PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)"

Transkriptio

1 PALAVA-projekn vertaisarvioin - Perusraport (muokattu) 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Strategisten tavoitteiden ja hanketoiminta: Koulutuksen järjestäjän varmistaa, että hanketoiminta tukee koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät samalla organisaaon osaamisen kehittymistä. Yhteys alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategioihin: Hanketoiminnalla on yhteydet alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategisiin tavoitteisiin Periaatteet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Organisoin: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan organisoinnilla saavutetaan hanketoiminnalle asetetut tavoitteet (esim. keskitetty/hajautettu hanketoiminta) Verkostoituminen: Koulutuksen järjestäjä on linjannut verkostohankkeisiin osallistumisen periaatteet ja päätöksenteon. Kumppanuudet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan keskeiset kumppanuudet. Resursoinnin periaatteet: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnalle riittävät resurssit (osaaminen, aika ja talous). Prosessit: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan prosessit on määritelty ja niiden arvioimisesta ja kehittämisestä on sovittu. Hanketoiminnan hallinta: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatavat hanketoiminnan hallintaan (suunnittelu, hakeminen, toteutus, seuranta, arvioin ja hyödyntäminen).

2 Avoimuus ja läpinäkyvyys: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioinin. Hanketoiminnasta viestään avoimes ja kattavas ,1 2. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kumppanin määrittely tulee hankkeen kautta, joten sitä ei nähty tarpeellisena. Resursoin ei ole suunniteltua. Se ei välttämättä perustu osaamisen. Aikaresurssi on myös haasteellista organisoida esim. opetustyö. Organisoin ja resursoin HEIDI Suunnittelua ja hakemista ei ole kuvattu.

3 3. Hanketoiminnan suunnittelu Esimerkkejä etolähteistä: - Ennakoineto - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hankkeiden tavoitteet: Koulutuksen järjestäjä asettaa hanketoiminnalle ja jokaiselle hankkeelle tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset sekä seuraa niitä. Hanketoiminnan seuranta: Koulutuksen järjestäjällä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä (tavoitteet, toteutus ja tulokset). Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankesuunnittelussa. Toimintaympäristö: Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset hanketoiminnan suunnittelussa. Arvioin-, palaute-, ja tutkimuseto: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hanketoiminnan suunnittelussa arvioin-, palaute- ja tutkimusetoa sekä kehittämisehdotuksia. Hanke-ehdotusten tekeminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankeehdotuksen tekemiseen. Johto rohkaisee henkilöstöä ja muita toimijoita tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Hanke-ehdotusten käsittely: Koulutuksen järjestäjällä on sovitut toimintatavat hankeehdotusten ja hankkeiden tarpeellisuuden käsittelyyn ja niiden mukaises toimitaan. Hankeverkostojen kartoittaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa verkostoyhteistyön tavoitteiden määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun. Kumppanuuksien kartoittaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa kumppanuuksien määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun.

4 Hankerahoitus: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankerahoituksen kartoittamiseen. Hankehakemukset: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankehakemusten laadintaan. Toimintasuunnitelmat: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankkeiden toimintasuunnitelmien laadintaan ja hallinnoinin. Toimintaohjeiden ajantasaisuus: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan ja hanketoimijoiden ohjeistus tukee hankkeiden toteuttamista ,15 4. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Rahoittaja edellyttää joidenkin kohteiden huomioon ottamista. Hankehaun aika on lyhyt, jolloin siihen on vaikea reagoida laadukkaas.

5 5. Hanketoiminnan toteutus Esimerkkejä etolähteistä: - Henkilöstöstrategia - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Havainnoin - Haastattelut Organisoin: Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt hanketoiminnan henkilöstölle selkeät vastuut, työnjaon ja tehtävänkuvat. Vaikuttavuus: Hanketoiminnan organisoin ja toimintatavat tukevat hankkeiden tulosten hyödyntämistä, levittämistä ja vaikuttavuutta. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista sekä noudattaa niitä. Yhteistyö: Koulutuksen järjestäjä edistää ja tukee koulutuksen järjestäjien, hankeverkostojen ja muiden kumppaneiden sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä hanketoiminnassa. Osallistumisen edistäminen: Henkilöstöä kannustetaan hanketoimintaan esim. kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa Osallistamisen mahdollistaminen: Koulutuksen järjestäjän ja hanketoiminnan toimintatavat (mm. vuosisuunnittelu) mahdollistavat henkilöstön osallistumisen hanketoimintaan suunnitellulla tavalla. Osaamisen kehittäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista. Osaamisen hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hanketoiminnassa henkilöstön osaamista tarkoituksen mukaisella tavalla. Hanketoimijoiden valinta ja perehdyttäminen: Koulutuksen järjestäjän hanketoimijoiden valinta ja perehdyttäminen perustuu ennalta sovittuihin linjauksiin ja hankkeissa vaadittavaan osaamiseen. Seurantaedot ja niiden käyttö: Hanketoiminnasta on saatavilla ajantasaiset seurantaedot, joita hanketoimijat hyödyntävät systemaatses.

6 Seuranta: Johto seuraa ja tarvittaessa puuttuu hanketoiminnassa havaittuihin poikkeamiin. Toimintaohjeiden ajantasaisuus: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan ja hanketoimijoiden ohjeistus tukee hankkeen toteuttamista ,83 6. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekorganisaaon kuvaus ja vastuiden määrittäminen puuttuvat. Rahoituspäätösten saaminen, päätöksenteko Kpedussa ja opettajien työnjaot vaikeuttavat osallistumisen mahdollisuutta. Tiedot ovat saatavilla, mutta niitä ei välttämättä hyödynnetä. Budjet ei ole ajantasainen, mikäli se on taloushallinnon vastuulla toimintavoista ja järjestelmistä johtuen. 7. Hanketoiminnan arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan arvioin: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hanketoiminnan jatkuvaan arvioinin ja kehit-tämiseen. Palautteen käyttö: Hanketoiminnan johtamisen arvioinnista kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet ,5

7 8. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Hanketoiminnan johtaminen on hakusassa. 9. Hanketoiminnan tavoitteet ja organisoinnit Strategia Rakenteet Toimintatavat Johtaminen ,5 10. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kts. edellä

8 11. Hanketoiminnan seuranta Esimerkkejä etolähteistä: - Strategia - Toimintaohjeet - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden ja hanketoiminnan vastaavuus: Koulutuksen järjestäjän hankkeet tukevat koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät organisaaon osaamisen johtamista. Tulosten arvioin osana organisaaon arviointoimintaa: Koulutuksen järjestäjä on määritellyt ja päättänyt miten ja kuka hanketoimintaa ja sen tuloksi arvioi suhteessa strategisiin tavoitteisiin ja hanketoiminnan linjauksiin. Osallistuminen hanketoimintaan: Koulutuksen järjestäjän johto osallistuu hanketoimintaan sekä sen tavoitteiden asettamiseen ja arvioinin. Osaamisen lisääminen hanketoiminnalla: Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on osana osaamisen johtamista ja organisaaon kehittymistä. Uusien toimintatapojen kokeileminen: Koulutuksen järjestäjä on valmis arvioimaan nykyisiä toimintatapoja ja kannustaa kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja Organisaao joustavuus: Koulutuksen järjestäjän/toimintayksikön rakenteet mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen

9 12. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Toimintayksiköiden rakenteet vaihtelevat estäen/mahdollistaen joustavuuden. 13. Hanketulosten analysoin Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tulosten analysoin: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty ja kuvattu toimintatapa tulosten analysoinin. Toimenpiteistä sopiminen: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hanketulosten esille tuomiseen ja jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen sekä seurantaan. Tulosten seurantasuunnitelma: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa jo päättyneiden hankkeiden esiin tulevien tulosten seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Hanketulosten käsittely ja levittäminen sekä käyttöönotosta sopiminen: Johto, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö käsittelee säännöllises hankkeiden tuloksia, joiden pohjalta päätetään kehittämistoimet. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä ,4

10 14. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 15. Hanketulosten levitys Esimerkkejä etolähteistä: - www-sivustot - Internet-sivustot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tiedottaminen käynnissä olevista hankkeista ja hanketuloksista: Koulutuksen järjestäjällä on määritelty toimintatapa hankkeiden edottamisesta ja niiden tuloksista. Hanketulosten levittäminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa hankkeiden tulosten levittämiseen organisaaon sisällä ja ulkopuolella Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekraport kirjataan.

11 17. Hanketoiminnan tulosten käyttöön otto Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohjeet - Toimintasuunnitelmat - Vuosikello - Muisot ja pöytäkirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Kehittämistoimien hallinta: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen tapa käsitellä kehittämisehdotuksia ja edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Muutosten aikataulutus: Kehittämistoiminta sovitetaan yhteen toimijoiden muita tehtäviä sekä koulutuksen järjestäjän vuotuista toimintasuunnitelmaa ja pitkän aikavälin suunnitelmia. Kehittämistoimien mittarit: Koulutuksen järjestäjä määrittää kehittämistoimenpiteille mittarit ja niiden tavoitetasot. Kehittämistoiminnan seuranta: Koulutuksen järjestäjä on määritellyt kehittämistoiminnan seurantavastuut ja aikataulut. Muutoksen seuraaminen: Koulutuksen järjestäjän johtoryhmä käsittelee kokouksissaan kehittämistoimien edistymistä ja vaikuttavuutta Osaamisen hyödyntäminen: Hankkeiden tuottamaa asiantunjuutta hyödynnetään , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Käytössä aloitelaakko yleensä erilaisille aloitteille Yhtymäsuunnitelma, linpäätökset, imit, toimintakort jne.

12 19. Hanketoiminnan arvioin Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan arvioin: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hanketoiminnan jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnista kerätään suunnitellus kaikilta osapuolilta palautetta Suunnitelmien realissuus Osaamisen kehittyminen Hakemusten hyväksyminen/hylkääminen käsittely Seurantamenettely Vaikutus Vaikuttavuus , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

13 21. Hankkeen strategiset tavoitteet ja tarve Esimerkkejä etolähteistä - Strategia toimintaohjeet - Pöytäkirjat, muisot - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden ja hankkeen vastaavuus: Hanke edistää koulutuksen järjestäjän strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edistävät organisaaon osaamisen kehittämistä. Yhteys alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategioihin: Hankkeella on yhteydet alueellisiin, kansallisiin ja/tai kansainvälisiin strategisiin tavoitteisiin. Toimintaympäristö: Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset hankkeen suunnittelussa. Arvioin-, palaute-, ja tutkimuseto: Koulutuksen järjestäjä hyödyntää hankkeen suunnittelussa arvioin-, palaute- ja tutkimusetoa sekä kehittämisehdotuksia. Hankkeelle on tunnistettu tarve Tiedonkeruulla/esiselvityksellä varmistetaan, että hanke on hyödyllinen organisaaon näkökulmasta. Hankkeella haetaan ratkaisua/parannusta selkeäs määriteltyyn tarpeeseen. Hankkeella haetaan ratkaisua toiminnassa havaittuun ongelmaan Tavoitteena on osaamisen jakaminen siten, että muut organisaaot toimivat kehittämiskumppaneina Hankkeella vahvistetaan omia tunnistettuja vahvuuksia Koulutuksen järjestäjällä on sovittu toimintatapa hankkeen tarpeellisuuden arvioimiseksi ,8

14 22. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 23. Hankkeen valmistelu Esimerkkejä etolähteistä: - Strategiat - Pöytäkirjat - Hankkeen suunnitteluvaiheen asiakirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Tavoitteiden asettelu: Hankkeen mitattavat tavoitteet ja niiden mittarit on määritelty ja ne on mahdollista saavuttaa. Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen: Hankkeella on sitoutuneita yhteistyökumppaneita ja hankkeen tavoitteiden kannalta keskeisiä kumppaneita. Aiempien hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden aiempien hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa. Ennakoineto: Ennakoinetoa hyödynnetään hankkeen suunnittelussa , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

15 25. Hanke-ehdotus Esimerkkejä etolähteistä: - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Palaute- ja arvioinedon hyödyntäminen: Hankkeesta saatava palaute- ja arvioineto kytketään osaksi koulutuksen järjestäjä muuta palaute- ja arviointoimintaa ja etoa hyödynnetään koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä. Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintamallit tukevat hankkeen ennakoitujen tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Hanketoimijoiden osaamisen varmistaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa hankkeen edellyttämän hanketoimijoiden osaamiseen. Osallistuminen: Hankesuunnitteluun osallistuu (toimenpiteiden valintaan, tavoitteiden asettamiseen) hankkeen tulevia toimijoita ja kohderyhmää. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Resursoin: Hankkeen suunnitteluun on varattu resursseja. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan suunnitteluvaiheen periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen: Hankkeessa hyödynnetään muissa hankkeissa ja organisaaoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja keskeisillä kumppaneilla on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioinin

16 26. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Yksiköiden toimintatapojen ja rakenteiden erot

17 27. Hankesuunnitelman laaminen Esimerkkejä etolähteistä: - Strategiat - Hankehakemus - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Koulutuksen järjestäjän tavoitteiden varmistaminen: Koulutuksen järjestäjällä on olemassa toimintatapa, jolla se varmistaa, että hankehakemuksen sisältö vastaa koulutuksen järjestäjän toiminta-ajatusta, arvoja ja strategiaan sekä kyseisen hankkeen tavoitteita. Kohderyhmän määrittely: Hankkeen kohderyhmä on perustellus määritetty. Sidosryhmien osallistuminen: Hanke on suunniteltu siten että se toteutetaan yhteistyössä oleellisten toimijoiden kanssa esimerkiksi opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja työelämä kanssa. Hankkeen toteuttamistavat: Hankkeelle on määritelty tarkoituksenmukaiset toteuttamistavat, joilla saavutetaan hankkeen tavoitteet. Innovaivisuus: Hankkeen toimenpiteet ovat uusia ja/tai ne tuottavat lisäarvoa verrattuna olemassa oleviin toimintatapoihin tai tuloksiin. Hankkeen tavoitteet: Hankkeelle määritellyt toimenpiteet ovat realisset. Taloudelliset resurssit: Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet ovat realisset suhteessa hankkeen suunniteltuihin taloudellisiin resursseihin. Arvioin ja mittarietojen asettaminen: Hankkeelle on määritelty tarkoituksenmukainen arvioinsuunnitelma ja mittarit. Käyttöönotto- ja levittäminen: Hankkeelle on suunniteltu tulosten käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma. Viesntäsuunnitelma: Hankkeelle on suunniteltu tarkoituksen mukainen viesntäsuunnitelma.

18 Vaikuttavuuden arvioin: Hankkeen suunnittelussa on huomioitu hankkeen aikaan saama muutos ja sen arvioin , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Toimintatapa on vakiintunut toimintamalli Vaikuttavuus = ennustaminen 29. Hankepäätöksen käsittely Esimerkkejä etolähteistä - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankepäätöksien toimeenpanoon. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Hankepäätöksistä edotetaan henkilöstölle ja keskeisille kumppaneille. Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hankkeiden käynnistämisvaiheen periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista ,67

19 30. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 31. Hankkeen suunnitteluvaiheen arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankkeiden suunnitteluprosessin jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden suunnitteluprosessin vaiheesta kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

20 33. Hankkeen strategiset tavoitteet Esimerkkejä etolähteistä: - Strategia toimintaohjeet - Pöytäkirjat, muisot - Havainnoin - Haastattelut Hanketoiminnan johtaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu ja henkilöstön edossa oleva toimintatapa hankkeiden johtamiseen (suunnittelu, hakeminen, toteuttaminen, seuranta, arvioin ja hyödyntäminen). Hankeverkostojen johtaminen: Koulutuksen järjestäjällä on kuvattu toimintatapa verkostoyhteistyön tavoitteiden määrittelyyn ja sopimiseen sekä yhteistyön suunnitteluun. Hanketoiminnan resursoin: Koulutuksen järjestäjä varmistaa riittävän ajallisen ja taloudellisen resursoinnin. Hanketoimijoiden rekrytoin: Hankkeen toimijoita rekrytoitaessa on otettu huomioon hankkeen edellyttämä osaaminen , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Projekkäsikirja

21 35. Hankkeen käynnistäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Toimintasuunnitelma - Toimintaohjeet - Yhteistyösopimus - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Työnjaosta ja hanketoimijoiden rooleista sopiminen: Hanketoimijoille on määritelty selkeät roolit ja työjako ja nämä ovat eri toimijoiden edossa. Perehdyttäminen: Hanketoimijat perehdytetään hankkeeseen ja koulutuksen järjestäjän sekä rahoittajan hanketoiminnan ohjeisiin. Yhteistyö: Hankkeen yhteistyötahojen kanssa on allekirjoitettu yhteistyösopimukset rahoittajan antamien ohjeiden mukaises. Toimintasuunnitelma: Hankkeelle on laadittu toimintasuunnitelma hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aiempien hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oman ja muiden organisaaoiden aiempien hankkeiden tulokset otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Ennakoineto: Ennakoinetoa hyödynnetään hanketoiminnassa. Hankkeen tarpeellisuuden varmistaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että hankkeen tavoitteet ja sisältö on hanketoiminnan linjausten mukaisia. Hanketulosten hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintatavat tukevat hankkeen ennakoitujen tulosten hyödyntämistä j a levittämistä ,86

22 36. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Kpedun oma projek

23 37. Hankkeen toteutus Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Toimintasuunnitelma - Rahoituspäätös - Ohjausryhmän pöytäkirjat - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintatapojen noudattaminen: Henkilöstö on etoinen hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista ja toiminta on näiden mukaista. Toimintaan puuttuminen: Johdolla on sovitut toimintatavat, jos hanketoiminta poikkeaa sovituista toimintatavoista. Yhteistyö: Koulutuksen järjestäjä edistää ja tukee koulutuksen järjestäjien, hankeverkostojen ja muiden kumppaneiden sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä hanketoiminnassa. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta on avointa ja läpinäkyvää: Henkilöstöllä, opiskelijoilla ja keskeisillä kumppaneilla on mahdollisuus osallistua hanketoiminnan toteutukseen ja arvioinin Tavoitteiden toteutuminen: Hankkeen toimenpiteet tukevat hankkeen tavoitteiden toteutumista. Johdon tuki: Organisaaon johto rohkaisee henkilöstöä tuottamaan ideoita ja tukee innovaaoiden kehittämistä Rahoittajan määräysten ja ohjeiden noudattaminen: Hankkeessa toimitaan rahoittajan määräysten ja ohjeiden mukaises ja neuvotellaan tarvittavista muutoksista. Resurssit: Hanketoimijoilla on riittävät resurssit hankkeen toteuttamiseen ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö kumppaneiden kanssa: Työn- ja vastuunjako kumppaneiden välillä on selkeäs määritelty ja on kaikkien kumppaneiden edossa. Työn- ja vastuunjaon toteutumista arvioidaan.

24 Hanketoimijoiden viesntä ja vuorovaikutus: Hanketoimijoiden välinen edonkulku ja vuorovaikutus ovat esteetöntä ja tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen: Hankkeessa hyödynnetään muissa hankkeissa ja organisaaoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Ohjausryhmä tarve ja toiminta: Ohjausryhmän tarpeellisuus on perusteltu ja se toimii suunnitellus hankkeen tukena. Innovaivisuus: Hankkeen toimenpiteet tuottavat lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin tai toimintatapoihin. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen: Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulma suunniteluilla tavoilla , Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Aikaresurssi on haasteellinen, vaikka budjet kattaisi toiminnan. Projekorganisaaot ovat haasteellisia johtamisen näkökulmasta -> kaksi esimiestä 39. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Esimerkkejä etolähteistä: - Hankehakemus - Seurantaedot - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Haastattelut Toimintasuunnitelmat: Koulutuksen järjestäjällä on toimintamalli hankkeiden toimintasuunnitelmien laadintaan ja hallinnoinin. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden saavuttaminen: Hanketoimijat arvioivat säännöllises hankeen toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa hankkeen toimintasuunnitelmaa päivitetään tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi

25 40. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Rahoittajan ohjeistus, projekkäsikirja 41. Tiedotus ja viesntä Esimerkkejä etolähteistä: - Viesntäsuunnitelma - www-sivusto - Internet-sivut - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Viesntä: Hankkeesta edotetaan viesntäsuunnitelman mukaises Tiedottamisen vastuut: Hankkeen edotuskanavat ja vastuuhenkilöt on nimetty Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 43. Hankkeen seuranta ja raportoin Esimerkkejä etolähteistä: - Raport - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Hankkeen etenemisen seuranta: Hanketoimijat ja johto ylläpitää koko henkilökunnan ja hankekumppaneiden etoisuutta ja mielenkiintoa hankkeeseen. Raportoinnin systemaatsuus: Hankkeen raportoin on systemaatsta ja raportoinnin kohderyhmät ja aikataulut on

26 44. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia. 45. Hankkeen päättäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Jatkotoimista päättäminen: Koulutuksen järjestäjä päättää mitä hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään, millä aikataululla ja kenen toimesta Uusien toimintatapojen hyödyntäminen: Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa, jolla hankkeen tulokset ja syntyneet innovaaot viedään osaksi toimintaa ja edotetaan omassa organisaaossa. Palaute- ja arvioinedon hyödyntäminen: Hankkeen palaute- ja arvioineto kytketään osaksi koulutuksen järjestäjä muuta palauteja arviointoimintaa ja etoa hyödynnetään koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä. Joustavuus: Organisaaon rakenteet mahdollistavat uusien innovaaoiden vakiintumisen osaksi arkea ,5 46. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. - Päätetty jo toteutusvaiheessa Organisaaomuutos vaikuttaa

27 47. Hankkeen toteutusvaiheen arvioin ja kehittäminen Esimerkkejä etolähteistä: - Toimintaohje toiminnan arvioinin ja kehittämiseen - Arvioinen ja palautteiden tulokset - Havainnoin - Haastattelut Toimintaohjeet: Koulutuksen järjestäjällä on käytössä systemaatnen toimintatapa hankkeen toteutusvaiheen jatkuvaan arvioinin ja kehittämiseen. Palautteen käyttö: Hankkeiden toteutusvaiheesta kerätään säännöllises kaikilta osapuolilta palautetta ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kehittämistoimet ,5 48. Kehittämistarve ja suunnitelma Komment, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyes, perustuuko arvioi haastatteluun vai dokumentaaoon ja mainitse mihin. Ei vastauksia.

28 49. Hankkeen tulokset Koulutuksen järjestäjällä on toimintatapa, jolla tunnistetaan hankkeen tulokset (suunnitellut ja muut tulokset) ja vaikutukset. Yleisyys ja siirrettävyys: Tulokset on siirrettävissä muihin toimintaympäristöihin ja muiden kohderyhmien käyttöön ja niiden käyttö toisissa yhteyksissä on mahdollista. Uuden ratkaisun löytäminen: Hankkeen tuloksena on löytynyt tavoitteellinen lanteeseen sopiva ratkaisu. Pilotoin: On olemassa kokemuksia ja näyttöä tulosten käyttöönottoprosessista, jotka helpottavat tulosten siirrettävyyttä Mallintaminen: Hankkeessa kehitetyt toimintatavat on mallinnettu ja siinä yhteydessä on kuvattu mm. eri osapuolten tehtävät, työnjako ja resurssitarve Vaikutukset: Hankkeen tuloksilla on vaikutusta organisaaon käytäntöihin esim. vuorovaikutukseen, koulutus- tai työllistämiskäytäntöihin. Tiedottaminen: Koulutuksen järjestäjän edottaminen on avointa ja läpinäkyvää. Koulutuksen järjestäjä edottaa tuloksista suunnitellulla tavalla henkilöstölle, opiskelijoille ja keskeisille sidosryhmille ,57

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projekn vertaisarvioin 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja muisot

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot