SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja"

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja 3 Ilmoitus yhtymävaltuuston varajäsenen vaihtumisesta... 1 Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen... 8 Pykälän liite: Merja Korvan selvitys... 9 Pykälän liite: Raili Fagerholmin selvitys Pykälän liite: Valtiovarainministeriön tiedote Pykälän liite: Liite 4. Äänestyspöytäkirja Talousarvion 2018 talousarviomuutokset Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Pykälän liite: LSHP TP Henkilöstökertomus Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Tilintarkastajan raportti ja tilintarkastuskertomus vuodelta Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus

2 3, YV :00 Sivu 1 Liiteluettelo: 3 Ilmoitus yhtymävaltuuston varajäsenen vaihtumisesta

3 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 1 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 179, Kaupunginvaltuusto, 45, Eroaminen Lapin Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston varajäsenyydestä / Vilmilä ROIDno Kaupunginhallitus, , 179 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaupunginsihteeri Merja Vilmilä Merja Vilmilä on lähettämällään sähköpostilla pyytänyt eroa Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan lautakunnan jäsenyydestä, Lapin Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston varajäsenen ja Kolpeneen palvelukeskuksen tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Syynä on työtilanteessa tapahtunut muutos sekä lautakunnan iltapäivän kokousajat. Kaupunginvaltuusto on , 81 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustoon toimikaudeksi : Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puolue Anitta Ylitörmänen Raija Mommo Keskusta Hannu Ovaskainen Pekka Kylmänen Keskusta Ari Karvo Heikki Lindroos Keskusta Hilkka Kotila-Martti Jaana Hoikka SDP Esko-Juhani Tennilä Henri RAmberg Vas. Päivi Alaoja Merja Vilmilä Kokoomus Asko Peuraniemi Jorma Koskela Kokoomus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 6 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän yhtymävaltuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan Jäsenmäärä tai vähemmän

4 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 2 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 76 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö (koskee valtion virkamiestä, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä) eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää eron Merja Vilmilälle Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenyydestä alkaen ja valitsee yhtymävaltuustoon uuden henkilökohtaisen varajäsenen Päivi Alaojalle alkaen. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

5 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 3 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto, , 45 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaupunginsihteeri Ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää eron Merja Vilmilälle Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenyydestä alkaen ja valitsee yhtymävaltuustoon uuden henkilökohtaisen varajäsenen Päivi Alaojalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ja valitsi Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoon Päivi Alaojan henkilökohtaiseksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Tarja Hännisen. Tiedoksi Ao. henkilöt, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, luottamushenkilörekisteri

6 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 4 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Päätöspöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla alkaen. Rovaniemi Nea Mustonen hallintosihteeri Tiedoksianto asianosaiselle Päätös on lähetetty sähköpostilla

7 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 5 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Kunnallisvalitus 45 Kunnallisvalitusohje VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 :n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet. Valitusviranomainen ja yhteystiedot Valitusviranomainen: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 189, Oulu Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi Telefax: Puhelin: (vaihde) Virka-aika: ma - pe kello Valitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen

8 3, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös Sivu 6 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/ (6) Kaupunginvaltuusto tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen. Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (telekopio tai sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä. Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Kunnallisvalituksen maksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki /1455.) Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: PL 8216, Rovaniemi Käyntiosoite: Hallituskatu 7, Rovaniemi Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi Telefax: Puhelin: Virka-aika: ma - pe kello Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

9 4, YV :00 HAL: 123/2017 Sivu 7 Liiteluettelo: 4 Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen

10 4, YV :00 / Pykälän liite: Merja Korvan selvitys Sivu 7 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL Rovaniemi Viite Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pöytäkirjanote Selvityspyyntö. Selvityksen antaja Avustaja ja prosessiosoite Merja Korva Jari Korhonen Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteen maisteri JTK LAW OY Myllykuja Raasepori Selvitys ja perustelut Merja Korva lausuu kunnioittaen, että yhtymähallituksella ei ole toimivaltaa asiassa kuntalain 64 :n perusteella. Kittilän kunnan päätökset Kittilän kunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto on käsitellyt , luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimen hoitamisesta virheellisen menettelyn johdosta luottamustoimessa. Kittilän kunta ei ole antanut Korvalle asiasta mitään virallista päätöstä tiedoksi. Yhtymähallituksella ei ole toimivaltaa asiassa Merja Korva lausuu kunnioittaen, että kuntayhtymällä ei ole asiassa erillistä toimivaltaa. Kuntayhtymällä ei ole kuntalain perusteella pidättämisoikeutta. Kuntalain 59 2 momentin mukaisesti yhtymävaltuuston jäsenet valitsee kunta, ml. Kittilän kunta, perussopimuksessa sovitulla tavalla. Todettakoon selvyyden vuoksi, että Kittilän kunta on valinnut laillisella tavalla Merja Korvan, eikä asiasta ole esitetty Kittilän kunnan taholta muuta ilmoitusta. Katsomme perustellusti, että ns. pidättämisoikeus luottamustoimen osalta on Kittilän kunnalla tai kuntalain perusteella asetetulla taholla, eikä kuntayhtymällä. Muuta Merja Korvaa lausuu kunnioittaen, että hän ei ole syyllistynyt rikokseen. Korva kiistää täysimääräisesti julkisuudessa esitetyt perättömät väitteet häneen liittyen.

11 4, YV :00 / Pykälän liite: Merja Korvan selvitys Sivu 8 Kunnioittaen, Merja Korva Raasepori Jari Korhonen Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteen maisteri

12 4, YV :00 / Pykälän liite: Raili Fagerholmin selvitys Sivu 9

13 4, YV :00 / Pykälän liite: Valtiovarainministeriön tiedote Valtiovarainministeriö käynnistää Kittilän kunnan kuulemismenettelyn kuntalain mukaisesti fi sv en Sivu 10 Valtiovarainministeriö TIEDOTE Kittilän kunta ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain mukaiseksi. Oulun syyttäjänvirasto ilmoitti , että Kittilän kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa sekä tilapäisessä valiokunnassa edellisellä vaalikaudella toimineita lukuisia jäseniä vastaan on nostettu syytteitä. Syytteitä on nostettu eri henkilöiden osalta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Henkilöistä suuri osa toimii kunnan luottamustoimessa myös kuluvalla valtuustokaudella. Kittilän kunnanvaltuusto on käsitellyt syytteessä olevien luottamushenkilöiden mahdollista luottamustoimesta pidättämistä. Valtuuston päätöksen mukaan Lapin käräjäoikeudessa vireillä olevissa rikosasioissa vastaajana olevat luottamushenkilöt on pidätetty osallistumasta asioiden käsittelyyn asioissa, joista he ovat syytteessä tai muusta syystä esteellisiä. Valtiovarainministeriö katsoo, että Kittilän kunta ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain mukaiseksi ottaen huomioon kuntalain 85 :n säännökset luottamushenkilön toimesta pidättämisestä luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi. Kuntalain 85 :n tarkoituksena on turvata kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus tilanteessa, jossa luottamushenkilöä epäillään vakavasta virkarikoksesta. Koska syyttäjänviraston nostamat syytteet koskevat useita vakavia virkarikoksia ja laajaa joukkoa luottamushenkilöitä ja esitutkinnassa sekä syyteharkinnassa on myös muita asioita, pelkästään esteellisyysäännösten noudattaminen ei valtiovarainministeriön käsityksen mukaan riittävästi turvaa päätöksenteon luotettavuutta ja uskottavuutta. Kuntalain 12 a luvussa säädetään poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä ja menettelyn käynnistämisen edellytyksistä. Kuntalain mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asianomaista kuntaa ennen selvityshenkilön tai selvitysryhmän asettamista kunnan hallintoa selvittämään. Valtiovarainministeriö pyysi Kittilän kunnalta lausuntoa selvitysryhmän asettamisesta mennessä. Mikäli kunnan kuulemisen jälkeen selvitysmenettelyn edellytykset edelleen täyttyvät, selvitystyö alkaisi ja päättyisi selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset on kuntalain mukaan käsiteltävä mahdollisimman pian Kittilän kunnanvaltuustossa ja niitä koskevat päätökset on raportoitava valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriö on nimeämässä selvitysryhmän jäseniksi kaupunkineuvos, hallintotieteiden maisteri Antti Rantakokon, ylituomari, varatuomari Liisa Talvitien ja hallintojohtaja, varatuomari Irma Niemisen. Antti Rantakokko toimii selvitysryhmän puheenjohtajana. Ryhmän jäsenillä on laaja kokemus kunnallishallinnon alalta ja ryhmässä on tehtävän vaatima oikeudellinen asiantuntemus. Selvitysryhmän jäsenet ovat Kittilän kunnasta ja valtiovarainministeriöstä riippumattomia. Kuntalain mukaiseen valtiovarainministeriön käynnistämään selvitysmenettelyyn ei ole tarvetta eikä perustetta, mikäli kunta ryhtyy asiassa riittäviin toimenpiteisiin. Kuntalain mukaan luottamushenkilö voi myös itse vetäytyä hoitamasta luottamustoimea. Lisätiedot: hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen, puh HALLINTOPOLITIIKKA KUNTA-ASIAT JULKISYHTEISÖT KUNNAT VALTIOVARAINMINISTERIÖ Finansministeriet The Ministry of Finance Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Vaihde

14 4, YV :00 / Pykälän liite: Liite 4. Äänestyspöytäkirja Sivu 11 Yhtymävaltuusto , Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen Painotettu JÄSENKUNTA VALTUUTETTU VARAVALTUUTETTU LÄSNÄ JAA EI JAA EI Enontekiö Aarne Kultima Outi Kurkela x x 0,00 2,00 ÄÄNESTYSTULOS SUORA Inari Anu Avaskari Eeva Harmanen x x 3,50 0,00 Jaa 8 Reijo Palokangas Ritva Hirvelä x x 3,50 0,00 Ei 22 Kemijärvi Pirjo Laurila Suvi Nampajärvi x x 0,00 4,00 Yhteensä 30 Kauko Jaakkola Rainer Wahlsten x x 0,00 4,00 Kittilä Merja Korva Markku Mäkitalo x 0,00 0,00 ÄÄNESTYSTULOS PAINOTETTU Raili Fagerholm Vilho Molkoselkä x 0,00 0,00 Jaa 31,25 Kolari Ira Pääkkölä Jenni Ritatörmä x x 0,00 2,00 Ei 67,50 Sakari Lipponen Jyrki Rundgren x x 0,00 2,00 Yhteensä 98,75 Muonio Kosti Hietala Tapio Pieskä x x 0,00 1,50 Petteri Hirsikangas Juha Niemelä x x 1,50 0,00 Pelkosenniemi Pekka Nyman Anna-Maija Laukkanen x x 1,00 0,00 Pello Anna-Liisa Pasma Markku Alaoja x x 0,00 2,00 Tapani Risku Tuula Leinonen x x 0,00 2,00 Posio Eila Seppänen Tuija Suonnansalo x x 0,00 2,00 Pentti Korva Pekka Oikarainen x x 0,00 2,00 Ranua Jouko Höyhtyä Jonna-Maria Laivamaa x x 0,00 2,50 Tiina Torvinen Viola Tarujärvi x x 0,00 2,50 Rovaniemi Anitta Ylitörmänen Raija Mommo x x 0,00 6,25 Hannu Ovaskainen Pekka Kylmänen x x 0,00 6,25 Ari Karvo Heikki Lindroos x x 0,00 6,25 Hilkka Kotila-Martti Jaana Hoikka x x 6,25 0,00 Esko-Juhani Tennilä Henri Ramberg x x 0,00 6,25 Päivi Alaoja Merja Vilmilä x x 6,25 0,00 Asko Peuraniemi Jorma Koskela x x 6,25 0,00 Salla Jorma Kellokumpu Veikko Lehikoinen x x 0,00 2,00 Kari Davidsainen Pertti Aska x x 0,00 2,00 Savukoski Raimo Haapakoski Marja-Liisa Kelloniemi x x 0,00 2,00 Sodankylä Tapio Hietala Marja Kiuru x x 0,00 3,00 Mikko Pyhäjärvi Hanna Riipi x x 0,00 3,00 Tuula Annala Urpo Mokko x x 3,00 0,00 Utsjoki Pirjo Konttinen Elle K. Aikio x x 0,00 2,00 YHTEENSÄ ,25 67,50 Merkittiin äänestyspöytäkirjaan, että Merja Korva ja Raili Fagerholm ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

15 5, YV :00 Sivu 12 Liiteluettelo: 5 Talousarvion 2018 talousarviomuutokset

16 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 12 TALOUSARVIOMUUTOKSET TA 2018 YH

17 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 13 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVIOMUUTOKSET 2018 Talousarvio TA-muutokset Muutettu talous- Toiminta arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat Avohoitokäynnit, ostetut Suun terveydenhuolto Päiväkirurgia, käynnit Hoitopäivät, omat Hoitopäiivät, ostetut Hoitojaksot, omat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä

18 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY Sivu 14 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2018 yle yöpäivystys Talousarvio Palkankorotukset Henk.palv.liikkeenluovutus hammaslääk.t. päiv. Röntgen Roi kpki Laajennushanke Muutettu talous- Toiminta 2018 keskitetysti hallinto TA Tukipalvelut TA Päiv.ja EH TA SH tukipalv. TA Projektit TA arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat Avohoitokäynnit, ostetut Suun terveydenhuolto Päiväkirurgia, käynnit Hoitopäivät, omat Hoitopäiivät, ostetut Hoitojaksot, omat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä

19 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 15 Muutokset tulosalueilla KESKUSHALLINTO Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

20 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 16 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot, oma toiminta Palvelujen ostot, ohilaskutus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä * Suoritearvioihin ei esitetä muutosta

21 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuoto, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate* Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot 0 Satunnaiset menot 0 Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä MÄÄRÄTAVOITTEET 2018 TA Muutokset Muutettu TA Röntgentutkimukset omat Röntgentutkimukset ostetut Patologian tutkimukset, omat Lääkejakelut Lääkevalmistus ja sytostaatit

22 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 18 TUKIPALVELUT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Sisäiset menot Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

23 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 19 PROJEKTIT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot Toimintakulut (eur) Toimintakulut, ulkoiset Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 0 Muut toimintakulut 0 Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate * Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä

24 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 20 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA euroina TA2018 TP 2016 TA 2017 TA 2018 muutettu TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset* Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarojen muutos Investointien tulorahoitus-% 66,0 66,6 60,9 55,1 28,2 14,1 INVESTOINNIT Muutettu hanke vy. HANKE TA 2018 Muutos TA a 9130 Uudet ERVA-hankkeet a 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet a 9134 Saamelaisten hyvinvointi a 9135 UNA-hanke Lääkintälaitteet Tietohallinnon investoinnit Tukipalvelujen laitehankinnat Muurolan sairaala ja Lähteentie LKS tilamuutokset Vanhenevan tekniikan korvaaminen Porokatu 39 kunnostus Välinehuollon laitteet Potilas- ja toimistopöydät ILKK:n remontointi LKS lisärak.kokonaissuunnittelu YHTEENSÄ

25 5, YV :00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 21

26 6, YV :00 HAL: 32/2018 Sivu 22 Liiteluettelo: 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017

27 Sivu 22 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017

28 Sivu 23 Yhtymähallitus Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Talouden kehitys Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Toiminnan uudelleen organisointi Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Tuottavuusohjelman toteuttaminen Kehittäminen Koulutus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Riskit Ympäristötekijät Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tase Kokonaistulot ja -menot Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Lapin sairaanhoitopiiri Sairaanhoito Hoitotyö Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue

29 Sivu Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelut Projektit Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Taseen ulkopuoliset vastuut Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Lapin Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö 3

30 Sivu TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2017 oli Lapin sairaanhoitopiirin 27. toimintavuosi. Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin LapIT Oy:lle. Poimintoja vuoden 2017 toiminnasta Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Lapin laajan päivystyksen sairaala on myös yksi sairaanhoitopiirin omista strategisista valinnoista. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu muuttui. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alussa eli vuotta aiemmin suunniteltua myöhemmin. Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta. Kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirille 48 työntekijää (virkaa/toimea). Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Tunturien sote-pilotiksi nimetty selvitystyö käynnistettiin kuntien aloitteesta keväällä. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Sairaanhoitopiirille siirtyi 65 työntekijää (virkaa/toimea). Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Vuoden lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken kunnat sekä ja sairaanhoitopiiri päättivät loppuvuodesta Itä-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollista siirtämistä sairaanhoitopiirille koskevan yhteisen selvityksen tekemisestä. Selvitystyö jatkuu vuoden 2018 puolella. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin syyskuun alusta LapIT Oy:lle. Liikkeenluovutuksena Lapit Oy:n palvelukseen siirtyi sairaanhoitopiiristä 11 työntekijää. Lapit Oy on Lapin ja Koillismaan kuntien sekä kuntayhtymien omistama tietohallintoyhtiö, jossa myös sairaanhoitopiiri on osakkaana. ICT-palvelujen siirron valmistelu perustui LapIT Oy:n omistajapoliittisen työryhmä esitykseen. Keskussairaalan laajennuksen valmistelutyö jatkui. Alkuvuoden aikana valmisteltiin valtuuston edellyttämä priorisoitu hankesuunnitelma. Kärkeen nostettiin kiireelliseksi todetun sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti toukokuussa pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. 4

31 Sivu 26 Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2016 uuden hallintosäännön ja organisaatiouudistuksen. Hallitus palautti joulukuussa organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon jatkovalmisteluun, joka jatkui alkuvuodesta Suunnitellusta jaosta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin ja pitäydyttiin aikaisemman kaltaisessa tulosalueorganisaatiossa. Johtajaylilääkärin roolia vastaavana lääkärinä selkeytettiin. Uusi organisaatio tuli voimaan valtuustokauden vaihtuessa , jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Lapin maakunnan alueella sote-valmistelua jatkettiin Lapin liiton hallinnoimissa Sote-savotta- ja Koko Lapin sote -hankkeissa. Valmistelua linjannut poliittinen ohjausryhmä ei löytänyt erikoissairaanhoidon työnjaosta Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden välillä yksimielistä ratkaisua, vaikka erikoissairaanhoidon työnjakoa työstämään nimettiin erillinen työryhmä. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio tekivät marraskuussa valtuustoissaan päätökset perustaa yhteisyritys Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. LPSHP:n hallitus teki marraskuussa hankintapäätöksen terveyspalvelujen hankkimiseksi perustettavalta yhteisyritykseltä. Mm. Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta siirtyisi suurelta osin yhteisyritykselle. Ulkoistamiseen liittyvä palvelusopimus allekirjoitettiin väliaikaisena joulukuussa, koska siihen liittyvät valtuustojen ja LPSHP:n päätökset eivät olleet lainvoimaisia niistä tehtyjen valitusten vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeri asetti muutamia päiviä ennen em. valtuustojen kokousta selvityshenkilöt, joiden tehtävänä oli selvittää Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista osana maakunta- ja sote-uudistusta. Selvityshenkilöiksi nimettiin KT Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen. Toimeksiantona oli mm. tehdä konkreettinen ehdotus siitä, miten erikoissairaanhoidon työnjako on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Lapissa ottaen huomioon yhteistyön edellytykset ja työnjako OYS-erva-alueella. Selvityshenkilöt jättivät ehdotuksensa alkuvuodesta Ehdotuksen mukaan oikeudellinen tilanne on yhteisyrityksestä johtuen sekava ja epävarma. Selvityshenkilöt arvioivat, että ulkoistamissopimukseen liittyy tavanomaisesta käytännöstä poikkeavia sopimusehtoja ja vinoumia päätösvallassa. Siksi lainsäätäjän tulee selvityshenkilöiden mielestä erikseen harkita, onko tarkoituksenmukaista velvoittaa maakunnat ottamaan vastuu tällaisista sopimuksista. Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksella Tromssassa touko-kesäkuun vaihteessa sekä työseminaarilla Luulajassa syyskuussa. Yhteistyön nimeksi hyväksyttiin Northern Health Across Borders. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Sairaanhoitopiiri haki vuonna 2016 yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen kanssa yhteisöjen erityisvaltionavustusta taide- ja kulttuuripalvelujen ankkuroimiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (hallituksen kärkihanke). Taiteen edistämiskeskus myönsi hankkeelle erityisvaltionavustusta. Taide tavoittaa hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä taidepalveluja tarjoavien vapaan kentän toimijoiden ja sairaanhoitopiirin välillä, kokeilla erilaisia tapoja toteuttaa taidetoimintaa hoitolaitoksessa, luoda käytäntöjä taidetoiminnan järjestämisellä sekä arvioida ja dokumentoida toiminnan onnistumisen kannalta tärkeitä käytännön toimintamalleja. Hankkeen taidesisällöt koostuvat esitys- ja musiikkivierailuista, yhteisötaideprojekteista/työpajoista sekä taidelainaamotoiminnan laajentamisesta valittuihin sairaalan yksiköihin. Vuonna 2017 hankkeessa toteutettiin mm. muraali pääsisäänkäynnin rampin ulkoseinään sekä synnytysosaston ideoima oma tuutulaulu Rinnallani aina. Sairaanhoitopiirillä on ollut lupa poiketa työaikalain (605/1996) 6 :n säännöksistä ensihoidossa enintään 24 tunnin palvelusvuoroilla. Poikkeuslupa päättyi vuoden 2016 lopussa. Joulukuussa saatiin Lounais-Suomen aluehallintovirastolta päätös poikkeusluvan jatkosta vuodelle 2017 muualle kuin Rovaniemelle. Päätöksen perusteella Rovaniemen ensihoidossa tuli vuonna 2017 noudattaa yleistyöaikaa, mikä lisäisi merkittävästi ensihoidon kustannuksia. Työneuvosto hyväksyi maaliskuussa sairaanhoitopiirin oikaisuvaatimuksen ja myönsi poikkeusluvan myös Rovaniemelle. 5

32 Sivu 27 Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2017 tulos on 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka jäsenkunnille on päätetty palauttaa 4,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna, jotta ylijäämää ei kertyisi. Mikäli yhtymävaltuusto hyväksyy yhtymähallituksen esityksen jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,75 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 6,3 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 4,0 miljoonaan euroon. Vuosikate 8,6 miljoonaa euroa oli poistoista 102 %. Investointimenot olivat 10,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 185,5 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 %. Toimintatuotot olivat 194,3 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 0,3 %. Useista rakennemuutoksista johtuen vuosien 2016 ja 2017 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv keskimäärin 3,7 % ja toimintatuotot keskimäärin 3,6 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne alenivat 12 /as eli 1 %. Muutosta voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna hyvänä. Avohoitokäyntien määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 23,4 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Kasvuun vaikutti Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Hoitopäivien määrä oli , joka aleni edellisvuodesta 1,8 %. Hoitojaksojen määrä oli ja aleni edellisvuodesta prosentin. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja, eikä lopullisia päätöksiä tehty myöskään vuonna Lapin sairaanhoitopiirin kannalta toki tehtiin se myönteinen lainmuutos, että Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Sote-uudistuksen ja aluehallinto-/maakuntauudistuksen yhdistäminen on muodostanut selkeän riskin sote-uudistuksen etenemiselle, vaikka näiden kahden uudistuksen yhdistäminen on sinänsä perusteltua. Uudelleenvalmistelujen jälkeen edelleenkin keskeneräisen valinnanvapauslainsäädännön mukaan ottaminen uudistukseen ilman todellisia kokeiluja ja riittävää siirtymäaikaa on vielä pahempi uhka koko soteuudistukselle. Pahimmillaan on vaarassa käydä niin, että maakuntauudistus ja valinnanvapaus toteutuvat, mutta sote-uudistus jää toteutumatta sille alun perin asetettuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Maaliskuussa 2018 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

33 Sivu Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Organisaatio

34 Sivu 29 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Leena Alenius) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) 5 Rovaniemi Matti Pauna (Urpo Sarajärvi) Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) Esko-Juhani Tennilä (Eini Maria Tennilä) Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) 8 (61) rajoitettu äänimäärä 43,40 Salla Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) 4 Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Savukoski Raimo Haapakoski (Tuovi Karvonen) 2 Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) Mikko Pyhäjärvi (Merja Aikio) Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) 9 Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuusto vaalikaudella Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Anu Avaskari (Eeva Harmanen) 7 Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Kemijärvi Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) 8 Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Kittilä Merja Korva (Markku Mäkitalo) 7 Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Kolari Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) 4 Tapani Risku (Tuula Leinonen) Posio Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) 4 Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Ranua Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) 5 Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Rovaniemi Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) (63) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) Ari Karvo (Heikki Lindroos) rajoitettu äänimäärä 43,75

35 Sivu 30 Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Merja Vilmilä) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Salla Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) 4 Kari Davidsainen (Pertti Aska) Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) 9 Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana asti toimi Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala alkaen yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2017 aikana kolme kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 38 pykälää. Yhtymähallitus saakka Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallitus alkaen Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja asti alkaen yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä vuonna 2017 toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 260 pykälää. Tarkastuslautakunta saakka Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen ( asti) Hannaliisa Sutinen ( alkaen) Tarkastuslautakunta alkaen Jäsenet Varajäsen 9

36 Sivu 31 Sakari Lipponen Jorma Kellokumpu Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Petteri Hirsikangas , Pekka Veisto lähtien Johanna Oksman Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi saakka Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen alkaen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 8 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 66 pykälää. Tilintarkastaja Yhtymävaltuusto valitsi Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille BDO Audiator Oy osti tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy sulautui BDO Audiator Oy:öön Valtuusto päätti , että hallinnon ja talouden tarkastuspalvelujen optio vuosille käytetään ja ko. palvelut hankitaan BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalainen tilintarkastaja oli JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun 2014 saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila maaliskuuhun 2015 saakka. Maaliskuusta 2015 alkaen vastuunalainen tilintarkastaja on KHT, JHTT Jarmo Lohi. Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula kesäkuuhun 2015 saakka ja elokuusta 2015 alkaen HTM, JHTT Hilkka Ojala. 10

37 Sivu Talouden kehitys Kilpailukykysopimuksesta ja tuottavuuden nopeasta kasvusta johtuen arvioidaan Suomen yksikkötyökustannusten laskeneen lähes 4 % vuonna Ennusteen mukaan Suomen yksikkötyökustannusten kasvu jää vuosina selvästi euroaluetta hitaammaksi, joten Suomen kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen. Suomessa inflaatio oli 0,7 % vuonna Bkt oli 3,1 % ja noususuhdanteen arvioidaan jatkuvan lähivuosina. Vuonna 2018 bkt:n kasvun arvioidaan olevan 2 %:n luokkaa. Noususuhdanteessa verotulot kasvavat ja työttömyyden väheneminen pienentää työttömyysmenoja. Työttömyysaste oli 8,6 % vuonna 2017 ja se on 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Talouskasvu parantaa julkista taloutta, mutta ei kuitenkaan poista julkista taloutta heikentäviä tekijöitä; julkinen talous ei ole tasapainossa eli menot ovat suuremmat kuin tulot. Vaikka bkt:n kasvu vaikuttaa suotuisasti velan suhteeseen bkt:en, on pitkällä aika välillä ennustettavissa velkasuhteen kasvu, joka aiheutuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä kasvavista eläke- ja hoitokustannuksista. Meneillään olevan sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan sote-menot kasvaisivat vuosina nimellisesti noin 4,4 % vuodessa, mutta tavoitteen mukaan kasvun tulisi jäädä alle 3 %:n. Valtion rahoitus maakunnille olisi laskennallista eikä maakuntien toteutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksia huomioitaisi valtion rahoituksen tarkistuksessa täysimääräisesti. Menojen kasvun hillintää voitaisiin tehdä mm. tehostamalla toimintaa, ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit, vähentämällä palveluntarvetta hoitamalla oikea-aikaisesti ja ehkäisemällä sairauksia, tukemalla terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa, korottamalla asiakasmaksuja, rajaamalla palveluntarjontaa siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon kuitenkin turvataan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Valtioneuvosto 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Terveydenhuoltolain muutos Terveydenhuoltolakia päivitettiin sekä ensihoitoa, että päivystystä koskevilta osin. Ensihoidon tulee muodostaa muiden päivystyksellisten kotona annettavien palvelujen kanssa toiminnallinen kokonaisuus. Ensihoidon palvelutasopäätöksen vastuita ja potilassiirtoihin liittyviä määräyksiä täsmennettiin. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen roolia vahvistettiin. Lakiin kirjattiin tehtävien keskittämiseen kansallisesti ja alueellisesti liittyviä tiukennuksia sekä asetuksenantovaltuutus valtioneuvostolle. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, määrättiin kokonaisuudessaan koottavaksi niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Muutoksella tavoitellaan aluesairaaloiden leikkaustoiminnan lopettamista. Lakiin kirjattiin 12 laajan päivystyksen sairaalaa, joiden velvoitteita tarkennetaan asetuksella. Lapin keskussairaala on yksi määrätyistä laajan päivystyksen sairaalasta. Länsi-Pohjan keskussairaala taas ei ole, minkä vuoksi sairaalan velvoitteet ovat sairaanhoitopiirin itsensä vapaammin määriteltävissä. Asialla on merkitystä mahdollisen tulevan maakunnan sairaaloiden työnjaon mahdollisuuksiin. Lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, maakunnasta, palveluntuottajista ja valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa Sairaanhoitopiirin hallitus antoi lausuntoja sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön luonnoksiin. Eduskunnassa käytiin myös kuultavana valmisteluvaiheessa. Lausunnoissa esitettiin huoli kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuudesta. 11

38 Sivu 33 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sote-uudistuksen valmistelu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain mukaan suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kunta-yhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vuoden 2017 aikana toteutettiin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana laadittua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille pohjautui perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän linjauksiin järjestämissuunnitelman laadinnasta ja sisällöistä. Suunnitelmaa toteuttamisesta ja koordinoimisesta vastasivat Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön, kehittämisyksikön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) työntekijät Toiminnan uudelleen organisointi Vuoden 2017 alkupuolella jatkettiin vuonna 2015 aloitettua sairaala sote-kuntoon -työskentelyä, jonka tavoitteena on mm. yhtenäistää organisaation toimintamalleja, asettaa entistä vahvemmin potilas toiminnan keskiöön, selkiyttää johtamisjärjestelmää, vähentää yksikköjen ja esimiesten määrää sekä osallistaa henkilöstö muutoksen valmisteluun ja muutokseen. Käytännössä työskentelyssä keskityttiin sairaanhoitopiirin yksikkömäärän hallittuun vähentämiseen, hoidollisten toimintayksiköiden rakenteiden samankaltaistamiseen ja esimiesroolien yhtenäistämiseen. Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2016 uuden hallintosäännön ja organisaatiouudistuksen. Tarkoitus oli jakaa organisaatio tulosaluejaon sijasta vastuualueisiin ja palvelualueisiin. Hallitus palautti joulukuussa organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon jatkovalmisteluun, joka jatkui alkuvuodesta Suunnitellusta jaosta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin ja pitäydyttiin aikaisemman kaltaisessa tulosalueorganisaatiossa. Johtajaylilääkärin roolia vastaavana lääkärinä selkeytettiin. Uusi organisaatio ja uusi hallintosääntö tulivat voimaan valtuustokauden vaihtuessa , jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sotevalmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja -integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n brm 2, jonka alustava kustannusarvio oli n M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan 12

39 Sivu 34 suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Suunnittelu vuonna 2017 Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti toukokuussa pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä Tuottavuusohjelman toteuttaminen Vuoden 2017 aikana valmisteltiin sairaanhoitopiirille uutta tuottavuusohjelmaa, jonka avulla pyrittiin kehittämään edelleen erikoissairaanhoidon tuottamien palveluiden kokonaistuottavuutta. Tuottavuusohjelma jaettiin neljään (4) ylätason kehittämisalueeseen: 1) rakenteelliset muutokset, 2) henkilöstömuutokset, 3) potilaslähtöiseen palveluiden kehittämiseen ja 4) tuottavuuden jatkuvaan kehittämiseen. Vuoden 2017 aikana toteutettiin Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintojen hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen, Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen Lapin sairaanhoitopiirille sekä Lapin sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen osittainen ulkoistus LapIT:lle. Vuoden 2017 aikana jatkettiin systemaattista Leantyöskentelyä mm. Hukkahaavi-koulutusten ja Huddlen muodossa. Henkilöstömitoituksen toimeenpanossa ei edistytty vuoden 2017 aikana. 13

40 Sivu Kehittäminen 2017 Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelma aloitettiin vuonna Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut lisätä palvelutoiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Vuoden 2017 aikana jatkettiin suunnitelmallisesti jatkuvaan parantamiseen tähtäävään Hukkahaavi-toimintaa. Hukkahaavi menetelmä pohjautuu Lean -menetelmiin ja -ideologiaan. Toiminnassa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä ja toiminnan tavoitteena on systemaattinen laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Vuoden 2017 kehittämisen kohteina olivat tietojärjestelmiin liittyvä hukan vähentäminen, toiminnan rajapinnoista johtuvan hukan vähentäminen ja Lean-ideologian huomioiminen johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehitystyössä. Lisäksi osana Lean-ajattelua vuoden 2017 aikana jatkettiin säännöllisiä pystypalavereja eli ns. huddle-toimintaa (taulujohtaminen). Lapin sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon -kehittämishankkeessa. Sairaala SOTE-kuntoon -työssä keskityttiin edellisen vuoden tapaan sairaalaorganisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Uusi organisaatio aloitti toimintansa Johtamisen ja johtamisjärjestelmää kehitettiin ja kehitetään edelleen. Digikartta- tai paremminkin digistrategiatyöskentelyä jatkettiin vuoden 2017 aikana erilaisin käyttöönotoin. Lapin sairaanhoitopiiri otti käyttöön mm. Noona palvelun, aloitti erilaisia pilottihankkeita etäkirjaamiseen ja potilaan voinnin seurantaan sekä aloitti mobiiliteknologiaan perustuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitetun järjestelmän koekäytön. Vuonna 2017 jatkettiin myös raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien poistamiseksi ja se toteutetaan suunnitellusti vuosina Vuoden 2017 aikana kehitettiin suunnitelmallisesti sairaanhoitopiirin KAIRA-portaalia siten, että se korvasi lopullisesti aikaisemman ExReport-raportointityökalun. Vuoden 2017 aikana toteutettiin myös Rovaniemen kaupungin sekä Muonio-Enontekiön kuntayhtymän perusterveydenhuollon tietojen lataaminen ja tuominen sairaanhoitopiirin ylläpitämään LappiDW:hen. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistui suunnitelmallisesti Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen UNA-hankkeeseen, jossa määriteltiin kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti Lapin liiton hallinnoimaan maakuntavalmisteluun. Yhteenveto vuoden 2017 hankkeista Kehittämisaihion/ projektin nimi CRICS Critical Communication, Safety and Humancentered Services of the Future Digistrategian toimeenpano Kehittämisen tavoite Resurssit Kehittämisen tulokset - Palvelumuotoilun keinot osaksi toiminnan kehittämistä - Simulaatio- ja virtuaalisen koulutuksen kehittäminen - Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen - Digistrategian mukaisten toimenpiteiden toimeenpano - Potilaan sähköinen ajanvaraus käytössä Ostopalvelut Lapin yliopistolta Suunnittelija Suunnittelija Palveluiden ostot Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologia on käytössä koko sairaalassa. Tekstiviestimuistutukset on testattu ja pilotit aloitettu. Potilaalle suunnattuja mobiilipalveluja mm. Noona ja uniapnean etädiagnostiikka on pilo- 14

41 Sivu 36 Hukkahaavi - Hukkahaavi-ohjelman juurruttaminen - Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa - Kaizen toiminnan juurruttaminen - Hukkahaavi toiminnan jatkokehittäminen Suunnittelija toitu ja käyttöönotettu. Asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitettua teknologiaa on koekäytetty pilottiyksiköissä. Hukkahaavi koulutus- ja kehittämisohjelman mukainen toimintamalli on jokapäiväisessä käytössä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Hukkahaavi-koulutusta kehitetty edelleen. Hukkaa on pystytty poistamaan mm. Kaizen toiminnalla. Koulutustoiminnan uudelleenorganisointi - Osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittäminen - Strategisen koulutussuunnittelun kehittäminen - Simulaatiokoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen omin voimin - Koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen Opetussuunnittelija Koulutussihteeri Osaamisen johtamisen prosessia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa. Osaamisen arviointimallia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa, laajennus koko sairaalaan toteutetaan vuoden 2018 aikana. C&Q Pro järjestelmä on otettu tuotantokäyttöön. Hankittu uusi simulaationukke ja simulaatiokoulutusta on toteutettu omin voimin. Prosessien kehittäminen - Uniapnean etädiagnisointi hankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin - Apuvälinekeskuksen toiminnan laajentaminen alueelliseksi toiminnaksi Ostopalvelut Projektityöntekijä, osaaikainen Projektisihteeri, osa-aikainen Uniapnea-diagnisoinnin laajentaminen jäsenkuntiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Effector-apuvälinerekisteri on käytössä ja toiminta on vakiintunut. Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTHyksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) - Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella - Toimiva kotihoito LaPe-hanke - Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen - raportointijärjestelmän kehittäminen - tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen - laaduntarkistustyö Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Asiantuntija LapIT Erityisasiantuntija LapIT Eximiabi -konsultointi Projektit toteutettu tai etenevät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportoinnin luotettavuutta on parennettu tietohuollon keinoin ja raportointiin liittyvät työkalut ovat toimivia. Tiedolla johtamista on kehitetty. LappiDW:n sisältöä on laajennettu kolmen kunnan perusterveydenhuollon tietosisällöillä. Sairaala Sote-kuntoon hanke Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Projektipäällikkö, osa-aikainen Projektisuunnittelija Palveluiden ostot Johtamisen kehittäminen edennyt osaamisen johtamisen osalta. Uusi organisaatio ja johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön alkaen. Johtamisjärjestelmää kehitetään edelleen. 15

42 Sivu 37 Taide tavoittaa -hanke - Taiteen saavutettavuuden parantaminen ja taidetoiminnan juurruttaminen osaksi Lapin sairaanhoitopiirin eri yksiköitä - Käytännön toimet, joilla parannetaan niin asiakkaiden kuin hoitohenkilökunnan viihtymistä ja jaksamista arjessa - Luoda yhteistyötä taiteen vapaan kentän toimijoiden ja sairaalan välille Tietojärjestelmien käyttöönotot - Anestesiakertomusjärjestel-män käyttöönotto - C&Q Pro järjestelmän käyttöönotto - Kantaan liittymisen alaprojektit Koordinaattori Sairaalan yhteyshenkilö Ostopalvelut Projektipäällikkö Tietosuojavastaava - Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran kanssa - HIljentymisen tila taidegalleriaksi - Yhteistyö taiteen vapaan kentän toimijoiden kanssa - Muraali päivystyksen seinään - Taideperustaiset työhyvinvointia lisäävät työpajat - Kansainvälinen käsihygieniapäivä draaman ja musiikin keinoin. Käsihygieniaohjeet M.A. Nummisen laulamana - Käsinuket hoidon apuna - Synnytysosaston oma tuutulaulu - Osaston 5 A oma rap - Musiikkiesityksiä eri osastoilla C&Q Pro on otettu käyttöön Kantaan liittyvät osakokonaisuudet on toteuttu Tietosuojavastaava on palkattu ja aloittanut toimintansa. Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin - Varaus uusiin Erva- alueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin - Varaus tietohallinnon uusiin Erva-hankkeisiin - Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hanke Projektisuunnitelman mukainen toiminta Koulutus 2017 Lapin kuntien terveydenhuollon yksiköiden osaamiskartoituksia päivitettiin koulutuskuntayhtymän toimesta kesällä Alueellista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa päivitettiin osaamiskartoituksista saatujen tietojen pohjalta. Kuntien ja erikoissairaanhoidon osaamistarpeille pohjautuvaa alueellista koulutuskalenteria arvioitiin yhdessä Lapin kuntien terveyskeskuksien johtavien / vastaavien hoitajien kanssa. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin 42 eripituista koulutusta. Osa koulutuksista oli kaksi tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Pääsääntöisesti koulutukset lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin videoteitse 4-16 kertaa. Aktiivisimmat osallistujat koulutuksiin löytyivät Kolarista (16), Kittilästä (12), Sodankylästä (11), Enontekiöltä (10), Kemijärveltä (10) ja Sallasta (10). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskussairaalasta vuoden 2017 aikana videoteitse noin 40 kertaa. Tiedotusta Oysin koulutustarjonnasta lisättiin myös kuntiin päin. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu, simulaatiot sekä perehtymisjaksot muissa yksiköissä ovat täydentämässä osaamisen kehittämistä. Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin suoritettiin lääkehoitoa (noin 200 henkilöä) ja ensihoitoa (perustaso 77 henkilöä, hoitotaso 48 henkilöä). Duodecimin Oppiportin verkkokurssit lisäsivät mahdollisuuksia eoppimiseen. Lapin sairaanhoitopiirissä opintoja aloitettiin 1088 kertaa. Suosi- 16

43 Sivu 38 tuimmat kurssit olivat EKG:n perusteet ja tulkinta (251), Defibrillaattorit verkkotentti (154), Elvytys (152) ja Infektioiden torjunta (136). Oppiportin verkkokursseja julkaistaan jatkuvasti uusia määrän ollessa tällä hetkellä reilut 70 verkkokurssia. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö on ollut noin 1000 käynnin luokkaa vuodessa vuosina Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät vuonna 2017 löytyvät Ranualta, Rovaniemeltä, Sallasta, Kittilästä ja Kolarista. 17

44 Sivu Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Vuoden 2016 aikana maan hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle, joilla on alueellaan itsehallinto ja joille siirtyy myös muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Osana uudistusta valmisteltiin lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alussa eli vuotta aiemmin suunniteltua myöhemmin. Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sote- ja maakuntauudistus merkitsee käytännössä sitä, että Lappi on yksi maakunta ja nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit lakkaavat. Lapin keskussairaala on laajan päivystyksen sairaala, Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystys on suppeampi. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimissa Sote-savotta- ja Koko Lapin sote -hankkeissa. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Sairaanhoitopiirien työnjakokeskustelua on käyty, mutta ilman konkreettisia tuloksia. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio tekivät marraskuussa valtuustoissaan päätökset perustaa yhteisyritys Mehiläinen ryhmittymän kanssa sekä valtuuttaa LPSHP:n hallituksen tekemään hankintapäätöksen terveyspalvelujen hankkimiseksi perustettavalta yhteisyritykseltä. Mm. Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta siirtyisi suurelta osin yhteisyritykselle. LPSHP:n hallitus teki hankintapäätöksen marraskuussa. Päätöksistä on valitettu. Em. kunnat ja LPSHP tekivät yhteisyrityksestä väliaikaisen sopimuksen joulukuussa. Yhteisyrityksen myötä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden välille uhkaa syntyä kilpailutilanne, joka ei välttämättä mahdollista sopimista sairaaloiden välisestä työnjaosta. Lapin maakunnan erikoissairaanhoidon tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, onko Lapissa jatkossa kaksi keskenään kilpailevaa sairaalaa vai yksi sairaala, joka toimii kahdessa paikassa, Rovaniemellä ja Kemissä. Yhteisymmärrystä tästä peruskysymyksestä ei vielä ole. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakoa on toivottavaa kehittää siten, että päivystyksellisiä ja sitä tukevia toimintoja keskitetään LKS:aan ja päivystyksestä irrallisempia toimintoja LPKS:aan. Tämänkaltainen työnjaon kehittäminen on huomattavasti helpompaa yksi sairaala kahdella paikkakunnalla -mallilla kuin kahden erillisen sairaalan kesken. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa enenevästi hoitoa ilman sairaalakäyntejä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. 18

45 Sivu 40 Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. Selkeä uhka on, että valinnanvapauden myötä sairaaloiden välille syntyy kilpailutilanne, josta yhteistyö kärsii. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivystyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. 19

46 Sivu 41 Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta. 20

47 Sivu Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1761,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 108,5 enemmän kuin vuonna Lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista. Toisaalta tietohallinnon palvelujen ulkoistamisen myötä sairaanhoitopiiristä LapIt Oy:öön siirtyi yhdeksän vakanssia. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö ,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö ,5 Vuoden 2017 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1509 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 567 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2016 oli 78 prosenttia. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2017 Henkilötyövuodet 2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin Muutos.vuodesta 2016 Yhteensä ,03 513, ,93 3,26 % 1922, Vakinaiset (2016) Määräaikaiset (2016) Yhteensä (2016) Määräaikaisten osuus prosentteina (2016) Lääkärit 84,36 (82,65) 80,94 (75,14) 165,30 (157,79) 48,96 (47,62) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 111,34 (1045,72) 339,06 (337,29) 1450,40 (1383,01) 23,38 (24,39) Huoltohenkilöstö 191 (197,95) 53,82 (48,47) 244,82 (246,42) 21,98 (19,67) 21

48 Sivu 43 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 85,01 (92,50) 39,20 (42,47) 124,21 (134,97) 31,60 (31,47) Yhteensä 1 471,94 (1418,82) 514,07 (503,37) 1986,01 (1922,19) 25,88 (26,19) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Henkilöstön vaihtuvuus 2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (v ). Vakinaisesta palvelussuhteesta vuonna 2017 rtisanoutui 116 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 87 5,86 Päättyneet palvelussuhteet 116 7,81 Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattiin 87 viranhaltijaa/työntekijää. Määrä laski merkittävästi vuodesta 2016, jolloin nimityksiä oli yhteensä 128, nimitykset ilman hakumenettelyä koskivat suurelta osin ensihoidon henkilökuntaa. Vuonna 2017 ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 43 henkilöä, jotka olivat pitkään hoitaneet kyseessä olevaa työsopimussuhteista tehtävää. Näistä 32 oli tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa, 10 huoltohenkilöstöä ja 1 hallinto- ja toimistohenkilöstöä. Hakumenettelyn kautta vakinaistettiin 44 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden määrät Sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2017 oli 26 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin 10 työntekijälle. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2017 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 22

49 Sivu Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Vuoden aikana päivitettiin valmius- ja varautumissuunnitelmia ja järjestettiin sairaanhoitopiirin oma johtokeskustason valmiusharjoitus. Sairaanhoitopiiri oli mukana KUJA-kuntien jatkuvuudenhallintaprojektissa. Projektin tavoitteena oli tukea sekä kehittää kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Projektin tuloksena syntyi näkemys jatkuvuudenhallintakokonaisuuden nykytilasta, johdon tahtotilasta ja kehitettävistä osakokonaisuuksista sekä suunnitelmat merkittävimpien jatkuvuudenhallinnan kehittämiskohteiden kehittämistoimenpiteistä aikatauluineen. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on systemaattisesti analysoida tapahtuneita potilas-vahinkoja. Tavoitteena on pystyä analysoinnin avulla puuttumaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. Voimassa olevien vakuutusten kattavuus suhteessa riskeihin kartoitettiin vuonna 2016, määriteltiin uusi vakuutusturvan taso ja vakuutukset kilpailutettiin vastaamaan tätä tasoa. Uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2017 alusta. Vakuutusturvatason arviointi ja vakuutuksien kilpailutus tehtiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on kuntayhtymän käytettävissä aina tarvittaessa. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Sekä tietohallinnossa että teknisissä palveluissa toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. ICT-palvelut siirrettiin inhouse-yhtiö LapIT:n tuotettavaksi. Muutoksen tavoitteena on mm. parempi riskienhallinta ns. leveämpien hartioiden kautta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 23

50 Sivu Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään kompressorien käyttöä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu radiologian isotooppilaboratorion tiloihin. Vuoden 2016 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (1 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneille ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Poistoilman puhalluksiin on uudistusten yhteydessä asennettu Retermia talteenotto laitteistot Porokatu 39 kiinteistöön. Talteen otettu energia hyödynnetään tuloilman lämmityksessä. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia led-valoiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana mm. rakennuksen I-osan poliklinikoiden tiloissa. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmä on jatkettiin sairaalan jäteohjeen päivityksen ja eri jätekomponettien keräyssuunnitelman laadintaa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Ekokemin laitoksiin asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla. Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpolttolaitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelypisteeseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. 24

51 Sivu 46 Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäisen valvonnan voidaan arvioitua toteutuneen tilikaudella asianmukaisesti, vaikka sisäisessä tarkastuksen ostopalvelua ei ole ollut käytössä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2017 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Yhtymähallitus antoi vuonna 2010 ohjeen yhtenäisestä päätöksentekomenettelystä henkilöstöasioissa (ns. delegointimatriisi). Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä talousarviossa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään 25

52 Sivu 47 tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt uudet hankintaohjeet joulukuussa Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen tarkastus kilpailutettiin vuonna Sopimus sisäisestä tarkastuksesta tehtiin PWC Pricewaterhouse Coopers Oy:n kanssa. Sopimuksen viimeinen optiovuosi päättyi loppuvuodesta Uutta sisäisen tarkastuksen hankintaa valmisteltiin vuonna 2017 ja hankintapäätös tehtiin alkuvuodesta Sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi vuosille valittiin KPMG Oy Ab. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Yhtymähallituksen käsityksen mukaan sairaanhoitopiirin sisäinen tarkastus on olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi, vaikka sisäisessä tarkastuksen ostopalvelua ei ole ollut käytössä. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 26

53 Sivu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus on vuotta 2017 koskevan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä päättänyt esittää yhtymävaltuustolle jäsenkuntalaskutuksen oikaisua ylijäämän kertymisen estämiseksi. Jäsenkunnille esitetään vuoden 2017 laskutukseen 4,7 milj. euron oikaisua. Oikaisu on huomioitu vuoden 2017 tilinpäätöstä laadittaessa tuloslaskelmassa. Yhtymävaltuuston hyväksyessä jäsenkuntalaskutuksen oikaisun maksetaan oikaisu jäsenkunnille palautuksena mennessä. Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2017 olivat 194,3 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 0,6 milj. euroa eli 0,3 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevien myyntituottojen määrässä ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 10,5 % ja osastohoidon myyntituotot kasvoivat 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu pysähtyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 0,9 % ja osastohoidon myyntituottojen 16,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksuihin tehtiin 2 % korotukset alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa eli 6,4 % toteuman ollessa 7,2 milj. euroa. Asiakasmaksukertymään vaikutti maksujen korotusten lisäksi Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle alkaen. Vuokratuotot kasvoivat 0,15 milj. euroa toteuman ollessa lähes miljoonan euron. Vuokratuottojen kasvuun vaikutti merkittävästi uuden vuokrasopimuksen voimaan tulo Muurolan tiloihin. Muut ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa eli 114,7 % toteuman ollessa 1,2 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen kasvun on aiheuttanut siirtyvälomaoikeus tulo, joka koostuu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Muonio-Enontekiö terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön liikkeenluovutussiirtojen yhteydessä sairaanhoitopiirille maksetuista henkilöstön lomaoikeuksista. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2017 oli 185,5 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euron eli 1,3 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 6,5 milj. euroa eli 4,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen pienentyessä lähes 4,2 milj. euroa eli 13,1 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 98,8 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen alkaen ja Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen alkaen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Henkilöstökuluihin vaikutti pienentävästi sairaanhoitopiirin ict-palvelujen siirtyminen Lapit Oy:n tuottamaksi alkaen. Sairaanhoitopiirin työntekijöistä siirtyi 11 henkilöä liikkeenluovutuksessa LapIt Oy:lle. Vuoden 2017 ( ) aikana tapahtunut henkilöstömäärän nettomuutos on 92 henkilön kasvu. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla ja ict-palvelut on tuotettu ostopalveluna alkaen. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 1,4 milj. euroa eli 5,6 % suurempana kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 26,0 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheutti erityisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostot ja ict-palvelujen ostot. Vakuutusten kilpailuttamisella saatiin vakuutusturvaa paremmaksi, mutta aiempaa edullisemmin. Vakuutusmaksuja muista kuin potilasvahinkovakuutuksesta maksettiin n. 0,17 milj. euroa ja potilasvahinkovakuutusmaksuja maksettiin lähes 0,14 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Potilasvahinkovakuutusmaksuja maksettiin 1,1 milj. euroa ja muita vakuutuksia 0,35milj. euroa. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 27,7 milj. euroa, joka on 4,2 milj. euroa eli 13,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 1,8 milj. euroa eli 7,0 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 28,2 milj. euroa. 0,87 milj. euron kasvu johtui lääkkeistä ja lääkevalmisteista. Merkittävää kasvua oli myös tutkimus- ja hoitokoneiden ja tarvikkeiden sekä kaluston hankinnan kasvu. 27

54 Sivu 49 Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 8,8 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 8,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,25 milj. euroa suurempina kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Tilikauden tulos oli 0,2 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä euroa. Tilikauden ylijäämä on 0,75 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 5,5 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa Tilinpäätöksessä 2017 olevat merkittävät poikkeukselliset taloudelliset tapahtumat: - Jäsenkuntalaskutuksen oikaisu, palautus yhteensä 4,7 milj. euroa. - Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen. - Sairaanhoitopiirin ict-palveluiden siirtyminen LapIt Oy:n tuottamaksi alkaen. - Muonio-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen. 28

55 Sivu 50 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 104,75 105,78 Vuosikate / Poistot, % 102,27 137,04 Vuosikate, euroa / asukas 72,86 86,42 Asukasmäärä

56 Sivu Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot 0 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 5 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 11 Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v Investointien tulorahoitus, % 84,25 65,98 Lainanhoitokate 5,18 6,06 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

57 Sivu 52 Kuntayhtymän omavaraisuus on 42,77 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 4,0 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 24 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä ,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset men IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto Poistoero Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset 7. Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASE Omavaraisuus-% 42,77 43,65 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,56 17,60 1. Osakkeet ja osuudet Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 53,27 46,88 Lainakanta , Lainakanta, / asukas 33,98 47,54 IV Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

58 Sivu 53 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 78,2 milj. euroa (edellisenä vuonna 76,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,5 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 5,5 milj. euroa (2,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on ,77 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2017 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on ,76 euroa (13,7 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 8,5 milj. euroa (8,7 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on ,00 euroa ( ,40 euroa), mikä on syntynyt Ounasrinteen sairaalan kiinteistön ja Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. Ounasrinteen sairaalakiinteistöä varten tehty varaus on kirjattu vuonna 2002 ja se puretaan 16 vuoden aikana. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 107 Korkokulut -71 Muut rahoitustuotot 75 Muut rahoituskulut -345 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät -158 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 0 Investointimenot luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh Lyhytaik. lainojen väh. KOKONAISTULOT yhteensä KOKONAISMENOT yhteensä Kokonaistulojen ja -menojen erotus on -3,36 milj. e, käyttöpääomaa sidottiin 4,23 milj.eur, edellistä vuotta vähemmän, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli n. 865 tuhatta euroa. 32

59 Sivu Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Rovaniemen Keskuspesula Oy Kuntayhtymät Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Osakkuusyhteisöt As. Oy Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä vt. hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %).. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2017 yhteensä 3,4 milj. (3,3 milj. vuonna 2016). Kasvua edellisestä vuodesta on 3,6 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,7 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärän kasvu oli kg eli 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2017 on henkilöstöä ollut keskimäärin 49 (50 vuonna 2016). Yhtiön tilikauden voitto (tappio) vuodelta 2017 on ,98 (vuonna 2016 tilikauden voitto oli ,53 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2017 kirjattavan voiton jälkeen on ,37. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle, 33

60 Sivu 55 mm. markkinoilta vetäytymistä. Vuoden 2017 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. Tavoitteena on edetä alkuvuonna Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin johtokunnan jäsenenä on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Kaarlo Alaoja, Seija Karvo ja Helena Norvapalo. Yhtymäkokouksessa edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Riku Tapio ja Toini Sanila sekä valtakirjalla talousjohtaja Elisa Kusmin. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2017 luottamushenkilö Kaarlo Alaoja. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2017 kokouksessaan Vuoden 2017 aikana Nordlabissa tehtiin 8,7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja laskimoverinäytteitä otettiin 1,3 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 66,1 milj. euroa ja investointien suunniteltu taso 1,755 milj. euroa. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui eli vuodelle 2017 valmisteltuun hinnastoon ei tehty muutoksia. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 67,1 milj. euroa eli toimintakulutavoite ylittyi 1,6 %. Investointien toteuma oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 110,4 %. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen: Kysynnän ja saatavuuden osalta: Päivystyksen kiirenäytteisiin pyritään vastaamaan alle 90 minuutissa 86 %:ssa tapauksista ja tavoite saavutettiin, alle 90 minuutissa vastattiin 88,8 % tapauksista. Aamukierron näytteenottoihin tuli olla vastattuna klo 10 mennessä 85 % tapauksista. Tavoite saavutettiin. Toteuma oli 85,9 % tapauksista. Tuottavuuden osalta: Suoritteet/työpanos tavoitteesta jäätiin hieman; toteuma oli tavoitteen ollessa Liikevaihto/palkat tavoite saavutettiin tavoitteen; toteuma oli 2,86 tavoitteen ollessa 2,74. Yksikkökohtaisen kustannuksen euroa/suorite tavoitteesta 6,67 euroa jäätiin 11 senttiä: 6,78 euroa. Talouden tavoitteena oli 66,17 milj. euron liikevaihto, joka ylittyi 2 % ollen 67,50 milj. euroa. Myös toimintakulut ylittyivät talousarviosta. Toimintakulujen ylitys oli 1,6 % toteuman ollessa 67,12 milj. euroa. Tavoite oli 66,06 milj. euroa. Tulos oli 1,30 milj. euroa, joka muodostui tavoitetta merkittävästi paremmaksi tavoitteen olleessa 0,42 milj. euroa. Henkilöstötavoitteena oli palkallisten palvelussuhteiden määrä 612,8 ja jonka toteuma oli 598,5. Toteuma oli 97,7 %. Sairauspoissaolotavoitteeksi oli asetettu enintään 4 % palvelujaksopäivistä, mutta tähän tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä sairauspoissaoloja kertyi 4,6 %. Palkkoihin varattu määräraha alittui 0,6 % toteuman ollessa 23,99 milj. euroa. Tavoite oli 24,13 milj. euroa. Vuoden 2017 aikana on NordLab aloitaanut suunnittelu- ja selvitystyön kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteiden laboratoriokeskusten kanssa. Selvityksen tavoitteena on tutkia yhteisyrityksen perustamisen edellytykset. Tavoitteena on, että selvitys valmistuu kesäksi As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 34

61 Sivu Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -6 0 Vähemmistöosuudet Tilikauden yli/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,8 105,7 Vuosikate/Poistot, % 104,1 134,2 Konsernin toimintatuotot vuonna 2017 olivat 206,2 milj. euroa ja toimintakulut 196,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui 9,5 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Kulut kasvoivat 1,2 %:lla, samalla kun tuottojen kasvu jäi 0,4 %:iin. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,3 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta, joka pieneni sairaanhoitopiirin osalta vertailuvuoteen nähden. Konsernin vuosikate vuonna 2017 oli 9,2 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 0,4 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 0,7 milj. euroa. 35

62 Sivu 57 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -6 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 85,6 67,1 Lainahoitokate 5,6 6,3 Kassan riittävyys, pv Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2017 oli 9,1 milj. euroa ja investointimenot olivat 10,8 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi näin ollen 1,7 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä oli 5,4 milj. euroa. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 2,7 milj. euroa positiivinen huolimatta 1,6 milj. euron lainojen lyhennyksestä. Tämä selittyy muilla maksuvalmiuden muutoksilla: lyhytaikaisten korottomien velkojen määrä (mm. lomapalkkavelat sekä shp:n ylijäämän palautus jäsenkunnille) kasvoi ja saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä pieneni. Lainanhoitokate pysyi edelleen hyvänä (5,6), mikä tarkoittaa, että tulorahoitus riittää hyvin lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 14,0 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 24 päivää. 36

63 Sivu 58 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

64 Sivu 59 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 42,3 43,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,4 17,5 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 23,7 19,8 Kertynyt ylijäämä, Konsernin lainakanta , Konsernitaseen loppusumma oli 81,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset investointihankkeet). Myös rahat ja pankkisaamiset olivat suuremmat kuin vertailuvuoden päättyessä. Taseen vastattavaa puolella kasvua tapahtui erityisesti korottomien velkojen määrässä (mm. siirtoveloissa esitettävät lomapalkkavelat ja sairaanhoitopiirin ylijäämän palautus jäsenkunnille). Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 42,3 % heikentyen hieman edellisvuodesta. Omavaraisuusasteeseen vaikutti negatiivisesti edellä mainittu korottomien velkojen kasvu. Konsernin lainakanta (korolliset velat) sen sijaan pieneni 1,6 milj. euroa ollen vuoden lopussa 4,0 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus säilyi noin 18 %:ssa. Tämä tarkoittaa, että vieraan pääoman takaisinmaksuun tarvittaisiin vajaa viidennes konsernin tulorahoituksesta. Uutena konsernitaseen tunnuslukuna esitetään konsernin velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloihin. Tässä tunnusluvussa vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasingsopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näin tarkasteltuna konsernin velat ja vastuut kasvoivat vuonna Kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin ja Kemijoki Oy:n välinen kymmenen vuoden vuokrasopimus mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiloista. Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 11,7 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 4,6 milj. euroa). 38

65 Sivu Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2017 tuloksen ,25 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään ,61 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään ,21 euroa - investointirahastosta vähennetään ,52 euroa (YV ja ) - poistoeroa vähennetään ,40 euroa Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan (vuonna 2002) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - poistoeroa vähennetään ,00 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta. - vuoden 2017 ylijäämä ,77 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2017 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 5,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä kirjataan lisää lähes 749 tuhatta. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä lähes 6,3 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 39

66 Sivu TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2017 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 194,3 milj. euroa. Tämän lisäksi yhtymähallitus päätti esittää yhtymävaltuustolle jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, jonka perusteella jäsenkunnille palautetaan 4,7 milj. euroa. Päätösesityksestä myötä toteuma jäi 2,4 milj. euroa eli 1,2 % pienemmäksi kuin muutettu talousarvio.. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli kuitenkin 2,4 milj. euroa eli 2,0 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2017 toimintakulut olivat 185,5 milj. euroa, mikä oli 3,2 milj. euroa ja 1,7 % ennakoitua pienempi toteuma. Henkilöstökulujen toteuma % oli 96,6 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, jotka toteutuivat 1,1 milj. euroa ja 4 % pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 7,9 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 8,8 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,2 milj.. Toteuma oli 145 tuhatta euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 8,6 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 7,6 milj. euroa. Investointisuunnitelma oli kokonaisuudessaan 11,4 milj. euroa. Investointeihin tehtiin määrärahamuutoksia vain kokonaissumman sisällä hankkeiden välillä. Vaikka investointien toteuma oli 10,2 milj. euroa ja ylitti vuosikatteen, uutta lainarahaa ei tarvinnut nostaa, vaan investoinnit voitiin rahoittaa kassavirralla. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,1 milj. euroa. Poistot toteutuivat euroa suurempana kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin ,40 ja rahastot vähenivät euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen ,25 euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli ,77 euroa. 40

67 Sivu Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain muutoksen myötä määrätty laajan päivystyksen sairaalaksi. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin itse tekemää strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2017 korvata 23 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 45. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä vuonna 2017 väheni samassa suhteessa edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuuteen tähtäävä työ on siis tuottanut tulosta. Muistutusten (90) ja kanteluiden (12) määrä on aiempien vuosien tasolla 41

68 Sivu 63 Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Valmisteluun sisältynyt työnjaon selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa ei johtanut yhteisiin ratkaisuihin vaan jäi maakunnan päättäjien myöhemmin ratkottavaksi. Yhteistyö potilaiden hoidossa on toiminut kuten ennenkin. Erityisvastuualueen yhteistyötä on kehitetty osana laajempaa sote-valmistelua. Konkreettisena uutena työnjakoratkaisuna toteutettiin fyysikkopalvelujen yhdistäminen OYS toiminnaksi. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna Yhteispäivystyksen toimintaa kehitettiin yhdessä Rovaniemen terveyskeskuksen kanssa yleislääkäripäivystyksen toteuttamisen osalta. Lääkärityön tuotti pääasiassa Rovaniemen omat lääkärit päivä ja ilta-aikaan. Päivystysasetuksen velvoitetta yleislääkärin yöpäivystyksestä valmisteltiin yhdessä alueen terveyskeskusten kanssa. Toteutus siirtyi vuodenvaihteesta myöhemmäksi. - Rovaniemen mielenterveys ja päihdepalveluiden yhdistäminen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen kanssa toteutettiin Toiminta organisoitiin viiteen uuteen tulosyksikköön. Kehitettiin avohoitoa ja matalan kynnyksen palveluja painottava toimintamalli sekä otettiin käyttöön enemmän etälääkäripalveluja. Avohoitoon siirtymistä tukemaan käynnistettiin intensiivipoliklinikka. Avohoito siirtyi uusiin tiloihin Valtakadulle. - Rovaniemen terveyskeskuksen traumapoliklinikkatoiminta siirtyi kirurgian poliklinikan toiminnaksi. - Potilasturvallisuuteen ja laadun kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota monin tavoin. MET (Medical emergency team) toimintamalli otettiin käyttöön kriittisesti sairaan potilaan hoidon tehostamiseksi ja toteutettiin henkilökunnan influenssarokotus potilaiden suojaamiseksi hyvällä kattavuudella. Korvattujen ja ilmoitettujen potilasvahinkojen määrä sairaanhoitopiirin alueella väheni edeltävästä tasosta merkittävästi. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä siirtyi kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimuksella sairaanhoitopiirin vastuulle Perusterveydenhuollolle perustettiin sairaanhoitopiirin organisaatioon oma tulosalueensa. Sen tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemisen sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. 42

69 Asiakas- ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 64 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaskokemus korkealle Asetetaan kunnianhimoinen tavoite, mitataan kokemusta käytettävissä olevilla keinoilla ja reagoidaan tuloksiin osana arkijohtamista. Asiakaspalautteita ja asiakasraatia on hyödynnetty uusien ratkaisujen löytämiseksi ja testaamiseksi. Potilaan tarpeen mukaisen hoidon suunnittelu ja toteutus yhdessä potilaan ja tarvittavien erikoisalojen kanssa. Potilaan osuutta hoitosuunnitelmissa ei pystytä vielä arvioimaan. Hyödynnetään kokemusta vahvistavia teknologioita (esim. tekstiviestimuistutukset ja palautteen kysely) Tekstiviestipalvelu on otettu käyttöön ja tekstiviestipalautteita hyödynnetään koko organisaation kehittämistyössä. Palvelulupauksen valmistelu Vaiheistetaan palvelulupauksen suunnittelu ja toteutetaan se osana toiminnan johtamista niin, että vuoden 2017 lopussa jokainen työntekijä tuntee lupauksen ja tietää mitä se omassa työssä merkitsee. Palvelulupauksen suunnittelu on kesken Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Hyödynnetään ja kehitetään käytössä olevia asiakasfoorumeita. Asiakasraadin toimintaa on kehitetty osallistavaksi ja työpajamaiseksi. Asiakasraadin jäsenten osallisuutta toiminnan kehittämistyössä on vahvistettu. Kehitetään keinoja vahvistaa asiakkaan roolia oman hoitonsa asiantuntijana. Digitaalinen järjestelmä syöpäpotilaiden hoidossa on otettu käyttöön potilaiden oman hoidon tueksi. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Selkeytetään johtajien tehtäviä ja vahvistetaan edellytyksiä suoriutua tehtävistä. Toteutetaan organisaation johtajakoulu, jolla valmentaudutaan uuteen johtamismalliin ja tuleviin sote-muutoksiin. Päätoimisten johtajien määrä on ennallaan. Johtajakoulua toteutettu, mutta sen vaikutusarviota ei ole tehty Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen tasaaminen Työn joustava Toteutetaan osaamiskartoitukset ja otetaan käyttöön tietojärjestelmä, jolla erityisosaamista kyetään tarkemmin hyödyntämään toiminnassa. Arvioidaan osana päivittäisjohtamista resurssien kohdentuminen työn ja tehtävien mukaan (huddlaus) Osaamisen määrittely ja arviointi on pilottiyksiköissä toteutettu, työ jatkuu muissa yksiköissä. Tietojärjestelmä on otettu käyttöön yhdessä yksikössä. Yksiköiden välistä työn kuormittavuuden tasausta toteutetaan päivittäin kohdentamalla resursseja hoitoisuuden mukaan.. 43

70 Talous Sivu 65 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Tarjotaan esimiehille kustannustietoja, nyrkkisääntöjä ja laskentaosaamista oman ja toimintakokonaisuuksien taloudellisuuden arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Esimiehen nyrkkisääntökäsikirjan valmistelu on kesken. Hyödynnetään ja kehitetään avohoitomahdollisuuksia tehokkaammin (hoidollinen potilashotelli, kotisairaala) ja hoidetaan osastolla vain potilaan tarpei-den vuoksi. Avohoidon osuus toiminnasta on kasvanut edelleen. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Luodaan kanava parhaiden käytäntöjen esittelyyn ja standardoidaan toimintatapoja (esim. poliklinikoiden toiminta, lähetekäsittely, ajanvarauskäytännöt, hoitosuunnitelmat jne.) koko organisaatiossa. Yhtenäisten käytäntöjen mallia on kehitetty ja työpajatoimintaa vakiinnutettu. Mm. neste- ja lääkehoidon toimintatapoja on yhtenäistetty. Hyödynnetään kehittämisen työkaluja ja muutosagentteja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Esimiehet ovat hyödyntäneet kehittämisen työkaluja ja Kaizenia omassa johtamistyössään lisääntyvästi, edelleen on yksiköitä, joissa yhtenäisten käytäntöjen mallia, muutosagentteja ja kehittämisen työkaluja ei kattavasti hyödynnetä. Kehittämistyö jatkuu. Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Määritetään jokaiselle esimiehelle rajallinen määrä (esim. 3) kustannustekijää, joihin omin toimin on mahdollisuus vaikuttaa, raportoidaan tekijöiden hallinta ja esitellään muutokset kustannushallinnan parantamiseksi. Yksittäisten esimiesten kustannustekijöiden hallinnan raportointia ei ole toteutettu 44

71 Prosessit ja rakenteet Sivu 66 Potilasturvallisuus Laaditaan selkeä ja sisäistettävä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma jokapäiväisiin toimintoihin ja toteutetaan se. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu. Sen käytäntöön vientiä edistetään. Potilasturvallisen ajattelun ja toiminnan kehittäminen osaksi jokaisen päivittäisiä toimintatapoja on jatkuva prosessi. Hyödynnetään eri lähteitä ja kanavia turvallisuustiedon jalostamiseen (Haipro, potilasvahingot, muistutukset, kantelut) Kokonaiskuva potilasturvallisuusindikaattoreista on muodostettu. Potilasvahinkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Vastuutetaan esimiehet tarttumaan sovituin kriteerein (esim. 3 samanlaista poikkeamaa) ja menetelmin (Kaizen, hukkahaavi) prosessiin ja korjaamaan sen. Potilasturvallisuusindikaattoreiden seuranta ja indikaattoreiden antamat syötteet eivät ole vielä ehtineet juurtua systemaattiseksi toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi työ seurannasta toiminnan kehittämiseen jatkuu edelleen. Tehdään check-listoja ja tarkistuspisteitä prosessien kriittisiin kohtiin (esim.kotiutuspassi). Kotiutusprosessin kehittämistyö on aloitettu. Check listojen ja tarkistuspisteiden lisäämiseen tehtävä työ jatkuu osana prosessien jatkuvaa kehittämistä. Menetelmistä on tehty esimiesten hyödynnettäväksi työkalupakki (Hukkahaavityökalupakki) ja se on julkaistu Intrassa + työkalupakista on tiedotettu esimiehiä. Muutetuista käytännöistä on tehty yhteenvedot. Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kehitetään lääkehoitoprosessia ja päivitetään lääkehuoneet osastoilla. Selkeytetään kirjaamisen merkitys potilaiden hoidon laadun ja yksiköiden johtamisen kannalta. Vältetään lisäarvoa tuottamatonta kirjaamista. Toteutetaan hukkahaavikoulutuksia vähintään kahdesti vuodessa. Tiedotetaan laajasti hukkahaavituloksista ja seurataan erityisesti tulosten hyödyntämistä muissa yksiköissä. Lääkehoitoprosessista on tehty arvio, selvitys ja kehittämissuositukset Kirjaamisohjeita on päivitetty. Edelleen haetaan keinoja yhdenmukaisen kirjaamisen toteutumiseksi. Hukkahaavikoulutukset on toteutettu suunnitellusti (2 koulutusta/vuosi) ja kiinnostus koulutukseen on ollut nousujohteista. Hukkahaavitulosten seuranta, ja tulosten hyödyntäminen muissa yksiköissä on toteutunut tavoitetta suppeammin. Tuloksia on hyödynnetty Yhteisten käytäntöjen mallin avulla, mutta tiedottaminen ja sellaisen mallin luominen, jonka avulla yksiköissä olisi helppo hyöyntää muiden tekemiä Hukkahaavi/ Kaizen prosesseja itsenäisesti, on vielä työn alla. 45

