Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä"

Transkriptio

1 1 Palava projektin vertaisarviointi Vertaisarvioijat: Haastateltavat: Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä Opettajat (8): Terhi Petäjä, Marja Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen, Tove Strömbäck, Sirpa Puusaari, Marko Päiveröinen, Leena Hietalahti Opiskelijat (7): Mari Kesänen, Jenni Långsved, Otto Kiviharju, Tuomo Tikkakoski, Roosa Päivärinta, Iida Koponen, Kwanday Mattila Työelämän edustajat (5): Esa Porkola, Petra Maunula, Jouko Pahikainen, Harri-Heikki Niemi, Veijo Ullakko Organisaation johto ja projektin edustajat (6): Sirkku Purontaus, Harri Lundell, Tuula Junttila, Tom Bjon, Tuija Koukkari, Saila Tolppanen Käytettävä materiaali vertaisarvioinnissa: Itsearvioinnit opistoittain (5), hallinnon itsearviointi (1), vertaisarvioinnit (5), Palava-hankeen esittely, haastattelut Hanke toivoo kehittämisehdotuksia: Kyllä VAHVUUDET 1. HANKETOIMINTA Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa ei ole selkeitä vahvuuksia (Keskiarvo yli 2,5). Vahvimmiksi osa-alueiksi nousevat hanketulosten levitys (keskiarvo 2,32) sekä hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet (keskiarvo 2,31). Koulutuksen järjestäjällä on käytössä aloitelaatikko erilaisille aloitteille. Koulutuksen järjestäjällä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä. Hanketoiminnan ohjauksen koetaan itsearviointien ja koulutuksen järjestäjän vertaisarviointien mukaan tukevan hankkeiden toteutusta. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt. Palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta ja kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Tämä on selkeä vahvuus verrattuna moneen muuhun koulutuksen järjestäjään. Kansainvälisyys on Kokkolan ammattiopistossa vahvuus yleisesti. Johdon vastausten perusteella vahvuutena on myös oman perustehtävän osaaminen sekä alhainen keskeyttäminen. Vertaisarvioijat näkevät vahvuutena sen, että henkilöstön on mahdollista osallistua kehittämistoimintaan. Tämä tuli esille haastatteluissa.

2 2 Vertaisarvioijat näkevät yleisenä vahvuutena sen, että opetussuunnitelmatyötä on selkeästi johdettu ja että opetussuunnitelmien tutkinnon perusteiden mukaisuus on varmistettu. Tämä tuli esille haastatteluissa. Lisäksi vahvuutena on se, että korkein johto on selvillä tulevista lakimuutoksista sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen sekä rakenteiden ja toiminnan muuttamiseen, jotta osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut voidaan toteuttaa. Johto seuraa ajankohtaisia asioita ja huomioi niiden vaikutuksen kehittämistoimintaan. Myös tulevat rahoitusmuutokset olivat hyvin selvillä. Vertaisarvioijille kuitenkin välittyi kuva, etteivät kaikki olleet tietoisia tulevista muutoksista. Vertaisarvioijien mukaan vahvuus on, että koulutuksen järjestäjällä on mittarit, joilla hanketoimintaa seurataan. Hankekohtaisia mittareita ja vaikuttavuuden mittareita voisi kuitenkin kehittää. Tämä tuli esille myös haastatteluissa. HEIKKOUDET Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa kehitettäviä osa-alueita (Keskiarvo alle 2) ovat: Hanketoiminnan arviointi ja kehittäminen (keskiarvo 1,7) Hanketulosten analysointi (keskiarvo 1,752) Hanketoiminnan toteutus (keskiarvo 1,754) Hanketoiminnan tavoitteet ja organisoinnit (keskiarvo 1,8) Kokkolan kauppaopisto KKO:n itsearvioinnin mukaan selkeät linjat puuttuvat. Henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja osallistaminen on puutteellista. Hanketoiminnan arviointi, kehittäminen ja hyödyntäminen koettiin myös puutteelliseksi. Kehittämistoiminnan yhteensovittaminen muihin tehtäviin on ongelmallista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Hankkeiden toteutusvaiheessa palautteita ei kerätä ja analysoida säännöllisesti. Keski-pohjanmaan opisto KEPO:n itsearvioinnin mukaan resurssien kohdentaminen hanketyön ja muun työn kesken eivät ole tasapainossa. Hankkeiden tulokset jäävät liian usein hyödyntämättä. Hanketoimijoiden rekrytoinnissa ei ole otettu huomioon hankkeen edellyttämää osaamista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan yhteisissä periaatteissa ja toimintatavoissa on vielä kehittämistä. Opiskelijat esittivät toiveen, että he mielellään antaisivat kehittämisideoita ja voisivat olla mukana hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. He kokivat tärkeäksi, että heiltä pyydettäisiin palautetta toiminnan muutosten vaikuttavuudesta. UHAT KKO KAO vertaisarviointi: Ajan antamainen ja sen käyttö nähdään vertaisarvioinnissa uhkana. Vertaisarvioinnissa pohditaan, hyväksytäänkö tulokset ja arvostetaanko niitä, arvostetaanko projektityötä ja jääkö arvostus vähäiseksi tiedon puutteen vuoksi. Opiskelijan eduksi nähdään kuitenkin opetussuunnitelma, joka tuottaa opiskelijalle

3 3 työelämän edellyttämiä tietoja ja taitoja. Haastatteluissa tuli ristiriitaista tietoa siitä, miten projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtävään. Selkeä viesti oli kuitenkin, että perehdyttämistä tulisi kehittää niin, että varmistetaan jokaisen projektipäällikön ja koordinaattorin perehdyttäminen tehtäviinsä heti alussa. Vertaisarvioijien mukaan voisi olla hyvä, jos perehdyttämisen toteuttamista ja laatua seurattaisiin. Perehdytyksen toteutumisen arviointi voisi olla esimerkiksi yhtenä kriteerinä koulutuksen järjestäjän suunnittelemassa webropolpohjaisessa itsearviointikyselyssä koskien hanketoiminnan johtamista ja toteuttamista. Itsearvioinneissa ja haastatteluissa tuli esille toive hankeprosessin kuvaamisesta. Haastatteluissa ja itseavioinneissa myös ilmeni, etteivät kaikki olleet tietoisia koulutuksen järjestäjän hyvästä ja kattavasta projektihallinnon yleisohjeen sisällöstä. Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan tiedotusta projektihallinnon yleisohjeesta kannattaa lisätä. Johdon vastausten perusteella vielä löytyy niitä opettajia, jotka ajattelevat, että opiskelijoita tulee pitää kolme vuotta oppilaitoksessa. Tämä on uhka tulevien lakimuutosten (kuten opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta) ja rahoitusmuutosten näkökulmasta. MAHDOLLISUUDET Hankekoordinaattoreille voisi järjestää koulutusta KPEDU:ssa. Koulutuksen yhtenä sisältönä voisi olla yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen läpikäyminen. Kouluttamisessa voisi kehittää esim. mentorointimallia. Henkilöstön osaamisen kartoittaminen, tarvittavan osaamisen päivittäminen sekä osaamisen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa on mahdollisuus. Sen avulla voidaan hyödyntää henkilöstön osaamista, osallistaa ja innostaa henkilöstöä kehittämistoimintaan sekä vahvistaa toimintatapoja, joilla voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin suhteessa tuleviin lakimuutoksiin ja uudistuviin tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjällä on käytössään sähköinen osaamisen dokumenointijärjestelmä, jota käytetään jonkin verran. Johdon näkemyksen mukaan järjestelmän käyttöä voisi kehittää. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projektin päättämislomakkeessa vastataan tärkeisiin kysymyksiin. Mallinnustyön kehittäminen ja johtaminen voisi tukea hanketoiminnan suunnittelua ja toteutusta esim. taloudelliset ja rakenteelliset reunaehdot huomioivaksi. Näin se tukisi osaltaan hyvien käytänteiden levittämistä. Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta helmet jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät ideoiden siemenet eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Hyviä käytänteitä voisi kerätä sähköiseen järjestelmään, missä niihin voisi palata myöhemminkin. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. Haastattelujen perusteella tuotoksia ja tuloksia pitäisi viedä eteenpäin. Vertaisarvioijat näkevät tämän erinomaisena mahdollisuutena koulutusvientiin.

4 4 Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan sekä työelämän edustajia että opiskelijoita kannattaisi ottaa mukaan hankevalmisteluihin, ideointiin sekä pyytää heiltä aktiivisemmin palautetta toiminnan kehittämisestä. Toki työelämän mukaanotto vaatii selkeää johtamista, jotta työelämän edustajia ei pyydetä mukaan useampaan eri hankkeeseen. Vertaisarvioijat näkevät työelämän mukaan oton erittäin tärkeänä koulutuksen toteutuksen kehittämisessä sekä muuttuvien työelämän tarpeiden ennakoinnissa. Haastatteluissa sekä työelämän edustajat että opiskelijat toivat esille toiveensa olla mukana enemmän kehittämistyössä ja innovoinnissa sekä toivoivat saavansa antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia. MUUTA Opiskelijoiden haastatteluissa tuli arviointikriteereiden ulkopuolelta esille seuraavia asioita: - Osa kursseista on sellaisia, ettei asia etene mihinkään, osa liittyy selkeästi työelämään - Opettajat ovat tietoisia työelämän tehtävistä ja opettajat hyödyntävät omia työelämäjaksoja. Opiskelijat kokevat tämän hyvänä asiana, etteivät opettajat vieraannu käytännöstä. - Opettajat ottavat opiskelijoiden toiveet huomioon työssäoppimispaikkoja haettaessa ja jaettaessa. - Opetussuunnitelmat tehdään henkilökohtaisesi ja yksi opiskelija kuvasi tilannetta seuraavasti: Kun sanoo mihin tähdätään, sen mukaan tehdään ja edetään mahdollistetaan opetuksen suunnittelun kautta esim. KV-vaihto Työelämän edustajilla oli tietoa siitä, että Palava-hanke on kehittämishanke, mutta muutoin he eivät tunteneet hanketta. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille kokemuksia hanketoiminnasta. Todettiin, että joskus on ollut TEKES-projekti ja joitakin kaupungin hankkeita. Työelämästä pitäisi tulla tieto siitä, mitä valmiuksia työelämässä tarvitaan. Tärkeiksi koettiin seuraavat osaamiset: o Työelämätaidot: esimiehen rooli, milloin keskustellaan pääluottamusmiehen kanssa o Pelkkä prosessialan opiskelu ei riitä: pitää osata kunnossapitotyötä o Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia. Työturvallisuusasenne pitäisi olla olemassa jo ennen työelämään siirtymistä: riskien analysointi, ennakointi ja suojainten käyttö o Itsenäiset työotteet: Valmius hoitaa töitä itsenäisesti. o Tietoteknisiä taitoja tulisi olla o Oppimiskyky sekä asenne siihen, että asiat menevät eteenpäin. Muutoksiin pitää sopeutua ja työtä ja osaamista tulee osata ja haluta kehittää Työelämän haastatteluissa tuli esille, että opiskelijavalintaprosessissa nuorisotyö oli mukana vaikuttamassa haastattelujen kautta mm. siinä, että onko opiskelija motivoitunut ja täyttääkö hän terveydentilavaatimukset. Nuorisotyö kävi myös opettamassa opiskelijoita. Kun he tulivat tutuiksi, niin opiskelijat haluavat myös heille työssäoppimaan. Työssäoppijoita on monen tasoisia ja tärkeää olisikin löytää sopiva harjoittelupaikka

5 5 opiskelijalle. Asioita nuorten parissa olemisesta käsitellään aika vähän oppilaitoksessa. Opetukseen tulisi saada enemmän tavoitteellisuutta. Haastattelussa tuli esille kysymys siitä, että kuka johtaa työssäoppimista. Toisinaan opettaja saattaa käydä työpaikalla vain kerran jakson aikana. Työelämän näkemyksen mukaan koulumaailmassa on viimeisintä tutkimustietoa ja sen pitäisi kohdata myös työelämän tarpeet. Työssäoppimisjaksot nuorisopuolella on miltei samoja kaikilla. Joskus opiskelija on ollut enemmän työelämässä, jos perinteinen koulunkäynti on ollut hankalaa. Yksilöllinen opintopolku voisi olla hyvä asia. Työyhteisön näkökulmasta pitäisi panostaa siihen, että opettaja ottaa vastuun. Oppisopimuskoulutuksesta oli tietoa ja sen kehittämiseen tulisi panostaa. Työelämä toi esille, että on paljon nuoria, jotka saisivat ammatin ja työllistyisivät sitä kautta. On myös nuoria, jotka eivät sopeudu oppilaitosympäristöön, mutta monesta tulisi oppisopimuksella hyviä ammattilaisia. Alat muuttuvat nopeasti ja koulutuksen on vaikeaa pysyä mukana. Jos opiskelijat ovat pidempään työssäoppimassa, he voisivat kyetä antamaan jo työpanostakin ja he voisivat päästä syvemmälle oppimisessaan. Keväällä pidempien työssäoppimisjaksojen aikana näkee, olisiko opiskelija sopiva esim. kesätyöntekijäksi. Työelämän mukaan oppilaitoksella ja työelämällä tulisi olla kommunikointiyhteys ja ajatusten vaihtoa siitä, mitä osaamista työelämässä tarvittaisiin. Pitäisi olla verkostot tiedossa ja tieto siitä, kuka on yhteyshenkilö. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille, että työpaikka-analyysejä olisi tehty. Muita yhteistyömuotoja tuli esille kuten opettajan työelämäjaksot ja opiskelijoiden tutustumiskäynnit. Tutkinnon perusteita ja näyttöjen vastaanottamista on käyty läpi. Näistä aiheista sekä erilaisista oppimismenetelmistä tulisi tarjota enemmän tietoa ja koulutusta. Sähköiset työkalut voisi ottaa käyttöön. Todettiin, että tutkinnon perusteet ovat muuttuneet useasti ja on hyvä, kun näin työelämän tarpeisiin reagoidaan. Työelämästä tuli toive, että olisi enemmän projekteja, missä he voisivat olla kehittämässä koulutusta. Työelämän näkemyksen mukaan opiskelijoilta tulee uusia oivalluksia ja heiltä pyydetään palautteita. On työnantajan vastuulla pyytää palautetta ja opiskelijat antavatkin palautetta, mutta palautteenanto ei ole johdettua. Työelämän näkemyksen mukaan kesätöiden alkaessa pitäisi kiinnittää huomiota työn opastamiseen ja siihen, mitkä työtehtävät sopivat opiskelijalle. 1.1 HANKETOIMINNAN STRATEGISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Koulutuksen järjestäjän strategia on: Yhdessä paremmin. Koulutuksen järjestäjän arvot ovat: Asiakaslähtöisyys, osaaminen, vastuullisuus, avoimuus Koulutuksen järjestäjällä on projekteja, jotka liittyvät aluevaikuttamiseen, työelämän kehittämiseen sekä opetuksen ja henkilöstön kehittämiseen.

6 6 Hallinnon näkemyksen mukaan resurssointi ei ole suunniteltua, eikä se välttämättä perustu osaamiseen. Hanketyöhön osallistumisen haasteena on organisoida hanketyö ja opetustyö. Organisaatiossa ei ole kuvattu hankkeen suunnittelua ja hakuprosessia. Kokkolan ammattiopiston (KAO) mukaan projektitoiminnasta ja hankkeista sekä niissä toimimisesta olisi hyvä olla yleistietoa. Tätä tietoa voitaisiin jakaa esimerkiksi henkilöstötilaisuuksissa. Kokkolan kauppaopiston (KKO) näkemyksen mukaan kaikilla osa-alueilla strategiset tavoitteet ja periaatteet toteutuvat kohtalaisesti tai hyvin. Kumppanuudet on määritelty erityisen hyvin. Linjaukset verkostoitumisesta toteutuvat kohtalaisesti. Hanketoiminnan hallinta toteutuu hyvin. Opettajat eivät tiedä paljoa toimintatavoista ja selkeyttä hankkeiden johtamiseen kaivataan. Keski-Pohjanmaan opiston (KEPO) näkemyksen mukaan hanketoiminnassa toteutuvat erityisen hyvin yhteydet alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategioihin. Hanketoiminnalle on riittävät resurssit ja sen prosessit on määritelty. Linjaukset verkostoitumisesta eivät toteudu. : Kokkolan kauppaopiston ja Keski-Pohjanmaan opiston itsearviointien ja vertaisarviointien pohjalta voisi kehittää linjauksia verkostohankkeisiin osallistumisesta. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella osaamiseen perustuvaa resurssointia voisi kehittää. Tämän pohjalle tarvitaan osaamiskartoitukset sekä niiden ylläpitäminen ajan tasalla. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella hanketyöhön ja opetustyöhön osallistuminen vaativat suunnittelua. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella koulutuksen järjestäjällä ei ole kuvattuna hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessia. Hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessin kuvaaminen ja ohjeistukset tukisivat hanketoiminnan liittymistä koulutuksen järjestäjän strategiaan. 1.2 HANKETOIMINNAN SUUNNITTELU Hallinnon vastausten mukaan lyhyen hankehakuajan vuoksi hankehakemuksiin on vaikea reagoida laadukkaasti. SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjä asettaa hankekohtaisesti tavoitteet ja odotettavat tulokset ja sillä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä.

7 7 KKO:n näkemyken mukaan hankerahoituksen toimintatavat on määritelty hyvin. Hanketoiminnan ohjeistus tukee hanketoimijoita kohtalaisesti. Läpinäkyvyyttä ja selkeyttä toivotaan lisää. Hankehakemusten tekemiseen kaivataan kyseisen aihealueen osaajia. KEPO:n näkemyksen mukaan hanketoiminnan suunnittelu toteutuu kaikilla osa-alueilla kohtalaisesti lukuunottamatta arviointi-, palaute-, ja tutkimustietoa, mitä hyödynnetään suunnittelussa hyvin. KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketulosten hyödyntämisessä on kehitettävää. KKO - KAO vertaisarvioinnin mukaan ei tiedetä, onko suunnittelua mietitty ja toivotaan pitkäjänteisempää suunnittelua. Vertaisarvioinnissa pohditaan, onko koulutuksen järjestäjä nimennyt henkilöt, jotka miettivät hanketoiminnan suunnitteluun liittyviä asioita. KKO-KAO:n vertaisarvioinnin mukaan tarvitaan henkilö, jolla on aikaa tehdä hankesuunnittelutyötä ja kohdentaa tähän resursseja. Nimetty henkilö voisi kartoittaa, onko hankkeelle tarvetta ja lähdetäänkö hakemaan hanketta. 1.3 HANKETOIMINNAN TOTEUTUS Itsearviointien perusteella hanketoiminnan toteutuksessa on kehitettävää. Itsearviointien keskiarvo tästä osa-alueesta on 1,75. Hallinnon näkemyksen mukaan projektiorganisaation kuvaus ja vastuiden määrittäminen puuttuvat. Haasteeksi nähdään rahoituspäätösten saaminen sekä KPEDU:ssa tapahtuva päätöksenteko kuten opettajien työnjaot. Hankkeeseen liittyvää tietoa on saatavilla, mutta tietoja ei välttämättä hyödynnetä. Taloushallinnon toimintatavoissa ja järjestelmissä nähdään kehittämisen varaa, sillä budjetti ei aina pysy ajan tasalla. SOTE:n itsearvioinnin mukaan henkilöstö ei ole tietoinen hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista eikä henkilöstöä kannusteta hanketoimintaan. KKO:n itsearvioinnin mukaan henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja toimintatavoista eivät toteudu eikä osallistamista ole mahdollistettu. Hanketoimijoiden valintaa ja perehdyttämistä ei ole linjattu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan mikään tämän osa-alueen kriteereistä ei toteutunut hyvin. Toimijoiden resurssit suhteessa muuhun työhön eivät itsearvioinnin mukaan aina kohtaa. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan hanketoiminnan toteutukseen tulee olla aikaa ja osallistaminen tulee mahdollistaa. Opetuksen nähdään menevän usein kehittämistoiminnan edelle.

8 8 KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan osaamistarvekartoituksen päivittäminen on ollut todella hyvä asia. Yhteistyön todellinen tekeminen herättää arvioijissa kysymyksen: mitä se on? Suunnitelmallisuuden nähdään puuttuvan ja kiireisyyden leimaavan toimintaa. Arvion mukaan heti alussa olisi hyvä sopia avainyhteistyökumppanit. Haastattelujen perusteella Opettajien haastattelujen mukaan opettajat ovat innostuneita hanketoiminnasta, mutta johdon kannustaminen hanketoimintaan vaihtelee eri yksiköissä. Opetussuunnitelmatyön vuoksi hanketoiminta koetaan tärkeänä, koska se mahdollistaa muutoksen ja kehittämistyön. Hanketoimintaan osallistuminen on haasteellista ja opettaja joutuu jopa itse muokkaamaan lukujärjestystä, jotta hanketyöhön jää aikaa. Opettajat esittävät, että työnjakosuunnitelmia laadittaessa hanketyö tulisi huomioida ja toimialapäälliköiden tulisi ottaa vastuu hanketoiminnan sisällyttämisestä työsuunnitelmiin. Hanketoiminta on tukenut henkilöstön osaamisen kehittymistä: hyviä koulutuksia on saatu, työelämäyhteistyö on kehittynyt ja muutenkin hanketyö on koettu voimauttavana. Hanketoiminnan tulosten hyödyntämistä ja levittämistä tuetaan johdon mukaan seuraavilla tavoilla: - Koulutusyhtymätasolla tehdään vuosiraportit, joihin nostetaan keskeisiä esimerkkejä. - Verkostohankkeet tukevat levittämistä ja tulosten esittämistä. - Kerran lukukaudessa pidetään pedagoginen iltapäivä, jossa sen hetkisiä asioita käydään läpi. Henkilöstöä tiedotetaan hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista johdon mukaan seuraavilla toimenpiteillä: - Projektitiimi ylläpitää mm. projektihallinnon yleisohjetta sekä tekee projektitoiminnan raportit. - Henkilöstön kanssa keskustellaan, ketkä lähtevät mukaan hankkeisiin. - Koordinaattoreita haetaan avoimesti. - Projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtäviin (projektikoordinaattorien ja esimiesten tehtävä). - Projektihallinnon käsikirja on kaikkien nähtävillä intrassa. - Yhteisiä perehdytystilaisuuksia järjestetään silloin, kun useampi hanke alkaa samanaikaisesti. Johdon mukaan henkilöstöä kannustetaan osallistumaan hanketoimintaan kertomalla hanketoiminnasta. Projektit voivat esittää projektin perustiedot koulutuksen järjestäjän nettisivuilla. Johdon näkemyksen kaikki pääsevät halutessaan mukaan kehittämistoimintaan. Johdon vastausten perusteella toimialapäällikön tehtävänä on tehdä tuntisiirrot siirryttäessä kokonaan projektipäälliköksi. Opettajien ollessa osittain projektipäällikkönä tai projektitoimijana esimies tekee päätökset ja työjärjestysmuutokset yhdessä opettajan kanssa. Johdon vastausten perusteella on erittäin hankalaa nimetä toimijat hankerahoituksen hakuvaiheessa, sillä erilaiset muuttuvat tekijät vaikuttavat lopulta

9 9 kuitenkin siihen, ketkä projektissa toimivat (esim. virkavapaat). Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjällä on olemassa projektitoiminnan mittarit. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt ja palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta. Kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Osaa henkilöstöstä täytyy kuitenkin muistuttaa merkitsemään tuntiseurannat ajallaan. Johdon näkemyksen mukaan talouden seurantajärjestelmän lisäksi projektipäällikön tulee seurata toteutuneita kuluja ja arvioida syntyviä kuluja suhteessa budjettiin ja tavoitteisiin. Taloushallinnon toimintatapojen ja järjestelmät tulisi kehittää sellaisiksi, että budjetti pysyy ajan tasalla. Tämä on talouden hallinnan kannalta tärkeää. Budjetin laahatessa jäljessä on riskinä hankkeiden budjettien suuretkin ylitykset, jotka luovat haasteita koulutuksen järjestäjän talouteen. KKO:n itsearvioinnin mukaan henkilöstön osallistamisessa ja henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä on kehitettävää. KEPO:n itsearvioinnin mukaan henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.4 HANKETOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Itsearviointien perusteella hanketoiminnan arvioinnissa ja kehittämisen kriteerien mukaisissa kohdissa on parannettavaa (Keskiarvo 1,7). Hallinnon näkemyksen mukaan hanketoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä on parannettavaa ja hanketoiminnan johtamista tulisi kehittää. KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointi ja palautteiden hyödyntäminen eivät toteudu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointi ja palautteiden hyödyntäminen toteutuvat kohtalaisesti. Eri kokonaisuuksilla pidetyt tiimitapaamiset nähdään sujuvaksi käytännöksi. Haastattelujen perusteella Opettajien haastettelujen mukaan hanketoiminnasta ei ole ollut kunnollista arviointia ja hankkeiden lyhyet aikataulut koetaan haasteellisiksi. Opettajien mukaan hanketoiminnan arviointiin pitäisi panostaa. On ollut paljon hankkeita, jotka eivät ole tuottaneet mitään. Ne työllistävät monta ihmistä, mutta varsinaista tulosta ei ole ollut. Hankkeet jopa elävät omaa elämäänsä. Se, miten johto on sitoutunut, on merkittävää. Toiveena esitettiin, että kun tulee uusi hanke, niin pitäisi tietää jo maalis-huhtikuussa, kun

10 10 seuraavan vuoden työnjakoa tehdään. Johdon vastausten perusteella hanketoimintaa arvioidaan olemassa olevilla mittareilla. Vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin haasteellista. Laadullista arviointia toteutetaan ohjausryhmien avulla, jotka hankkeen puolivälissä ja lopussa arvioivat tulosten saavuttamista. Lisäksi hyödynnetään työnantajakyselyä. Kerran hanketoimintaa on arvioitu sidosryhmäkyselyn avulla. Hanketoiminnan johtamisen arviointiin on tarkoitus hyödyntää tämän vertaisarvioinnin pohjalla käytettyjä itsearviointikriteereitä. Hanketoiminannan johtamisen kehittäminen on tärkeää, jotta hanketoiminnalla voidaan vastata koulutuksen järjestäjän strategisiin tarpeisiin sekä ennakoida tulevaisuuden tarpeita. KKO:n ja KEPO:n arviointien perusteella arvioinnin ja palautteiden hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.5 HANKETOIMINNAN TAVOITTEET JA ORGANISOINNIT Itsearviointien perusteella hanketoiminnan tavoitteissa ja organisoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,8). KKO:n näkemyksen mukaan toimintatavat ja johtaminen toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan strategia, rakenteet ja toimintatavat toteutuvat kohtalaisesti, mutta johtaminen ei toteudu. Haastattelujen perusteella Opettajien mukaan hanketoiminnan johtamisessa on parantamisen varaa: koordinaattoreille tulisi järjestää koulutusta. Opetussuunnitelmatyötä on haastateltujen mukaan johdettu hyvin ja sitä on johtanut Tuija Koukkari. Johdon vastausten perusteella strategia ja hanketoiminta kulkevat käsikädessä. Maaseutuohjelman kehittämisohjelmassa kysytään koulutuksen järjestäjän hankeideoita ja pyydetään perusteita. Tämä ohjaa osaltaan toimintasuunnitelmaa ja on osana hanketoiminnan vuosikelloa. Koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. 1.6 HANKETOIMINNAN SEURANTA Hallinnon mukaan toimintayksiköiden rakenteet vaihtelevat. Toimintayksiköiden rakenteet joko estävät tai mahdollistavat joustavuuden. SOTE:n itsearvioinnin mukaan johto ei ole osallisena hanketoiminnassa eikä sen

