PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)"

Transkriptio

1 PALAVA-projekn vertaisarvioin - Perusraport (muokattu) 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Strategisten tavoitteiden ja hanketoiminta: Koulutuksen järjestäjän varmistaa, että hanketoiminta tukee koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät samalla organisaaon osaamisen kehittymistä. Yhteys alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategioihin: Hanketoiminnalla on yhteydet alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategisiin tavoitteisiin Periaatteet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Organisoin: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan organisoinnilla saavutetaan hanketoiminnalle asetetut tavoitteet (esim. keskitetty/hajautettu hanketoiminta) Verkostoituminen: Koulutuksen järjestäjä on linjannut verkostohankkeisiin osallistumisen periaatteet ja päätöksenteon. Kumppanuudet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan keskeiset kumppanuudet. Resursoinnin periaatteet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnalle riittävät resurssit (osaaminen, aika ja talous). Prosessit: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan prosessit on määritelty ja niiden arvioimisesta ja kehittämisestä on sovittu. Hanketoiminnan hallinta: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatavat hanketoiminnan hallintaan (suunnittelu, hakeminen, toteutus, seuranta, arvioin ja hyödyntäminen).

2 Avoimuus ja läpinäkyvyys: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioinin. Hanketoiminnasta viestään avoimes ja kattavas ,1 2. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kumppanin määrittely tulee hankkeen kautta, joten sitä ei nähty tarpeellisena. Resursoin ei ole suunniteltua. Se ei välttämättä perustu osaamisen. Aikaresurssi on myös haasteellista organisoida esim. opetustyö. Organisoin ja resursoin HEIDI Suunnittelua ja hakemista ei ole kuvattu.

3 3. Hanketoiminnan suunnittelu Esimerkkejä etolähteistä: - Ennakoineto - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hankkeiden tavoitteet: Koulutuksen järjestäjä asettaa hanketoiminnalle ja jokaiselle hankkeelle tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset sekä seuraa niitä. Hanketoiminnan seuranta: Koulutuksen järjestäjällä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä (tavoitteet, toteutus ja tulokset). Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankesuunnittelussa. Toimintaympäristö: Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset hanketoiminnan suunnittelussa. Arvioin-, palaute-, ja tutkimuseto: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hanketoiminnan suunnittelussa arvioin-, palaute- ja tutkimusetoa sekä kehittämisehdotuksia. Hanke-ehdotusten tekeminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankeehdotuksen tekemiseen. Johto rohkaisee henkilöstöä ja muita toimijoita tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Hanke-ehdotusten käsittely: Koulutuksen järjestäjällä on sovitut toimintatavat hankeehdotusten ja hankkeiden tarpeellisuuden käsittelyyn ja niiden mukaises toimitaan. Hankeverkostojen kartoittaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa verkostoyhteistyön tavoitteiden määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun. Kumppanuuksien kartoittaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa kumppanuuksien määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun.

4 Hankerahoitus: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankerahoituksen kartoittamiseen. Hankehakemukset: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankehakemusten laadintaan. Toimintasuunnitelmat: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankkeiden toimintasuunnitelmien laadintaan ja hallinnoinin. Toimintaohjeiden ajantasaisuus: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan ja hanketoimijoiden ohjeistus tukee hankkeiden toteuttamista ,15 4. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Rahoittaja edellyttää joidenkin kohteiden huomioon ottamista. Hankehaun aika on lyhyt, jolloin siihen on vaikea reagoida laadukkaas.

5 5. Hanketoiminnan toteutus Esimerkkejä etolähteistä: - Henkilöstöstrategia - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Havainnoin - Haastattelut Organisoin: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan henkilöstölle selkeät vastuut, työnjaon ja tehtävänkuvat. Vaikuttavuus: Hanketoiminnan organisoin ja toimintatavat tukevat hankkeiden tulosten hyödyntämistä, levittämistä ja vaikuttavuutta. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista sekä noudattaa niitä. Yhteistyö: Koulutuksen järjestäjä edistää ja tukee koulutuksen järjestäjien, hankeverkostojen ja muiden kumppaneiden sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä hanketoiminnassa. Osallistumisen edistäminen: Henkilöstöä kannustetaan hanketoimintaan esim. kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa Osallistamisen mahdollistaminen: Koulutuksen järjestäjän ja hanketoiminnan toimintatavat (mm. vuosisuunnittelu) mahdollistavat henkilöstön osallistumisen hanketoimintaan suunnitellulla tavalla. Osaamisen kehittäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista. Osaamisen hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hanketoiminnassa henkilöstön osaamista tarkoituksen mukaisella tavalla. Hanketoimijoiden valinta ja perehdyttäminen: Koulutuksen järjestäjän hanketoimijoiden valinta ja perehdyttäminen perustuu ennalta sovittuihin linjauksiin ja hankkeissa vaadittavaan osaamiseen. Seurantaedot ja niiden käyttö: Hanketoiminnasta on saatavilla ajantasaiset seurantaedot, joita hanketoimijat hyödyntävät systemaatses.

6 Seuranta: Johto seuraa ja tarvittaessa puuttuu hanketoiminnassa havaittuihin poikkeamiin. Toimintaohjeiden ajantasaisuus: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan ja hanketoimijoiden ohjeistus tukee hankkeen toteuttamista ,83 6. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekorganisaaon kuvaus ja vastuiden määrittäminen puuttuvat. Rahoituspäätösten saaminen, päätöksenteko Kpedussa ja opettajien työnjaot vaikeuttavat osallistumisen mahdollisuutta. Tiedot ovat saatavilla, mutta niitä ei välttämättä hyödynnetä. Budjet ei ole ajantasainen, mikäli se on taloushallinnon vastuulla toimintavoista ja järjestelmistä johtuen. 7. Hanketoiminnan arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan arvioin: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hanketoiminnan jatkuvaan arvioinin ja kehit-tämiseen. Palautteen käyttö: Hanketoiminnan johtamisen arvioinnista kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet ,5

7 8. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Hanketoiminnan johtaminen on hakusassa. 9. Hanketoiminnan tavoitteet ja organisoinnit Strategia Rakenteet Toimintatavat Johtaminen ,5 10. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kts. edellä

8 11. Hanketoiminnan seuranta Esimerkkejä etolähteistä: - Strategia - Toimintaohjeet - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden ja hanketoiminnan vastaavuus: Koulutuksen järjestäjän hankkeet tukevat koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät organisaaon osaamisen johtamista. Tulosten arvioin osana organisaaon arviointoimintaa: Koulutuksen järjestäjä on määritellyt ja päättänyt miten ja kuka hanketoimintaa ja sen tuloksi arvioi suhteessa strategisiin tavoitteisiin ja hanketoiminnan linjauksiin. Osallistuminen hanketoimintaan: Koulutuksen järjestäjän johto osallistuu hanketoimintaan sekä sen tavoitteiden asettamiseen ja arvioinin. Osaamisen lisääminen hanketoiminnalla: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on osana osaamisen johtamista ja organisaaon kehittymistä. Uusien toimintatapojen kokeileminen: Koulutuksen järjestäjä on valmis arvioimaan nykyisiä toimintatapoja ja kannustaa kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja Organisaao joustavuus: Koulutuksen järjestäjän/toimintayksikön rakenteet mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen

9 12. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Toimintayksiköiden rakenteet vaihtelevat estäen/mahdollistaen joustavuuden. 13. Hanketulosten analysoin Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tulosten analysoin: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty ja kuvattu toimintatapa tulosten analysoinin. Toimenpiteistä sopiminen: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hanketulosten esille tuomiseen ja jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen sekä seurantaan. Tulosten seurantasuunnitelma: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa jo päättyneiden hankkeiden esiin tulevien tulosten seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Hanketulosten käsittely ja levittäminen sekä käyttöönotosta sopiminen: Johto, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö käsittelee säännöllises hankkeiden tuloksia, joiden pohjalta päätetään kehittämistoimet. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä ,4

10 14. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 15. Hanketulosten levitys Esimerkkejä etolähteistä: - www-sivustot - Internet-sivustot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tiedottaminen käynnissä olevista hankkeista ja hanketuloksista: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankkeiden edottamisesta ja niiden tuloksista. Hanketulosten levittäminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankkeiden tulosten levittämiseen organisaaon sisällä ja ulkopuolella Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekraport kirjataan.

11 17. Hanketoiminnan tulosten käyttöön otto Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Vuosikello - Muisot ja pöytäkirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Kehittämistoimien hallinta: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen tapa käsitellä kehittämisehdotuksia ja edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Muutosten aikataulutus: Kehittämistoiminta sovitetaan yhteen toimijoiden muita tehtäviä sekä koulutuksen järjestäjän vuotuista toimintasuunnitelmaa ja pitkän aikavälin suunnitelmia. Kehittämistoimien mittarit: Koulutuksen järjestäjä määrittää kehittämistoimenpiteille mittarit ja niiden tavoitetasot. Kehittämistoiminnan seuranta: Koulutuksen järjestäjä on määritellyt kehittämistoiminnan seurantavastuut ja aikataulut. Muutoksen seuraaminen: Koulutuksen järjestäjän johtoryhmä käsittelee kokouksissaan kehittämistoimien edistymistä ja vaikuttavuutta Osaamisen hyödyntäminen: Hankkeiden tuottamaa asiantunjuutta hyödynnetään , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Käytössä aloitelaakko yleensä erilaisille aloitteille Yhtymäsuunnitelma, linpäätökset, imit, toimintakort jne.

12 19. Hanketoiminnan arvioin Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan arvioin: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hanketoiminnan jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnista kerätään suunnitellus kaikilta osapuolilta palautetta Suunnitelmien realissuus Osaamisen kehittyminen Hakemusten hyväksyminen/hylkääminen käsittely Seurantamenettely Vaikutus Vaikuttavuus , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

13 21. Hankkeen strategiset tavoitteet ja tarve Esimerkkejä etolähteistä - Strategia toimintaohjeet - Pöytäkirjat, muisot - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden ja hankkeen vastaavuus: Hanke edistää koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät organisaaon osaamisen kehittämistä. Yhteys alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategioihin: Hankkeella on yhteydet alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategisiin tavoitteisiin. Toimintaympäristö: Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset hankkeen suunnittelussa. Arvioin-, palaute-, ja tutkimuseto: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hankkeen suunnittelussa arvioin-, palaute- ja tutkimusetoa sekä kehittämisehdotuksia. Hankkeelle on tunnistettu tarve Tiedonkeruulla/esiselvityksellä varmistetaan, että hanke on hyödyllinen organisaaon näkökulmasta. Hankkeella haetaan ratkaisua/parannusta selkeäs määriteltyyn tarpeeseen. Hankkeella haetaan ratkaisua toiminnassa havaittuun ongelmaan Tavoitteena on osaamisen jakaminen siten, että muut organisaaot toimivat kehittämiskumppaneina Hankkeella vahvistetaan omia tunnistettuja vahvuuksia Koulutuksen järjestäjällä on sovittu toimintatapa hankkeen tarpeellisuuden arvioimiseksi ,8

14 22. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 23. Hankkeen valmistelu Esimerkkejä etolähteistä: - Strategiat - Pöytäkirjat - Hankkeen suunnitteluvaiheen asiakirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tavoitteiden asettelu: Hankkeen mitattavat tavoitteet ja niiden mittarit on määritelty ja ne on mahdollista saavuttaa. Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen: Hankkeella on sitoutuneita yhteistyökumppaneita ja hankkeen tavoitteiden kannalta keskeisiä kumppaneita. Aiempien hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden aiempien hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa. Ennakoineto: Ennakoinetoa hyödynnetään hankkeen suunnittelussa , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

15 25. Hanke-ehdotus Esimerkkejä etolähteistä: - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Palaute- ja arvioinedon hyödyntäminen: Hankkeesta saatava palaute- ja arvioineto kytketään osaksi koulutuksen järjestäjä muuta palaute- ja arviointoimintaa ja etoa hyödynnetään koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä. Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintamallit tukevat hankkeen ennakoitujen tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Hanketoimijoiden osaamisen varmistaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa hankkeen edellyttämän hanketoimijoiden osaamiseen. Osallistuminen: Hankesuunnitteluun osallistuu (toimenpiteiden valintaan, tavoitteiden asettamiseen) hankkeen tulevia toimijoita ja kohderyhmää. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Resursoin: Hankkeen suunnitteluun on varattu resursseja. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan suunnitteluvaiheen periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen: Hankkeessa hyödynnetään muissa hankkeissa ja organisaaoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja keskeisillä kumppaneilla on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioinin

16 26. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Yksiköiden toimintatapojen ja rakenteiden erot

17 27. Hankesuunnitelman laaminen Esimerkkejä etolähteistä: - Strategiat - Hankehakemus - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän tavoitteiden varmistaminen: Koulutuksen järjestäjällä on olemassa toimintatapa, jolla se varmistaa, että hankehakemuksen sisältö vastaa koulutuksen järjestäjän toiminta-ajatusta, arvoja ja strategiaan sekä kyseisen hankkeen tavoitteita. Kohderyhmän määrittely: Hankkeen kohderyhmä on perustellus määritetty. Sidosryhmien osallistuminen: Hanke on suunniteltu siten että se toteutetaan yhteistyössä oleellisten toimijoiden kanssa esimerkiksi opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja työelämä kanssa. Hankkeen toteuttamistavat: Hankkeelle on määritelty tarkoituksenmukaiset toteuttamistavat, joilla saavutetaan hankkeen tavoitteet. Innovaivisuus: Hankkeen toimenpiteet ovat uusia ja/tai ne tuottavat lisäarvoa verrattuna olemassa oleviin toimintatapoihin tai tuloksiin. Hankkeen tavoitteet: Hankkeelle määritellyt toimenpiteet ovat realisset. Taloudelliset resurssit: Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet ovat realisset suhteessa hankkeen suunniteltuihin taloudellisiin resursseihin. Arvioin ja mittarietojen asettaminen: Hankkeelle on määritelty tarkoituksenmukainen arvioinsuunnitelma ja mittarit. Käyttöönotto- ja levittäminen: Hankkeelle on suunniteltu tulosten käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma. Viesntäsuunnitelma: Hankkeelle on suunniteltu tarkoituksen mukainen viesntäsuunnitelma.

18 Vaikuttavuuden arvioin: Hankkeen suunnittelussa on huomioitu hankkeen aikaan saama muutos ja sen arvioin , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Toimintatapa on vakiintunut toimintamalli Vaikuttavuus = ennustaminen 29. Hankepäätöksen käsittely Esimerkkejä etolähteistä - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankepäätöksien toimeenpanoon. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Hankepäätöksistä edotetaan henkilöstölle ja keskeisille kumppaneille. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hankkeiden käynnistämisvaiheen periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista ,67

19 30. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 31. Hankkeen suunnitteluvaiheen arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankkeiden suunnitteluprosessin jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden suunnitteluprosessin vaiheesta kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

20 33. Hankkeen strategiset tavoitteet Esimerkkejä etolähteistä: - Strategia toimintaohjeet - Pöytäkirjat, muisot - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan johtaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu ja henkilöstön edossa oleva toimintatapa hankkeiden johtamiseen (suunnittelu, hakeminen, toteuttaminen, seuranta, arvioin ja hyödyntäminen). Hankeverkostojen johtaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa verkostoyhteistyön tavoitteiden määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun. Hanketoiminnan resursoin: Koulutuksen järjestäjä varmistaa riittävän ajallisen ja taloudellisen resursoinnin. Hanketoimijoiden rekrytoin: Hankkeen toimijoita rekrytoitaessa on otettu huomioon hankkeen edellyttämä osaaminen , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekkäsikirja

21 35. Hankkeen käynnistäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Toimintasuunnitelma - Toimintaohjeet - Yhteistyösopimus - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Työnjaosta ja hanketoimijoiden rooleista sopiminen: Hanketoimijoille on määritelty selkeät roolit ja työjako ja nämä ovat eri toimijoiden edossa. Perehdyttäminen: Hanketoimijat perehdytetään hankkeeseen ja koulutuksen järjestäjän sekä rahoittajan hanketoiminnan ohjeisiin. Yhteistyö: Hankkeen yhteistyötahojen kanssa on allekirjoitettu yhteistyösopimukset rahoittajan antamien ohjeiden mukaises. Toimintasuunnitelma: Hankkeelle on laadittu toimintasuunnitelma hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aiempien hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden aiempien hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Ennakoineto: Ennakoinetoa hyödynnetään hanketoiminnassa. Hankkeen tarpeellisuuden varmistaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että hankkeen tavoitteet ja sisältö on hanketoiminnan linjausten mukaisia. Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintatavat tukevat hankkeen ennakoitujen tulosten hyödyntämistä j a levittämistä ,86

22 36. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kpedun oma projek

23 37. Hankkeen toteutus Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Toimintasuunnitelma - Rahoituspäätös - Ohjausryhmän pöytäkirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista. Toimintaan puuttuminen: Johdolla on sovitut toimintatavat, jos hanketoiminta poikkeaa sovituista toimintatavoista. Yhteistyö: Koulutuksen järjestäjä edistää ja tukee koulutuksen järjestäjien, hankeverkostojen ja muiden kumppaneiden sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä hanketoiminnassa. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja keskeisillä kumppaneilla on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan toteutukseen ja arvioinin Tavoitteiden toteutuminen: Hankkeen toimenpiteet tukevat hankkeen tavoitteiden toteutumista. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Rahoittajan määräysten ja ohjeiden noudattaminen: Hankkeessa toimitaan rahoittajan määräysten ja ohjeiden mukaises ja neuvotellaan tarvittavista muutoksista. Resurssit: Hanketoimijoilla on riittävät resurssit hankkeen toteuttamiseen ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö kumppaneiden kanssa: Työn- ja vastuunjako kumppaneiden välillä on selkeäs määritelty ja on kaikkien kumppaneiden edossa. Työn- ja vastuunjaon toteutumista arvioidaan.

24 Hanketoimijoiden viesntä ja vuorovaikutus: Hanketoimijoiden välinen edonkulku ja vuorovaikutus ovat esteetöntä ja tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen: Hankkeessa hyödynnetään muissa hankkeissa ja organisaaoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Ohjausryhmä tarve ja toiminta: Ohjausryhmän tarpeellisuus on perusteltu ja se toimii suunnitellus hankkeen tukena. Innovaivisuus: Hankkeen toimenpiteet tuottavat lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin tai toimintatapoihin. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen: Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulma suunniteluilla tavoilla , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Aikaresurssi on haasteellinen, vaikka budjet kattaisi toiminnan. Projekorganisaaot ovat haasteellisia johtamisen näkökulmasta -> kaksi esimiestä 39. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Seurantaedot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Haastattelut Toimintasuunnitelmat: Koulutuksen järjestäjällä on toimintamalli hankkeiden toimintasuunnitelmien laadintaan ja hallinnoinin. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden saavuttaminen: Hanketoimijat arvioivat säännöllises hankeen toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa hankkeen toimintasuunnitelmaa päivitetään tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi

25 40. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Rahoittajan ohjeistus, projekkäsikirja 41. Tiedotus ja viesntä Esimerkkejä etolähteistä: - Viesntäsuunnitelma - www-sivusto - Internet-sivut - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Viesntä: Hankkeesta edotetaan viesntäsuunnitelman mukaises Tiedottamisen vastuut: Hankkeen edotuskanavat ja vastuuhenkilöt on nimetty Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 43. Hankkeen seuranta ja raportoin Esimerkkejä etolähteistä: - Raport - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hankkeen etenemisen seuranta: Hanketoimijat ja johto ylläpitää koko henkilökunnan ja hankekumppaneiden etoisuutta ja mielenkiintoa hankkeeseen. Raportoinnin systemaatsuus: Hankkeen raportoin on systemaatsta ja raportoinnin kohderyhmät ja aikataulut on

26 44. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 45. Hankkeen päättäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Jatkotoimista päättäminen: Koulutuksen järjestäjä päättää mitä hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään, millä aikataululla ja kenen toimesta Uusien toimintatapojen hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa, jolla hankkeen tulokset ja syntyneet innovaaot viedään osaksi toimintaa ja edotetaan omassa organisaaossa. Palaute- ja arvioinedon hyödyntäminen: Hankkeen palaute- ja arvioineto kytketään osaksi koulutuksen järjestäjä muuta palauteja arviointoimintaa ja etoa hyödynnetään koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä. Joustavuus: Organisaaon rakenteet mahdollistavat uusien innovaaoiden vakiintumisen osaksi arkea ,5 46. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Päätetty jo toteutusvaiheessa Organisaaomuutos vaikuttaa

27 47. Hankkeen toteutusvaiheen arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankkeen toteutusvaiheen jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden toteutusvaiheesta kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet ,5 48. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

28 49. Hankkeen tulokset Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa, jolla tunnistetaan hankkeen tulokset (suunnitellut ja muut tulokset) ja vaikutukset. Yleisyys ja siirrettävyys: Tulokset on siirrettävissä muihin toimintaympäristöihin ja muiden kohderyhmien käyttöön ja niiden käyttö toisissa yhteyksissä on mahdollista. Uuden ratkaisun löytäminen: Hankkeen tuloksena on löytynyt tavoitteellinen lanteeseen sopiva ratkaisu. Pilotoin: On olemassa kokemuksia ja näyttöä tulosten käyttöönottoprosessista, jotka helpottavat tulosten siirrettävyyttä Mallintaminen: Hankkeessa kehitetyt toimintatavat on mallinnettu ja siinä yhteydessä on kuvattu mm. eri osapuolten tehtävät, työnjako ja resurssitarve Vaikutukset: Hankkeen tuloksilla on vaikutusta organisaaon käytäntöihin esim. vuorovaikutukseen, koulutus- tai työllistämiskäytäntöihin. Tiedottaminen: Koulutuksen järjestäjän edottaminen on avointa ja läpinäkyvää. Koulutuksen järjestäjä edottaa tuloksista suunnitellulla tavalla henkilöstölle, opiskelijoille ja keskeisille sidosryhmille ,57

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projekn vertaisarvioin 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat Tarkistuslistat Hankkeen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Arvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen puheenjohtajana yksikön, päällikkö Mika Saarinen, CIMO alustajana ja havainnoijana, opetusneuvos Hanna Autere, OPH Hyvät käytännöt ja toimintamallit (1) Kansainvälistyminen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä

Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä Koulutuksen ja nuorison EU-ohjelmat uudistuvat Erasmus+ alkaa 2014, Oulu Anne Tornberg Lyhyesti Luovista Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Ohjausryhmä. Petri Veijalainen

Ohjausryhmä. Petri Veijalainen Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014 TOT-HANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessin selkiyttäminen Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessi selkiytyy siten,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon

Lisätiedot