72 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!- näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelman ( ) päivitys siirrettiin tehtäväksi alkuvuonna Päivityksen yhteydessä tulee tarkastella sekä jo muuttunut toimintakenttä (mm. Muonio- Enontekiön perusterveydenhuolto, Miepä-yhdistyminen) että lähitulevaisuudessa mahdollisesti muuttuva toimintakenttä esimerkiksi sote ja maakunnallinen valmistelu huomioiden. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä Hoitohenkilökunnan mitoitus ja työnjako- hanke valmistui loppuvuodesta Mitoituksen epäkohtien tasaamiseksi tehty, ja yhtymähallituksessa kesäkuussa 2017 hyväksytty, henkilöstösuunnitelma on saatu toteutettua niiltä osin, kuin vakanssien siirto on ollut mahdollista tehdä tulosalueiden sisällä. Hoitohenkilökunnan osaamiskartoitus C&Q- mallin mukaisesti käynnistyi osaamisten määrittelyllä. Hoitotyön yleiset osaamiset saatiin pääosin määritettyä. Hoitohenkilökunnan erikoisalakohtaiset osaamismäärittelyt on aloitettu ylilääkäreiden kanssa. Työ jatkuu vielä. Tavoitteissa ollut hoitotyön kliinisen osaamisen tukemisen ja ylläpidon mallin kehittäminen ei näin ollen ennättänyt käynnistyä. Vuoden 2017 ensimmäistä puoliskoa työllisti organisaatiomuutoksen valmistelu ja jälkimmäistä puoliskoa tehtyjen päätösten sekä linjausten toimeenpanon suunnittelu esimerkiksi työnjaon ja päätöksenteon osalta. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Asiakastyytyväisyyden arviointi ja analyysi osaksi huddle-toimintaa. Asiakasraadin ja asiakaspalautteiden hyödyntäminen kehittämistoimenpiteissä ja toiminnan muutoksissa. Asiakastyytyväisyyden systemaattiseen, yksikössä tehtävään päivittäiseen mittaamiseen ei löytynyt sopivaa työkalua. Asiakkaiden arviointeja hyödynnettiin asiakaspalautekyselyn kehittämistyössä. Potilaiden systemaattista tunnistamista edistettiin ottamalla potilasrannekkeiden tarkistus vuodeosastoilla Green crossseurantaan. johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osallistumme mallin rakentamiseen sekä käyttöönottoon mm. hyödyntäen ylihoitajien työnjakomallin kokemuksia. Johtajatoimijoiden työnjaon määrittely on kesken. osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen C&Q- osaamiskartoituksen käyttöönotto ja mallinnus organisaatiomme tarpeisiin. Käyttöönotto aloitettiin yhdellä vuodeosastolla. Malli luotiin koko organisaatiolle. työn joustava tasaaminen Henkilöstöresurssin tarkoituksen mukainen allokointi huddle-toiminnalla hoitoisuustietoja hyödyntäen. Päivittäistä hoitohenkilökunnan resurssiallokointia tehdään päivittäin somatiikan vuodeosastoilla. Hoitoisuudet ovat kaukana tavoitellusta (optimialueella 70%) etenkin poliklinikoilla. Poliklinikoiden osalta resurssiallokointiin on keinoja mm.mitoituksen henkilöstösuunnitelmassa, jota ei vielä ole päästy toimeenpanemaan. 46

73 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 68 kustannustietoisu us ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen Tuotetaan kustannustiedot keskeisille hoitotyön toiminnoille. Hoitoisuuksien huddle-toiminnan edelleen kehittäminen ja osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Ei ole edennyt. Resurssihuddlen myötä hoitajat kävivät auttamassa perushoitotyössä oman yksikön ulkopuolella 321 kertaa. Sijaismäärärahojen käytön kasvu taittui useassa yksikössä, vaikka äkillisten poissaolojen määrä kasvoi merkittävästi. Resurssihuddlea toteuttavat ovat kokoontuneet säännöllisesti ja kehittäneet toimintamallia etenkin henkilökunnalta nousseiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta. Hoitotyön mitoituksen hyödyntäminen osana työnjakohanketta. Mitoituksen henkilöstösuunnitelman toimeenpanoa ei vielä ole päästy käynnistämään muutoin kuin tulosalueiden sisäisten vakanssien osalta. potilasturvallisuus Suljettu lääkehoitoprosessi- toimintamallin käyttöönotto hoitoyksiköissä. Lääkehoito toteutetaan katkeamattoman lääkehoitoprosessin mukaisesti 3-tasolla. 5-tasolla hoitajat toteuttavat katkeamatonta lääkehoitoprosessia osaltaan eli toimivat ns. paperittomalla mallilla, jossa lääkehoito toteutetaan sähköisessä potilaskertomuksessa olevan, ajantasaisen tiedon mukaan. Vaiheittainen käyttöönoton laajennus ei ehtinyt edetä suunnitelman mukaan. Näyttöön perustuvan käsihygienia-mallin laajentaminen sairaalan yksiköissä pilotointikokemuksia hyödyntäen. Käsihygienian seuranta toteutuu suunnitellusti vuodeosastoilla. Käsidesinfektion laatu parantunut ryhtiliikkeen myötä. kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Mm. Kairan, Rafaelan sekä mitoituksen hyödyntäminen jokapäiväisessä johtamisessa. Kairaan kehitettiin resurssihuddlen myötä osastonhoitajanäkymä päivittäisen johtamisen tueksi. Poliklinikoiden osalta näkymä ei ole vielä täysin valmis. Johtamistoimenpiteet perustuvat järjestelmistä saatuun tietoon. 47

74 Sivu Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2017: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sairaalan päivystyskykyä vahvistettiin maltillisilla henkilöresurssilisäyksillä. Ammattilaiset ihmisiä varten Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle syksyllä 2017 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä 66 % vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä väitteestä Työyhteisössäni asiakkaat ja työyhteisön jäsenet kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Melko tai täysin eri mieltä oli 17 %. Uudenlaista asiakaspalautejärjestelmää on pilotoitu onnistuneesti kahdessa yksikössä eli päivystykseksessä ja naistentaudeilla. Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla mm. tekstiviesteillä, mobiili-kyselyillä ja Internet-kyselyillä. Asiakkaiden vastausprosentit ovat olleet hyvät. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Tunturien sote-pilotiksi nimetty selvitystyö käynnistettiin kuntien aloitteesta keväällä. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2017: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - tulosalueiden ulkoinen toimintakate - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestoinnit hankkeittain Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 48

75 Sivu 70 Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2017: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli ,62 euroa. Tavoite toteutui ,62 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli ,25 euroa. Tavoite toteutui ,25 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Tulosalueiden ulkoisten toimintakatteiden toteutuminen: Pääsääntöisesti tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet toteutuivat talousarvion mukaisina. Tulosalue Muutettu TA 2017 ulkoinen toimintakate TP 2017 ulkoinen toimintakate Ero 11 Keskushallinto Tukipalveluiden tulosalue Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Projektien tulosalue (laskennallinen) Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Päiväkirurgia suoritteet jäivät alle tavoiatteen. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä jäi alle arvioidun. Hoitojaksojen määrä kuitenkin toteutui merkittävästi arvioitua suurempana, keskimääräisen hoitoajan jäädessä arvioitua pienemmäksi. Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma % TA 2017 TA muutos MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,0 % kuntalask.käynnit, ostetut * ,9 % Suun terveydenhuolto ,9 % Yhteensä ,2 % Päiväkirurgia * ,8 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,3 % Hoitopäivät, omat* ,2 % Hoitopäivät, ostetut* ,3 % Yhteensä ,6 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,7 3,7 3,8 0,1 102,0 % 49

76 Sivu 71 Investointien sitovuus Vuoden 2017 investointimääräraha 11,35 milj. euroa. Investointien kokonaistoteuma oli 10,18 milj. euroa eli 89,7 %. Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarvion 2017 investointiosan sitovat tavoitteet valtuuston nähden ovat nettoinvestoinnit hankkeittain. Tämä on aiheuttanut vuoden mittaan talousarviomuutoksia hankkeiden välillä (Yh ja ) ja epätarkoituksenmukaisuutta kuntayhtymän toiminnan näkökulmasta. Keväällä 2017 on investointien sitovuustasosta keskusteltu tilintarkastajien kanssa edellä mainituista seikoista johtuen. Tilintarkastajat ovat suositelleet investointien sitovuustason muuttamista valtuustoon nähden nettoinvestointien kokonaisloppusummaan. Tällä muutoksella turvataan tarkoituksenmukaiset määrärahojen uudelleen kohdennukset joustavasti kuntayhtymän toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Tilintarkastajien suositus on huomioitu vuoden 2018 talousarviossa. Vaikka vuoden 2017 aikana on tehty talousarviomuutoksia hankkeiden välillä, ei siitä huolimatta ole hankkeiden määrärahat toteutuneet arvioidusti mm. aivan loppuvuonna tehtyjen päätösten vuoksi, näin esim. UNA Oy:n osakkeiden osto Yh Merkittäviä ylityksiä on hankkeilla 1 Valtakunnalliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Porokatu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi. Nettoinvestointien kokonaissumma on kuitenkin riittänyt kaikkiin investointihankkeisiin eli kate hankekohtaisille määrärahaylityksille löytyy muilta hankkeilta. Nettoinvestointien kokonaissummasta jäi käyttämättä 1,2 milj. toteumaprosentin ollessa 89,7 %. Investointien toteuttamiseen eikä muuhunkaan toimintaan ole otettu lainaa vuoden 2017 aikana. Hallitus esittää valtuustolle päätöksessään , että valtuusto hyväksyy investointihankkeiden 1 Valtakunnaliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Poroaktu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi määrärahaylitykset ja hyväksyy, että kohdassa 1 mainittujen hankkeiden määrärahaylitykset katetaan muiden hankkeiden säästyneistä määrärahoista. Lisäksi hallitus päätti todeta, että nettoinvestointien kokonaissumma ei ylittynyt. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Ero Muutettu -alle talousarvion Hanke Vy Nimi Ta 2017 Ta 2017 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet , , , ,00 150, Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet , ,00 0, , Tietohallinnon Erva-hankkeet , ,00 0, , Saamelaisten hyvinvointi , , ,00 0, UNA-hanke , , Muut hankkeet 525,00 525, Lääkintälaitteet , , , ,47 99, Tietohallinnon hankkeet , , ,14-484,86 99, Tukipalvelujen laitehankinnat , , , ,17 62, Psykiatria , ,00 0, ,00 0, LKS tilamuutokset , , , ,43 115, Vanhenevan tekniikan korvaaminen , , , ,24 88, Porokadun kunnostus , , , ,02 113, Potilas- ja toimistopöydät , , ,01 175,01 100, ILKK:n remontointi , , , ,70 109, LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu , , , ,83 10, Dialyysi kalustaminen 0, , , ,55 61,25 Yhteensä , , , ,96 89,69 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin, kun lainanottovaltuuksia ei käytetty. 50

77 Sivu euroina Ta 2017 Muutettu Ta 2017 Tp 2017 Poikkeama Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,5 6,56 3,07 siitä lääkärit ,88 5,33 hoitohenkilöstö ,84 3,94 huoltohenk.kunta ,5 toimisto- ja hallinto ,07-11,54 Sairaansijat ,30 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat ,43 10,02 kuntalask.käynnit, ostetut ,42 14,93 Suun terveydenhuolto ,06 yhteensä ,59 10,24 Päiväkirurgia ,65-9,18 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat ,02 9,76 hoitopäivät, omat ,83-2,76 hoitopäivät, ostetut ,00-5,70 yhteensä ,82-3,37 Keskim. hoitoaika, omat 3,9 4,7 4,3 3,8-0,82-11,41 51

78 Sivu 73 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP TA TA Muutettu TA TP Muutos Poik.% muutos TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,40-1,73 Maksutuotot ,40 2,52 Tuet ja avustukset ,30 49,27 Vuokratuotot ,40 14,60 Muut toimintatuoto ,70 38,08 Ulkoiset tuotot yh ,30-1,21 Sisäiset tulot ,60 0,53 TOIMINTATUOTOT YHT ,40-0,59 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki ,80-1,80 Henkilösivukulut Eläkekulut ,70-8,14 Muut henkilösi ,10-8,90 Henkilöstökorv ,00 9,65 Palvelujen ostot ,60 4,29 Palv.ostot, ohilas ,10-3,96 Aineet, tarvikkeet ,00 0,49 Avustukset ,10 Vuokrat ,30-9,51 Muut toimintakulut ,70 36,07 Ulkoiset toimintak ,30-1,72 Sisäiset menot ,60 0,53 TOIMINTAKULUT YHTE ,00-0,89 TOIMINTAKATE ,80 10,95 Korkotuotot ,20-30,99 Muut rahoitustuoto ,50 47,32 Korkokulut ,80-63,51 Muut rahoituskulut ,30 1,22 Rahoitustuotot ja ,60-38,25 VUOSIKATE ,70 13,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poi ,70 3,12 Kertaluonteiset po ,00 Poistot ja arvonal ,90 3,28 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,10-134,09 Poistoeron lis.(-) ,40 0,00 Varausten lis.(-)t ,00 Rahastojen lis.(-) ,80 0,17 TILIKAUDEN YLI-/AL ,50 52

79 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän uudistaminen - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu Painopistealue Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen (palautteiden vastaanottaminen, analysointi, toimenpiteet) Asiakastyytyväisyyden mittaaminen järjestelmällinen Palvelulupauksen sisällyttäminen osaksi organisaatiouudistusta Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Uudenlaista asiakaspalautejärjestelmää on pilotoitu onnistuneesti kahdessa yksikössä: päivystykseksessä ja naistentaudeilla. Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla mm. tekstiviesteillä, mobiilikyselyillä ja Internet-kyselyillä. Asiakkaiden vastausprosentit ovat olleet hyvät. Asiakastyytyväisyyden mittaamista on kehitetty pilotoinnilla. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Johtamis- ja johtajuusmallin käytännön toteutus Osaamisen tunnistamisen ja hyödyntämisen työvälineiden määrittely ja käyttöönotto Organisaation jakamisesta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin, jolloin organisaation sisäiset palvelulupaukset kävivät tarpeettomiksi. (Organisaatiotason sekä vastuualueiden ja palvelualueiden palvelulupaukset ohjaavat toimintaa.) Johtamismalli otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. C & Q järjestelmä käyttöotto on edennyt suunnitelmallisesti: osaamisalueet on määritelty pilottiyksiköissä, työvälineet on määritetty ja käyttöönotettu ja laajennus koko on aikataulutettu. Työaikapankin käyttöönotto Työaikapankki on otettu käyttöön. Resursseja johdetaan uuden organisaatiomallin mukaisesti Uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön. 53

80 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 75 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaa-tiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Potilasturvallisuus -kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kustannustietoisuuden ja talousajattelun järjestelmällinen edistäminen, kohderyhmänä erityisesti esimiehet Toimintamallien kehittäminen yhteisten käytäntöjen toteuttamiseksi KURSuT-raportointihankkeen jatkaminen Potilasturvallisuustyö irrallisista projekteista osaksi arkista käytännön työtä Kirjaamisen ohjeistaminen, johtaminen ja valvonta Kaira-järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen johtamisessa eri organisaatiotasoilla Säännöllisiä talouskoulutuksia esimiehille ei toteutettu vielä vuonna Toimintamallien yhtenäistämisen työryhmä ja muutosagentit ovat työskennelleet suunnitelmallisesti ja toimintatapoja on pystytty standardoimaan. Kaira-raportointi on laajasti tuotantokäytössä ja sitä käytetään mm. osavuosikatsauksien laatimisessa. Käytössä lisäksi mm. Rafaela, Huddle. Lappi DW:n tietosisältöä on laajennettu Rovaniemen kaupungin, Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon potilashallintojärjestelmien tiedoilla. Potilasturvallisuutta edistäviä toimintoja kehitetty ja toiminnan vastuita on määritetty uudelleen. Kirjaamisen kehittämisen projekti on jatkunut, mutta ei ole edennyt halutulla aikataululla. Kaira-portaalia on kehitetty käyttäjien palautteiden perusteella, tiedolla johtamisen käytäntöjä luotu ja otettu käyttöön. Huddle-toimintamallin käyttöönotto Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlletoimintamalli on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resurssoinnissa. Hukkahaavi-koulutusten järjestäminen Hukkahaavi-koulutuksia on järjestetty säännöllisesti. 54

81 Sivu 76 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 10 RAHOITUS TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Maksutuotot ,00 0,00 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00 0,00 Sisäiset tulot ,30-652,07 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,30-652,07 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Muut toimintakulut ,00 Ulkoiset toimintakulut ,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00 TOIMINTAKATE ,20-678,58 Korkotuotot ,00-31,07 Muut rahoitustuotot ,50 47,32 Korkokulut ,80-63,51 Muut rahoituskulut ,20 0,59 Rahoitustuotot ja -kulut ,40-38,81 VUOSIKATE ,70 72,75 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,70 72,75 Poistoeron lis.(-)tai väh , ,35 Varausten lis.(-)tai väh ,00 0,00 Rahastojen lis.(-)tai väh ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 0,00 KESKUSHALLINTO muutettu TA MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,45-3,45 siitä lääkärit ,00-20,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta ,00 0,00 toimisto- ja hallinto ,00 0,00

82 Sivu 77 Muutettu 11 KESKUSHALLINTO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,40-7,10 Maksutuotot ,40 0,00 Tuet ja avustukset ,40 56,04 Muut toimintatuotot ,40-25,16 Ulkoiset tuotot yhteensä ,60-1,99 Sisäiset tulot ,60 7,55 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,10 3,30 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,20 6,24 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00-3,16 Muut henkilösivukulut ,60 53,71 Henkilöstökorvaukset ,90 69,34 Palvelujen ostot ,70 2,05 Aineet, tarvikkeet ja tav ,00 62,10 Avustukset ,00 0,00 Vuokrat ,30-20,29 Muut toimintakulut ,30-87,26 Ulkoiset toimintakulut ,90-1,18 Sisäiset menot ,40 85,84 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,20 3,32 Ulkoinen toimintakate ,66-0,44 TOIMINTAKATE ,60 0,05 Muut rahoituskulut ,20 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,20 0,00 VUOSIKATE ,60-0,01 Poistot ja arvonalentumis et Suunn.mukaiset poistot ,70 0,00 Poistot ja arvonalentumis ,70 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 0,00 56

83 Sivu Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, kuntoutuksen, neurologian ja sisätautien erikoissairaanhoidosta väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Tulosalue vastaa myös hoidollisesta potilashotellista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toiminnassa pyritään korostamaan potilaslähtöisyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja hyvää palvelua, inhimillisyyttä ja inhimillistä tehokkuutta ja vaikuttavuutta laadukkaasti ja taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset - Hoidollisen potilashotellin toiminta on vakiintunut ja laajentunut sisältäen uusia potilasryhmiä. Tällä hetkellä on kuvattuna kaikkiaan 29 hoitoprosessia. Sydänpaja ja operatiiviset yksiköt ovat suurimpia käyttäjiä. - Munuaispoliklinikka siirtyi dialyysiyksikön viereiseen tilaan Vilkkaan. - Dialyysipotilaiden hoitojaksot vähentyivät 30 % dialyysiyksikkö kiinni tiistaisi ja torstaisin, jolloin henkilökunta työskentelee 5-tason osastoilla. Dialyysin kirjaus- ja laskutuskäytäntöjä yhtenäistettiin ja päivitettiin sairaalan yleisen käytännön mukaiseksi - Osasto 5 B suunniteltiin kardiologivetoiseksi ja osastolle nimettiin vastuulääkäri. Osaston sydänvalvontaan (CCU) hankittiin Carina laite, jolla mahdollistetaan tehostetumpaa potilaan hengitystä tukevaa hoitoa. Henkilökunnan koulutukset alkoivat. - Lääkärirekrytointi oli aktiivista; 2 kardiologia, hematologi, reumatologi (60% osa-aikaisuus) ja sisätautien erikoislääkäri (virkavapaus asti) työnjaollisia muutoksia. Fysiatrialla osastonylilääkärin ja kliinisen neurofysiologian yksikössä ylilääkärin virkaa ei saatu täytettyä. - Sydänpajalla ei ollut kesäsulkua. Sydänpajan angiosalin käytön tehokkuutta parannettiin mm. aamupalavereita vähentämällä sekä toimivalla kardiologikonsulttijärjestelmällä. - Rtg:n angiosalia hyödynnettiin aikaisempaa enemmän kardiologian käyttöön. Radiologian ja sydänpajan yhteinen osastonhoitajuus mahdollisti toimintojen uudelleen organisointia ja yhteensovittamista.. - Somaattinen ja psykiatrinen fysioterapia yhdistyivät alkaen. - Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketju päivitettiin neurologian tulosyksikössä hoitotyön näkökulmasta ja AVH-potilaan hoitoa kehitettiin näyttöön perustuvan tiedon pohjalta myös sekundääriprevention osalta. - Tason 3 osastoilla (neurologia ja keuhkosairaudet) siirryttiin kokonaisuudessaan katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin. 5-tasolla eli sisätautiosastoilla lääkäreiden osuus prosessissa odottaa valmiimpaa lääkehoitohistoriaa, jotta potilaiden turvallinen hoito taataan. Siihen saakka toteutetaan paperitonta lääkehoitoprosessia. - Fysiatrialla on toteutettu yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin terveyskeskusten kanssa fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutusta ja käynnistetty fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta Kuntoutuspoliklinikalla toteutui kehittämishanke alueellisen apuvälinerekisterin käyttöön ottami seksi kaikissa apuvälinepalveluissa koko sairaanhoitopiirin alueella. Projekti päättyi toukokuussa ja sen jälkeen yhteinen rekisteri ja sen myötä myös sähköiset suositukset ja päätökset ovat olleet käytössä kaikissa lpshp:n jäsenkunnissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä. Prosessin on määrä edetä kohti alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa. Toinen keskeinen toiminnan kehittämisen painopiste oli kuntoutuspoliklinikan osaamisen jalkauttaminen ja jalkautuminen hoitoprosesseihin yksikön ulkopuolella sairaalan sisällä (ns. toimintakykyprosessi) ja ulkopuolella (työterveyshuollot, koulut, terveyskeskukset, työosuuskunnat, työvoimahallinto jne.). Tämä osin realisoitui siten, että osaa työntekijäresurssista käytetään yhteistyöverkostoissa,ilman että potilaan asiakkuus siirtyisi kuntoutuspoliklinikalle. Asiaa on työstetty yhteistyökäynneillä kunnissa, työosuuskunnissa ja esim. yksityisten ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. 57

84 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 79 Kuntoutuspoliklinikan henkilöstöresursseihin saatiin vuoden 2017 aikana muutoksia siten, että osa-aikainen sosiaalityöntekijän työpanos muuttui kokoaikaiseksi toimeksi. Tähän saatiin rekrytoitua ja vakinaistettua työntekijä 5/17 lähtien. Kuntoutuspoliklinikalle perustettiin myös kokoaikainen puheterapeutin toimi, jota ei saatu täytettyä. - Tulosalueen toiminta on siirtynyt avohoitopainotteisemmaksi Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointi toteutumisen asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Hoitotakuussa pysyminen, toimintamme ennakoiminen; ei peruutuksia resurssien puolelta. Asiakkaan kohtaamisen, ammattiosaamisen kehittäminen. Asiakkaiden palautejärjestelmän systematiikan parantaminen, systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt ja näihin liittyvä laadun parantaminen. Osallistaminen ja innostaminen. Toiminnan toteuman seuranta (Kaira). Hoitotakuussa pysytty. Resurssipuolen peruutusten määriä seurattu ja niihin pyrittiin reagoimaan ja seurantaa jatkettiin. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja asiakaspalautejärjestelmien raportointien seuranta sekä Haipro-raportointien seuranta. Tehtyjen korjaavien toimenpiteiden seuranta. Haipro määrät nousussa. Systemaattiinen seuranta tulosalueella ja toimenpiteitä. johtamis- ja johtajuusmal lin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työn joustava tasaaminen Sisäinen johtamiskoulutus, ennakkoluuloton johtamisrakenteiden kehittäminen inhimillisesti tehokkaan johtamisen periaatteella. Osaamiskartoitukset ja niiden hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa. Huddle` -tyyppinen toimintamalli; hoitoisuuden suhde henkilöstöresursseihin, henkilökunnan joustava liikkuvuus tarvelähtökohtaisesti. Johtamiskoulutuksiin osallistumisten seuranta. Johtamismallin ja työnjakotyöskentely jatkuu. Kehityskeskusteluaikataulutus ja suunnittelu. Osaamiskartoituksia tehty osassa yksiköistä. Verkko-opintojen suoritusten seuranta yksiköittäin. Rafaela hoitoisuusluokitusten /kuormitusten sekä henkilöstöresurssien oikea-aikaisuuden seuranta. Vuodeosastoilla Huddle toimintamalli vakiintunut käytäntö, samoin neurologian poliklinikalla. 58

85 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 80 kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen Kustannustietoisuuden jalkauttaminen kaikkiin henkilöstöryhmiin, sisäinen yrittäjyys, Kaizen-, Hukkahaavi- ja Leantyyppisen tietoisuuden kehittäminen. Suoritteiden kirjaamisen tärkeyden korostaminen. Muutosmanagerien ja koko henkilöstön työ ideoida ja yhtenäistää laadukkaat, tehokkaat ja vaikuttavat käytänteet. Suoritteiden mittaamisen ohella kehitetään hoidon laatua ja vaikuttavuutta, pyritään parantamaan euromääräisen panoksen aikaansaamaa tulosta. Talouden toteumien seuranta ja toteumien informointi. Yhteisten käytäntöjen käyttöönotto ja Hukkahaavi työ, erityisesti fysiatrialla. Muutosagentit ; pienimuotoisia yhtenäistämisiä, joilla vaikutus osaltaan potilasturvallisuuden parantamiseen. Tarkennettuja ohjeistuksia suoritteiden kirjaamiseen ja niiden toteutumien seuranta erityisesti sisätautiklinikassa NHG benchmarking jatkuu ja toimintaa arvioidaan ja pyydetään yksiköittäin raportointien perusteella kehittämisideoita. Sisäisiä auditointeja ei kuluneena vuonna. Uusintakäyntien lukumäärien seuranta, uusinta osastohoitojaksot, peruttamattomat ja perutut ajat ja aikojen uudelleen järjestely vievät merkittävästi hoitajaresurssia. potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tiedon kulun parantaminen ja tiedon hyödyntäminen. Ydintiedon jakaminen oikea-aikaisesti ja sen oikea kohdentaminen. Lääkehoitoprosessin ajantasainen arviointi ja kehittäminen. Lääkehuoneiden päivitys osastoilla. Dialyysitilojen muutostyön suunnittelu ja toteutus. Potilasturvallisuusraporttien (1/2 v.) hyödyntäminen. Koulutukset ja perehdytykset rakenteisessa kirjaamisessa. Hukkahaavityö, Kaizen-, Leantyyppinen ajattelu esim. Huddle. Sisätautiklinikassa systemaattinen ylilääkärin info 2x/vuosi ja tarvittaessa. Hoitajapuolella kuukausittain osatonhoitajapalaverit. Haipron tehokas käyttö ja sen antaman tiedon analysointi korjaavine toimenpiteineen potilasturvallisuuden parantamisessa. Dialyysitilat uudistuneet ja toiminnallisena muutoksen munuaispolklinikka samassa yhteydessä. Tulosalueen johtoryhmätyöskentelyssä jatkuvaa arviointia raportointien perusteella. Eristyspotilaiden, sairaalainfektioiden määrän analysointi laadun näkökulmasta. Tietoa infektioyksiköstä. 59

86 Sivu 81 Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos oli ylijäämäinen. Ulkoinen toimintakatteemme on toteutunut talousarvion mukaisesti Ulkoisten ohilaskutettujen palvelujen ostot vähentyivät edellisvuoteen verrattuna % mutta olivat 113 % käyttösuunnitelmasta. Palvelujen ostot koostuivat erityiskalliiden potilaiden avohoitokäynneistä ja osastohoitojaksoista Oys:ssa, Tyks:ssa ja HUS:ssa. Hoidettavia potilasryhmiä olivat mm. keuhkojen (1) ja munuaisten (2) siirrot, kantasolusiirrot, hengityshalvauspotilaiden hoidot. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Ostopalvelujen määrää lisää erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden puute. Palvelujen ostotarpeen ennakoitavuus on hankalaa, mikä tekee oman haasteen talouden hallintaan. Sama pätee erityiskalliiden potilaiden vuosittaisen määrän arvioon ja uusien kalliiden lääkkeiden tarpeen arviointiin vuositasolla, osastojen kuormitusten ja yleiseen sairastavuuden arvioon alueellamme. Palvelujen ostojen toteuma oli , % käyttösuunnitelmasta. Laboratoriotutkimusten määrä tulosalueella oli laskussa aikaisempaan vuoteen verrattuna ja radiologisissa tutkimusmäärissä oli laskua, ainoastaan magneettitutkimukset ja spect-tt olivat lukumääräisesti hienoisessa nousussa. Medisiinisen tulosalueen osastojen hoitojaksoja oli Hoitopäivien lukumäärä oli Keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni 3.8 hpv (vs. 4.2 v. 2016). Neurologian osaston hoitojakson keskimääräinen kesto oli lyhin 2.7 hpv eli vaihtuvuus oli suurta. Hoitopäivien määrä jäi aikaisemmasta %. Osastojen kuormitus oli odotetusti kesäkuukausina vähäisintä. Medisiinisen tulosalueen lähetteiden määrä oli , mikä oli merkittävästi aikaisempaa enemmän ja on seurausta siitä, että organisaatio siirtyi sisäisistä konsultaatioista sisäiseen lähetekäytäntöön. Tulosalueen polikliinisten käyntien suoritemäärä oli , +3.3% edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan painopiste siirtyy siis enemmän avohoitopainotteiseksi. Uusi hallintosääntö astui voimaan Kuluneen toimintavuoden aikana toiminnassa näkyi organisaatiomuutokseen liittyvän työnjaon työstäminen ja kuuman sairaalan suunnitteluun osallistuminen ja muut sairaalan toiminnalliseen suunnitteluun liittyvä työryhmätyöskentely. 5-tason lääkehoitohuoneen laajennuksen ja toisen angiosalin suunnittelu alkoi. Lääkäreiden osalta haasteen toivat osa-aikaisuudet ja erikoislääkäreiden puute mm. sisätautiosastoilla, mihin organisoitiin säännönmukainen seniorituki. Lääkärirekrytointia tehostettiin lääkäreiden eläköitymisen tuodessa lisähaasteen. Toimintojen turvaamiseksi käytettiin ostopalveluita mm. kliinisen neurofysiologian yksikössä, ihotaudeilla, hematologiassa ja kardiologialla. Lisätöitä tehtiin kardiologialla, gastroenterologiassa ja endokrinologialla. Syksyn aikana hematologin puuttuessa toiminta turvattiin etähematologikonsultaatioilla Oulussa toimivien hematologien kanssa potilastietojärjestelmämme kautta ja yhteistyö sujui hyvin ja potilasturvallisesti. Suurimpina investointeina kuluneen vuoden aikana oli hemodialyysilaitteisto, mikä uusittiin ja toimii käyttökorvausperiaatteella. Kliinisen neurofysiologian yksikössä toimi aikaisempaan tapaan yksi osa-aikainen lääkäri (60 %) ja osa tutkimuksista hankittiin ostopalveluina ja soveltuvin osin sairaanhoitajan suorittamina. Kliinisen neurofysiologian tilojen suunnitttelu Vilkkaan alkoi. Toiminta vaatii erityisolosuhteet esim. äänieristyksen suhteen. Sen nykyinen sijainti vaikuttaa epäedullisesti muuhun potilaslogistiikkaan. Keuhkosairauksien poliklinikalla ja vuodeosastolla toiminta sujui suunnitelmien mukaan ja palvelujen tuotot noudattivat samaa tasoa kuin parina edeltävänä vuonna vaikka 5 kuukauden ajan sairaansijoja oli kaksi vähemmän tehon remontin ajan. Hoitojakson pituus lyheni 4.4 hpv (vs 5.2 hpv v. 2016). Keuhkofunktiolaboratorio tuotti aiempaan tapaan keuhkojen toimintakokeita ja siellä käynnistettiin Rovaniemen kaupungin terveyskeskukseen spirometrioiden tuottamishanke, jota tullaan jalkauttamaan toiminnan tasolle. Sydänpajan potilasmäärissä tapahtui kasvua n. angio/pci potilaita 15% ja tahdistintoimenpidettä jopa 18% edellisvuoteen verrattuna. Tahdistinpoliklinikan potilasmäärä pysyi ennallaan. Huomiota kiinnitettiin osastolla olevien potilaiden odotusajan lyhentämiseen. Toimiva hätätyöjärjestelmä sekä lisätyöoikeus mahdollistivat tähän. 60

87 Sivu 82 Kuntoutuspoliklinikalla tietokoneen ja kommunikaation apuvälinepalveluiden puhe- ja toimintaterapiapalvelut (2 pv/kk) ja neuropsykologiset tutkimukset hankittiin ostopalveluina, samoin ensiproteesien hankintaan liittyvät apuvälineteknikon vastaanotot. Toimintaterapian oman resurssin puutetta on jouduttu korvaamaan ostopalveluna. Merkittävintä palveluiden kysynnän kasvua näyttää olevan nuorten ammatillisen urapolun suunnittelun ja tuen palveluihin sekä liikuntavammaisten aikuisten kuntoutusohjauspalveluihin. Hoitotyön osalta hoitoisuuden arvioinnissa Rafaela- järjestelmä on vakiintuneessa käytössä kaikilla medisiinisen hoidon tulosalueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Järjestelmään kuuluvan mittarin (Paoncil) avulla on selvitetty yksikkökohtaisesti optimaalinen työmäärä hoitajaa kohti. Optimaalinen hoitoisuus suhteessa resursointiin tulisi Rafaela- mittarin mukaan olla 70 %. Edellisvuoteen verrattuna vuodeosastojen hoitoisuus kokonaisuudessaan on ollut korkeampi. Sisätautien vuodeosastoilla hoitopäivät ovat olleet 60 %:sti optimissa, (v.2016, 60 67%). Neurologian ja keuhkosairauksien vuodeosastoilla hoitopäivät ovat olleet edellisvuoden tapaan n. 50 %:sti optimissa. Keuhkosairauksien vuodeosastolla hoitoisuus on tasoittunut ja erityisesti ylioptimin hoitopäivät ovat vähentyneet edellisvuoden 48 %:sta 20 %:iin. Vuodeosastojen hoitoisuudet ovat korkeimmillaan tyypillisesti vuodenvaihteen molemmin puolin infektioepidemioiden vuoksi. Potilaiden hoidontarve on edellisvuoden tapaan korkea. Lähes 80 %:lla potilaista on ollut keskimääräistä suurempi (hoitoisuusluokka 3) tai maksimaalinen (hl 4) hoidontarve. Kevyempihoitoisten (hl 1 ja 2) potilaiden määrä on huomattavasti laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mikä kertoo painopisteen siirtymisestä avohoitoon. Kuormittavinta on ollut sisätautien vuodeosasto 5A:lla. Hoitohenkilökunnan työnjakohankkeen (2016) tulosten mukaan osasto 5A:lla on yhden sairaanhoitajan miehitysvaje. Yhtymähallitus on hyväksynyt mitoituksen epäkohtien tasaamiseksi tehdyn henkilöstö- ja toimeenpanosuunnitelman, mutta se on toteutunut niiltä osin, kuin vakanssien siirto on ollut mahdollista tehdä tulosalueiden sisällä. Medisiinisen hoidon tulosalueen sisällä epäkohdan tasaus ei onnistu, vaan se on tehtävä organisaatiotasoisesti. Vuodeosastoilla on vakiintunut käyttöön huddle-toimintamalli, jonka tavoite on tasata yksiköiden välisiä hoitoisuuksia ja työmäärää sekä turvata potilaille tasalaatuinen hoito. Huddlatessa toisesta yksiköstä siirtyvä hoitaja auttaa potilasta hänen perushoidollisissa tarpeissa. Henkilökunnan tiedossa olevat poissaolot hoidetaan ensisijaisesti sijaisjärjestelyin. Huddlen kautta annettu ja saatu apu huomioidaan Rafaela-järjestelmän resurssitietoihin päivittäin, jolloin se myös näkyy hoitoisuudessa. Hoitohenkilökunnan keskuudessa toimintamalli on todettu työtä ja hoitoisuuksia tasaavaksi. Samalla se on nostanut luokittelun ja siitä saadun tiedon hyödyntämisen merkitystä. Medisiinisen hoidon tulosalueen avohoitoyksiköissä sisätautien- ja ihotautienpoliklinikoilla hoitoisuus on noussut edellisvuodesta merkittävästi, jopa % hoitopäivistä on yli optimihoitoisuuden. Myös keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikoilla hoitoisuudet ovat korkeat, mutta vertailutietoja ei ole käytettävissä, koska yksiköissä ei ole määriteltynä optimaalista hoitoisuustasoa. Avohoidon käynnit ovat nousseet suunnitelmien mukaisesti, mutta myös hoitoisuus on noussut, joka kertoo siitä, että hoidollisesti yhä vaativampia potilaita hoidetaan polikliinisesti. Kausittaista vaihtelua ei juuri ole. Hoitohenkilökunnan mitoituksessa (2016) ilmeni, että poliklinikoilla eri ammattiryhmien keskinäinen työnjako vaihtelee yksiköittäin. Lisäksi yksiköidenväliset epäyhtenäiset käytännöt vaikeuttavat työntasausta ja sijaistamista. Poliklinikoilla työaikaa kuluu edelleen paljon vastaanottoaikojen perumiseen ja vaihtamiseen. Potilasturvallisuuden parantamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota potilaiden tunnistamiseen ja potilaiden henkilötietojen ajantasaisuuteen. 61

88 Sivu 83 MEDISIININEN HOITO muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,90-0,93 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,55-1,13 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Sairaansijat ,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia ,00 Avohoito ostetut ,89 13,87 Hoitopäivät ostetut ,17 35,62 Hoitojaksot ,42-5,81 Avohoito ,31 5,35 Hoitopäivät ,84-4,15 Keskim. hoitoaika, omat 3,9 3,7 3,7 3,7-5,44 1,76 62