11 11 arvioinnissa. KKO:n näkemyksen mukaan koulutuksen järjestäjä on valmis arvioimaan nykyisiä toimintatapoja ja kannustaa kehittämään ja kokeilemaan uusia tapoja. KEPO:n näkemyksen mukaan strategisten tavoitteiden ja hanketoiminnan vastaavuus eivät toteudu eikä hanketoiminnalla lisätä osaamista. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan hankekoordinaattoreille tulisi järjestää koulutusta KPEDU:ssa, jossa käydään läpi yhteiset periaatteet ja toimintatavat. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan johdon osallistuminen tavoitteiden asettamiseen kaipaa kehittämistä. Arvion mukaan on tärkeää asettaa tavoitteita sille, mitä hanke tuottaa ja millaisia aikaansaannoksia tavoitellaan ja tuotetaan. Koulutuksen järjestäjän olisi hyvä analysoida toimintayksiköiden rakenteita, kuvata sellaiset rakenteet, jotka joustavat ja levittää näiden toimivien rakenteiden toimintatavat myös muihin yksiköihin. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminta tulee kytkeä osaksi johtamista. 1.7 HANKETULOSTEN ANALYSOINTI Itsearviointien perusteella hanketulosten analysoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,75). SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjällä ei ole toimintatapaa päättyneiden hankkeiden tulosten seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen eikä hanketulosten käsittelystä, levittämisestä ja käyttöönotosta ole sovittu. KKO:n näkemyksen mukaan hanketuloksia ei käsitellä, levitetä eikä sovita niiden käyttöönotosta. Hankkeiden hyödyntäminen ei ole arvion mukaan riittävää. KEPO:n näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan: KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan toimenpiteistä sopiminen, seuranta, käsittely, levittäminen ja johdon tuki ovat tärkeitä. Arvioinnissa tuodaan esille, ettei kukaan hallitse kaikkia toimintoja eikä yhdellä ihmisellä saa olla liikaa töitä / hankkeita. Hankkeisiin sitouttaminen pitäisi olla laajempaa. Arviossa tuodaan esille, että kehittämisen kannalta olisi järkevää, jos enemmän henkilöitä sitoutettaisiin hankkeisiin. Arvion mukaan seuranta ei aina toteudu. Arvion mukaan levitystilaisuuksiin tulevat ne ihmiset, jotka muutenkin ovat projektissa mukana.koko

12 12 henkilöstön sitouttaminen levitystilaisuuksiin kehittäisi tiedon levitystä. Opetuksen nähdään menevän seminaarien edelle ja siinä olisi kehitettävää. Arvioijat pohtivat, miten osaston kokouksiin välitettäisiin tietoa ja voisiko järjestää tiedotustilaisuuksia siitä, mitä oppilaitoksessa tapahtuu. Näiden lisäksi tiedottamista voisi lisätä muiden tiedotustilaisuuksien sekaan. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan kehitettävää on seuraavissa asioissa: tulosten levittäminen, mikä/ mitkä koulutusalat tekevät yhteistyötä ja miten osaamista siirretään. Arvion mukaan hyötyajattelua tulee lisätä. Arvioijat herättävät kysymyksen: Mikä mahdollistaisi luontevan yhteistyön ja tätä kautta paremmat tulokset? Haastattelujen perusteella Opettajien haastattelujen perusteella he ovat voineet vaikuttaa hankkeessa tuotettujen uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Luontevan työelämäyhteistyön esteiksi opettajat nimeävät työssäoppimisen ohjauksen resurssien vähennyksen. Heidän mielestään pitäisi myös kunnolla määritellä, mitä työelämäyhteistyö ja siihen liittyvä top ohjaus ovat. Myös työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutukseen pitäisi panostaa. Johdon vastausten perusteella hanketuloksia analysoidaan ohjausryhmässä, projektitoiminnan raportin tekemisen yhteydessä. Toiminnallisia tuloksia analysoidaan tiimeissä. Johdon vastausten mukaan hanketulosten käyttöönotossa on kyse osallisuudesta, johtamisesta sekä siitä, mitkä ovat hankkeen tuotokset. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projektin päättämislomakkeessa vastataan tärkeisiin kysymyksiin. KKO:n arvion mukaan hanketuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin. 1.8 HANKETULOSTEN LEVITYS KKO:n näkemyksissä on eroa hankkeiden ja niiden tulostentiedottamisesta sekä tulosten levittämisestä. KEPO:n näkemyksen mukaan tiedottaminen hankkeista sekä niiden tulosten levittämisestä toteutuu kohtalaisesti. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO KAO vertaisarvioinnin mukaan tiedottamisesta ja levittämisestä tulee sopia ja tehtävänkuvan tulee olla selkeä ja tehtävämäärien hallittavissa.

13 13 Haastattelujen perusteella Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta helmet jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät ideoiden siemenet eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. Halukkuus hakea projektipäälliköksi lisäisi hankkeiden innostavuutta ja toisi osaltaan kiertoa osaamisen siirtymiseen opettajasta projektitoimijaksi ja projektipäälliköksi ja jälleen opettajaksi jalkauttamaan hyviä käytänteitä. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. 1.9 HANKETOIMINNAN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO Hallinnon itsearvioinnin mukaan käytössä on aloitelaatikko erilaisille aloitteille. SOTE:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan tuloksina syntyneille kehittämistoimille ei ole mittareita eikä johto seuraa kehittämistoimien edistymistä ja vaikuttavuutta. KKO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa ei toteudu. Muiden osa-alueiden kohdalla näkemyksissä on eroa, ne joko eivät toteudu tai toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa toteutuu kohtalaisesti. Muilla osa-alueilla todettiin, että kriteerit eivät toteudu. Hankkeiden tuotokset jäävät liian usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan suunnitelmilta puuttuu pohja, kun yhteistä aikaa ei ole. Toiminnan mahdollistaminen on vielä suunnittelussa. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan osaamistarvetyön päivitys toteutui. Työtä voidaan hyödyntää suunnittelussa (vrt näyttöportaali projekti saadut hyödyt ). Haastattelujen perusteella Opettajien haastattelun mukaan koulutuksen järjestäjä on henkilöstökyselyn yhteydessä pyytänyt heiltä kehittämisehdotuksia. Hyvästä kehittämisehdotuksesta maksetaan pieni palkkio. Tämä asia koetaan hyvänä. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seuraamisesta työelämäyhteistyöhön opettajilla ei ollut tietoa. Tiedossa ei ollut myöskään, pyydetäänkö työelämältä palautetta PALAVA:sta tai muista hankkeista. Hankkeissa syntynyttä asiantuntijuutta ei opettajien mukaan riittävästi hyödynnetä. Hankkeisiin sisältyneet koulutukset kirjataan sähköiseen järjestelmään ja sinne voisi lisätä, missä hankkeissa on ollut mukana. Johdon vastausten mukaan hanketoiminnan tuloksia esitellään projektitoiminnan raportissa vuosittain.

14 14 KKO:n ja KEPO:n vastausten mukaan kehittämistoiminnan seurantamittareita tulisi kehittää HANKETOIMINNAN ARVIOINTI KKO:n näkemyksissä on eroa. Seurantamenettelyn ei koeta toteutuvan lainkaan. KEPO: näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti. KKO:n ja KEPO:n vastausten mukaan hanketoiminnan arviointijärjestelmää tulisi kehittää. YLEISESTI 2. PALAVA-HANKE Opiskelijoiden näkemyksen mukaan PALAVA hankkeessa monipuolistetaan opintoja, vahvistetaan työelämälähtöisyyttä sekä kartoitetaan, mitä työelämä vaatii ja opiskelijat osaavat. Valinnaisaineilla saadaan myös lisättyä eri aloille hyödyllisiä opintojaksoja, joilla voi lisätä työllistymistä. Opettajat kokevat hankkeet tärkeinä toiminnan kehittämisen kannalta, eikä niistä tule säästää taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Ennen hanketta pitäisi kuitenkin varata resursseja suunnitteluun ja hankkeistamisvaiheeseen. Opettajien mukaan hanketoiminnan tuloksina opetukseen on otettu työelämän ongelmia ja painotettu niiden osaamista. Tänä keväänä valmistuville on tuloksia jo voitu hyödyntää. Valinnaisjärjestelmä on myös osittain käytössä. Johdon vastausten perusteella PALAVA-hankkeen tavoitteet ovat: - Opetussuunnitelmien purku - Kyselylomake yrityksille - Kysely eri alojen opettajille - Opetussuunnitelmien sisältöjen vertailu ja uusien sisältöjen muodostaminen - Yhteenveto opettajien tiedoista kurssisisällöt - Opettajien osaaminen tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden osaamista - Palapeli menetelmäksi ja valinnaisuus visuaaliseksi - Vastata työelämän tarpeisiin yli tutkintorajojen - Yhteistyön lisääminen opettajien välillä, jotta pystytään tarjoamaan paremmin opintoja työelämän näkökulmasta ja opiskelijan kannalta - Opettajien toisilta oppiminen - Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mikä heistä tulee isona mihin ovat suuntaamassa hahmottaminen valinnaisuuksien kautta tästä tuli peliajatus - Koulutustakuun toteutumisen tukeminen - pystytään suorittamaan opintoja

