&Q järjestelmään. Ravintopalveluissa osaamiskartoitukset aloitettiin ja ovat vielä kesken Puhtaus- ja huoltopalveluissa osaamiskartoitukset tehtiin suurimpaan osaan tiimeistä ja kehityskeskusteluissa osaamista kartoitettiin. Teknisissä palveluissa osaamiskartoitukset mukana kehityskeskusteluissa. Puhtaus- ja huoltopalveluissa resurssihuddlausta valmisteltiin ja se otettiin vuodeosastoilla käyttöön tammikuussa Kehittämiseen keskittyvää huddlaamista tehtiin tiimien 7 ja 8 kanssa koko vuosi Esimiesten palvelussuhdekoulutuksissa yhtenä teemana käsiteltiin kustannustietoisuutta Tietohallinnolla on käytössä oma tilannekuvaseuranta (excel) budjetin ennakoimisen ja seurannan osalta. Tietohallintojohtaja ylläpitää ja kehittää tilannekuvan hallintaa. Exceltiedosto on käytössä tietohallinnon työntekijöillä uusien palveluiden suunnittelussa ja ostolaskujen tarkistamisessa. Ravintopalveluissa henkilöstöä opastettiin taloudellisuuteen ja sitä jatketaan määrätietoisesti, reseptiikkaa otettiin vakiokäyttöön, Muurolaan ja LKS:ään otettiin käyttöön sama ruokalista, työprosesseja järkeistettiin. Talous Uuden materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Tietohallinto on edistänyt Gemini/Emmi järjestelmän käyttöönottoa omien vastuidensa osalta. Palvelupyyntökäytäntöjen yhdenmukaistaminen Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on otettu uusi materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön loppusyksystä 2018 Palkanlaskennan ja matkalaskujen palvelupyynnöt ohjataan Kunnan Taitoa Oy:ön Efecte-järjestelmän kautta tai puhelimitse palvelunumeroon. Työmäärämitoitukset ja työjärjestelyt/automatisointi 94 Tietohallinto on toiminut aktiivisesti palvelunhallintajärjestelmän (Service- Now) asiakaskohtaisen palvelumuotoilun osalta sekä aktiivisesti edistänyt ServiceNow-järjestelmän laajentamista SHP:n palveluyksiköihin (Sihtekki) Logistiikka- ja materiaalipalveluissa sisälogistiikan prosessien läpikäyminen ja työjärjestyksen päivittäminen jatkuvaa toimintaa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Ulkoistamisen yksi peruste oli sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen hyvissä ajoin.

112 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 109 Tietohallinto seuraa palvelupäällikön toimesta työmäärämitoituksia henkilöittäin. Henkilökohtaisia tehtävävastuita järjestellään uudestaan tarpeen mukaan kesken toimintavuoden. Rutiinitehtävien automatisointia edistetään tietojärjestelmäpalveluiden osalta LSHP:n eri toimintaprosesseissa (mm. talous- ja henkilöstöhallinnon määräaikaiset tietosiirrot) Puhtaus- ja huoltopalveluissa työmäärämitoitusta tehtiin laitoshuoltajatiimeihin LKS:ssa sekä Muonion terveyskeskukseen. Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköisten järjestelmien ja automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisten kirjaamisten vähentäminen Tietohallinto on edistänyt ja käynnistänyt useita palveluita liittyen asiakkaan osallistamiseen omaan hoitoonsa (mm. Laaturekisterit ja lastenpolin hoitotarpeen arviointi palvelu). Sähköisen kirjaamisen laadun parantaminen on osa kaikkia tietojärjestelmäpalveluita..ravintopalveluissa Aivo tuotannonohjausjärjestelmää käytettiin enemmän ja sinne on saatu laadittua reseptiikkaa. Lisäksi omavalvonta järjestelmän sähköistä kirjaamista laajennettiin puhtaanapidon kirjaamisien osalta. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja tietohallinnon hankinnoissa käytetään Cloudia järjestelmää. Toiminnanohjauksessa käytetään Gemini järjestelmää ja Emmi tilausjärjestelmää. Hyödynnettiin Kairaa johtamisessa. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena olivat siivottavat neliöt. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli yhteensä neliötä. (LKS: , Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39 (1-5/2018 rakennus remontissa, ei siivousta): 3 400, Muurola: , Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä neliön verran ja ostopalvelussa oli neliötä. NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratorioihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2018 ovat olleet huollettavat kuutiot m3, joista käytössä m3 ja joista tyhjinä m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli kpl talousarvion ollessa kpl. Toiminnan laajentumisen myötä on ollut vaikeuksia arvioida jakelumäärien kasvua. Toimittajilla on ollut ajoittain merkittäviä toimitusvaikeuksia, joka vaikuttaa jakelumäärään. Toisaalta täyttöpalvelun laajentumisen myötä virheelliset tilaukset, joita aikaisemmin oli runsaasti osastoilla, ovat poistuneet, eli täyttöpalvelun laajentuminen on kehittänyt toiminnan tehokkuutta ja laatua. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2017 on ollut 81,80 ja vuonna 2018 se on ollut 79,82. Varaston kiertonopeus vuonna 2017 se on ollut 20,68 ja vuonna 2018 se on ollut 18,83. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. 95

113 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 110 Tukipalveluiden ulkoiset tuotot toteutuivat 10,3 % korkeampana kuin talousarvio, mutta sisäiset tulot toteutuivat 2,4 % pienempänä kuin talousarvio kaikkien tulojen jäädessä 0,7 % alle talousarvion. Kokonaisuutena toteuma oli siis hyvin suunnitelman mukainen. Palkat toteutuivat 2,5 % alle talousarvion koko tulosalueelta. Useammassa tulosyksikössä on toteutunut vastaavanlaisesti lähinnä johtuen tilanteista, että on ollut avoimia toimia vuoden aikana, joita ei ole saatu heti täytettyä, tai työntekijöitä on ollut maakuntavalmistelussa ilman sijaisia (tietohallinto) tai sijaisia ei ole tarvittu. Palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, lähes 0,4 milj., työterveyshuollon kustannuksien takia. Työterveyshuollon kustannukset nousivat vuoteen 2017 verrattuna tuon samaisen summan toteuman ollessa lähes 1,4 milj.. Syksyn mittaan kustannusten nousua on selvitetty ja käsitelty palvelua tuottavan Lappica Oy:n kanssa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistuksen myötä palvelujen ostot ovat nousseet ja palkat ovat merkittävästi pienentyneet henkilöstöpalveluissa. Aineet ja tarvikkeet on toteutunut hyvin talousarvion mukaisesti. Vuokrat ovat toteutuneet arvioitua isompana mm. ICT-laitteiden vuokrien ja leasingmaksujen vuoksi. Ulkoiset toimintakulut ovat toteutuneet 0,8 % arvioitua pienempinä ja sisäiset kulut 13,6 % arvioitua pienempinä. Kaikki toimintakulut yhteensä jäivät 0,6 milj. eli 1,8 % alle talousarvion. Tukipalvelut on pääosin sisäisesti laskuttava tulosalue, jonka tuloslaskelma vuoden lopussa on aina 0. TUKIPALVELUT muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,91-1,15 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta ,46 0,00 toimisto- ja hallinto ,79-8,57 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto (1000 kpl) ,08-6,67 Siivous, huollettavat m ,00 51,17 Materiaalitapahtumat ,06-28,91 Tekninen huolto huollettavat m ,06 0,00 josta käytössä ,00 0,00 josta tyhjänä ,00 0,00 96

114 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 111 Muutettu Muut.% Poik.% 12 TUKIPALVELUT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,50 14,92 Maksutuotot ,20-78,98 Tuet ja avustukset ,30 17,99 Vuokratuotot ,80 7,75 Muut toimintatuotot ,40-15,89 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00 10,29 Sisäiset tulot ,40-2,44 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,80-0,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,70-2,46 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00-4,00 Muut henkilösivukulut ,90-118,94 Henkilöstökorvorvaukset ,50 15,29 Palvelujen ostot ,40 3,07 Palv.ostot,läpilaskutus ,00 Aineet, tarvikkeet ,10 0,28 Vuokrat ,50 9,00 Muut toimintakulut ,00 9,39 Ulkoiset toimintakulut ,30-0,79 Sisäiset menot ,40-13,55 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,80-1,82 Ulkoinen toimintakate ,02-3,12 TOIMINTAKATE ,60 4,91 Korkotuotot ,90 Muut rahoituskulut ,40 Rahoitustuotot ja -kulut ,70 VUOSIKATE ,60 4,89 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunn.mukaiset poistot ,00-14,77 Kertaluonteiset poistot ,00 Poistot ja arvonalentumiset ,60-2,98 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,90-101,75 Rahastojen lis.(-) ,20 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00-100,00 97

115 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Projektit Muutettu Muut.% Poik.% 18 PROJEKTIT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,50-0,15 Tuet ja avustukset ,00 Muut toimintatuotot ,00 Ulkoiset tuotot yhteensä ,70 59,80 Sisäiset tulot ,10-34,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,20-14,08 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,70 11,38 Henkilösivukulut Eläkekulut ,70-16,17 Muut henkilösivukulut ,30-11,56 Henkilöstökorvaukset ,70 Palvelujen ostot ,70-43,36 Aineet, tarvikkeet ,40 438,70 Vuokrat ,00 Muut toimintakulut ,50 Ulkoiset toimintakulut ,40-14,74 Sisäiset menot ,80 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ ,20-14,40 Ulkoinen toimintakate ,20-35,50 TOIMINTAKATE ,00-100,00 VUOSIKATE ,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00-100,00 Rahastojen lis.(-) ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00-100,00 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 98

116 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena on alueen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Toiminnalliset muutokset Koko perusterveydenhuollon toiminnan siirtäminen ja vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa on jatkunut käytännössä koko vuoden. Alkuvuonna sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnon työntekijät tulivat paikan päälle kouluttamaan perusterveydenhuollon työntekijöitä eri henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöön. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja Lshp:n useat ulkoistukset samaan aikaan, (mm. palkkahallinto siirtyi Taitoalle) on ollut henkilöstölle haastavin osuus, henkilöstöä on tarvittaessa ohjattu vieriopetuksella. Henkilöstö- ja taloushallinto, sekä tukipalvelut on saatu kuitenkin hyvin soviteltua yhteen. Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden hyödyntäminen omassa perusterveydenhuollon toiminnassa on ollut iso optio, joka on auttanut esimiestyössä, kokonaisuuden hallinnassa, sekä toiminnan kehittämisessä ja parantamisessa. Lshp ulkoisti ICT-palvelunsa LapIt:lle syyskuun 2017 alusta, siten LapIt vastaa myös perusterveydenhuollon ICT-palveluista. Laboratoriotoiminnot saatiin soviteltua kevään aikana yhteen NordLabin kanssa ja ajanvaraus toimii NordLab-ajanvarauslinkistä. Työterveyshuollon palvelut on huhtikuusta alkaen tuottanut Lappica Oy, tuolloin tietotekniset järjestelmät ja uudet toimintamallit saatiin toimimaan, niitä on vielä hiottu loppuvuonnakin. Lappica ostaa työterveyshoitajan palveluita Muonion Enontekiön perusterveydenhuollosta, työterveyshuollon muut palvelut tulevat Lappicalta. Mielenterveystyöntekijät siirtyivät Muonion Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalueelta Mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Määräaikainen psykiatrisen sairaanhoitajan toimi vakinaistettiin vuoden aikana. Palveluiden ja toimintojen kehittämisen kannalta on hyödyllistä, että mielenterveystyötä tekevien vakanssit ovat kaikki samassa tulosyksikössä. Matalan kynnyksen palveluilla pyritään tukemaan asiakkaita varhaisella tuella tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa, samalla saadaan vahva erikoissairaanhoidon osaaminen tähän työhön. Perusterveydenhuollon neuvottelukunnan toimintaa on tietoisesti kehitetty keskustelevaan suuntaan. Joka kokouksesta on löytynyt jatkotyöstettäviä ja eteenpäin vietäviä asioita. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen on noussut yhdeksi haasteeksi. Tulosalue on osallistunut aktiivisesti Muonion hyvinvointikeskuksen rakennushankkeeseen käyttäjän roolissa. Jotta vanha terveyskeskusrakennus ei olisi määrännyt liikaa uuden rakentamista, jouduttiin kesällä purkamaan iso osa avopuolta uuden alta pois, tämä aiheutti tilan ahtautta ja uuden kulkuväylän tarpeen terveyskeskukseen. Tästä muutoksesta tiedotettiin asiakkaita paikallislehdissä, sekä erilaisin kyltein ja opastein. Enontekiön terveysaseman sisäilmaongelmien takia laboratoriotoiminnot jouduttiin loppuvuonna siirtämään Osuuspankin tiloihin, toivottavasti tilapäisesti. Suunnitelmallinen kehittäminen on pääsyt alkuun, sairaanhoitopiirin tiedolla johtamisen välineitä on otettu käyttöön, mm. Kaira-portaali on otettu käyttöön, sen maksimaaliseen hyödyntämiseen pitää vielä saada koulutusta. Osallistuminen Hukkahaavikoulutukseen alkoi syksyllä ja sitä on tarkoitus laajentaa keväällä Lapin terveyskeskuksien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti, asiakasnäkökulma on huomioitu, kilpailukykyiset palvelut ovat tavoitteena. Hoidon tarpeen arviointi, sekä hoitotakuu ovat toteutuneet lakisääteisesti myös suun terveydenhuollossa. Uudet lääkärit ovat yhdessä vas- 99

117 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 114 tuuhoitajien kanssa kehittäneet pitkäaikaissairaiden hoitomallia. Muistipotilaiden hoitoon on saatu tehostumista ja jatkuvuutta geriatripalveluilla. Tiedottamista palveluista väestölle on tehostettu, nettisivut on päivitetty. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu Kotiutusta ja kotiin vietäviä palveluita on kehitetty yhdessä sosiaalipuolen ja kotisairaanhoidon kanssa. Lääkärityöpanosta on saatu kohdennettua hyvin molempien kuntien ikäihmisille. Vuodeosaston kuormitus on saatu laskemaan kevään jälkeen, erikoissairaanhoidosta pääsee siirtymään samana päivänä vuodeosastolle, vuodeosastolta vapautuvia resursseja ei ole vielä pystytty kohdistamaan kotisairaalatoimintaan. Lasten ja perheiden palvelua on pyritty vahvistamaan ottamalla käyttöön Voimaperheet-palvelu, lääkärityöpanosta on kohdennettu neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. Toiminta ja talous Avohuollon toiminta on lisääntynyt merkittävästi hyvän lääkäritilanteen takia, avohoitokäyntejä oli (lisäys 34,35 % talousarviosta). Kaikki lääkäreiden virat ovat olleet täytettyinä, kun taas 2017 vuonna oli vaikea lääkärivaje ja jouduttiin paljon turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Suun terveydenhuollon käyntien määrä (4037) on vähentynyt 14,11 % talousarviosta. Tavoite saada vakituisia hammaslääkäreitä lisää on kariutunut hakijoiden puutteeseen, syksyllä aloittanut hammaslääkäri purki työsopimuksensa koeajan aikana. Vuodeosastolla on hoidettu (8496) hoitopäivää, lisäystä 6,20 % talousarviosta. Kuormitus oli korkea alkuvuoden, kevään pitkittynyt ja vaikea influenssakausi lisäsi osaltaan vuodeosaston kuormitusta, loppuvuoden kuormitus on ollut hallittua. Vuodeosastolla on 24 sairaansijaa. Pitkäaikaispotilaiden määrä on loppuvuonna hieman laskenut. Yhteistyössä kuntien sosiaalitoimien kanssa kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja pyritty varhaisella tuella tukemaan kotona selviämistä. Palveluiden ostojen toteuma oli , (114,43 % talousarviosta). Ulkoistetut palvelut näkyvät nyt palveluiden ostona, jonkin verran on ollut myös muita asiantuntijapalveluiden ostoja. Kuntoutuksen palveluiden ostomenot ovat myös ylittyneet, avokuntoutuksen omaa toimintaa on tehostettu. Ostopalveluiden tarvetta pitää vähentää omaa toimintaa tietoisesti tehostamalla. Palkat ja palkkiot ovat toteutuneet 10,06 % ( ) pienempinä kuin talousarviossa. Lääkärityöpanosta on kesän ja syksyn ajan ollut reilusti yli vakanssimäärän, jotta toiminta saatiin vakiinnutettua, vajeet korjattua ja lakisääteiset tarkastukset tehtyä. Koko henkilökunnan palkkamenoihin pitää kuitenkin jatkuvasti kiinnittää huomiota ja miettiä resurssien oikeaa käyttöä. Ulkoiset tuotot olivat yhteensä (89,3 % talousarviosta) ja ulkoiset toimintakulut (87,5 % talousarviossa). Ulkoinen toimintakate oli

118 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 115 Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskysely ja suunnitelma mittaamisesta Laaditaan suunnitelma asiakaskokemuksen parantamiseksi HaiPron käytön tehostaminen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla, myös Lshp:n sähköinen palaute on käytettävissä. Palautteet on käyty läpi. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulma on tärkeänä esillä ja sitä hyödynnetään. Haiprot on käsitelty osastokokouksissa ja niiden hyödyntäminen on tehostunut. Kuntoutusta on tehostettu, mutta FIMmittari on jäänyt käytöstä pois. Asiakkaat ja vaikuttavuus Vuodeosaston toiminnan kehittäminen kohti kuntoutusosastoa. Erikoissairaanhoidon jatkohoito vuodeosastolle samana päivänä SAS-palaverit, osallistuminen säännöllistä, kotiin vietävien palveluiden kehittäminen Saamenkieliset palvelut näkyväksi vuodeosastolla Avosairaanhoidon vastaanoton toimintamallin kuvaaminen ja päivittäminen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Jatkohoito samana päivänä esh:sta on toteutunut loppukeväästä alkaen. SAS-palavereita oli 3. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt loppuvuonna. Kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja kotisairaalatoimintaa suunnitellaan. Saamenkielisiä työntekijöitä on useita vuodeosastolla. Toimintamallin kuvaaminen on aloitettu ja jatkuu On toteutunut hoitotakuun mukaisesti. Kiirepolitoimintaa on viritelty, mutta tilojen puute rajoittaa vielä toimintaa. On toteutunut lakisääteisesti. Hammaslääkäripalveluita tulee lisätä. On toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. Hoidon tarpeen arvio 3 vrk:n sisällä ja kiireettömään hoitoon pääsy 3 kk:n sisällä Hammashoito toteutuu lakisääteisesti Työttömien terveystarkastukset Yli 70 -vuotiaiden terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Ryhmäkuntoutus ja kotikuntoutus lisääntyvät ja osastokuntoutus tehostuu Ryhmäkuntoutuksia on ollut muutama. Kotikuntoutusta on lisätty ja osastokuntoutusta on tehostettu. Yhteistyöpalavereita on ollut kaksi, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on parantunut. Voimaperheet-palvelu on käytössä. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt, mutta kotona pärjäämisen tukemiseksi moniammatillista tukea pitää vielä lisätä. Miepä-palavereita on säännöllisesti. Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut ovat käytössä. Yhteistyö ja tuki pth:lle on parantunut. Atk-yhteistyö Lshp:n kanssa on parantunut. Neuvolassa perheiden kokonaisuuden huomioiminen, varhainen puuttuminen ja yhteistyö sosiaalihuollon kanssa Ihmisten kotona asumisen/ selviämisen tukeminen, kotiin vietävien palveluiden lisääminen (ksh + moniammatillinen 101

119 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 116 tuki) Mtt; Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen tuki lasten ja nuorten kasvun tukena. Syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhteistyö. Röntgenohjelmien toimivuus varmistuu MUONIO-ENONTEKIÖ PTH muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 63, ,5 103,25-3,91 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,88-4,65 huoltohenk.kunta 8, ,5 100,00-5,56 toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Toiminta Avohoito ,12 34,35 Suun terveydenhuolto ,89-14,11 Hoitopäivät ,04 6,20 102

120 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 117 Muutettu Muut.% Poik.% 19 MUONIO-ENONTEKIÖN PTH TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,90-9,90 Maksutuotot ,20-7,58 Tuet ja avustukset ,00-84,53 Muut toimintatuotot ,80-75,70 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00-10,67 Sisäiset tulot ,60-8,42 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,00-10,01 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki ,90-10,06 Henkilösivukulut Eläkekulut ,80-7,49 Muut henkilösivukulut ,80-67,24 Henkilöstökorvaukset ,00 Palvelujen ostot ,40 14,43 Palv.ostot, läpilaskutus ,20-98,43 Aineet, tarvikkeet ,90-41,28 Vuokrat ,60 1,12 Muut toimintakulut ,10-95,37 Ulkoiset toimintakulut ,80-12,52 Sisäiset menot ,70-3,79 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00-9,81 Ulkoinen toimintakate ,57 69,17 TOIMINTAKATE ,31 Korkotuotot ,00 Muut rahoituskulut ,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,00 VUOSIKATE ,70-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 103

121 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2018 POIKKEAMA POIKKEAMA-% TA 2018 Ta muutokset TA muutettu TP 2018 tp 18/ta 18 tp 18/mta 18 Toimintatuotot Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,4 Vuokratuotot ,1 Muut toimintatuotot ,2 Yhteensä ,9 Toimintakulut Henkilöstökulut ,6 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,6 Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilöstökorvaukset ,7 Palvelujen ostot, oma toiminta ,6 Palvelujen osto, ohilaskutus ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset Vuokrakulut ,4 Muut toimintakulut ,7 Yhteensä ,0 TOIMINTAKATE * ,4 Rahoitustulot ja -menot ,0 Korkotulot ,0 Muut rahoitustulot ,0 Korkomenot ,0 Muut rahoituskulut ,7 VUOSIKATE * ,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,4 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS ,9 Poistoeron lis (-) tai väh (+) ,0 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) ,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 104

122 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 119 OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Myyntituotot toteutuivat ennakoitua suuremmiksi, johtuen avohoidon suoritemäärien noususta * Maksutuotot jäivät ennakoitua pienemmiksi. * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) toteutuivat ennakoitua suuremmiksi. Toimintakulut: Palveluiden ostoon omaan toimintaan kuluja tuli lisää ICT-palveluiden siirrosta ostopalveluiksi sekä hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista, suurimpana eränä työterveyshuollon kustannusten huomattava nousu. Sen sijaan läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden osto oli ennakoitua suurempaa. 2.4 Investointiosan toteutuminen Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä investointimäärärahaa lisättiin Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa rakennusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Hankkeella 1a valtakunnalliset ja erva-alueen hankkeeseen on kirjattu UNA yhteistyön Lapin sairaanhoitopiirin osuus ja UNA-ytimen hankintaan kuuluvaa UNA Oy:ssä tehtävää asiantuntijatyötä. Lisäksi on ostettu yhtymähallituksen päätöksen mukaan 2M-It Oy:n osakkeita 30 kappaletta merkintähintaan euroa. Lääkintälaiteinvestoinnit on toteutettu lääkintälaitetyöryhmän käsittelyjen perusteella. Hankinnat perustuvat käyttösuunnitelmaan, mutta laitteiden rikkoutumisten, toiminnan tarpeiden muutosten ja hankintojen kilpailutusten yms tekijöiden johdosta suunnitelmaan on tehty muutoksia investointimäärärahan puitteissa. LKS:n tilamuutoksiin kohdennettu määräraha ylittyi erikoisrakentamista vaatimien isotoopin puhdastilojen ja CT:n tilojen vuoksi. Muilta osin perusinvestoinnit LKS:n tilamuutoksiin, vanhenevaan tekniikkaan ja tietohallinnon hankkeisiin saatiin toteutettua niille kohdennetuilla määrärahoilla. LKS:n tilamuutoksista merkittävimpiä olivat Isotooppilaboratorio, CT-kuvantamisen tilat, Vilkan pysäköintitilat, Välinehuollon laatikkopesukoneen tilat ja muut muutokset, Sydänpajan angiografialaitteiston tilat, leikkaus- ja anestesiayksikön leikkaussali 9 muutokset, ravintokeskuksen keittiön uuden tappimattokoneen (pesukone) vaatimat tilamuutokset sekä 5. kerroksen lääkehuoneen laajennus. Vanhenevan tekniikan merkittävimmät investoinnit olivat putkilinjasaneeraus sairaalan torniosassa, LKS:N ulkovaipan kosteuskorjaukset ja ulkokuoren saumat, LKS:n lukituspäivitykset (sähkölukot), märkätilojen uusinnat LKS:ssa, jätehuollon järjestelyt sekä silmäpoliklinikan tilamuutokset. Tietohallinnon investointimäärärahan käyttö kohdentui seuraavasti: 105

123 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 120 Projekti 400, Päivystyksen toim. ohjaus n (WFM, Numeron, potilasmonitorointi, CCL pääversiovaihto) Projekti 402, Laitehankinnat n (Konesali (muistit + levyt), Erikoistyöasemat ja -näytöt, Viivakoodilukijat ja -tulostimet, Neuvotteluhuoneiden AV-varustus, Antti-järjestelmä, Mobiilikirjauslaitteet (Gemini), Digisanelimet) Projekti 403, RIS n (Valokuvien tallennus RISiin) Projekti 404, ESKO kehittäminen n (Langaton kirjaaminen, ESKO vuotuinen kehittämissumma) Projekti 406, Raportoinnin kehittäminen n (Laatujärjestelmä, Alue-EcoMed, RFID, Integraatioita) Projekti 407, Lisenssien lisäykset n (CCC, Opera, Dicteon, Jivex, Qlikview, Kuntatoimisto) Projekti 408, Käyttäjähallinta n (Datamaster pääversiovaihto) Projekti 410, Synnytyskertomusjärjestelmä n (ipana uudet ominaisuudet) Projekti 412, Materiaalihallinnon järj. n (Gemini + Emmi) Projekti 413, LSHP + Kunnat uudet palvelut (Digitalisaatio) n (Laaturekisterit, WebMarela pääversio, Skannauspalvelu, Taitoa palvelujen siirto, Arkistointi, Itä-Lapin kuntien siirtokartoitus) Projekti 414, Potilastietojärjestelmät n (Uranus-Huonetaulu, Ciegus, CCC-laajennukset, Lokihallinta, UNA, Effica-arkistointi) Projekti 415, Toiminnanohjausjärjestelmät n (X-archive laajennukset (tietoaltaan hyödyntäminen), Lastenpolin hoidonarviointi, ServiceNow laajennukset) Vuonna 2018 oli isohkoja rakennushankkeita LKS:n laajennushankkeen lisäksi Porokatu 39 kunnostuksen loppuun saaminen, LKS Vilkan remontointi. Porokatu 39 kunnostus saatiin valmiiksi rakennuksen osalta siten, että väistössä ollut hallinto pystyi muuttamaan toukokuussa 2018 takaisin hallintorakennukseen. Pihatöitä jatkettiin vielä kesällä. Vilkan remontissa merkittävimmät kohteet oli lasten ja nuorten psykiatrian tilojen sekä KNF ja kipupoliklinikan tilojen rakentaminen. Edellä mainittujen lisäksi toteutettiin pienempiä laiteinvestointeja välinehuoltoon, ravintokeskukseen sekä kalusteinvestointeja potilashuoneisiin. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2018 Ero Muutettu -alle talousarvion Hanke Vy Nimi Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% 1a Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet , , , ,57 24, Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet , ,00 0, , Tietohallinnon Erva-hankkeet , ,00 0, , Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus , ,00 0, , UNA-hanke , , , , Osakkeet 0,00 0, , , Muu irtaimen myynti 0,00 0, , , Lääkintälaitteet , , , ,53 97, Tietohallinnon investoinnit , , , ,20 99, Tukipalvelujen laitehankinnat , , , ,00 57, Muurolan sairaala ja Lähteentie ,00 0,00 0,00 0, LKS tilamuutokset , , , ,96 105, Vanhenevan tekniikan korvaaminen , , , ,13 98, Porokatu 39 kunnostus , , , ,50 96, Välinehuollon laitteet , , , ,00 92, Potilas- ja toimistopöydät ja hoitotuolit , , ,44-62,56 99, Vilkan remontointi , , , ,42 94, LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu , , , ,21 125,02 Yhteensä , , , ,53 101,58 106

