Missä menet työelämäyhteistyö? Valtakunnallisen korkeakoulukyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Missä menet työelämäyhteistyö? Valtakunnallisen korkeakoulukyselyn tuloksia

2 Lähde työelämään -hanke toteutti marraskuussa 2010 kyselyn työelämäyhteistyöstä korkeakoulujen henkilökunnalle. Tarkoituksena oli selvittää, millaista korkeakoulujen sisäistä ja välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä ja kuinka hyvin työelämäyhteistyö nykyisin toteutuu. Kysely toteutettiin hankkeen aloitusseminaarin ilmoittautumisien yhteydessä ja kyselyä markkinoitiin muun muassa Aarresaari-, AMK-rekry- ja Trainet-verkostojen sekä Peda-forumin postituslistojen kautta. Kyselyn tuloksia käytettiin hankkeen aloitusseminaarissa pidetyn työpajan pohjana. Kyselyyn vastasi 62 korkeakoulutoimijaa. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan taustatietona työnantajataho, pääasiallisen työtehtävä sekä mahdollinen koulutusala. Vastaajista 46 työskenteli yliopistossa ja 16 ammattikorkeakoulussa. Suurin osa vastaajista työskenteli Helsingin (24 %) tai Turun yliopistossa (1). Ammattikorkeakouluissa työskenteleviltä saatiin eniten vastauksia Hämeen ammattikorkeakoulusta (8 %) ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta (8 %). Yhteensä vastaajat edustivat yhdeksää yliopistoa ja seitsemää ammattikorkeakoulua. Suurin osa vastaajista työskenteli opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden (26 %) tai opetuksen ja ohjauksen kehittämisen (20 %) parissa. Seitsemän vastaajaa toimi harjoittelusta vastaavana opettajana, ohjaajana tai suunnittelijana (12 %). Muiden työtehtävät liittyivät alumni- ja sidosryhmätoimintaan (), hallintoon (8 %) tai opetukseen (8 %). Erilaisissa kehittämishankkeissa työskenteli kahdeksan henkilöä (). Noin puolella (52 %) vastaajista työtehtävä liittyi johonkin tiettyyn koulutusalaan. Suurin osa vastaajista työskenteli humanistisella ja kasvatusalalla (1), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (11 %) tai tekniikan ja liikenteen alalla (10 %). Edustettuina olivat myös luonnontoeteiden ala (), sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (5 %) sekä kulttuuriala (3 %). 1. Yhdessä voitaisiin tehdä enemmänkin Millaista työelämäyhteyksiin liittyvää yhteistyötä pidät tarpeellisena korkeakoulussasi? Kyselyssä esitettiin esimerkkejä korkeakoulun sisällä toteutettavista yhteisyömuodoista ja vastaajia pyydettiin arvioimaan järjestysasteikon (tärkeä, melko tärkeä ja ei tärkeä) avulla, kuinka tärkeänä hän pitää yhteistyömuotoja oman työnsä kannalta. Suurin osa vastaajista piti yhteistyötä sekä eri koulutusohjelmien että korkeakoulun hallinnon ja koulutusohjelmien välillä oman työnsä kannalta tärkeänä (kuvio 1). Yliopistojen edustajat pitivät hallinnon ja koulutusohjelmien välistä yhteistyötä hieman tärkeämpänä kuin ammattikorkeakoulujen edustajat. Eri koulutusohjelmien väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa samalla tavalla.