15 15 nopeammin, hitaammin, yksilöllisesti PALAVA-hankkeessa on mukana 12 tutkintoa 26:sta tutkinnosta. VAHVUUDET Itsearviointien pohjalta parhaat keskiarvot kaikista osa-alueista on annettu kohdista Tiedotus ja viestintä (2,55) sekä Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen (2,484). MSO:n yksikössä on saatu tehtyä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Vertaisarvioinnin mukaan opistot ovat voineet keskittyä hankkeen puitteissa siihen, mikä heille on tärkeää ja ajankohtaista ja koordinaattori on vastannut nopeasti kysymyksiin. Sosiaali- ja terveysalan opistossa on osaamistarvekartoitukset saatu päivitettyä. Opiskelijoiden mukaan vahvuuksia ovat: - Opiskelija voi löytää itsestään paremmin kehittämisen kohteita ja osaamista. - Opiskelija saa itse vaikuttaa opintojen sisältöön. Hänellä mahdollisuus toteuttaa omia asioita ja voi keskittyä itseensä. - Top-jaksojen myötä työllistyminen paranee. - Valinnaisuus lisää monipuolisuutta omaan ammattiin; esim. kun menee hakemaan töihin niin pystyy sanomaan että on käynyt mediakurssin ja pystyy käyttämään tietokoneita. Opiskelijoiden mukaan hanke on hyödyttänyt opiskelijoita vapaasti valittavien opintojen monipuolistumisena, työelämän tarpeisiin vastaavina opintoina ja yhteistyön tiivistymisenä eri opistojen kesken. Kaksi opiskelijaa valmistuu kuukautta aiemmin kuin muut, kun työssäoppimista on hyödynnetty. Heillä ei ollut tietoa, johtuuko nopeampi valmistuminen PALAVA-hankkeesta. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan hanke yhdistää opiskelijoita ja työnantajia sekä vastaa työelämässä oleviin erilaisiin osaamisen tarpeisiin. Hankkeen puitteissa on kyselty työelämältä, mitä osaamista tarvitaan ja opetetaan sitten niitä asioita. Työnantajat voivat saada myös työssäoppimisen kautta potentiaaliset työntekijät yrityksiinsä. Työelämän haastattelujen mukaan PALAVA-hankkeen tavoite valinnaisuuden kehittämisestä on loistava ajatus. On hyvä kun opiskelijoille haetaan uutta osaamista yksilön tarpeista lähtien. Opettajien haastattelujen mukaan PALAVA-hanke on tukenut opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja yli perustutkintorajojen. Se on myös vahvistanut työelämäyhteistyötä ja sen avulla on saatu parempaa laatua opetussuunnitelmien suunnitteluun ja tekemiseen sekä opiskelijalähtöisyyteen. Opettajien mukaan opiskelijoiden valinnaisuus on lisääntynyt ja opiskelijat ovat tulleet tietoiseksi osaamisestaan. Erityisopiskelijoille PALAVA-hankkeesta on hyötyä mm. siinä, että opiskelija voi valita niitä asioita, jotka ovat hänen vahvuuksiaan. Opiskelijat hyötyvät myös siitä, kun tutkinto vastaa työelämän tarpeita mm.. paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien kautta. Hyötynäkökulma tulee myös yhteistyön lisääntymisen kautta.

16 16 Opettajien mukaan PALAVA-hankkeen hyöty työelämän suuntaan tulee esim. siitä, että on saatu aikaan tutkinnon osa, jota työelämä tarvitsee ja jota opiskellaan työelämässä. Työelämä on tullut enemmän tietoiseksi tutkinnoista ja muutenkin on ollut enemmän keskustelua työelämän kanssa. Työelämäprojektit ovat lisääntyneet ja myös työelämän tietoisuus siitä, että opiskelijat ovat erilaisia. Opettajat nostavat lisäksi esille haastatteluissa seuraavia vahvuuksia: - Keskustelut työelämän kanssa ratkaisuista, jotka hyödyntävät laajemmin - Työelämäyhteistyön lisääntyminen - Tuntiresursseja on ollut riittävästi - Mahdollisuus toteuttaa hanketta siten, miten se on palvellut omaa tutkintoa ja sen tarpeita - Eri alojen ja tutkintojen opettajien välinen yhteistyö - Pysyvien toimintamallien syntyminen Johdon vastausten perusteella PALAVA-hanke on: - valmistanut tietä muutoksiin, - opiskelija- ja työelämälähtöinen (asiakaslähtöinen), - tehnyt rohkean valinnan valitsemalla nuorten kielen pelillisyydessä, - palvellut alueen työelämän tarpeita, - tukenut eri tutkintojen välistä yhteistyötä opettajien kesken, - asettanut yhteiset tavoitteet. Johdon vastausten perusteella hankesuunnitelmaa tehtäessä oli jo tiedossa, että osaamisperusteisuus tulee vahvistumaan ja siinä mielessä tämän hankkeen avulla on valmistauduttu tutkinnon perusteiden muutokseen. Johdon vastausten perusteella johto on pitänyt tärkeänä, että opettajat tuntevat tutkinnon perusteet ja että he osaavat tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden osaamista. Tämän lisäksi on nähty tärkeäksi opiskelijoiden valinnaisuuden lisääminen. Vastausten perusteella hankesuunnitelma on tehty hyvin. Johdon vastausten perusteella työelämälle on avattu opetussuunnitelmia ja työelämän näkökulmasta on syntynyt paikallisesti tarjottavia opintoja. Työn tekeminen yrityksessä on vastaajien näkemyksen mukaan paremmalla tasolla. Johdon vastausten perusteella hanke on jo poikinut idean uuteen hankkeeseen. Hankkeessa on havaittu, että tutkinnon osia voidaan ottaa myös vapaan sivistystyön puolelta. Johto näkee hankkeen vahvuudeksi vahvan yhteistyön sekä tiedon leviämisen hankkeen kautta omassa organisaatiossa ja toimipaikoissa. Hanke on lähtenyt leviämään nuvatutkinnon osalta (nuoriso- ja vapaa-aika) myös valtakunnallisesti. Hanke on vastausten perusteella tukenut opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyön johtaminen on ollut hallittua ja johdettua toimintaa. Työpaikka-analyysit on tehty tutkinnon perusteiden pohjalta ja tehtyjä analyyseja voidaan hyödyntää suunnitellessa yksilöllisiä opintopolkuja. Lähestymistapoja ovat olleet: - Mitä voidaan oppia työpaikalla?