89 Sivu 84 Muutettu 13 MEDISIININEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,80 1,73 Maksutuotot ,60-2,37 Vuokratuotot ,60-18,13 Muut toimintatuotot ,50 41,91 Ulkoiset tuotot yhteensä ,80 1,59 Sisäiset tulot ,70-4,74 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,30 1,11 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,70 0,10 Henkilösivukulut Eläkekulut ,20-7,27 Muut henkilösivukulut ,50-16,03 Henkilöstökorvaukset ,10 50,29 Palvelujen ostot ,70 9,35 Palv.ostot ohilaskutus ,80 13,04 Aineet, tarvikkeet ja tav ,40-29,22 Vuokrat ,80 456,10 Muut toimintakulut , ,06 Ulkoiset toimintakulut ,00 3,06 Sisäiset menot ,90-1,60 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,40 0,70 Ulkoinen toimintakate ,57 0,00 TOIMINTAKATE ,70 16,11 Muut rahoituskulut ,60 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,60 0,00 VUOSIKATE ,70 16,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,00-9,56 Kertaluonteiset poistot ,00 0,00 Poistot ja arvonalentumis ,20-0,83 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,20 17,96 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,20 17,96 63

90 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2017 Kuluneella kaudella tapahtuneet toiminnalliset muutokset: Kirurgisessa vuodeosastotoiminnassa on kehitetty yhteisiä toimintatapoja osastojen yhdistyttyä. Potilasturvallisuuden kehittämisessä on edistytty ottamalla käyttöön tehohoidon toimesta MET (Medical emergency team) toimintamalli sekä kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen koulutukset. Kirurgian poliklinikalla on aloitettu traumapoliklinikkatoiminta Avohoitoa on kehitetty suunnittelemalla preoperatiiviseen hoidonsuunnitteluun asiakaslähtöinen toimintamalli, joka otetaan käyttöön v aikana. Naistenklinikalla kehitetty synnyttäjille varhaisen kotiutumisen malli, joka on otettu käyttöön helmikuussa 2018 Painopistealue Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakkaat saavat vaikuttavaa hoitoa oikeaaikaisesti - kehitetään reaaliaikaista ajanantoa eri menetelmillä (polikliinisen ja preoperatiivisen ajanannon ja valmistelun kehittämistoimenpiteet) - kiinnitetään huomioita ammatillisuuteen ja hyvään kohteluun - kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta - arvioidaan asiakastyytyväisyyttä Osallistutaan organisaation johtamisen kehittämiseen. Tunnistetaan hoitotyön yhteinen osaaminen ja erikoisosaaminen. Ylläpidetään ja laajennetaan osaamista verkko-oppimisympäristöjä hyödyntämällä sekä verkkokursseilla. Koordinoidaan henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti. Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hoitotakuu toteutuu lisäves töiden turvin Leikkaus- ja anestesiayksikössä luotu uusi toimintamalli potilaiden preoperatiiviseen hoidonsuunnitteluun. Osallistuttu kirurgian valtakunnalliseen benchmarking toimintaan(nhg). Naistenklinikassa on pilotoitu loppuvuodesta 2017 asiakastyytyväisyyden arviointia mobiilikyselyn avulla, mutta analysointia ei vuoden 2017 aikana ole vielä tehty vähäisen vastausmäärän vuoksi. Kirurgian vuodeosastolla on edistetty uusia yhteisiä toimintatapoja ja kehitetty yksilövastuisen hoitotyön toimintamallia, joka käyttöönotettiin vuoden 2018 alussa. Kirurginen vuodeosasto 4 sai valmiiksi hoitohenkilökunnan osaamisen arvioinnit ja niitä on käytetty hyödyksi kehityskeskusteluissa. Muissa yksiköissä osaamisen arvioinnit ovat joko käynnissä tai suunnitteilla. Laiteajokorttien käyttöönotto on edennyt määrittelyillä ja osassa yksikköjä ajokortit ovat käytössä. Henkilöstöresurssien liikkumista on seurattu osana huddletoimintaa. 64

91 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 86 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Potilasturvallisuus - Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin. Kehitetään yksiköiden ydinprosesseja. Mitattavat tavoitteet on määritelty tulosalue-, tulosyksikkö- ja vastuuyksikkötasoilla. Kartoitetaan potilasturvallisuutta uhkaavat tekijät yksiköittäin. Kiinnitetään huomioita kirjaamiskäytäntöihin. Hyödynnetään kaira-raportteja. Tuetaan hukan tunnistamista hoitoprosesseissa ja motivoidaan jatkuvaan kehittämiseen. Kustannuksia seurataan ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain. Ydinprosesseja on kehitetty naistenklinikalla synnyttäjien varhaisen kotitutumisen osalta ja leikkaus- ja anestesiayksikössä toimenpidepotilaiden hoidonsuunnittelussa. Jatkuvan kehittämisen menetelmistä on otettu käyttöön Green cross menetelmä mm. potilasturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa. Yksiköittäin käsitellään Haipro-ilmoituksia ja tehdään toimintamuutoksia. Infektioyksikön raportit on käsitelty yksiköissä. Asiakaspalautteet on viety yksiköihin ja käsitelty yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Osavuosikatsaukset perustuvat Kaira tietoihin. Potilasturvallisuuden näkökulma on ollut lähtökohtana hoitoprosessien kehittämisessä erityisesti naistenklinikan varhaisen kotiuttamisen mallissa sekä hoidonsuunnittelussa toimenpidepotilaiden osalta. 65

92 Sivu 87 OPERATIIVISEN HOIDON TULOSALUE OSAVUOSIKATSAUS, TOIMENPITEET VUOSIKATSAUS TOIMINTASUORITTEET LAY TMP PKL SUU PKL GYN PKL KIR PKL PÄIVYSTYKSET Kirurgia ( sisältää lasten kirurgian) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 9 12 Naistentaudit ja synnytykset Sisätaudit ja kardiologia 9 12 PÄIVYSTYKSET YHTEENSÄ Anestesiologia päivystystoimenpiteenä PÄIVYSTYSTOIMINTA YHTEENSÄ joista yöaikana aloitetut tmp:t (sis.anest.) Ilta-ajan toiminta (sis. päiv+elekt ja anest.) ELEKTIIVISET TOIMENPITEET Osasto, elektiiviset LEIKO Päiväkirurgia Polikliiniset ELEKTIIVISET YHTEENSÄ JOSTA LYHYTJÄLKIHOITOISTA KIRURGIAA TOIMINTA ERIKOISALOITTAIN KIRURGIA ( sisältää lasten kirurgian) Kirurgian päivystykset joista yöaikana aloitetut GYNEKOLOGIA Gynekologian päivystykset joista yöaikana aloitetut ANESTESIA PÄÄTOIMENPITEENÄ KEUHKOSAIRAUDET, bronkoskopiat KNK SILMÄKIRURGIA SISÄTAUDIT, tähystystoimenpiteet LASTENKIRURGIA LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET YHTEENSÄ joista pientoimenpiteitä (ei sisällä anest.) PÄIVYSTYKSET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 20,70 % 22,42 % ELEKTIIVISET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 79,30 % 77,58 % ELEKTIIVISTEN TOIMENPITEIDEN JAKAUMA PÄIVÄKIRURGIA 55,13 % 53,55 % LEIKO 27,72 % 30,79 % VUODEOSASTO 8,30 % 6,43 % POLIKLIINISET 8,85 % 9,24 % 66

93 Sivu Toiminnan ja suoritteiden analyysi Avohoitopainotteisuus näkyy vuoden 2017 luvuissa. Osastohoitojaksojen määrät ovat vähentyneet 1,6 % ja avohoitokäynnit lisääntyneet 4,2 %. Ostettujen avohoidon käyntien määrä on kasvanut 6.6 %, mutta ostetut hoitopäivät ovat laskeneet 14,6 %. Omien hoitopäivien määrän lasku on jatkunut edellisten vuosien kaltaisena. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on laskenut ollen v ,9 vuorokautta. Ostopalveluja on lähes kaikilla erikoisaloilla, eniten kirurgialla, syöpätaudeilla, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla sekä lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisäves työtä poliklinikoilla. Kirurgian poliklinikalla on ollut tarvetta pitää lisäves poliklinikkaa ortopediassa, plastiikkakirurgiassa, urologiassa ja verisuonikirurgialla. LisäVes työtä on tehty lisäksi lastentaudeilla ja silmätaudeilla. Kirurgian poliklinikalle on siirtynyt Rovaniemen kaupungilta traumapoliklinikkatoiminta, joka lisäsi poliklinikkakäyntejä lähes 1000:lla. Kirurgian poliklinikan käynnit ovat lisääntyneet kokonaisuudessaan 5,9 %, mikä selittyy myös lisääntyneiden lähetteiden määrällä. Toimenpidepoliklinikalla toiminta on lisääntynyt 300 toimenpiteellä. Silmäklinikan toimintaa on hankaloittanut sisäilmaongelma, jonka vuoksi toimintaa on jouduttu hajauttamaan. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä toimintaa on vaikeuttanut lääkärivaje, jota on korjattu ulkopuolisen konsultin voimin. Audionomitilannetta ei edelleenkään ole saatu vakiinnutettua. Toiminta on turvattu ulkopuolisella konsultilla, ostopalveluilla sekä lisäksi kaksi hoitajaa on lähetetty audionomikoulutukseen. Lastentaudeilla erikoislääkäripula on pahentunut, mutta erikoistuvia on saatu palkattua hyvin. Lastentaudeilla on tehty lisäksi järjestelyjä hoitohenkilökunnan osaamisen varmistamiseksi erityisesti vauvatehon toimintaan. Synnytysten määrä on laskenut alle tuhannen synnytyksen, mikä heijastuu myös muun toiminnan vähentymisenä. Leikkaustoimintaan vaikutti vuonna 2017 tehty teho-osaston remontti. Teho-osasto toimi väistötiloissa leikkausosaston pienellä puolella kesäkuun lopusta syyskuun puoliväliin, mistä johtuen leikkausosastolla oli sulkuviikkoja normaalia enemmän. Koko tulosalueella tehtyjen toimenpiteiden kokonaismäärä (9289) on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, laskua on tapahtunut vain 0,8 % huolimatta lisääntyneestä sulkuajasta. Päivystystoiminnan osuus (22,4 %) leikkaus- ja anestesiayksikön toimenpiteiden kokonaismäärästä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Päivystysajan toiminta painottuu ilta-aikaan ja siitä on kirurgiaa 93 %, naistentauteja ja synnytyksiä 6 % ja loput toimenpiteet ovat muilta erikoisaloilta. Elektiivisessä leikkaustoiminnassa avohoidon ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian osuus on 93,6 %, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,6 %. Teho-osastolla aloitettiin vuoden 2017 alusta MET toiminta. MET käyntejä on ollut vuoden 2017 aikana 148. Kaikki käynnit eivät ole johtaneet valvonta- tai tehohoitoon vaan yli 30 %:ssa tapauksista tarkennetuilla ohjeilla potilaan hoitoa on voitu jatkaa vuodeosastolla. Rafaela hoitoisuusluokituksen optimihoitoisuutta seurataan vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Optimihoitoisuuden tavoitetaso on 70 %. Kirurgian vuodeosaston optimihoitoisuus on tasoittunut vuodeosastojen yhdistymisen jälkeen. Kirurgian osaston hoitoisuus on ollut optimissa 59 % hoitopäivistä. Yli optimin päiviä on ollut 18 % ja alle optimin 23. Naistenklinikassa 6B:llä hoitoisuus on ollut optimissa 35 % päivistä, alle optimin 38 % ja yli optimin 27 %. 6A:lla optimipäiviä on ollut vain 29 %, alle optimin 44 % ja yli optimin 27 % hoitopäivistä. Naistenklinikassa syntyvyyden vaihtelut vaikuttavat osaston kuormitukseen ja hoitoisuuteen. 6A:lla on edelleen selkeästi painottuneet alle optimin hoitoisuudet. Osasto 6A:lta siirrettiin kirurgiselle vuodeosastolle osa kirurgisista leiko potilaista, koska osasto 4:n kuormitukset sen sallivat. 6A:lla pienennettiin tämän jälkeen hoitajaresursointia aamuvuoroissa. Lastenosastolla hoitoisuus on ollut optimissa 48 % hoitopäivistä, yli optimin 19 % ja alle optimin 33 %. Kokonaisuutena vuodeosastoilla tarkasteltaessa potilaiden hoitoisuudet ovat nousseet. Hoitoisuusluokka 4 potilaita oli %, kun vastaava luku 2016 oli 34 %. Kaikista raskashoitoisimpien potilaiden (hl5) osuus on myös noussut kahdesta %:sta kolmeen %:n. Poliklinikoista silmäsairauksien poliklinikalla on päästy optimihoitoisuustilanteeseen 79 % hoitopäivistä. Tasainen jakauma on myös äitiyspoliklinikalla, jossa optimipäiviä on ollut 61 %. Kirurgian poliklinikalla yli optimin päiviä on ollut 43 % ja optimipäiviä 52 %, lastenpoliklinikalla yli optimissa on oltu 48 % hoitopäivistä ja optimissa 45 %. Syöpätautien poliklinikalla yli optimin päiviä on ollut 42 % ja optimissa 46 %. Kokonaisuutena poliklinikoiden hoitoisuudet ovat muuttuneet edellisestä vuodesta hoitoisempaan suuntaan. Tulosalueen toiminnan avohoitopainotteisuuden lisääntyminen näkyy myös poliklinikoiden hoitoisuuden lisääntymisenä. 67

94 Sivu Talouden toteuman analyysi Tulosalueen talousarvio on ylijäämäinen Toimintatuotot ovat vähentyneet 0,4 % ja toimintakulut 0,6 % edellisestä vuodesta. Ulkoisen toimintakatteen toteuma 100 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Hoitohenkilökunnan sijaiskulut ovat pysyneet talousarvion raameissa (97,76 %). Edellisistä vuosista poiketen ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat laskeneet 8,7 %, mikä on linjassa vähentyneiden ostettujen hoitopäivien kanssa. Hankintoja ja investointeja on toteutettu suunnitelman puitteissa, mutta anestesiatietojärjestelmän hankinta ei edelleenkään ole toteutunut. OPERATIIVINEN HOITO muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,34 0,27 siitä lääkärit ,71 0,00 hoitohenkilöstö ,33 0,33 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 50,00 Sairaansijat ,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia ,65-9,18 Avohoito ostetut ,61 15,20 Hoitopäivät ostetut ,60-15,54 Hoitojaksot ,80-6,64 Avohoito ,20 23,17 Hoitopäivät ,61-6,53 Keskim. hoitoaika, omat 2,6 2,5 2,5 2,5-2,50 0,00 68

95 Sivu 90 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,20-1,24 Maksutuotot ,00-2,12 Tuet ja avustukset ,40 0,00 Muut toimintatuotot ,20 19,71 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00-1,25 Sisäiset tulot ,80-0,03 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,40-0,97 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,20-0,99 Henkilösivukulut Eläkekulut ,20-4,54 Muut henkilösivukulut ,00-10,54 Henkilöstökorvaukset ,20 8,11 Palvelujen ostot ,30 6,35 Palv.ostot ohilaskutus ,70-4,63 Aineet, tarvikkeet ja tav ,00-0,31 Vuokrat ,80-41,01 Muut toimintakulut , ,18 Ulkoiset toimintakulut ,60-1,98 Sisäiset menot ,40-1,17 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,60-1,57 Ulkoinen toimintakate ,48 0,00 TOIMINTAKATE ,10 51,13 Muut rahoituskulut ,90 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,90 0,00 VUOSIKATE ,10 51,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,50 2,07 Poistot ja arvonalentumis ,50 2,07 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,60 161,24 Rahastojen lis.(-)tai väh ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,20 161,24 69

96 Sivu Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksen mukaisuus, oikeaaikaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Lapin keskussairaalan yleislääkäripäivystyksen ulkoistuksesta luovuttiin 2016 alussa Rovaniemen terveyskeskuslääkäreiden aloitettua päivystämisen. Terveyskeskuslääkäreiden toimesta käynnistynyt yle-päivystys on ollut aiempaa sujuvampaa. Yle-päivystyksen iltavuoroissa (klo 12-20) on ollut käytettävissä kolmas lääkäri ja yöhoitajaresurssia on lisätty myös kesäaikaan turistikauden lisäksi. Erikoissairaanhoidon päivystyksessä ovat ruuhkatilanteet vähentyneet akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden ja kolmannen iltapäivystäjän myötä. Fast track-linjaa pilotoitiin syksyllä nopeahoitoisten päivystyspotilaiden hoitamiseen, mutta toiminnasta luovuttiin kertyneiden kokemusten vuoksi. Toistuvien ruuhkatilanteiden vuoksi on kuormittavina ajanjaksoina hoitajaresurssia vahvistettu yöaikaan kuudennella hoitajalla. Tietojärjestelmien osalta päivystyspoliklinikalla kehitettiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä. Lisäksi päivystyspoliklinikalla siirryttiin sähköisen hoitosuunnitelman käyttöön maaliskuussa Päivystyspoliklinikan potilasvalvontamonitorit on hankittu myös lopuille tarkkailupaikoille. Integraatiot potilaskertomukseen, potilashallintajärjestelmään ja röntgenarkistoon ovat vielä näiden osalta kesken. Tulevassa sairaalassa ovat päivystys ja ensihoito sekä rakenteellisesti, että hallinnollisesti osa kuumaa sairaalaa. Päivystysosastotoiminnan suunnittelu ja muu tilojen käytön suunnittelu jatkuivat osana kuuma sairaala suunnittelua. Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi poikkeusluvallisen työajan vuodelle 2017 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitoon Rovaniemen yksikköä lukuun ottamatta. Tästä johtuen Rovaniemen ensihoitoasemalla työskenneltiin alkuvuosi yleistyöajassa, mikä vaati poikkeusluvallista työaikamuotoa suuremman henkilöstömäärän. Oikaisuvaatimuksen hyväksymisen myötä myös Rovaniemen asemalla palattiin poikkeusluvalliseen työaikaan. Sovitusta terveyskeskustyöskentelystä jouduttiin ensihoidossa luopumaan poikkeusluvan myöntämisen ehtojen täyttymiseksi. LSHP:n anomus poikkeusluvan jatkamisesta on nyt hyväksytty vuosille Vuoden 2018 palvelutasopäätös valmisteltiin OYS-erva-ensihoidon yhteistyönä valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Jatkossa tavoitteet ja toteutumat ilmaistaan sairaanhoitopiiritasoisesti. Erva-ensihoidon yhteistyöryhmä muuttui lakisääteiset velvoitteet täyttäväksi erva-ensihoitokeskukseksi, jossa on edustus kaikista alueen sairaanhoitopiireistä ja mm. tietojärjestelmien asiantuntijat. Ensihoidon käyttöön hankittiin vuonna ambulanssia vanhentuneen kaluston tilalle. Rovaniemen asemahanketta on edistetty yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja pelastustoimen kanssa. Sallassa ensihoito siirtyi pysyväistiloihin pelastusaseman yhteyteen. Savukoskella on pelastuksen ja ensihoidon yhteinen asema ollut rakenteilla vuonna Tulosalueelle perustettiin ensihoidon ylilääkärin virka. Sekä ensihoidon, että päivystyksen ylilääkärin virat olivat haettavana ja erinäisten käänteiden jälkeen ensihoidon vastuulääkäri päätyi jatkamaan ensihoidon ylilääkärinä ja päivystyksen ylilääkäriksi valittiin päivystyksen osaston ylilääkärinä toiminut. 70

97 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 92 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen 1) Asiakaskokemus korkealle: -asiakkaat saavat vaikuttavaa hoitoa oikeaaikaisesti -hoidon tarpeen arviointi yhtenäisin kriteerein yksilöllisesti soveltaen -hoitoprosessien sujuvuus -kiinnitetään huomiota ammatilliseen ja hyvään kohteluun - koulutusta vuorovaikutustaidoista ja hyvästä palvelusta sekä haastavista vuorovaikutustilanteista -juliste asiakaspalvelusta -kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta (esim. lääkelistat/reseptit mukaan) 1) Akuutisti sairastuneet saavat oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa, hoidon tarpeen arviointikoulutukseen ei riittävästi osallistujia. Läpimenoaikoja seurataan. 2) Palvelulupausta ei ole tehty. Päivystyspalveluista on tiedotettu alueen asukkaita. 3) Asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu. Tekstiviestipalautejärjestelmää pilotoitu syksystä 2017 alkaen 2) Palvelulupauksen valmistelu -Tiedote/esite päivystyspalveluista alueen asukkaille jaettavaksi ja LSHP:n nettisivuille 3)Asiakkaiden osallistuminen -asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työn joustava tasaaminen 1)Johtamis ja johtajuusmallin rakentaminen -osallistutaan johtamisen kehittämiseen organisaatiossa 2)Tunnistetaan yleinen ja erityisosaaminen -laiteajokortti -Perehdytyksen chek lista lääkäreille, säännöllinen perehdytys 1 x /kk -simulaatiokoulutukset pyörivät koko tulosalueella 1) Johtamisen kehittämiseen on organisaatiossa osallistuttu 2) Laiteajokortit, lääkäreiden säännöllinen perehdytys käytössä, simulaatiokoulutuksia pidetään säännöllisesti. Lääkäreiden checklista on lykkääntynyt. 3) Ensihoidon kenttäjohto pyrkii tasaamaan yksiköiden kuormituksia. Osallistuttu sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitukseen, tämä hyödyntämättä. Avunpyyntöjärjestelmä käytössä. kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen 3) Kehitetään henkilöstöresurssien tasaamisen menetelmiä 1)Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin, mahdolliset muutokset edellisvuoteen nähden 2)Kehitetään yksiköiden ydinprosesseja edelleen 1) Johto valveutunutta talouden suunnittelusta, toteutumista. Suunnitelmissa on pysytty. 2) Päivystysprosessia on edelleen kehitetty ja läpikäydään myös sairaalalaajennukseen liittyen. Mm. AVH-potilaiden hoitoprosessia on hiottu sekä ensihoidossa, että päivystyksessä. potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen 1)Potilasturvallisuus -kotilääkitystiedot, kirjaamisen kattavuus, ruuhkatilanteiden hallinta, perehdytykset käytäntöihin ja laitteisiin kunnossa 2) Kirjaamisen kattavuus: sähköisen hosu:n käyttöönotto päivystyksessä, vitaalimittausten automaattinen siirtyminen potilaskertomukseen, EKG:n tallentuminen sähköiseen arkistoon aina, valvontadatan siirtäminen jatkohoitoyksikköön periaatteessa mahdollista CCU:n osalta (uudet monitorit) 1) Potilasturvallisuuteen, ruuhkatilanteiden hallintaan ja lääkitystietojen kirjaamisen kattavuuteen on panostettu. Laite check-listat käytössä. 2) Sähköinen hoitosuunnitelma käytössä. Vitaalimittaukset, EKG eivät vielä siirry, intagraatio puuttuu. 3) Mahdollisiin solmukohtiin puututtu jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen 3) Potilaan hoitoprosessien sujuvoittaminen. Tunnistetaan solmukohdat ja puututaan niihin 71

98 Sivu 93 Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli (alkuper. Ta 39000, muutettu Ta 37000). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi (43686 v. 2016). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 3642 (3537 v. 2016), joista ensihoidolle 75 % ja terveyskeskuksille 25 %. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita tehtiin 2030 (1815 v. 2016). Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä oli n ( v. 2016). Tutkimuskäytäntöjen muuttumisen vuoksi CT-tutkimusmäärät ovat jatkaneet nousuaan, muutoin radiologiset tutkimusmäärät ovat suunnilleen ennallaan. Ensihoidon kokonaistehtävämäärä oli vuonna laskien edellisestä vuodesta hieman (-1 %, -946 kpl) johtuen terveyskeskustehtävien vähentymisestä. Hätäkeskuksen välittämien kansalaistehtävien määrä (27635kpl v. 2017) jatkoi edelleen kasvuaan (+1,4 %, +388 kpl). Ensihoidon tehtävämäärän nousu on johtanut useissa kunnissa uusien 2-, ja 3.- riskialueluokkien ilmaantumiseen (Posiolla myös 1-riskialueluokka), yksiköiden kuormituksen kasvuun ja aiemmasta heikentyneeseen potilaiden tavoittamiseen. Päivystyksen kävijämäärän pienenemisen ja lääkärityövoimakustannusten ylityksen vuoksi tehtiin syksyllä päätös talousarviomuutoksesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen mukaisesti on tehty jäsenkuntalaskutuksen palautus, jonka määrä päivystyksen ja ensihoidon tulosalueella oli ja vaikutus kohdistui ensihoidon tulosyksikköön. Tulosalueen toimintatuotot jäsenkuntapalautuksen jälkeen ovat 27,9 milj. (101,4 % talousarviosta), toimintakulut 29 milj. (103,4 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 4,5 milj. (100 % talousarviosta). Ensihoidon toimintatuotot olivat 16,8 milj. (98,7 % talousarviosta), toimintakulut 17,3 milj. (102 % talousarvoista), ulkoinen toimintakate (58 % talousarviosta). Yhteispäivystyksen toimintatuotot olivat 10,5 milj. (104,6 % talousarviosta), toimintakulut 11,2 milj. (104,5 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 3,9 milj. (110 % talousarviosta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO Muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,85 0,85 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,91 0,91 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut ,75 34,80 Hoitopäivät ostetut ,11 0,00 Hoitojaksot ,50 80,00 Avohoito ,36 2,34 72

99 Sivu 94 Muutettu 15 PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,70 0,82 Maksutuotot ,00 3,09 Muut toimintatuotot ,50 95,01 Ulkoiset tuotot yhteensä ,80 0,98 Sisäiset tulot ,40 14,25 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,70 1,38 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,30-3,07 Henkilösivukulut Eläkekulut ,20-8,81 Muut henkilösivukulut ,90-19,85 Henkilöstökorvaukset ,60-8,00 Palvelujen ostot ,40 34,36 Palv.ostot ohilaskutus ,60 103,40 Aineet, tarvikkeet ja tav ,90 6,54 Vuokrat ,60-14,92 Muut toimintakulut , ,05 Ulkoiset toimintakulut ,30 1,18 Sisäiset menot ,00 11,68 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00 3,39 Ulkoinen toimintakate ,74 0,01 TOIMINTAKATE ,90 95,70 Korkotuotot ,00 0,00 Muut rahoituskulut ,80 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,00 0,00 VUOSIKATE ,50 95,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,50 39,63 Poistot ja arvonalentumis ,50 39,63 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,70 83,78 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,70 83,78 73

100 Sivu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueella on jatkunut laaja toiminnan kehittäminen, joka on alkanut vuonna Tavoitteena on kehittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallinen sekä hoitosuositusten mukainen ja potilaslähtöinen kokonaisuus yhteistyössä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijoiden kanssa. Osana meneillään olevaa muutosta Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät LSHP:n psykiatrian tulosalueen kanssa Yhdistymisen johdosta Psykiatrian tulosalue muuttui Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueeksi. Yhdistyminen toteutui kuukautta myöhemmin kuin mitä talousarviota laadittaessa oli suunniteltu. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2016 aikana valmisteltiin Rovaniemen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hallinnollinen yhdistyminen Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen tulosalueen kanssa ja yhdistymisen toteutui Samalla perustettiin 5 uutta tulosyksikköä, joihin kaikkiin sisältyi osasto ja avohoidon yksiköitä. Yksiköt ovat Nopeat palvelut ja konsultaatiot, Hoito- ja tutkimuksen tulosyksikkö, Kuntotuksen tulosyksikkö, Päihdepalvelujen tulosyksikkö sekä Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosyksikkö. Aikuisten avohoidonpalveluissa isona muutoksena oli uusien tilojen remontointi Valtakadulle ja niihin muutto eri toimipisteistä. Muurolan sairaalassa osasto 2 toiminta lopetettiin ja vähennettiin 16 sairaansijaa. Nopeat palvelut ja konsultaatiot tulosyksikössä on kehitetty matalan kynnyksen toimintaa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ja suunniteltu puhelinpalvelujen yhtenäistämistä sekä tehokkaampaa mielenterveysja päihdepäivystyksen arvioita. Uusi toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana. Hoidon ja tutkimuksen tulosyksikössä aloitettiin Intensiivipoliklinikan pilotointi. Intensiivipoliklinikka tuottaa tiiviin avohoidon ja laitoshoidon väliin sijoittuvaa päiväosastotyyppistä toimintaa 10 potilaspaikalla. Intensiivipoliklinikka toimi aluksi Muurolassa ja sen käyttöaste oli matala. Elokuusta alkaen Intensiivipoliklinikka on toiminut avohoidon yhteydessä Valtakadulla ja sen käyttöaste on ollut korkea. Kuntoutuksen tulosyksikössä jatkettiin tehostetun avohoidon (ACT) kehittämistä ja yhä vaikeahoitoisempia potilaita on voitu hoitaa avohoidossa enemmän ja vähentää laitoshoidon kuormitusta. Päihdepalvelujen tulosyksikössä on selkeytetty yhteistyön rajapintoja kuntien sosiaalipalvelujen kanssa. Lisäksi yhtenäistettiin Päihdeklinikan laitoshoidon sekä A-klinikan toimintoja mm. korvaushoidon käytänteissä ja aloitettiin neuvottelut nuorten- sekä nuorten aikuisten päihdepalvelujen siirtämisestä LSHP:n toiminnaksi. Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on kehitetty nuorten matalankynnyksen palvelua yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa sekä aloitettu varhaintyön pilotointi kahdelle yläasteelle Sodankylää ja Rovaniemelle. Dialektisen käyttäytymisterapian (DKT-N) toimintamallia on jatkettu tavanomaisena toimintana. MIEPÄ tulosalueella toteutettiin psykiatrian erikoislääkäripalvelujen kilpailutus yhteistyössä jäsnekuntien kanssa ja aloitettiin suunnittelemaan uusia psykiatrisen sairaalan tiloja LSHP/ ITU- hankkeessa. Lisäksi jokaisessa tulosyksikössä on aloitettu laaja hoitoprosessien kehittämistyö. Muutoksien haasteena on ollut yhteensovittaa potilastieto- ja hallintajärjestelmien käyttö merkittävästi lisääntyneiden avohoitopalvelujen kanssa. On tullut esiin, että järjestelmien kehittäminen ei kehity samassa suhteessa muun toiminnan kanssa. 74

101 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 96 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Kokemusasiantuntijatoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Kokemusasiantuntijat osallistuvat kehittämistyöryhmiin ja henkilökunnan yksiköiden kehittämispäiviin liittyen palvelujen ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijatoiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Olemme olleet kehittämässä toimintaa Kokemus kohottaa hankeessa yhteistyökumppanina. Kokemusasiantuntijat ovat olleet kouluttamassa henkilökuntaa ja kehittämässä palveluprosesseja. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Yhtenäisen johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen LSHP:ssä huomioiden tulevat soteratkaisut Palvelujen osaamistarpeen ja henkilökunnan osaamisen kartoitus yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön kanssa Pidetään vuosittaiset kehityskeskustelut henkilökunnankanssa. Mahdollistetaan ja suositellaan tavoitteellista työkiertoa. Turvallisuuden lokirjaan sisältyvien käytäntöjen juurruttaminen - työhyvinvoinnin lisääntyminen Osallistutaan psykiatrian avohoidon hoitoisuusluokituksen (Rafaelaa) valtakunnalliseen pilotointiin. Hyödynnetään Rafaelaa työn joustavassa tasaamisessa. On osallistuttu LSHP sisäiseen auditointiin suunnitelman mukaisesti. Osaamisentarpeen määrittely siirtyi vuodelle 2018 Vuonna 2014 aloitettu kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutusta on suunnitellusti jatkettu. Kehityskeskustelujen toteuttaminen ei ole toteutunut optimaalisesti suuresta muutoksesta johtuen. Lyhyempiä yksilökeskusteluja on sen sijaan pidetty. Toteutettiin laajamittainen työkierto henkilökunnan haastattelujen (2016) pohjalta ja osaamiseen perustuen. Tämän mahdollisti osasto 2 sulku ja uusien toimintojen perustaminen On pyritty kehittämään HaiPro tapahtumiin nopeampaa reagointia ja tekemään tarvittavia muutoksia. MIEPÄ palveluissa tapahtumat ovat vähentyneet. MIEPÄ palveluissa pidempien sairauslomien määrä on vähentynyt. Osallistuttiin Avohoidon hoitoisuusluokituksen kehittämiseen ja pilotointiin. Arviointi toteutuu FCG:n kautta. Kehitteillä olevan Rafaela mittarin vuoksi Rafaelan hyödyntäminen ei ole toteutunut optimaalisella tasolla. 75

102 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 97 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Yhdistyminen Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Muiden LSHP:n alueen kuntien huomiointi: Kehitettyjen hoitoprosessien / mallien vakiinnuttaminen. Rovaniemen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö sekä LSHP:n psykiatrian tulosalue yhdistyivät. Yhdistymisen vaikutuksien seurantaa on toteutettu perustetussa seurantatyöryhmässä ja raportoitu LSHP yhtymähallitukselle. Oikeuspsykiatrisien potilaiden hoidon vahvistaminen lähialueelle ja kotiutusprosessin tehostaminen tehostetun avohoidon turvin. Yhdistymisen johdosta on alkanut laajamittainen kehittämistyö, jossa useampi hoitoprosessi on avattu uudelleen. Jokaiseen kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmä. Osa kehittämisprosesseista on valmistunut jo vuoden 2017 aikana. Potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Työyksiköiden ja toimintojen yhdistämisellä tavoitellaan henkilökunnan joustavampaa kohdentamista tarpeen ja osaamisen mukaisesti. Valtion mielisairaaloista on potilaita siirtynyt varhaisemmassa vaiheessa Muurolan sairaalaan, palveluasumisen kanssa tehtävää yhteistyötä on parannettu ja kehitetty tehostettua avohoitoa (ACT). Perustettiin 5 tulosyksikköä ja jokaiseen yksikköön tuli 1 osastonhoitaja sekä ylilääkäri. Esimiesten määrä väheni kolmella. Jokaisessa tulosyksikössä on useampi toimintayksikkö, jolloin osastonhoitajan on ollut helpompi kohdentaa hoitohenkilökuntaa tarpeen ja osaamisen mukaisesti. Lisäksi tulosyksiköt ovat tehneet myös paljon yhteistyötä yli yksikkörajojen. On aloitettu laajamittainen hoitoprosessien aukikirjoittaminen, kehittäminen ja toiminta. On oltu mukana kehittämissä yhtenäisiä avohoidon kirjaamisen käytäntöjä potilashallinnon tietojärjestelmään (OPERON) ja potilastietojärjestelmään (ESKO). Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Tavoitteiden mukaisesti vuoden 2017 aikana hoitopäiviä toteutui 7,3 % (1549hp) vähemmän kuin vuoden 2016 toteuma ja 3,5 % (664hp) vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät vähentyivät 20 % (1577hp) vuoden 2016 toteumaan nähden ja jäivät 17 % (1313hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 11,7hp ja näin ollen pysynyt lyhyenä 16 sairaansijan vähentämisen jälkeenkin. Tavoitteiden mukaisesti avohoitokäynnit lisääntyivät. Avohoitokäyntejä toteutui n. 174,7 % (34085) enemmän kuin vuonna 2016, mutta 14 % (8769) vähemmän kuin talousarvioon oli suunniteltu. Lapin sairaanhoitopiirin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osavuosikatsauksessa 6/2017 todettiin, että ulkoinen toimintakate oli kunnossa 51,9 %. Tasainen olisi ollut 50 %, joten MIEPÄ -palveluissa se oli jopa tasaista parempi. Elokuussa toteumaprosentti oli 57,3 %, kun tasainen toteumaprosentti olisi ollut 66,26 %, eli tilanne oli romahtanut kesäkuun osavuosikatsauksesta. Tilannetta tutkittiin ja selvisi, että Rovaniemen kaupungilta siirtyneiden palvelujen laskutettavien suoritteiden määrä oli arvioitu liian suureksi ja tämän vuoksi toteutuneiden suoritteiden hinnat jäivät liian alhaiseksi. Rovaniemen kaupungin kirjaamiskäytäntö oli erilainen LSHP:n käytäntöön verrattuna. Esimerkiksi verkostotapaamisesta kaikki kaupungin työntekijät kirjasivat kukin oman suoritteen. Vastaavasta tapaamisesta LSHP:ssa tehdään vain yksi laskutettava suoritekirjaus. Vuoden 2017 talousarvioon siirrettiin käyntimäärä kaupungin laskentatavan mukaisesti, mutta kirjaaminen muuttui luonnollisesti LSHP:n käytännön mukaiseksi. Tästä johtui, että laskutettavat suoritemäärät oli arvioitu liian suureksi ja hinnat liian alhaiseksi. Ennusteen mukaan MIEPÄ -palvelujen talouden alijäämä tilinpäätöksessä olisi ollut Tämän johdosta tehtiin myöhemmin talousarviomuutos kattamaan ennustettua alijäämää, joka vastaavasti katettiin suoritehintoja nostamalla. 76