124 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 121 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2018 TP 2017 TA 2018 Ta-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2018 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t ) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 2/Muut kalustehankinnat Menot Tulot Nettomeno Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot Tulot Nettomeno Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 10/ Porokatu 39 kunnostus (vy 9014) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 11/Välinehuollon laitteet (vy 9017) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot ,9 63 Tulot Nettomeno ,9 63 Hanke 14/Vilkan remontointi (vy 9012) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot Tulot 0 Nettomeno HANKKEET YHTEENSÄ Menot , Tulot Nettomeno ,

125 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta 0 investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 4 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

126 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N , ,3 Yleishallinto N , ,4 Tukipalvelut N , ,7 Medisiininen tulosalue N , ,9 Operatiivinen tulosalue N , ,1 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,3 Psykiatrian tulosalue N , ,4 Sairaanhoidolliset tukipalv N , ,2 Projektit N , ,1 Muonio-Enontekiö PTH N , ,0 YHTEENSÄ , ,8 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos ,4 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallise N , Hanke 2, Muu irtaimen m N Hanke 3, Lääkintälaitteet N , Hanke 4, Tietohallinnonha N , Hanke 6, Tukipalvelujen la N , Hanke 7, Muurolan sairaa N Hanke 8, LKS tilamuutoks N , Hanke 9, Vanhenvan tekn N , Hanke 10, Porokatu 39 ku N , Hanke 11, Välinehuollon l N , Hanke 12, Potilas- ja tstop N , Hanke 14, Vilkan remonto N , Hanke 15, LKS lisärak. suu N , YHTEENSÄ , RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N , Pitkäaik.lainojen vähenny N , Lyhytaik.lainojen muutos N , Lainakannan muutokset N ,

127 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 124 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N ,3 Keskushallinto N ,0 Tukipalvelut N ,9 Medisiininen tulosalue N ,0 Operatiivinen tulosalue N ,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,5 Psykiatrian tulosalue N ,2 Sairaanhoidolliset palvelu N ,4 Projektit N ,0 Muonio-Enontekiö PTH N ,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00 0 Keskushallinto N ,9 Tukipalvelut N ,1 Medisiininen tulosalue N ,9 Operatiivinen tulosalue N ,7 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,2 Psykiatrian tulosalue N ,4 Sairaanhoidolliset palvelu N ,4 Projektit N ,5 Muonio-Enontekiö PTH N ,7 110

128 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,34 Maksutuotot , ,46 Tuet ja avustukset , ,14 Vuokratuotot , ,29 Muut toimintatuotot , ,12 Yhteensä , ,35 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,35 Henkilösivukulut , ,42 Eläkekulut , ,06 Muut henkilösivukulut , ,36 Henkilöstökorvaukset , ,11 Palvelujen ostot, oma toiminta , ,36 Palvelujen ostot, läpilaskutus , ,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,97 Avustukset 1 944, ,25 Vuokrakulut , ,47 Muut toimintakulut , ,37 Yhteensä , ,73 Toimintakate , ,62 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,17 Muut rahoitustuotot , ,37 Korkokulut , ,34 Muut rahoituskulut , ,61 Yhteensä , ,41 Vuosikate , ,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,96 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos , ,25 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,40 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) , ,12 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä , ,77 111

129 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,21 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,21 Investointien rahavirta , ,04 investointimenot , ,04 investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 866,76 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,83 Rahoituksen rahavirta , ,72 Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset , ,72 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,27 Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,89 Saamisten muutos , ,67 Korottomien velkojen muutos , ,67 Rahavarojen muutos , ,89 Rahavarojen muutos , ,89 Rahavarat , ,44 Rahavarat , ,55 112

130 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,19 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,64 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet , ,83 2. Rakennukset , ,76 4. Koneet ja kalusto , ,72 6. Ennakkomaksut ja kesken , ,60 eräiset hankinnat , ,91 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet , ,63 4. Muut saamiset , , , ,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,26 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,74 3. Muut saamiset , ,57 4. Siirtosaamiset , , , ,17 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet , ,24 4. Muut arvopaperit , ,38 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 113

131 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 128 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,51 III Muut omat rahastot , ,17 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,68 V Tilikauden ylijäämä , , , ,13 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,00 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,88 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,63 6. Ostovelat , ,86 7. Muut velat , ,03 8. Siirtovelat , , , ,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 114

132 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,35 Maksutuotot , ,46 Tuet ja avustukset , ,63 Muut toimintatuotot , ,90 Yhteensä , ,34 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,91 Henkilösivukulut , ,89 Eläkekulut , ,30 Muut henkilösivukulut , ,60 Palvelujen ostot , ,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67 Avustukset 2 185, ,25 Muut toimintakulut , ,12 Yhteensä , ,30 Toimintakate , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 303, ,79 Muut rahoitustuotot , ,50 Korkokulut , ,88 Muut rahoituskulut , ,19 Yhteensä , ,78 Vuosikate , ,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,72 Tilikauden tulos , ,54 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys , ,12 Tilikauden verot , ,54 Vähemmistöosuudet , ,12 Tilikauden yli/alijäämä , ,24 115

133 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,26 Tilikauden verot , ,54 Tulorahoituksen korjauserät , ,93 Toiminnan rahavirta , ,79 Investointien rahavirta , ,57 Investointimenot , ,92 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot , ,34 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,78 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. lainojen vähennys , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,03 Toimeksiantojen varojen , ,27 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,35 Saamisten muutos , ,65 Korottomien velkojen muutos , ,46 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,03 Rahavarojen muutos , ,25 Rahavarojen muutos , ,25 Rahavarat , ,91 Rahavarat , ,66 116

134 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,65 Muut pitkävaikutt. menot , ,04 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,81 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,83 Rakennukset , ,59 Koneet ja kalusto , ,57 Muut aineelliset hyödykkeet , ,54 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,22 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,55 Muut saamiset , , , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,65 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,39 Muut saamiset , ,85 Siirtosaamiset , , , ,80 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,24 Muut arvopaperit , , , ,62 Rahat ja pankkisaamiset , ,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,25 117

135 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 132 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,51 Muut omat rahastot , ,17 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,81 Tilikauden ylijäämä , , , ,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,38 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,88 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Saadut ennakot , ,60 Ostovelat , ,09 Muut velat , ,59 Siirtovelat , , , ,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,25 118

136 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaanhoitopiriin psykiatrian toiminta ja hallinto yhdistyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa , sairaanhoitopiirin ict-palvelut ulkoistettiin LapIT Oy:n toteutettavaksi alkaen ja että Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille

137 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 134 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 120

138 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä Tehtäväalueittain Keskushallinto , ,59 Tukipalvelut , ,55 Medisiininen hoito , ,98 Operatiivinen hoito , ,50 Päivystys ja ensihoito , ,45 Mielenterv.- ja päihdepalv , ,90 Sairaanhoidolliset tukipalv , ,73 Projektit , ,63 Perusterveydenhuolto , ,02 Toimintatuotot yhteensä , ,35 Kuntayhtymä Konserni Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta , , , ,05 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä *) , , , ,04 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä , ,42 Erityisvaltionosuudet , , , ,12 Muut myyntituotot *) , , , ,84 Maksutuotot , , , ,46 Tuet ja avustukset , , , ,51 Muut toimintatuotot , , , ,90 Toimintatuotot yhteensä , , , ,34 *) Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuonna 2018 siten, että myös myyntituotot kuntayhtymiltä eritellään muista myyntituotoista. Vertailuvuoden esitystapaa on muutettu vastaavasti. Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä Asiakaspalvelujen ostot , ,31 Muiden palvelujen ostot , ,70 Palvelujen ostot yhteensä , ,01 121

139 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 136 Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu , , , ,00 Lisäykset tk:lla ,00 0, ,00 0,00 Vähennykset tk:lla 0, ,00 0, ,00 Maksuvastuu , , , ,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä , ,00 Yhteensä , ,00 122

140 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 137 Käyttötaloushankkeet 2018 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoitus Oma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi , ,16 Digistrategian toimeenpano , ,24 Logistiikka- ja mat.järj. käyttöönotto 160,76 160,76 Taide tavoittaa , , ,19 Digituki-hanke , , ,97 Rekrytoinnin kehittäminen , , ,79 Ensihoidon pilotti (Päivystys pirtissä) , ,25-443,50 Laadun ja potilasturv. kehittäminen , ,86 Prosessien kehittäminen , ,02 KANTA-hanke 388, , ,61 Sairaala Sote-kuntoon , ,84 Itseas. ja sähk.palv. kehittäminen 1 184, ,40 Raportoinnin kehittäminen , , ,09 SH campuksen ulkop , , ,24 Toimiva kotihoito Lappiin , ,04-0,04 Recovery-hanke , , ,02 LAPE, Lapsiperheet-hanke , ,96 27,04 Filha tupakoinnin lopett. tukeminen , , ,40 Puheentunnistus ja sihtekin mobiiliproj , ,89 CRT /GSK-rah , ,63 0,00 FIN-ERA 1 782, ,50 0,00 DM1 ja raskaus /Haapsamo 805,90 805,90 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 7 424, ,79 0,00 Sähkötupakka WI , ,65 0, , , ,28 123

141 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 138 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 124

142 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 139 PERUSPÄÄOMA Pääoma % Pääoma Peruspääoman korko 1,5 % ENONTEKIÖ ,66 1, , ,94 INARI ,97 3, , ,45 KEMIJÄRVI ,62 9, , ,86 KITTILÄ ,94 4, , ,48 KOLARI ,65 2, , ,13 MUONIO ,68 1, , ,89 PELKOSENNIEMI ,45 0, , ,58 PELLO ,98 3, , ,21 POSIO ,96 3, , ,62 RANUA ,53 3, , ,28 ROVANIEMI ,71 53, , ,57 SALLA ,00 3, , ,88 SAVUKOSKI ,69 1, , ,23 SODANKYLÄ ,30 6, , ,63 UTSJOKI ,37 0, , ,47 Yhteensä ,51 100, , ,23 Yhtymävaltuuston päätös Peruspääoman korko 1,5 % ,23 HOITOKUSTANNUSTEN TASAUS 2018 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2018 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ INARI KEMIJÄRVI KITTILÄ KOLARI MUONIO PELKOSENNIEMI PELLO POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SODANKYLÄ UTSJOKI YHTEENSÄ

143 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 140 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki YHTEENSÄ Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin euroa asukasta kohti, joka on 116 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Pellossa, euroa. Alhaisin kustannus oli Utsjoella, 1079 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2014 v v v.2017 v Ënontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Yhteensä/keskim./ asukasluku as. 126

144 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 141 Kuntalaskutus 2018 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö , ,0 Inari , ,9 Kemijärvi , ,5 Kittilä , ,3 Kolari , ,7 Muonio , ,7 Pelkosenniemi , ,6 Pello , ,9 Posio , ,0 Ranua , ,9 Rovaniemi , ,9 Salla , ,0 Savukoski , ,0 Sodankylä , ,5 Utsjoki , ,9 Yhteensä , ,0 127

145 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 142 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, avokäynnit AVO AVO Muutos-% AVO AVO Muutos-% Enontekiö , ,1 Inari , ,1 Kemijärvi , ,2 Kittilä , ,8 Kolari , ,8 Muonio , ,9 Pelkosenniemi , ,0 Pello , ,3 Posio , ,4 Ranua , ,3 Rovaniemi , ,0 Salla , ,2 Savukoski , ,1 Sodankylä , ,1 Utsjoki , ,3 Yhteensä , ,1 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, yhteensä Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Kuntal. Oik. Kuntal. Oik. Lopullinen lask. Lopullinen lask. Lopull. Lask.18/17 Enontekiö , ,7 Inari , ,8 Kemijärvi , ,9 Kittilä , ,1 Kolari , ,1 Muonio , ,2 Pelkosenniemi , ,2 Pello , ,1 Posio , ,3 Ranua , ,0 Rovaniemi , ,9 Salla , ,2 Savukoski , ,3 Sodankylä , ,0 Utsjoki , ,0 Yhteensä , ,9 128

146 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 143 Oman toiminnan laskutus , avokäynnit ja hoitopäivät MAKSAJA ERO ERO % *Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä 047 ENONTEKIÖ ,3% 148 INARI ,9% 261 KITTILÄ ,9% 273 KOLARI ,5% 320 KEMIJÄRVI ,2% 498 MUONIO ,8% 583 PELKOSENNIEMI ,8% 614 POSIO ,7% 683 RANUA ,1% 698 ROVANIEMI ,0% 732 SALLA ,3% 742 SAVUKOSKI ,7% 758 SODANKYLÄ ,6% 854 PELLO ,5% 890 UTSJOKI ,6% YHTEENSÄ ,8% ENSIHOIDON KUSTANNUKSET KUNNITTAIN V As.luku Tuotantokust. Kustannus- Lisäveloitus Lopullinen tuotannon As.luvun per. Lopullinen 2017 laskutus / asukas katto Hyvitys as.luvun suhteessa kustannus kustannus kustannus yht. Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki

147 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymän pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot , ,14 Lisäykset tk:n aikana , ,47 Tk:n poisto , ,42 Tietokoneohjelmistot , ,19 Muut pitkävaikutteiset menot , ,64 Lisäykset tk:n aikana , ,00 Tk:n poisto , ,19 Muut pitkävaikutteiset menot , ,45 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,64 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,83 Maa-alueet , ,83 Rakennukset , ,02 Lisäykset tk:n aikana , ,57 Siirrot erien välillä ,29 Tk:n poisto *) , ,83 Rakennukset , ,76 Koneet ja kalusto , ,70 Lisäykset tk:n aikana , ,54 Vähennykset tk:n aikana ,76 Tk:n poisto , ,52 Koneet ja kalusto , ,72 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,14 Lisäykset tk:n aikana , ,46 Siirrot erien välillä ,29 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,60 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,91 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet , ,88 Tytäryhtiöosakkeet , ,88 Omistusyhteisöosakkeet , ,09 Omistusyhteisöosakkeet , ,09 Kuntayhtymäosuudet , ,00 Kuntayhtymäosuudet , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,66 Lisäykset tk:n aikana 1 500, ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,66 Muut saamiset , ,29 Muut saamiset , ,29 Sijotukset yhteensä , ,92 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,47 *) Rakennusten tk:n 2018 poistoihin sisältyy ,66 euron lisäpoisto (YV ). 130

148 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 145 Konsernin pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,91 Lisäykset tk:n aikana , ,97 Siirrot erien välillä , ,90 Tk:n poisto , ,13 Aineettomat oikeudet , ,65 Muut pitkävaikutteiset menot , ,60 Lisäykset tk:n aikana , ,00 Siirrot erien välillä 9 487,09 Tk:n poisto , ,56 Muut pitkävaikutteiset menot , ,04 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,79 Lisäykset tk:n aikana , ,24 Siirrot erien välillä , ,90 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,13 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,82 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,83 Maa-alueet , ,83 Rakennukset , ,42 Lisäykset tk:n aikana , ,57 Siirrot erien välillä ,29 Tk:n poisto , ,40 Rakennukset , ,59 Koneet ja kalusto , ,37 Lisäykset tk:n aikana , ,13 Vähennykset tk:n aikana , ,55 Tk:n poisto , ,39 Koneet ja kalusto , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , ,38 Lisäykset tk:n aikana , ,40 Tk:n poisto , ,24 Muut aineelliset hyödykkeet , ,54 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,14 Lisäykset tk:n aikana , ,55 Siirrot erien välillä ,38 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,69 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,21 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,49 Lisäykset tk:n aikana , ,07 Muut osakkeet ja osuudet , ,56 Muut saamiset , ,29 Muut saamiset , ,29 Sijotukset yhteensä , ,85 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,88 131

149 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 146 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Tytäryhteisö Rovaniemen Keskuspesula Oy Nimi Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta Konsernin osuus (1000 ) vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Rovaniemi 76,20 % 76,20 % Liikelaitoskuntayhtymä *) Pohjois-Suomen laboraotiokeskuksen llky, NordLab Oulu 16,05 % 16,05 % Yhdistelemätön osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % *) NordLabilla on oman pääoman lisäksi vapaaehtoisia varauksia, joista Lshp-konsernin osuus on 112 t. Saamisten erittely Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 160,21 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 160,21 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,09 0, ,87 Yhteensä 0, ,09 0, ,87 Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterv , , , ,38 Lomaplksaam. jäsenkun. 0, ,97 0, ,97 EU-tuet ja -avustukset , , , ,54 Vakuutusmaksusaamiset , , , ,11 Muut siirtosaamiset , , , ,56 Yhteensä , , , ,56 132

150 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Kuntayhtymä Konserni Peruspääoma , , , ,51 Peruspääoma , , , ,51 Muut omat rahastot , , , ,29 Siirrot rahastoon tk:lla , , , ,61 Siirrot rahastosta tk:lla , , , ,73 Muut omat rahastot , , , ,17 Ed. tk:ien ylijäämä , , , ,81 Ed. tk:ien ylijäämä , , , ,81 Tilikauden ylijäämä , , , ,24 Oma pääoma yhteensä , , , ,73 Pakolliset varaukset Kuntayhtymä Konserni Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutus , , , ,00 Muut pakolliset var. yht , , , ,00 Vieraan pääoman erittely Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,03 0, ,96 Yhteensä 0, ,03 0, ,96 Velat kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Ostovelat 0, ,20 0, ,71 Yhteensä 0, ,20 0, ,71 Velat osakkuusyhteisöiltä Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 133

151 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 148 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelan jaks , , , ,51 Muut palkkojen jaks , , , ,51 Peruspääoman korko ,23 0, ,23 0,00 Muut korkojaksotukset , , , ,72 Ylijäämän palautus 0, ,00 0, ,00 Vakuutusmaksuvelat , , , ,50 Muut siirtovelat , , , ,75 Yhteensä , , , , Taseen ulkopuoliset vastuut Vuokravastuut Kuntayhtymä Konserni Vuokravastuut yhteensä, voimassa asti , , , ,01 - seur. tk:lla maksettava , , , ,35 Leasingvastuut yhteensä , , , ,58 - seur. tk:lla maksettava , , , ,92 Vuokravastuut yhteensä , , , ,59 Kuntayhtymän leasingsopimuksiin liittyy jäännösarvovastuuta yhteensä euroa. Vastuiden realisoituminen ajoittuu vuosille Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kuntayhtymä Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,00 Kuntayhtymä Vammaispalvelulain mukaisia vastaisia etuuksia koskeva vastuu , ,00 134

152 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 149 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Lapin sairaanhoitopiirin ky on solminut LapIT Oy:n kanssa IT-laitteiden elinkaaren hallintapalvelusopimuksen, joka on voimassa määräaikaisena asti. Sopimukseen sisältyvä laitevuokrien osuus on esitetty edellä vuokravastuissa. Sopimuksen liittyvät muut palvelumaksut ovat yhteensä arviolta euroa. Tästä seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus on euroa. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti , että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan, ja asetti hankkeen kustannusraamiksi 138 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi ns. rajoituslain edellyttämän poikkeusluvan (118 milj. euroa) hankkeen niiden tilojen osalta, joita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa. Laajennushanke toteutetaan pysäköintitaloa (14 milj. euroa) lukuun ottamatta allianssimallilla (124 milj. euroa). Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä allekirjoitti hankkeen kehitysvaiheen allianssisopimuksen VERSTAS Arkkitehdit Oy:n, YIT Rakennus Oy:n, YIT Talo Oy:n, Are Oy:n, Granlund Oy:n, WSP Finland Oy:n, Geobotnia Oy:n ja L2 Paloturvallisuus Oy:n kanssa. Vuodelle 2019 ajoittuvan kehitysvaiheen kustannusarvio on sopimuksen mukaan 3 milj. euroa. Laajennushankkeen toteutusvaihe ajoittuu vuosille Arvonlisäveron palautusvastuu Kuntayhtymä Palautusvastuu *) , ,65 *) Summa sisältää kaikki arvonlisäverolain 11. luvun 119 :n mukaisiin kiinteistöinvestointien hankintamenoihin liittyvät arvonlisäverot kymmenen vuoden tarkistuskauden ajalta. Tilinpäätöksen laadintahetkellä ei ole tiedossa, että arvonlisäveron palautusvastuita olisi toteutumassa. 135

153 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Huoltohenkilöstö Yhteensä Luottamushenkilöiden palkkioista perityt luottamushenkilömaksut Keskustan Lapin piiri ry 4 482, ,54 Keskustan Peräpohjolan piiri ry 1 270,50 735,00 Lapin Kokoomus ry 759,00 630,00 Lapin Sosiaalidemokraattinen piiri ry 1 119,00 532,00 Lapin Vihreät ry 55,00 82,50 Perussuomalaisten Lapin piiri ry 66,00 93,00 Vasemmistoliiton Lapin piiri ry 1 177,00 756,00 Yhteensä 8 929, ,04 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,50 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 5 368, ,00 Muut palkkiot 0, ,47 Palkkiot yhteensä , ,97 Sopimukset intressitahojen kanssa Kuntayhtymän johtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu euron suuruisesta erokorvauksesta. 136

154 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 151 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Säilytystapa sidottu sähköinen sähköinen paperinen sähköinen sähköinen paperinen paperinen Tositelajit Säilytystapa 10 Kassatapahtumat paperinen 13 Ostoreskontramaksut 14 Myyntireskontrasuoritukset 15 Käyttömaisuus (poistot) paperinen 16 Kokopankki (tiliotteet) paperinen 19 Matkalaskut 24 Ostolaskut (manuaalisesti) paperinen 27 Ostolaskut Keybox 28 Ostolaskut Gemini 30 Myyntilaskut Intime 32 Laskutus muu 33 Laskutus henklöstöpalv. 34 Timmi-laskutus 35 Myyntilaskut Mediatri 39 Korkolaskut 41 Laskutus sisäinen Gemini 43 Laskutus mat.kesk. ulkoiset 44 Laskutus ulkoinen Gemini 45 Laskutus mat.kesk. sisäiset 47 Ostolaskut Keybox 50 Palkat paperinen 52 Kuntalaskut 53 Ostopalvelut 56 ASLA (asiakasmaksut) 60 Invoice Ready ostolaskut 63 Radiologia, sisäiset 66 Apteekki sisäiset myynnit 67 Apteekki myyntilaskut 70 Myyntilaskut Intime 72 Laskutus muu 73 Laskutus henkilöstöpalv 75 Muistiotositteet paperinen 76 Excel-muistiotositteet 77 Ostolaskut (Keybox+IR) 78 Apteekksi Wepmarelaan 80 SILAS-viennit 81 Sisäiset suoratoim. mat.kesk. 83 OSTRE Hyvityslasku 87 Laskutus mat.kesk. Roi kpki 90 Vyörytykset 96 Kirjanpidon tulos paperinen 97 Kirjanpidon tulos laskennall. paperinen 98 Sisäisen laskennan tulos paperinen 99 Sisäisen laskennan tulos lask. paperinen LT Liitetietotositteet paperinen Säilytystapa sähköinen, paperitulosteista maininta. Säilytysaika tositteilla 6 v. 137

155 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 152 Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta Hagnäs Magnus Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. Can J Cardiol Mar;34(3): doi: /j.cjca Hagnäs M. The association of cardiorespiratory fitness, physical activity and ischemic ECG find-ings with coronary heart disease-related deaths among men. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica. ISBN Print: Numero Oulun yliopisto Kurl Sudhir, Laukkanen Jari Tedesco CC, Veglia F, de Faire U, Kurl S, Smit AJ, Rauramaa R, Giral P, Amato M, Bonomi A, Ravani A, Frigerio B, Castelnuovo S, Sansaro D, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E, Baldassarre D; IMPROVE study group. Association of lifelong occupation and educational level with subclinical atherosclerosis in different European regions. Results from the IMPROVE study. Atherosclerosis Feb;269: doi: /j.atherosclerosis Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. High Lei-sure- Time Physical Activity Is Associated With Reduced Risk of Sudden Cardiac Death Among Men With Low Cardiorespiratory Fitness. Can J Cardiol Mar;34(3): doi: /j.cjca Laukkanen JA, Araújo CGS, Kurl S, Khan H, Jae SY, Guazzi M, Kunutsor SK. Relative peak exer-cise oxygen pulse is related to sudden cardiac death, cardiovascular and all-cause mortality in middle-aged men. Eur J Prev Cardiol May;25(7): doi: / Kurl S, Laukkanen JA, Lonnroos E, Remes AM, Soininen H. Cardiorespiratory fitness and risk of dementia: a prospective population-based cohort study. Age Ageing Apr 28. doi: /ageing/afy060. Lipponen JA, Kurl S, Laukkanen JA.Global electrical heterogeneity as a predictor of cardiovascular mortality in men and women. Europace Nov 1;20(11): doi: /europace/ euy113. Jae SY, Franklin BA, Kurl S, Fernhall B, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Effect of Cardiorespiratory Fitness on Risk of Sudden Cardiac Death in Overweight/Obese Men Aged 42 to 60 Years. Am J Cardiol Sep 1;122(5): doi: /j.amjcard Jae SY, Kurl S, Fernhall B, Kunutsor SK, Franklin BA, Laukkanen JA. Are Metabolically Healthy Overweight/Obese Men at Increased Risk of Sudden Cardiac Death? Mayo Clin Proc Sep;93(9): doi: /j.mayocp Epub 2018 Aug 3. Salokari E, Laukkanen JA, Lehtimaki T, Kurl S, Kunutsor S, Zaccardi F, Viik J, Lehtinen R, Nikus K, Kööbi T, Turjanmaa V, Kähönen M, Nieminen T. The Duke treadmill score with bicycle ergometer: Exercise capacity is the most important predictor of cardiovascular mortality. Eur J Prev Cardiol Oct 24: doi: / Franceschini N, Giambartolomei C, de Vries PS, Finan C, Bis JC, Huntley RP, Lovering RC, Tajuddin SM, Winkler TW, Graff M, Kavousi M, Dale C, Smith AV, Hofer E, van Leeuwen EM, Nolte IM, Lu L, Scholz M, Sargurupremraj M, Pitkänen N, Franzén O, Joshi PK, Noordam R, Mar-ioni RE, Hwang SJ, Musani SK, Schminke U, Palmas W, Isaacs A, Correa A, Zonderman AB, Hofman A, Teumer A, Cox AJ, Uitterlinden AG, Wong A, Smit AJ, Newman AB, Britton A, Ruusalepp A, Sennblad B, Hedblad B, Pasaniuc B, Penninx BW, Langefeld CD, Wassel CL, Tzourio C, Fava C, Baldassarre D, O'Leary DH, Teupser D, Kuh D, Tremoli E, Mannarino E, Gros-si E, Boerwinkle E, Schadt EE, Ingelsson E, Veglia F, Rivadeneira F, Beutner F, Chauhan G, Heiss G, Snieder H, Campbell H, Völzke H, Markus HS, Deary IJ, Jukema JW, de Graaf J, Price J, Pott J, Hopewell JC, Liang J, Thiery J, Engmann J, Gertow K, Rice K, Taylor KD, Dhana K, Kiemeney LALM, Lind L, Raffield LM, Launer LJ, Holdt LM, Dörr M, Dichgans M, Traylor M, Sitzer M, Kumari M, Kivimaki M, Nalls MA, Melander O, Raitakari O, Franco OH, Rueda-Ochoa OL, Roussos P, Whincup PH, 138