3 Opiskelijoiden kanssa toteutettavaa työelämäyhteistyötä voidaan kehittää koulutusala- ja/tai teemakohtaisissa ryhmissä. Ammattikorkeakouluissa alakohtaiset ryhmät muodostuvat samaan alaan kuuluvista koulutusohjelmista. Yliopistoissa koulutusalakohtaiset ryhmät ovat yleensä tiedekunta- tai laitoskohtaisia. Teemakohtaisissa työryhmissä eri koulutusalojen edustajat voivat keskustella esimerkiksi harjoitteluun, opinnäytetöiden ohjaukseen tai alumnitoimintaan liittyvistä asioista. Suurin osa vastaajista piti koulutusala- ja teemakohtaisia työryhmiä oman työnsä kannalta vain melko tärkeinä (kuvio 2.) Yliopistojen edustajat pitivät teemakohtaisia työryhmiä tärkeämpinä kuin ammattikorkeakoulujen edustajat. Hallinnon ja koulutusohjelmien välinen yhteistyö 64 % 29 % 4 % 2 % Koulutusohjelmien välinen yhteistyö % 2 % Kuvio 1. Eri yksiköiden välinen yhteistyö korkeakoulun sisällä. tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Koulutusalakohtaiset työryhmät 29 % 5 53 % 9 % 9 % Teemakohtaiset työryhmät 5 40 % 11 % 11 % Kuvio 2. Ala- ja teemakohtainen yhteistyö korkeakoulun sisällä. tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Kolmen seuraavan esimerkin avulla selvitettiin, kuinka tarpeellisena pidetään korkeakoulun sisällä tapahtuvaa tiedon, osaamisen ja tukimateriaalin jakamista. Lähes kaikki vastaajat pitivät intranetissä sijaitsevaa materiaalipankkia ja sen sisällön yhtenäistämistä tärkeänä tai

4 melko tärkeänä (kuvio 3). Ammattikorkeakouluissa työskentelevät eivät kuitenkaan pitäneet yritysten yhteystietojen jakamista aivan yhtä tärkeänä kuin yliopistojen henkilöstö. Ammattikorkeakouluissa pidettiin työelämäyhteistyöhön liittyvien käytäntöjen yhtenäistämistä hieman tärkeämpänä kuin yliopistoissa (kuvio 4). Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ollaan lähes yhtä kiinnostuneita keskustelemaan eri koulutusohjelmien käytännöistä. Yritysten yhteystietojen jakaminen 1 2 % Yhtenäisen ohjeistuksen tuottaminen intranetiin 48 % 35 % 11 % Materiaalipankki intranetissä 33 % 4 60 % 43 % 9 % 2 % Kuvio 3. Esimerkkejä korkeakoulun sisäisestä tiedon jakamisesta. tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Käytäntöjen yhtenäistäminen korkeakoulun sisällä 28 % 48 % 1 Keskustelutilaisuudet eri koulutusohjelmien käytännöistä 40 % 53 % 33 % 53 % 4 % 9 % Kuvio 4. Käytäntöjen yhtenäistäminen korkeakoulun sisällä. tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Suurin osa yliopistojen edustajista piti vierailevia puhujia ja vierailuja työnantajien luokse tärkeänä yhteistyömuotona (kuvio 5). Ammattikorkeakoulujen edustajista tätä mieltä oli vain kolmasosa. Suurin osa kaikista vastaajista piti koulutustilaisuuksia yhdessä valittavista ai-

5 heista melko tärkeänä oman työnsä kannalta. Ammattikorkeakouluissa kiinnostus koulutustilaisuuksia kohtaan oli yhtä vähäistä kuin teema- ja koulutusalakohtaisia työryhmiä kohtaan. Sen sijaan kukaan yliopiston edustajista ei pitänyt koulutustilaisuuksia tarpeettomina. Vierailevat puhujat ja yritysvierailut 33 % 59 % 4 39 % 2 % Koulutustilaisuudet yhdessä valittavista aiheista 5 35 % 59 % tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Kuvio 5. Esimerkkejä henkilöstön työelämätietoisuuden kehittämisestä. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin Helsingin yliopiston urapalveluiden alakohtaisesti kohdennettu yhteistyö oppiaineiden ja yritysten kanssa sekä harjoittelupaikkoja tarjoavien yritysten ja harjoittelupaikkaa etsivien opiskelijoiden yhdistäminen RekryForumin avulla. 2. Koulutus- ja teemakohtainen yhteistyö tärkeää Kyselyn seuraavassa kohdassa esitettiin seitsemän esimerkkiä korkeakoulujen välisistä yhteisyömuodoista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan järjestysasteikon avulla, kuinka tärkeänä hän yhteistyömuotoa pitää oman työnsä kannalta. Millaista työelämäyhteyksiin liittyvää yhteistyötä eri korkeakoulujen välillä pidät tarpeellisena? Korkeakoulujen välillä on tehty työelämäyhteistyöhön liittyvää yhteistyötä lähinnä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluyksiköiden muodostamassa Aarresaari-verkostossa ja ammattikorkeakoulujen AMK-rekry -verkostossa. Kyselyn tulosten perusteella ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ollaan kiinnostuneita myös korkea-asteen oppilaitosten välisestä yhteistyöstä (kuvio 6). Sekä koulutusala- että teemakohtaisesta yhteistyöstä korkeakoulujen välillä ollaan huomattavasti kiinnostuneempia kuin vastaavasta yhteistyöstä oman korkeakoulun sisällä. Ammattikorkeakoulujen kiinnostus teemakohtaista yhteistyötä kohtaan oli edelleen vähäisempää kuin yliopistojen, mutta puolet ammattikorkeakoulujen edustajista piti sitä tärkeänä. Yhtä moni piti tärkeänä myös koulutusalakohtaista yhteistyötä. Yliopistoissa koulutusalakohtaista yhteistyötä piti tärkeänä lähes kaksi kolmasosaa vastaajista.

6 Teemakohtainen yhteistyö korkeakoulujen välillä 53 % 40 % Koulutusalakohtainen yhteistyö korkeakoulujen välillä 61 % 34 % 2 % 2 % Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen yhteistyö 40 % 40 % 14 % Kuvio 6. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö. tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Seuraavien neljän esimerkin avulla pyrittiin selvittämään millaista yhteistyötä korkeakoulujen välille toivotaan. Työnantajille suunnattua yhtenäistä viestintää pidettiin yliopistoissa hieman tärkeämpänä kuin ammattikorkeakouluissa (kuvio 7). Mielipiteet muista yhteistyömuodoista erosivat huomattavasti selvemmin. Vain puolet ammattikorkeakoulujen edustajista piti keskustelua ja kokemusten vaihtoa verkkopalvelussa tärkeänä tai melko tärkeänä. Yliopiston edustajista korkeakoulujen välistä keskustelua verkossa piti tärkeänä kolmasosa ja melko tärkeänä puolet vastaajista. Kokemuksia ja tietoa voidaan vaihtaa myös erilaisissa verkostotapahtumissa ja seminaareissa. Kuitenkin vain viidesosa ammattikorkeakoulun edustajista ja reilu kolmasosa yliopistojen edustajista piti näitä tapaamisia oman työnsä kannalta tärkeinä. Viidesosa ammattikorkeakoulujen edustajista oli sitä mieltä, ettei keskustelu tai kokemusten vaihto verkossa tai tapahtumissa ole heille tärkeää. Yliopistojen edustajista tätä mieltä oli vain viisi prosenttia. Kaikkein myönteisimmin vastaajat suhtautuivat materiaalipankkiin, johon on kerätty tietoa eri korkeakoulujen työelämäyhteistyön käytännöistä. Ylipistojen edustajista yli puolet piti materiaalipankkia työnsä kannalta tärkeänä ja kolmasosa melko tärkeänä. Ammattikorkeakoulujen edustajista vain muutama vastaaja piti materiaalipankkia tärkeänä, mutta kolme neljäsosaa arvioi sen melko tärkeäksi. Avoimissa vastauksissa hyvänä esimerkkinä korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä mainittiin valtakunnalliset uraseurantakyselyt sekä Aarresaari-verkosto. Yksi vastaaja toivoi, että korkeakoulut keräisivät yhdessä koulutusalakohtaisia uratarinoita eli tietoa siitä, millaista osaamista korkeakoulujen koulutusohjelmat tuottavat.

7 Yhtenäinen työnantajille suunnattu viestintä 41 % 45 % Keskustelu verkkopalvelussa 34 % 5 % 11 % Materiaalipankki korkeakoulujen käytännöistä 5 75 % 32 % 2 % 9 % Valtakunnalliset seminaarit 39 % 5 % tärkeä melko tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa Kuvio 7. Esimerkkejä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisistä yhteistyömuodoista. 3. Kehittämisestä strateginen kokonaisuus ja henkilöstölle tukea Kyselyn kolmannessa osassa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin työelämäyhteistyö toteutuu heidän omassa korkeakoulussaan. Tietyssä koulutusohjelmassa tai tiedekunnassa työskenteleviä pyydettiin arvioimaan oman yksikön toimintaa. Muita pyydettiin esittämään arvio työelämäyhteisyön toteutumista yleisellä tasolla. Arvioitavia yhteistyömuotoja oli yhteensä seitsemäntoista. Aluksi vastaajia pyydettiin arvioimaan yhtätoista työnantajien ja korkeakoulujen välistä yhteistyömuotoa. Kuusi yhteistyömuodoista oli opiskelijoiden kanssa toteutettavia. Vastaajien tuli ilmaista järjestysasteikon avulla (hyvin, kohtuullisesti tai huonosti), kuinka hyvin eri yhteistyömuodot heidän mielestään toteutuvat. Vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa, ettei kyseinen yhteistyömuoto ollut käytössä heidän yksikössään tai korkeakoulussaan. Miten työelämäyhteistyö toteutuu korkeakoulussasi? Yleisimmät opiskelijoiden kanssa toteutettavat yhteistyömuodot korkeakoulujen ja työnantajien välillä ovat harjoittelu sekä erilaiset työnantajille tehtävät tutkimukset. Ammattikorkeakoulujen edustajista puolet oli sitä mieltä, että kotimaassa suoritettava harjoittelu ja työnantajille tehtävät opinnäytetyöt toteutuvat hyvin (kuvio 8). Sen sijaan kolmasosa oli sitä mieltä, että kansainvälinen harjoittelu toteutuu huonosti. Yliopistoissa nämä kolme yhteistyömuotoa toteutuvat vain kohtuullisesti. Tyytymättömimpiä yliopistojen vastaajat olivat työnantajille tehtävien opinnäytetöiden toteutumiseen.

8 Ammattikorkeakoulujen edustajista reilu kolmasosa oli sitä mieltä, että työnantajille tehtävät harjoitustyöt ja projektit toteutuvat hyvin (kuvio 9). Yliopistoissa opiskelijaprojekteja tehdään huomattavasti harvemmin, mikä näkyi selvästi vastauksissa. Reilu kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että yliopistoissa opiskelijaprojektit toteutuvat huonosti tai ei ollenkaan. Kummi- tai kumppanuusyritystoiminta ei toteudu hyvin ammattikorkeakouluissa eikä yliopistoissa. Molemmissa reilu kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että yhteistyö toteutuu huonosti. Vastausten perusteella tämä yhteistyömuoto on yleisempi ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Myöskään työnantajavierailuiden ja vierailevien luennoitsijoiden käyttö ei vastaajien mielestä toteudu hyvin. Toimeksiantoina tehtävät opinnäytetyöt 43 % 2 5 % 18 % Kansainvälinen harjoittelu 5 % 65 % 12 % 5 % 14 % Harjoittelu kotimaassa 2 53 % hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Kuvio 8. Työharjoittelu ja työnantajille tehtävät opinnäytetyöt. Ekskursiot ja vierailevat luennoitsijat 11 % 41 % 18 % 5 % Kummi- tai kumppanuusyritystoiminta 5 % 33 % 33 % 42 % 3 Työnantajille tehtävät harjoitukset ja projektit 2 % 22 % hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Kuvio 9. Työnantajavierailut, vakiintuneet yhteistyöyritykset ja opiskelijaprojektit.

9 Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan sellaisia työelämäyhteistyön muotoja, joita ei toteuteta suoraan opiskelijoiden kanssa. Tyytyväisimpiä oltiin alumnitoimintaan (kuvio 10). Silti puolet yliopistojen edustajista oli sitä mieltä, että alumnitoiminta toteutuu vain kohtuullisesti. Viidesosa kaikista vastaajista arvioi, että alumnitoiminta toteutuu nykyisin huonosti. Vastauksissa näkyy selvästi, että opetushenkilöiden työelämäjaksot ja yritysyhteistyö opetuksen kehittämisessä ovat yliopistoissa harvinaisempia yhteistyömuotoja kuin ammattikorkeakouluissa. Nämä yhteistyömuodot eivät vielä toteudu hyvin korkeakouluissa. Myös yrityksille suunnattu tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä asiantuntija- ja koulutuspalvelut kaipaavat kehittämistä (kuvio 11). Alumnitoiminta 49 % 20 % 18 % Yritysyhteistyö opetuksen kehittämisessä 5 % 14 % 11 % 20 % Opetushenkilöiden työelämäjaksot 2 % 33 % 28 % 3 Kuvio 10. Alumnitoiminta ja opetuksen kehittäminen. hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Yrityksille suunnatut asiantuntijaja koulutuspalvelut Yrityksille suunnattu tutkimus- ja kehittämistoiminta 63 % 28 % 2 9 % 30 % 12 % 42 % 1 5 % 2 hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Kuvio 11. Yrityksille suunnatut tutkimus- ja asiantuntijapalvelut.

10 Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittäminen strategisena kokonaisuutena toteutuu huonosti (kuvio 12). He eivät myöskään olleet tyytyväisiä organisaation antamaan tukeen työelämäsuhteiden rakentamisessa. Puolet yliopistojen ja kolmasosa ammattikorkeakoulujen edustajista koki tuen riittämättömäksi. Henkilöstöä ei myöskään palkita työelämäyhteyksien edistämisestä. Lopuksi vastaajat arvioivat yhteistyön sujuvuutta korkeakoulun eri yksiköiden välillä ja muiden korkeakoulujen kanssa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että hyvien käytäntöjen jakaminen korkeakoulun sisällä toteutuu huonosti (kuvio 13). Myös yhteistyö oman korkeakoulun eri yksiköiden välillä sekä muiden korkeakoulujen kanssa kaipaa kehittämistä. Työelämäyhteyksien kehittäminen kokonaisuutena 1 48 % 11 % 18 % Organisaation tuki suhteiden luomisessa 2 % 24 % 49 % 9 % 1 Henkilöstön palkitseminen työelämäyhteyksien edistämisestä 53 % 20 % 2 4 % 3 22 % hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Kuvio 12. Organisaation ja johdon toimet työelämäyhteistyön toteutuksessa. Hyvien käytäntöjen jakaminen korkeakoulun sisällä 49 % 9 % 11 % Yhteistyö eri yksiköiden välillä 4 % Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa 4 % % hyvin kohtuullisesti huonosti ei tehdä en osaa sanoa Kuvio 13. Yhteistyö korkekoulun yksiköiden välillä ja yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa.

11 Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että yhteistyö eri korkeakoulujen välillä sekä korkeakoulun ja työelämän välillä perustuu nykyisin lähinnä henkilökohtaisiin kontakteihin. Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että nekin yhteistyösuhteet, jotka nyt toimivat hyvin tai kohtuullisesti, riippuvat melko ohuista, yksittäisistä henkilöresursseista ja yksittäisten henkilöiden aktiivisuudesta, minkä vuoksi yhteistyön toimivuus on jatkuvasti alttiina riskeille. 4. Yhteistyö eri yksiköiden välillä Kyselyn neljännessä osassa kysyttiin, tekevätkö korkeakoulun eri yksiköt yhteistyötä työelämäyhteyksiin liittyvissä asioissa. Avoimeen kysymykseen vastasi kymmenen yliopiston ja neljä ammattikorkeakoulun edustajaa. Vastausten perusteella korkeakoulujen yksiköt tekevät keskenään yhteistyötä vain satunnaisesti. Kahden ammattikorkeakoulun edustajat vastasivat, ettei yhteistyötä tehdä lainkaan. Tekevätkö korkeakoulusi eri yksiköt yhteistyötä työelämäyhteyksiin liittyvissä asioissa? Yksi Helsingin yliopiston ja teollisuuden yhteinen opetushanke kertoi tekevänsä laaja-alaista yhteistyötä yritysten, oppilaitosten sekä kampuksen eri yksiköiden ja laitosten kanssa. Muita vastauksissa mainittuja yhteistyömuotoja yliopistoissa olivat mentorointiohjelma, uraseuranta-aineistot, yliopistopedagoginen koulutusjakso sekä erilaiset yhteistyönä toteutetut messutapahtumat. Esimerkkinä yhteistyöstä ammattikorkeakoulussa mainittiin koulutusohjelmien yhdessä toteuttamat projektit ja opinnäytetyöt. 5. Hyvät käytännöt jakoon Kyselyn viidennessä osassa pyydettiin kertomaan esimerkkejä hyväksi osoittautuneista työelämän ja korkeakoulun välisiin yhteyksiin liittyvistä käytännöistä. Avoimeen kysymykseen vastasi kymmenen yliopiston, seitsemän ammattikorkeakoulun ja yksi julkisen alan työnantajan edustaja. Onko tiedossasi hyväksi osoittautunut työelämän ja korkeakoulun välisiin yhteyksiin liittyvä käytäntö, josta haluat kertoa tarkemmin? Kolme vastaajaa piti ammattikorkeakoulujen harjoittelua hyvänä oppimisympäristönä. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on julkaistu hyvä käsikirja harjoittelusta. Oppaassa on kiinnitetty huomiota harjoittelun periaatteisiin, ohjaamiseen ja arviointiin sekä harjoitteluun liittyviin sopimuksiin ja muihin asiakirjoihin. Esimerkki hyvin toimivasta harjoittelukäytännöstä mainittiin myös terveys- ja rakennusalalta. Toisena hyvänä käytäntönä mainittiin harjoitteluohjaajien koulutus, joka on suunnattu työpaikalla opiskelijoita ohjaaville henkilöille. Työnantajille tehtävät opinnäyteyöt mainittiin hyvänä käytäntönä neljässä vastauksessa. Hyvinä esimerkkeinä opiskelijaprojekteista mainittiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Yritystoiminta ja tiimityöskentelytaidot -opintojakso (YLY) sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemät projektityöt ja rakennusalan työnjohdon työmaaprojektit.

12 Korkeakouluissa on kehitetty myös opiskelijaprojekteja monipuolisempia työelämäyhteistyön muotoja. Niistä kerrottiin kuusi esimerkkiä: 1. Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin on yliopiston ja teollisuuden yhteinen opetushanke, joka tekee yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja kemian opettajien kanssa. 2. Laurea-ammattikorkeakoulun SID Labs tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toiminta perustuu opiskelijoiden toteuttamiin hankkeisiin. Opetus on Laurean kehittämän LbDtoimintamallin eli kehittämispohjaisen oppimisen mukaista. 3. ToKem Innomaraton on Lapin korkeakoulujen yhteinen kilpailuluonteinen innovointitapahtuma, jossa opiskelijat auttavat pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. 4. Aalto-yliopiston Murjottelu-kesätyöprojektit tehdään monitieteisissä työryhmissä. Opiskelijat työskentelevät yrityksissä tuotanto- tai tuotekehitystehtävissä. 5. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE -yrittäjyysprosessissa alueen yrittäjät toimivat monialaisten opiskelijaryhmien mentoreina ja ohjaajina. 6. Turun alueella toimivien korkeakoulujen yhteinen Korkeakoulukumppani-palvelu auttaa alueen yrityksiä löytämään tarpeisiinsa sopivan yhteistyökumppanin. Kolme vastaajaa piti alumnien pitämiä esityksiä työtehtävistään ja niiden vaatimista taidoista erittäin motivoivina. Lisäksi kerrottiin kaksi esimerkkiä hyvin suunnitellusta ja monipuolisesta työpaikkavierailusta, jossa työntekijät ovat organisaation esittelyn lisäksi kertoneet omasta työstään ja ammatillisesta polustaan. Kahden vastaajan mielestä yliopistojen mentorointiohjelmat ovat hyvä käytäntö. Hyvinä opetuksen kehittämiseen liittyvinä käytäntöinä mainittiin kehittämishankkeet, ammattikorkeakoulujen neuvottelukunnat ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa. Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestetään vuosittain kehittämistilaisuuksia työelämän ja koulutusohjelmien välillä. Aalto-yliopistossa työnantajat ovat edustettuina yliopiston ja tiedekuntatason ylimmissä hallintoelimissä. Työnantajien edustajia on ollut mukana myös opetuksen kehittämistilaisuuksissa ja niiden paneelikeskusteluissa. Turun yliopistossa on järjestetty yliopistopedagoginen koulutusjakso Työelämäyhteydet yliopisto-opetuksessa. 6. Resursseja yhteydenpitoon, systemaattisuutta yhteistyöhön Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä työelämän ja korkeakoulun väliseen yhteistyöhön liittyvää asiaa, jotka kaipaavat kehittämistä. Kysymykseen vastasi 28 yliopiston, 12 ammattikorkeakoulun ja kolme työnantajan edustajaa. Mainitse kolme työelämän ja korkeakoulun väliseen yhteistyöhön liittyvää asiaa, jotka kaipaavat kehittämistä. Kehittämistä kaipaavia asioita mainittiin yhteensä 107. Ne voi jakaa aiheen mukaan viiteen ryhmään. Resurssit ja henkilökunnan tukeminen mainittiin 33 kertaa. Yhteisyömuotojen kehittämistä toivottiin 30 vastauksessa. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat opetuksen kehittäminen (17), korkeakoulun sisäisen yhteistyön parantamiseen (13) ja työnantajiin kohdistuva yhteydenpito (10). Ammattikorkeakoulujen edustajilta eniten mainintoja saivat henkilökunnan tukemiseen, re-

13 sursseihin ja organisaation toimintaan liittyvät kehittämistarpeet. Yliopistojen henkilökuntaan kuuluvat mainitsivat vastauksissaan useimmin opetuksen ja yhteistyömuotojen kehittämisen. 6.1 Työelämäyhteisyömuotojen kehittäminen Erityisesti yliopistojen edustajat haluavat lisätä ja monipuolistaa työelämäyhteistyötä. Vastauksissa toivottiin projektitöiden yleistymistä opetusmenetelmänä, lisää toimeksiantoja ja opinnäytetöitä sekä yritysten osallistumista tutkimus- ja kehitystyöhön. Kaksi vastaajaa mainitsi, etteivät yliopisto-opiskelijat ole aina tietoisia mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä tutkimuslaitosten tai yritysten kanssa. Moni vastaaja toivoi harjoittelumahdollisuuksien parantamista. Suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille tarvitaan enemmän harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Yliopistojen harjoittelutuki ei riitä kuin osalle opiskelijoista, eivätkä kaikki työnantajat halua osallistua palkkakustannuksiin. Yksi vastaaja koki opiskelijoiden palkattoman harjoittelun ja ilmaiseksi yrityksille tehtyjen opinnäytetöiden vähentävän yhteistyön arvostusta. Kehittämistä kaipaavat myös harjoittelun arviointikäytännöt, palautteen hyödyntäminen, harjoittelun ohjaus, oppilaitosten ja työnantajien välisten käytäntöjen sujuvuus sekä harjoittelun asema yliopistojen opetussuunnitelmissa. Työnantajien on usein vaikea hahmottaa, mitä palveluja korkeakouluista saa ja mihin heidän tulisi olla yhteydessä. Alumneja halutaan hyödyntää nykyistä enemmän työelämäyhteyksien luomisessa. Yhdessä ammattikorkeakoulussa toivottiin alumnitoiminnan uudelleenorganisointia ja vakinaistamista. Lisäksi toivottiin uutta verkkopalvelua, jossa opiskelijat voisivat lukea alumnien uratarinoita ja saada tietoa avoimista työpaikoista. 6.2 Korkeakoulujen opetuksen kehittäminen Opetusta tulisi kehittää työelämänäkökulmasta ja työelämätaidot pitäisi tuoda osaksi koko koulutusta. Työelämätaidot tulisi ottaa paremmin huomioon myös opintojen ohjauksessa. Opetushenkilöillä tulisi olla enemmän tietoa työelämän tarpeista ja eri aloilla tarvittavasta osaamisesta. Opintosisällöt saataisiin vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, jos yritykset otettaisiin mukaan koulutuksen suunnitteluun. Lisäksi opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi hyödyntää työnantajilta ja korkeakoulusta valmistuneilta alumneilta saatua palautetta. Yksi vastaaja ehdotti, että työelämäyhteyksiä voitaisiin parantaa viemällä perusopetusta autenttisiin oppimisympäristöihin. Vastaajat olivat huolissaan mm. opiskelijoiden yleisten työelämätaitojen karttumisesta, työelämästä muodostuneista mielikuvista sekä kyvystä tunnistaa ja tuoda esiin omaa osaamista. Eräs yliopiston edustaja mainitsi tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi opiskelijoiden yleisen työelämäorientaation herättämisen ja vahvistamisen, työelämätaitojen ja -tietojen purkamisen ja sitä kautta oppimisen edellytysten luomisen. 6.3 Yhteistyö ja tiedon välittyminen korkeakoulujen sisällä Vastauksissa toivottiin, että koulutusohjelmat tekisivät keskenään nykyistä enemmän yhteistyötä työelämään liittyvän koulutuksen sekä harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden järjestä-

14 misessä. Korkeakouluihin toivottiin lisää koulutusalakohtaista yhteistyötä ja yhtenäisempiä pelisääntöjä. Erityisesti yliopistoissa kaivattiin enemmän tietoa muiden oppiaineiden työelämäyhteistyön käytännöistä, ajantasaista yhteystietorekisteriä sekä koulutusta työelämäyhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista. 6.4 Yhteydenpito työnantajiin Monen vastaajan mielestä olisi tärkeää kehittää korkeakoulujen ja työnantajien välistä vuorovaikutusta. Työnantajien ja korkeakoulujen välille kaivataan ajankohtaisen tiedon ja tietämyksen vaihtoa sekä käytäntöjen ja tutkimustiedon välistä vuoropuhelua. Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen edustajat olivat huolissaan eri koulutusalojen opintosisältöjen ja opiskelijoiden osaamisen tunnettuudesta työelämässä. Yhteistyöhön halutaan saada mukaan uusia yrityksiä. Työnantajilla ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa yhteistyömahdollisuuksista ja korkeakoulujen yhteyshenkilöistä. Korkeakouluissa kaivataan tietoa yhteistyöstä kiinnostuneista yrityksistä ja organisaatioista. Uusien yhteyksien muodostamisen avuksi ehdotettiin mm. alumneja sekä verkostoitumistapahtumia, joihin kutsutaan työelämän edustajia. Osa vastaajista toivoi suoria yhteyksiä työnantajien ja opettajien välille, osan mielestä yhteistyön ei tulisi perustua pelkästään henkilökohtaisiin kontakteihin. Yhden vastaajan mielestä ammattikorkeakoulujen työnantajille suunnatuille verkkopalveluille tulisi luoda yhtenäinen strategia ja Jobstep-verkkopalvelun suhde muihin markkinoilla oleviin palveluihin sekä eri hankkeissa kehitteillä oleviin uusiin palveluihin pitäisi selkeyttää. 6.5 Resurssit ja henkilökunnan tukeminen Korkeakoulujen työelämäyhteistyöhön kaivattiin systemaattisuutta ja selkeää vastuunjakoa. Työelämäyhteistyöllä tulisi olla selkeä malli, jotta se ei perustuisi satunnaisiin yhteyksiin. Lisäksi kaivattiin konkreettisia toimintasuunnitelmia, joiden toteutumista seurataan. Kaksi vastaajaa toivoi oman korkeakoulunsa alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittämistä ja näkyväksi tekemistä. Suhteiden luomiseen ja niiden ylläpitoon pitäisi olla aikaa. Kymmenen vastaajan mielestä työelämäyhteistyöhön tarvitaan nykyistä enemmän resursseja ja pysyvyyttä. He toivoivat lisää työntekijöitä, euroja ja työaikaa työelämäyhteistyöhön, erityisesti yhteistyösuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Erään vastaajan mukaan resurssien puuttuessa työelämäyhteydet jäävät nykyisin vain satunnaiseksi kaunopuheeksi. Korkeakoulujen henkilöstöä tulisi tukea ja kannustaa nykyistä enemmän. Tutkimuksessa ja opetuksessa tulisi lisätä työelämäyhteistyön arvostusta. Sekä ohjaus- että opetushenkilöt kaipasivat korkeakoulujen johdolta ja tiedekunnilta konkreettista apua työhönsä. Kahdeksan vastaajan mielestä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ohjaus- ja opetushenkilöstön työelämätietoisuuden kehittämiseen ja osaamisen ajantasaistamiseen. Henkilöstökoulutusta ja pedagogista tukea tulisi lisätä. Kahdessa vastauksessa toivottiin ura- ja rekrytointipalveluiden parempaa organisointia ja profilointia sekä omassa oppilaitoksessa että muiden korkeakoulujen kesken. Ura- ja rekrytointipalveluiden tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään sekä työnantajien ja työvoimapalveluiden kanssa. Lisäksi todettiin, että uraseuranta-aineiston kerääminen on yksi tapa saada työelämätietoa, mutta yritysyhteistyötä pitäisi silti tukea enemmän.

15 Lisätietoja: Lähde työelämää -hanke on aloittanut korkeakoulun sisäisen verkoston toimintamallin rakentamisen ja tukee useilla toimenpiteillä myös korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tämän kyselyn tuloksia on käytetty alkukartoituksena verkostoitumistyölle. Sanna Putila, projektipäällikkö puh. (02) , sanna.putila(at)utu.fi Heli Aarnisalo, projektikoordinaattori puh. (02) , heli.aarnisalo(at)utu.fi Jenni Iivonen, projektikoordinaattori puh. (02) , jenni.iivonen(at)utu.fi