103 Sivu 98 Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 8,3 % (n. 1, ) edelliseen vuoteen nähden. Rovaniemen kaupungilta siirtyi MIEPÄ tulosalueelle 48 työntekijää, joka luonnollisesti kasvatti henkilöstökuluja (n. 19 %). Mittava hoitoprosessien kehittäminen ja toiminnan yhtenäistäminen on kuitenkin tehostanut omaa toimintaa niin paljon, että palvelujen osto muualta on vähentynyt 41 % ( ). Tämän johdosta toimintakulut (merkittävästä lisäresurssista huolimatta) jäivät n. 6% arvioitua pienemmäksi. Vuoden 2017 osalta ulkoinen toimintakate oli 100 % ja näin ollen tulosta voidaan pitää hyvänä. MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,87 1,29 siitä lääkärit ,22 4,76 hoitohenkilöstö ,62-0,48 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00-40,00 Sairaansijat, psykiatria ,00 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto ,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut ,92 6,09 Hoitopäivät ostetut ,93-17,16 Hoitojaksot ,07 15,70 Avohoito ,73 1,12 Hoitopäivät ,30 3,49 Keskim. hoitoaika, omat 10,4 18,2 12,4 11,1 6,64-10,55 77

104 Sivu 99 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 16 PSYKIATRINEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,20-6,02 Maksutuotot ,40 3,74 Vuokratuotot ,00 0,00 Muut toimintatuotot ,30 715,44 Ulkoiset tuotot yhteensä ,30-4,67 Sisäiset tulot ,10 14,41 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,50 0,28 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,80 0,02 Henkilösivukulut Eläkekulut ,40-9,00 Muut henkilösivukulut ,30-17,55 Henkilöstökorvaukset ,20-3,00 Palvelujen ostot ,20 31,45 Palv.ostot ohilaskutus ,20-37,62 Aineet, tarvikkeet ja tav ,80 2,53 Avustukset ,50 0,00 Vuokrat ,90-12,02 Muut toimintakulut ,40-408,17 Ulkoiset toimintakulut ,30-6,05 Sisäiset menot ,90 4,71 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,80-1,27 Ulkoinen toimintakate ,96 0,01 TOIMINTAKATE ,60-56,70 Korkotuotot ,00 0,00 Muut rahoituskulut ,20 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,20 0,00 VUOSIKATE ,60-56,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,20 0,00 Poistot ja arvonalentumis ,20 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,50-55,36 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,50-55,36 78

105 Asiakkaat ja vaikuttavuus Sivu Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue palvelee sairaanhoitopiirin kliinisiä erikoisaloja, perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Kuvantamisen, patologian, sairaala-apteekin, potilaskertomuskeskuksen, asiakas- ja toimistopalveluiden, rekrytointiyksikön sekä välinehuollon palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Keskeisimmät muutokset Tulosalueen tavoitteena oli eteenpäin katsoen kehittää perinteikästä tukipalveluyhteistyötä sekä perusterveyden huollon että erityisvastuualueen muiden toimijoiden kanssa LSHP:n järjestämissopimuksen ja - suunnitelman mukaisesti. Perusterveydenhuollon palvelujen tuotanto pohjautui LSHP:n perusterveydenhuollon yksikön suunnitelmiin. Muonio-Enontekiön toiminnan siirtyminen LSHP:n toiminnaksi vaati huomattavaa suunnittelupanosta tulosalueelta. Vuonna 2017 organisaation eri tulosalueilla oli merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Muutosten seurauksena työyksiköissä oli ajoittain vaikeuksia keskittyä perustehtävän mukaiseen toimintaan. Työyksikköjen työhyvinvointiin liittyvät ongelmat heijastuivat tukipalveluyksiköiden toimintaan työn kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Apteekin, arkiston ja välinehuollon toimintaa vaikeutti edelleen laadultaan ja määrältään riittämättömät tilat. Myös henkilökuntaresurssit ovat kasvavaan kysyntään riittämättömät. Kuvantamisessa jatkettiin laitekannan päivittämistä resurssien puitteissa. Potilaskertomuskeskus edisti ja kehitti sähköistä asiointia ja arkistointia sekä sairaanhoitopiirin että pohjoisen ERVA:n toimijoiden kanssa. Päivystysosaajien ja erikoislääkäreiden pula oli edelleen suuri haaste. Kaksi radiologin virkaa ja yksi patologin virka on vailla pätevää hoitajaa. Lähivuosina osaajia jää eläkkeelle. Henkilökuntatilanne vaatii jatkuvaa erityishuomioita. Yksiköiden suoritteet ovat pääsääntöisesti tavoitteiden mukaiset. Myös talouden suunnittelun toteutuma oli hyvä. Potilaskertomuskeskuksen tietopalvelupyynnöt ja toimitukset ovat KanTa-palvelun myötä vähentyneet. Kuvantamisessa MRI-tutkimuksia tehtiin vuonna 2017 noin 25 % vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin käytössä oli joustava lisätyömahdollisuus. Vuonna 2017 lisätyö korvattiin ostopalveluin, mikä noin :n ylityksenä suunnitellussa palveluiden ostossa. Lääkemäärärahat ylittyivät noin Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Palvelulupausten määrittely yksikkökohtaisesti shp:n ja/tai valtakunnallisten suositusten mukaan Läheteprosessien tehostaminen yhdessä hoitoyksiköiden kanssa (hukkahaavi) Poikkeamien kirjaaminen (Haiprot) ja ilmoitusten käsittely Valtakunnallinen palvelulupaus on määritelty patologian alalla ja se toteutunut. Hukkahaavitoiminta ei toteutunut tältä osin Haiprot käsitelty sekä osasto- että tulosaluekokouksissa Erva-kokoukset toteutuneet suunnitellusti Palveluja kehitetään yhteistyössä hoitoyksiköiden, erva-alueen ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa Asiakaskyselyt säännöllisin välein, palautteiden käsittely Asiakaspalvelukoulutus Toteutunut arkistossa, palautteet käsitelty yksikkökohtaisesti Asiakaspalvelukoululutusta järjestetty 79

106 Henkilöstö Talous ProsessiT ja rakenteet Sivu 101 johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Johdon koulutukseen osallistuminen Työnmitoituksen hyödyntäminen Osaamisen kartoittaminen Yhteisiä johtajakoulutuksia ei ole järjestetty Mitoituksen tulokset vastasivat tarvetta osassa yksiköitä, toisissa työ jatkuu Aloitettu työn joustava tasaaminen Raportointityökalujen hyödyntäminen (omat tuotannonohjausjärjestelmät, Kaira) suunnittelussa ja päivittäisessä työssä Käytössä Kaira ja omat tuotannonohjausjärjestelmät kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Toiminta- ja talousraporttien seuranta säännöllisesti yksikkökokouksissa Läheteprosessien tehostaminen yhdessä hoitoyksiköiden kanssa (hukkahaavi) Palvelukuvausten laatiminen Toteutunut Hukkahaavitoiminta ei toteutunut tältä osin Aloitettu mitattavien tavoitteiden kehit täminen Kaira-optimointi yksikkötasolla palvelulupausten mukaisesti Toteutunut patologiassa potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen Lääkehoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuminen Haipro-ilmoitusten seuranta, käsittely Uusien toimitilojen suunnittelun seuraaminen ja siihen osallistuminen Hukkahaaviin osallistuminen Toteutunut Toteutunut Toteutunut On osallistuttu tarpeen ja kutsujen mukaan Puheentunnistuksen käyttöönoton laajentamisen suunnittelu ja edistäminen Suunnittelu edennyt, käyttöön otto ei Prosessien, toimintatapojen ja tehtäväkuvien kehittäminen ja yhtenäistäminen Työ jatkuu Työntekijöiden tarkoituksenmukaisen sijoittelun suunnitelma Toteutunut Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät ovat kasvoivat +1,19 % edellisen vuoden tasolta, josta erikoistutkimusten osuus edelleen korostuu. CT- tutkimusten määrä jatkaa nousuaan (+5,56 %). Tulot olivat - 1,4 % ja menot -2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Patologian tutkimukset vähenivät -5,53 % ja tuloja kertyi -7,55 % arvioitua vähemmän. Arvioidut toimintakulut alenivat vastaavasti -7,98 %. Välinehuollossa vuonna 2017 steriilien tuotteiden tuotettu määrä kasvoi 2,02 %. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2017 aikana yksikköä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaan. Apteekissa lääkkeenjakelu pieneni -1,78 %, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus lisääntyi +21,8 %. Talous toteutui suunnitellun mukaisesti. 80

107 Sivu 102 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,28-0,28 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,66 1,66 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00-18,18 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantamistutk., omat ,89-1,84 Kuvantamistutk., ostetut ,17 Yhteensä ,75 3,63 Isotooppitutkimukset ,04 Välinehuollon tuotteet ,34 Patologian tutkimukset, oma ,46-7,29 Patologian tutkimukset, ostetut ,50 Lääkejakelut ,78 1,45 Lääkevalmistus ja sytostaatit ,96 12,15 81

108 Sivu 103 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPTP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3-57,63 Maksutuotot ,4 136,06 Tuet ja avustukset ,00 Muut toimintatuotot ,21 Ulkoiset tuotot yhteensä ,7-40,41 Sisäiset tulot ,3-1,01 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,5-3,44 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut ,6-10,67 Muut henkilösivukulut ,4-17,85 Henkilöstökorvaukset ,6 16,44 Palvelujen ostot ,5-12,96 Aineet, tarvikkeet ja tav ,8 1,21 Vuokrat ,5-92,82 Muut toimintakulut ,9 97,74 Ulkoiset toimintakulut ,8-4,01 Sisäiset menot ,2-1,62 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,3-3,57 Ulkoinen toimintakate ,34-0,97 TOIMINTAKATE ,6 2,90 Muut rahoituskulut ,6 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,6 0,00 VUOSIKATE ,7 2,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,6 2,90 Poistot ja arvonalentumis ,6 2,90 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 82

109 Sivu Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan Sopimuskausi jatkui saakka. Palkkoja ei korotettu sopimuskaudella. Talousarvion 2017 laadintaan toi liikkumavaraa myös kilpailukykysopimuksessa 2016 sovittu lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Merkittävimmät tukipalveluiden toimintaan vaikuttaneet muutokset ovat Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelun siirtymiseen sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen, sairaanhoitopiirin ictpalvelujen siirtyminen LapIt Oy:n tuottamaksi alkaen ja Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuoltotoiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen. Rovaniemen kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen liikkeen luovutuksella 48 viranhaltijaa tai työntekijää, Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymästä 70 viranhaltijaa tai työntekijää. LapIt OY:n palvelukseen siirtyi 11 sairaanhoitopiirin työntekijää. Uudet toiminnat laskutuksen muutoksineen ja noin 100 uuden työntekijän palvelussuhdeasioiden käsittely merkittävästi kuormittivat talous- ja henkilöstöpalveluita, koska henkilöstöresursseihin ei toimintavuonna saatu lisäystä Muonion kunnasta siirtyneen taloussihteerin työpanosta lukuun ottamatta. Toimintojen siirtymisestä hankaloittivat erityisesti tietoliikenneyhteyksiin ja tietojärjestelmiin liittyneet toimintaprosessien muutokset ja uusien palvelujen käytöönottojen viivästymiset. Lisäresursseja ei palkattu, mutta ilman ylityön teettämistä muutosten aiheuttamasta valmistelutyöstä ei selvitty. Tietohallinnon perustoimintaa on tietoteknisen käyttöympäristön ja tietojärjestelmien ylläpito, tuki ja kehittäminen. Syyskuun alkuun asti tietoteknisen käyttöympäristön tehtävissä oli 5 ict-asiantuntijaa ja 1 pääsuunnittelija. Tietojärjestelmäympäristön tehtävissä oli 8 ict-suunnittelijaa ja 2 pääsuunnittelija sekä palvelupäällikkö. Lisäksi tietojärjestelmäprojektien tehtävissä on ollut määräaikaisia työntekijöitä. Ict-palveluiden tukeen liittyviä tehtäviä ulkoistettiin inhouse yhtiö LapIT:lle alkaen siten, että tietohallinnolle kuuluvien tehtävien hoitoon jäi 11 henkilöä tietohallintojohtaja mukaan lukien. Lisäksi tietohallintoon jäi 2 ictsuunnittelijaa. Nämä ict-suunnittelijat työskentelevät henkilöstöhallinnon ja kirjaamisen kehittämisen sekä Oberon pääkäyttäjä tehtävissä. Perustoiminnan lisäksi tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja - tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2017 hankkeita olivat mm. ensihoidon ambulanssien varustaminen, konesalien levyjärjestelmät, konesalien kahdennus, viivakoodijärjestelmien käyttöönotot, Potilasvalvontamonitorit, arkistointijärjestelmät, tehon järjestelmien päivitys, ESKO- järjestelmän uudet toiminnot, raportoinnin hankkeen järjestelmien käyttöönotot, KA-työ, Effector-järjestelmän laajennukset, materiaalihallinnon järjestelmä, laaturekisterien käyttöönotot, patologian järjestelmän päivitys, Oberon ja ASLA versiopäivitykset, IDM järjestelmään käyttöönottoon liittyvät työt, Akselijärjestelmän laajennukset, Nordlabin järjestelmiin liittyvät käyttöönottotyöt, SOTE-uudistukseen liittyvät määrittelytyöt, LSHP-LapIT ict-palveluiden siirto, ServiceNow järjestelmän käytön laajennus sekä toiminnan siirto kunnilta sairaanhoitopiirille (Mielenterveys- ja päihdepalvelut / Rovaniemi, perusterveydenhuollonpalvelut / Muonio Enontekiön ky). Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 60 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä on tehty lisäksi useisiin ympäristöihin. Ravintokeskuksen suoritetavoite oli suoritetta vuodelle Ateriasuoritteiden määrä oli kuitenkin vain suoritetta. Edellisvuoteen nähden vähennystä on tapahtunut 3,7 %. Asiakasmäärät ovat vähentyneet niin LKS:n, Muurolan kuin Kolpeneenkin potilasruokailuissa. Henkilökunnan ruokailu on pysynyt samalla tasolla. Ravintopalveluissa täytettiin helmikuussa yksi ravitsemistyöntekijän toimi, maaliskuussa yksi ravitsemistyöntekijän toimi sekä kahviomyyjän toimi. Ravitsemistyönjohtajan toimi täytettiin heinäkuussa ja ravitsemispäällikön virka täytettiin syyskuussa. Muurolasta yksi keittäjä on ollut opintovapaalla. 83

110 Sivu 105 Elintarvikehankinnoissa kilpailutettiin raa`at perunat ja tuoreet paloitellut vihannekset ja hedelmät sekä leipä- ja leipomotuotteet. Muissa hankinnoissa otettiin optiot käyttöön. Puhtaus- ja huoltopalveluiden toiminta sujui suunnitelmien mukaan. Vuonna 2016 omana toimintana aloitettua sisäistä koulutusta jatkettiin onnistuneesti. Kaikki laitoshuoltajat saivat koulutusta kalustemateriaaleista sekä palvelussuhdeasioista. Yksikkö osallistui osaamisen kehittämisen pilotointiin. Puhtaus- ja huoltopalveluja tuotettiin sovittujen mitoituksien mukaan sairaalan eri yksiköihin sekä NordLabille. Ostopalvelun kautta hoidettiin Rantavitikan ensihoidon tilojen, Vilkan tilojen sekä kesällä vuokrattujen Valtakatu 11:sta tilojen siivous. Rekrytointeja tehtiin 13 vakinaisen laitoshuoltajatoimen osalta. Muonio- Enontekiön perusterveydenhuollon siirtymisessä sairaanhoitopiirin toiminnaksi huomioitiin vahvasti myös laitoshuollon osa-alue. Huoltotoiminta tekniikan osalta on ollut normaalia kuluneen vuoden ajan. Henkilöstössä on tapahtunut muutosta; LVI- huoltopäällikkö on jäänyt eläkkeelle ja 2 ammattimiestä on eronnut työnantajan palveluksesta. uusi LVI-huoltopäällikkö on palkattu alkaen ja lisäksi on haettu sähkö-, LVI- ja kiinteistöhuollon ammattimiehiä. Hakuaikaa on jatkettu vuoden 2018 puolelle. Vuoden 2017 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: Dialyysin tilat VILKA:n kiinteistössä Porokatu 32 valmistuivat toukokuussa. Vuokratilojen kunnostukset psykiatrian käyttöön valmistuivat Valtakatu 11:ssä kesäkuussa. LSHP:n hallinto muutti Porokatu 39:stä väistötiloihin VILKA:n kiinteistöön kesäkuussa. Teho-osaston tilat valmistuivat elokuussa. Lasten ja nuorten psykiatrian PKL:t saivat tilat Vilkaan lokakuussa ja isotooppi-laboratorion tilat valmistuivat marraskuussa. LKS:n vesikaton uusinta jatkui Porokatu 39 kunnostustyöt jatkuvat toukokuuhun LKS:n torniosan pesutilojen ja viemäreiden saneeraus aloitettiin (B-pääty) 2017 ja työ jatkuvat LKS:n rakennuksen pintaelementtien korjaukset sisäpihalla jatkuvat Muurolassa inva WC rakennettiin potilasosastolle. Vuonna 2017 käynnistetyt ja vuonna 2018 jatkuvat suunnittelutyöt: Laajennushankkeen suunnittelu, psykiatrian lasten- ja nuorten osastojen yhdistäminen (+ Akuutti tiimi) VILKKA:n kiinteistöön, isotooppi laboratorion puhdas-tilamuutokset, sydänpajan nykyisen angio-laitteen uusinta, RTG:n CT laitteen uusinta, LKS:N lukitusjärjestelmän uusinta, LKS:n opasteiden uusinta, LKS:n ikkunoiden uusinta, LKS rakennuksen elementtien saumauksien uusinta, pysäköintijärjestelyt Vilkassa, keittiön pesukone uusinta, välinehuollon laatikkopesukone, leikkausosaston puhdastilavarastot, 5 tason lääkehuone, silmäpkl tilat Väistöön, sydänpajan toisen angiolaitteen tilat, KNF pkl:n tilat Vilkkaan, jätepuristin tilat, Muurolan rakennusten pienet kunnostukset. Projekteja oli paljon ja niiden suunnittelunohjaus ja työaikainen valvonta hoidettaan omalla henkilökunnalla. Logistiikka- ja materiaalipalvelut aloitti täyttöpalvelupisteiden laajentamisen kaupungin terveydenhuollon toimipisteisiin. Nordlab Oy:n materiaalitoimituksen jäsenkuntiin siirtyivät logistiikka ja materiaalipalvelujen toteutettavaksi. Sairaalan sisäisen ja ulkoisen logistiikan selvitystyö aloitettiin. Työ jatkuu vuonna Hankintakalenterin suunnitellut tavarahankinnat saatiin suoritettua. Kaikki palveluihin liittyvät tarjouskilpailut saatiin toteutettua. Toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen valmistelua tehtiin yhteistoimintana PPSHP:n kanssa ja sitouduttiin PPSHP:n hankintapäätökseen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on todennäköisesti syyskuussa Logistiikka- ja materiaalipalveluissa jäi eläkkeelle toimistosihteeri ja uusi hankintasihteeri valittiin. Yksi huoltomiehen ja yksi toimistosihteerin toimi muutettiin materiaalinhoitajan toimeksi. Tällä toimenpiteellä mahdollistettiin henkilöstön laajempi ja tehokkaampi käyttöä yksikön eri työtehtävissä. Yksikön koko henkilöstön osaamista on laajennettu toteuttamalla työnkiertoa. Työnkierto (tehtävienkierto) on yksikön tavanomaista työnsuunnitteluprosessia. 84

111 Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 106 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaskokemus korkealle Asiakastyytyväisyyskysely Toimenpiteiden toteutumisen arviointi - Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu ict-palveluiden siirtoon liittyen, jatkossa kysely tehdään kerran vuodessa. - Puhtaus- ja huoltopalveluiden asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin päivystyspoliklinikalla. - Ravintopalveluiden asiakaspalautteiden käsittely viikkopalavereissa on toteutunut suunnitelman mukaan. - Ravintopalveluissa on aloitettu syksyllä 2017 ydinpalvelujen kanssa osastopalaverit Palvelulupauksen valmistelu Palvelulupauksen valmistelun käynnistäminen - Tietohallinolla palvelulupaus on osana palvelukuvauksia ja kirjoitettu sopimuksiin. - Muiden kuin tietohallinnon osalta palvelulupauksen käyttöönoton mahdollisuutta ei ole arvioitu. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Ydinpalvelujen kanssa palveluiden kehittäminen Johtajuuskoulutuksiin osallistuminen Kehityskeskustelujen käyminen huomioiden osaamiskartoitukset Resurssien kohdentaminen organisaation tarpeiden mukaan työntekijöiden ammattitaito, osaaminen ja työkyky huomioiden Tietohallinto - suunnittelupalaverien toteuttaminen yksikkökohtaisesti on käynnistetty Puhtaus ja huoltopalvelut: mm. - Mielenterveys- ja päihdepalvelut /puhtauspalvelujen hankkiminen uusiin toimitiloihin - LAY/ kehittämistä mm. turvavyöt, verhot, lelut, näppäimistösuojat, heräämösiivous - tehon remontti /resurssien mitoittaminen ja käyttöönotto, väistöön osallistuminen - apteekki /resurssien mitoittaminen ja käyttöönotto Logistiikka- ja materiaalipalvelut: - Täyttöpalvelua on kehitetty yksikön tarpeiden näkökulmasta. - Hankintaprosesseja on helpotettu hankintaohjeistusta yksinkertaistamalla ja selventämällä. - Tulosalueen esimiehiä eri tasoilta on osallistunut sairaanhoitopiirin johtamiskoulutuksiin. Suunnitellut kehityskeskustelut (yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut) ovat toteutuneet suunnitelmiin verrattuna: - Talous- ja henkilöstöpalveluissa lähes 100 %:sesti - Tietohallinnossa 100 %:sesti hyödyntäen C&Q osaamiskartoitusta - Ravintopalveluissa 100 %:sesti - Puhtaus- ja huoltopalveluissa 100 %:sesti - Teknisissä palveluissa 40 %:sesti - Logistiikka- ja materiaalipalveluissa 100 %:sesti - Tulosalueella on henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa lisätty työnkierrolla, tehty tehtävien uudelleen järjestelyjä ja kohdennettu resurssia lisääntyneistä tehtävistä suoriutumiseksi. - Tietohallinnossa C&Q työväline osaamiskartoituksessa on käyttöönotettu - Puhtaus ja huoltopalvelut osallistui osaamisen kehittämisen pilotointiin. 85

112 Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 107 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Henkilöstön hintatietoisuuden ja taloudellisen ajattelun lisääminen koulutuksella ja keskustelemalla - Tulosalueella on yhä lisääntyvässä määrin otettu yksikkökokouksiin ja päivittäisiin rutiineihin mukaan taloudellisia tarkasteluja ja hyödynnetään Kairaraportteja. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Hyvien käytäntöjen ja laadittujen prosessien toteuttaminen ja kehittäminen Tavoitteiden määrittelyn kehittäminen mittaroitaviksi - Tietohallinto kehittää toimintaansa tavoitteena laatukäsikirjaan kuvatut tietohallintomallin ja parhaiden käytänteiden (ITILin) mukaiset prosessit - Puhtaus- ja huoltopalveluissa on otettu huddlaus käyttöön kahdessa tiimissä - Sairaanhoitopiirin hankintaohjeistus on päivitetty ja sitä edelleen kehitetään. - Ravintopalveluissa vakiotilaukset toivat elintarvikekustannuksiin säästöä, vaikka raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi syksyllä Mitattavien tavoitteiden kehittäminen - Tietohallinnon sopimuksellisissa palveluissa on aina mukana palvelutasomittarit ja jokaiseen hankkeeseen pyritään löytämään relevantit mittarit hankkeen tavoitteiden mittaamiseen. Potilasturvallisuus Vakioruokaohjeet - Ravintopalveluissa tuotanto-ohjelman käyttöönotto ja valvonta siirtyi keväälle Tekniset palvelut: Potilasturvallisuuteen liittyvien seikkojen kouluttaminen ja informointi urakoitsijoille Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Haipron käytön osaamisen lisääminen - Tietohallinnossa ja tietoturvaryhmässä käsitellään HaiPro-ilmoitukset järjestelmällisesti - Puhtaus- ja huoltopalveluissa HaiProilmoituksia käsitellään viikkkopalavereissa. - Tekniset palvelut: Esimiesten ja turvallisuuspäällikön kanssa yhdessä Haiproilmoitusten läpikäynti neljännesvuosittain - Suunniteltu koulutus siirtyi vuodelle 2018 Kairan hyödyntäminen - Kairan hyödynnettävyyttä on kehitetty yhdessä tiedolla johtamisen Kursutprojektin kanssa. - Kairaa hyödynnetään tulosalueella raportoinnissa ja toiminnan analysoinnissa. Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Hukkahaavikoulutuksiin osallistuminen - Tietohallinto on mukana hukkahaavityössä - Ravintopalveluista on työnjohtaja osallistunut hukkahaavikoulutukseen - Teknisistä palveluista on osallistunut ammattimies hukkahaavikoulutukseen. - Puhtaus- ja huoltopalveluista on osallistunut yksi esimies hukkahaavikoulutukseen Yksikön suoritteena olivat siivottavat neliöt. Käyttösuunnitelmaan kirjattu neliömäärä on neliötä. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli kuitenkin yhteensä neliötä. (LKS: , Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39: 3 400, Muurola: , Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä neliön verran ja ostopalvelussa oli neliötä. Ostopalveluun tulleet lisäykset vuoteen 2016 verrattuna ovat Valtakatu 11:sta alkaen (1 800 neliötä) ja Rantavitikalle tilannekeskuksen muutettua sinne 1.6. alkaen (325 neliötä). NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratori- 86

113 Sivu 108 oihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli kpl talousarvion ollessa kpl. Toiminnan laajentumisen aiheuttamien volyymien kasvut on ollut vaikea arvioida etukäteen. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2012 on ollut 103,18 ja vuonna 2017 se on ollut 81,80. Varaston kiertonopeus vuonna 2012 on ollut 9,56 ja vuonna 2017 se on ollut 20,68. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2017 ovat olleet huollettavat kuutiot m3, joista käytössä m3 ja joista tyhjinä m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Ateriasuoritteiden määrä oli suoritetta vuonna Suoritemäärä jäi merkittävästi alle talousarvion, joka oli ateriasuoritetta. Asiakasmäärät ovat vähentyneet niin LKS:n, Muurolan kuin Kolpeneenkin potilasruokailuissa. Henkilökunnan ruokailu on pysynyt samalla tasolla. Tukipalveluiden tulosalueen talousarvioon jouduttiin tekemään talousarviomuutoksia kesken vuoden 2017 erityisesti ict-palveluiden ulkoistamisesta johtuen. 11 henkilön siirtyminen LapIt Oy:lle pienensi henkilöstökuluja lähes Oma toiminta siirtyi ostopalveluksi ja nähtävissä oli, että palvelujen ostot tulevat lisääntymään merkittävästi. Ostosumman arvioiminen oli vaikeaa, koska ict-palvelujen muutokset projektoidaan ja kustannusten toteutuminen on riippuvainen toteutusaikatauluista. Talousarvioon varattiin ict- palvelujen ostoon :n lisäys, mutta toteuma jäi alle puoleen tästä arviosta. Ulkoisten toimintatuottojen toteumassa tukipalveluiden tulosalue jäi n alle arvioidun. Tähän vaikutti erityisesti myyntituottojen toteutuminen n alle arvioidun. Tähän on vaikuttanut mm. arviointivaikeus koskien materiaalipalvelujen myynnin volyymejä ulkoisille asiakkaille. Ulkoisissa toimintakuluissa henkilöstökulut jäivät merkittävästi alle arvioidun (palkkojen toteuma 96,7 %). Ulkoistukseen liittyvien ict-palvelujen transitiokulujen jäädessä merkittävästi pienemmiksi kuin kesken vuoden arvioitiin, jäi koko tulosalueen palvelujen ostojen toteuma 8,9 milj. :on eli 95 %:in. Aineet tarvikkeet ja tavarat toteutuivat yli yli arvioidun toteuman ollessa 15 milj. eli 102,5 %. Ydinpalvelujen materiaalitarpeet potilaiden hoitotarvikkeiden osalta vaikuttaa suoraan tukipalveluiden tulosalueen aineet, tarvikkeet ja tavarat toteumaan. Vuokrat toteutuivat arvioitua korkeampina muuttuvista tilatarpeista johtuen toteuman ollessa 1,2 milj. eli 115,3 %. Poistot toteutuivat lähes arvioitua korkeampina. Kuntayhtymässä on rakentaminen ollut merkittävän vilkasta ja projektien valmistumisten arviointi talousarviovaiheessa tuo vaikeutta arvioida investointien aktivointien ajankohtaa. Valtuustoon nähden sitova tavoite ulkoinen toimintakate saavutettiin katteen toteuman ollessa 100,36 %. 87

114 Sivu 109 TUKIPALVELUT muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,96-2,96 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta ,46-0,46 toimisto- ja hallinto ,56-15,56 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto (1000 kpl) ,62-7,12 Siivous, huollettavat m ,86 75,91 Materiaalitapahtumat ,93-6,96 Tekninen huolto huollettavat m ,16 0,00 josta käytössä ,73 0,00 josta tyhjänä ,33 0,00 88

115 Sivu 110 Muutettu 12 TUKIPALVELUT TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,20-8,10 Maksutuotot ,00-32,32 Tuet ja avustukset ,70 15,36 Vuokratuotot ,30 18,26 Muut toimintatuotot ,50-13,31 Ulkoiset tuotot yhteensä ,20-3,75 Sisäiset tulot ,10 1,46 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,70 0,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,60-3,27 Henkilösivukulut Eläkekulut ,60-6,48 Muut henkilösivukulut ,40 19,90 Henkilöstökorvaukset ,00-15,97 Palvelujen ostot ,20-5,00 Palv.ostot ohilaskutus ,00 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tav ,20 2,48 Vuokrat ,90 15,29 Muut toimintakulut ,40 13,62 Ulkoiset toimintakulut ,00-0,35 Sisäiset menot ,40 1,81 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,50-0,18 Ulkoinen toimintakate ,83 0,36 TOIMINTAKATE ,30 6,81 Korkotuotot ,20 0,00 Muut rahoituskulut ,40 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,90 0,00 VUOSIKATE ,20 6,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,30 2,67 Poistot ja arvonalentumis ,30 2,67 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,20-104,46 Poistoeron lis.(-)tai väh ,00-100,00 Rahastojen lis.(-)tai väh ,20 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 0,00 89

116 Sivu Projektit Muutettu 18 PROJEKTIT TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,10-5,75 Tuet ja avustukset ,70 0,00 Muut toimintatuotot ,20 0,00 Ulkoiset tuotot yhteensä ,20 117,81 Sisäiset tulot ,90-48,61 TOIMINTATUOTOT YHTEENS ,70-36,63 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,10-13,66 Henkilösivukulut Eläkekulut ,40-29,12 Muut henkilösivukulut ,50-18,66 Henkilöstökorvaukset ,60 0,00 Palvelujen ostot ,80-50,90 Aineet, tarvikkeet ja tav , ,60 Muut toimintakulut ,00 0,00 Ulkoiset toimintakulut ,40-37,44 Sisäiset menot ,70 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,20-37,06 Ulkoinen toimintakate ,86-49,49 TOIMINTAKATE ,30 0,00 VUOSIKATE ,30 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,30 0,00 Rahastojen lis.(-)tai väh ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,90 0,00 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2017 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 90

117 Sivu Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on turvata lähipalvelut kuntalaisille. Toiminnalliset muutokset Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto on siirtynyt Lapin sairaanhoitopiirin vastuulle alkaen. Perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen merkitsi kokonaisvastuun siirtymistä jakamattomana, siten myös päätöksenteko siirtyi Lapin sairaanhoitopiirille. Siirtymisen toimeenpano oli haastava prosessi. Siihen kuului irtaimiston luettelointi, sopimusten siirtäminen, uusien sopimuksien laatiminen, tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen, Muonion Enontekiön perusterveydenhuollon yksikön johdon ja henkilöstöorganisaation määrittely ja viestintä. Henkilöstö siirtyi Lapin sairaanhoitopiiriin ns. vanhoina työntekijöinä. Taloushallinnon työntekijä siirtyi Muonion kunnan palveluksesta Lapin sairaanhoitopiirin työntekijäksi. Palkkahallinnon työntekijän työpanos ostetaan Enontekiön kunnalta. Laboratoriotoiminta siirtyi NordLab-liikelaitoskuntayhtymälle ja laboratoriohenkilöstö siirtyi NordLabin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Ohjelmistojen ja toiminnan yhteensovittaminen tehtiin osin loppuvuoden aikana, mutta valmistui vasta vuonna 2018 alussa. Perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan samoissa toimipisteissä kuin tähänkin asti. Siirtosopimukseen kirjattiin palvelutason tuottaminen nykyisellä kustannustasolla vähintään vuoden 2018 loppuun. Lapin keskussairaalan apteekin kanssa on tehty yhteistyötä lääkehankinnoissa. Osa-aikainen farmaseutti on toiminut vaihtotyöntekijänä Kittilän kanssa. Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen on ollut yhteisenä tavoitteena. Lapin sairaanhoitopiiriin liittymisen myötä taloussuunnitteluun on otettu uudenlaista näkemystä. Henkilöstön koulutus uusiin henkilöstöhallintojärjestelmiin ei toteutunut vielä 2017 vuoden puolella. Toiminnallisesti on panostettu talousarvion mukaisesti joka sektorilla terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn. Mielenterveystyöhön saatiin lokakuun alusta lisäpanostusta määräaikaisen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkauksella vuoden 2018 loppuun asti, henkilöstölisäyksen ansiosta asiakkaiden varhainen tuki ja matalan kynnyksen oikea-aikaiset palvelut tehostuivat. Lääkäreiden saatavuudessa oli loppuvuonna ongelmaa, sitä paikattiin osin vuokralääkäreillä ja osin Lshp:n lääkäriresursseilla. Vuodeosaston kuormitus oli loppuvuonna 2017 (lokakuu joulukuu) korkea 104 %. Korkea kuormitus vaikeuttaa ja hidastaa potilaiden siirtoa / jatkohoitoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon paikkapulan vuoksi, se vaikeuttaa myös jo akuuttipotilaiden hoitoon ottamista. MUONIO-ENONTEKIÖ PTH muutettu TA MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 63,5 63,5 0,00 siitä lääkärit 9 9 0,00 hoitohenkilöstö ,00 huoltohenk.kunta 8,5 8,5 0,00 toimisto- ja hallinto 3 3 0,00 Toiminta Avohoito ,91 Suun terveydenhuolto ,06 Hoitopäivät ,85

118 Sivu 113 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 19 MUONIO-ENONTEKIÖ PTH TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,00-24,43 Maksutuotot ,00-16,43 Tuet ja avustukset ,00-100,00 Muut toimintatuotot ,00-4,62 Ulkoiset tuotot yhteensä ,00-19,53 Sisäiset tulot ,00-2,07 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,00-15,86 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00-14,76 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00-58,48 Muut henkilösivukulut ,00 42,92 Henkilöstökorvaukset ,00 0,00 Palvelujen ostot ,00-20,16 Palv.ostot ohilaskutus ,00 Aineet, tarvikkeet ja tav ,00-38,37 Vuokrat ,00-10,92 Muut toimintakulut ,00-98,91 Ulkoiset toimintakulut ,00-20,77 Sisäiset menot ,00 0,02 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,00-15,86 Ulkoinen toimintakate ,91 TOIMINTAKATE ,00 0,00 VUOSIKATE ,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 0,00 92

119 Sivu Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2017 POIKKEAMA POIKKEAMA-% TA 2017 Ta muutokset TA muutettu TP 2017 tp 17/ta 17 tp 17/ta 17 Toimintatuotot Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,3 Vuokratuotot ,6 Muut toimintatuotot ,1 Yhteensä ,2 Toimintakulut Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,3 Eläkekulut ,1 Muut henkilösivukulut ,9 Henkilöstökorvaukset ,7 Palvelujen ostot, oma toiminta ,3 Palvelujen osto, ohilaskutus ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset Vuokrakulut ,5 Muut toimintakulut ,1 Yhteensä ,7 TOIMINTAKATE * ,9 Rahoitustulot ja -menot ,3 Korkotulot ,0 Muut rahoitustulot ,3 Korkomenot ,5 Muut rahoituskulut ,2 VUOSIKATE * ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS ,1 Poistoeron lis (-) tai väh (+) ,0 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) ,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 93

120 Sivu 115 OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: *Maksutuotot toteutuivat ennakoitua suurempina johtuen Muonio-Enontekiön perusterveydenhuollon siirryttyä kuntayhtymään. * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) toteutuivat ennakoitua suuremmiksi. * Muut toimintatuotot toteutui ennnakoitua suurempina, sisältävät siirtyvien toimintojen lomapalkkavelkakorvaukset. Toimintakulut: Henkilöstökulujen määrään vaikutti Muonio-Enontekiön pth sekä Rovaniemen kaupungin mielenterveyspalveluiden siirto sairaanhoitopiirille sekä vähentävänä tekijänä ICT-palveluiden ulkoistus LapIT:lle. Palveluiden ostoon omaan toimintaan kuluja tuli lisää ICT-palveluiden siirrosta ostopalveluiksi sekä hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista. Sen sijaan läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat reilusti alle ennakoidun. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden osto oli ennakoitua suurempaa. 2.4 Investointien toteutuminen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousarviossa 2017 oli varattu investointeihin 11,35 milj.. Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarvion 2017 investointiosan sitovat tavoitteet valtuuston nähden ovat nettoinvestoinnit hankkeittain. Tämä on aiheuttanut vuoden mittaan talousarviomuutoksia hankkeiden välillä (Yh ja ) ja epätarkoituksenmukaisuutta kuntayhtymän toiminnan näkökulmasta. Keväällä 2017 on investointien sitovuustasosta keskusteltu tilintarkastajien kanssa edellä mainituista seikoista johtuen. Tilintarkastajat ovat suositelleet investointien sitovuustason muuttamista valtuustoon nähden nettoinvestointien kokonaisloppusummaan. Tällä muutoksella turvataan tarkoituksenmukaiset määrärahojen uudelleen kohdennukset joustavasti kuntayhtymän toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Tilintarkastajien suositus on huomioitu vuoden 2018 talousarviossa. Vaikka vuoden 2017 aikana tehtiin talousarviomuutoksia hankkeiden välillä, ei siitä huolimatta hankkeiden määrärahat toteutuneet arvioidusti mm. aivan loppuvuonna tehtyjen päätösten vuoksi, näin esim. UNA Oy:n osakkeiden osto Yh Merkittäviä ylityksiä on hankkeilla 1 Valtakunnalliset ja ervahankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Porokatu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi. Nettoinvestointien kokonaissumma on kuitenkin riittänyt kaikkiin investointihankkeisiin eli kate hankekohtaisille määrärahaylityksille löytyy muilta hankkeilta. Nettoinvestointien kokonaissummasta jäi käyttämättä 1,2 milj. toteumaprosentin ollessa 89,7 %. Investointien toteuttamiseen eikä muuhunkaan toimintaan ole otettu lainaa vuoden 2017 aikana. Yhtymähallitus käsitteli investointien toteumaa ja määrärahaylityksiä Yhtymähallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto - hyväksyy investointihankkeiden 1 Valtakunnaliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Poroaktu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi määrärahaylitykset; - hyväksyy hankkeiden määrärahaylitykset katetaan muiden hankkeiden säästyneistä määrärahoista ja - päätti todeta, että nettoinvestointien kokonaissumma ei ylittynyt. Una Oy:n ja Lappica Oy:n osakkeiden ostoja ei oltu osattu arvioida talousarvioon Lääkintälaiteinvestoinnit saatiin hyviin toteutettua arvioidulla määrärahalla. Vuoden mittaan sairaalantoiminnan tarpeiden muutoksista johtuen joitakin lääkintälaitehankintoja jätetään toteuttamatta ja joitakin hankittiin uuden tilanteen vaatimaan tarpeeseen. Rikkoutuneiden laitteiden tilalle on korvaava laite hankittu mahdollisimman pian. Tietohallinnon investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Muurolan sairaalaan ei ole vuonna tehty investointitason korjauksia. Linja on ollut, että siellä tehdään välttämättömät ja lakisääteiset korjaukset. LKS:n tilamuutoksille varattu määräraha on ylittynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut toiminnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset ja niiden vaatimat tilatarpeet kuin myös tilojen päivittäminen nykytoiminnan tarpeisiin. Dialyysille valmistui tilat Vilkan tiloihin, mutta suunnitellut tilat vaativat vielä valmistumisen jälkeen muutoksia odotustiloihin ja varastotiloihin. Dialyysin kattojen lämmityskaapelit ja kattoviemäreiden lämmitykset tulivat lisätyönä. Teho-osaston työt jouduttiin tekemään osittain kahdessa vuorossa, jotta teho-osaston toiminnan palauttamiseksi normaaliin tilanteeseen aikatauluun pysyi suunnitellussa. Varsinkin purkuvaihe toi yllätyksiä suunniteltuihin työvaiheisiin. Vanhenevan tekniikan korvaamishankkeen toteuttamisessa ei kaikilta suunnitelluilta osin edetty arvioidusti. Porokatu 39 remontti kohdentuu kahdelle vuodelle, joten investointimäärärahan arviointi on alun perin ollut vähän vaikeaa, miten kustannukset kohdistuvat vuodenvaihteessa eri vuosille. Ylitystä vuodelle 2017 aiheutti ulkopuoliset työt mm. suunnittelu- ja konsulttityö ja sähkö- ja viemäriliittymät. Myös vuoden 2018 osalta joudutaan Porokatu 39 investointimäärärahan riittävyyttä tarkastelemaan. LKS:n lisärakennuksen suunnittelu toteutui merkittävästi alle talousarvio. Talousarvio oli 1,4 milj. 94

121 Sivu 116, mutta toteuma vain 10,4 %. Alhainen toteuma johtui siitä, että talousarviota 2017 laadittaessa on laajennuksen suunnittelun eteneminen arvioitu merkittävästi nopeammalla aikataululla toteutettavaksi kuin mikä on ollut toteutettavissa. ILKK:n (Vilkan) remontissa automaation liittäminen LKS:n järjestelmään aiheutti määrärahan ylityksen. Dialyysin kalustamisessa laitteita ei hankittukaan investointeina vaan käyttökorvausperiaatteella, jonka vuoksi määrärahaa jäi käyttämättä. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Muutettu Hanke Vy Nimi Ta 2017 Ta 2017 Toteuma Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet , , ,00 150, Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet , ,00 0, Tietohallinnon Erva-hankkeet , ,00 0, Saamelaisten hyvinvointi , , , UNA-hanke , Muut hankkeet 525, Lääkintälaitteet , , ,53 99, Tietohallinnon hankkeet , , ,14 99, Tukipalvelujen laitehankinnat , , ,83 62, Psykiatria , ,00 0,00 0, LKS tilamuutokset , , ,43 115, Vanhenevan tekniikan korvaaminen , , ,76 88, Porokadun kunnostus , , ,02 113, Potilas- ja toimistopöydät , , ,01 100, ILKK:n remontointi , , ,70 109, LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu , , ,17 10, Dialyysi kalustaminen 0, , ,45 61,25 Yhteensä , , ,04 89,69 95

122 Sivu 117 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2017 TP 2016 TA 2017 Ta-muutokset Muutettu TA 2017 TP 2017 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t ) Menot , Tulot Nettomeno , Muut hankkeet Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot ,0 485 Tulot Nettomeno Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot , Tulot Nettomeno Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 10/ Porokadun kunnostus (vy 9014) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 11/Patologian remontoidun yks. kalustaminen (vy 9020) Menot Tulot Nettomeno Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot ,3-175 Tulot Nettomeno ,3-175 Hanke 13/ILKK:n ostaminen (vy 9011) Menot Tulot Nettomeno Hanke 14/ILKK:n remontointi (vy 9012) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot , Tulot Nettomeno , HANKKEET YHTEENSÄ Menot , Tulot (valt.os. ja inv.varaus) Nettomeno ,

123 Sivu Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU euroina Ta 2017 Muutettu Ta 2017 Tp 2017 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta 0 investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

124 Sivu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N , ,4 Yleishallinto N , ,3 Tukipalvelut N , ,7 Medisiininen tulosalue N , ,1 Operatiivinen tulosalue N , ,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,4 Psykiatrian tulosalue N , ,3 Sairaanhoidolliset tukipalv N , ,4 Projektit N , ,6 Muonio-Enontekiö PTH N , ,9 YHTEENSÄ , ,6 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos ,1 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnalliset hankk N , Hanke 3, Lääkintälaitteet N , Hanke 4, Tietohallinnonhankkeet N , Hanke 6, Tukipalveluiden laitehan N , Hanke 7, MS rakent. Muutokset N , Hanke 8, LKS tilamuutokset N , Hanke 9, Vanhenvan tekniikan ko N , Hanke 10, Porokadun kunnostus N ,3 Hanke 12, Potilassängyt ja vuode N , Hanke 14, ILKK:n remontointi N ,8 Hanke 15, LKS suunnittelu N , Hanke 16, Dialyysin kalustamine N , YHTEENSÄ , RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N Pitkäaik.lainojen vähennys N Lyhytaik.lainojen muutos N Lainakannan muutokset N Kahvion toimintakate

125 Sivu 120 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N ,1 Keskushallinto N ,0 Tukipalvelut N ,8 Medisiininen tulosalue N ,1 Operatiivinen tulosalue N ,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,6 Psykiatrian tulosalue N ,3 Sairaanhoidolliset palvelu N ,7 Projektit N ,0 Muonio-Enontekiö PTH N ,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00 0 0,0 Keskushallinto N ,2 Tukipalvelut N ,0 Medisiininen tulosalue N ,3 Operatiivinen tulosalue N ,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,4 Psykiatrian tulosalue N ,1 Sairaanhoidolliset palvelut N ,3 Projektit N ,2 99

126 Sivu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,99 Maksutuotot , ,80 Tuet ja avustukset , ,94 Vuokratuotot , ,88 Muut toimintatuotot , ,23 Yhteensä , ,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,66 Henkilösivukulut , ,16 Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , ,55 Henkilöstökorvaukset , ,37 Palvelujen ostot, oma toiminta , ,86 Palvelujen ostot, ohilaskutus , ,26 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,79 Avustukset 2 434, ,46 Vuokrakulut , ,21 Muut toimintakulut , ,72 Yhteensä , ,75 Toimintakate , ,09 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,91 Muut rahoitustuotot , ,93 Korkokulut , ,49 Muut rahoituskulut , ,84 Yhteensä , ,49 Vuosikate , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,86 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos , ,74 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,36 Varausten lis.(-) tai väh.(+) ,00 Rahastojen vähennys(+) ,12 0,00 Rahastojen lisäys(-) ,47 Tilikauden yli/alijäämä , ,85 100

127 Sivu Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,60 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,94 Toiminnan rahavirta , ,54 Investointien rahavirta , ,87 investointimenot , ,51 investointitulot 0,00 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 277,64 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,33 Rahoituksen rahavirta , ,57 Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset , ,57 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 768, ,82 Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,40 Saamisten muutos , ,77 Korottomien velkojen muutos , ,02 Rahavarojen muutos , ,90 Rahavarojen muutos , ,90 Rahavarat , ,55 Rahavarat , ,45 101

128 Sivu Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,14 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,78 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet , ,83 2. Rakennukset , ,02 4. Koneet ja kalusto , ,70 6. Ennakkomaksut ja kesken , ,14 eräiset hankinnat , ,69 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet , ,63 4. Muut saamiset , , , ,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,37 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,17 3. Muut saamiset , ,55 4. Siirtosaamiset , , , ,84 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet , ,24 4. Muut arvopaperit , ,07 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,24 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,15 102

129 Sivu 124 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,51 III Muut omat rahastot , ,29 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,83 V Tilikauden ylijäämä , , , ,48 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,40 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,61 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,35 6. Ostovelat , ,04 7. Muut velat , ,79 8. Siirtovelat , , , ,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,15 103

130 Sivu Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,38 Maksutuotot , ,80 Tuet ja avustukset , ,94 Muut toimintatuotot , ,98 Yhteensä , ,10 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,81 Henkilösivukulut , ,09 Eläkekulut , ,72 Muut henkilösivukulut , ,37 Palvelujen ostot , ,73 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,41 Avustukset 2 434, ,46 Muut toimintakulut , ,36 Yhteensä , ,87 Toimintakate , ,23 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,57 Muut rahoitustuotot , ,99 Korkokulut , ,49 Muut rahoituskulut , ,53 Yhteensä , ,46 Vuosikate , ,77 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,02 Tilikauden tulos , ,75 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys , ,47 Tilikauden verot ,54 0,00 Vähemmistöosuudet , ,96 Tilikauden ylijäämä , ,26 104

131 Sivu Konsernirahoituslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,78 Tilikauden verot ,54 Tulorahoituksen korjauserät , ,75 Toiminnan rahavirta , ,53 Investointien rahavirta , ,42 Investointimenot , ,09 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot , ,67 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,89 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. lainojen vähennys , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,67 Toimeksiantojen varojen 4 768, ,82 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,95 Saamisten muutos , ,80 Korottomien velkojen muutos , ,64 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,67 Rahavarojen muutos , ,51 Rahavarojen muutos , ,51 Rahavarat , ,66 Rahavarat , ,17 105

132 Sivu Konsernitase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,91 Muut pitkävaikutt. menot , ,60 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,30 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,83 Rakennukset , ,42 Koneet ja kalusto , ,37 Muut aineeliset hyödykkeet , ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,14 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,49 Muut saamiset , , , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,30 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Muut saamiset , ,71 Siirtosaamiset , , , ,45 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,24 Muut arvopaperit , , , ,31 Rahat ja pankkisaamiset , ,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,51 106

133 Sivu 128 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,51 Muut omat rahastot , ,29 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,54 Tilikauden ylijäämä , , , ,60 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,50 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,61 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Saadut ennakot , ,35 Ostovelat , ,01 Muut velat , ,44 Siirtovelat , , , ,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,51 107

134 Sivu TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaanhoitopiriin psykiatrian toiminta ja hallinto yhdistyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa , sairaanhoitopiirin ict-palvelut ulkoistettiin LapIT Oy:n toteutettavaksi alkaen ja että Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille

135 Sivu 130 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 109

136 Sivu Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä Tehtäväalueittain Keskushallinto , ,89 Tukipalvelut , ,94 Medisiininen hoito , ,72 Operatiivinen hoito , ,55 Päivystys ja ensihoito , ,45 Mielenterv.- ja päihdepalv , ,58 Sairaanhoidolliset tukipalv , ,68 Projektit , ,03 Perusterveydenhuolto ,02 0,00 Toimintatuotot yhteensä , ,84 Kuntayhtymä Konserni Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta , , , ,41 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta , , , ,20 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä , ,77 Erityisvaltionosuudet , , , ,92 Muut myyntituotot , , , ,09 Maksutuotot , , , ,80 Tuet ja avustukset , , , ,94 Muut toimintatuotot , , , ,98 Toimintatuotot yhteensä , , , ,10 Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä Asiakaspalvelujen ostot , ,26 Muiden palvelujen ostot , ,86 Palvelujen ostot yhteensä , ,12 110

137 Sivu 132 Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu , , , ,00 Vähennykset tk:lla , , , ,00 Maksuvastuu , , , ,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä , ,00 Yhteensä , ,00 Käyttötaloushankkeet 2017 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoitus Oma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi , ,48 Digistrategian toimeenpano , ,15 Logistiikka- ja mat.järj. käyttöönotto , ,66 Taide tavoittaa , ,60 Hukkahaavi , , ,63 Prosessien kehittäminen , ,36 Seniorikaste, Toimiva kotihoito , ,00 0,00 KANTA-hanke , , ,04 Inhimill. tehokas johtaminen , ,31 Raportoinnin kehittäminen ,47 125, ,47 SH campuksen ulkop , , ,91 Seksuaaliterv. Lapin voimavara 3 061, ,85 0,00 CRICS , ,00 Alueellisen apuvälinekeskuksen , ,47 Filha tupakoinnin lopett. Tukeminen 6 911, , ,00 CRT /GSK-rah , ,06 0,00 FIN-ERA 305,00 305,00 0,00 Lääketiet. seura /J.Laukkanen 7 784, ,73 0,00 REVEAL/J.Laukkanen 1 703, ,67 0,00 RIRA-LIXI/Pöykkö , ,99 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus , ,46 0,00 Sähkötupakka WI , ,60 0, , , ,26 111

138 Sivu 133 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 112

139 Sivu 134 PERUSPÄÄOMA Pääoma % Pääoma Peruspääoman korko 1,5 % ENONTEKIÖ ,66 1, , ,94 INARI ,97 3, , ,45 KEMIJÄRVI ,62 9, , ,86 KITTILÄ ,94 4, , ,48 KOLARI ,65 2, , ,13 MUONIO ,68 1, , ,89 PELKOSENNIEMI ,45 0, , ,58 PELLO ,98 3, , ,21 POSIO ,96 3, , ,62 RANUA ,53 3, , ,28 ROVANIEMI ,71 53, , ,57 SALLA ,00 3, , ,88 SAVUKOSKI ,69 1, , ,23 SODANKYLÄ ,30 6, , ,63 UTSJOKI ,37 0, , ,47 Yhteensä ,51 100, , ,23 Yhtymävaltuuston päätös Peruspääoman korko 1,5 % ,23 HOITOKUSTANNUSTEN TASAUS 2017 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2017 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ INARI KEMIJÄRVI KITTILÄ KOLARI MUONIO PELKOSENNIEMI PELLO POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SODANKYLÄ UTSJOKI YHTEENSÄ

140 Sivu 135 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki YHTEENSÄ Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin euroa asukasta kohti, joka on 12 euroa / asukas vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Sallassa, euroa. Alhaisin kustannus oli Utsjoella, 933 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2013 v.2014 v v v Ënontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Yhteensä/keskim./ asukasluku

141 Sivu 136 Kuntalaskutus 2017 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö , ,6 Inari , ,7 Kemijärvi , ,5 Kittilä , ,5 Kolari , ,5 Muonio , ,5 Pelkosenniemi , ,1 Pello , ,1 Posio , ,6 Ranua , ,2 Rovaniemi , ,4 Salla , ,0 Savukoski , ,1 Sodankylä , ,8 Utsjoki , ,9 Yhteensä , ,8 115

142 Sivu 137 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, avokäynnit AVO AVO Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Enontekiö , ,3 Inari , ,1 Kemijärvi , ,3 Kittilä , ,5 Kolari , ,1 Muonio , ,4 Pelkosenniemi , ,0 Pello , ,5 Posio , ,3 Ranua , ,7 Rovaniemi , ,5 Salla , ,0 Savukoski , ,2 Sodankylä , ,1 Utsjoki , ,4 Yhteensä , ,1 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, yhteensä Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Kuntal. Oik. Kuntal. Oik. Lopullinen lask. Lopullinen lask. Lopull. Lask.17/16 Enontekiö , ,2 Inari , ,1 Kemijärvi , ,1 Kittilä , ,4 Kolari , ,0 Muonio , ,2 Pelkosenniemi , ,6 Pello , ,4 Posio , ,2 Ranua , ,1 Rovaniemi , ,5 Salla , ,0 Savukoski , ,2 Sodankylä , ,9 Utsjoki , ,2 Yhteensä , ,0 116

143 Sivu 138 Oman toiminnan laskutus , avokäynnit ja hoitopäivät MAKSAJA ERO ERO % *Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä 047 ENONTEKIÖ ,2% 148 INARI ,6% 261 KITTILÄ ,3% 273 KOLARI ,7% 320 KEMIJÄRVI ,3% 498 MUONIO ,9% 583 PELKOSENNIEMI ,9% 614 POSIO ,9% 683 RANUA ,0% 698 ROVANIEMI ,3% 732 SALLA ,0% 742 SAVUKOSKI ,7% 758 SODANKYLÄ ,6% 854 PELLO ,4% 890 UTSJOKI ,5% YHTEENSÄ ,0% ENSIHOIDON KUSTANNUKSET KUNNITTAIN, V As.luku Tuotantokust. Kustannus- Hyvitys / lisäveloitus Lopullinen tuotannon As.luvun per. Lopullinen 2016 laskutus / asukas katto as.luvun suhteessa kustannus kustannus kustannus yht. Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Ensihoidon kustannusten 2017 tasauslaskutuksen tekemisen jälkeen on havaittu laskentavirhe, minkä johdosta yllä olevassa taulukossa esitetyt luvut on korjattu ja ne poikkeavat osittain vuoden 2017 lopullisesta jäsenkuntalaskutuksesta. Savukosken kustannusleikkuria (135 /as.) ei oltu huomioitu laskennassa, joten myös Savukosken kustannusleikkurin ylimenevät kustannukset on kohdennettu jäsenkunnille, jotka eivät ole leikkurin piirissä. Laskutusvirhe korjataan jäsenkunnille vuonna

144 Sivu Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymän pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot , ,78 Lisäykset tk:n aikana , ,44 Tk:n poisto , ,08 Tietokoneohjelmistot , ,14 Muut pitkävaikutteiset menot , ,09 Lisäykset tk:n aikana , ,75 Tk:n poisto , ,20 Muut pitkävaikutteiset menot , ,64 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,78 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,83 Maa-alueet , ,83 Rakennukset , ,48 Lisäykset tk:n aikana , ,43 Tk:n poisto , ,89 Rakennukset , ,02 Koneet ja kalusto , ,94 Lisäykset tk:n aikana , ,09 Vähennykset tk:n aikana ,64 Tk:n poisto , ,69 Koneet ja kalusto , ,70 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,28 Lisäykset tk:n aikana , ,02 Vähennykset tk:n aikana ,16 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,69 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet , ,88 Tytäryhtiöosakkeet , ,88 Omistusyhteisöosakkeet , ,09 Omistusyhteisöosakkeet , ,09 Kuntayhtymäosuudet , ,00 Kuntayhtymäosuudet , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,66 Lisäykset tk:n aikana ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,66 Muut saamiset , ,29 Muut saamiset , ,29 Sijotukset yhteensä , ,92 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,39 118

145 Sivu 140 Konsernin pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,91 Lisäykset tk:n aikana , ,63 Siirrot erien välillä ,90 Tk:n poisto , ,64 Aineettomat oikeudet , ,90 Muut pitkävaikutteiset menot , ,18 Lisäykset tk:n aikana , ,49 Tk:n poisto , ,06 Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,13 Lisäykset tk:n aikana , ,66 Siirrot erien välillä ,90 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,79 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,30 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,83 Maa-alueet , ,83 Rakennukset , ,14 Lisäykset tk:n aikana , ,43 Tk:n poisto , ,15 Rakennukset , ,42 Koneet ja kalusto , ,23 Lisäykset tk:n aikana , ,48 Vähennykset tk:n aikana , ,64 Tk:n poisto , ,70 Koneet ja kalusto , ,37 Muut aineelliset hyödykkeet , ,51 Lisäykset tk:n aikana , ,34 Tk:n poisto , ,47 Muut aineelliset hyödykkeet , ,38 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,28 Lisäykset tk:n aikana , ,02 Vähennykset tk:n aikana ,16 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,14 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,49 Lisäykset tk:n aikana , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,49 Muut saamiset , ,29 Muut saamiset , ,29 Sijotukset yhteensä , ,78 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,22 119

146 Sivu 141 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Tytäryhteisö Rovaniemen Keskuspesula Oy Liikelaitoskuntayhtymä *) Pohjois-Suomen laboraotiokeskuksen llky, NordLab Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta Konsernin osuus (1000 ) vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Rovaniemi 76,20 % 76,20 % Oulu 16,05 % 16,05 % Yhdistelemätön osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % *) NordLabilla on oman pääoman lisäksi vapaaehtoisia varauksia, joista Lshp-konsernin osuus on 112 t. Saamisten erittely Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 160,21 0,00 40,05 Yhteensä 0,00 160,21 0,00 40,05 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,87 0, ,83 Yhteensä 0, ,87 0, ,83 Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterv , , , ,70 Lomaplksaam. jäsenkun ,97 0, ,97 0,00 EU-tuet ja -avustukset , , , ,41 Muut siirtosaamiset , , , ,08 Yhteensä , , , ,19 120

147 Sivu Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Kuntayhtymä Konserni Peruspääoma , , , ,51 Peruspääoma , , , ,51 Muut omat rahastot , , , ,76 Siirrot rahastoon tk:lla , , , ,99 Siirrot rahastosta tk:lla , , , ,46 Muut omat rahastot , , , ,29 Ed. tk:ien ylijäämä , , , ,54 Ed. tk:ien ylijäämä , , , ,54 Tilikauden ylijäämä , , , ,27 Oma pääoma yhteensä , , , ,61 Pitkäaikaiset velat Kuntayhtymä Konserni Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0, ,00 0, ,00 Pitkäaikaiset velat yht. 0, ,00 0, ,00 Pakolliset varaukset Kuntayhtymä Konserni Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutus , , , ,00 Muut pakolliset var. yht , , , ,00 121

148 Sivu 143 Vieraan pääoman erittely Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,96 0, ,30 Yhteensä 0, ,96 0, ,30 Velat kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Ostovelat 0, ,71 0, ,83 Yhteensä 0, ,71 0, ,83 Velat osakkuusyhteisöiltä Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni * * Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelan jaks , , , ,79 Muut palkkojen jaks , , , ,77 Korkojaksotukset , , , ,64 Ylijäämän palautus , , , ,00 Peruspääoman korko 0, ,31 0, ,31 Muut siirtovelat , , , ,49 Yhteensä , , , ,00 * Vertailuvuoden erittelyä on tarkennettu vastaamaan tilinpäätösvuoden erittelyä. 122

149 Sivu Taseen ulkopuoliset vastuut Vuokravastuut Kuntayhtymä Konserni Vuokravastuut yhteensä, voimassa asti , , , ,19 - seur. tk:lla maksettava , , , ,48 Leasingvastuut yhteensä , , , ,78 - seur. tk:lla maksettava , , , ,43 Vuokravastuut yhteensä , , , ,97 Vastuusitoumukset Kuntayhtymä Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,00 Kuntayhtymä Vammaispalvelulain mukaisia vastaisia etuuksia koskeva vastuu , ,00 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Lapin sairaanhoitopiirin ky on solminut LapIT Oy:n kanssa IT-laitteiden elinkaaren hallintapalvelusopimuksen, joka on voimassa määräaikaisena asti. Sopimukseen sisältyvä laitevuokrien osuus on esitetty edellä vuokravastuissa. Sopimuksen liittyvät muut palvelumaksut ovat yhteensä arviolta euroa. Tästä seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus on euroa. Arvonlisäveron palautusvastuu Kuntayhtymä Palautusvastuu *) , ,91 *) Summa sisältää kaikki arvonlisäverolain 11. luvun 119 :n mukaisiin kiinteistöinvestointien hankintamenoihin liittyvät arvonlisäverot kymmenen vuoden tarkistuskauden ajalta. Tilinpäätöksen laadintahetkellä ei ole tiedossa, että arvonlisäveron palautusvastuita olisi toteutumassa. 123

150 Sivu Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Huoltohenkilöstö Yhteensä Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Keskustan Lapin piiri ry 3 529, ,00 Keskustan Peräpohjolan piiri ry 735,00 427,50 Lapin Kokoomus ry 630,00 877,50 Lapin Sosiaalidemokraattinen piiri ry 532,00 390,00 Lapin Vihreät ry 82,50 0,00 Perussuomalaisten Lapin piiri ry 93,00 115,00 Vasemmistoliiton Lapin piiri ry 756,00 800,00 Yhteensä 6 358, ,00 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,00 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0, ,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 5 083, ,00 Muut palkkiot ,47 0,00 Palkkiot yhteensä , ,00 Intressitahotapahtumat Kuntayhtymän johtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu euron suuruisesta erokorvauksesta. 124

151 Sivu 146 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Säilytystapa sidottu sähköinen sähköinen paperinen sähköinen sähköinen paperinen paperinen Tositelajit Säilytystapa 10 Kassatapahtumat paperinen 13 Ostoreskontramaksut 14 Myyntireskontrasuoritukset 15 Käyttömaisuus (poistot) paperinen 16 Kokopankki (tiliotteet) paperinen 19 Matkalaskut 24 Ostolaskut (manuaalisesti) paperinen 27 Ostolaskut Keybox 30 Myyntilaskut Intime 32 Laskutus muu 33 Laskutus henklöstöpalv. 34 Timmi-laskutus 35 Myyntilaskut Mediatri 39 Korkolaskut 43 Laskutus mat.kesk. ulkoiset 45 Laskutus mat.kesk. sisäiset 47 Ostolaskut Keybox 50 Palkat paperinen 52 Kuntalaskut 53 Ostopalvelut 56 ASLA (asiakasmaksut) 60 InvoiceReady ostolaskut 63 Radiologia, sisäiset 66 Apteekki sisäiset myynnit 67 Apteekki myyntilaskut 70 Myyntilaskut Intime 72 Laskutus muu 73 Laskutus henkilöstöpalv 75 Muistiotositteet paperinen 77 Ostolaskut (Keybox+E-office) 78 Apteekksi Wepmarelaan 80 SILAS-viennit 81 Sisäiset suoratoim. mat.kesk. 83 OSTRE Hyvityslasku 87 Laskutus mat.kesk. Roi kpki 90 Vyörytykset 96 Kirjanpidon tulos paperinen 97 Kirjanpidon tulos laskennall. paperinen 98 Sisäisen laskennan tulos paperinen 99 Sisäisen laskennan tulos lask. paperinen LT Liitetietotositteet paperinen Säilytystapa sähköinen, paperitulosteista maininta. Säilytysaika tositteilla 6 v. 125

152 Sivu 147 Lapin Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta 2017 Jae SY, Kurl S, Laukkanen JA, Yoon ES, Choi YH, Fernhall B, Franklin BA. Relation of heart rate recovery after exercise testing to coronary artery calcification. Ann Med Aug;49(5): doi: / Epub 2017 Feb 26. Kunutsor SK, Kurl S, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Associations of cardiovascular and all-cause mortality events with oxygen uptake at ventilatory threshold. Int J Cardiol Jun 1; 236: doi: /j.ijcard Epub 2017 Feb 10. Wang X, Dalmeijer GW, den Ruijter HM, Anderson TJ, Britton AR, Dekker J, Engström G, Evans GW, de Graaf J, Grobbee DE, Hedblad B, Holewijn S, Ikeda A, Kauhanen J, Kitagawa K, Kitamura A, Kurl S, Lonn EM, Lorenz MW, Mathiesen EB, Nijpels G, Okazaki S, Polak JF, Price JF, Rembold CM, Rosvall M, Rundek T, Salonen JT, Sitzer M, Stehouwer CD, Tuomainen TP, Peters SA, Bots ML. Clustering of cardiovascular risk factors and carotid intima-media thickness: The USE-IMT study. PLoS One Mar 21;12(3):e doi: /journal.pone ecollection Folkersen L, Fauman E, Sabater-Lleal M, Strawbridge RJ, Frånberg M, Sennblad B, Baldassarre D, Veglia F, Humphries SE, Rauramaa R, de Faire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Enroth S, Johansson Å, Enroth SB, Gustafsson S, Lind L, Lindgren C, Morris AP, Giedraitis V, Silveira A, Franco-Cereceda A, Tremoli E; IMPROVE study group, Gyllensten U, Ingelsson E, Brunak S, Eriksson P, Ziemek D, Hamsten A, Mälarstig A. Mapping of 79 loci for 83 plasma protein biomarkers in cardiovascular disease. PLoS Genet.2017pr3;13(4):e doi: / journal. pgen ecollection 2017 Apr. Daneshmand R, Kurl S, Tuomainen TP, Virtanen JK. Associations of estimated Δ-5-desaturase and Δ-6- desaturase activities with stroke risk factors and risk of stroke: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Br J Nutr Feb;117(4): doi: /S X. Kunutsor SK, Kurl S, Laukkanen JA. Association of oxygen uptake at ventilatory threshold with risk of incident hypertension: a long-term prospective cohort study. J Hum Hypertens Oct;31(10): doi: /jhh Epub 2017 May 11. Britton AR, Grobbee DE, den Ruijter HM, Anderson TJ, Desvarieux M, Engström G, Evans GW, Hedblad B, Kauhanen J, Kurl S, Lonn EM, Mathiesen EB, Polak JF, Price JF, Rembold CM, Rosvall M, Rundek T, Salonen JT, Stehouwer C, Tuomainen TP, Bots ML. Alcohol Consumption and Common Carotid Intima- Media Thickness: The USE-IMT Study. Alcohol Alcohol Jul 1;52(4): doi: /alcalc/agx028. Amato M, Veglia F, de Faire U, Giral P, Rauramaa R, Smit AJ, Kurl S, Ravani A, Frigerio B, Sansaro D, Bonomi A, Tedesco CC, Castelnuovo S, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E, Baldassarre D; IMPROVE study group. Carotid plaque-thickness and common carotid IMT show additive value in cardiovascular risk prediction and reclassification. Atherosclerosis Aug;263: doi: /j.atherosclerosis Epub 2017 May 19 Jae SY, Babu AS, Yoon ES, Kurl S, Laukkanen JA, Choi YH, Franklin BA. Impact of Cardiorespiratory Fitness and Risk of Systemic Hypertension in Nonobese Versus Obese Men Who Are Metabolically Healthy or Unhealthy. Am J Cardiol Sep 1;120(5): doi: /j.amjcard Epub 2017 Jun 15. Mahdessian H, Perisic Matic L, Lengquist M, Gertow K, Sennblad B, Baldassarre D, Veglia F, Humphries SE, Rauramaa R, de Faire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Tremoli E, Hamsten A, Eriksson P, Hedin U, Mälarstig A; IMPROVE study group. Integrative studies implicate matrix metalloproteinase-12 as a culprit gene for large-artery atherosclerotic stroke. J Intern Med Nov;282(5): doi: /joim Epub 2017 Aug

153 Sivu 148 Pletnikoff PP, Laukkanen JA, Tuomainen TP, Kurl S. The joint impact of prediagnostic inflammatory markers and cardiorespiratory fitness on the risk of cancer mortality. Scand J Med Sci Sports Jul 31. doi: /sms Kunutsor SK, Kurl S, Khan H, Zaccardi F, Rauramaa R, Laukkanen JA. Oxygen uptake at aerobic threshold is inversely associated with fatal cardiovascular and all-cause mortality events. Ann Med Dec;49(8): doi: / Epub 2017 Aug 22 Strawbridge RJ, Silveira A, Hoed MD, Gustafsson S, Luan J, Rybin D, Dupuis J, Li-Gao R, Kavousi M, Dehghan A, Haljas K, Lahti J, Gådin JR, Bäcklund A, de Faire U, Gertow K, Giral P, Goel A, Humphries SE, Kurl S, Langenberg C, Lannfelt LL, Lind L, Lindgren CCM, Mannarino E, Mook-Kanamori DO, Morris AP, de Mutsert R, Rauramaa R, Saliba-Gustafsson P, Sennblad B, Smit AJ, Syvänen AC, Tremoli E, Veglia F, Zethelius B, Björck HM, Eriksson JG, Hofman A, Franco OH, Watkins H, Jukema JW, Florez JC, Wareham NJ, Meigs JB, Ingelsson E, Baldassarre D, Hamsten A; IMPROVE study group. Identification of a novel proinsulin-associated SNP and demonstration that proinsulin is unlikely to be a causal factor in subclinical vascular remodelling using Mendelian randomisation. Atherosclerosis Nov;266: doi: / j.atherosclerosis Epub 2017 Sep 28. Tajik B, Kurl S, Tuomainen TP, Savonen K, Virtanen JK.. Associations of the serum long-chain n-3 PUFA and hair mercury with resting heart rate, peak heart rate during exercise and heart rate recovery after exercise in middle-aged men. Br J Nutr Dec 6:1-8. doi: / S Kamleh MA, McLeod O, Checa A, Baldassarre D, Veglia F, Gertow K, Humphries SE, Rauramaa R, defaire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Tremoli E, Silveira A, Orvik J, Hamsten A, Wheelock CE. Increased levels of circulating fatty acids are associated with protective effects against future cardiovascular events in non-diabetics. J Proteome Res Dec 13. doi: / acs.jproteome.7b Schwab US, Lankinen MA, de Mello VD, Manninen SM, Kurl S, Pulkki KJ, Laaksonen DE, Erkkilä AT. Camelina Sativa Oil, but not Fatty Fish or Lean Fish Improved Serum Lipid Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism - a Randomized Controlled Trial. Mol Nutr Food Res Dec 22. doi: /mnfr Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. Can J High Leisure-Time Physical Activity Is Associated With Reduced Risk of Sudden Cardiac Death Among Men With Low Cardiorespiratory Fitness. Cardiol Dec 11. pii:s x(17) doi: /j.cjca Heinonen I, Laukkanen JA. The effects of heat and cold on health with special reference to Finnish Sauna bathing. Am J Physiol Regul Integr Comp.Physiol Dec 20. doi: / ajpregu Pub- Med PMID: Laukkanen T, Kunutsor SK, Zaccardi F, Lee E, Willeit P, Khan H, Laukkanen JA. Acute effects of sauna bathing on cardiovascular function. J Hum Hypertens Dec 21. doi: /s z. Pub- Med PMID: Laukkanen JA, Kunutsor SK, Niemelä M, Kervinen K, Thuesen L, Mäkikallio TH. All-cause mortality and major cardiovascular outcomes comparing percutaneous coronary angioplasty versus coronary artery bypass grafting in the treatment of unprotected left main stenosis: a meta-analysis of short-term and long-term randomised trials. Open Heart Dec 10;4(2):e doi: /openhrt ecollection PubMed PMID: ; PubMed Central PMCID: PMC Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Frequent sauna bathing may reduce the risk of pneumonia in middle-aged Caucasian men: The KIHD prospective cohort study. Respir Med Nov;132: doi: /j.rmed Epub 2017 Oct 23. PubMed PMID:

154 Sivu 149 Laukkanen JA. Contemporary nationwide cardiology registers: Up-to-dateregistry data are required. Eur J Prev Cardiol Feb;25(3): doi: / Epub 2017 Dec 8. PubMed PMID: Laukkanen JA, Laukkanen T. Sauna bathing and systemic inflammation. Eur J Epidemiol Dec 5. doi: /s y. PubMed PMID: Lee E, Laukkanen T, Kunutsor SK, Khan H, Willeit P, Zaccardi F, Laukkanen JA. Sauna exposure leads to improved arterial compliance: Findings from a non-randomised experimental study. Eur J Prev Cardiol Jan;25(2): doi: / Epub 2017 Oct 19. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-Glutamyltransferase and Future Risk of Pneumonia: A Long-Term Prospective Cohort Study. Lung Dec;195(6): doi: /s Epub 2017 Oct 9. PubMed PMID: Kunutsor SK, Khan H, Laukkanen T, Laukkanen JA. Joint associations of sauna bathing and cardiorespiratory fitness on cardiovascular and all-cause mortality risk: a long-term prospective cohort study. Ann Med Mar;50(2): doi: / Epub 2017 Oct 16. PubMed PMID: Nuuttila OP, Nikander A, Polomoshnov D, Laukkanen JA, Häkkinen K. Effects of HRV-Guided vs. Predetermined Block Training on Performance, HRV and Serum Hormones. Int J Sports Med Nov;38(12): doi: /s Epub 2017 Sep 26. PubMed PMID: Laukkanen JA, Laukkanen T, Kunutsor SK. Cross-country skiing is associated with lower all-cause mortality: A population-based follow-up study. Scand J Med Sci Sports Sep 16. doi: /sms PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Sauna bathing reduces the risk of respiratory diseases: a longterm prospective cohort study. Eur J Epidemiol Dec;32(12): doi: / s Epub 2017 Sep 13. PubMed PMID: Sane M, Granér M, Laukkanen JA, Harjola VP, Mustonen P. Plasma levels of haemostatic factors in patients with pulmonary embolism on admission and seven months later. Int J Lab Hematol Feb;40(1): doi: /ijlh Epub 2017 Sep 4. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory fitness and future risk of pneumonia: a longterm prospective cohort study. Ann Epidemiol Sep;27(9): doi: / j.annepidem Epub 2017 Aug 12. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-glutamyltransferase and risk of chronic kidney disease: A prospective cohort study. Clin Chim Acta Oct;473: doi: /j.cca Epub 2017 Aug 12. PubMed PMID: Kunutsor SK, Blom AW, Whitehouse MR, Kehoe PG, Laukkanen JA. Renin-angiotensin system inhibitors and risk of fractures: a prospective cohort study and meta-analysis of published observational cohort studies. Eur J Epidemiol Nov;32(11): doi: /s Epub 2017 Jul 27. PubMed PMID: ; PubMed Central PMCID: PMC Kunutsor SK, Whitehouse MR, Blom AW, Laukkanen JA. Statins and venous thromboembolism: do they represent a viable therapeutic agent? Expert Rev Cardiovasc Ther Aug;15(8) : doi: / Epub 2017 Jul 21. PubMed PMID: Kunutsor SK, Seidu S, Blom AW, Khunti K, Laukkanen JA. Serum C-reactive protein increases the risk of venous thromboembolism: a prospective study and meta-analysis of published prospective evidence. Eur J Epidemiol Aug;32(8): doi: /s Epub 2017 Jul 17. PubMed PMID: ; PubMed Central PMCID: PMC

155 Sivu 150 Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory Fitness is Associated with Reduced Risk of Respiratory Diseases in Middle-Aged Caucasian Men: A Long-Term Prospective Cohort Study. Lung Oct;195(5): doi: /s Epub 2017 Jul 11. PubMed PMID: Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna Bathing and Incident Hypertension: A Prospective Cohort Study. Am J Hypertens Nov 1;30(11): doi: /ajh/hpx102. PubMed PMID: Zhao Q, Laukkanen JA, Li Q, Li G. Body mass index is associated with type 2 diabetes mellitus in Chinese elderly. Clin Interv Aging May 2;12: doi: /CIA.S ecollection PubMed PMID: ; PubMed Central PMCID: PMC Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory fitness is associated with reduced risk of future psychosis: A long-term prospective cohort study. Schizophr Res Feb;192: doi: /j.schres Epub 2017 May 3. PubMed PMID: Kunutsor SK, Whitehouse MR, Blom AW, Laukkanen JA. Low serum magnesium levels are associated with increased risk of fractures: a long-term prospective cohort study. Eur J Epidemiol Jul;32(7): doi: /s Epub 2017 Apr 12. PubMed PMID: ; PubMed Central PMCID: PMC Kunutsor SK, Laukkanen JA, Whitehouse MR, Blom AW. Adherence to a Mediterranean-style diet and incident fractures: pooled analysis of observational evidence. Eur J Nutr Mar 22. doi: /s PubMed PMID: Peng J, Laukkanen JA, Zhao Q, Wang L, Zhang X, Li G. Association of left atrial enlargement with ventricular remodeling in hypertensive Chinese elderly. Echocardiography Apr;34(4): doi: /echo Epub 2017 Mar 1. PubMed PMID: Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer's disease in middle-aged Finnish men. Age Ageing Mar 1;46(2): doi: /ageing/afw212. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen JA. Circulating active serum calcium reduces the risk of hypertension. Eur J Prev Cardiol Feb;24(3): doi: / Epub 2016 Nov 25. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-glutamyltransferase and risk of prostate cancer: Findings from the KIHD prospective cohort study. Int J Cancer Feb 15;140(4): doi: /ijc Epub 2016 Nov 16. PubMed PMID: Kunutsor SK, Laukkanen JA. Serum gamma-glutamyltransferase is associated with future risk of psychosis - A prospective cohort study. Schizophr Res Mar;181: doi: /j.schres Epub 2016 Oct 21. PubMed PMID: Filatova S, Marttila R, Koivumaa-Honkanen H, Nordström T, Veijola J, Mäki P, Khandaker GM, Isohanni M, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. A comparison of the cumulative incidence and early risk factors for psychotic disorder in young adults in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986.Epidemiol Psychiatr Sci 2017;26(3): DOI: /S PMID: Käkelä J, Marttila R, Keskinen E, Veijola J, Isohanni M, Koivumaa-Honkanen H, Jääskeläinen E, Moilanen J. Association between family history of psychiatric disorders and long-term outcome in schizophrenia the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Res 2017;249: doi: /j.psychres PMID: Pakarinen M, Sinikallio S, Koivumaa-Honkanen H, Aalto T, Airaksinen O, Lehto S, Viinamäki H. Low sense of coherence during postoperative recovery is associated with poorer LSS - surgery outcome - a fiveyear follow-up study.j Health Psychol Mar;22(3): doi: /

156 Sivu 151 Saarelainen J, Hakulinen M, Rikkonen T, Kröger H, Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Jurvelin JS. Inclusion of regional body composition parameters improves bone mineral density cross-calibration between GE lunar prodigy and idxa densitometersj Clin Densitom. 2017;20(1): doi: /j.jocd Filatova S, Koivumaa-Honkanen H, Hirvonen N, Freeman A, Ivandic I, Hurtig T, Khandaker GM, Jones PB, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. Early Motor Developmental Milestones and Schizophrenia: a systematic review and meta-analysis.sch Res 2017;188: doi: / j.schres Pyky R, Koivumaa-Honkanen H, Leinonen A-M, Ahola R, Hirvonen N, Enwald H, Luoto T, Ferreira E, Ikäheimo TM, Keinänen-Kiukaanniemi S, Mäntysaari M, Jämsä T, Korpelainen R. Effect of tailored, gamified, mobile physical activity intervention on life satisfaction and self-rated health in young adolescent men: A population-based, randomized controlled trial (MOPO study).comput Human Behav 2017;72; Quirk SE, Berk M, Pasco JA, Brennan-Olsen1SL, Chanen AM, Koivumaa-Honkanen H, Burke L, Jackson HJ, Hulbert C, Olsson G, Moran P, StuartAL, Williams LJ. The prevalence, age distribution and comorbidity of personality disorders in Australian women.anzjp 2017;51(2): doi: / Honkalampi K, Ruusunen A, Viinamäki H, Koivumaa-Honkanen H, Valkonen-Korhonen M, Lehto S. Dietary patterns are associated with the prevalence of alexithymia. Scand J Psychology 2017; 58(4): doi: /sjop PMID: Flink N, Lehto S, Koivumaa-Honkanen H, Viinamäki H, Ruusunen A, Valkonen-.Korhonen M, Honkalampi K. Early Maladaptive Schemas and suicidal ideation. Eur J Psychiatry 2017;31(3): Quirk SE, Stuart AL, Berk M, Pasco JA, Brennan Olsen SL, Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Lukkala PS, Chanen AM, Kotowicz M, Williams LJ. Personality disorder is an excess risk factor for physical multimorbidity among women with mental state disorders. Psychiatry Res Nov;257: doi: /j.psychres Filatova S, Koivumaa-Honkanen H, Nordström T, Khandaker GM, Hurtig T, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. Early motor developmental milestones and schizotypy in the Northern Finland Birth Cohorts Schizophr Bull Dec 9. doi: /schbul/sbx165 Kärmeniemi M, Lankila T, Ikäheimo T, Koivumaa-Honkanen H, Korpelainen R. The Built Environment as a Determinant of Physical Activity: A Systematic Review of the Longitudinal Studies and Natural Experiments. Accepted in Ann Behav Med Valmari P. Terveyshyöty otettava soten lähtökohdaksi. Lääkärilehti /2017. s Paakkola T. Vuopala K. Kokkonen H. Ignatius J. Valkama M. Moilanen J.S. Fahiminiya S. Majewski J. Hinttala R. Uusimaa J. A homozygous I684T in GLE1 as a novel cause of arthrogryposis and motor neuron loss. First published: 24 November 2017.DOI: /cge

157 Sivu

158 7, YV :00 HAL: 63/2018 Sivu 153 Liiteluettelo: 7 Henkilöstökertomus 2017

159 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 153 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän valtuusto

160 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 154 Sisällys SAATTEEKSI MUUTOSTEN VUOSI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä Henkilötyövuosi... 5 Henkilötyövuodet Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen... 8 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 Eläköitymisennuste HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen Vuosityöaika Tilapäinen hoitovapaa Osa-aikainen työskentely Terveysperusteiset poissaolot TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna Giisa- palkitseminen Sairaan lapsen hoitopalvelu Tuunatun työn malli HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna Kansikuva: Vuonna 2016 alkaneessa Taide tavoittaa-hankkeessa lastentautien poliklinikan henkilökunta teki marraskuussa käsinukkeja lapsipotilaiden tutkimusten ja hoitotoimenpiteiden tueksi. 2

161 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 155 SAATTEEKSI Henkilöstökertomus tukee henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämistä. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johdon, henkilöstön sekä poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Käsillä olevassa henkilöstökertomuksessa kuvataan toimintavuoden 2017 henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, henkilöstön työpanoksen jakautuminen ja erilaiset poissaolot, työvoimakustannukset, henkilöstöinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Kertomuksen lopussa on katsaus työantajan tukemaan henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Henkilöstökertomus on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen vuonna 2013 hyväksymän henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti. Suositus paitsi antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia myös tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin perustana ovat organisaation omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirissä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2017 olivat Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta, Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta sekä sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen siirtäminen LapIT Oy:lle syyskuun alusta. Sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon kehittämishankkeessa, jossa keskityttiin edellisen vuoden tapaan sairaalaorganisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Uusi organisaatio tuli voimaan kesäkuun alusta, jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevat määräykset tulivat voimaan. Taide tavoittaa -hankkeessa kehitettiin yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja taidepalveluja tarjoavien vapaan kentän toimijoiden välillä sekä kokeiltiin erilaisia tapoja toteuttaa taidetoimintaa sairaalaympäristössä. Syksyllä toteutettiin, nyt kolmatta kertaa, yhdessä Kevan kanssa koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely, jossa kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Kyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Työsuojelun yhteistoiminnalla tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti syyskuussa, että työterveyshuollon palvelut hankitaan Lappica Oy:ltä alkaen. Timo Tammilehto henkilöstöjohtaja 3

162 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu MUUTOSTEN VUOSI 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta. Rovaniemen kaupunki siirsi järjestämänsä erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Järjestämisvastuu perustason palveluista on edelleen Rovaniemen kaupungilla. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle siirrettiin erityistason osaamista vaativa hoito mukaan luettuna ilman lähetettä toimivat matalan kynnyksen palvelut. Kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirille liikkeen luovutuksena 48 työntekijää (virkaa/toimea). Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Sairaanhoitopiirille siirtyi 65 työntekijää (virkaa/toimea). Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Vuoden lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin syyskuun alusta LapIT Oy:lle. Liikkeenluovutuksena Lapit Oy:n palvelukseen siirtyi sairaanhoitopiiristä 11 työntekijää. Lapit Oy on Lapin ja Koillismaan kuntien sekä kuntayhtymien omistama tietohallintoyhtiö, jossa myös sairaanhoitopiiri on osakkaana. ICT-palvelujen siirron valmistelu perustui LapIT Oy:n omistajapoliittisen työryhmän esitykseen. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen vuonna 2016 aloitettu sairaanhoitopiirin organisaatiouudistus. Uusi organisaatio tuli voimaan valtuustokauden vaihtuessa , jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Virat ja toimet Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1761,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 108,5 enemmän kuin vuonna Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö ,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö ,5 4

163 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 157 Henkilöstömäärän muutokseen vaikuttivat ennen muuta Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon (65 vakanssia) ja Rovaniemen kaupungin mielenterveyspalvelujen (48 vakanssia) siirtyminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Toisaalta tietohallinnon palvelujen ulkoistamisen myötä LapIt Oy:n palvelukseen siirtyi 11 vakanssia. Henkilöstömäärä 2017 Vuoden 2017 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1505 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 567 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Palvelusuhteet 2017 Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % 2017 ed.vuodesta 2016 Vakinaiset ,79 % 1484 Määräaikaiset- joista työllistettyjä ,35 % 439 Yhteensä ,75 % 1923 Osa-aikatyössä 211 * Osa-aika eläke 6 Palkattomalla virka-/työvapaalla 240 * Vuorotteluvapaa 28 * Opintovapaa 67 * Perhevapaat 80 * Muu peruste 286 Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2017 oli 77,99 %, (vuonna ,91 %). Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) 5

164 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 158 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2017 Henkilötyövuodet 2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Muutos.vuodesta 2016 Yhteensä ,03 513, ,93 3,16 % 1922,19 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2017 Vakinaiset (2016) Lääkärit 84,36 (82,65) Määräaikaiset (2016) 80,94 (75,14) Yhteensä (2016) 165,30 (157,79) Määräaikaisten osuus prosentteina (2016) 48,96 (47,62) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 110,66 (1045,72) 339,94 (337,29) 1450,60 (1383,01) 23,44 (24,39) Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö 191 (197,95) 85,01 (92,50) 53,82 (48,47) 39,20 (42,47) 244,82 (246,42) 124,21 (134,97) 21,98 (19,67) 31,56 (31,47) Yhteensä 1 471,03 (1418,82) 513,90 (503,37) 1984,93 (1922,19) 25,89 (26,19) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempain-vapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Vuoden viimeisenä päivänä määräaikaisen henkilöstön osuus oli 25,89 prosenttia kun vuonna 2016 se oli 26,19 prosenttia. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta. Keski-ikä on edellisestä vuodesta hieman noussut; vuonna 2016 keski-ikä oli 43,8 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta (vuonna 2016 se oli 44,3) ja miesten keski-ikä pysyi vuoden 2016 tasolla ollen 41,9 vuotta. 6

165 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 159 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2017 Ikä vuosina Yhteensä Miehet Naiset Prosenttiosuus alle , , , , , , Lukumäärä Miehet Naiset alle Henkilöstön vaihtuvuus 2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (vuonna 2017 oli 1505). Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 116 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 87 5,78 Päättyneet palvelussuhteet 116 7,71 Virkojen ja toimien täyttäminen 2017 Avoinna olleet virat / toimet Hakijoita Nimityksiä (ilman hakumenettelyä) Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 25 (31) 318 (357) 32 (71) Lääkärit 30 (15) 36 (14) 0 (0) Huoltohenkilökunta 21 (7) 222 (46) 10 (5) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 2 (2) 21 (99) 1 (1) Yhteensä 78 (55) 597 (516) 43 (77) 7

166 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 160 Virkoja ja toimia oli vuoden mittaan haettavana yhteensä 78 ja hakijoita näihin oli 597. Eniten haettavana oli lääkäreiden virkoja ja joihin oli 36 hakijaa, eikä kaikkia virkoja saatu täytettyä. Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattiin 87 viranhaltijaa/työntekijää. Määrä laski merkittävästi vuodesta 2016, jolloin nimityksiä oli yhteensä 128, nimitykset ilman hakumenettelyä koskivat suurelta osin ensihoidon henkilökuntaa. Vuonna 2017 ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 43 henkilöä, jotka olivat pitkään hoitaneet kyseessä olevaa työsopimussuhteista tehtävää. Näistä 32 oli tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa, 10 huoltohenkilöstöä ja 1 hallinto- ja toimistohenkilöstöä. Hakumenettelyn kautta vakinaistettiin 44 henkilöä. Eläköityminen Sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä v 2017 oli 26 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 henkilöä kun taas täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin 10 työntekijälle. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2017 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,87 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,48 prosenttia henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain (Keva). Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä nousi edelleen ja vuonna 2017 se oli keskimäärin 64,1 vuotta. Määrä-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli määrä-aikaiselle täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä on noussut lähes vuodella 48,3 vuoteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 58 vuodesta 57,1 vuoteen. Eläkkeille siirtyneet henkilöt eri eläkelajeittain vuosina (Keva). Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke

167 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 161 Vuonna 2017 osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutumistuelle siirtyneiden määrä oli edellisvuosia suurempi. Osatyökyvyttömyyseläke on hyvä vaihtoehto täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä siitä ei aiheudu varhemaksua työnantajalle. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: - palkkaperusteisesta maksusta, joka määräytyy maksettujen palkkojen perusteella. Vuonna 2017 palkkaperusteinen eläkemaksu oli euroa. - eläkemenoperusteisesta maksusta, joka perustuu maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteinen maksu 2017 oli euroa. - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (ns. varhemaksu), jonka työnantaja maksaa, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Vuonna 2017 varhemaksua maksettiin euroa. Arvio vuodelle 2018 on euroa. Sairaanhoitopiirin varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina (Keva) Varhemaksu Varhemaksujen suuruuteen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ikä ja palkan suuruus sekä työvuodet työnantajan palveluksessa. Jos varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut useamman kuntatyönantajan palveluksessa, eläkkeeseen liitettävä tuleva aika perustuu useamman kuntatyönantajan palvelukseen. Tällöin eläkkeestä aiheutuva varhemaksu jaetaan näiden työnantajien kesken kultakin saatujen ansioiden suhteessa. Siitä johtuen kuntatyönantaja voi saada osakseen varhe-maksua vielä usean vuoden päästä siitä, kun työntekijä on poistunut ko. työnantajalta. Kuntayhtymä on pyrkinyt pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Tärkeää on kiinnittää huomiota työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan hyvissä ajoin työtehtäviä muuttamalla, keventämällä työtä tai muuttamalla työaikaa, jotta työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyn tukemisessa keskeistä on työterveysyhteistyö ja työyhteisön tuki. Eläköitymisennuste Eläköitymisennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. 9

168 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 162 Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Lapin sairaanhoitopiirin henkilökunnan eläköitymisennuste (Keva) Kaikki työnantajat yhteensä Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet Kevan laatiman ennusteen mukaan suurimmat henkilömäärät 2022 mennessä erilaisille eläkkeille siirtyvistä ovat mm.75 sairaanhoitajaa, 31 eli lähes neljännes nykyisistä laitoshuoltajista, 21 sihteeriä, 17 mielenterveyshoitajaa, osastonhoitajista 10 eli lähes puolet sekä viidennes eli 10 ylilääkäriä. Ikäjohtamisen merkitys korostuu, kun otetaan huomioon yleinen työurien pidentämistavoite sekä osaamisen siirtäminen uraansa aloitteleville, uusille työntekijöille. Lapin sairaanhoitopiirin palvelusuhteet ovat olleet pääosin pitkiä ja yhdenjaksoisia. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin entistä useammin etsimään vaihtoehtoisia palvelussuhdemuotoja, kuten erilaisia osaaikaisuuksia elämän eri vaiheissa, pitkiä virka- ja työvapaita sekä joustavuutta organisaation sisällä työtehtävistä toisiin siirryttäessä. 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2017 Kun henkilöstömäärä vuoden kuluessa vaihtelee, antaa henkilötyövuosilaskelma käyttökelpoisemman vertailuluvun. Laskennassa otetaan huomioon koko- ja osa-aikaiset sekä vain osan vuotta työskennelleet työntekijät. Kaikkien palveluksessa olopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan kalenteripäivillä. Vuosityöntekijöitä kertyi näin ollen Tehdyn työn osuus laskennallisesta teoreettisesta säännöllisestä työajasta josta on vähennetty vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä vapaana annetut työaikakorvaukset, ja lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityöt. 10

169 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 163 Vuosityöaika Työajan ja poissaolojen suhteellinen jakautuminen vuonna Tehty työaika henkilötyövuosina Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset koostuvat sairauspoissaolokustannuksista, työtapaturmamaksuista, varhaiseläkemenoperusteisesta eläkemaksusta sekä työterveyshuollon kustannuksista (Keva 2017). Sairauspoissaolokustannukset jaotellaan välittömiin ja välillisiin, joilla on havaittu olevan heikentäviä vaikutuksia palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen. Lisäksi pit- Vuosityöajan jakautuminen Vuosityöntekijät Vuosilomat ,67 Muut palkalliset poissaolot ,22 Palkattomat poissaolot ,72 Lisä- ja ylityöt ,72 Tehty työaika ,11 Tilapäinen hoitovapaa 2017 Enintään neljä päivää kerrallaan kestäviä tilapäisiä poissaolojaksoja työntekijän äkillisesti sairastuneen alle 10- vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kertyi yhteensä 703 poissaolojaksoa. Oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen käytti 273 työntekijää. Näistä kertyi poissaoloja yhteensä 996 kalenteripäivää. Osa-aikainen työskentely 2017 Henkilö % Osittainen hoitovapaa 51 2,46 Osa-aikaeläke 15 0,72 Osatyökyvyttömyyseläke 62 2,99 Osasairauspäiväraha 36 1,74 Muu syy 87 4,2 Terveysperusteiset poissaolot

170 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 164 kittyneet sairauspoissaolot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työhön liittyvä uupumus sekä huono työtyytyväisyys ennakoivat työntekijän työkyvyttömyyseläkeriskiä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Laskentaan sisältyvät myös poissaolojakson lauantait ja sunnuntait. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät merkittävästi edellisvuodesta lähes 2,5 päivällä henkilötyövuotta kohti. Terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä päivää. Terveysperusteisia poissaoloja oli 1590 henkilöllä. Sairauspoissaolojen kehitys henkilötyövuotta kohti vuosina ,3 18,36 17,6 16,5 16,39 17, ,0915, Sairauspoissaolopäiviä / htv ,3 17,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti lisääntyivät noin 2,5 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna Sairauslomaprosentti 5,03 % (2016 4,35 %) Sairauspoissaolot lajeittain Vuosi sairausloma oma ilmoitus sairausloma vapaa-ajan tapahtuma työtapaturma työmatka tapaturma ammattitaudit tai -epäilyt yhteensä Omailmoituspoissaolot hieman laskivat ja suurimmat poissaolojen lisääntymiset olivat sairauspoissaolotodistuksilla myönnetyistä poissaoloissa (4 466 päivää) sekä vapaa-ajan tapaturmista johtuvissa poissaoloissa ( 1618 päivää). Omailmoituspoissaolojen määrä laski vaikka omalla ilmoituksella sairaudesta johtuvan poissaolon pituutta jatkettiin vuonna 2016 kolmesta päivästä viiteen päivään. 12

171 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 165 Neljän suurimman diagnoosiryhmän osuus poissaolopäivinä Kuten aikaisempinakin vuosina, neljä yleisintä sairauspoissaolojen diagnoosiryhmää olivat tukija liikuntaelinsairaudet (32 %), mielenterveyshäiriöt (19 %), vammat ja muut ulkoiset syyt (13 %) sekä hengityselinsairaudet (9 %). Edellisvuoteen verrattuna tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutuneet sairauspoissaolojen suhteellinen osuus lisääntyi 16 prosentilla, mielenterveyshäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot 97 prosentilla ja vammoista johtuvat poissaolot 73 prosentilla. Hengityselinsairauksien suhteellinen osuus taas väheni seitsemällä prosentilla. Sairauspoissaolojen diagnoosikohtaiset luvut perustuvat työterveyshuollon tilastoihin, eivätkä ne sisällä omailmoitussairauspoissaoloja, joissa tavallisin syy oli erilaiset ylähengitystieinfektiot. Työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvaa sairauspoissaolokäytäntöä laajennettiin syyskuussa 5 päivään aikaisemman 3 päivän asemesta aluksia vuoden 2016 loppuun saakka kestävänä kokeiluna, jota sittemmin päätettiin jatkaa kokeilujakson jälkeen. Pisimpiä, yli 30 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja aiheuttivat tuki- ja liikuntasairaudet sekä mielenterveyshäiriöt 13

172 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna 2017 Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat paitsi kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön, myös vuokratyövoiman käytöstä ja ostopalvelulääkäreistä aiheutuneet kustannukset. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit, Palkat yhteensä Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Muut kustannukset * Rekrytointikustannukset * Vuokratyövoiman kustannukset * Ostopalvelulääkärit Henkilöstöinvestoinnit * Työterveyshuolto, netto * Koulutus ja muu kehittäminen (tvr koulutuskorvaus vähennetty) * Muut yhteensä Giisa-palkitseminen Kannustava palkitseminen on esimiehen keino palkita merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuoritukset. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Palkkion perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta, eikä sitä voida myöntää muilla perusteilla (ei sovelleta esimerkiksi saavutetusta tutkinnosta, osallisuudesta projekti- ja kehittämistehtäviin eikä palkankorotustarkoituksessa). Pikapalkitseminen koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kannustavan palkitsemisen myöntämisperusteet ovat julkisia. Esimiesten on voitava kertoa, millä perusteella palkkio on myönnetty. Palkkion kannustavuuden kannalta on tärkeää, että palkittu henkilö tietää palkkion perusteet ja saa avoimen kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Pikapalkkiolla palkittavia työsuorituksia saavutetaan erilaisissa ammateissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Kannustavaa palkitsemista on kahdenlaista: henkilökohtainen pikapalkitseminen ja yksikkökohtainen palkitseminen. Henkilökohtaisen pikapalkitsemisen perusteena voi olla työsuoritus, josta työntekijä saa erityisen hyvää asiakaspalautetta, merkittävä tapahtuma tai esimerkiksi uusien toimintatapojen tai innovaatioiden kehittäminen, luotettava ja laadukas palvelu, rakentava ja positiivinen käytös, taloudellisuus, tehokkuus ja joustavuus. Yksikkökohtaisen palkitsemisen perusteita ovat toiminnan tai palvelujen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, potilasturvallisuus), palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, rakenteellisten raja-aitojen madaltaminen potilaiden hoitoprosessien sujuvoittami- 14

173 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 167 seksi, työnjaon kehittäminen taikka yhteisöllisyyden, tuottavuuden tai moniammatillisuuden lisääminen. Kannustavan palkitsemisen määräraha osoitetaan kullekin tulosalueelle. Palkkioiden käytöstä laaditaan vuosittain sekä tulosalueella että organisaatiotasolla yhteenveto, joka käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä. Tulosalueiden velvollisuus on seurata oman määrärahansa käyttöä. Sairaan lapsen hoitopalvelu Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössään työnantajan järjestämä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitopalvelu. Vuonna 2017 hoitopalvelun tarjoajalta tilattiin lapsenhoitaja 33 työvuorolle, joka on noin kolmannes vähemmän verrattuna vuoteen Hoitopalvelun kustannukset olivat Tuunatun työn malli Kuntayhtymän hallitus päätti ottaa alkaen kokeiluun toimintamallin, jossa sairaanhoitopiirin osatyökykyisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden töiden uudelleenjärjestelyn koordinointi siirtyy rekrytointiyksikköön, jonne perustettiin osa-aikaisia, määräaikaisia vakansseja euron määrärahalla. Vuoden aikana tällä tuunatun työn mallilla on määrärahojen puitteissa räätälöity työkykyä vastaavat tehtävät viidelle osatyökykyiselle. Mallin turvin on tavoitteiden mukaisesti löydetty ratkaisuja, joilla osatyökykyisten työelämässä pysyminen on mahdollistettu. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on puolestaan luotava edellytykset tarvittavaan täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehtia, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksen. Lainsäädäntö edellyttää, että organisaatiot arvioivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissaan henkilöstönsä ammatillista osaamista sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja näiden syitä. Arvio Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta perustuu kehityskeskusteluihin esimiesten kanssa sekä osassa yksiköistä osaamistarvekartoituksiin. Esimiehet laativat koulutussuunnitelmat vuosittain yksikkökohtaisesti kehityskeskusteluissa ja kartoituksissa esiin nousseiden osaamistarpeiden pohjalta. Koulutukseen käytettyjä työpäiviä vuonna 2017 oli kaikkiaan 4420, jotka kertyivät 1479 eri henkilöille. Ryhmä henkilöitä päiviä ryhmä 1 (lääkärit, hammaslääkärit) ryhmä 2 (eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat) ryhmä 3 (muu hoitohenkilöstö ja hoitoa avustava henkilöstö) ryhmä 4 (tutkimus- ja hoitohenkilöstö) ryhmä 5 (muu henkilöstö; huolto-, hallinto-, taloushenkilöstö) Yhteensä vuonna

174 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 168 Vuonna 2017 koulutukseen käytettiin , joka jakaantui seuraavasti: Matkustuskulut Osallistumismaksut Muut koulutuskustannukset Koulutuskustannukset laskettuna koko henkilökunnasta työntekijää kohti olivat 392 euroa Kustannukset yhteensä Kustannukset/ työntekijä (htv) Lapin sairaanhoitopiirin strategia määrittelee millaista osaamista tarvitaan, jotta alueen väestön tarpeiden mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan. Osaamisen hallinnan ja kehittämisen kokonaisuus pitää sisällään työssä tarvittavan osaamisen määrittelyn, osaamisen arvioinnin, kehityskeskustelut, suunnitelman osaamisen kehittämiseen sekä pätevyyksien ja työn edellyttämien lupien sähköisen hallinnan. Vuoden 2017 aikana määriteltiin sairaanhoitopiirin henkilöstön osaamisalueita. Osaamisen arviointia tehtiin tietohallinnossa, kirurgian vuodeosastolla, puhtaus- ja huoltopalveluissa sekä kehittämisyksikössä. Arvioinnin pohjalta nämä yksiköt tekevät koulutus- ja kehittämissuunnitelmia vuodelle Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu, simulaatiot sekä perehtymisjaksot muissa yksiköissä olivat täydentämässä osaamisen kehittämistä. Sisäistä koulutusta oli koko henkilökuntaa koskevaa sekä yksikkökohtaisesti räätälöityjä kohdennettuja koulutuksia. Potilasturvallisuus tavoitteena henkilöstöä koulutettiin mm. turvalliseen lääkehoitoon, laiteturvallisuuteen, potilastietojen kirjaamiseen, elvytykseen sekä turvallisiin potilassiirtoihin. Alkusammutukseen sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen järjestettiin koulutusta sekä käytännön harjoittelua. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin neljä iltapäivää. Vuosittain on toteutunut koulutuksia hoitoisuusluokituksen tekoon, KVTES:n soveltamiseen sekä opiskelijaohjaukseen. Asiakaspalvelukoulutusta aloiteltiin asiakas- ja toimistopalveluista ja koulutusta on tarkoitus jatkaa prosessiluonteisesti usean vuoden ajan. Lääkäreillä oli mahdollisuus opiskella trooppisia sairauksia kahtenatoista iltana Helsingin yliopistosta. Ravinto- ja puhtauspalveluiden henkilöstöä koulutettiin tietoteknisiin valmiuksiin mm. intranet-sivujen ja sähköpostiin käyttöön. Johtamisen erikoisammattitutkintoa on suoritettu oppisopimuskoulutuksena. Valtakunnallisiin verkkokoulutuksiin osallistuttiin aktiivisimmin lääkehoidon (noin 200 henkilöä) ja ensihoidon (perustaso 77 henkilöä, hoitotaso 48 henkilöä) tentteihin. Oppiportin kurssit lisäsivät mahdollisuuksia sähköiseen e-oppimiseen. Oppiportin suosituimmat kurssit olivat sydänfilmin perusteet ja tulkinta, defibrillaattorien käyttöä, elvytystä ja infektioiden torjuntaa koskevat koulutukset. 16

175 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 169 Koulutuksen lisäksi oman ammatillisen kehittymisen tueksi on tarjolla työnohjausta. Työnohjaaja selkeyttää osallistujien tilannetta sekä auttaa oivaltamaan ja ratkaisemaan ammatillisia haasteita. Työnohjauksen tavoitteena on tukea osallistujien ammatillisuutta auttaa käsittelemään työssä ilmeneviä tunteita auttaa. Ulkopuolisessa työnohjauksessa oli 46 työntekijää, joista seitsemällä oli talon sisäinen työnohjaaja. Työnohjauksia on sekä ryhmä- että yksilö-ohjauksia ja prosessien kesto vaihtelee jopa kolmeen vuoteen. 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on osoitettu olevan strategista merkitystä organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin sekä työnantajamaineeseen. Työhyvinvoinnin tukemista tulee suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida kuten muutakin toimintaa. Työvoimakustannukset Lapin sairaanhoitopiirin toimintakuluista vuonna 2017 olivat noin 64,24 % prosenttia. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tavoitteet määritellään osana yksiköiden ja sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämistoimenpiteet ovat työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä sekä työkykyä tukevia ja työkyvyttömyyden kustannuksia vähentäviä. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat suoria ja välillisiä kustannuksia syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmista. Vuodelle 2017 työhyvinvoinnin painopistealueita olivat työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä perehdytyksen ja kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Työhyvinvointityö sai uutta ulottuvuutta Taide tavoittaa -hankkeen kautta, jossa taiteen keinon innostamalla ja yhdessä tekemällä tuotiin iloa ja yhteisöllisyyttä työyksiköiden arkeen. Hankkeen taidesisällöt koostuvat esitys- ja musiikkivierailuista, yhteisötaideprojekteista ja työpajoista sekä taidelainaamotoiminnan laajentamisesta valittuihin sairaalan yksiköihin. Sairaanhoitopiirissä arvioidaan henkilökunnan kokemaa työhyvinvointia kolmen vuoden välein yhdessä Kevan kanssa tehtävällä työhyvinvointikyselyllä. Työhyvinvointikyselyissä kartoitetaan työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Syksyllä 2017 toteutettu kysely oli järjestyksessään kolmas. Aikaisemmat työhyvinvointikyselyt toteutettiin 2010 ja Työhyvinvointikyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Kyselyn tuloksien käsitelty käynnistyi marraskuussa tulosalueiden laajennetuissa johtoryhmissä, jonka jälkeen tulosten käsittely ja toimenpiteiden suunnittelu on laajentunut myös vastuu- ja tulosyksiköihin. Työhyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 1047 työntekijää vastausprosentin jäädessä aikaisempia kyselyjä alhaisemmaksi, 55 prosenttiin. Työhyvinvointikyselyn tulokset raportoitiin organisaatio-, tulosalue- ja työyhteisötasoisesti sairaanhoitopiirin organisaatiorakenteen mukaisesti. Tulosalueiden ja yksiköiden välillä havaittiin eroja niin vastausprosenteissa kuin tuloksissakin. Sairaanhoitopiirin tuloksien vertailuaineisto koostuu kuudesta sosiaali- ja terveysalan organisaatiosta, joka on kerätty vuosina ja koostuu 3756 vastaajasta. Viime vuosien tapaan kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä oli meneillään sekä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia, jotka omalta osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta ja edellyttävät nopeaa puuttumista kuormitustekijöihin. Merkille pantavaa on, että vastanneista hieman yli puolet oli melko tai täysin eri mieltä siitä, että muutokset omassa 17

176 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 170 työyhteisössä ovat hallittuja, ja vain neljänneksen mielestä muutokset ovat joko melko tai täysin hallittuja. Työhyvinvointikyselyn tuloksissa on havaittavissa muutoksille tyypillisiä vaikutuksia yhteistyöhön, työilmapiiriin sekä työn tavoitteiden ja toimintamallien selkeyteen, joissa sairaanhoitopiirin tulokset ovat vertailuaineistoa matalammat. Muutoksilta on tuskin vertailuorganisaatioissakaan vältytty, joten sairaanhoitopiirissä on tarvetta tuloksien pohjalta entisestään parantaa muutosten hallintaa, ennakointia sekä muutosjohtamisosaamista. Työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee kehittää niin, että se vastaa työelämän muutoksiin ja muuttuviin tarpeisiin fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn. Yksi keskeinen osa muutoksen hallinnassa on johtaminen ja esimiestyö. Viime vuosien aikana on sairaanhoitopiirissä ollut monenlaisia muutoksia niin johtamisessa kuin esimiestyössä. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella haasteena ovat sekä lähiesimiestyön että työnantajan toiminnan kehittäminen. Työnantajan toiminnassa haasteena ovat strategisten linjausten saattaminen ohjaamaan sairaanhoitopiirin toimintaa, avoimuus sekä johtaminen. Esimiestyössä haasteena ovat muun muassa oikeudenmukaisuuden, luottamuksen, dialogin, kannustamisen, palautteen antamisen sekä vastuuttamisen lisääminen. Lisäksi johdon ja esimiesten roolia sekä vastuita tulisi selkiyttää organisaation eri tasoilla, jotta toiminta on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Työhyvinvointikyselyn mukaan sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat työn tarjoama mahdollisuus ammatillisen kehittymiseen, joskin arvio vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön oli selvästi laskenut vuonna 2013 toteutetun kyselyn arvioista. Toinen kyselyssä esiin tullut sairaanhoitopiirin vahvuus on henkilökunnan perehdyttäminen. Lähes kolme neljännestä vastanneista arvioi, että työn imu; tarmokkuuden, innostumisen ja syventymisen kokemukset ovat korkeat tai melko korkeat. Toisaalta vain 67 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaa tuttavalleen, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 80 prosenttia. Aktiivisen tuen toimintamallit ohjaavat huomion henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, mielekkääksi koettuun työn tekemiseen ja ammattitaitoon sekä työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Malli on osa johtamista, laadunhallintaa, riskienhallintaa, kehityskeskusteluita, työhyvinvointisuunnitelmaa sekä perehdytystä. Varhainen puheeksi ottaminen on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen häiriöitä. Vuoden 2017 aikana malliin perustuvia työkykykeskusteluja käytiin, mutta keskustelujen raportointi ja niiden vaikutuksien arviointi eivät kuitenkaan ole riittävällä tavalla vakiintuneet osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella sairaanhoitopiirin henkilökunta tietää saavansa tukea organisaatiolta työkyvyn heikentyessä vertailuaineistoa vähemmän. Vain alle puolet sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä ilmoitti olevansa tietoinen toimintatavasta kun työntekijän työkyky on uhattuna. Tiedottamista aktiivisen tuen toimintamallista organisaation eri tasoilla tulee tehostaa sekä jatkaa työkykyä tukevien prosessien arviointia ja kehittää seuranta- ja arviointimalleja. Kevan selvitysten mukaan organisaatioille, joissa on keskivertoa matalamman sairauspoissaolot, on löydettävissä yhteisiä tekijöitä. Näitä ovat puheeksi ottamisen selkeät rajat, toimintamallien selkeys, paluun mahdollisuus kesken pitkän sairausloman sekä selkeät roolit ja vastuut sairauspoissaolojen ja toimenpiteiden seurannassa ja omailmoitussairauspoissaolon pituus (5-7 vuorokautta). Sairaanhoipiirissä omailmoituspoissaolon pituutta jatkettiin vuonna 2016 kolmesta viiteen vuorokauteen. Vuonna 2017 omailmoitussairauspoissaolojen kokonaismäärä hieman laski huolimatta siitä, että vuoden aikana sairaanhoitopiirin henkilöstömäärä lisääntyi. 18

177 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 171 Osasairauslomasta tiedottamista ja osasairausloman käyttöä tehostettiin yhdessä työterveyshuollon henkilöstön kanssa. Vuoden aikana hyödynnettiin selkeästi aikaisempia vuosien enemmän osasairauspäivärahamahdollisuutta osana työhön paluun tukea. Osa-aikaiset sairauspoissaolot vuosina Vuosi Henkilöitä Päiviä Osasairauspäivärahan käyttöä tulee edelleen tehostaa, koska se on edullinen sekä työnantajalle että työntekijälle ja oikein toteutettuna nopeuttaa kokopäivätyöhön paluuta. Sairaanhoitopiirin päihdeohjelman päivittäminen saatiin toimintavuonna valmiiksi. Jatkossa on keskeistä toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Päivitetty toimintamalli korostaa ennaltaehkäisemisen merkitystä ja varhaisen tunnistamisen tärkeyttä sekä selkeyttää toimintamallia päihdeongelman ilmetessä. Tuloksellisen työskentelyn, arvioinnin ja kehittämisen kannalta yksi keskeinen keino on kehittämiskeskustelut organisaation eri tasoilla. Kehittämiskeskustelujen seuranta vaihtelee tulosalueittain, joten tarkkaa määrää ja vaikutuksia käydyistä keskusteluista ei voida esittää. Suuressa osassa yksiköitä kehityskeskusteluja on käyty koko tai lähes koko henkilökunnan kanssa. Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisösovittelua. Sairaanhoitopiirillä on neljä Työyhteisösovittelun erityisosaajakoulutuksen suorittanutta sovittelijaa. Työyhteisösovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun niiden ratkaisemiseen tarvitaan työyhteisön ulkopuolista näkemystä. Viime vuonna soviteltuja työyhteisöristiriitoja oli jonkin verran aikaisempia vuosia vähemmän. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työkykyä on tuettu myös yksiköiden omilla vuosittaisilla liikuntailtapäivillä ja vuosittaisella koko henkilökunnalle järjestettävillä Hyvän tuulen viikolla. Omaehtoinen vapaa-ajan liikunnan hyvänä tukena ovat työnantajan taloudellisesti tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä myös muu urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta. Työnantajan tarjoamille päiväkuntoremonttikursseille osallistuneiden määrä jäi aikaisempia vuosia pienemmäksi vaikka osallistujien palaute ja vaikutukset ryhmistä ovat olleet myönteisiä. Työkykyä tukevan ryhmätoiminnan jatkamiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle on tarvetta sekä ennaltaehkäisevänä että jäljellä olevaa työkykyä tukevana toimintana. Taide tavoittaa -hanke edisti taiteen keinoin virikkeellistä ja hyvinvointia lisäävää työympäristöä sekä laadukkaita palveluita tukemalla työntekijöiden yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Taiteella ja taidelähtöisillä on todennetusti saatu aikaan hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Vuoden aikana korostuivat iloinen yhdessä tekeminen työpajoissa sekä erilaiset arkea piristävät kiertävät esitykset. 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut hankittiin Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä yhtymähallituksen vuonna 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti. Henkilöstön työterveyspalveluja järjestettiin yhteistyöryh- 19

178 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 172 mässä hyväksytyn työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan on kirjattu konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännöt toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, samoin kuin työterveyshuollon yhteistyö työpaikan eri toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma ohjaa myös työterveyspalveluista saatavia Kela-korvauksia. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Kustannukset yhteensä euroina Kela-korvaus euroa Sairaanhoitopiirin nettokustannukset euroina Bruttokustannukset / työntekijä euroina Työterveyshuollon kustannukset nousivat ja Kela- korvauksen jälkeen nettokustannukset työnantajalle ovat noin euroa. Palkkakustannuksista laskettuna työterveyshuollon nettokustannukset olivat 0,66 %. Työterveyshuollon kustannukset koostuvat lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (KL1) sekä työnantajan henkilöstölleen määrittämästä perusterveydenhuoltotasoisista sairaanhoitopalveluista (KL2). Vuonna 2017 ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat euroa. Näistä kustannuksista Kelan korvaa 60 prosenttia kun sairaanhoitopiirissä on käytössä aktiivisen tuen toimintamalli. Ilman sitä korvaus olisi 50 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyi työntekijöiden terveystarkastuksia, työpaikkakäyntejä sekä kuntoutustarpeiden selvittämistä. Työpaikkaselvityksissä esille nousivat useissa yksiköissä työtiloihin ja ergonomiaan sekä muutoksiin liittyvät työntekijöitä ja työyhteisöjä kuormittavat tekijät. Työfysioterapeutti teki 61 ergonomista lisäselvitystä, joista näyttöpäätelasiarvioita ja mittauksia oli 35. Vuoden aikana käytiin 41 työterveysneuvottelua, joissa arvioitiin työkyvyttömyysuhkan alla olevien työntekijöiden työkykyä ja suunniteltiin keinoja työssä selviämiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö on suhteessa sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyen käydään työterveyshuollon vastaanotolla eniten, 32 prosenttia käynneistä johtuvat näistä. Seuraavaksi suurin ryhmä on hengityselinsairaudet, joita käynneistä oli 21,5 prosenttia. Kolmanneksi suurin käynnin syy ja suurin muutos edellisvuoteen (8,4 prosenttia) ovat mielenterveyshäiriöt, joihin liittyviä käyntejä oli 13,6 prosenttia. Työterveyshuoltoyhteistyön kehittämistä jatkettiin sekä ohjausryhmän että tulosalueiden johdon kanssa. Terveystarkastuksien osalta otettiin käyttöön sähköinen terveystarkastus- ja työpaikkaselvityskysely. Vuoden aikana sairaanhoitopiirille siirtyneiden työntekijöiden työterveyshuollon siirryttyä Attendo Terveyspalveluille lisäsi työpaikka- ja terveystarkastuksien määrää, joka lisäsi kustannuksia lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluissa kuntayhtymän hallitus päätti, että sopimusta Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta lukien ei jatketa ja , että työterveyshuollon palvelut hankitaan inhouse-hankintana Lappica Oy:ltä alkaen. 20

179 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä on yhteistoimintalain edellyttämä yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kaksi henkilöstön edustajaa ja työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi yhteistyöryhmässä on pysyvänä asiantuntijana kehittämisylihoitaja työterveyshuollon edustaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Keskeisiä yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita olivat kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus 2016, toiminta- ja taloussuunnitelma , ja talousarvio 2018, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2016 toiminnasta, Kelan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta 2016, työsuojelun toimintaohjelma sekä virkistysrahaston käyttösuunnitelma vuosille 2017 ja Toiminnan uudelleen organisointiin liittyen mittavimpia olivat sairaanhoitopiirin hallintosäännön ja organisaatio uudistaminen, psykiatrian toiminnan ja hallinnon yhdistäminen Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa, perusterveydenhuollon järjestäminen Muonion ja Enontekiön kunnan alueella, sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen ulkoistaminen LapIT oy:lle sekä työterveyshuollon palvelujen siirtäminen Lappicalle vuoden 2018 alusta. Esillä olivat koko sairaanhoitopiirin henkilökuntaa koskevat uudistettu paikallinen sopimus yhteistoiminnasta sekä päihdeohjelma, tuunatun työn malli osatyökykyisten työelämässä pysymisen mahdollistamiseksi, sairaanhoitopiirin tietoturvallisuuspolitiikka, osaamisen kehittäminen, omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolokäytäntö sekä työhyvinvointikysely ja sen tulokset. Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelu on osa sairaanhoitopiirin jokapäiväistä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan työn terveellisyys ja turvallisuus sekä palveluiden häiriötön sujuminen ja laatu. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ja vaaroja sekä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa tukeminen. Tavoitteena on kehittää työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn viihtyvyyttä. Työsuojeluryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, kehittämisylihoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Kokouksiin kutsutaan myös työterveyshuollon edustajat asiantuntijoina. Ryhmän kokouksiin osallistuivat myös varahenkilöt. Työsuojeluryhmä kokoontui 9 kertaa vuoden 2017 aikana. Lapin sairaanhoitopiirissä toimii yksi päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueella sekä ensihoidossa on osa-aikaiset työsuojeluvaltuutetut. Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palvelut siirtyivät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuulle loppuvuodesta Siellä on yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Yk- 21

180 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 174 siköissä on nimetyt turvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen ja työntekijöiden tukena työsuojelu- ja työturvallisuus asioissa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisille työpaikkakäynneille. Myös työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työpaikkakäynneille ja sähköinen ennakkokysely lähetettiin kaikille yksikön työntekijöille. Vuonna 2017 tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi jatkettiin koulutusyhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Esimiehille, henkilökunnalle ja turvallisuusyhdyshenkilöille järjestettiin suunnattuja koulutuksia keskeisistä turvallisuus- /työsuojeluteemoista. Yksiköiden turvallisuuskierrokset aloitettiin vuonna Sisäilmaan liittyvissä asioissa työsuojeluhenkilöstö neuvoi, seurasi ja toimi asiantuntijana sekä osallistui sisäilmatyöryhmän työskentelyyn. Työntekijät tekevät työtapaturmista ja turvallisuuteen liittyvistä havainnoista ilmoitukset HaiPro -järjestelmään. Vuonna 2017 työturvallisuusilmoituksia tehtiin HaiPro järjestelmään kaikkiaan 452kpl. Ilmoitukset tulivat työsuojelupäällikön ja valtuutetun tietoon heti, joten heillä oli mahdollisuus reagoida tapahtumiin välittömästi. Vakavimman riskiluokan ilmoitukset käsiteltiin työsuojeluryhmässä, joka arvioi ja laati yhteenvedot ilmoituksista, samalla kun sovittiin työsuojelun jatkotoimista sekä tiedottamisesta. HaiPro työturvallisuus ilmoitukset vuonna

181 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Henkilöstön virkistyskäytössä on Lapin tunturikeskuksissa yhteensä 7 lomahuoneistoa sekä päiväaikaiseen käyttöön tarkoitettu Kelojokan virkistysmaja Rovaniemellä. Lomahuoneistojen käytöstä perittävillä käyttömaksuilla katetaan huoneistojen tavanmukaiset käyttökulut. Investoinniksi katsottavia korjauskuluja tai suurempia irtaimistohankintoja käyttömaksuilla ei ole suunniteltu katettavan, vaan ne maksetaan kuntayhtymän virkistysrahaston varoista yhtymähallituksen vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Lomahuoneistojen käyttöasteet Lomahuoneisto Inari, Käenpesä 23 % 49 % 10 % 27 % 38 % 35 % 33 % Kelojokka 19 % 21 % 26 % 22 % 22 % 21 % 22 % Levi, kaksio 75 % 11 % 0 % 29 % 53 % 48 % 56 % Luosto, kaksio 57 % 29 % 34 % 40 % 40 % 36 % 45 % Pyhätunturi, kolmio 71 % 33 % 42 % 49 % 52 % 43 % 43 % Pyhätunturi, yksiö 69 % 22 % 34 % 41 % 35 % 44 % 36 % Saariselkä, kaksio 67 % 34 % 34 % 45 % 48 % 48 % 54 % Ylläs, yksiö 67 % 28 % 27 % 40 % 49 % 40 % 42 % Vuonna 2017 lomamajojen käyttömaksut ylittivät kustannukset 5916 eurolla, joten virkistysrahaston varoja ei käytetty lomamajoihin. 23

182 7, YV :00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus tt Sivu 176 Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2017 Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus myönsi Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnalle euron määrärahan toimintavuodelle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminnan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä on vastannut suurimpien jaostojen vastuuhenkilöistä koottu hallitus. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimintaa pyritään laajentamaan jatkuvasti, mutta haasteena on ollut vuodesta toiseen uusien aktiivisten vetäjien saaminen toimintaan. Toimintaa on pyritty muuttamaan enemmän kaikkia Lapin keskussairaalan työntekijöitä koskevaksi ja toiminnan suunnittelussa on pyritty korostamaan kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Jaostotoiminta Toimintaa varten Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta on jakaantunut kymmeneen jaostoon vuoden 2017 aikana. Jaostojen toiminnasta ja toiminnan uudistamisesta ovat vastanneet jaostot itse. Toimivat jaostot ovat: hiihtojaosto jalkapallojaosto juoksujaosto keilausjaosto käsityöjaosto lentopallojaosto MusVat pesäpallojaosto salibandyjaosto ja suunnistusjaosto Jaostojen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana edellisten vuoden tapaan sairaanhoitopiirin työntekijää. Jaostojen toiminta on vaihdellut kulttuuri- ja virkistyspäivistä erilaisiin harrastevuoroihin. Jaostot ovat myös tukeneet työntekijöiden osallistumista kilpailutoimintaan ja erilaisiin massatapahtumiin, kuten esimerkiksi Napapiirin hiihto, Triathlon for Ladies 2017, Ounasrastit, keilaratavuokrat ja Levi24 -tapahtuma. Edut henkilöstölle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on tuettu myös erilaisia kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintoja. Keskussairaalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ostaa uima-, ryhmäliikunta- ja elokuvalippuja alennettuun hintaan. Nämä edut ovat edelleen olleetkin suosittuja ja erilaisia tuettuja lippuja on myyty sairaalan kanttiinista kuluneen vuoden aikana yli kappaletta. Lisäksi Lapin keskussairaalan henkilökunnalla on ollut mahdollisuus saada alennuksia erilaisista jäsenmaksuista, mm. kuntosalijäsenyyksistä. Henkilökunnalle tarkoitetuista ajankohtaisista eduista tiedotettiin vapaa-ajan toiminnan intranet -sivuilta. 24

183 8, YV :00 Sivu 177 Liiteluettelo: 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

184 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 177

185 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 178

186 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 179

187 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 180

188 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 181

189 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 182

190 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 183

191 8, YV :00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 184

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t 46, 47, 49-56, 59, Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t 46, 47, 49-56, 59, Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto :t 46, 47, 49-56, 59, 61-63 Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE 67,68, 69, 70, 71 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali. Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli

277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali. Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Tampere Ote pöytäkirjasta 12/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 277, 23.10.2017 Kaupunginhallitus, 552, 25.09.2017 277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali

Lisätiedot

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. TOIMIELIN: TEKNINEN LAUTAKUNTA 24.1.2019 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELTO Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t , 263, ja 280 MUUTOKSENHAKUKIELTO

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t , 263, ja 280 MUUTOKSENHAKUKIELTO MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto :t 254-260, 263, 270-278 ja 280 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 1/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 6, 23.01.2017 Kaupunginvaltuusto, 100, 19.12.2016 Kaupunginhallitus, 12, 09.01.2017 6 Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston varajäsenen vaali

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin Valtuustoseminaari 13. 14.6.2018 Talousjohtaja Elisa Kusmin MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Tilinpäätös 2017 TA 2017 TA muutos Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma% kuntalask.käynnit, omat * 223 815-6 526 217

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. TOIMIELIN: TEKNINEN LAUTAKUNTA 23.8.2018 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELTO Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,

Lisätiedot

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Aika: 30.03.2017 klo 18:00-21:17 Paikka: Kaupungintalo, kokoushuone 3 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 21 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin Valtuustoseminaari 12. 13.6.2019 Talousjohtaja Elisa Kusmin TA 2018 TA muutos Muutettu TA 2018 TP 2018 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 236 507 13 640 250 147 276 584 26

Lisätiedot

Järvenpää Pöytäkirja 3/ ( 7) Lupajaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Järvenpää Pöytäkirja 3/ ( 7) Lupajaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Järvenpää Pöytäkirja 3/2018 1 ( 7) Aika 09.11.2018, klo 08:30-08:35 Paikka Seutulantalo, kokoushuone Aino Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 8 Oikeuden

Lisätiedot

Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 1/ (5) Kaupunginhallitus

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 1/ (5) Kaupunginhallitus Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 1/2018 1 (5) 8 Vammaisneuvoston toimintasääntö 2017-2021 ROIDno-2018-53 Valmistelija / lisätiedot: Maarit Alikoski maarit.alikoski@rovaniemi.fi Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

12 Kotiniemen omarantaisten omakotitonttien myyntihinnan tarkistaminen sekä tontista jätetyn tarjouksen käsittely

12 Kotiniemen omarantaisten omakotitonttien myyntihinnan tarkistaminen sekä tontista jätetyn tarjouksen käsittely Puumala Ote pöytäkirjasta 2/2016 1 (5) Kunnanhallitus, 24, 15.02.2016 Valtuusto, 12, 29.02.2016 12 Kotiniemen omarantaisten omakotitonttien myyntihinnan tarkistaminen sekä tontista jätetyn tarjouksen käsittely

Lisätiedot

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. MUUTOKSENHAKUOHJEET HENKILÖSTÖJAOSTO Muutoksenhakukielto Päätöstä koskeva muutoksenhakukielto liitetään oikaisuvaatimusta varten pyydettyyn pöytäkirjanotteeseen. Seuraaviin päätöksiin, jotka koskevat vain

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Viranhaltijapäätös 1 (5) Kaupunginsihteeri Muu päätös

Rovaniemen kaupunki Viranhaltijapäätös 1 (5) Kaupunginsihteeri Muu päätös Rovaniemen kaupunki Viranhaltijapäätös 1 (5) ROIDno-2017-122 Päätös asiakirjan antamatta jättämisestä koskien erillistä selvitystä Kaupunginlakimies 27.9.2017: Apulaisoikeuskansleri on 11.9.2017 antamallaan

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 8/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 182, 19.06.2017 Kaupunginhallitus, 317, 29.05.2017 182 Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokunnan vaali TRE:3252/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Liite K / / Kuntalain mukainen valitusosoitus (33 36 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 3/ (5) Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus, 42, Kunnanvaltuusto, 21,

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 3/ (5) Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus, 42, Kunnanvaltuusto, 21, Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 3/2015 1 (5) Kunnanhallitus, 42, 30.03.2015 Kunnanvaltuusto, 21, 15.06.2015 21 Kangasniemen kunnan tilinpäätös vuodelta 2014 KNGDno-2015-79 Kunnanhallitus, 30.03.2015, 42

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus. Valitusoikeus ja valitusperusteet

VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus. Valitusoikeus ja valitusperusteet VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23 Asiat 37, 38, 39, 40, 41, 46 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto 9.3.2011 7 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 16-19 Kiellon peruste Asiat Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 Asiat Kiellon peruste 19, 24, 33, 34, 35, 36, 37 Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 24.4.2013 23 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto 34 37, 39-41 Kiellon peruste Kiellon peruste Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 1.9.2014 34 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 65, 66, 67, 72, 74, 75 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 8/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 179, 19.06.2017 Kaupunginhallitus, 314, 29.05.2017 179 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan vaali TRE:3249/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto,

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54 Muutoksenhakuohjeet Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä 13.4.2016 pykälät 39-54 Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5/ (5) Vapaa-ajanlautakunta

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5/ (5) Vapaa-ajanlautakunta Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5/2017 1 (5) 53 Lausunto museopoliittiseen ohjelmaan ROIDno-2017-1275 Valmistelija / lisätiedot: Merja Tervo merja.tervo@rovaniemi.fi palvelualuepäällikkö Liitteet

Lisätiedot

Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallituksen esitys

Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallituksen esitys Mikkeli Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) Kaupunginhallitus, 179, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, 55, 25.05.2015 55 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n lainatakaus MliDno-2015-852 Kaupunginhallitus, 18.05.2015,

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 163, 12.06.2017 Kaupunginhallitus, 287, 15.05.2017 163 Tarkastuslautakunnan vaali TRE:3268/00.03.01/2017 Kaupunginvaltuusto, 12.06.2017, 163 Valmistelija

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien 45, 66 ja 83 mukaan päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien 45, 66 ja 83 mukaan päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien 45, 66 ja 83 mukaan päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien 45, 66 ja 83 mukaan päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto 46, 48, 51, 52, 55,56 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

Muutoksenhakuohjeet. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Pykälät ,

Muutoksenhakuohjeet. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Pykälät , Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain perusteet valmistelua

Lisätiedot

Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginvaltuusto

Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginvaltuusto Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/2017 1 (6) 83 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta. JARDno-2017-1802 Valmistelija / lisätiedot: Kristiina

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 17.4.2018 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa

Lisätiedot

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs)

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2017 1 (9) Tarkastuslautakunta Kokoustiedot Aika tiistai klo 10:00-15:45 Paikka Läsnä Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1.

Lisätiedot

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Vaalilain ( /714) :ien päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa;

Lisätiedot

Anna-Maija Jukkara. talousjohtaja, kokouksen sihteeri

Anna-Maija Jukkara. talousjohtaja, kokouksen sihteeri Pöytäkirja 3/2019 1/12 Tarkastuslautakunta 2019-2021 16.4.2019 KOKOUSTIEDOT Aika tiistai 16.4.2019 klo 13.00-16.00 Paikka Kouvolan Hovioikeudentalo, kokoustila Presidentti Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Lisätiedot

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PÖYTÄKIRJA 4/2019 1 Aika: 03.09.2019 klo 08:30-09:45 Paikka: Kokoushuone 2 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 11 Kokouksen järjestäytyminen 3 12 Työterveyshuollon järjestäminen 4 PÖYTÄKIRJA 4/2019

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 19.6.2018 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus Liite MUUTOKSENH

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus Liite MUUTOKSENH Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 7.5.2019 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Perusturvan hallintopäällikkö Yleinen päätös

Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Perusturvan hallintopäällikkö Yleinen päätös Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) KIRDno-2017-35 SOL Palvelut Oy:n siivouspalveluiden hyväksyminen kunnan perusturvalautakunnan valvottavaksi yksityiseksi sosiaalipalveluksi Kun kunnan

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 161, 12.06.2017 Kaupunginhallitus, 285, 15.05.2017 161 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vaali TRE:3194/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto,

Lisätiedot

PELLON KUNTA 6/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Maanantai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA

PELLON KUNTA 6/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Maanantai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA AIKA Maanantai 29.5.2018 klo 9.00 PAIKKA Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA Varsinainen jäsen Jari Vanha pj. Johannes Juuso vpj. Marja-Leena Kyrö Janne Ranta Maija-Liisa Pakisjärvi

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 1

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 1 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 1 Tarkastuslautakunta 15.01.2018 AIKA 15.01.2018 klo 12:00-15:00 PAIKKA Sodankyläntie 1 A KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2017 1 (6) Kaupunginvaltuusto, 211, 14.08.2017 Kaupunginhallitus, 319, 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto, 184, 19.06.2017 Kaupunginhallitus, 433, 26.06.2017 211 Kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) 32 Asianro 822/00.02.03/2013 Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2013 Vs. ympäristöjohtaja Erkki Pärjälä Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut

Lisätiedot

81 Sopimus yhteisestä toimielimestä Tampereen ja Ylöjärven kansalaisopistotoiminnan tehtävien hoitamisessa

81 Sopimus yhteisestä toimielimestä Tampereen ja Ylöjärven kansalaisopistotoiminnan tehtävien hoitamisessa Tampere Ote pöytäkirjasta 4/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 81, 20.03.2017 Kaupunginhallitus, 152, 06.03.2017 81 Sopimus yhteisestä toimielimestä Tampereen ja Ylöjärven kansalaisopistotoiminnan tehtävien

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (6) Kaupunginvaltuusto, 152, 12.06.2017 Kaupunginhallitus, 358, 29.05.2017 152 Kaupunginhallituksen vaali TRE:3180/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto, 12.06.2017, 152 Valmistelija

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 Asiat 73, 74, 75, 76, 78, 79 ja 81 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). VALITUSOSOITUS,

Lisätiedot

PELLON KUNTA 3/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA

PELLON KUNTA 3/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA AIKA Tiistai 10.4.2018 klo 9.00 PAIKKA Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA MUUT OSALLISTUJAT Yliviivattu=pois Varsinainen jäsen Jari Vanha pj. Johannes Juuso vpj. Marja-Leena Kyrö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 40 Apollo-Rakenne Oy:n asiakirjapyyntö rakennusvirastolle HEL 2016-010823 T 07 01 02 Päätös Päätöksen perustelut päätti, että Apollo-Rakenne Oy:n pyytämää HKR- Rakennuttajan

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA TARKALTK 1/2019. Tarkastuslautakunta Julkinen. Aika klo 17:00-17:30

IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA TARKALTK 1/2019. Tarkastuslautakunta Julkinen. Aika klo 17:00-17:30 Julkinen Aika 15.1.2019 klo 17:00-17:30 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajat 4 3 Tiedoksiannot

Lisätiedot

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136. MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO :t 39, 40, 41, 43, 44, 45, 47, 48, 49 Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136. OIKAISUVAATIMUSOHJE

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 54 Länsimetro Oy:n kokouspöytäkirjoja koskevan diaariotteen antaminen HEL 2016-008119 T 07 01 02 Päätös Päätöksen perustelut Vs. kansliapäällikkö päätti todeta, että

Lisätiedot

Kuopion yliopistollinen sairaala, kokoushuone 40 (rak. 4, 0. krs)

Kuopion yliopistollinen sairaala, kokoushuone 40 (rak. 4, 0. krs) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 7/2018 1 (11) Tarkastuslautakunta Kokoustiedot Aika tiistai klo 13:00-15:45 Paikka Kuopion yliopistollinen sairaala, kokoushuone 40 (rak. 4, 0. krs) Läsnä Ilkka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Opetusvirasto 4/2014 Perusopetuslinja Salassa pidettävä Linjanjohtaja JulkL 24 1 mom 25 k.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Opetusvirasto 4/2014 Perusopetuslinja Salassa pidettävä Linjanjohtaja JulkL 24 1 mom 25 k. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 05.03.2014 Salassa pidettävä Linjanjohtaja JulkL 24 1 mom 25 k. 7 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (6) 05.03.2014 Salassa pidettävä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Asiat 32,33,34,35,36,43 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle 1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat. 1 OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 158, 12.06.2017 Kaupunginhallitus, 282, 15.05.2017 158 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vaali TRE:3187/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto, 12.06.2017,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitos Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 6 Työterveys Helsinki, fysioterapiapalveluiden hankinta H062-13, optiokauden käyttöönotto HEL 2017-001287 T 02 08 02 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa hankintapäätökseen

Lisätiedot

Pöytäkirjan 32, 33, 36, 40 ja 43 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 32, 33, 36, 40 ja 43 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 32, 33, 36, 40 ja 43 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muu tos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus. Porvoon kaupunki. Hallitus / lautakunta Kaupunginhallitus

Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus. Porvoon kaupunki. Hallitus / lautakunta Kaupunginhallitus Kunta Porvoon kaupunki Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Hallitus / lautakunta Kaupunginhallitus 12.8.2019 Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain

Lisätiedot

Hämeenkyrö Pöytäkirja 7/ (10) Keskusvaalilautakunta Aika , klo 18:00-18:14. Käsitellyt asiat

Hämeenkyrö Pöytäkirja 7/ (10) Keskusvaalilautakunta Aika , klo 18:00-18:14. Käsitellyt asiat Hämeenkyrö Pöytäkirja 7/2017 1 (10) Aika 12.04.2017, klo 18:00-18:14 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 32 Pöytäkirjan tarkastus 33 Tasatulosten ratkaiseminen

Lisätiedot

1. Päätös on lähetetty asianosaiselle kirjeitse ja annettu postin kuljetettavaksi

1. Päätös on lähetetty asianosaiselle kirjeitse ja annettu postin kuljetettavaksi VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuuston pöytäkirjan pykälien 99, 100, 102, 103, 105, 106, 107 kohdalla tehdyistä päätöksistä saa tehdä kirjallisen kunnallisvalituksen sillä perusteella, että päätös on syntynyt

Lisätiedot

103 Sopimus yhteisestä toimielimestä ammatillisen koulutuksen viranomaistehtävien hoitamisessa

103 Sopimus yhteisestä toimielimestä ammatillisen koulutuksen viranomaistehtävien hoitamisessa Tampere Ote pöytäkirjasta 5/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 103, 24.04.2017 Kaupunginhallitus, 219, 10.04.2017 103 Sopimus yhteisestä toimielimestä ammatillisen koulutuksen viranomaistehtävien hoitamisessa

Lisätiedot

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat:

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat: OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJE Perusturvalautakunnan päätöksiin 65 tyytymätön voi tehdä kir jallisen oikaisuvaa ti muk sen. Pää tök seen ei saa ha kea muutosta valittamalla

Lisätiedot

1. Päätös on lähetetty asianosaiselle kirjeitse ja annettu postin kuljetettavaksi

1. Päätös on lähetetty asianosaiselle kirjeitse ja annettu postin kuljetettavaksi VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuuston pöytäkirjan pykälien 83, 85-92 kohdalla tehdyistä päätöksistä saa tehdä kirjallisen kunnallisvalituksen sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjes

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 159, 12.06.2017 Kaupunginhallitus, 283, 15.05.2017 159 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vaali TRE:3185/00.00.03/2017 Kaupunginvaltuusto, 12.06.2017,

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/

IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2017 125 Kaupunginhallitus Aika 20.02.2017 klo 18:19-18:25 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone 138 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 8/ (5) Kaupunginhallitus

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 8/ (5) Kaupunginhallitus Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 8/2017 1 (5) 169 Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 ROIDno-2017-1332 Valmistelija / lisätiedot: Sirkka Lankila sirkka.lankila@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päätökseen 64 tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Ympäristölautakunnan päätökseen 64 tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJE Ympäristölautakunnan päätökseen 64 tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Lisätiedot

Muutoksenhakukielto. :t MUUTOKSENHAKUKIELTO

Muutoksenhakukielto. :t MUUTOKSENHAKUKIELTO Muutoksenhakukielto :t 18-20 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 1 Aika: 09.11.2016 klo 17:30-21:05 Paikka: Kaupungintalo, kokoushuone 3 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 41 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

Johtokunnan kokous Kokouskutsu ja esityslista

Johtokunnan kokous Kokouskutsu ja esityslista Johtokunnan kokous 29.11.2017 Kokouskutsu ja esityslista KOKOUSKUTSU 2 (6) JOHTOKUNNAN KOKOUS Aika 29.11.2017 klo 9.00 Paikka LYNC-kokous MERK. JORMA PENTTINEN Jorma Penttinen puheenjohtaja Käsiteltävät

Lisätiedot

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136. MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 39, 40, 41, 42, 44, 45, 46, 48, 49, 50, 55, 56, 59, 60 ja 62 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muu tos ta. Sovellettava

Lisätiedot

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09)

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09) (Muutoksenhaku hankintaa koskevaan päätökseen, EU-kynnysarvon tai kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

187 Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsenten valitseminen toimikaudeksi Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto

187 Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsenten valitseminen toimikaudeksi Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Tampere Ote pöytäkirjasta 8/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 187, 19.06.2017 Kaupunginhallitus, 322, 29.05.2017 187 Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsenten valitseminen toimikaudeksi 2017-2020 TRE:3467/00.03.01/2017

Lisätiedot

48 Rakennuskielto Ryhälän osayleiskaava / Alapohjonen

48 Rakennuskielto Ryhälän osayleiskaava / Alapohjonen Puumala Ote pöytäkirjasta 8/2015 1 (5) Kunnanhallitus, 143, 07.12.2015 Valtuusto, 48, 14.12.2015 48 Rakennuskielto Ryhälän osayleiskaava / Alapohjonen 623-402-1-12 PuuDno-2015-364 Kunnanhallitus, 07.12.2015,

Lisätiedot

Liitteet 1 raportti valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tammielokuu

Liitteet 1 raportti valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tammielokuu Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 7/2015 1 (7) Kunnanhallitus, 141, 21.09.2015 Kunnanvaltuusto, 33, 28.09.2015 Kunnanhallitus, 219, 07.12.2015 Kunnanvaltuusto, 53, 14.12.2015 53 Käyttötalouden vuoden 2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 Asiat Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimus-aika 67 Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena

Lisätiedot

Terho Kari Jäsen Lähti kokouksesta: 17:05

Terho Kari Jäsen Lähti kokouksesta: 17:05 AIKA 13.12.2018 15:02-17:28 PAIKKA Toimistotalo Ruori, neuvotteluhuone Norppa C6 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 75 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 76 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 77 Hoivajohtaja

Lisätiedot

Pellon terveyskeskus, Ahjotie 4-6, kokousta jatketaan klo Pellon kunnanvirastolla valtuustosalissa.

Pellon terveyskeskus, Ahjotie 4-6, kokousta jatketaan klo Pellon kunnanvirastolla valtuustosalissa. AIKA Maanantai 17.12.2018 klo 9.00 PAIKKA Pellon terveyskeskus, Ahjotie 4-6, kokousta jatketaan klo 12.00 Pellon kunnanvirastolla valtuustosalissa. TARKASTUSLAUTA- KUNTA Varsinainen jäsen Jari Vanha pj.

Lisätiedot

PELLON KUNTA 1/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA

PELLON KUNTA 1/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA AIKA Tiistai klo 9.00 PAIKKA Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA MUUT OSALLISTUJAT Yliviivattu=pois Varsinainen jäsen Jari Vanha pj. Johannes Juuso vpj. Marja-Leena Kyrö Janne Ranta

Lisätiedot

PELLON KUNTA 4/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA

PELLON KUNTA 4/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Tiistai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA AIKA Tiistai 14.5.2018 klo 9.00 PAIKKA Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA MUUT OSALLISTUJAT Yliviivattu=pois Varsinainen jäsen Jari Vanha pj. Johannes Juuso vpj. Marja-Leena Kyrö

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 5/2017 1 (6) Kaupunginvaltuusto, 101, 24.04.2017 Kaupunginhallitus, 217, 10.04.2017 101 Hallintosäännön muuttaminen TRE:6898/00.01.01/2016 Kaupunginvaltuusto, 24.04.2017, 101

Lisätiedot

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 1 Aika: 12.05.2016 klo 18:00-22:20 Paikka: Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 22

Lisätiedot

Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai

Lisätiedot

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs)

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2015 1 (10) Tarkastuslautakunta Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 13:00-16:05 Paikka Läsnä Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10,

Lisätiedot