156 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 153 Amouyel P, Giral P, Anugu P, Wong Q, Malik R, Rauramaa R, Burkhardt R, Hardy R, Schmidt R, de Mutsert R, Morris RW, Strawbridge RJ, Wannamethee SG, Hägg S, Shah S, McLachlan S, Trompet S, Seshadri S, Kurl S, Heckbert SR, Ring S, Harris TB, Lehtimäki T, Galesloot TE, Shah T, de Faire U, Plagnol V, Rosamond WD, Post W, Zhu X, Zhang X, Guo X, Saba Y; MEGASTROKE Consortium, Dehghan A, Seldenrijk A, Morrison AC, Hamsten A, Psaty BM, van Duijn CM, Lawlor DA, Mook-Kanamori DO, Bowden DW, Schmidt H, Wilson JF, Wil-son JG, Rotter JI, Wardlaw JM, Deanfield J, Halcox J, Lyytikäinen LP, Loeffler M, Evans MK, Debette S, Humphries SE, Völker U, Gudnason V, Hingorani AD, Björkegren JLM, Casas JP, O'Donnell CJ. GWAS and colocalization analyses implicate carotid intima-media thickness and carotid plaque loci in cardiovascular outcomes. Nat Commun Dec 3;9(1):5141. doi: /s Veglia F, Baldassarre D, de Faire U, Kurl S, Smit AJ, Rauramaa R, Giral P, Amato M, Di Minno A, Ravani A, Frigerio B, Castelnuovo S, Sansaro D, Coggi D, Bonomi A, Tedesco CC, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E; IMPROVE study group. A priori-defined Mediterranean-like dietary pattern predicts cardiovascular events better in north Europe than in Mediterranean countries. Int J Cardiol Nov 29. pii: S (18)35681-X. doi: / j.ijcard Valmari Pekka Valmari P, Mäntymäki T, Yliräisänen-Seppänen P. Internet-avusteinen etäpäivystys ja muut sähköiset LA- PE-palvelut Lapissa Erityistason osaamista etäpalveluilla kotiin, julkaistu THL:n sähköisessä julkaisussa: Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE). Toim. Reima Santala, Pälvi Kaukonen, Jukka Mäkelä, Minna Sinkkonen, Päivi Petrelius, Mia Tapiola & Matleena Huittinen. THL Työpaperi 41/

157 6, YV :00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 154 ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 140

158 7, YV :00 HAL: 59/2019 Sivu 155 Liiteluettelo: 7 Henkilöstökertomus 2018

159 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 155 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän valtuusto

160 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 156 Sisällys SAATTEEKSI 3 1. MUUTOSTEN VUOSI 4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 4 Virat ja toimet..5 Henkilöstömäärä Palvelussuhteet Henkilötyövuosi... 6 Henkilötyövuodet Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön vaihtuvuus...8 Rekrytoinnit.8 Eläköityminen... 8 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 Eläköitymisennuste HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen Vuosityöaika Tilapäinen hoitovapaa Osa-aikainen työskentely Terveysperusteiset poissaolot TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna Giisa-palkitseminen Sairaan lapsen hoitopalvelu Tuunatun työn malli HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna

161 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 157 SAATTEEKSI Käsillä olevassa henkilöstökertomuksessa kuvataan toimintavuoden 2018 henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, henkilöstön työpanoksen jakautuminen ja erilaiset poissaolot, työvoimakustannukset, henkilöstöinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Kertomuksen lopussa on katsaus työantajan tukemaan henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Henkilöstökertomus on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen vuonna 2013 hyväksymän henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti. Suositus paitsi antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia myös tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin perustana ovat organisaation omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Yhtymävaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen potilaiden ja henkilöstön kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kertomusvuonna jatkettiin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa muuan muassa Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin, jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Toiminnan jatkuvaan parantamiseen liittyvän taulujohtamisen (ns. huddle-toimintamallin) käyttöä laajennettiin hoitohenkilökunnan resursoinnista myös hallinnon tehtäviin. Vuoden 2017 lopulla toteutetun kuntayhtymän koko henkilöstölle suunnatun työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin työyksiköissä ja tulosten pohjalta laadittiin esimiesten ja henkilöstön yhteistyönä suunnitelmia työhyvinvoinnin kehittämisestä, työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja toimenpiteiden seurannasta. Lisäksi yksiköissä järjestettiin työhyvinvointikoulutusta ja pidettiin työhyvinvointipajoja. Johtamisosaamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Keskustelevan työilmapiirin ja johtamisen tueksi esimiesinfot muutettiin vuorovaikutteisimmiksi esimiesfoorumeiksi, joissa keskustelua painottaen kuukausittain käsitellään johtamiseen liittyviä asioita. Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan. Laajennushanke ei merkitse pelkästään uusien ja entistä parempien tilojen rakentamista, vaan myös tulevaisuuden sairaalan toiminnallisten tarpeiden arviointia. Loppuvuodesta käynnistettiin sairaanhoitopiirin johdon ja henkilöstön edustajien yhteistyönä suunnittelu minkälaista osaamista ja kuinka paljon uusi sairaala ja uusi toimintamalli vaativat. Henkilöstön mitoitussuunnittelua tehdään siitä lähtökohdasta, että sairaanhoitopiirin koko henkilöstöllä on jo alusta alkaen ymmärrys mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tulevaisuudessa on tarkoitus toimia. Timo Tammilehto henkilöstöjohtaja 3

162 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu MUUTOSTEN VUOSI Lapin sairaanhoitopiirin 28. toimintavuoden aikana tehtiin useita kuntayhtymän toimintaan ja henkilöstöön liittyviä päätöksiä. Kuntayhtymän palkanlaskenta ja siihen liittyvä palvelussuhdeasioiden sekä matkalaskujen käsittely siirrettiin alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle. Samalla näissä tehtävissä työskennelleet kuntayhtymän palkanlaskijat ja palvelussuhdesihteerit siirtyivät liikkeenluovutuksella uuden työnantajan palvelukseen. Kunnan Taitoa Oy:lle siirretyt henkilöstöhallinnon palvelut käsittävät palkkahallinnon (palkat ja palkkiot), matkalaskut, standardoidun henkilöstöhallinnon raportoinnin, prosesseihin liittyvän perusasiakaspalvelun sekä sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut sopimuksen mukaan. Siirron seurauksena kuntayhtymän henkilöstöhallinnon toimintaprosesseja ja henkilöstön tehtäviä oli muutettava sekä siirrettävä joitakin aikaisemmin henkilöstöpalveluissa hoidettuja tehtäviä tuloalueille ja tulosyksiköihin. Työterveyshuollon palvelujen tuottaja vaihtui. Yhtymähallitus päätti syyskuussa 2017, että työterveyshuollon palvelut hankitaan inhouse-hankintana Lappica Oy:ltä alkaen. Lappica Oy on paikallinen työterveyshuoltoa tarjoava yritys, jolla on toimipisteitä Rovaniemen ohella muuallakin Lapissa. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön kesäkuun alussa. Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista siirtyi sairaanhoitopiiriin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Päivystysasetuksen velvoittama ja alueen terveyskeskusten kanssa yhteistyössä valmisteltu yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin huhtikuun alusta. Heinäkuussa LKS:ssa aloitettiin päivystyksellistä hoitoa vaativien suusairauksien yhteispäivystys. Tämän ohella jatkuu Lapin läänin kuntien yhteistyönä järjestetty kiertävä kiirevastaanotto alueen terveyskeskusten hammashoitoloissa. Tammikuun alusta 2018 voimaan tulleen uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden henkilön Päivystys Pirtissä -ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemen alueella toukokuussa. Erica-hätäkeskusjärjestelmä otettiin käyttöön Pohjois-Suomessa marraskuun lopussa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkettiin Rovaniemen palvelujen integroimista erikoissairaanhoidon palveluihin ja uudistettiin organisaatiorakenteita. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot siirrettiin Vilkan remontoituihin tiloihin. Rekrytointiyksikköön perustettiin ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin varahenkilöstöön 10 uutta ensihoitajan tointa ja yksi kenttäjohtajan virka. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Virat ja toimet Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1782,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 21 enemmän kuin vuonna

163 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 159 Virkojen ja toimien lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista, joista kuntayhtymään siirrettiin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Lisäksi perustettiin lastensairauksien yksikköön kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, rekrytointiyksikköön ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin yksi uusi kenttäjohtajan virka ja kymmenen ensihoitajan tointa, kuntoutuspoliklinikan ja kipupoliklinikan tarpeisiin psykologin toimi sekä välinehuoltoon uusi välinehuoltajan toimi. Kehittämisyksikköön perustettiin pysyviä kehittämistehtäviä varten kolme suunnittelijan ja kaksi asiantuntijan tointa mm. laatu- ja potilasturvallisuustyöhön, tietojohtamiseen sekä koulutussuunnitteluun. Henkilöstöpalveluihin perustettiin palvelussuhdepäällikön virka lakkautettavan toimistopäällikön viran sijaan. Henkilöstöpalveluista lakkautettiin palkkasihteereiden toimet ja kolme palvelussuhdesihteerin tointa sen seurauksena, että kuntayhtymän palkanlaskentapalvelut ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö ,5 226,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö ,5 1782,5 Henkilöstömäärä 2018 Vuoden 2018 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1590 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 475 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Palvelusuhteet 2018 Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % 2018 ed.vuodesta 2017 Vakinaiset ,27 % 1570 Määräaikaiset joista työllistettyjä ,38 % 502 Yhteensä ,34 % 2072 Osa-aikatyössä 369 Palkattomalla virka-/työvapaalla 307 * Vuorotteluvapaa 8 5 * Opintovapaa 54 * Perhevapaat 114 * Muu peruste 257

164 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 160 Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2018 oli 78,11 %, (vuonna ,99 %). Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2018 Henkilötyövuodet 2018 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Muutos vuodesta 2017 Yhteensä ,13 540, ,93 3,17 % 1984,93 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2018 Vakinaiset (2017) Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Yhteensä 86,91 (84,36) 1 141,61 (1110,66) 202,60 (191) 78,01 (85,01) 1 509,13 (1471,03) Määräaikaiset (2017) 91,46 (80,94) 356,51 (339,94) 52,37 (53,82) 40,44 (39,20) 540,78 (513,90) Yhteensä (2017) 178,37 (165,30) 1498,12 (1450,60) 254,97 (244,82) 118,45 (124,21) 2049,91 (1984,93) Määräaikaisten osuus prosentteina (2017) 51,28 (48,96) 23,80 (23,44) 20,54 (21,98) 34,14 (31,56) 26,38 (25,89) 6

165 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 161 Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempain-vapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Vuoden viimeisenä päivänä määräaikaisen henkilöstön osuus oli 26,38 prosenttia kun vuonna 2017 se oli 25,89 prosenttia. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Naisten ja miesten keski-ikä ei juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta; naisten keski-ikä oli 2018 oli 44,5 vuotta, kun vuonna 2017 se oli 44,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli edelleen 41,6 vuotta. Ikä vuosina Yhteensä Miehet Naiset Prosenttiosuus alle , , , , , Yhteensä Miehet Naiset alle

166 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 162 Henkilöstön vaihtuvuus Uusia toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteista solmittiin yhteensä 114 (vuonna ). Hakumenettelyn kautta 43 (51) ja nimityksinä ilman hakumenettelyä 71 (44). Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 94 (116) henkilöä. Alkaneet vakinaisuudet henkilöryhmittäin Tutkimus- ja hoitohenkilöstö 67 Lääkärit 12 Huoltohenkilöstö 19 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 16 Yhteensä 114 Rekrytoinnit Virkoja ja toimia oli haettavana yhteensä 82 (110 vuonna 2017). Näistä vakinaisia virkoja tai toistaiseksi voimassa olevia toimia oli 58. Määräaikaisia virkoja tai toimia oli haettavana 24. Kaikkiin haettavana olleisiin tehtäviin oli hakijoita yhteensä 508 (786 vuonna 2017). Haettavana olleet vakinaiset virat / toimet 2018 (2017) Hakijoita vakinaisiin virkoihin / toimiin 2018 (2017) Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 26 (25) 194 (316) Lääkärit 19 (29) 13 (38) Huoltohenkilökunta 10 (22) 89 (233) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 3 (3) 43 (35) Yhteensä Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin useisiin tehtäviin. Kesätyöpaikkoja haki yhteensä 485 (622) henkilöä. Amanuenssihakuja oli hakua eri jaksoille ja niihin oli hakijoita yhteensä 87 (116). Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2018 oli 27 viranhaltijaa tai työntekijää. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 10 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä. Täysi kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke myönnettiin 6 henkilölle. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2018 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,49 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,29 prosenttia henkilöstöstä. 8

167 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 163 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain (Keva). Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä vuonna 2018 nousi edelleen ja oli 64,2 vuotta. Täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta 2,7 vuodella 51,0 vuoteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 57,1 vuodesta 53,1 vuoteen. Eläkkeille siirtyneet henkilöt eri eläkelajeittain vuosina (Keva). Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke Vuonna 2018 kuntoutumistuelle siirtyneiden määrä oli edellisvuosia suurempi. Osatyökyvyttömyyseläke antaa työntekijöille mahdollisuuden pidentää työuraa työkyvyn heikkenemisestä huolimatta ja sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä. Se on myös työnantajalle edullinen koska siitä ei aiheudu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: - palkkaperusteisesta maksusta, joka määräytyy maksettujen palkkojen perusteella. Vuonna 2018 palkkaperusteinen eläkemaksu oli ,73 euroa. - eläkemenoperusteisesta maksusta, joka perustuu maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteinen maksu 2018 oli ,20 euroa. - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (ns. varhemaksu), jonka työnantaja maksaa, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Vuonna 2018 varhemaksua maksettiin ,16 euroa. 9

168 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 164 Kuntayhtymän varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina (Keva) Varhemaksu Varhemaksujen suuruuteen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ikä ja palkan suuruus sekä työvuodet työnantajan palveluksessa. Jos varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut useamman kuntatyönantajan palveluksessa, eläkkeeseen liitettävä tuleva aika perustuu useamman kuntatyönantajan palvelukseen. Tällöin eläkkeestä aiheutuva varhemaksu jaetaan näiden työnantajien kesken kultakin saatujen ansioiden suhteessa. Siitä johtuen kuntatyönantaja voi saada osakseen varhe-maksua vielä usean vuoden päästä siitä, kun työntekijä on poistunut ko. työnantajalta. Kuntayhtymä on pyrkinyt pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Tärkeää on kiinnittää huomiota työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan hyvissä ajoin työtehtäviä muuttamalla, keventämällä työtä tai muuttamalla työaikaa, jotta työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyn tukemisessa keskeistä on esimiesten ja työyhteisön tuki sekä toimiva työterveysyhteistyö. Eläköitymisennuste Eläköitymisennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2019 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kuntayhtymän henkilökunnan eläköitymisennuste (Keva) 10

169 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 165 Kevan laatiman ennusteen mukaan suurimmat henkilömäärät 2023 mennessä erilaisille eläkkeille siirtyvistä ovat mm. 92 sairaanhoitajaa, 31 eli lähes neljännes nykyisistä laitoshuoltajista, 29 sihteeriä, 15 mielenterveyshoitajaa, osastonhoitajista 13 eli lähes puolet sekä viidennes eli 10 ylilääkäriä. Työkyky- ja ikäjohtamisen merkitys korostuu, kun otetaan huomioon yleinen työurien pidentämistavoite sekä osaamisen siirtäminen uraansa aloitteleville, uusille työntekijöille. Lapin sairaanhoitopiirin palvelusuhteet ovat olleet pääosin pitkiä ja yhdenjaksoisia. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin entistä useammin etsimään vaihtoehtoisia palvelussuhdemuotoja, kuten erilaisia osa-aikaisuuksia elämän eri vaiheissa, pitkiä virka- ja työvapaita sekä joustavuutta organisaation sisällä työtehtävistä toisiin siirryttäessä. 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2018 Kun henkilöstömäärä vuoden kuluessa vaihtelee, antaa henkilötyövuosilaskelma käyttökelpoisemman vertailuluvun. Laskennassa otetaan huomioon koko- ja osa-aikaiset sekä vain osan vuotta työskennelleet työntekijät. Kaikkien palveluksessa olopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan kalenteripäivillä. Vuosityöntekijöitä kertyi näin ollen Tehdyn työn osuus laskennallisesta teoreettisesta säännöllisestä työajasta josta on vähennetty vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä vapaana annetut työaikakorvaukset, ja lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Vuosityöaika Työajan ja poissaolojen suhteellinen jakautuminen vuonna Tehty työaika henkilötyövuosina Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Vuosityöajan jakautuminen Vuosityöntekijät Vuosilomat ,79 Muut palkalliset poissaolot ,03 Palkattomat poissaolot ,94 Lisä- ja ylityöt Tehty työaika ,11 11

170 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 166 Vuosilomat; - 10,79% Muut palkalliset poissaolot; -7,03 % Palkattomat poissaolot; -8,94 % Lisä- ja ylityöt; 1,86% Tehty työaika; 75,11% Tehdyn työn osuus kasvoi edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia (67,1 prosentista 75,1 prosenttiin). Muiden palkallisten poissaolojen, joita ovat muun muassa erilaiset perhevapaat, tilapäiset hoitovapaat, koulutusvapaat ja sairauspoissaolot, määrä laski 16 prosentista 7 prosenttiin. Tilapäinen hoitovapaa 2018 Enintään neljä päivää kerrallaan kestäviä tilapäisiä poissaolojaksoja työntekijän äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kertyi yhteensä 903 poissaolojaksoa. Oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen käytti 337 työntekijää. Näistä kertyi poissaoloja yhteensä 1345 kalenteripäivää. Osa-aikainen työskentely 2018 Henkilöitä 2018 % Henkilöitä 2017 % Osittainen hoitovapaa 47 2, ,46 Osa-aikaeläke 11 0, ,72 Osatyökyvyttömyyseläke 72 3, ,99 Osasairauspäiväraha 45 2, ,74 Muu syy 165 7, ,20 Työkyvyttömyydestä aiheutuvien osa-aikaisten (osatyökyvyttömyyseläke ja osasairauspäiväraha) poissaolojen määrä kasvoi tavoitellusti hieman edellisvuoteen verrattuna. Osa-aikainen työskentely muista syistä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. 12

171 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 167 Terveysperusteiset poissaolot 2018 Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset koostuvat sairauspoissaolokustannuksista, työtapaturmamaksuista, varhaiseläkemenoperusteisesta eläkemaksusta sekä työterveyshuollon kustannuksista (Keva 2017). Sairauspoissaolokustannukset jaotellaan välittömiin ja välillisiin, joilla on havaittu olevan heikentäviä vaikutuksia palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen. Lisäksi pitkittyneet sairauspoissaolot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työhön liittyvä uupumus sekä huono työtyytyväisyys ennakoivat työntekijän työkyvyttömyyseläkeriskiä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Laskentaan sisältyvät myös poissaolojakson lauantait ja sunnuntait. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät edellisvuodesta 0,78 päivällä henkilötyövuotta kohti. Terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä päivää. Terveysperusteisia poissaoloja oli 1718 henkilöllä. Sairauspoissaolojen kehitys henkilötyövuotta kohti vuosina ,5 18,3 17,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 19, Sairauspoissaolopäiviä / htv ,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 19,14 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti lisääntyivät päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot lajeittain Vuosi sairausloma oma ilmoitus sairausloma vapaa-ajan tapahtuma työtapaturma työmatka tapaturma ammattitaudit tai -epäilyt yhteensä

172 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 168 Suurimmat poissaolojen lisääntymiset olivat sairauspoissaolotodistuksilla myönnetyistä poissaoloissa (2 627 päivää) ja omailmoituspoissaolot (716 päivää) sekä työtapaturmista johtuvissa poissaoloissa (521 päivää). Sairauspoissaolopäivät neljässä suurimmassa diagnoosiluokassa Kuten aikaisempinakin vuosina, neljä yleisintä sairauspoissaolojen diagnoosiryhmää olivat tukija liikuntaelinsairaudet (33 %), mielenterveyshäiriöt (19 %), vammat ja muut ulkoiset syyt (11 %) sekä hengityselinsairaudet (10 %). Edellisvuoteen verrattuna suhteelliset muutokset näissä diagnoosiryhmissä ovat 1-2 prosenttia. Sairauspoissaolojen diagnoosikohtaiset luvut perustuvat työterveyshuollon tilastoihin, eivätkä ne sisällä omailmoitussairauspoissaoloja, joissa tavallisin syy on yleensä erilaiset ylähengitystieinfektiot. Omailmoitussairauspoissaolojen määrä lisääntyi 716 päivällä edellisvuoteen. Käytön lisääntymiseen voi vaikuttaa kevään 2018 influenssan pitkittyminen sekä työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvaa sairauspoissaolokäytäntöä laajentaminen syyskuussa 2017 viiteen päivään aikaisemman kolmen päivän asemesta. Eniten yli 30 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja eniten aiheuttivat mielenterveyshäiriöt (55), tuki- ja liikuntasairaudet (53) vammat ja muut ulkoiset syyt (29) sekä hermostonsairaudet (23). 14

173 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna 2018 Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat paitsi kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön, myös vuokratyövoiman käytöstä ja ostopalvelulääkäreistä aiheutuneet kustannukset. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit, Palkat yhteensä Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Muut kustannukset * Rekrytointikustannukset * Vuokratyövoiman kustannukset * Ostopalvelulääkärit Henkilöstöinvestoinnit * Työterveyshuolto, netto * Koulutus ja muu kehittäminen (tvr koulutuskorvaus vähennetty) * Muut yhteensä Giisa-palkitseminen Kannustava palkitseminen on esimiehen keino palkita merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuoritukset. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Palkkion perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta, eikä sitä voida myöntää muilla perusteilla (ei sovelleta esimerkiksi saavutetusta tutkinnosta, osallisuudesta projekti- ja kehittämistehtäviin eikä palkankorotustarkoituksessa). Pikapalkitseminen koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kannustavan palkitsemisen myöntämisperusteet ovat julkisia. Esimiesten on voitava kertoa, millä perusteella palkkio on myönnetty. Palkkion kannustavuuden kannalta on tärkeää, että palkittu henkilö tietää palkkion perusteet ja saa avoimen kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Pikapalkkiolla palkittavia työsuorituksia saavutetaan erilaisissa ammateissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Kannustavaa palkitsemista on kahdenlaista: henkilökohtainen pikapalkitseminen ja yksikkökohtainen palkitseminen. Henkilökohtaisen pikapalkitsemisen perusteena voi olla työsuoritus, josta työntekijä saa erityisen hyvää asiakaspalautetta, merkittävä tapahtuma tai esimerkiksi uusien toimintatapojen tai innovaatioiden kehittäminen, luotettava ja laadukas palvelu, rakentava ja positiivinen käytös, taloudellisuus, tehokkuus ja joustavuus. 15

174 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 170 Yksikkökohtaisen palkitsemisen perusteita ovat toiminnan tai palvelujen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, potilasturvallisuus), palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, rakenteellisten raja-aitojen madaltaminen potilaiden hoitoprosessien sujuvoittamiseksi, työnjaon kehittäminen taikka yhteisöllisyyden, tuottavuuden tai moniammatillisuuden lisääminen. Kannustavan palkitsemisen määräraha osoitetaan kullekin tulosalueelle. Palkkioiden käytöstä laaditaan vuosittain sekä tulosalueella että organisaatiotasolla yhteenveto, joka käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä. Tulosalueiden velvollisuus on seurata oman määrärahansa käyttöä. Sairaan lapsen hoitopalvelu Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössään työnantajan järjestämä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitopalvelu. Vuonna 2018 hoitopalvelun tarjoajalta tilattiin lapsenhoitaja 43 työvuorolle. Hoitopalvelun kustannukset olivat 8405,54. Tuunatun työn malli Kuntayhtymän hallitus päätti ottaa alkaen kokeiluun toimintamallin, jossa sairaanhoitopiirin osatyökykyisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden töiden uudelleenjärjestelyn koordinointi siirtyy rekrytointiyksikköön, jonne budjetoitiin euron määräraha tätä varten. Vuoden aikana Tuunatun työn mallilla on räätälöity työkykyä vastaavat tehtävät neljälle osatyökykyiselle. Mallin turvin on tavoitteiden mukaisesti löydetty ratkaisuja, joilla osatyökykyisten työelämässä pysyminen on mahdollistettu. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on puolestaan luotava edellytykset tarvittavaan täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehtia, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksen. Lainsäädäntö edellyttää, että organisaatiot arvioivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissaan henkilöstönsä ammatillista osaamista sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja näiden syitä. Arvio Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta perustuu kehityskeskusteluihin esimiesten kanssa sekä osassa yksiköistä osaamistarvekartoituksiin. Esimiehet laativat koulutussuunnitelmat vuosittain yksikkökohtaisesti kehityskeskusteluissa ja kartoituksissa esiin nousseiden osaamistarpeiden pohjalta. Koulutukseen käytettyjä työpäiviä vuonna 2018 oli kaikkiaan 5205, jotka kertyivät 1381 eri henkilöille. Koulutuspäivien määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 800 päivällä kohdentuen 1381 henkilölle kun taas vuonna 2017 osallistujien määrä oli noin 100 pienempi. 16

175 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 171 Ryhmä Henkilöitä 2017 Henkilöitä 2018 Muutos % Päiviä 2017 Päiviä 2018 Muutos % ryhmä 1 (lääkärit, hammaslääkärit) ryhmä 2 (eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat) ryhmä 3 (muu hoitohenkilöstö ja hoitoa avustava henkilöstö) ryhmä 4 (tutkimus- ja hoitohenkilöstö) ryhmä 5 (muu henkilöstö; huolto-, hallinto-, taloushenkilöstö) Yhteensä Vuonna 2018 koulutukseen käytettiin , joka jakaantui seuraavasti: Matkustuskulut Osallistumismaksut Muut koulutuskustannukset Yhteensä Koulutukseen käytettiin euroa enemmän kun edellisenä vuonna Päivien määrä lisääntyi, mutta osallistujien määrä laski. Koulutuskustannukset laskettuna koko henkilökunnasta työntekijää kohti nousivat 375 eurosta 475 euroon Kustannukset yhteensä Kustannukset/työntekijä Lapin sairaanhoitopiirin strategia määrittelee, millaista osaamista tarvitaan, jotta alueen väestön tarpeiden mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan. Osaamisen hallinnan ja kehittämisen kokonaisuus pitää sisällään työssä tarvittavan osaamisen määrittelyn, osaamisen arvioinnin, kehityskeskustelut, suunnitelman osaamisen kehittämiseen sekä pätevyyksien ja työn edellyttämien lupien sähköisen hallinnan. Vuoden 2018 aikana 18 % yksiköistä määritteli henki- 17

176 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 172 löstön osaamisalueita. Arvioinnin pohjalta nämä yksiköt tekivät koulutus- ja kehittämissuunnitelmia vuodelle Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu sekä simulaatiot täydensivät osaamisen kehittämistä. Sisäistä koulutusta oli koko henkilökuntaa koskevaa sekä yksikkökohtaisia koulutuksia. Seuraavassa kuvaillaan osaa koulutuksista esimerkinomaisesti. Potilasturvallisuus tavoitteena henkilöstöä koulutettiin mm. turvalliseen lääkehoitoon, laiteturvallisuuteen, potilastietojen kirjaamiseen, elvytykseen sekä turvallisiin potilassiirtoihin. Alkusammutukseen sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen järjestettiin koulutusta sekä käytännön harjoittelua. Saattohoitokoulutusta hoitajille ja lääkäreille järjestettiin yhteistyössä Hyvä kuolema projektin kanssa kolmena päivänä. Keuhkoklinikkameetingit kouluttivat mm. allergian ja astman hallintaan, tuberkuloosin uuteen tartunnanjäljitykseen sekä keuhkosyövän ja COPD-potilaan hoitoon. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin kaksi iltapäivää. Vuosittain toteutuu koulutuksia hoitoisuusluokituksen tekoon ja KVTES:n soveltamiseen. Kohtaamisen ammattilainen ja ammattimaisuus haastavissa asiakastilanteissa koulutuksia pidettiin asiakas- ja toimistopalveluissa sekä naistenklinikan ja päivystyksen henkilöstölle. Koulutuksia on tarkoitus jatkaa prosessiluonteisesti usean vuoden ajan. Asiakas- ja toimistopalveluiden henkilöstöä koulutettiin myös tietoteknisiin valmiuksiin. Työhyvinvointikoulutus Sie ja mie työkaverina keräsi kahtena iltapäivänä auditorion täyteen henkilöstöä. Lasten - ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestivät useamman koulutuspäivän mm. valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kanssa nuorten varhaisesta puuttumisesta, neuropsykiatrisista häiriöistä sekä Syömishäiriöliiton kanssa lasten ja nuorten syömishäiriökoulutuksen. Mielenterveyden ensiapukoulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden päivän koulutuskokonaisuutta Suomen Mielenterveysseuran kanssa. 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on osoitettu olevan strategista merkitystä organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin sekä työnantajamaineeseen. Työhyvinvoinnin tukemista tulee suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida kuten muutakin toimintaa. Työvoimakustannukset Lapin sairaanhoitopiirin toimintakuluista vuonna 2018 oli 54,2 %. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tavoitteet määritellään osana yksiköiden ja sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämistoimenpiteet ovat työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä sekä työkykyä tukevia ja työkyvyttömyyden kustannuksia vähentäviä. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat suoria ja välillisiä kustannuksia syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmista. Vuoden 2018 työhyvinvoinnin painopistealueita olivat työn kuormittavuuden ja työkyvyn heikentävien asioiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, osasairauspäivärahan käytön 18

177 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 173 lisääminen työhön paluun tueksi pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, henkilökunnan ja esimiesten kouluttaminen näihin, perehdytyksen tehostaminen, kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen osaksi johtamisjärjestelmää sekä osaamisen arvioinnin ja kartoittaminen kaikissa yksiköissä. Vuonna 2017 tehdyn työhyvinvointikyselyn tuloksien käsittely jatkui vuonna Tulosalueiden ja yksiköiden välillä oli eroja tuloksissa, joten myös tulosten käsittely ja toimenpiteet poikkesivat yksiköiden välillä. Tulosten käsittely käynnistyi sairaanhoitopiirin laajennetun johtoryhmän työpajalla, jossa käsiteltiin koko organisaation tuloksia. Tämän jälkeen tulosaluekohtaisten tulosten käsittely jatkui tulosalueiden laajennettujen johtoryhmien työpajoissa. Työyksiköissä tulosten käsittely ja työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen jatkui esimiehen johdolla ja muutamissa työyhteisöissä hyödynnettiin yksikön ulkopuolista asiantuntijaa. Kolmen vuoden välein tehtävän työhyvinvointikyselyn rinnalle tai tilalle nousi tarve kevyemmän ja useammin vuoden aikana toteutettavasta helposti toteutettavasta kyselystä. Toisaalta taas toivotaan työhyvinvointikyselyn tulosten parempaa hyödyntämistä kehittämisessä ja toivottiin selkeämpiä toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi tulosten perusteella. Kaikille avoimia parin tunnin pituisia työyhteisötaitokoulutuksia järjestettiin syksyllä kaksi kertaa, joihin osallistui reilut 200 henkilöä. Sairaanhoitopiirissä on sisäisen koulutuksen tarjonta niin suurta, että henkilökunnan on vaikea irrottautua kaikkiin koulutuksiin, joten työyhteisötaitokoulutusten määrää vähennettiin tietoisesti. Vuoden aikana työyhteisötaitokoulutukset kohdentuivat yleisten tilaisuuksien lisäksi myös työyhteisöihin, joissa koettiin tarvetta ulkopuoliselle sparraajalle. Viime vuosien tapaan kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä oli meneillään sekä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia, jotka omalta osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta ja edellyttävät nopeaa puuttumista kuormitustekijöihin. Työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee kehittää niin, että se vastaa työelämän muutoksiin ja muuttuviin tarpeisiin fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn. Yksi keskeinen osa muutoksen hallinnassa on johtaminen ja esimiestyö. Viime vuosien aikana on sairaanhoitopiirissä ollut monenlaisia muutoksia niin johtamisessa kuin esimiestyössä. Esimiesten suuri vaihtuvuus joko organisaatioiden laajentamisen tai henkilövaihdoksen kautta vaatii oman aikansa, jolloin keskitytään keskeisimpiin asioihin. Johdon ja esimiesten roolien sekä vastuiden selkiyttäminen jatkui organisaation eri tasoilla. Aktiivisen tuen toimintamallit ohjaavat huomion henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, mielekkääksi koettuun työn tekemiseen ja ammattitaitoon sekä työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Malli on osa johtamista, laadunhallintaa, riskienhallintaa, kehityskeskusteluita, työhyvinvointisuunnitelmaa sekä perehdytystä. Varhainen puheeksi ottaminen on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen häiriöitä. Vuoden 2018 aikana keskusteluja käytiin hieman edellisvuotta enemmän, kuitenkin raportointi keskustuista ja niiden vaikutuksien arviointi ei ole vakiintunut osaksi sairaanhoitopiirin raportointia. Työterveyshuollon siirtyminen Lappicalle edellytti yhteisen näkemyksen muodostamista työkykyjohtamiseen sekä työterveysyhteistyöhön ja näin aktiivisen tuen toimintamallin kehittäminen jäi kiireisempien hoidettavien asioiden alle. Osasairauspäivärahaa hyödynnettiin selkeästi aikaisempia vuosien enemmän osana työhön paluun tukea. 19

178 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 174 Osa-aikaiset sairauspoissaolot vuosina Vuosi Henkilöitä Päiviä Osasairauspäivärahan käyttöä tulee edelleen tehostaa, koska tutkimusten mukaan se on edullinen sekä työnantajalle että työntekijälle, koska tutkimusten mukaan oikein toteutettuna se nopeuttaa kokopäivätyöhön paluuta. Tuloksellisen työskentelyn, arvioinnin ja kehittämisen kannalta yksi keskeinen keino on kehittämiskeskustelut organisaation eri tasoilla. Kehittämiskeskustelujen seuranta vaihtelee tulosalueittain, joten tarkkaa määrää ja vaikutuksia käydyistä keskusteluista ei voida esittää. Suuressa osassa yksiköitä kehityskeskusteluja on käyty koko tai lähes koko henkilökunnan kanssa. Työyhteisösovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun niiden ratkaisemiseen tarvitaan työyhteisön ulkopuolista näkemystä. Kertomusvuoden aikana sairaanhoitopiirin omat työyhteisösovittelijat sovittelivat kaksi työyhteisökonfliktia. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työkykyä on tuettu myös yksiköiden omilla vuosittaisilla liikuntailtapäivillä ja vuosittaisella koko henkilökunnalle järjestettävillä Hyvän tuulen viikolla. Omaehtoinen vapaa-ajan liikunnan hyvänä tukena ovat työnantajan taloudellisesti tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä myös muu urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta. Työnantajan tarjoamille päiväkuntoremonttikursseille osallistuneiden määrä jäi aikaisempia vuosia pienemmäksi vaikka osallistujien palaute ja vaikutukset ryhmistä ovat olleet myönteisiä. Työkykyä tukevan ryhmätoiminnan jatkamiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle on tarvetta sekä ennaltaehkäisevänä että jäljellä olevaa työkykyä tukevana toimintana. Syksyllä Kunnossa kaiken ikää rekka vieraili päivän sairaanhoitopiirissä ja tarjosi henkilökunnalle kuntotestejä sekä ohjausta terveellisempään elämään. Taide tavoittaa -hanke edisti taiteen keinoin virikkeellistä ja hyvinvointia lisäävää työympäristöä sekä laadukkaita palveluita tukemalla työntekijöiden yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Taiteella ja taidelähtöisillä on todennetusti saatu aikaan hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Vuoden aikana korostuivat iloinen yhdessä tekeminen työpajoissa sekä erilaiset arkea piristävät kiertävät esitykset. Hanke päättyi vuoden lopussa. 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut siirtyivät inhouse-hankintana Lappica Oy:lle syksyllä 2017 Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilöstön työterveyspalveluja järjestettiin yhteistyöryhmässä hyväksytyn työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan on kirjattu konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännöt toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, samoin kuin työterveyshuollon yhteistyö työpaikan eri toimijoiden kanssa. 20

179 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 175 Toimintasuunnitelma ohjaa myös työterveyspalveluista saatavia Kela-korvauksia Työterveyshuollon kustannukset vuosina Kustannukset yhteensä euroina , , , , ,22 Kela-korvaus euroa , , , , ,00 Sairaanhoitopiirin nettokustannukset euroina , , , , ,72 Bruttokustannukset/ työntekijä euroina 494,00 479,00 434,00 489,00 673,00 Työterveyshuollon kustannukset nousivat, Kela- korvauksen jälkeen nettokustannukset työnantajalle nousivat noin eurosta euroon. Kustannukset työntekijää kohti nousivat 489 eurosta 673 euroon. Palkkakustannuksista laskettuna työterveyshuollon nettokustannukset nousivat 1,04 prosenttiin kun vuonna 2017 ne olivat 0,66 prosenttia. Työterveyshuollon kustannukset koostuvat lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (KL1) sekä työnantajan henkilöstölleen määrittämästä perusterveydenhuoltotasoisista sairaanhoitopalveluista (KL2). Vuonna 2018 ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat euroa kun ne edellisenä vuonna 2017 olivat euroa. Näistä kustannuksista Kelan korvaa 60 prosenttia kun sairaanhoitopiirissä on käytössä aktiivisen tuen toimintamalli. Ilman sitä korvaus olisi 50 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyi työntekijöiden terveystarkastuksia, työpaikkakäyntejä sekä kuntoutustarpeiden selvittämistä. Vuoden aikana tehtiin 322 työkyvyn arviointia ja käytiin 67 työterveysneuvottelua, joissa arvioitiin työkyvyttömyysuhkan alla olevien työntekijöiden työkykyä ja suunniteltiin keinoja työssä selviämiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö on suhteessa sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyen käydään työterveyshuollon vastaanotolla eniten, 28,5 prosenttia käynneistä johtuvat näistä. Seuraavaksi suurin ryhmä on hengityselinsairaudet, joita käynneistä oli 24,6 prosenttia. Kolmanneksi suurin käynnin syy ovat mielenterveyshäiriöt, joihin liittyviä käyntejä oli 11,5 kun vuonna 2017 niitä oli 13,6 prosenttia. Työterveyspalvelujen siirtyminen toiselle palveluntuottajalle lyhyellä valmisteluajalla on tuonut paljon haasteita pitkin vuotta. Toimijan vaihtuminen aiheutti henkilökunnan ja työyhteisöjen kesken olleiden prosessien pitkittymistä. Tietojärjestelmien integrointi ja yhteisten toimintamallien sopiminen jatkui koko vuoden aiheuttaen monenlaisia haasteita. Työterveyshuollon kustannukset nousivat noin euroa ja kustannusten nousua on selvitetty syksystä 2018 lähtien ja jatkuu edelleen. 8. YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Kertomusvuoden alussa tuli voimaan työnantajan ja henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen edustajien välillä neuvoteltu uusi paikallinen sopimus yhteistoiminnasta Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jonka yhtymähallitus oli hyväksynyt edellisen vuoden joulukuussa. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan sellaisista yhteistoiminnan periaatteista, muodois- 21

180 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 176 ta ja käytännön menettelytavoista, jotka turvaavat henkilöstölle tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja vaikuttamisen mahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä on yhteistoimintalain edellyttämä yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kolme henkilöstön neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa edustajaa tai heidän henkilökohtaiset varaedustajansa sekä työsuojeluvaltuutetut tai varavaltuutetut. Lisäksi yhteistyöryhmässä on pysyvänä asiantuntijana kehittämisylihoitaja työterveyshuollon edustaja. Ellei erikseen toisin sovita, henkilöstön valitsemista kolmesta jäsenestä yhden jäsenen tulee olla LKS:sta, yhden jäsenen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueelta ja yhden jäsenen perusterveydenhuollon tulosalueelta. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja. Yhteistyöryhmä käsittelee yhteistoimintalaissa edellytetyt yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat asiat sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa edellytetyt yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Yhteistyöryhmän tehtävänä on lisäksi seurata ja kehittää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sairaanhoitopiirissä. Yhteistyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Keskeisiä yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita olivat Lapin sairaanhoitopiirin strategia , kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus 2017, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2019, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2017 toiminnasta sekä kuntayhtymän palkanlaskentapalvelujen ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistaminen Kunnan Taitoa Oy:lle. Yhteistyöryhmä hyväksyi Kelan korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista 2017, työsuojelun toimintaohjelman 2018, osaamisen kehittämisen suunnitelman 2018 sekä virkistysrahaston käyttösuunnitelman Muita yhteistyöryhmässä käsiteltyjä asioita olivat mm. sote-ja maakuntauudistus Lapissa, Lapin keskussairaalan laajennushanke ja siihen liittyvä henkilöstösuunnittelu, Pohjois-Suomen OYSerityisvastuualueen yhteistyön tiivistäminen, tartuntatautilain mukaista työntekijöiden rokotussuojaa koskevat uudet ohjeet, kameravalvonnan periaatteet sairaanhoitopiirin tiloissa sekä Rovaniemen kaupungin kuvantamistoiminnan yhdistäminen Lapin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön. Edustuksellista yhteistoimintaa toteutettiin myös kuntayhtymän johtoryhmässä ja sairaanhoidon johtoryhmässä. Kuntayhtymän johtoryhmään sairaanhoitopiirin henkilöstö valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan yhden henkilöstön edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Sairaanhoidon johtoryhmään henkilöstö valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan niin ikään yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Kuntayhtymän laajennetussa johtoryhmässä henkilöstön edustajalla ja varaedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Paikallisen yhteistoimintasopimuksen ohella työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan Lapin sairaanhoitopiirissä erikseen hyväksyttyjä henkilöstöpolitiikan periaatteita sekä muita yhteistoimintaa koskevia menettelyohjeita. 22

181 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 177 Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelu on osa sairaanhoitopiirin jokapäiväistä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan työn terveellisyys ja turvallisuus sekä palveluiden häiriötön sujuminen ja laatu. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ja vaaroja sekä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa tukeminen. Tavoitteena on kehittää työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn viihtyvyyttä. Työsuojeluryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, kehittämisylihoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Kokouksiin kutsutaan myös työterveyshuollon edustajat asiantuntijoina. Ryhmän kokouksiin osallistuivat myös varahenkilöt. Työsuojeluryhmä kokoontui 10 kertaa vuoden 2018 aikana. Lapin sairaanhoitopiirissä toimii yksi päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueella, ensihoidossa ja Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon tulosalueella on osa-aikaiset työsuojeluvaltuutetut. Yksiköissä on nimetyt turvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen ja työntekijöiden tukena työsuojelu- ja työturvallisuus asioissa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisille työpaikkakäynneille. Myös työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työpaikkakäynneille. Vuonna 2018 tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi jatkettiin koulutusyhteistyötä työterveyshuollon ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Esimiehille, henkilökunnalle ja turvallisuusyhdyshenkilöille järjestettiin suunnattuja koulutuksia keskeisistä turvallisuus-/työsuojeluteemoista. Sisäilmaan liittyvissä asioissa työsuojeluhenkilöstö neuvoi, seurasi ja toimi asiantuntijana sekä osallistui sisäilmatyöryhmän työskentelyyn. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön uusi riskienhallinnan ohjelmisto. Työntekijät tekevät työtapaturmista ja turvallisuuteen liittyvistä havainnoista ilmoitukset HaiPro -järjestelmään. Vuonna 2018 työturvallisuusilmoituksia tehtiin HaiPro järjestelmään kaikkiaan 363 kpl. Ilmoitukset tulevat tiedoksi esimiehen lisäksi työsuojelupäällikölle ja valtuutetuille. Vakavimman riskiluokan ilmoitukset käsiteltiin työsuojeluryhmässä, joka arvioi ja laati yhteenvedot ilmoituksista, samalla kun sovittiin työsuojelun jatkotoimista sekä tiedottamisesta. 23

182 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 178 HaiPro työturvallisuusilmoitukset vuonna 2018 Tapahtuman luonne Vaaratyyppi 24

183 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Henkilöstön virkistyskäytössä on Lapin tunturikeskuksissa yhteensä 7 lomahuoneistoa sekä päiväaikaiseen käyttöön tarkoitettu Kelojokan virkistysmaja Rovaniemellä. Lomahuoneistojen käytöstä perittävillä käyttömaksuilla katetaan huoneistojen tavanmukaiset käyttökulut. Investoinniksi katsottavia korjauskuluja tai suurempia irtaimistohankintoja käyttömaksuilla ei ole suunniteltu katettavan, vaan ne maksetaan kuntayhtymän virkistysrahaston varoista yhtymähallituksen vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Lomahuoneistojen käyttöasteet Lomahuoneistot Inari, Käenpesä 21 % 40 % 14 % 25 % 27 % 38 % 35 % Kelojokka 21 % 26 % 27 % 25 % 22 % 22 % 21 % Levi, kaksio 0 % 0 % 0 % 0 % 29 % 53 % 48 % Luosto, kaksio 64 % 23 % 27 % 38 % 40 % 40 % 36 % Pyhätunturi, 47 % 68 % 33 % 39 % kolmio 49 % 52 % 43 % Pyhätunturi, 36 % 57 % 23 % 26 % yksiö 41 % 35 % 44 % Saariselkä, kaksio 45 % 73 % 33 % 31 % 45 % 48 % 48 % Ylläs, yksiö 65 % 31 % 21 % 39 % 40 % 49 % 40 % Lomahuoneistojen käyttömaksut ylittivät huoneistojen ylläpitokustannukset, joten virkistysrahaston varoja ei käytetty lomamajoihin. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2018 Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus myönsi urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnalle euron määrärahan toimintavuodelle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminnan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä on vastannut suurimpien jaostojen vastuuhenkilöistä koottu hallitus. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimintaa pyritään laajentamaan jatkuvasti, mutta haasteena on ollut vuodesta toiseen uusien aktiivisten vetäjien saaminen toimintaan. Toimintaa on pyritty muuttamaan enemmän kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä koskevaksi ja toiminnan suunnittelussa on pyritty korostamaan kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Jaostotoiminta Toimintaa varten urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta jakaantui kymmeneen jaostoon vuoden 2018 aikana. Jaostojen toiminnasta ja toiminnan uudistamisesta ovat vastanneet jaostot itse. Toimivat jaostot olivat: hiihtojaosto jalkapallojaoesto juoksujaosto 25

184 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus Sivu 180 keilausjaosto käsityöjaosto lentopallojaoesto MusVat (Muurolan sairaala) pesäpallojaosto salibandyjaosto suunnistusjaosto Jaostojen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana edellisten vuoden tapaan noin 200 kuntayhtymän työntekijää. Toiminta on vaihdellut kulttuuri- ja virkistyspäivistä erilaisiin harrastevuoroihin. Jaostot ovat myös tukeneet Lapin keskussairaalan työntekijöiden osallistumista kilpailutoimintaan ja erilaisiin massatapahtumiin, kuten Levin Ruskamaraton, Korvatunturi Naisten triathlon, Rovaniemi Maraton, Kiiminki Maraton, Oulun Terwamaraton, Naisten Kymppi Rovaniemi, Talvisarjajuoksu Rovaniemi. Napapiirin hiihto, Ounasrastit ja Levi24 tapahtuma. Sairaanhoitopiirin naisjoukkue saavutti kultamitalin sairaaloiden SM-turnauksessa Turussa. Menestystä tuli myös helmikuussa Seinäjoella käydyissä sairaaloiden SM-hiihdoissa. Edut henkilöstölle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on tuettu myös erilaisia kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintoja. Keskussairaalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ostaa uima-, ryhmäliikunta- ja elokuvalippuja alennettuun hintaan. Nämä edut ovat edelleen olleetkin suosittuja ja erilaisia tuettuja lippuja on myyty sairaalan kanttiinista kuluneen vuoden aikana yli kappaletta. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilökunnalla on ollut mahdollisuus saada alennuksia erilaisista jäsenmaksuista, mm. kuntosalijäsenyyksistä. Vilkan tiloissa oleva kuntosali kunnostettiin syksyllä 2018 kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. 26

185 8, YV :00 HAL: 74/2019 Sivu 181 Liiteluettelo: 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus

186 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 181

187 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 182

188 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 183

189 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 184

190 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 185

191 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 186

192 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 187

193 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 188

194 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 189

195 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 190

196 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 191

197 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 192

198 8, YV :00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 193

199 9, YV :00 HAL: 74/2019 Sivu 194 Liiteluettelo: 9 Tilintarkastushavainnot ja tilintarkastuskertomus 2018

200 9, YV :00 / Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2018 Sivu 194

201 10, YV :00 HAL: 81/2013 Sivu 195 teluettelo: 10 OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopim

202 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

203 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Sisällysluettelo OYS-ervan sairaanhoitopiirien yhteistyön erityispiirteitä 3 1 Sopimuksen perustana olevat normit 3 2 Sopimustekniset asiat 4 3 Väestön palvelutarpeen arviointi 5 4 Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako 5 5 Erityisvastuualueen ensihoitokeskus 8 6 Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys 9 7 Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen 12 8 Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut 14 9 Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Henkilöstö erityisvastuualueella Tutkimus, kehittäminen ja arviointi Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 24 LIITTEET Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_ docx Liite 2 Osuuskuntasopimus ja liiketoimintasuunnitelma? Liite 3 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019.xlsx Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

204 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu OYS-ervan sairaanhoitopiirien yhteistyön erityispiirteitä OYS-ervan sairaanhoitopiirien erityispiirteitä ovat tehtäviin ja vastuisiin suhteutetetut liian pienet väestöpohjat sekä pitkät etäisyydet. Sen vuoksi luottamuksellinen yhteistyö ja vastuu on tärkeää. Koko pohjoinen alue kilpailee muun maan ja jossain määrin myös naapurimaiden kanssa osaavasta henkilöstöstä. Lisäksi vuosikymmenen jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten kansallinen valmistelu on muuttanut palvelujärjestelmän sektoreiden välistä tasapainoa tavalla, joka edelleen vaikeuttaa julkisten toimijoiden tehtävän suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi järjestämissopimuksessa sovittavat pelisäännöt työnjaosta ja jokaisen sairaanhoitopiirin osallisuudesta kokonaisvastuuseen, ovat erityisen tärkeät. 1 Sopimuksen perustana olevat normit Terveydenhuoltolain ( 42 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Niiden on suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmät, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien edellytetään yhteistyössä huolehtivan samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa on sovittava sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopimuksen mukaiseen toimintayksikköön on varmistettava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Valtioneuvoston asetus (VNA 337/2011, määrää tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä. Eduskunnan tekemä terveydenhuoltolain muutos (1516/2016) koskee ensihoitopalvelujen järjestämistä ja sisältöä (39-41 ), erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä (45 ), erityisvastuualueen ensihoitokeskusta (46 ), kiireellistä hoitoa (50 ), terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä (50a ) sekä sosiaalihuollon tarpeen arviointia (53a ). Lakimuutos tuli voimaan , paitsi pykälien 45, 50 ja 50a osalta Valtioneuvosto asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (VNA 583/2017) tuli voimaan Sillä säädetään päivystysyksiköiden kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (VNA 582/2017) tuli voimaan , mutta sen alkaen. Sillä säädetään valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalan keskitettävistä suunnittelu- ja koordinaatiotehtävistä sekä leikkauksista, hoidoista ja toimenpiteistä. Asetuksella säädetään myös suunnittelu- ja koordinaatiotehtävien alueellisesta keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi säädetään tiettyjen erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, hoitojen ja

205 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu leikkausten keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan sekä 7 :ssä ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitäviin asetuksessa mainitut edellytykset täyttäviin sairaaloihin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (STMA 585/2017) on tullut voimaan Siinä täsmennetään mm. ERVA ensihoitokeskuksen tehtäviä ja vastuita sekä sairaanhoitopiirien yhteistyötä ensihoidon osalta. Edellä mainittujen normien lisäksi järjestämissopimus perustuu muihin erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin. 2 Sopimustekniset asiat 2.1 Sopijapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjolankatu 13, 3. krs Kajaani Y-tunnus Keski-Pohjanmaan sosiaali- terveyspalvelukuntayhtymä Mariankatu Kokkola Y-tunnus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie Rovaniemi Y-tunnus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu Kemi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie OULU Y-tunnus Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille , mutta Länsi-Pohjan synnytysten poikkeuslupa edellyttää erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta mennessä. Sopimukseen tehtävät päivitykset valmistelevat johtajaylilääkärit vuosittain.

206 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät päättävät järjestämissopimuksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksymisestä kuntalain (410/2015) 58 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustossa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/ ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain erityisvastuualueen arviointiryhmässä, joka koostuu sairaanhoitopiirien johtavista viranhaltijoista. Sen jäsenistä tekee päätöksen PPSHP:n hallitus sairaanhoitopiirien esityksestä. Arviointiryhmän tehtävä on arvioida erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyötä ja antaa suosituksia kuntayhtymien toimielimille järjestämissopimukseen tarvittavista päivityksistä. 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Kussakin sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain (35 ) mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Ne ovat osallistuneet alueidensa järjestämissuunnitelmien (3th-laki 34 ja valtioneuvoston asetus 337/2011) laatimiseen. Suunnitelmat perustuvat väestön terveystietoihin, hyvinvointi-indikaattoreihin ja palvelutarpeeseen ja niissä on kuvattu palvelujärjestelmän nykytila. Suunnitelmissa on sovittu painopistealueista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palveluiden alueellisesta toteuttamisesta, tukipalveluista sekä osaamisen ja laadun hallinnasta. Toteuttamisvastuu on toimivilla organisaatioilla ja niiden johdolla. (Ks. 9) Erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa hyödynnetään järjestämissuunnitelmien tietoja sekä kunkin sairaanhoitopiirin tuottamaa tietoa palveluista ja niiden tarpeista kuten sairastavuudesta ja hoitojonoista. Sairaanhoitopiirit tuottavat välittömään toimintaansa tarvittavan tiedon ja hyödyntävät valtakunnallisia tietolähteitä. Lisäksi ERVA-tasoisesti tuotetaan toiminta- ja kustannustietoa yhteiseen tietokantaan raportoitavaksi. Palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista kuten henkilöstöstä, osaamisen hallinnasta ja niiden yhteensovittamisesta Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidossa on toisaalla tässä sopimuksessa. 4 Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Terveydenhuoltolaki 45 Työnjakoasetus VNA_ESH_PM_ pdf Työnjakoasetuksen perustelumuistio 4.1 Valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisuudet Työnjakoasetuksen 3 :n mukaisesti valtakunnallisten kokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen sovittamisen vastuut toteutuvat seuraavasti: syöpä (HUS), elinsiirtotoiminta (HUS), hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöt (VSSHP), tulehdukselliset reumasairaudet (PSHP) ja epilepsia (PSSHP). PPSHP:n vastuulla ovat terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät. (Ks. 11.3).

207 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 :n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sairaanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt ylläpidetään liitteessä 4. ( Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx ) 1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus 2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus) 3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä (Rintasyöpä, Kohdun kaulaosan syöpä, Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen, Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi, Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä). 4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta 5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (Vaativa palliatiivinen ja saattohoito) 6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito 7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen). (Ks. 11.2) 8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus 9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä). (Ks. 11.3) 10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus 11. Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot 4.2 Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako Työnjakoasetuksen 5 :n mukaisesti yliopistolliset sairaanhoitopiirit sopivat vaativien, harvinaisten (valtakunnallisesti < 50 kpl vuodessa) hoitojen kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Erikseen määrätysti OYS on yhtenä keskuksena selkäydinvammaisten kokonaishoidossa, syöpien vatsakalvopesäkkeiden HIPEK-hoidoissa sekä vaativassa käsikirurgiassa. Alkiodiagnostiikka ja hoito, elinsiirrot, vaikeiden palovammojen primaarihoito ja lasten avosydänkirurgia tapahtuu HUS:ssa. Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelun sekä varhaisvaiheen leikkaushoidon se toteuttaa yhteistyössä OYS:n kanssa. Yhteistyötä ohjaavat yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkärit. Asetuksen 6 :n mukaan yliopistosairaaloihin keskitettävät harvinaiset leikkaukset ja toimenpiteet (valtakunnallisesti < 200 kpl vuodessa) on kirjattu työnjakoliitteeseen. (Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_ docx) Asetuksen 7 säätelee sairaaloiden toimintaa seuraavien leikkausten toimenpidemäärillä, joita on oltava vähintään noin suluissa olevat määrät:

208 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia (600), olkanivelen tekonivelkirurgia (40), tekonivelten uusintaleikkaukset (100), selkäkirurgia (150) - primaari rintarauhassyöpäkirurgia (150), paksusuolisyövän, munuaissyövän, kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomia leikkaukset (70) Tavoitteena on, että OYS-ervan sairaanhoitopiirit suorittavat 7 :ssä määriteltyjä leikkauksia seuraavasti: Lapin sairaanhoitopiiri: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia ja niiden uusintakirurgia, selkäkirurgia sekä paksusuoli- ja rintasyöpäkirurgia. Kainuu: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta myös rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. Soite: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia, selkäkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta paksusuolisyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. LPSHP: Ilman yhteistä potilaiden ohjausta primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. PPSHP:ssä tehdään kaikkia 7 :n leikkauksia. Aiempien toimintalukujen lisäksi työnjakosuunnitelman perusteina on käytetty väestöpohjaa, väestön sijoittumista sekä palveluiden saavutettavuutta. Asetuksen lukumäärävaatimuksien täyttyminen edellyttää potilasohjausta. Keskitettävät leikkaukset, niihin välittömästi liittyvät muut hoidot ja tutkimukset toteutetaan suunnitelmallisesti huomioiden potilasturvallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Pääosa diagnostiikasta, muusta hoidosta, kuntoutuksesta ja laadunseurannasta toteutetaan omalla alueella. Tämä edellyttää osaamisen jakamista ja resurssiohjausta sekä informaatiota tarjolla olevista hoitomahdollisuuksista ja paikoista terveydenhuollon ammattilaisille ja väestölle. Potilaan säädösten mukainen valinnanvapaus huomioidaan. Työnjaon aiheuttamat muutokset sairaaloiden toimintaan suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä huolehtien siitä, että sovittuihin tehtäviin tarvittava osaaminen ja muut voimavarat varmistetaan. Tässä sopimuksessa ei sovita siitä, miten tarvittavat resurssit ja osaaminen työnjakoasetuksen 7 mukaisessa työnjaossa varmistetaan. Tuloksia seurataan ERVA- tietokannan ja laaturekistereiden avulla erikoisalakokouksissa. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja klinikoiden ylilääkärit seuraavat työnjaon toteutumista ja puuttuvat tilanteeseen tarvittaessa. Muilta osin OYS-ervan sairaanhoitopiirien väliset oleelliset työnjakoasiat on kirjattu työnjakoliitteeseen ( Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_ docx ). Kaikilla erikoisaloilla tai erikoisalaryhmillä on vähintään vuosittain ERVA-tapaaminen, jossa päivitetään koulutus-, hoito- ja työnjakokäytäntöjä. Kokouskutsut, muistiot ja muutokset em. dokumenttiin lähetetään ERVA-koordinaattorille ja johtajaylilääkäreille OYS-erva sairaanhoitopiirien osaamisen ja voimavarojen varmistaminen

209 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 202 Erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta, valmius ylläpitää päivystystä ja synnytystoiminnan edellytyksiä sekä henkilöstön riittävyys, osaaminen ja tukipalvelut liittyvät tiiviisti toisiinsa. Näistä on omat kappaleensa jäljempänä. Perinteiset keinot osaamisen varmistamiseksi ja ohjatun valinnanvapauden toteuttamiseksi eivät yksinään riitä. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit perustavat yhteisen osuuskunnan edistämään sovittua työnjakoa ja yhteistyötä (perustamisasiakirja, LT-suunnitelma?). Yhteinen rakenne mahdollistaa joidenkin pienempien erikoisalojen palvelujen yhteisen tuottamisen sovituissa toimipisteissä. Myös muita tehtäviä voi avautua hoidettavaksi samoin. Osaamisen ja voimavarojen riittävyyden ja tarkoituksenmukaisen jakautumisen turvaamiseksi osapuolet tarkastelevat resurssiensa muutostilanteiden vaikutuksia muualla ervassa ja tuovat ne yhteisesti arvioitavaksi Työnjaon ja asetuksen velvotteiden seuranta Valvontaviranomainen valvoo erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen säännösten noudattamista sosiaali- ja terveysministeriölle kahdesti vuodessa annettavan selvityksen perusteella (VNA 582/2017, 8 ). Työnajon toteutumisen ohjauksesta, seurannasta ja selvityksen valmistelusta vastaavat johtajaylilääkärit. 5 Erityisvastuualueen ensihoitokeskus 5.1 OYS-erva Ensihoitokeskuksen tehtävät 1. Terveydenhuoltolain (1516/2016) 46 :ssä määrätyt tehtävät 2. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 1517/2016) 29 ja 29a :ssä määrätyt tehtävät 3. Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen (STMA 585/2018) 3 :n ja 9 :n mukaiset tehtävät 4. Erityisvastuualueen Virve- ja ERICA/KEJO aluepääkäyttötoiminnot 5.2 OYS-erva Ensihoitokeskuksen järjestäminen OYS-erva Ensihoitokeskus muodostuu verkostosta, jonka jäseninä ovat PPSHP:n ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, PPSHP:n ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri, kunkin ERVA-sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö ja ensihoidon vastuulääkäri sekä VIRVE-aluepääkäyttäjä, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjä ja ensihoitokeskuksen muut asiantuntijat. OYS-erva Ensihoitokeskuksen johtaja on PPSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja. Ensihoitokeskuksella on Ohjausryhmä, jonka nimeää PPSHP:n hallitus PPSHP:n johtajan esityksestä sairaanhoitopiirien ehdotusten pohjalta. Ensihoitokeskuksen johtaja toimii ohjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja linjaa OYS-ervan ensihoidon tavoitteet ja toiminnan, antaa ehdotuksen OYS-ervan sairaanhoitopiirien rajat ylittävien ensihoidon toimintojen

210 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 203 kustannusperiaatteista sekä tekee toimintalinjaus- ja kehittämisehdotuksia. Se tekee myös esityksen OYS-erva Ensihoito-keskuksen resursseista organisaatioilleen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta, VIRVE-, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjistä ja muista asiantuntijoista aiheutuvat yhteiset kustannukset jaetaan sairaanhoitopiirien kesken väestömäärän mukaisesti. OYS-erva Ensihoitokeskus tekee vuosittain toimintasuunnitelman, jonka hyväksyy ensihoitokeskuksen ohjausryhmä. 9 6 Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys Terveydenhuoltolaki 50 Sosiaalihuoltolaki 29, 29 a Päivystysasetus VNA_päivystys_PM_22.8_2.pdf Päivystysasetuksen perustelumuistio 6.1 Päivystystoiminnan järjestäminen Päivystysasetuksen (VNA 583/2017) 1. luvun mukaan järjestämissopimuksessa on huomioitava laaja ympärivuorokautinen (4 ) ja ympärivuorokautinen (5 ) yhteispäivystysyksikkö sekä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen (6 ) päivystysyksikkö. 9 :n määräykset toimintaedellytyksistä lääkehuollossa, kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa ja välittömästä verensiirrosta erityisesti päivystysleikkauksia tai synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa edellyttävät joiltakin osin sopimista. Yhteistyöstä ja valmiuden ylläpidosta (10 ) edellytetään järjestämissopimuksessa huomioon otettavaksi sosiaalipäivystys ml. psykososiaalinen tuki, päihdepalvelut, ensihoitopalvelu, alueen apteekkipalvelut, liikenneyhteydet ja muut päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttavat seikat. Suunnittelussa on otettava huomioon normaaliolojen häiriötilanteet ja päivystyksen ruuhkatilanteet sekä terveydenhuoltolain 38 :ssä tarkoitettu alueellinen valmiussuunnitelma. Päivystysasetuksen 2. luvussa (15-20 ) annetaan erikoisalakohtaisia, pitkälti myös järjestämissopimuksessa huomioitavia määräyksiä. Ks. myös sosiaalihuoltolain ( 29 a. ERVA-alueen päivystyksen nykytilanne on kuvattu liitteessä 3. ( Liite 3 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2018.xlsx ) Oulun yliopistollisen sairaalan päivystys Oulun Seudun Yhteispäivystys (OSYP) hoitaa oman alueensa päivystyksen, tukee alueen muita päivystäviä yksiköitä ja palvelee koko Pohjois-Suomen akuuttihoitoa ja on tiiviissä yhteydessä ensihoitoon. Päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan tarvittaessa korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian ja verisuonikirurgian erikoisaloilla OYS:ssa (17 ).

211 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 204 Diagnostisten alojen kokonaisuutta ja päivystystä on kuvattu erikseen (Ks. 7.3). Lastenneurologian ympärivuorokautinen päivystys tukeutuu tarvittaessa telelääketieteen mahdollistamaan HUS-palveluun ( ), josta on erillinen ohjeistus. 10 Laaja ympärivuorokautinen päivystys Lapin keskussairaalassa LSHP on saanut STM:n poikkeusluvan laajennukselle, joka sisältää mm. tilat yhteispäivystykselle, leikkausyksikölle ja sairaala-apteekille. Aikuispsykiatria siirtyy laajennuksen valmistuttua kantasairaalan yhteyteen. Kardiologian toimenpidepäivystys (15 ) on järjestetty hälytystyönä. Neurologiassa (16 ) on vapaamuotoinen päivystys. AVH-potilaiden osalta HUS TeleStroke ottaa kantaa liuotushoitoon. Jatkosuunnittelu hoidetaan tarvittaessa OYS:n kanssa. Neurokirurgian päivystys ja mahdollisuus toimenpideradiologiassa tehtäviin valtimonsisäisiin päivystyksellisiin hoitotoimenpiteisiin 24/7 on OYS:ssa. Sekä OYS:ssa että Lapin keskussairaalassa on toimivat aivoverenkiertoyksikön palvelut mukaan lukien monialainen kuntoutus, tehostettu valvonta sekä kuvantamisen ja neurofysiologian palvelut. AVH-yksiköissä on laajentamistarvetta. Monien erikoisalojen perustoiminta ja päivystys käyttävät eri tavoin hankittua lisätyövoimaa. Toiminnan laajuus on näin pidetty riittävänä. Laajan päivystyksen sairaalan on sovittava koko maakunnan alueen tukemisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa. Ympärivuorokautinen päivystys Kainuussa, Soitessa ja Länsi-Pohjassa sekä Oulaskankaan sairaalassa Kaikissa päivystysleikkauksia tekevissä keskussairaaloissa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17 ). Oulaskankaan sairaalassa on vapaamuotoiset kirurgian ja anestesian päivystyspisteet, eikä siellä tehdä päivystysleikkauksia. Tarvittavat hematologian, gastroenterologian, ihotautien ja allergologian, infektiotautien, keuhkosairauksien, nefrologian sekä syöpätautien päivystykselliset konsultaatiot (15 ) saadaan OYS:sta. Ympärivuorokautisissa yhteispäivystysyksiköissä tarvitaan erityisjärjestelyjä ja ostopalvelua sekä perustoiminnan että päivystyksen järjestämiseksi. Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys poikkeusluvalla saakka ja Kuusamon kaupungilla sekä Inarin kunnalla saakka. Nämä päivystysyksiköt ovat tarpeellisia myös jatkossa. 6.2 Päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset Kunnan tai kuntayhtymän on asetuksen 2 :n mukaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja 9 määrittää toimintaedellytykset kuvantamisen, laboratoriotoiminnan päivystykselle ja lääkehuollolle

212 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 205 sairaaloissa, joissa on leikkaustoimintaa ja synnytyksiä. Verensiirtovalmiuden tulee olla välitön. Asetuksen perustelumuistion mukaan radiologilta tai röntgenhoitajalta edellytetään yleensä 30 minuutin valmiusaikaa. Kainuun keskussairaalan synnytyksillä on STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on myös poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan luvan edellytyksenä on kuitenkin, että Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit toimittavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimana laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta mennessä. Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden psykiatriset suljetun hoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi erillään yhteispäivystyksistä. Kemin MTT ja päihdepalvelut integroitiin sairaanhoitopiiriin PPSHP:n alueen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät arkipäivien virka-aikaisen suun terveydenhuollon päivystyksen ja vastaavat siitä viikon vuorollaan itse. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on järjestetty Oulun ja ympäristökuntien (Oulu Kuusamo) päivystysrenkaassa sekä erikseen Raahen seudulla. Lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä yhteispäivystyksen lähellä (Dentopolis, Aapistie 3, Oulu) on läsnäolopäivystys klo Muina aikoina on varallaolopäivystys, joka tukeutuu Oulun seudun yhteispäivystykseen. Klo päivystys sulautuu OYS:n suu- ja leukakirurgian päivystykseen, joka palvelee koko ERVA-aluetta. Lapin keskussairaalassa hammaslääkäri päivystää hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin yöaikaa lukuun ottamatta. Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoito annetaan Akuutissa Kemissä. Klo 21 saakka konsultoidaan tarvittaessa Lapin keskussairaalaa. Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto kiertää yhteisenä koko Lapin maakunnan hammasyksiköissä. Kainuun jokaisessa kunnassa on virka-aikana hammaslääkäripäivystys. Arkisin maanantaista perjantaihin on vapaamuotoinen päivystys klo 15 21, jonka vastaanotto tapahtuu Kainuun keskussairaalan suu- ja hammassairauksien poliklinikalla. Arkipyhisin ja viikonloppuisin on Teppanan hammashoitolassa (3 km) klo alkaen aktiivipäivystyksenä niin kauan kuin päivystyspotilaita riittää ja sen jälkeen vapaamuotoisena klo 21 saakka. Päivystysvastaanotto siirtyy lähiaikoina uuteen sairaalaan. Soitessa suun terveydenhuollon päivystys toimii aktiivipäivystyksenä ilta-aikaan yhteispäivystyksessä. Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnat käyttävät laajasti Soiten päivystystä arki-iltaisin klo ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Sairaalakohtaisten päivystysrinkien määrälliset tarpeet ja muoto (aktiivi / vapaamuotoinen / muu) tarkastellaan erikoisaloittain ja sovitetaan sairaaloiden profiileihin ja ERVA-kokonaisuuteen. Tavoitteena on omien resurssien varmistaminen mahdollisimman pitkälle kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Jos ulkopuolisten päivystäjien käyttö on tarpeen, resurssi hankitaan ensisijaisesti keskitetysti muodostettavan osuuskunnan avulla. 6.4 Valmiussuunnittelu Terveydenhuoltolaki 38 Valmiuslaki mm Päivystysasetus 10

213 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu PPSHP koordinoi ERVA-alueen valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelua tukevaa web-pohjaista sähköistä toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen velvoite on kuvattu valmius- ja terveydenhuoltolaissa. Valmiuslaki (1552/2011) velvoittaa viranomaisia varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen kaikissa tilanteissa ja varautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 pykälän mukaan sairaanhoitopiirin velvollisuus on yhdessä kuntien kanssa laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma. Tätä tarkoitusta varten PPSHP on kehittänyt selainpohjaisen sähköisen toimintaympäristön, jonka jatkokehitystä ja ylläpitoa varten Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt PPSHP:n terveydenhuoltolain 38 :ssä tarkoitetuksi yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Ministeriö on valtuuttanut PPSHP:n hoitamaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden valmiussuunnittelun sähköisen toimintaympäristön ylläpitoa, käyttäjähallintaa ja aluepääkäyttäjätukea. Lisäksi PPSHP kehittää selaimeen uusia ominaisuuksia, ylläpitää olemassa olevia toiminnallisuuksia ja tarvittaessa antaa käyttökoulutusta portaalin käytöstä. Sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa alueellisen tilannekuvan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelusta sekä tarjoaa alueen toimijoille valmiussuunnittelua tukevat ohjeet, tiedot ja välineet yhdestä ja samasta portaalista. 6.5 Päivystysasetuksen seuranta Yliopistosairaanhoitopiirit laativat yhdessä puolivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriölle perustellun kuvauksen kiireellistä hoitoa koskevasta työnjaostaan sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä (21 ). Kansallinen koordinaatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tarvittaessa sairaanhoitopiirikohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet. 7 Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen 7.1 Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta vastaa sairaanhoitopiirien omistama Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois-Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. 7.2 Patologia Kaikissa alueen sairaaloissa on patologian palveluja tuottava itsenäinen yksikkö, joka tuottaa palveluja omalle sairaalalle ja vaihtelevasti alueensa kunnille. LPSHP:n patologian yksikkö on siirtynyt Mehiläinen Länsi-Pohja Osakeyhtiöön. PPSHP:n patologian osasto toimii konsultaatiokeskuksena kaikille ja tarjoaa lisäksi joitakin

214 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu keskeisiä molekyylipatologian tutkimuksia. Neuropatologian osaaminen sekä elektronimikroskooppiset tutkimukset on keskitetty PPSHP:lle samoin kuin toistaiseksi digipatologia ja sen kehittäminen. Patologian palvelujen tarve lisääntyy ja keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset vaikuttavat merkittävästi kunkin yksikön näytemateriaalin määrään ja laatuun nimenomaan vaativan näytemateriaalin osalta. Erityisesti onkologisten täsmähoitojen myötä vaatimustaso on kasvanut ja nopeus sekä laatu nousevat entistä vahvemmiksi kriteereiksi. Syöpädiagnostiikan koordinaatio lisääntyy Syöpäkeskusten myötä. Lisäksi yhteistyö tutkimusta tekevien tahojen kanssa tiivistyy ja on jo sitä biopankki Borealiksen kanssa erityisesti tuorekudoskeräysten ja kudoksista tehtävän translationaalisen tutkimuksen tukena. Patologia on sairaalan ydintoimintaa. Primaaridiagnostiikka tapahtuu omassa sairaalassa. Jatkohoidon arviointi vaatii kliinikon, patologin ja radiologin yhtäaikaisen läsnäolon. Sen vuoksi kaikki keskussairaalat tarvitsevat edelleen oman yksikön. Toisaalta tiivis ERVA-yhteistyö tuo etuja työnjaossa ja osaamisen hallinnassa, koska niin erikoislääkäreistä kuin bioanalyytikoista on pulaa. 7.3 Kuvantaminen Kaikissa erityisvastuualueen keskussairaaloiden kuvantamisen yksiköissä on laaja palveluvalikoima. Niissä on yhteensä noin 75 radiologian erikoislääkärin virkaa ja noin 15 erikoistuvaa lääkäriä. Seuraavan viiden vuoden jaksolla valmistuu vuosittain noin viisi radiologia. Täyttämättömiä erikoislääkärin vakansseja on tällä hetkellä noin 10. Seuraavan viiden vuoden aikana yli 10 radiologia jää eläkkeelle. Eläkkeelle ja yksityissektorille siirtymisen sekä muuttoliikkeen vuoksi radiologien koulutusmäärä tulisi olla alueella nykyistä suurempi vuotuinen lisäys 1 3 radiologia. Röntgenhoitajia on ollut vielä saatavissa, mutta ylitarjontaa ei ole. Kainuun keskussairaala on ollut pitkään ilman kokoaikaisia radiologeja. Nyt radiologialle on valittu ylilääkäri. Toiminta on hoidettu erillissopimuksilla. Länsi-Pohjan alueella kuvantaminen on osa yhteisyrityksen toimintaa. OYS:ssa on ympärivuorokautinen radiologian sairaalapäivystys ja vapaamuotoinen takapäivystys. Muissa alueen keskussairaaloissa radiologipäivystys on vapaamuotoista. OYS:n ja Soiten päivystys toteutetaan kokonaan omalla työvoimalla, mutta muissa sairaaloissa käytetään ulkopuolista työvoimaa ainakin viikonloppuisin. LSHP:n radiologipäivystyksen aktiivityömäärä puoltaisi sairaalapäivystykseen siirtymistä ja siihen on valmiutta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden viiveettömän diagnostiikan kannalta vapaamuotoisen päivystyksen 30 minuutin aikaraja koetaan ongelmalliseksi, joskin ennakkoilmoituksilla viivettä on saatu hallittua. OYS antaa teleradiologista konsultaatioapua alueen sairaaloille sekä virka-aikana että päivystysaikana. OYS ja Raahen sairaala toimivat rintasyöpää seulovina yksikköinä. Muutoin alueen rintasyöpäseulonta on ulkoistettu yksityissektorille ja pääosa seulonnan jatkotutkimuksistakin tehdään ulkoistussopimuksin. Sairaaloissa tehdään joka tapauksessa syöpäkirurgiaan välittömästi liittyviä kuvantamistutkimuksia ja vaativia stereotaksia- ja vakuuminäytteenottoja. Työnjakoasetuksessa mainitut kuvantamistutkimukset ja hoidot on keskitetty OYS:iin. Mahdollisuus valtimonsisäisiin päivystyksellisiin radiologisiin toimenpiteisiin on OYS:ssa. Kullakin sairaalalla on omat kuvantamisen tuotannonohjaus- ja arkistointijärjestelmänsä. Vaikka teleradiologiset kuvansiirrot ovat arkipäivää, eivät järjestelmät tällä hetkellä tue laajamittaista etätyöskentelyä toisesta sairaalasta. Tavoitteena on yhdistää kaikki OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotautien kuvien)

215 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 208 tallennukseen ja katseluun. Myös laitehankinnoissa tehdään yhteistyötä, jos samalle kalenterivuodelle sattuu yhteishankintaan soveltuvia laitteita. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluista on erityisvastuualueen laajuinen sopimus ja toimintaa koordinoidaan OYS:sta. Tästä toiminnasta kokemukset ovat pääosin hyviä. OYS tekee kaiken vaativan kliinisen neurofysiologian (KNF). Muissa sairaaloissa toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja toimiviksi kehittyneiden paikallisten yhteistyökuvioidensa puitteissa. Toiminta perustuu melko pitkälti yksityisiin toimijoihin. Lapin keskussairaalassa ja Kainuussa on ollut osa-aikainen virkalääkäri Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut 8.1 Hankintapalvelut Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hankintayhteistyö jatkuu vakiintuneilla toimintaprosesseilla. Ohjelmisto- sekä laitehankinnoissa yhteistyötä on lisätty hankintakausien vaihtuessa ja hankintoja on tehty yhä useammin kaikkien tai ainakin useamman sairaanhoitopiirin yhteishankintana. Hankintayhteistyö on lisääntynyt myös apuvälineiden kilpailutuksissa. Yhteistyötä on tehty systemaattisesti kaikkien alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Lisäksi PPSHP järjestää yhteisiä koulutuksia OYS-erva piirille. 8.2 Lääkehuolto Erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. Yhteishankinnat kattavat myös radiolääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet. Tavoitteena on parantaa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuutta ottaen huomioon alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus. Keskussairaalat ja terveyskeskukset osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Sairaanhoitopiirit voivat olla lääkehankintarenkaana mukana myös toisen hankintarenkaan kilpailutuksessa, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää (esim. HUS:n uusien C-hepatiittilääkkeiden hankintarengas ja kilpailutus). 8.3 Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on nykyisellään toimivaa. 8.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitettiin kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen kustannustehokasta ja ekologista toteutustapaa OYS-erva alueella. Tutkimushankkeen tuloksista ilmeni, että materiaalivirrat ja niiden ohjaus voidaan toteuttaa yhden logistiikkakeskuksen kautta kustannustehokkaasti ja

216 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu laadukkaasti. Jatkoksi tähän tutkimukseen on aloitettu tutkimushanke Vähähiilinen SoTelähipalvelulogistiikka, jossa on mukana terveydenhuollon toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta. PPSHP:ssä on otettu käyttöön uusi materiaalihallinnon järjestelmä syyskuussa Hankinta toteutettiin yhteistyössä LSHP:n kanssa, jossa järjestelmä otetaan käyttöön syksyllä Lisäksi sopimuksessa on optio järjestelmän laajentamisesta koko OYS-erva-alueelle. Toteuttamistapana PPSHP tarjoaa järjestelmää käyttöpalveluna muille sairaanhoitopiireille. 8.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila Tällä hetkellä OYS-erva -alueella käytössä oleva sote-tietojärjestelmäkokonaisuus on hajanainen ja käytössä on useita rinnakkaisia järjestelmiä. Tietojen yhteiskäyttö onnistuu lähinnä Kanta-palveluiden sekä esim. ESKOsairaaloissa Kunta-ESKOn kautta. Vain Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla on käytössä täysin keskitetyt maakuntatasoiset järjestelmät. Länsi-Pohjassa on käytössä perusterveydenhuollossa alue-pegasos ja erikoissairaanhoidossa ESKO-Oberon. Pohjois-Pohjanmaa ja LSHP ovat arkkitehtuuriltaan hajanaisia ja järjestelmät monessa tapauksessa kuntakohtaisia. Paine kuntalaisten digitaalisille palveluille korostuu merkittävästi sekä asiakkaiden että eri toimijoiden suunnalta. Jo kilpailutilanne edellyttää, että asiakkaille on tarjolla helppokäyttöiset sähköiset asiointi- ja tietopalvelut. Kansalaisille suunnattujen digi-palveluiden kehittäminen on edistynyt viime vuosina kohtalaisen hyvin niin kansallisesti kuin alueellisesti. Monilla alueemme organisaatioilla on erilaisia omahoitoon ja - asiointiin tarkoitettuja palveluja käytössään (esim. Oulun omahoito, Kainuun OmaSote, BCB rekistereiden omavointiosiot erikoissairaanhoidossa jne.). Myös sähköisen ajanvarauksen palveluita on kehitetty OYS-erva - alueella. Kansallisesti erityisesti suomi.fi-, Kanta-, Virtuaalisairaala ja ODA -projektit ovat tuottaneet kansalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. OYS-ervalla tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön alueen kaikille toimijoille mahdollisimman pitkälle yhteiset digitaaliset palvelut. Alueiden tietojärjestelmäratkaisut konsolidoituvat todennäköisesti jatkossa ja selkeä yhteistyön tarve uudistamistyössä on todettu. ERVA-yhteistyötä tullaan konkreettisesti tekemään mm. UNA Oy:n kautta. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. OYS-ervan kaikki sairaanhoitopiirit sekä Oulun kaupunki ovat UNA Oy:ssa mukana. ERVA-alueen toimijoiden yhteisinä tavoitteita voisivat olla mm. ydintietojärjestelmän avulla toteuttavan tietointegraation toteuttaminen, toiminnanohjausratkaisujen yhteishankinnat sekä vaikkapa sosiaalihuollon ratkaisut. Pohjois-Suomen kannattaa harkita Esko-tietojärjestelmän käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Toukokuussa 2018 voimaan astunut GDPR-asetus eli uusi EU-tietosuoja-asetus vaatii kaikilta organisaatioilta paljon henkilötyötä ja lisää ict-kustannuksia investointien ja palvelumaksujen korotusten muodossa. Henkilötiedon suojaaminen, tiedon turvaaminen ja valvonta on entistä tärkeämpää. Jatkossa kokonaisarkkitehtuurin ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisyhteistyötä pitää tiivistää. Yhteistyön konkretisoimiseksi tarvitaan ERVA-tasoinen strategia, jossa määritellään yhteistyön osa-alueet, tavoitteet sekä henkilö-, raha- ja muut tarvittavat resurssit Kehittämistarpeet

217 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 210 Tietojärjestelmien tulee tukea toimintaa. SoTe-uudistuksen etenemistä seurataan tarkasti. Mikäli se toteutuu tavalla tai toisella, on tietohallintojen vastattava mm. tarvittaviin järjestelmätarpeisiin. Myös pohjoisen yhteistyön kohteita voi ilmaantua. Tietohallinto yhteistyön yksi keskeinen ulottuvuus on erikoissairaanhoito unohtamatta muita soten toimialoja. Varsinkin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla urakka on valtava. Keskitettyjen tietojärjestelmien Kainuu ja Keski-Pohjanmaa saattavat selvitä hieman helpommalla, vaikka myös heillä riittää tekemistä kansallisten ratkaisujen (Kanta-kehittäminen, UNA, Virtuaalisairaala) käyttöönotossa sekä maakuntaan tulevien muiden ratkaisujen kehittämisessä. Yksi iso kohde alueellamme olisi koko hoitopolun kattava ja siinä käytettävät resurssit huomioiva alueellinen toiminnanohjaus. Sen kehittäminen onnistuisi osana UNA-hanketta, maakuntien kehittämistä ja esim. OYS Tulevaisuuden sairaala- sekä LSHP:n ITU2022 Inhimillisesti tehokas sairaala -hankkeita. OYS-erva-alueella tulisi keskittyä seuraaviin tietohallinnon yhteistyökohteisiin tulevina vuosina: 1. Pohjoisen tietohallintoyhteistyön uudelleenkäynnistäminen yhdessä sairaanhoitopiirien ja muiden suunnittelevien tahojen kanssa erikoissairaanhoito kokonaisuutena huomioiden. 2. Tietohallintostrategian ja kokonaisarkkitehtuurin laatiminen ja synkronointi sairaanhoitopiirien kesken sekä yhteisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Eskon ja UNAn kehittäminen huomioiden. 3. Sähköisten palvelujen käyttöönotto ja laajentaminen hyödyntäen mm. ODA- ja Virtuaalisairaala-palveluja sekä niiden integroimista tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. 4. Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen 5. Tiedolla johtamisen hankkeet, analytiikka ja tekoäly. Erva-KPP / KulasDW ylläpidetään kirjaamisen ja hoitomenetelmien seurantaan sekä vertaisarviointiin ainakin siihen saakka, kun on olemassa toimintavarma muu järjestely. 6. UNA-hankkeen nimissä tehtävä yhteistyö (ytimen / kansallisen integraatioalustan käyttöönotto, toiminnanohjauksen hankintakonsortion muodostaminen ja siihen osallistuminen) Esko huomioiden 7. ESKO / Oberon-yhteistyön jatkaminen, Oberon-järjestelmän korvaaminen toiminnanohjaus huomioiden 8. Laboratoriotietojärjestelmän yhteinen käyttöönotto 9. Kuvantamisen yhteiset järjestelmät 10. ICT-palvelutuotantostrategian edistäminen Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma määrätään terveydenhuoltolain 34 :ssä sairaanhoitopiiriin ja siihen kuuluvien kuntien tehtäväksi. Suunnitelma laaditaan aina valtuustokaudeksi ja sen sisällöstä määrätään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa OYS -erityisvastuualueella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) järjestämissuunnitelman laatimisesta ja kokoamisesta on vastannut terveydenhuoltolain 35 :n mukainen moniammatillinen perusterveydenhuollon

218 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 211 yksikkö. Muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien alueilla perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut on toteutettu kuntien ja kuntayhtymien erillisen päätöksenteon mukaisesti. Järjestämissuunnitelman avulla on koottu alueen kuntien tuottamien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut ja yhdistetty ne sairaanhoitopiirin tuottamiin erikoissairaanhoidon palveluihin mahdollisimman hyvin toimivina palvelukokonaisuuksina. Soitessa ja Kainuussa nämä järjestämisen tehtävät ovat siirtyneet kokonaan kuntayhtymälle. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Uutena velvoitteena mukaan on otettu myös yhteistyö lasten päivähoidon kanssa. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Integroituneessa kuntayhtymässä perusterveydenhuollon yksikkö voi toimia myös osana laaja-alaista kehittämisyksikköä, joka tukee koko integroituneen kuntayhtymän alueella perusterveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä myös päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon palveluja koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja/tai perusterveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella toimivat ja käyttöön otettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat yhteensopivat erityisvastuualueen käytäntöjen sekä valmisteilla olevan yhteistyöaluetta koskevan lainsäädännön kanssa. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja kehittämisyksiköt raportoivat kunnissa ja kuntayhtymissä esille nousseista hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista sisältäen mm. erikoislääkäreiden ja erityisosaajien konsultaatiot. Tämä voi olla esim. etäpoliklinikkatoimintaa, sähköisiä konsultaatioita, verkostokokouksia ja kuntoutusohjausta. Yksiköt raportoivat alueellaan mm. perustason henkilöstötilanteesta sekä hoitoyksiköiden tilanteesta. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä kehitetään sairaanhoitopiirien yhteistyönä ja sille määritellään yhteisiä toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden / kehittämisyksiköiden rooli ja olemassa oleva kansallinen verkosto ovat avainasemassa. Videoneuvotteluja hyödynnetään asiantuntija -tasolla ja asiantuntija-asiakas -tasolla huomioiden sosiaalihuollon palvelut ja niiden integraatiomahdollisuudet erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa, esim. ravitsemusterapeuttien tarjoamana elintapa- ja etäohjauksena. 17

219 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Henkilöstö erityisvastuualueella 10.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuodesta Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttaa hallinnointia ja kustannuksia. Sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistiedot neljän vuoden välein. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden eläkäköitymisen ennusteet koottiin Kuntien eläkevakuutuksesta. Tutkintoihin johtavien koulutusten aloituspaikkamäärät vuosina ja vuosittain valmistuneiden määrät vuosina saatiin ammattikorkeakouluilta ja 2. asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorganisaatioilta. Määrällisesti tai suhteellisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja röntgenhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaalityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, tulee olemaan kohtalaisen suuri poistuma työmarkkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonaismäärä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on suurehko. Työvoimanäkymiä voidaan arvoida tällä hetkellä vuoteen 2025 saakka. Alan oppilaitoksia ovat Oulun ja Lapin yliopistot, ammattikorkeakoulut (OAMK, DIAK, Lapin ammattikorkeakoulu, Centria, Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja 2. asteen oppilaitokset. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoissa ei ole ollut suuria muutoksia. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan eniten sairaanhoitajia ja ammattiopistoissa lähihoitajia. Hoitotyön koulutusta on kaikissa pohjoisen ammattikorkeakouluissa, bioanalytiikkaa ja radiografiaa vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Metropolia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt em. ammattiryhmille poikkeuskoulutusta yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikki aloittaneet eivät valmistu ja valmistumisajoissa on eroja. Hoitotyön koulutusohjelmista on valmistunut keskimäärin 575 uutta ammattilaista vuodessa. Myös sosionomeja valmistuu kohtalaisen hyvin. Muita ammattilaisia valmistuu vain pienehköjä määriä. Osa valmistuneista muuttaa muualle. Pohjois-Suomessa järjestetään varsin runsaasti 2. asteen sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Lähihoitajien koulutuksessa on useita suuntautumisvaihtoehtoja. He sijoittuvat vahvimmin perusterveydenhuoltoon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. OYS-ervan erikoissairaanhoidossa on viime vuosina kehitetty työnjakoa siten, että lähihoitajien osaamista voidaan hyödyntää monipuolisemmin. Sairaanhoitajien saatavuus on viimeisen vuoden aikana heikentynyt. Koulutusorganisaatioiden kanssa käydään keskustelua aloituspaikkojen turvaamiseksi ja jopa lisäämiseksi. OAMK:n koulutus ei riitä kattamaan Oulun lähialueen omaa poistumaa. Toisaalta kasvukeskusten vetovoima saattaa vaikeuttaa rekrytointia lähipalveluihin muualla. Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja jne. koulutetaan vähän ja saatavuus on heikentynyt jo nyt mm. Lapissa ja Kainuun maakunnan alueella. Em. ammattiryhmien koulutusta pitäisi saada lisää, esim. Lapin AMK:hon. Erityisasian tuntijoiden kuten farmaseuttien, ravitsemus terapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden

220 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 213 saatavuustilanne on myös haasteellinen, eikä ole paranemassa. Lähihoitajien määrä näyttäisi riittävän, mutta vuonna 2018 käynnistynyt koulutusreformi aiheuttaa paineita mm. järjestettäessä kliinistä harjoittelua. 19 Toimenpiteet: 1. Koko OYS-ervan alueen yhteistyötä parannetaan koulutusorganisaatiot mukaan lukien. 2. Tehdään henkilöstön saatavuutta ja osaamista tukevia henkilöstöpoliittisia linjauksia ja panostetaan vetovoimaan. 3. Parannetaan esimiesten rekrytointia ja osaamista. 3. Turvataan palvelutuotanto erikoisosaajien (mm. leikkaustoiminta, lähipalvelut) saatavuuden varmistamisella. 6. Uudistetaan työelämäoppimista ja ammattiryhmien välistä työnjakoa Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Asetus määrittelee järjestämissopimuksessa sovittavat menettelyt. Henkilöstön turvaaminen on keskeistä mm. kappaleessa 10.1 esitetyillä tavoilla. Sen lisäksi tarvitaan erityistoimia, jotka turvaavat sekä perussaatavuuden että mahdollisuuden välittömiin toimiin. Näistä voidaan tehdä parantamalla organisaatioiden välistä yhteistyötä, toimimalla osuuskuntasopimuksessa (Liite x1) sovitulla tavalla ja toteuttamalla ja kehittämällä osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaa (Liite x2). Toimenpiteet: 1) Sovitaan tavat, joilla työnantajat tukevat osaamisen ja osaajien liikkumista eri sairaaloiden välillä. 2) Sovitaan käytännöt palvelutuotantoa uhkaavien tilanteiden, kuten avainhenkilöiden poissaolojen varalta. 3) Turvataan lääkärimäärä päivystyspisteissä sekä henkilökunta toiminnan kehittämiseen keskussairaaloissa esimerkiksi yhteisviroilla, vaikka päiväaikaista toimintaa ei olisikaan riittävästi. 4. Sovitaan lääketieteellisen tiedekunnan ja johtajaylilääkäreiden kesken toimintamalli, jolla erikoislääkärikoulutuksen tarpeista ja uuden mallin mukaisesta koulutukseen valinnasta huolehditaan yhdessä. Koulutusvastaavien ja käytännössä koulutuksesta vastaavien tieto-taito hyödynnetään tarkasti ja riittävän varhain. 5) Käytetään koko alueen koulutusmahdollisuuksia erikoisaloittain. Otetaan huomioon alueen sairaaloiden tarpeet, tuetaan asettumista niihin ja tarjotaan tieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet niissä. 6) Sairaaloiden osaamis- ja toimintaprofiilit sekä työnjako tarkistetaan vuosittain (vrt. Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_ docx ). 7) Sovitaan käytäntö palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelujentuottajilta siten, että yksittäisen sairaalan hankinnat eivät vaikeuta muiden sairaaloiden toimintaa.

221 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 214 8) Sairaanhoitopiirien intressi ei ole palkata toisessa sairaalassa virkasuhteessa olevaa erikoislääkäriä yksityishenkilönä tai yrityksen kautta konsulttitehtäviin. Sovitaan menettelyistä, jotka mahdollistavat asiallisen palkkion konsulttitehtävistä virkatyönä Henkilöstön voimavarojen ja työturvallisuuden edistäminen Erityisvastuualueen terveydenhuollon henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan ja työolojen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen edistetään yhdenmukaisella henkilöstön työhyvinvointikyselyllä (työnimi MK18 ). Työturvallisuuden ja työterveyden edistämisessä hyödynnetään yhteisiä toimintamalleja ja sähköisiä järjestelmiä huomioiden terveydenhuollon erityispiirteet. Yhteisiä käytäntöjä kehittämällä voidaan edistää työn sujuvuutta ja lisätä keinoja työturvallisuuden parantamiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan. 11 Tutkimus, kehittäminen ja arviointi 11.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain. PPSHP:n alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja OYS-erva-alueella tehtävistä ihmisiin kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista. OYS-erva tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä OYServa-alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, MRC Oulu, joka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien koko erityisvastuualueen terveystieteellistä tutkimustoimintaa Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien, NordLabin ja Oulun yliopiston perustama Pohjois-Suomen biopankki Borealis aloitti toimintansa Borealisin laaja alue kattaa lähes puoli Suomea ja ainutlaatuisen väestöpohjan ansiosta biopankkiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä. Biopankkien toiminta perustuu biopankkilakiin ja vapaaehtoisten kansalaisten antamaan biopankkisuostumukseen. Biopankkitoiminnan tarkoitus on tukea ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden sekä taudinmääritykseen liittyvien näytteiden (1,8 miljoonan näytteen kudosarkistot) että biopankkisuostumuksen antaneiden potilaiden näytteiden ja tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Kun näitä diagnostisia näytteitä pyydetään tutkimuskäyttöön, näytteiden riittävyys mahdollisia tulevia diagnostisia tarpeita varten varmistetaan aina ensin. Uusia kudos- ja verinäytteitä kerätään aktiivisesti

222 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu biopankkeihin niin nykyisiä kuin tulevia käyttötarpeita varten. Biopankki Borealis eroaa muista Suomen sairaalabiopankeista siinä, että sinne on siirtynyt THL:stä alkuraskauden seeruminäyteaineisto FMC (Finnish Maternity Cohort), jossa on 2 miljoonaa näytettä noin 0,9 miljoonasta naisesta, mikä tekee siitä maailman suurimman seeruminäytekokoelman. Näytteiden ja tietojen käyttö edellyttää aina hankkeiden tieteellistä ja eettistä arviointia. Lisäksi biopankin kautta on mahdollista saada tutkimusta tukevia infrastruktuuripalveluja, kuten mikroskooppilasien digitalisointia sekä monikudosblokkien rakentamista. Suomeen perustettiin vuonna 2017 Biopankkien Osuuskunta - FinBioBank (FinBB) tiivistämään Suomen biopankkien yhteistyötä. Biopankkien toiminnan tehostaminen, Suomen genomikeskuksen perustaminen sekä syöpäkeskuksien perustaminen ovat hallituksen kärkihankkeita vuosille Pohjoisen syöpäkeskuksen FICAN Northin perustaminen ja rakentaminen on aloitettu yhdessä muiden alueellisten syöpäkeskusten kanssa 2017 aikana. STM on myöntänyt rahoitusta sekä perustamiseen että keskusten valitsemien pilottiprojektien rahoittamiseen. PPSHP on perustanut sen alkuvuodesta 2018 sopimuksella yhdessä Oulun yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. FICAN North toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtäviin kuluvat syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen alueellaan valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta. Toimintamalleja suunnitellaan STM:n nimeämissä kansallisissa ohjaus- ja projektiryhmissä, joissa FICAN Northilla on edustus Terveydenhuollon menetelmien arviointi, käyttöönotto sekä yhtenäiset hoidon perusteet Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yksi näyttöön perustuvan terveydenhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai jo käytössä oleviin menetelmiin. ERVA-alueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää terveydenhuollon menetelmien tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen mini-hta -menetelmää. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii PPSHP:n alaisuudessa ja toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3 :n kohdassa 6. FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuollon menetelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiössä on kansallinen arviointiverkosto, jonka muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja yliopistosairaaloiden arviointiylilääkärit. FinCCHTA osallistuu aktiivisesti STM:n alaisuudessa toimivan terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) toimintaan ja tiedottaa kansallisen arviointiylilääkäriverkoston tuottamien arviointien lisäksi Palkon suositusluonnoksista ja suosituksista. Arviointiylilääkärit vastaavat arviointien ja suositusten tiedottamisesta yhteistoiminta-alueilla. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. Vaikuttamattomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti osana työnjakoprosessia, josta vastaavat arviointiverkoston lisäksi vastuualuejohtajat ja erikoisalojen ylilääkärit Hoidon arvioinnin ja potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen Terveydenhuoltolaki 62

223 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toiminnan laadun elementti SoTe-organisaatioissa ja osa julkista palvelulupausta. Pohjana suunnitelmalliselle potilasturvallisuuden kehittämiselle alueen terveydenhuollon organisaatioissa toimivat säädösperustaiset laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia laajentaa näkökulmaa velvoittaen organisaatioita tämänhetkistä kiinteämpään ja laajempaan yhteistyöhön eri toimijaorganisaatioiden välillä turvallisuutta edistävien käytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistämiseksi. Lisäksi potilaiden ja heidän läheistensä aktiivinen osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen on tarpeen ja käytännön keinoja tähän tulee luoda. Olemassa olevia alueellisen potilasturvallisuuden yhteistyömuotoja, kuten PPSHP:n vastuualueen potilasturvallisuusyhdyshenkilöverkostoa, OYS-ervan laatu- ja potilasturvallisuusvastaavien verkostoa ja alueellisia turvallisuuskoulutuksia esim. laiteturvallisuuteen liittyen, jatketaan ja kehitetään. Hoitoon liittyvien vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (Haipro) on käytössä koko ERVAn alueella ja ristiinraportoinnista on sovittu kaikkien julkisten käyttäjien välillä. Länsi-Pohjassa on aloitettu vaaratapahtumaraportoinnin yhteensovittaminen sairaanhoitopiirin ja yhteisyrityksen kanssa. Toiminnan muutoksiin ja uudelleenorganisointeihin liittyvien riskien tunnistaminen ja ennakoiva hallinta on potilas- ja asiakasturvallisuuden edellytys tulevissa uudistuksissa. Omavalvontaa kehitetään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisen työkaluna systemaattisesti. Yhtenäisiä hoito-, hoiva- ja muita palveluprosesseja suunniteltaessa hyödynnetään olemassa olevia ja luodaan uusia yhteistyösuhteita ja -kanavia. Sekä kansallisesti että alueellisesti määritellään ja kehitetään toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta kuvaavaa tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa sekä uusien hoitomenetelmien arviointia. Viestinnän merkitys laajassa ja moniulotteisessa yhteistyössä on keskeinen ja uusia viestintäkanavia ja -muotoja tulee ottaa käyttöön. 12 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu VANHA Tämän sopimuksen noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla. Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset / noudattamatta jättämiset seuraavasti: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan

224 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu 217 välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 23

225 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu viisi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kajaani, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx xxx johtaja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Kokkola, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Toimitusjohtaja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Rovaniemi, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Sairaanhoitopiirin johtaja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi, / / 2019 xxx xxx

226 10, YV :00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop _Versio_ Sivu Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Sairaanhoitopiirin johtaja

227 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 220 OYS-ERVA Järjestämissopimus Liite 1: OYS-ERVA JärjSop ErikoisalaTyönjako OYS-ERVA Työnjako erikoisaloilla OYS-ERVAn asetustasoa tarkempi työnjako Viittauksia TJ-asetuksen pykäliin 4 6 ja päivystysasetukseen (sarake Muuta ) TJA 7 koskeva työnjakotavoite (ks. myös järjestämissopimus) Terveydenhuoltolaki: Työnjakoasetus: Päivystysasetus: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa voidaan täsmentää ERVA-alueen työnjakoa (THL 43 ja TJA 4 ). Asetuksissa, erityisesti TJA 3 (valtakunnallinen suunnittelu ja yhteensovittaminen), 4 (alueellinen suunnittelu ja yhteensovittaminen), 5 (<50 vuosittaista tapausta valtakunnan tasolla) ja 6 (<200 vuosittain) on määräyksiä, jotka on luettava rinnakkain tämän dokumentin kanssa. Ristiriitatilanteessa asetus on ensisijainen. TJA 7 :n mukaisesti jaettavaksi sovitut leikkaukset on kirjattu varsinaiseen järjestämissopimukseen. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa Päivitykset tiedoksi ERVA-koordinaattorille Sisältölinkit KIRURGISET ALAT NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PSYKIATRIAN ALAT LASTENTAUTIALAT ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA SISÄTAUTIALAT Anestesia ja tehohoito Foniatria Fysiatria Hammas- ja suusairaudet Ihotaudit Keuhkosairaudet KNK-taudit Kuntoutus Neurokirurgia Neurologia Patologia (UUSI ) Radiologia Silmätaudit Syöpätaudit NEUROKIRURGIA Perinnöllisyyslääketiede

228 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Anestesiologia ja tehohoito ARDS vaikea pankreatiitti sydänkirurgista hoitoa vaativat potilaat vaikeimmat intra-abdominaalisepsikset selkäydinvamma vaativa neurotehohoito MARS-hoitoa tarvitsevat potilaat ECMO-hoitoa tarvitsevat potilaat vaativat verisuonikanyloinnit, jotka tarvitsevat erityisosaamista (mm. angiologia, verisuonikirurgia) hoidonporrastuksessa noudatetaan kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua TJA 5 /3: HUS palovammakeskus TYKS: Vaikea häkämyrkytys ja kaasukuolio HUS: pitkittynyt VA-ECMO-hoito Foniatria alle kouluikäisten ja huonosti ko-operoivien/vaikeasti tutkittavien kouluikäisten (esim. kehitysvammaiset) kuulovikaepäilyt peruskoulun alkuopetus-/alakouluikäisten ja sitä nuorempien sekä kehitysvammaisten nuorten kuulokojesovitukset ja kuntoutus sisäkorvaistutelasten ja -nuorten kuntoutus vaikeat kielihäiriöt suulakihalkion jälkitilat (OYS:ssa leikatut) vaativa oraalimotorinen laitehoito monimutkaisten ja teknisesti vaativien kommunikaatioapuvälineiden sovitukset foniatrisen työryhmän erityisasiantuntemusta edellyttävät ongelmat Fysiatria yläraajaproteesiarviot potilaat, jotka tarvitsevat radiologisia erityistutkimuksia kuten discografia ja diagnostiset erityispuudutukset Hammas- ja suusairaudet suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva proteettinen kuntoutus (TJA 6 /10) avoin leukanivelkirurgia TJA 5 /4: Vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen (HUS, TYKS) Ihotaudit virka-ajan ulkopuolinen päivystys erikoislaitteistoa vaativat tutkimukset ja hoidot

229 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Keuhkosairaudet multiresistentit tuberkuloosi-infektiot alipaineistetuissa hoitoyksiköissä pulmonaalihypertensio, diagnostiikka ja hoitolinjaus keuhkonsiirtopotilaat, hoitovalinta, alkuselvittelyt harvinaisten keuhkosairauksien diagnostiikan ja hoidon arviointi HUS: Kroonisen tromboembolisen pulmonaalihypertension kirurginen hoito KIRURGISET ALAT Gastrokirurgia ruokatorven puhkeaman leikkaushoito mini-invasiiviset mahalaukun muutosten poistot obesiteettikirurgia: OYS ja LKS TJA 5 /3: HIPEK (OYS) 6 /2: maksa, 4: sydän, 5: syöpä TJA 7 : Paksusuolisyöpä (OYS, LSHP) Käsikirurgia vaativa käsikirurgia TJA 5 /9: Vaativa käsikirurgia Plastiikkakirurgia vaativa plastiikkakirurgia trombolyysiä vaativat paleltumat TJA 7 : Rintasyöpä (OYS, LSHP, Soite) TJA 5 /4: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä varhaisvaiheen leikkaushoito (OYS, HUS) TJA 6 /9: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot (YOS) Sydän- ja rintaelinkirurgia sydänkirurgia ja thorakaaliaortan kirurgia TJA 6 /15: TAVI yms. (YOS)

230 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Urologia virtsarakon poistoleikkaus (TJA 6 /5) siittimen syöpä virtsakivien kehonulkoinen murskaus (ESWL) neuromodulaatio inkontinenssi- ja impotenssiproteesit sterilisaation purku TJA 7 : Munuaissyöpä (OYS), Radikaali prostatektomia (OYS) TJA 5 Levinneen kivessyövän leikkaushoito (6, HUS, TYKS) Alaonttolaskimoon palleatason yläpuolelle kasvava munuaissyöpä (HUS) Virtsaputken ahtauman avokirurgia ja vaikeat penisanomaliat (HUS) Vaativa naisen virtsaputken kirurgia (HUS) Verisuonikirurgia juxta- ja suprarenaaliset sekä thorakoabdominaaliset aneurysmat karotisstenttaukset AV-malformatiot vaativat endovaskulaariset hoidot aorttaproteesi-infektiot TJA 6 /13: Aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito (YOS) Yleiskirurgia retrosternaalinen struuma, jossa sternotomia todennäköinen paratyreoideakirurgia Neurokirurgia kaikki varsinainen neurokirurgia TJA 6 /8: Neurokirurgia

231 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sisäkorva-välikorvaistutehoito lasten ja aikuisten kolesteatoomien hoito lasten kuulonkuntoutus kuulonparannusleikkaukset korvakäytäväatresian hoito luuankkuroidun kuulokojeen asennus sisäkorvaan ja/tai kuulohermoon kohdistuvat leikkaukset aivolisäkekasvainten leikkaukset vaativa sivuontelotulehdusten kirurgia vaativa ulkonenän virheasentojen kirurgia (rinoplastiat) sivuonteloiden laajat tai uusiutuneet benignit kasvaimet nenän likvorifistelit työperäisen nuhan diagnostiikka nenäaltistustestillä silmäkuopan dekompressioleikkaus silmäkuopan ja kallonpohjan kasvaimet pään ja kaulan muut laajaa poistoa vaativat hyvänlaatuiset kasvaimet trakean ja bronkusten tuumoreiden endoskooppinen hoito mediastinoskopiat pienten lasten laryngo- ja bronkoskopiat hygroomien hoito äänihuulipareesien kirurginen hoito totaaliparotidektomiat tai sen harkintaa edellyttävät leikkaukset vaativat kasvovammojen hoidot TJA 5 /4: Vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen (HUS, TYKS) TJA 6 /10: Pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät (YOS) TJA 6 /11: Kasvojen ja leukojen monimurtuma- ja monikudoskorjaushoito (YOS) TJA 7 : Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä (OYS) Kuntoutus aivovamma- ja selkäydinvammapotilaiden erityisseuranta vaativat erityistason apuvälinepalvelut ERVA-alueen apuvälineiden hankinnat (hankintarengas) vaativa erityistason työkyvyn arviointi TJA 5 /1: Selkäydinvammat (HUS, TAYS, OYS)

232 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot LASTENTAUTIALAT Neonatologia pienten keskosten (alle 32 raskausviikolla syntyneet) alkuhoito Vastasyntyneen peruselintoimintojen häiriö, joka edellyttää ympärivuorokautisen neonatologisen asiantuntemuksen (esim. HIE viilennyshoito, pulmonaalihypertensio) Tehohoito lasten tehohoito HUS: lasten ECMOhoito Hematologia ja onkologia pahanlaatuisten tautien diagnostiikka ja hoito vaikeiden vuotossairauksien (esim. hemofilia) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Nefrologia elinsiirto- ja dialyysipotilaiden hoidon suunnittelu ja koordinointi vaikeiden munuaissairauksien (esim. HUS) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Endokrinologia lastenendokrinologian vaativa diagnostiikka ja hoidon suunnittelu/koordinointi (esim. APECED, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, endokriiniset kasvaimet, synnynnäinen lisämunuaishyperplasia) sukupuolisen kehityksen häiriöt Infektiotaudit HIV harvinaisten infektioiden (esim. B ja C-hepatiitti, aktiivinen tuberkuloosi, HIV) diagnostiikka ja hoito immunovajavuustilojen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu tehovalvontaa, tehohoitoa tai kirurgista erityisosaamista vaativat äkilliset infektiot

233 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Keuhkosairaudet vaativa keuhkosairauksien (esim. kystinen fibroosi) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Gastroenterologia vaikeiden tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu ja koordinointi endoskooppiset tutkimukset < 1 vuotiaille Reumatologia systeemisten sidekudosatutien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu (esim. SLE) yleisoirein alkavan reuman diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Kardiologia Komplisoidut sydänviat ja operatiivista hoitoa vaativat sydänviat Lastenkardiologi-yhteistyö HUS-OYS-keskussairaalat HUS: Sydän- ja keuhkosiirtopotilaiden hoidon suunnittelu TJA 5 : Valtakunnallinen vastuu lasten sydänkirurgiasta (HUS) Lastenkirurgia neonataalikirurgia vaativa ortopedia (mm. selkäkirurgia, skolioosin hoito, raajojen pidennykset, käsianomaliat, vaikeat traumat, operatiivista hoitoa vaativat synnynnäiset lonkkaluksaatiot) lasten neurokirurgia (mukaan lukien anomaliat, hydrokefalia, meningomyeloseele, craniosynostoosit) vaativa gastroenterologinen kirurgia (atresiat, Hirschprungin tauti, inflammatoristen suolisairauksien leikkaushoito ym.) vaativa lasten urologia (anomaliat, rakon augmentaatio ja diversio, urodynamia jne.) onkologinen kirurgia paitsi luumaligniteetit skolioosikirurgia TJA 5 HUS: Sydänkirurgia, Sappitieatresia, luudysplasian vaativa leikkaushoito, malignit luutuumorit, erittäin vaativat palovammat

234 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Lastenneurologia videotelemetriatutkimusta ja/tai 3 teslan MRI tutkimusta edellyttävä kohtausoireiden diagnostiikka sekä vaikeaoireisen epilepsian diagnostiikka ja hoito vaativa lihastautien diagnostiikka vaativa metabolisten aivosairauksien diagnostiikka aivokasvainten hoito ja (alku)seuranta selkäydinvammapotilaiden diagnostiikka ja hoito trakeostomia- ja hengityshalavuspotiladen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka ja hoito lastenneurologisten harvinaissairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaikean spastisiteetin hoito (baklofeeni-pumppuhoidot) ja vaikeiden liikehäiriöiden diagnostiikka ja hoito meningomyelocele ja hydrokefaluspotilaat vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja vaativa kuntoutustutkimus HUS: invasiivinen epilepsian diagnostiikka ja kirurginen hoito TJA 3 : Vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon koordinaatio (KYS) PäivAs 16 : Lastenneurologian 24/7 telekonsultaatio käytössä (HUS) NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Obstetriikka vaativa sikiödiagnostiikka ja sikiöhoito pienipainoisten keskosten synnytykset (alle 32 rvk OYS) kolmossynnytykset veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito HIV-positiivisten äitien raskauden aikainen hoito ja synnytys TJA 6 /17: Uhkaava ennenaikainen synnytys (YOS) Gynekologia vaativa endokriininen diagnostiikka/hoito lapsettomuushoidon laboratoriotoiminta gynekologisen syövän sädehoito hankalan ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman diagnostiikka ja leikkaushoito vaikean endometrioosin hoito gynekologisten elinten synnynnäisten epämuodostumien korjausleikkaukset TJA 6 /5: Gynekologiset syövät (OYS) TJA 7 : Matalan riskin endometriumsyöpä (OYS)

235 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Neurologia TJA 3 /5: Epilepsiakirurgia neurologiset harvinaissairaudet diagnoosiryhmistä aivoverenkiertohäiriöt, epilepsiat, neuromuskulaaritaudit, liikehäiriöt, enkefalopatiat ja muistihäiriöt iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden invasiivisten hoitojen harkinta ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Selkäortopedia TJA 6 /8 OYS: Vaativat selkäleikkaukset kuten selän laajat luudutusleikkaukset skolioosikirurgia tuumorikirurgia vaativat dekompressiot TJA 7 : Elektiiviset selkäleikkaukset (OYS, LSHP, Kainuu, Soite) TJA 5 /1: SYV (HUS, TAYS, OYS) TJA 5 /10: Hemofiliapotilaat (Orton) TJA 6 /8: Vaativat selkäleikkaukset (OYS) Tekonivelkirurgia erityisen vaativa primaariprotetiikka vaativat uusintaleikkaukset vaikeat periproteettiset murtumat vaikeat tekonivelinfektiot yläraajan tekonivelkirurgia nilkan ja jalkaterän tekonivelkirurgia lonkan FAI-kirurgia Korkeat luksaatiot ja vaativat dysplasialonkat (Orton tai Coxa) TJA 5 /10: Hemofiliapotilaat (Orton) TJA 7 : Lonkan ja polven primaari-tep (OYS, LSHP, Soite, Kainuu tai jos määrät riittävät LPSHP) määriin ei lasketa lonkkamurtumien osatekoniveliä, Tekonivelrevisio (OYS, LSHP), Olkanivel-TEP (OYS) Reumaortopedia tekonivelet kuten yllä kaularankakirurgia reuman käsikirurgia vaativat reumajalkadeformiteetit isojen nivelten jäykistykset jännerekonstruktiot

236 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Jalkaortopedia vaativa jalkakirurgia (pes planovalgus- ja pes cavuskirurgia) postoperatiiviset isot komplikaatiot syvät infektiot Traumatologia sairaaloiden erilaiset valmiudet aiheuttavat vaihtelua yläraaja: murtumaluksaatiot ja hankalat intra-artikulaariset yläraajan murtumat lantio ja lonkka: lantiorenkaan instabiilit murtumat, acetabulumvammat, traumaattiset lonkkanivelen luksaatiot reisi, polvi ja sääri: niveleen ulottuvat pirstalemurtumat, polven luksaatiot, multiligamenttivammat, murtumaluksaatiot, avomurtumat nilkka ja jalkaterä: pilon tibiale-murtumat, avomurtumat, taluksen murtumat, kantaluun leikkausta vaativat murtumat, Chopartin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, Lisfrancin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, laajat pehmytosavammat, murskavammat kaula-, rinta- ja lanneranka: instabiilit murtumat, selkäydinvammat TJA xx Primaarimalignoomien leikkaukset (HUS, PSHP) Luutuumorit diagnostiikka, benignien muutosten hoito, palliaatio Perinnöllisyyslääketiede vaativaa diagnostiikkaa edellyttävät harvinaiset perinnölliset sairaudet ja oireyhtymät perinnöllisyysneuvonta, erityisesti silloin, kun perhesuunnittelun lisäksi käsitellään sikiödiagnostiikkaa, kantajatutkimuksia tai sairastumista ennakoivia (prediktiivisiä) geenitestejä perinnöllistä syöpää tai kasvainalttiutta sairastavat potilaat ja perheet

237 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot PSYKIATRIAN ALAT Aikuispsykiatria oikeuspsykiatriset tutkimukset ja vaativat vaarallisuuden arviot (TJA 6 /21) erittäin vaikeat syömishäiriöt vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka vaikeat dissosiaatiohäiriöt terveydenhuollon ammattihenkilöiden psykiatriset työkykyisyyden arvioinnit ja muut erityisen vaativat työkykyisyyden arvioinnit syvien aivoalueiden stimulaatio (DBS) Niuvanniemi ja Vanha Vaasa Tutkimukseen ja hoitoon määrättyjen oikeuspsykiatrinen tutkimus ja hoito?erityisen vaativien ja vaarallisten potilaiden tutkimus ja hoito. Nuorisopsykiatria alaikäisten tahdosta riippumaton hoito (OYS, Soite ja Kainuu) oikeuspsykiatriset tutkimukset vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka erittäin vaativat syömishäiriöt EVA yksiköt TAYS ja Niuvanniemi: erityisen vaativien ja vaarallisten nuorten ja lasten tutkimus ja hoito Lastenpsykiatria oikeuspsykiatriset tutkimukset lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito (TJA 6 /20) vaativa neuropsykiatrinen, kehityshäiriöiden ja psykoosien diagnostiikka erittäin vaativat syömishäiriöt Soite: tarpeen mukaan ruotsinkieliset tutkimukset ja hoidot

238 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Radiologia vaativan onkologisen toimenpideradiologian toimenpiteet o SIRT (selective internal radiation therapy) o aivolymfooman BBBD-hoidot o kemoembolisaatiot o lämpöablaatiohoidot sarkoomatyöryhmän toimialaan kuuluva kuvantaminen ja näytteenotot selkäortopediaan kuuluva vaativa kuvantaminen ja kuvantaohjatut hoidot ja biopsiat magneettikuvantaohjatut toimenpiteet ja näytteenotot verisuonimalformaatioiden endovaskulaariset hoidot vaativat embolisaatiohoidot TIPS (transjugulaarinen intrahepaattinen portosysteeminen shuntti) neurointerventiot Silmätaudit lasiais- ja verkkokalvokirurgia sarveiskalvonsiirrot lasten glaukoomakirurgia, implanttikirurgia ja syklofotokoagulaatiot lasten kaihileikkaukset keskosuuteen liittyvä retinopatia herätevastetutkimuksia (ERG, VEP) vaativa diagnostiikka silmätautien virka-ajan ulkopuolinen päivystys silmämelanoomien diagnostiikka ja hoito HUS: chorioidea- ja corpus ciliaremelanoomien hoito HUS: retinoblastoman hoito HUS: päivystyksellinen retinaablaatiokirurgia viikonloppuisin Patologia (hyv ) vaativaan syöpäkirurgiaan liittyvä patologian alan diagnostiikka molekyylipatologia yksilöllistetyn syövänhoidon tarpeisiin digitaalisen patologian kehitystyö neuropatologian diagnostiikka vaativa erityisosaaminen useita erikoisaloja tukien konsultaatiotoiminta (ERVA ja jkv laajemminkin) elektronimikroskopialliset tutkimukset HUSLAB, KSKSpatologia, Charite- Berlin: Joitakin harvemmin tarvittavia molekyylipatologisia tutkimuksia

239 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot SISÄTAUTIALAT Endokriiniset ja metaboliset sairaudet videoneuvotteluyhteyksien ja ongelmameeting-toiminnan sekä sähköisten konsultaatioiden tehostaminen Cushingin oireyhtymän hoitosuunnitelma Sellameeting o akromegalian hoitosuunnitelma makroprolaktinooman hoitosuunnitelma o kraniofaryngeooman hoitosuunnitelma o toimimattomien aivolisäkekasvainten hoitosuunnitelma vaikean Basedowin taudin silmäsairauden diagnostiikka ja hoito (mm. dekompressioleikkauksen arvio) lisämunuaisten kasvainten (feokromosytooma, kuorikerroksen toimivat kasvaimet) diagnostiikka ja hoito (mm. sähköinen konsultaatio ennen leikkausarvioon lähettämistä) suolikanavan, haiman ja kateenkorvan neuroendokriinisten kasvainten diagnostiikka ja primaarihoidon suunnittelu (mm. sähköinen konsultaatio) sekä metastaattisten kasvainten hoidon suunnittelu metastasoineen kilpirauhasen medullaarisen karsinooman diagnostiikka ja hoito perinnöllisten endokriinisten kasvainten diagnostiikka ja hoito (MEN1, MEN2, von Hippel-Lindau, familiaariset paraganglioomat, hyperkalsiurinen hyperkalsemia, CASR-mutaatiot, kilpirauhashormoniresistenssi) perinnöllisten kertymäsairauksien (Fabry, Gaucher) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Gastroenterologia kapseliendoskopia ruokatorven sekä anaalialueen vaativat manometriat endoskooppiset uä-tutkimukset vaikeiden motiliteettihäiriöpotilaiden hoitoarvio ja suoliston stimulaattorihoidon arviot ja mahdollinen asennus yhteistyössä GE-kirurgien kanssa Hematologia akuuttia leukemiaa ja MDS:ää sairastavien intensiivihoidot aplastisen anemian antilymfosyyttiglobuliinihoidot autologiset kantasolukeräykset ja niiden tuella annettavat intensiivihoidot hemofiliapotilaiden hoidon ja seurannan järjestäminen HYKS ja TYKS: allogeeniset kantasolusiirrot

240 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Kardiologia sepelvaltimotoimenpiteet, kun välitön kirurginen valmius on välttämätön rytmihäiriöiden elektrofysiologiset tutkimukset ja katetriablaatiot harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu monimutkaista synnynnäistä sydänvikaa sairastavien seuranta sydämensiirtoon menevien potilaiden valinta ja alkuvaiheen seuranta ASD:n ja PFO:n katetrisulut TJA 6 /15: Vaativat transkatetriset toimenpiteet, edellyttää avosydänkirurgian sairaalassa (YOS) Infektiosairaudet vaativa HIV-infektion hoito vaativa immuunivajavuuden/häiriön diagnostiikka ja hoidon suunnittelu epäselvien infektiotilanteiden diagnostiikka ja hoidon suunnittelu infektiot, jotka vaativat CT/MRI-ohjattua näytteiden ottoa ja ko. toimenpide ei ole toteutettavissa keskussairaalassa infektiot, jotka vaativat neurokirurgista näytteiden ottoa ongelmalliset vierasesineinfektiot infektiivinen endokardiitti, jossa tarvitaan tai harkitaan leikkaushoitoa Syöpätaudit sädehoito autologiset kansasolusiirrot ja niitä edeltävät intensiivihoidot allogeenisia kantasolusiirtoja edeltävät intensiivihoidot ja hoitojen jälkeinen seuranta (siirrot TYKS/ HYKS) vaativat lymfoomien hoidon suunnittelut (mm. Mb Hodgkin) ja erityishoidot (mm. keskushermostoprofylaksiat ja aivolymfooman hoidot) osastohoitoa vaativat syöpälääkehoidot (mm. kemosädehoidot, sarkoomat) vaativat immunologiset hoidot ja niiden aiheuttamien haittavaikutusten hoito vaativat maksametastaasien hoidot (mm. radioembolisaatiot) harvinaisten syöpäsairauksien hoito tutkimukselliset hoidot erityistason palliatiivisen ja saattohoidon konsultaatiotuki ja tapauskohtainen hoidon toteutus (TJA 4 : suunnittelu)

241 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019 OYS_ERVA Päivystysrenkat 2018 Sivu 234 Keskussairaalat LSHP LPSHP Kainuu Soite Päivityksiä: Anestesia ja teho A V A A A Radiologia V V V V Selite Sisätautipäivystys A V V V A V Kardiologia H H H A = Aktiivipäivystys sairaalassa Neurologia V M V = Vapaamuotoinen (kotoa) Keuhkosairaudet V M = muu järjestely Lastentaudit A V V V A Kirurgia A V A A A * Ulkoistettu, kilpailutettu piste Kirurgia kova V V V V Kirurgia pehmeä V V A V ** Hälytystyönä yhteispäivystyksessä Naistentaudit A A A A arki-iltaisin ja viikonloppuisin - ei yöllä YLE-päivystys A A A * YLE-päivystys A (lapset yle) (*** Ei yöllä) YLE-päivystys AKU1 A Joissakin pisteissä on satunnaisesti, parissa AKU2 A * enintään puolet ulkopuolisia päivystäjiä AKU3 A * AKU4 M * Joissakin pisteissä on ajoittain useampi lääkäri, Ensihoito A / H (PPSPH yhteispäivystys jopa 1-8) Psykiatria V V V A 8-21 V 21-8 Suun TH H** M A 8-22* Muutosilmoitukset välittömästi: Sosiaalipäivystys M M A 8-22 / 9-24 V 22/24-08 Sari Hirsikangas, ERVA-koordinaattori LSHP: laajan päivystyksen sairaala - Tulee olla akuuttilääketiede, anestesiologia ja tehohoito, gastrokirurgia, kardiologia (ERVA-sopiminen), lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, orto ja trauma, psykiatria, radiologia, sisätaudit ja yleislääketiede sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketiede. Edellytykset ja osaaminen. - Huom: Neurologia viikonloppuisin, Keuhkosairaudet pitkät viikonloput ja arkipyhät, sosiaalipäivystys virka-aikana yhteispäivtystyksessä. PPSHP Oulaskankaan sairaala (A) Oulaskankaan sairaala (V) M405 Oulaskankaan naistent. muu työpaikkapäiv. X402 Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (kirurgia, alle 30 min.) M406 Oulaskankaan anestesian muu työpaikkapäiv. X403 Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (sisätaudit, alle 30 min.) S401 Oulaskankaan sairaalapäivystyspiste X404T Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (anest.taka) tarvittaessa T401Y * Oulaskankaan yhteispäiv. (työpaikkapäiv.) X402T OulKirT (jos EVAL etupäivystäjä) Lastentaudit (alla 30 min) PPSHP Oulun yliopistollinen sairaala (A) Oulun yliopistollinen sairaala (V) OSYP PTH? A331 Radiologian etupäivystys V571 Lastenpsykiatrian vapaamuot. päivystyspiste

242 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019 OYS_ERVA Päivystysrenkat 2018 Sivu 235 A381A Anestesian työpaikkapäivystys (teho-a) V601 Psykiatrian vapaamuot. päivystyspiste A381B Anestesian työpaikkapäivystys (teho-b) V711 Silmätautien vapaamuot. päivystyspiste (etupäivystäjä) A382 Anestesian työpaikkapäivystys (kir.kl.) V712 Silmätautien vapaamuot. päivystyspiste (takapäivystäjä) A383 Anestesian työpaikkapäivystys (muu sairaala) X331 Radiologian takapäivystys A384 Anestesian työpaikkapäivystys (ensihoitopäiv.) X332 Radiologian toimenpideradiologia (juhlapyhät), muulloin H A385 Anestesian työpaikkapäivystys: hälytystyö tarvittaessa X333 Neurointerventio (radiologia, stroke) A471 Kirurgian työpaikkapäivystys (osasto) X381 Anestesian vapaamuot. päivystyspiste A472 Kirurgian työpaikkapäivystys (poliklinikka) X382 Anestesian JP perfuusiopäivystys A473 Kirurgian työpaikkapäivystys (Pkl Ilta) X385 Anestesian vapaamuot. muu A531 KNK työpaikkapäivystys X431 Hammas- ja suusairauksien vapaamuot. päivystyspiste A561 Lastentautien työpaikkapäivystys (makro) X471 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (gastrokirurgia) A562 Lastentautien työpaikkapäivystys (mikro) X472 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (ortopedia) A591 Naistentautien etupäivystys X473 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (thoraxkirurgia) A592 Naistentautien etupäivystys 2 X474 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (urologia) A601 Psykiatrian työpaikkapäivystys X475 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (verisuonikir) A651 Neurologian työpaikkapäivystys X481 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (käsikir.) A6512 Neurologian työpaikkapäivystys ilta ax471la Kirurgian lauantaipäivystys (gastro) A7412 Sisätautien työpaikkapäivystys (päiv.pkl) X532 KNK-tautien vapaamuotoinen A7414 Sisätautien työpaikkapäivystys (Iltavuoro) X561 Lastentautien vapaamuot. päiv.piste X1 (takapäivystäjä) A742 Sisätautien työpaikkapäivystys (osastopäivystys) X562 Lastentautien vapaamuot. päiv.piste X2 (last.kir.takapäivystäjä) A743 Sisätautien erilliskorvattava päivystys X562T Lastentautien vapaam. päiv.piste (last.kir.taka-taka jos X562 eval) A389 Ensihoitopäivystys X563 Lastentautien vapaamuot. päivystyspiste (neonatologi)(vkl) X563T Lastent. vapaamuot. päivystyspiste (neonatologi-takapäivystäjä) Oulun yliopistollinen sairaala (V) X591 Naistentautien takapäivystys V441 Ihotautien vapaamuot. päivystyspiste X621 Neurokirurgian vapaamuot. päivystyspiste (1) V476 Plastiikkakirurgian vapaamuotoinen päiv. X622 Neurokirurgian vapaamuot. päivystyspiste (2) jos X621 eval V481 Kirurgian vapaamuot.päivystyspiste (selkäkir.) X651 Neurologian vapaamuot. päivystyspiste VH32 KNF hälytystyö (kuukausittain) X741 Sisätautien vapaamuot. päivystyspiste (takapäivystys) V490Ra RaaheKir2 X771 Syöpätautien vapaamuot. päivystyspiste X490Ra RaaheKir1 xkardiol T_VapKardiologia X49An.Ra Raahe Anest X748 Kardiologia, osasto, vkl

243 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Sivu Aluekok 236 OYS-ERVA Järjestämissopimus Liite 4: OYS-ERVA JärjSop Aluekokonaisuudet OYS-ERVA Alueelliset kokonaisuudet Järjestämisasetus, kohta Terveydenhuoltolaki: Työnjakoasetus: Päivystysasetus: PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 :n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sairaanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt ylläpidetään liitteessä 4. Asetuksen perustelumuistiossa. (VNA_ESH_PM_ ) annetut lisäohjeet on huomioitava. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa Päivitykset tiedoksi ERVA-koordinaattorille Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

244 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Sivu Aluekok Alueelliset kokonaisuudet, yhteenveto, vastuuhenkilöt 1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus neurologian ylilääkäri, prof. Kari Majamaa, OYS Akuutin aivoverenkiertohäiriön diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus toteutetaan kaikissa keskussairaaloissa. Hoitoketju on toimiva. Liuotushoidon arvioissa ne tukeutuvat HUS:n telestrokepalveluun. Valtimonsisäisten toimenpiteiden arviot tehdään OYS:n neurologian takapäivystäjän kanssa ja hoidot toteutetaan OYS:ssa. 2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus) lääkärikoordinaattori, ayl Outi Kuismin, OYS Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma vuosille on valmistumassa. Harvinaissairauksien yksiköiden koordinaatiotehtäviä ovat harvinaissairaiden diagnostiikan ja hoidon koordinointiin osallistuminen, harvinaissairaiden neuvonta ja ohjaus oikealle asiantuntijalle ja oikeaan hoito- tai palvelupolkuun, hoito- ja palvelupolkujen selkeyttämisen tukeminen omalla ERVA-alueellaan ja yhteistyö eri terveydenhuollon yksiköiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. OYS:n harvinaissairauksien yksikön Harvin tehtäviä ovat: 1) Koordinoida erityisesti niiden harvinaissairauksien hoitopolkuja, joille ei ole olemassa omaa erikoisalaa 2) Auttaa oikean asiantuntijan löytämisessä diagnostiikkaa, hoitoa, kuntoutusta ja psykososiaalista tukea ajatellen 3) Sujuvoittaa harvinaissairaiden hoitopolkuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 4) Lisätä harvinaissairauksiin liittyvää tietoisuutta 5) Edistää ja toteuttaa harvinaissairauksiin liittyvää tutkimusta 6) Yhdessä muiden toimijoiden kanssa verkostoitumalla edistää harvinaissairauksien laadukasta hoitoa ja kuntoutusta 7) Tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen, muiden harvinaissairausyksiköiden ja kansallisten viranomaistahojen kanssa. 3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011: mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä 3.1 Rintasyöpä vs. oyl radiologia Heli Reinikainen PPSHP:n alueella OYS huolehtii Oulun kaupungin ja Raahe oman alueensa seulonnat. Muut kunnat ovat ulkoistaneet toiminnan. OYS:n yksikössä on saatavilla kaikki seulontaan ja jatkotutkimuksiin tarvittava tutkimus- ja seurantavalikoima sekä monipuolinen laadunvarmistus ja raportointi. Vuosiraportti toimitetaan Syöpärekisterin seulontajärjestelmään ja tuloksia verrataan valtakunnallisesti. Toimintaa valvovat Valvira, AVI ja STUK. Myös Kokkolassa tehdään magneettiohjattuja näytteenottoja. Jatkossa selvitetään ERVA-alueen käytännöt ja yhtenäistetään toimintamalleja. 3.2 Kohdun kaulaosan syöpä VH: Marja Simojoki) Oulun alueen seulonnat on ulkoistettu. Seulonta toimii hyvin. ERVA-keskustelu käynnistetään. Selvite- Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

245 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Sivu Aluekok tään siirtymistä Papa-selonnasta hrhpv-testiin kuten muualla Suomessa on tapahtumassa Raskaana olevat (3a-c), vastasyntyneet (3d) 3.3.a. Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus oyl Marja Vääräsmäki 3.3.b Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnalla, tai vaihtoehtoisesti toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnalla oyl Marja Vääräsmäki, ylilääkäri Jukka Moilanen 3.3.c Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi oyl Marja Vääräsmäki Seulonta-asetus määrää kuntien järjestettäväksi otsikossa mainitut seulontatutkimukset a c. Mikäli tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, noudatetaan yliopistosairaalan ohjeistusta jatkotutkimuksiin ohjaamisesta. Nämä tutkimukset pyritään tarjoamaan aina kolmen työpäivän kuluessa yhteydenotosta, ja yliopistosairaalan äitiys- ja perinnöllisyysklinikka vastaavat niistä yhteistyössä koko sairaanhoitopiirin alueella. Vuosittaisissa yhteistyöpalavereissa kunkin sairaanhoitopiirin kanssa varmistetaan, että yhteistyö esim. tutkimusten sujuvuuden ja aikataulujen suhteen on sujunut odotetusti, tarvittavat jatkotutkimukset ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja pohditaan samalla mahdollisia muutostarpeita. 3.3.d Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä el Kari Kaunisto Harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä perustuu tietyille sairauksille tyypillisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksien mittaamiseen verinäytteestä. Verinäyte otetaan 2-5 vrk:n ikäisen vastasyntyneen kantapäästä imupaperille, joka lähetetään Turussa sijaitsevaan seulontakeskukseen. Vapaaehtoinen seulonta on käytössä kaikissa erityisvastuualueen synnytyssairaaloissa. Seulontakeskus ilmoittaa poikkeavista tuloksista synnytyssairaalan lastenlääkärille jatkotutkimuksien ja hoidon järjestämistä varten. Tällä hetkellä seulotaan 22:a vakavaa aineenvaihduntasairautta, joita voidaan hoitaa ruokavaliolla, ravintovalmisteilla, vitamiineilla tai niiden yhdistelmillä. Erityisvastuualueella vastasyntyneiden aineenvaihduntasairausepäilyissä jatkotutkimuksista ja hoidosta vastaa yliopistosairaalan lasten ja nuorten klinikka yhteistyössä perinnöllisyysklinikan ja laboratorion kanssa. 4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta lastentautien hallinnollinen ayl Jarmo Salo, OYS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) jatkuu vuonna 2019 (LAPE-2019). Ohjelman osia ovat mm. LAPE-akatemia ja OT-keskukset. STM on asettanut työryhmän ( ), jolla on monipuolinen tehtävä OT-keskusten toiminnan järjestämiseksi. Jarmo Salo on mukana ohjelmassa ja hankkeissa. 5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (Vaativa palliatiivinen ja saattohoito) palliatiivisen hoidon vastuulääkäri Eeva Rahko, OYS Uuteen suositukseen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä Suomessa perustuva valtakunnallinen STM:n rahoittama hanke on käynnistynyt myös OYS-ERVAssa. Alueelliset työryhmät ja oh- Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

246 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Sivu Aluekok jausryhmä on perustettu ja tavoitteena on suosituksia vastaava palvelutaso kaikissa sairaanhoitopiireissä. Yliopistosairaalalla on vastuu koordinaatiosta, koulutuksesta, sekä konsultaatiotuesta ja se tarjoaa myös vaativinta hoitoa. 6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito vastuualueen johtaja Hannu Säävälä, OYS ERVA-alueen psykiatrian ylilääkärit ovat kartoittaneet psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten hoitomenetelmien, työnohjauksen ja koulutuksen tarjontaa ja laatua ja työtä jatketaan. Toimintakenttä on hajanainen, koska siihen kuuluu kunnallisen terveydenhuollon monimuotoiset palvelut sekä laaja Kelan monikanavaisesti rahoittamaa yksityissektorin toiminta. 7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen) Syöpäkeskuksen johtaja Jussi Koivunen Erilliset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus Järjestämissopimuksessa (11.2) 8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus ylihammaslääkäri Kai Sundquist, OYS OYS-ERVA-alueella yliopistosairaalaan on keskitetty vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen, suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva proteettinen kuntoutus, avoin leukanivelkirurgia sekä huuli- ja suulakipotilaiden hoidon suunnittelu ja hoitoon liittyvä leikkaustoiminta. Osa huuli-suulakihalkiopotilaiden hoitoon liittyvästä ortodontiasta ja kliinisestä hammashoidosta tehdään keskussairaaloissa silloin, kun se hoidollisesti ja alueellisesti on järkevää. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys toteutetaan OYS:ssa, jossa yöaikainen perusterveydenhuollon päivystys sulautuu suu- ja leukakirurgiseen päivystykseen. LSHP järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana asetuksen mukaisesti hammaslääkäripäivystyksen ilman yöaikaista päivystystä. Yleisanestesiaa vaativa hoito Terveydenhuoltolain ( / ), Valtioneuvoston asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) ja Valtioneuvoston asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä ( /583, 17 ) mukaisesti yleisanestesiaa vaativien potilaiden hoito on keskitetty päivystystoimintaa harjoittaviin sairaaloihin. Kiireetön yhtenäinen erikoissairaanhoito OYS-ERVA alueella kiireettömän hoidon perusteet täyttävä erikoissairaanhoito porrastetaan (tai on porrastettu) hammas- ja suusairauksien klinikoille. Tällaisia suu- ja leukasairauksia ovat muun muassa kirurgista hoitoa vaativien purentavirheiden hoito oikomishoitoineen, yleissairaiden potilaiden suun, leukojen, hampaiden sekä hammasimplanttien infektiopesäkkeiden hoito erityisesti osana yleissairauden hoitoa, obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan hoito, vaativat suun limakalvosairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien hoidot, monialaista osaamista vaativat purentafysiologiset tilat, pitkäaikaissairaiden ja moniammatillista osaamista vaativien lasten suu- ja leukasairauksien hoito ja kasvokivun hoito osana monialaista kivunhoitoa, sekä muut kliinisen hammashoidon eri osa-alueiden erikoissairaanhoitoa vaativat tilat (STM/ Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä; Suun terveydenhuollon yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet). Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

247 10, YV :00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop Sivu Aluekok Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä) Arviointiylilääkäri, koordinaatioyksikön johtaja, prof. Miia Turpeinen Erilliset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus Järjestämissopimuksessa (11.3) 10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus vs. kuntoutusylilääkäri, ayl Anne Saari, OYS ERVA-alueen kuntoutuslääkärit kokoontuvat puolivuosittain. Kuntoutuksen nykytilan selvittämiseksi AVH-rekisteriin kehitetään kuntoutusosio. Selkäydinvammaisten kokonaishoito on OYS:ssa, mutta keskussairaaloihin järjestetään etäpoliklinikoita. Oulun kaupunkiin on PPSHP:n aloitteesta perustettu vaativan kuntoutustutkimuksen työryhmä, jossa on edustettuna työvoimahallinto, perusterveydenhuolto ja kuntoutustutkimuspoliklinikan erikoislääkäri. Se käsittelee kuukausittain vaativimmat ammatillisen kuntoutuksen potilaat. Mallin laajentamista ERVA-alueelle harkitaan. 11.a Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ylilääkäri Jukka Moilanen, kliininen genetiikka, OYS OYS vastaa kliinisen genetiikan eli perinnöllisyyslääketieteen erikoisalan diagnostiikasta ja hoidosta koko ERVA-alueella. Länsi-Pohjaa lukuun ottamatta alueen keskussairaaloihin tehdään satelliittipoliklinikkakäyntejä. Hoidon porrastus toimii hyvin. Diagnostiset laboratoriotutkimukset hankitaan Nordlab Oulun genetiikan laboratoriosta ja ulkopuolisista genetiikan laboratorioista. Nordlab Oulun genetiikan laboratorion palveluvalikoimaa kehitetään. 11.b Eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot kesken Liite 4 OYS-erva JärjSop Aluekokonaisuudet_ docx

248 11, YV :00 HAL: 140/2018 Sivu 241 Liiteluettelo: 11 OYS -erityisvastuualueen osuuskunnan perustaminen

249 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS Sivu muuto 241 PERUSTAMISSOPIMUS Tällä perustamissopimuksella perustamme osuuskunnan, jonka toiminimi on [xxx]. 1. Osuuskunnan perustajajäsenet Nimi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Osuuksien merkintä Perustajajäsenet merkitsevät osuuksia seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Yhteensä 55 osuutta 16 osuutta 11 osuutta 10 osuutta 8 osuutta 100 osuutta Osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä on [viisi tuhatta] euroa. Osuudet on maksettava viimeistään [xx.xx.2019]. 3. Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valitsemme [xxx] ja varajäseniksi [xxx]. Hallituksen puheenjohtajaksi valitsemme [xxx]. 4. Hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtaja Hallintoneuvoston varsinaisiksi jäseniksi valitsemme [xxx] ja varajäseniksi [xxx]. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valitsemme [xxx]. 5. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajaksi valitsemme [xxx]. [Todennäköisesti toimitusjohtaja valitaan vasta perustamisen jälkeen.] 6. Tilintarkastaja Tilintarkastajaksi valitsemme Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii [xxx].

250 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS Sivu muuto Tilikausi Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy kuitenkin Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöt ovat tämän perustamissopimuksen liitteenä. 9. Valtuutus Valtuutetaan ilmoituslomakkeella nimetyn asiamiehen tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset kaikkien jäsenten puolesta perustamissopimukseen tai sääntöihin. 10. Asiakirjakappaleet Tämä perustamissopimus on laadittu kahtena (2) samansisältöisenä kappaleena, yksi patenttija rekisterihallitukselle ja yksi perustettavalle osuuskunnalle. 11. Allekirjoitukset Oulussa, [pvm] 2019 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

251 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS Sivu 243 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala 3 Jäsenyys 4 Äänivalta 5 Hallitus 6 Toimitusjohtaja 7 Hallintoneuvosto Osuuskunnan toiminimi on [xxx] ja kotipaikka Oulu. Osuuskunnan toimialana on tuottaa jäsentensä käyttöön sairaanhoitopiirille ja yliopistolliselle sairaalalle laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia palveluita sekä muita terveydenhuollon palveluita. Osuuskunta voi myös tuottaa muita palveluita jäsenilleen. Osuuskunnan jäseninä voivat olla ainoastaan julkisoikeudelliset yhteisöt. Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Osuuskunnan hallintoneuvosto päättää hakemuksen hyväksymisestä. Jäsenten äänimäärä kaikissa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävissä asioissa lasketaan osuuksien perusteella. Osuuskunnalla on hallitus, johon kuuluu vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu seuraavaan varsinaiseen Osuuskunnan kokoukseen asti. Jokaisella varsinaisilla jäsenillä on yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää Osuuskunnan liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä nimeää sen mahdollisesti omistamien tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksiin Osuuskunnan edustajat. Osuuskunnan toimintaa johtaa toimitusjohtaja, jonka nimittää ja erottaa hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Osuuskunnalla on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kahdeksan (8) ja enintään kuusitoista (16) varsinaista jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on sidottu sen

252 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS Sivu Edustaminen 9 Tilintarkastus 10 Kokouskutsu jäseninä toimivien sairaanhoitopiirien valtuustojen valtuustokausiin. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Jokaisella varsinaisilla jäsenillä on yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa osuuskunnan hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvosto 11 Osuuskunnan kokous 12 Ylijäämän jakaminen 1) antaa lausunnon osuuskunnan ja osuuskuntakonsernin liiketoimintastrategiasta; 2) antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon tilinpäätöksestä ja talousarviosta; sekä 3) päättää uusien jäsenten ottamisesta. Osuuskuntaa edustavat paitsi hallitus, myös hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi (2) yhdessä. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle prokuran tai oikeuden osuuskunnan edustamiseen. Osuuskunnan tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain Osuuskunnan kokouksessa. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta (2) kuukautta ja viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta kirjallisesti jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa tai vaihtoehtoisesti toimittamalla kokouskutsu sähköpostitse samassa ajassa, jos jäsenen sähköpostiosoite on merkitty jäsenluetteloon. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on päätettävä: 1. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 2. taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä; 3. vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle; 4. tarvittaessa hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta; 5. muista mahdollisista osuuskunnan kokouksessa käsiteltävistä asioista. Osuuskunta voi tarvittaessa jakaa ylijäämää. Jako toimitetaan osuuksien suhteessa.

253 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu OYS-Erva osuuskunta/osuuskuntakonsernin liiketoimintasuunnitelma Heikki Wiik, Sari Haataja, Juha Jääskeläinen, Jarkko Raatikainen

254 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu

255 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu Sisällys 1 Taustatietoa Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutos Lainsäädäntömuutokset Työnjakoasetuksen vaikutukset OYS-Ervan toimintaan OYS-Erva yhteistyötä koskeva selvitys Strategia, toiminta-ajatus ja liikeidea Strategiset tavoitteet ja toiminta-ajatus Palvelutuottajamalli Osuuskunnan tukipalvelut...12 Talous- ja henkilöstöhallinto Henkilöstöpolitiikka Työskentelymuodot tytäryhtiöissä Työsuhteessa Ammatinharjoittajana ja oman yhtiön kautta toimiminen Työsuhteessa työskentelevien palkkausjärjestelmä Työnantajaedunvalvontajärjestö ja työehtosopimus Osuuskunnan henkilöstön eläkevakuuttaminen Luottamusmiesjärjestelmä Työturvallisuus Operatiivinen toiminta Osaamisen jakaminen - osuuskuntaratkaisu Talous, rahoitus ja vakuutukset Osuuskunnan toimintakulut ja pääomittaminen Verotukselliset kysymykset Vakuutukset Osuuskunnan rakenne ja organisoituminen Osuuskunnan jäsenet Osuuskunnan hallintorakenne Toimitusjohtaja Hallitus Hallintoneuvosto Osuuskunnan kokous Tilintarkastus Osuudet, osuuspääoma, osakkeet ja osakepääoma Osuuksien ja osakkeiden yhtäläisyys ja erilajisuus Osuuskunnan säännöt ja niiden laajuus

256 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu Riskikartoitus ja riskienhallinta Taloudelliset riskit Henkilöstöriskit Toiminnalliset riskit Viestinnälliset riskit Johtopäätökset ja toteutussuunnitelma

257 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu Taustatietoa 1.1 Toimintaympäristö Suomessa terveydenhuolto on tällä hetkellä kunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla. Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Kunnan on huolehdittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Terveydenhuollon perustason palveluista vastaa kukin kunta itse tai kuntien yhteisesti muodostama vapaaehtoinen hyvinvointikuntayhtymä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa. Erikoissairaanhoitoa varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Jokaisen kunnan on kuuluttava lakisääteisesti johonkin sairaanhoitopiiriin. Kunnat voivat ostaa erikoissairaanhoidon palveluita myös toisesta sairaanhoitopiiristä, jonka jäseniä ne eivät ole. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on keskussairaala ja mahdollisesti myös muita sairaaloita. Sairaanhoitopiirit vastaavat sairaalapalveluiden tuottamisesta. Sairaanhoitopiirit täydentävät tarpeittensa mukaan omaa palvelutarjontaansa ostopalveluilla joko toisesta sairaanhoitopiiristä tai yksityisiltä terveydenhuollon tuottajilta. Kaikki sairaanhoitopiirit kuuluvat jonkin yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi Suomi on jaettu viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (OYS-Erva) on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,1 % Suomen pinta-alasta. OYS-Ervaan kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan (Soite) sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja työnjaosta säädetään tarkemmin asetuksessa. Pohjois-Suomessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajakunnat ovat toteuttaneet laajan erikoissairaanhoidon ulkoistuksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n vastuulle. Perustettu yhtiö vastaa laajasti sairaanhoitopiirin väestölle Länsi-Pohjan keskussairaalasta käsin. Tiettyjä hoitoja on keskitetty yliopistosairaaloihin myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopistollinen sairaala vastaa valtakunnallisesti elinsiirroista ja lasten avosydänkirurgiasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa annetaan sairaaloissa kaikille niitä tarvitseville asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa varten potilas tarvitsee lähetteen esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä. Erikoissairaanhoitoon on päästävä tietyssä ajassa. Erikoissairaanhoidon palveluja tarvitseva henkilö voi valita hoitopaikan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai 4

258 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. OYS-Erva sairaaloiden keskeiset toiminnan luvut v (Lähde Kuntaliitto) OYS-Erva sairaaloiden keskeiset talouden luvut, m v (Lähde Kuntaliitto) As. luku Lähetteet Päivystyskäynnit Kaikki käynnit Hoitopäivät PPSHP Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Yhteensä Toimintatuotot Jäsenkuntalaskutus Ulkokuntamyynti Toimintakulut Henkilöstökulut PPSHP 606,09 411,22 78,80 576,45 321,90 Lappi 194,29 168,52 4,62 185,48 98,82 Keski-Pohjanmaa 140,87 111,06 21,95 116,11 43,49 Kainuu 129,29 111,24 5,24 138,27 48,39 Länsi-Pohja 109,98 97,62 1,58 106,29 54,19 Yhteensä 1.180,52 899,66 112, ,60 566, Toimintaympäristön muutos Julkisen erikoissairaanhoidon toimintaympäristö on ollut viime vuosina voimakkaassa ja kiihtyvässä muutoksessa. Toimintaympäristön muutokseen ovat vaikuttaneet sekä lainsäädännölliset muutokset että kiristynyt kilpailu erikoissairaanhoidon palvelutuottajien välillä niin potilaista kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Erikoissairaanhoidon palvelutuottajat haastaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin osaamisen keskittyminen entistä suurempiin ja harvempiin keskuksiin sekä kiihtyvä eläkepoistuma erityisesti erikoislääkärien ja tiettyjen hoitohenkilöstön nimikkeiden osalta. Eläköityminen sekä osaamisen keskittyminen johtavat suuriin haasteisiin toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa erityisesti pienempien sairaaloiden osalta. Useat yksityiset palvelutuottajat ovat myös aktiivisesti kehittäneet omaa erikoissairaanhoidon palvelutuotantoaan. Nähtävissä on ollut myös yli sairaanhoitopiirirajojen tapahtuvaa tiivistyvää organisatoristasoista yhteistyötä muilla erikoissairaanhoidon erityisvastuualueilla ja julkisten sekä yksityisten palvelutuottajien tiivistyvää yhteistyötä. OYS-Erva sairaanhoitopiireillä on yhdessä paremmat mahdollisuudet vastata merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin, kuten: 5

259 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu Kiristyvä kilpailu ja tuottavuusvaateet - Asiakkaiden muuttuvat odotukset - Kilpailu osaajista - Päivystävien sairaaloiden toiminnan varmistaminen sekä työnjakoasetuksen asettamat volyymivaatimukset - SOTE- ja maakuntauudistus 1.3. Lainsäädäntömuutokset Merkittävimmin lainsäädännöllisesti erikoissairaanhoidon toimintaympäristöön on vaikuttanut - vuonna 2010 ( /1326) annettu ja vuonna 2016 uudistettu / täydennetty terveydenhuoltolaki ( /1516) sekä - elokuussa 2017 annettu uudistettu päivystysasetus (VNA kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 583/2017) sekä - kokonaan uusi erikoissairaanhoidon työnjakoa säätelevä työnjako- ja keskittämisasetus (VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 582/2017). Terveydenhuoltolaissa annetaan perusteet erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden työnjaolle (42 ) ja annetaan tehtäväksi laatia valtuustokausittain erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (43 ). Terveydenhuoltolain täydennyksen ( / 1516) myötä 45 mukaan osa sellaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi, kootaan suurempiin yksiköihin. Terveydenhuoltolain 45 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Terveydenhuoltolain 50 3 momentissa määritellyt sairaanhoitopiirit (mm. PPSHP, LSHP) ovat velvoitettuja järjestämään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Muiden kuin 3 momentissa määriteltyjen sairaanhoitopiirien (mm. Kainuu, LPSHP, KPSHP) tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Terveydenhuoltolain 50 3 momentin mukaan ainoastaan yliopistolliset sairaanhoitopiirit saivat oikeuden ylläpitää useampaa yhteispäivystystä sairaaloidensa yhteydessä. 6

260 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu Päivystysasetuksella määriteltiin eri erikoisalojen päivystysten laatu- ja osaamisvaatimuskriteerit ja työnjako- ja keskittämisasetuksella puolestaan määriteltiin valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito: - 5 : vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitettävä erikoissairaanhoito - 6 : viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön keskitettävä erikoissairaanhoito - 7 : muu keskitettävä erikoissairaanhoito Työnjako- ja keskittämisasetuksen 7 mukaan jatkossa leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksenä ovat seuraavat sairaalakohtaiset lukumäärävaatimukset vuosittain: - lonkan ja polven tekonivelleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - olkapään tekonivelleikkaukset vähintään noin 40 kpl/vuosi - lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - selkäkirurgia vähintään noin 150 kpl/vuosi - primaarit rintasyöpäleikkaukset vähintään noin 150 kpl/vuosi - paksusuoli- ja munuaissyövän, papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaukset kussakin syöpäryhmässä vähintään noin 70 kpl/vuosi 1.4 Työnjakoasetuksen vaikutukset OYS-Ervan toimintaan Pohjois-Suomessa OYS-erityisvastuualueella (OYS-ERVA) yhteispäivystykset ovat jo keskittyneet terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla keskussairaaloihin PPSHP:ta lukuun ottamatta, jolla on oikeus ylläpitää yhteispäivystyksiä OYS:ssa ja Oulaskankaalla. Päivystysten keskittämistä ongelmallisempaa OYS-ERVA:n alueella on yltää päivystysasetuksen laatuvaatimuksiin käytettävissä oleva osaamispääoma huomioiden ja erityisesti työnjakoasetuksen 7 mukaiset lukumäärävaatimukset ovat erityisvastuualueen keskussairaaloille äärimmäisen haastavia. Käytännössä nykyisten leikkausvolyymien perusteella arvioituna 7 mukaisista leikkauksista OYS:in ulkopuolella voisi jatkua ainoastaan lonkan ja polven tekonivelleikkaukset Lapin keskussairaalassa (LKS) ja Oulaskankaan aluesairaalassa (OAS) sekä selkäleikkaukset Lapin keskussairaalassa (LKS), Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (K-PKS) ja Kainuun keskussairaalassa (KAKS). Näin voimakkaasti keskittyvä erikoissairaanhoidon toiminta OYS-ERVA-alueella aiheuttaisi kapasiteetin riittävyyteen liittyviä haasteita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) ja kaventaisi elektiivisen kirurgian laajuutta muissa OYS-ERVA-alueen sairaaloissa merkittävästi vaikeuttaen päivystysasetuksen mukaisen päivystyksen ylläpitämisen edellytyksiä ja vaikeuttaen merkittävästi asetuksen mukaisen synnytysvalmiuden ylläpitämisen edellytyksiä. On myös arvioitu, että elektiivisen kirurgisen toiminnan merkittävä kaventuminen OYS-Ervan keskussairaaloissa voisi johtaa osaajakatoon aiheuttaen entistä suurempia ongelmia päivystysvalmiuden ylläpitämiselle. 7

261 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu OYS-Erva yhteistyötä koskeva selvitys Edellä kuvattujen lainsäädännön aiheuttamien erityishaasteiden ja erityisesti erikoissairaanhoidon työnjaon ongelmien ratkaisemiseksi, riittävän osaamispääoman turvaamiseksi OYS-Ervan sairaaloissa, OYS-Ervan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja hoitoon pääsyn takaamiseksi lainmukaisissa määräajoissa, OYS-Erva -sairaanhoitopiirien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhteiskokouksessaan päättivät käynnistää syvempään erikoissairaanhoidon organisatoristasoiseen yhteistyöhön tähtäävän selvityksen. Esiselvitysvaiheen hankkeen ohjausryhmäksi nimettiin sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat sekä sairaanhoitopiirien johtajat. Mahdollisesti syntyvän yhteisorganisaation toiminnallisia ja hallinnollisia vaihtoehtoja selvittämään konsultiksi palkattiin konsulttiyhtiö Ernst & Young (EY). Hankkeen ohjausryhmä kokoontui esiselvitysvaiheen aikana 2 kertaa (22.5. ja 19.6.). Esiselvitysvaiheen loppuraportti luovutettiin sairaanhoitopiirien johdolle Hankkeen ohjausryhmässä päätettiin jatkaa hanketta. Esiselvitysvaiheen loppuraportin keskeinen sisältö, hankkeen jatkoaikataulu sekä hankkeen jatkovaiheiden välitavoitteet sekä resursointi hyväksyttiin OYS-Erva - sairaanhoitopiirien johdon yhteiskokouksessa EY:n esiselvitysvaiheen loppuraportin organisoitumisvaihtoehdoista parhaiten tavoitteita vastaavaksi todettiin osuuskuntamalli, jossa rajattu ja yhteisesti sovittu osa erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta voitaisiin siirtää yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi. Osuuskuntatoiminta on taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskuntamallin ja tiettyihin erikoissairaanhoidon toimintoihin keskittyvien osaamiskeskusmallin pohjalta syntyvien tytäryhtiöiden keskeisiä tavoitteita ovat: 1. osaamispääoman riittävyyden varmistaminen OYS-Ervan päivystävissä sairaaloissa huolimatta osaamisen keskittymisestä ja merkittävästä lähitulevaisuuden eläkepoistumasta; 2. erikoisosaajien ja osaamispääoman sitouttaminen julkisiin palvelutuottajiin tarjoamalla lisäansiomahdollisuuksia virkatyön ohella osuuskunnan alaisten yhtiöiden kautta; 3. kannustinjärjestelmien luominen edistämään erityisasiantuntijoiden yhteisesti koordinoitua liikkuvuutta; 4. lain mukaisen ja kilpailukykyisen hoitoon pääsyn turvaaminen ja palvelukysynnän kausivaihteluun reagoivan palvelutarjonnan luominen; 5. olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko OYS- Ervassa; 6. olemassa olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteen kohottaminen, tuotannon tehostaminen ja synergiahyötyjen kautta kustannustehokkuuden parantaminen; 7. yhteisen OYS-Erva -brändin luominen kilpailukykytekijänä ja 8

262 11, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu OYS-Ervan julkisen erikoissairaanhoidon kilpailukyvyn parantaminen. Syksyllä 2018 hanketta varten perustettiin projektiorganisaatio, johon kutsuttiin lääketieteelliseksi asiantuntijaksi Oysin Operatiivisen tulosalueen pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik. Heikki Wiikin lisäksi projektissa ovat olleet mukana PPSHP:n hallintolakimies Sari Haataja, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja talousjohtaja Jarkko Raatikainen. Projektiorganisaation työhön on myös osallistunut asiantuntijana ylilääkäri Kari Haukipuro. Osuuskunnan projektiorganisaatio Hankkeen seurantaryhmänä toimii OYS erityisvastuualueen yhteinen kokous, mihin kutsutaan kaikkien OYS-Erva sairaanhoitopiirien sairaanhoitopiirien hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat sekä virkamiesjohto (johtajat, johtajaylilääkärit, hallintoylihoitajat, talousjohtajat, henkilöstöjohtajat, tietohallintojohtajat). OYS-Erva kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa kevättalvella ja alkusyksystä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii OYS-Erva sairaanhoitopiirien johtajat ja hallitusten puheenjohtajat täydennettynä OYS-Erva alueen poliittisella johdolla siten, että kaikki puolueet ovat edustettuina ohjausryhmässä. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Antti Huttu-Hiltunen, pj. PPSHP Ari Ahola PPSHP Latekoe Lawson Hellu PPSHP Ilkka Luoma PPSHP Raili Myllylä Kainuu 9