17 17 - Mitä voidaan näyttää työpaikalla? HEIKKOUDET Itsearviointien perusteella PALAVA-hankkeen heikkoutena on ollut hankkeen suunnitteluvaiheen arviointi ja kehittäminen (itsearviointien keskiarvo 1,61). Muita alle kahden keskiarvon saaneita osa-alueita ovat itsearvioinnissa olleet: - Hanke-ehdotus (Itsearviointien keskiarvo 1,94) - Hankkeen toteutusvaiheen arviointi ja kehittäminen (1,98) - Hankkeen tulosten levittäminen ja varmistaminen (1,87) - Hankkeen tulosten hyödyntäminen (1,88) - Hanketoiminnan strategiset tavoitteet (1,95) - Hankkeen arviointi ja muutostoimen (1,91) Henkilökohtaistaminen ja ryhmien kokoaminen on KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan haasteena. Hanke on ollut jollain tapaa epäselvä, eikä tarkkaa ohjausta ole saatu siitä, mitä kulloinkin tulisi tehdä. KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan PALAVA-hankkeen arviointiprosessi on koettu monimutkaiseksi, sekavaksi ja jopa turhaksi. Valmiita kysymyksiä on nähty vaikeaksi kohdentaa tälle hankkeelle ja aikaa vievän kysymyspatteriston ei ole nähty toimivan. KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan päätöksenteossa on kehitettävää sen suhteen, että pidettäisiin kiinni sovituista asioista. Sosiaali- ja terveysalan vertaisarvioinnin mukaan hanketyön parempi suunnittelu ja avainyhteistyökumppaneiden nimeäminen edistäisi hanketyön toteuttamista. Opiskelijat kokivat heikkoutena sen, että he eivät välttämättä tiedä kaikista mahdollisuuksista. Tietoa eri mahdollisuuksista on, mutta he eivät välttämättä pysty hahmottamaan, mitä kaikkea voisi tehdä. Kehittämisehdotus: Tieto tulisi saada helpommin lähestyttävämmäksi. Opiskelijoiden riittävä ohjaus valinnaisuuksien tekemisessä on varmistettava. Opettajien vastausten mukaan heikkouksia ovat: - Useat samantapaiset hankkeet voivat johtaa päällekkäisyyteen. - Aina ei tiedä aina mitä tapahtuu. - Aina ei ole ihan tarkkaan tiennyt punaista lankaa. - Metallipuoli on ollut mukana. Pintakäsittelystä ja talotekniikasta olisi ollut hyötyä enemmän. - Organisaatiomuutos on vienyt energiaa muualle. - Yhteisen tavoitteen ymmärryksen saaminen vei aikaa. Johdon vastausten perusteella PALAVA-hanketoimijat piti määritellä jo hakuvaiheessa, mikä toi omat haasteensa. Haasteensa luovat ne henkilöt, jotka vastustavat kehittämistä. Alkuperäisenä ajatuksena johdon mukaan hankkeessa oli, että rakenteita tulisi uudistaa siten, että valinnaisuus mahdollisuus. Rakenteelliset ratkaisut eivät vielä ole löytyneet, mutta nyt otetaan askeleita oikeaan suuntaan.

18 18 Johdon vastausten perusteella haasteeksi on koettu pelin suunnittelu ja sen tekeminen kilpailutuksineen. Hankkeelle on jouduttu hakemaan jatkoaikaa, koska toiminta lähti viiveellä käyntiin. UHAT KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan aihe nähdään tärkeäksi, mutta sille ei aina ole ollut riittävästi aikaa. Vertaisarvioinnin mukaan työelämän arvioijien saaminen mukaan arvioimaan hanketta nähdään erittäin tärkeäksi. Ilman työelämän antamaa arviointia jää arviointi hyvin oppilaitoskeskeiseksi. Sosiaali- ja terveysalan vertaisarvioinnin mukaan tulosten laatuun vaikuttaa se, että hanketyö tehdään useimmiten lisätyönä. Opiskelijat pohtivat haastatteluissa: Voidaanko kuitenkaan siirtyä oikeasti koulusta toiseen? Toteutetaanko kursseja, jos vain muutama valitsee niitä? Jos on laiska tekemään tehtäviä eikä ole tiettyä rytmiä, niin voi jäädä tekemättä tarvittavat jutut. Työelämän näkemyksen mukaan uhkakuvana PALAVA-hankkeessa voi olla se, että opiskelija ei saa kokonaiskuvaa opinnoistaan, vaan ne muodostuvat sekavaksi palapeliksi. Opettajat mainitsevat uhkiksi seuraavat asiat: - Nuori ei ehkä näe opiskelua työllistymisen kautta ja voi tehdä vääriä valintoja. - Opintojen ohjaus on haaste. - Jos tulee aina vain enemmän valintoja ja jos luokka valitsee monin eri tavoin, niin uhkana on pirstaloituminen. - Rahaliikenne on ratkaisematta eli miten raha liikkuu, kun valinnaisuuksia tehdään eri kustannuspaikkojen välillä hinnoittelu on auki. Kilpailutettu yritys tekee palapelin, jolla opiskelija tekee oman urasuunnitelman. Pelin tekeminen on aluillansa. Pelin saattaminen valmiiksi voi luoda haasteita. Johdon vastausten perusteella uhkana on se, miten peli nivoutuu muihin järjestelmiin. Uhkaksi nähdään myös toimijoiden vaihtuminen. Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan ja haastattelujen perusteella rakenteelliset ratkaisut eivät ole vielä toteutuneet, jotta yksilölliset opintopolut olisivat aidosti mahdollisia. Tähän tulee kiinnittää huomiota. Opiskelijat kokivat miltei mahdottomaksi todellisuudessa valita opintoja muilta tutkinnon aloilta lukujärjestysteknisesti. Myös opettajat toivat esille, että valinnaisuus tulisi aikataulullisesti mahdollistaa. Lisäksi kehittämisen kohteena on mahdollistaa nopeampi valmistuminen kaikilla aloilla. Nyt nopeampi valmistuminen vaikuttaa olevan mahdollista vain joillakin aloilla. Mikäli rakenteita ja toimintamalleja ei kehitetä, hankkeen tulosten hyödyntäminen jää suunnittelun tasolle.

19 19 MAHDOLLISUUDET KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan hankkeessa tehty työ toimii hyvänä pohjana tulevalle opetussuunnitelmien muutostyölle. Hankkeen nähdään edistävän myös laajemmin opetussuunnitelmien kehittämistä. KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan he voisivat mallintaa muille opistoille, miten valinnaisuus etenee prosessina. Mahdollisuutena nähdään myös se, että MSO:n tutkinnon osia voisi olla tarjolla myös muille yksiköille ja koulutusaloille. Hankkeen toteutukseen liittyvää tiedotusta voisi edelleen kehittää ja laatia esimerkiksi yleinen tiedotussuunnitelma ja ohjeistus, joka voisi olla eri hankkeiden käytössä (mm. hankeprosessin eri vaiheissa tiedotettavat asiat ja mihin tiedotuksessa tulisi kiinnittää huomioita). Mikäli opiskelija on omalla alallaan jo opiskellut jotakin valinnaisen tutkinnon osan kokonaisuutta, niin voisiko hän opiskella valinnaisessa tutkinnon osassa esim. työhön opastusta eli tutoroida niitä opiskelijoita, jotka eivät osaa vielä ko. asiaa. Opiskelijat esittivät, että valinnaisuuksista voisi tiedottaa esimerkiksi järjestämällä käytännön läheinen konkreettinen asia siitä, mitä opinnot ovat käytännössä. Se voisi olla esim. tapahtuma tai jotakin yrittäjyyteen liittyvää. Opettajien mukaan mahdollisuutena on yhteisen aikataulutuksen suomat mahdollisuudet valinnaisuuksien toteuttamiseen. Johdon vastausten perusteella PALAVA-hankkeen mahdollisuuksia ovat: - Pelin laajentaminen kaikille tutkinnoille - Tutkinnon perusteiden toteuttaminen uudella tavalla - Työelämälähtöisyyden lisääminen - Luoda hyvä käytäntö, jota voisi levittää muuallekin (koulutusvienti) - Pelin avulla opiskelija voi tehdä valintoja opintojen suhteen - Toimijat jatkavat alallaan työtä - Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen Kehittämisajatuksia: - Peliin voisi lisätä myös opiskelijoiden osaamisen kartoituksen sekä opiskelijoiden oppimistyylien ja työelämäosaamisen arvioinnin. - Yhtymän järjestelmän luominen kehittämistoimintaan - Vertaisarviointi ja tulosten levittäminen sitä kautta - Projektiin nimetyn henkilön ja siinä toimivien toimenkuvat ja vastuut tulisi selkiyttää niin, että hankkeen eri osapuolet tietävät roolinsa. Näin hankkeen eri toimijoiden välinen yhteistyö käynnistyy ja hanke lähtee liikkeelle. - Projektissa toimimisen osaamisen taidon kehittäminen Vertaisarvioijien mukaan opiskelijoiden ja työelämän roolia olisi hyvä vahvistaa hankkeen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opiskelijoilla voi olla erittäin hyviä ideoita esimerkiksi pelin sisältöön ja sen toiminnallisuuksiin.

20 HANKKEEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TARVE SOTE:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan tavoitteiden ja keskeisten periaatteiden sekä keskeisten kumppanuuksien määrittäminen toteutuvat hyvin. SOTE:n itsearvionnin mukaan koulutuksen järjestäjä arvioi/on arvioinut hankkeen tarpeellisuuden. KKO:n näkemyksen mukaan PALAVA-hankkeen strategiset tavoitteet ja tarve toteutuvat pääsääntöisesti kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan PALAVA-hankkeen strategiset tavoitteet ja tarve toteutuvat kohtalaisesti tai hyvin. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan aihe nähdään tärkeäksi, mutta sille ei nähdä aina olleen riittävästi aikaa. MSO - KKO vertaisarvioinnin mukaan projektilla mahdollistetaan kehittämistyö ja todetaan, että oikeita asioita ollaan kehitetty. KSTO - KEPO vertaisarvioinnin mukaan hankkeen tavoite on ollut hyvä. KKO KAO vertaisarvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjällä on sovittu toimintatapa hankkeen tarpeellisuuden arvioimiseksi. Sitä kuitenkin epäillään, onko järjestelmällistä toimintatapaa. 2.2 HANKKEEN VALMISTELU KKO:n itsearvioinnin mukaan on eroja PALAVA-hankkeen valmistelussa kaikilla osaalueilla. KEPO:N näkemyksen mukaan PALAVA-hankkeen valmistelussa kaikki osa-alueet toteutuivat kohtalaisesti. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO KAO vertaisarvioinnissa on noussut esille kysymys aiempien hanketulosten hyödyntämisestä. Yksityinen toimija ei osaa hyödyntää.

21 HANKE-EHDOTUS SOTE:n itsearvioinnin mukaan hankkeen suunnitteluun on varattu resursseja, mutta henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset yhteistyökumppanit eivät ole osallistuneet suunnitteluun. KKO:n näkemyksen mukaan johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan uusia ideoita ja resurssoi heitä kohtalaisesti tai hyvin. KEPO:n näkemyksen mukaan lähes kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti. Hankesuunnitteluun osallistuminen sekä henkilöstön tietoisuus hankesuunnittelusta eivät kuitenkaan toteudu. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan Sosiaali- ja terveysalan vertaisarvioinnin mukaan hanke-ehdotuksen laatimiseen ei ollut mahdollisuus osallistua, koska tieto hankkeesta tuli myöhäisessä vaiheessa. KKO KAO vertaisarvioinnissa pohditaan palaute- ja arviointitiedon hyödyntämistä. Millä tavalla tulokset otetaan käyttöön ja millä levitysmenetelmällä? Henkilöstö ei ole tietoinen toimintatavoista. Projektit elävät omaa elämäänsä. KAO KSTO vertaisarvioinnin mukaan hankkeeseen ei ole mahdollisuus osallistua, koska tieto hankkeesta on myöhässä. Perusopetus ajaa tietenkin edelle ja työskentely hankkeessa on useimmilla lisätyönä. Tällöin tulosten laatu kärsii. Haastattelujen perusteella Opiskelijoilta ei ole kyselty tarpeita eivätkä he ole olleet ideoimassa hanketta. Opiskelijoilla olisi intoa antaa ideoita ja olla hankkeessa mukana, ei pelkästään PALAVAhankkeessa vaan muutoinkin. Samalla voisi arvioida, kuinka työelämän tarpeet ja opiskelijan tarpeet kohtaavat. Työelämän edustajien haastattelussa selvisi, että työpaikoilla on tehty työpaikkaanalyyseja, mutta niiden yhteyttä PALAVA-hankkeeseen ei tunnettu. Sote-alan työelämän edustajan mukaan heidän johtoryhmässään on käsitelty työpaikka-analyyseja ja heidän organisaatiotaan on kuultu osaamistarvekartoituksissa. Analyyseistä ei sinänsä koettu olevan suoraa hyötyä työpaikalle, mutta vaikuttamismahdollisuus oppilaitokseen koettiin tärkeäksi. Työelämän mukaan yhteistyö oppilaitoksen kanssa kohdistuu pääasiassa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoihin. Työelämän edustajat ovat käyneet oppilaitoksessa puhumassa mm. yrittäjyydestä. Sote-alan työelämän edustaja kertoi, että heillä on säännöllisesti oppilaitosyhteistyöpalaveri, jonka pitämisestä aloite on lähtenyt heiltä itseltään. PALAVA-hankkeen ideoinnissa työelämä ei ollut ollut mukana.

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta

9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta Elinkeino', lìikcnrrc ja 9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta ympäristökesklrs LP IuroDp o 5o!iiihnilrårtD P alay a toimij oiden tapaaminen KE S KI- P oh JANMAAN AMMATTIOPI STO LIA, Hyvinvointiala, Terveystie

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)

PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu) PALAVA-projekn vertaisarvioin - Perusraport (muokattu) 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314 Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen Päivitetty 040314 1 Sisältö 1. Työelämäyhteistyö ja ennakoinnin kehittäminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

DOCUMENTA OY PÖYTÄKIRJA 2/2012 <?SN >

DOCUMENTA OY PÖYTÄKIRJA 2/2012 <?SN > OPO-ryhmä 05.10.2012 AIKA 09:00-14:00 PAIKKA Kokkolan Kauppaopisto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Yläkoulujen ysiluokkalaisten vanhempainillat 2012 2013 2 2 Vanhempainiltojen aineisto (PowerPoint) sekä

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot