9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta"

Transkriptio

1 Elinkeino', lìikcnrrc ja 9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta ympäristökesklrs LP IuroDp o 5o!iiihnilrårtD P alay a toimij oiden tapaaminen KE S KI- P oh JANMAAN AMMATTIOPI STO LIA, Hyvinvointiala, Terveystie r, Perjantaina 7 g.2o74klo 9.oo-12.oo HELMI-monitoimitilassa 1. Tapaamisen avaus Puheenjohtaja Saila Tolppanen lausui osallistuj at tervetulleiksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi ro toimijaa (Nimilista liite r) z. Sihteerin valinta Puheenj ohtaja osoitti sihteeriksi Marjo Ylösen. 3.Proj ektin ulkoisen arvioinnin tulokset. 3.r Projektin tiedottamistapahtumista vuoden 2oL4 alkupuolelta, puheenjohtaja mainitsi mm. seuraavaa Keski-Pohjanmaan opiston avoimien ovien päivänä (t.z.zor4) projektista tiedotettiin hajautetusti ja näin saatiin runsaasti vastaanottajia KOPA- koulutuksen työelämätapaamisessa (4.2. zot4) työelämäkumppanit ja alan kaikki opiskelijat saivat tietoa projektin tuotoksista mm. opinnäytteiden esittelyjen yhteydessä 3.2 Projektin vertaisarviointi on ollut poikkeuksellisen laaja, sen toteuttamisessa on tuotettu kaksi sähköistä työkalua, jotka mahdollisesti saadaan valtakunnalliseen levitykseen Vertais arviointi on lu ettavis sa proj ektin wiki-sivuilta. 3.3 Projektissa voidaan työskennellä ja tuloksia tuottaa edelleen, kirjata ja laskuttaa zor4 saakka, jolloin mahdolliset laskut tulee olla toimijan ja esimiehen allekirjoi tuksin varustettuna pääkirjanpitäjällä. 3.4 Projektin ulkoisen arvioinnin tulokset. Puheenjohtaja lähettää tulokset kaikille toimijoille sähköisesti.( Liite z) Puheenjohtaja kiinnitti huomiota tuloksien kehitettäviin kohtiin. Allamainituista asioista syntyr vilkasta keskustelua. Lllkoiset arvioijat kiittelivät Pa-La-Va proj ektia vertaisarvioinnin suorittamis esta. 3.4.r Projektityöhön sitoutuminen, projektityön osaaminen ja sekä muun työn yhteen sovittatiin haastavaksi. Todettiin, että jo projektia haettaessa osallistuvat perustutkinnot ja toimijat olla selvillä. Siinä vaiheessa, kun projekti käynnistyy, suunniteltujen toimijoiden työnjako voi olla täysin muuttunut ja toimijoita täyq'yvaihtaa Tulosten eli konkreettisen Pa-La-Va - pelin hyödyntäminen ja kehittäminen jatkuu, jos peli osoittautuu aidosti opiskelijoiden opintojen valintoja helpottavaksi ja aktivoivaksi työkaluksi. Opiskelijat ovat todenneet, että he eivät rmmärrä oikeita valinnan mahdollisuuksia /rajoituksia. Lukujärjestys ei läheskään aina mahdollista haluttuja valintoja Pelin tuottaja antaa syksyllä zor4 kolmipäiväisen koulutuksen pelin käyttämisestä Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen hankeideointiin parantaisi toimintaa,

2 I KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÀ l'4ellersra Oster bottens utbildnin8skoncern Elinkeino., liikenne. ja ynrpárislokeskus turoop r unioni Eùroûpin iosir hrih rtõ!ri1i 'r';r 1,; r.r FU'lta sillä tällöin tuotokset kohdistuvat tärkeimpään eli opiskelijan toimintaan. Opiskelijoiden on todettu tuottavan loistavia ideoita Hankkeessa toimimisen osaaminen - on jokaisen koordinaattorin omalla vastuulla -Osaamista tarvitsevat koordinaattorit ja toimijat ainakin seuraavissa asioissa: -hanketoimintaan perehdyttäminen -hanketoimijoiden roolit ja niihin kuuluvat tehtävät -miten toimijat voivat tiedottaa hankkeesta ja levittää sitä -mitä opiskelua ja toimintaa voidaan liittää hankkeen piiriin -projektiaj an oikea j a täsmällinen kirj aaminen -projekteista tiedottaminen: mitä, kenelle, milloin -mitä asioita pitää seurata ja raportoida -proj ektissa toimivien vastuut Puheenjohtaja totesi, että KPEDUssa on projektitoiminnan käsikirja, mutta sen olemassa - olosta edes projektien koordinaattorit eivät ole tietoisia - Tällä hetkellä ei KPEDU: ssa ole pedagogisten hankkeiden koordinoijaa, joka hallitsisi pro j ektitoiminnan kaikki osa-alueet j a pystyisi neuvomaan tarvittaessa Tukihenkilöstön toivottiin tuottavan rekisterin, josta nähtäisiin kaikki meneillään olevat projektit, sisältö ja niissä toimivat henkilöt. Näin mahdollistettaisiin hankkeen ja henkilöiden kesken synergiaa ja vältettäisiin päällekkäisyyksiä. Samalla hanketoiminnan seurantajärjestelmän jämäköittäminen helpottuisi jatkossa. 4 Tavoitteettoiminnankehittämiseksi 4.L Projektin loppuþsely Puheenjohtaja järjestää projektin loppukyselyn toukokuussa: Mitä Pa-La-Va- hankkeeessa on saavutettu. 4.2 Projektin arvioinnin keskitetyt tulokset tiedoksi johdolle. Saila Tolppanen lähettää K-P:n ammattiopiston rehtoreille ja koulutusyhtymän johtajalle yhteenvedon( tärkeimmät tulokset) projektin vertaisarvioinnista ja ulkoisesta arvioinnista kokonaisarvioinnin(37s) lisäksi. 4.3 Natsacha Skog ehdotti numeeristen(o-g) tulostaulukosta tehtäväksi tilastollista analyysiägraafista esitystä ( moodi ja mediaani), joista tulokset ovat helpommin hahmotettavissa. 4.4 Yhteinen valinnainen jakso kaikille koulutusaloille - mahdollistaisi todellisen valinnannaisuuden käytännössä 6. Päättöseminaarin asioita;( ohjelma Liite g) Jokaisen perustutkinnon tuotoksille on varattu aikaa B min. Palapelin senhetkinen versio esitellään tekijän toimesta. Seminaariin pyydetään lehdistö paikalle. Lisäksi järjestetään Pa-La-Va tapaaminen vielä Kauppaopetuksen uusissa tiloissa ulkona ja sisällä perj antain a 2g.S.2ot4 klo 9.oo-12. oo. 5. Palapelin tilanne, Kuisma ja Niina esittelivät hankinnan ja tämän hetkisen tilanteen Esittelijät selvensivät pelin logiikkaa ja tekniikkaa 5rmmärrettävästi ja selkeästi osallistujille. Selventävän keskustelun jälkeen jäädään odottamaan pelintekijän havainnollistamista tutkintojen sisällöistä. Toimijoiden tulee olla tarkkana, jotta tutkinnoista annetaan pelin kuvakkeissa ammatillinen ja realistinen kuva. Kuisma Peura tähdensi myös toimijoiden vastuuta projektiosaamisesta pal-

3 I KESKr-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ l.4ellersra Ostérbotcens utbildninsskoncêrn Elinkcino-, liikenne ja ynrpäristökesl<us Êup Euroop n rori ätir h *o Vi ;rrvl itii.t,r EU'lta lon ja lieriön avulla. Toimijoiden tulee osata ajatella asioiden yhteensovittamista myös muulta kuin omalta kannaltaan. Jokaisella kun lienee pallon ja lieriön yhteensovittamisesta oma näkemyksensä. Ko. tehtävän avulla yritämme jokainen päästä yhteis rmmärrykseen toimiessamme yhteisessä projektissa. Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston ammattikampuksella perjantiana T.g.2or4 Marjo Ylönen

4 I KESKI-POHJAN MAAN KOULUTUSYHTYMA l'4 llersr Osrerbottens urb ldninsskonccrn Elirrkcino. liikenne ja yn ìpär stökérskus turoot n! ioni Iuroopan roi rrli' hadû r- \ tl-ö- It E U,lta PaLaVa - projekti Tilaisuus : Toimij atapaaminen Pvm: o7.o1.2ol4 NIMI t "3 /' NIMEN SELVENNYS Nlìrq Pe an - ( TITA ì PETÀJÀ lrúfu* ÊuòEÒ^/a, / N n ral ó L( LÐ7/e^/ >.v u èg_ f2u t //(.K /,a-xatfu've* 't/t-/ t Z p t,t.t - lü cl,,l a lc tsl,t lá 4 ti. I [LÞ.* Tì ut^bs r-r'r{ '4,-* - /--L" t k/,r U Q*.q --r-aar-1 I üctuiv.ø Peaa:> C-/trnfficlLâv.fk24 llaria rt - //t u Þ1fr nal ø. 5-Â r r,a -T'ocF Þ.at-l x/ a\ It

5 I KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ 4èllêrsra Osrer bottens urbildnin8skon<èrn Elinkeinc ', liikennc jar yir räristökesl<us E Luroop r uirorr turoôp n sosri lñh!tc E.J Lta PaLaVa - projekti Ilmoittautuminen: Päättöseminaari oL4 NIMI ( 2 NIMEN SELVENNYS T/;ær t ipetêlj /i //Å;RJ,( R t < uat / nzte-/a q ùt/.l/ f *Qt-'fu d* Tcrct 4 <a. ( lqtta - lll ct^ 'r.t lcttkl lí W(WU+4.4_L< l\lj.- i' t,r,.-osc^c,-r\' f-.-* \ /L-(ã: - - luzjnra- "Q uzza AÛfnrryzq Wç flanrr-l- fl- 3-Å^'coJd-<-Jl!.îlh *'-/ Ò.- P Pp.LJ E2t\ 1

6 ,.-\\-( É -**, 1 Palava -projektin vertaisarvioi nti Vertaisarvioijat: Haastateltavat: Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä Opettajat (9): Terhi Petäjä, Marja Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen, Tove Strömbäck, Sirpa Puusaari, Marko Päiveröinen, Leena Hietalahti, Lasse Kahelin Opiskelijat (7): Mari Kesänen, Jenni Långsved, Otto Kiviharju, Tuomo Tikkakoski, Roosa Päivärinta, lida Koponen, Kwanday Mattila Työelämän edustajat (5): Esa Porkola, Petra Maunula, Jouko Pahikainen, Harri-Heikki Niemi, Veijo Ullakko Organisaation johto ja projektin edustajat (6): Sirkku Purontaus, Harri Lundell, Tuula Junttila, Tom Bjon, Tuija Koukkari, Saila Tolppanen Käytettävä materiaali vertaisarvioi n n issa : Itsearvioinnit opistoittain (5), hallinnon itsearviointi (1 ), vertaisarvioinnit (5), Palava-hankeen esittely, haastattelut Hanke toivoo kehittämisehdotuksia: Kyllä VAHVUUDET 1. HANKETOIMINTA Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa ei ole selkeitä vahvuuksia (Keskiarvo yli 2,5). Vahvimmiksi osa-alueiksi nousevat hanketulosten levitys (keskiarvo 2,32) sekä hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet (keskiarvo 2,31) Koulutuksen järjestäjällä on käytössä aloitelaatikko erilaisille aloitteille. Koulutuksen järjestäjällä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä. Hanketoiminnan ohjauksen koetaan itsearviointien ja koulutuksen järjestäjän vertaisarviointien mukaan tukevan han kkeiden toteutusta. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt. Palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta ja kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Tämä on selkeä vahvuus verrattuna moneen muuhun koulutuksen järjestäjään. Kansainvälisyys on Kokkolan ammattiopistossa vahvuus yleisesti. Johdon vastausten perusteella vahvuutena on myös oman perustehtävän osaaminen sekä alhainen keskeyttäminen. Vertaisarvioijat näkevät vahvuutena sen, että henkilöstön on mahdollista osallistua kehittämistoimintaan. Tämä tuli esille haastatteluissa.

7 2 Vertaisarvioijat näkevät yleisenä vahvuutena sen, että opetussuunnitelmatyötä on selkeästijohdettu ja että opetussuunnitelmien tutkinnon perusteiden mukaisuus on varmistettu. Tämä tuli esille haastatteluissa. Lisäksi vahvuutena on se, että korkein johto on selvillä tulevista lakimuutoksista sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen sekä rakenteiden ja toiminnan muuttamiseen, jotta osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut voidaan toteuttaa. Johto seuraa ajankohtaisia asioita ja huomioi niiden vaikutuksen kehittämistoimintaan. Myös tulevat rahoitusmuutokset olivat hyvin selvillä. Vertaisarvioijille kuitenkin välittyi kuva, etteivät kaikki olleet tietoisia tulevista muutoksista. Vertaisarvioijien mukaan vahvuus on, että koulutuksen järjestäjällä on mittarit, joilla hanketoimintaa seurataan. Hankekohtaisia mittareita ja vaikuttavuuden mittareita voisi kuitenkin kehittää. Tämä tuli esille myös haastatteluissa. HEIKKOUDET Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa kehitettäviä osa-alueita (Keskiarvo alle 2) ovat: Hanketoiminnan arviointi ja kehittäminen (keskiawo 1,7) Hanketulosten analysointi (keskiarvo 1,7 52) Hanketoiminnan toteutus (keskiarvo 1,754) Hanketoiminnan tavoitteet ja organisoinnit (keskiarvo 1,8) Kokkolan kauppaopisto KKO:n itsearvioinnin mukaan selkeät linjat puuttuvat. Henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja osallistaminen on puutteellista. Hanketoiminnan arviointi, kehittäm inen ja hyödyntäminen koettiin myös pu utteelliseksi. Kehittäm istoiminnan yhteensovittaminen muihin tehtäviin on ongelmallista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Hankkeiden toteutusvaiheessa palautteita ei kerätä ja analysoida säännöllisesti. Keski-pohjanmaan opisto KEPO:n itsearvioinnin mukaan resurssien kohdentaminen hanketyön ja muun työn kesken eivät ole tasapainossa. Hankkeiden tulokset jäävät liian usein hyödyntämättä. Hanketoimijoiden rekrytoinnissa ei ole otettu huomioon hankkeen edellyttämää osaamista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan yhteisissä periaatteissa ja toimintatavoissa on vielä kehittämistä. Opiskelijat esittivät toiveen, että he mielellään antaisivat kehittämisideoita ja voisivat olla mukana hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. He kokivat tärkeäksi, että heiltä pyydettäisiin palautetta toiminnan muutosten vai kuttavuudesta. UHAT KKO - KAO vertaisarviointi: Ajan antamainen ja sen käyttö nähdään vertaisarvioinnissa uhkana. Vertaisarvioinnissa pohditaan, hyväksytäänkö tulokset ja arvostetaanko niitä, arvostetaanko projektityötä ja jääkö arvostus vähäiseksi tiedon puutteen vuoksi. skel an eduksi nähdään kuitenkin o ssuunnitelma ka tuottaa alle

8 3 työelämän edellyttämiä tietoja ja taitoja Haastatteluissa tuli ristiriitaista tietoa siitä, miten projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtävään. Selkeä viesti oli kuitenkin, että perehdyttämistä tulisi kehittää niin, että varmistetaan jokaisen projektipäällikön ja koordinaattorin perehdyttäminen tehtäviinsä heti alussa. Vertaisarvioijien mukaan voisi olla hwä, jos perehdyttämisen toteuttamista ja laatua seurattaisiin. Perehdytyksen toteutumisen arviointi voisi olla esimerkiksi yhtenä kriteerinä kou lutu ksen järjestäjän suunnittelemassa webropolpohjaisessa itsearviointikyselyssä koskien hanketoiminnan johtamista ja toteuttamista. Itsearvioinneissa ja haastatteluissa tuli esille toive hankeprosessin kuvaamisesta. Haastatteluissa ja itseavioinneissa myös ilmeni, etteivät kaikki olleet tietoisia koulutuksen järjestäjän hyvästä ja kattavasta projektihallinnon yleisohjeen sisällöstä. Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan tiedotusta projektihallinnon yleisohjeesta kannattaa lisätä. Johdon vastausten perusteella vielä löytyy niitä opettajia, jotka ajattelevat, että opiskelijoita tulee pitää kolme vuotta oppilaitoksessa. Tämä on uhka tulevien lakimuutosten (kuten opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta) ja rahoitusmuutosten näköku lmasta. MAHDOLLISUUDET Han kekoordi naattoreille voisi järjestää koul utusta KPEDU :ssa. Kou lutu ksen yhtenä sisältönä voisi olla yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen läpikäyminen. Kouluttamisessa voisi kehittää esim. mentorointimallia. Henkilöstön osaamisen kartoittaminen, tarvittavan osaamisen päivittäminen sekä osaamisen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa on mahdollisuus. Sen avulla voidaan hyödyntää henkilöstön osaamista, osallistaa ja innostaa henkilöstöä kehittämistoimintaan sekä vahvistaa toimintatapoja, joilla voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin suhteessa tuleviin lakimuutoksiin ja uudistuviin tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjällä on käytössään sähköinen osaamisen dokumenointijärjestelmä, jota käytetään jonkin verran. Johdon näkemyksen mukaan järjestelmän käyttöä voisi kehittää. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projektin päättämislomakkeessa vastataan tärkeisiin kysymyksiin. Mallinnustyön kehittäminen ja johtaminen voisi tukea hanketoiminnan suunnittelua ja toteutusta esim taloudelliset ja rakenteelliset reunaehdot huomioivaksi. Näin se tukisi osaltaan hyvien käytänteiden levittäm istä. Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta "helmet" jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät "ideoiden siemenet" eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Hyviä käytänteitä voisi kerätä sähköiseen järjestelmään, missä niihin voisi palata myöhemminkin. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. Haastattelujen perusteella tuotoksia ja tuloksia pitäisi viedä eteenpäin. Vertaisarvioijat näkevät tämän erinomaisena mahdollisuutena koulutusvientiin.

9 4 Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan sekä työelämän edustajia että opiskelijoita kannattaisi ottaa mukaan hankevalmisteluihin, ideointiin sekä pyytää heiltä aktiivisemmin palautetta toiminnan kehittämisestä. Toki työelämän mukaanotto vaatii selkeää johtamista, jotta työelämän edustajia ei pyydetä mukaan useampaan eri hankkeeseen. Vertaisarvioijat näkevät työelämän mukaan oton erittäin tärkeänä koulutuksen toteutuksen kehittämisessä sekä muuttuvien työelämän tarpeiden ennakoinnissa. Haastatteluissa sekä työelämän edustajat että opiskelijat toivat esille toiveensa olla mukana enemmän kehittämistyössä ja innovoinnissa sekä toivoivat saavansa antaa palautetta ja keh ittäm isehdotu ksia. MUUTA Opiskelijoiden haastatteluissa tuli arviointikriteereiden ulkopuolelta esille seuraavia asioita: - Osa kursseista on sellaisia, ettei asia etene mihinkään, osa liittyy selkeästi työelämään - Opettajat ovat tietoisia työelämän tehtävistä ja opettajat hyödyntävät omia työelämäjaksoja. Opiskelijat kokevat tämän hyvänä asiana, etteivät opettajat vieraannu käytännöstä. - Opettajat ottavat opiskelijoiden toiveet huomioon työssäoppimispaikkoja haettaessa ja jaettaessa. - Opetussuunnitelmat tehdään henkilökohtaisesija yksi opiskelija kuvasi tilannetta seuraavasti: "Kun sanoo mihin tähdätään, sen mukaan tehdään ja edetään... mahdollistetaan opetu ksen suu nn ittel u n kautta esim. KV-vaihto" Työelämän edustajilla oli tietoa siitä, että Palava-hanke on kehittämishanke, mutta muutoin he eivät tunteneet hanketta. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille kokemuksia hanketoiminnasta. Todettiin, että joskus on ollut TEKES-projektija joitakin kaupungin hankkeita. Työelämästä pitäisi tulla tieto siitä, mitä valmiuksia työelämässä tarvitaan. Tärkeiksi koettiin seuraavat osaamiset: o Työelämätaidot: esimiehen rooli, milloin keskustellaan pääluottamusmiehen kanssa o Pelkkä prosessialan opiskelu ei riitä: pitää osata kunnossapitotyötä o Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia. Työturvallisuusasenne pitäisi olla olemassa jo ennen työelämään siirtymistä: riskien analysointi, ennakointija suojainten käyttö o ltsenäiset työotteet: Valmius hoitaa töitä itsenäisesti. o Tietoteknisiä taitoja tulisi olla o Oppimiskyky sekä asenne siihen, että asiat menevät eteenpäin. Muutoksiin pitää sopeutua ja työtä ja osaamista tulee osata ja haluta kehittää Työelämän haastatteluissa tuli esille, että opiskelijavalintaprosessissa nuorisotyö oli mukana vaikuttamassa haastattelujen kautta mm. siinä, että onko opiskelija motivoitunut ja täyttääkö hän terveydentilavaatimukset. Nuorisotyö kävi myös opettamassa opiskelijoita. Kun he tulivat tutuiksi, niin opiskelijat haluavat myös heille työssäoppimaan. oita on monen tasoisia a tärkeää olisikin aso iva ha ttelu ikka

10 5 opiskelijalle. Asioita nuorten parissa olemisesta käsitellään aika vähän oppilaitoksessa. Opetukseen tulisi saada enemmän tavoitteellisuutta. Haastattelussa tuli esille kysymys siitä, että kuka johtaa työssäoppimista. Toisinaan opettaja saattaa käydä työpaikalla vain kerran jakson aikana. Työelämän näkemyksen mukaan koulumaailmassa on viimeisintä tutkimustietoa ja sen pitäisi kohdata myös työelämän tarpeet. Työssäoppimisjaksot nuorisopuolella on miltei samoja kaikilla. Joskus opiskelija on ollut enemmän työelämässä, jos perinteinen koulunkäynti on ollut hankalaa. Yksilöllinen opintopolku voisi olla hyvä asia. Työyhteisön näkökulmasta pitäisi panostaa siihen, että opettaja ottaa vastuun. Oppisopimuskoulutuksesta oli tietoa ja sen kehittämiseen tulisi panostaa. Työelämä toi esille, että on paljon nuoria, jotka saisivat ammatin ja työllistyisivät sitä kautta. On myös nuoria, jotka eivät sopeudu oppilaitosympäristöön, mutta monesta tulisi oppisopimuksella hyviä ammattilaisia. Alat muuttuvat nopeastija koulutuksen on vaikeaa pysyä mukana. Jos opiskelijat ovat pidempään työssäoppimassa, he voisivat kyetä antamaan jo työpanostakin ja he voisivat päästä syvemmälle oppimisessaan. Keväällä pidempien työssäoppimisjaksojen aikana näkee, olisiko opiskelija sopiva esim. kesätyöntekijäksi. Työelämän mukaan oppilaitoksella ja työelämällä tulisi olla kommunikointiyhteys ja ajatusten vaihtoa siitä, mitä osaamista työelämässä tarvittaisiin. Pitäisi olla verkostot tiedossa ja tieto siitä, kuka on yhteyshenkilö. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille, että työpaikka-analyysejä olisi tehty. Muita yhteistyömuotoja tuli esille kuten opettajan työelämäjaksot ja opiskelijoiden tutustumiskäynnit. Tutkinnon perusteita ja näyttöjen vastaanottamista on käyty läpi. Näistä aiheista sekä erilaisista oppimismenetelmistä tulisi tarjota enemmän tietoa ja koulutusta. Sähköiset työkalut voisi ottaa käyttöön. Todettiin, että tutkinnon perusteet ovat muuttuneet useastija on hwä, kun näin työelämän tarpeisiin reagoidaan. Työelämästä tuli toive, että olisi enemmän projekteja, missä he voisivat olla kehittämässä koulutusta. Työelämän näkemyksen mukaan opiskelijoilta tulee uusia oivalluksia ja heiltä pyydetään palautteita. On työnantajan vastuulla pyytää palautetta ja opiskelijat antavatkin palautetta, mutta palautteenanto ei ole johdettua. Työelämän näkemyksen mukaan kesätöiden alkaessa pitäisi kiinnittää huomiota työn opastamiseen ja siihen, mitkä työtehtävät sopivat opiskelijalle. 1.I HANKETOIMINNAN STRATEGISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Koulutuksen järjestäjän strategia on: Yhdessä paremmin. Koulutuksen järjestäjän arvot ovat: Asiakaslähtöisyys, osaaminen, vastuullisuus, avoimuus Koulutuksen järjestäjällä on projekteja, jotka liittyvät aluevaikuttamiseen, työelämän kehittämiseen sekä opetuksen ja henkilöstön kehittämiseen.

11 6 Hallinnon näkemyksen mukaan resurssointi ei ole suunniteltua, eikä se välttämättä perustu osaamiseen. Hanketyöhön osallistumisen haasteena on organisoida hanketyö ja opetustyö. Organisaatiossa ei ole kuvattu hankkeen suunnittelua ja hakuprosessia. Kokkolan ammattiopiston (KAO) mukaan projektitoiminnasta ja hankkeista sekä niissä toimimisesta olisi hyvä olla yleistietoa. Tätä tietoa voitaisiin jakaa esimerkiksi hen kilöstötilaisuu ksissa. Kokkolan kauppaopiston (KKO) näkemyksen mukaan kaikilla osa-alueilla strategiset tavoitteet ja periaatteet toteutuvat kohtalaisesti tai hyvin. Kumppanuudet on määritelty erityisen hyvin. Linjaukset verkostoitumisesta toteutuvat kohtalaisesti. Hanketoiminnan hallinta toteutuu hyvin. Opettajat eivät tiedä paljoa toimintatavoista ja selkeyttä hankkeiden johtamiseen kaivataan. Keski-Pohjanmaan opiston (KEPO) näkemyksen mukaan hanketoiminnassa toteutuvat erityisen hyvin yhteydet alueellisiin, kansallisiin jaltai kansainvälisiin strategioihin. Hanketoiminnalle on riittävät resurssit ja sen prosessit on määritelty. Linjaukset verkostoitumisesta eivät toteud u. Keh ittäm iseh dotu kset : Kokkolan kauppaopiston ja Keski-Pohjanmaan opiston itsearviointien ja vertaisarviointien pohjalta voisi keh ittää linjau ksia verkostohan kkeisiin osallistum isesta. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella osaamiseen perustuvaa resurssointia voisi kehittää. Tämän pohjalle tarvitaan osaamiskartoitukset sekä niiden ylläpitäminen ajan tasalla. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella hanketyöhön ja opetustyöhön osallistuminen vaativat suunnittelua. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella koulutuksen järjestäjällä ei ole kuvattuna hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessia. Hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessin kuvaaminen ja ohjeistukset tukisivat hanketoiminnan liittymistä koulutuksen järjestäjän strategiaan. 1.2 HANKETOIMINNAN SUUNNITTELU Hallinnon vastausten mukaan lyhyen hankehakuajan vuoksi hankehakemuksiin on vaikea reagoida laad u kkaasti. SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjä asettaa hankekohtaisesti tavoitteet ja odotettavat tulokset ia sillä on hanketoimintaa tukeva seurantaiäriestelmä.

12 7 KKO:n näkemyken mukaan hankerahoituksen toimintatavat on määritelty hyvin. Hanketoiminnan ohjeistus tukee hanketoimijoita kohtalaisesti. Läpinäkyvyyttä ja selkeyttä toivotaan lisää. Hankehakemusten tekemiseen kaivataan kyseisen aihealueen osaajia. KEPO:n näkemyksen mukaan hanketoiminnan suunnittelu toteutuu kaikilla osa-alueilla kohtalaisesti lukuunottamatta arviointi-, palaute-, ja tutkimustietoa, mitä hyödynnetään suunnittelussa hyvin. Kehittämisehdotukset KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketulosten hyödyntämisessä on kehitettävää KKO - KAO vertaisarvioinnin mukaan ei tiedetä, onko suunnittelua mietitty ja toivotaan pitkäjänteisempää suun n ittelua. Vertaisarvioi n n issa pohd itaan, onko kou lutuksen järjestäjä nimennyt henkilöt, jotka miettivät hanketoiminnan suunnitteluun liittyviä asioita KKO-KAO:n vertaisarvioinnin mukaan tarvitaan henkilö, jolla on aikaa tehdä hankesuunnittelutyötä ja kohdentaa tähän resursseja. Nimetty henkilö voisi kadoittaa, onko hankkeelle tarvetta ja lähdetäänkö hakemaan hanketta. 1.3 HANKETOIMINNAN TOTEUTUS Itsearviointien perusteella hanketoiminnan toteutuksessa on kehitettävää. ltsearviointien keskiarvo tästä osa-alueesta on 1,75. Hallinnon näkemyksen mukaan projektiorganisaation kuvaus ja vastuiden määrittäminen pu uttuvat. Haasteeksi nähdään rahoituspäätösten saam inen sekä KPEDU :ssa tapahtuva päätöksenteko kuten opettajien työnjaot. Hankkeeseen liittyvää tietoa on saatavilla, mutta tietoja ei välttämättä hyödynnetä. Taloushallinnon toimintatavoissa ja järjestelmissä nähdään kehittämisen varaa, sillä budjetti ei aina pysy ajan tasalla. SOTE:n itsearvioinnin mukaan henkilöstö ei ole tietoinen hanketoiminnan periaatteista ja toim intatavoista eikä hen kilöstöä kan n usteta han ketoimintaan. KKO:n itsearvioinnin mukaan henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja toimintatavoista eivät toteudu eikä osallistamista ole mahdollistettu. Hanketoimijoiden valintaa ja perehdyttämistä ei ole linjattu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan mikään tämän osa-alueen kriteereistä ei toteutunut hyvin. Toimijoiden resurssit suhteessa muuhun työhön eivät itsearvioinnin mukaan aina kohtaa. Kou I utu ksen järjestäjän om ien vertaisarviointien m u kaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan hanketoiminnan toteutukseen tulee olla aikaa ja osallistaminen tulee mahdollistaa. Opetuksen nähdään menevän usein kehittämistoiminnan edelle.

13 I KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan osaamistarvekartoituksen päivittäminen on ollut todella hyvä asia. Yhteistyön todellinen tekeminen herättää arvioijissa kysymyksen: "mitä se on?" Suunnitelmallisuuden nähdään puuttuvan ja kiireisyyden leimaavan toimintaa. Arvion mukaan heti alussa olisi hyvä sopia avainyhteistyökumppanit. Haastattelujen perusteella Opettajien haastattelujen mukaan opettajat ovat innostuneita hanketoiminnasta, mutta johdon kannustaminen hanketoimintaan vaihtelee eri yksiköissä. Opetussuunnitelmatyön vuoksi hanketoiminta koetaan tärkeänä, koska se mahdollistaa muutoksen ja kehittämistyön. Hanketoimintaan osallistuminen on haasteellista ja opettaja joutuu jopa itse muokkaamaan lukujärjestystä, jotta hanketyöhön jää aikaa. Opettajat esittävät, että työnjakosuunnitelmia laadittaessa hanketyö tulisi huomioida ja toimialapäälliköiden tulisi ottaa vastuu hanketoim innan sisällyttäm isestä työsu unnitelmiin. Hanketoiminta on tukenut henkilöstön osaamisen kehittymistä: hyviä koulutuksia on saatu, työelämäyhteistyö on kehittynyt ja muutenkin hanketyö on koettu voimauttavana Hanketoiminnan tulosten hyödyntämistä ja levittämistä tuetaan johdon mukaan seuraavilla tavoilla: - Koulutusyhtymätasolla tehdään vuosirapoftit, joihin nostetaan keskeisiä esimerkkejä. - Verkostohankkeet tukevat levittämistä ja tulosten esittämistä. - Kerran lukukaudessa pidetään pedagoginen iltapäivä, jossa sen hetkisiä asioita käydään läpi. Henkilöstöä tiedotetaan hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista johdon mukaan seuraavilla toimenpiteillä: - Projektitiimi ylläpitää mm. projektihallinnon yleisohjetta sekä tekee projektitoim in nan raportit. - Henkilöstön kanssa keskustellaan, ketkä lähtevät mukaan hankkeisiin. - Koordinaattoreita haetaan avoimesti. - Projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtäviin (projektikoordinaattorien ja esimiesten tehtävä). - Projektihallinnon käsikirja on kaikkien nähtävillä intrassa. - Yhteisiä perehdytystilaisuuksia järjestetään silloin, kun useampi hanke alkaa samanaikaisesti. Johdon mukaan henkilöstöä kannustetaan osallistumaan hanketoimintaan kertomalla hanketoiminnasta. Projektit voivat esittää projektin perustiedot koulutuksen järjestäjän nettisivuilla. Johdon näkemyksen kaikki pääsevät halutessaan mukaan keh ittäm istoimintaan. Johdon vastausten perusteella toimialapäällikön tehtävänä on tehdä tuntisiirrot siirryttäessä kokonaan projektipäälliköksi. Opettajien ollessa osittain projektipäällikkönä tai projektitoimijana esimies tekee päätökset ja tyojärjestysmuutokset yhdessä opettajan kanssa. Johdon vastausten perusteella on erittäin hankalaa nimetä toimijat hankerahoitu ksen hakuvaiheessa sillä erilaiset muuttuvat teki vaikuttavat lo ulta

14 9 kuitenkin siihen, ketkä projektissa toimivat (esim. virkavapaat) Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjällä on olemassa projektitoiminnan mittarit. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt ja palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta. Kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Osaa henkilöstöstä täytyy kuitenkin muistuttaa merkitsemään tuntiseurannat ajallaan. Johdon nä kemyksen m u kaa n talo uden seu rantajärjestel mä n I isä ksi projektipäällikön tulee seurata toteutuneita kuluja ja arvioida syntyviä kuluja suhteessa budjettiin ja tavoitteisiin. Kehittämisehdotukset Taloushallinnon toimintatapojen ja järjestelmät tulisi kehittää sellaisiksi, että budjetti pysyy ajan tasalla. Tämä on talouden hallinnan kannalta tärkeää. Budjetin laahatessa jäljessä on riskinä hankkeiden budjettien suuretkin ylitykset, jotka luovat haasteita kou lutuksen järjestäjän talouteen. KKO : n itsearvioinni n mukaan hen kilöstön osallistamisessa ja hen kilöstön osaamisen hyödyntämisessä on kehitettävää. KEPO : n itsearvioin n in mukaan hen kilöstön osaamisen keh ittäm isessä ja hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.4 HANKETOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTAMINEN Itsearviointien perusteella han ketoiminnan arvioinn issa ja keh ittämisen kriteerien mukaisissa kohdissa on parannettavaa (Keskiarvo 1,7). Hallinnon näkemyksen mukaan hanketoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä on parannett avaa ja han ketoiminnan johtamista tulisi kehittää. KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointija palautteiden hyödyntäminen eivät toteudu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointi ja palautteiden hyödyntäminen toteutuvat kohtalaisesti. Eri kokonaisuuksilla pidetyt tiimitapaamiset nähdään sujuvaksi käytännöksi. Haastattelujen perusteel la Opettajien haastettelujen mukaan hanketoiminnasta ei ole ollut kunnollista arviointia ja hankkeiden lyhyet aikataulut koetaan haasteellisiksi. Opettajien mukaan hanketoiminnan arviointiin pitäisi panostaa. On ollut paljon hankkeita, jotka eivät ole tuottaneet mitään. Ne työllistävät monta ihmistä, mutta varsinaista tulosta ei ole ollut. Hankkeet jopa elävät omaa elämäänsä. Se, miten johto on sitoutunut, on merkittävää. Toiveena esitettiin, että kun tulee uusi hanke, niin pitäisi tietää io maalis-huhtikuussa, kun

15 10 seuraavan vuoden työnjakoa tehdään Johdon vastausten perusteella hanketoimintaa arvioidaan olemassa olevilla mittareilla Vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin haasteellista. Laadullista arviointia toteutetaan ohjausryhmien avulla, jotka hankkeen puolivälissä ja lopussa arvioivat tulosten saavuttamista. Lisäksi hyödynnetään työnantajakyselyä. Kerran hanketoimintaa on arvioitu sidosryhmäkyselyn avulla. Hanketoiminnan johtamisen arviointiin on tarkoitus hyödyntää tämän vertaisarvioinnin pohjalla käytettyjä itsearviointikriteereitä. Kehittämisehdotukset Hanketoiminannan johtamisen kehittäminen on tärkeää, jotta hanketoiminnalla voidaan vastata koulutuksen järjestäjän strategisiin tarpeisiin sekä ennakoida tulevaisuuden tarpeita. KKO:n ja KEPO:n arviointien perusteella arvioinnin ja palautteiden hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.5 HANKETOIMINNAN TAVOITTEET JA ORGANISOINNIT Itsearviointien perusteella hanketoiminnan tavoitteissa ja organisoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,8). KKO:n näkemyksen mukaan toimintatavat ja johtaminen toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan strategia, rakenteet ja toimintatavat toteutuvat kohtalaisesti, mutta johtaminen ei toteudu. Haastattelujen perusteel la Opettajien mukaan hanketoiminnan johtamisessa on parantamisen varaa: koordinaattoreille tulisijärjestää koulutusta. Opetussuunnitelmatyötä on haastateltujen mukaan johdettu hyvin ja sitä on johtanut Tuija Koukkari. Johdon vastausten perusteella strategia ja hanketoiminta kulkevat käsikädessä. Maaseutuohjelman kehittämisohjelmassa kysytään koulutuksen järjestäjän hankeideoita ja pyydetään perusteita. Tämä ohjaa osaltaan toimintasuunnitelmaa ja on osana hanketoiminnan vuosikelloa. Koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. 1.6 HANKETOIMINNAN SEURANTA Hallinnon mukaan toimintayksiköiden rakenteet vaihtelevat. Toimintayksiköiden rakenteet joko estävät tai mahdollistavat joustavuuden. SOTE:n itsearvioinnin mukaan iohto ei ole osallisena hanketoiminnassa eikä sen

16 11 arvtotnnrssa. KKO:n näkemyksen mukaan koulutuksen järjestäjä on valmis arvioimaan nykyisiä toimintatapoja ja kannustaa kehittämään ja kokeilemaan uusia tapoja. KEPO:n näkemyksen mukaan strategisten tavoitteiden ja hanketoiminnan vastaavuus eivät toteudu eikä hanketoiminnalla lisätä osaamista. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan hankekoordinaattoreille tulisijärjestää koulutusta KPEDU:ssa, jossa käydään läpi yhteiset periaatteet ja toimintatavat. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan johdon osallistuminen tavoitteiden asettamiseen kaipaa kehittämistä. Arvion mukaan on tärkeää asettaa tavoitteita sille, mitä hanke tuottaa ja millaisia aikaansaannoksia tavoitellaan ja tuotetaan. Kehittämisehdotukset Koulutuksen järjestäjän olisi hyvä analysoida toimintayksiköiden rakenteita, kuvata sellaiset rakenteet, jotka joustavat ja levittää näiden toimivien rakenteiden toimintatavat myös muihin yksiköihin. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminta tulee kytkeä osaksi johtamista. 1.7 HANKETULOSTEN ANALYSOINTI ftsearviointien perusteella hanketulosten analysoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,75) SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen iärjestäjällä ei ole toimintatapaa päättyneiden hankkeiden tulosten seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen eikä hanketulosten käsittelystä, levittämisestä ja käyttöönotosta ole sovittu. KKO:n näkemyksen mukaan hanketuloksia ei käsitellä, levitetä eikä sovita niiden käyttöönotosta. Hankkeiden hyödyntäminen ei ole arvion mukaan riittävää. KEPO:n näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan: KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan toimenpiteistä sopiminen, seuranta, käsittely, levittäminen ja johdon tuki ovat tärkeitä. Arvioinnissa tuodaan esille, ettei kukaan hallitse kaikkia toimintoja eikä yhdellä ihmisellä saa olla liikaa töitä / hankkeita. Hankkeisiin sitouttaminen pitäisi olla laajempaa. Arviossa tuodaan esille, että kehittämisen kannalta olisijärkevää, jos enemmän henkilöitä sitoutettaisiin hankkeisiin. Arvion mukaan seuranta ei aina toteudu. Arvion mukaan levitystilaisuuksiin tulevat ne ihmiset, iotka muutenkin ovat proiektissa mukana.koko

17 12 henkilöstön sitouttaminen levitystilaisuuksiin kehittäisi tiedon levitystä. Opetuksen nähdään menevän seminaarien edelle ja siinä olisi kehitettävää. Arvioijat pohtivat, miten osaston kokouksiin välitettäisiin tietoa ja voisiko järjestää tiedotustilaisuuksia siitä, mitä oppilaitoksessa tapahtuu. Näiden lisäksi tiedottamista voisi lisätä muiden tiedotustilaisuu ksien sekaan. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan kehitettävää on seuraavissa asioissa: tulosten levittäminen, mikä/ mitkä koulutusalat tekevät yhteistyötä ja miten osaamista siirretään. Arvion mukaan hyötyajattelua tulee lisätä. Arvioijat herättävät kysymyksen: "Mikä mahdollistaisi luontevan yhteistyön ja tätä kautta paremmat tulokset?" Haastattel ujen perusteella Opettajien haastattelujen perusteella he ovat voineet vaikuttaa hankkeessa tuotettujen uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Luontevan työelämäyhteistyön esteiksi opettajat nimeävät työssäoppimisen ohjauksen resurssien vähennyksen. Heidän mielestään pitäisi myös kunnolla määritellä, mitä työelämäyhteistyö ja siihen liittyvä top-ohjaus ovat. Myös työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutukseen pitäisi panostaa. Johdon vastausten perusteella hanketuloksia analysoidaan ohjausryhmässä, projektitoiminnan raportin tekemisen yhteydessä. Toiminnallisia tuloksia analysoidaan tiimeissä. Johdon vastausten mukaan hanketulosten käyttöönotossa on kyse osallisuudesta, johtamisesta sekä siitä, mitkä ovat hankkeen tuotokset. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projekti n päättäm isloma kkeessa vastataa n tärkeisi i n kysymyks i i n. Kehittämisehdotukset KKO:n arvion mukaan hanketuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin I.8 HANKETULOSTEN LEVITYS KKO:n näkemyksissä on eroa hankkeiden ja niiden tulostentiedottamisesta sekä tulosten levittämisestä. KEPO:n näkemyksen mukaan tiedottaminen hankkeista sekä niiden tulosten levittämisestä toteutuu kohtalaisesti. Koulutuksen järiestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO vertaisarvioinnin mukaan tiedottamisesta ja levittämisestä tulee sopia ja tehtävänkuvan tulee olla selkeä ja tehtävämäärien hallittavissa.

18 13 Haastattel ujen perusteel la Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta "helmet" jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät "ideoiden siemenet" eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. Halukkuus hakea projektipäälliköksi lisäisi hankkeiden innostavuutta ja toisi osaltaan kiertoa osaamisen siirtymiseen opettajasta projektitoimijaksija projektipäälliköksi ja jälleen opettajaksijalkauttamaan hyviä käytänteitä. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. 1.9 HANKETOIMINNAN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO Hallinnon itsearvioinnin mukaan käytössä on aloitelaatikko erilaisille aloitteille SOTE:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan tuloksina syntyneille kehittämistoimille ei ole mittareita eikä johto seuraa kehittämistoimien edistymistä ja vaikuttavuutta. KKO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa ei toteudu. Muiden osa-alueiden kohdalla näkemyksissä on eroa, ne joko eivät toteudu tai toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa toteutuu kohtalaisesti. Muilla osa-alueilla todettiin, että kriteerit eivät toteudu. Hankkeiden tuotokset jäävät liian usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan suunnitelmilta puuttuu pohja, kun yhteistä aikaa ei ole. Toiminnan mahdollistaminen on vielä suunnittelussa. KAO - KSTO:n veftaisarvioinnin mukaan osaamistarvetyön päivitys toteutui. Työtä voidaan hyödyntää suunnittelussa (vrt näyttöportaali projekti - saadut hyödyt ). Haastattel ujen perusteel la Opettajien haastattelun mukaan koulutuksen järjestäjä on henkilöstökyselyn yhteydessä pyytänyt heiltä kehittämisehdotuksia. Hyvästä kehittämisehdotuksesta maksetaan pieni palkkio. Tämä asia koetaan hyvänä. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seuraamisesta työelämäyhteistyöhön opettajilla ei ollut tietoa. Tiedossa ei ollut myöskään, pyydetäänkö työelämältä palautetta PALAVA:sta tai muista hankkeista. Hankkeissa syntynyttä asiantuntijuutta ei opettajien mukaan riittävästi hyödynnetä. Hankkeisiin sisältyneet koulutukset kirjataan sähköiseen järjestelmään ja sinne voisi lisätä, missä hankkeissa on ollut mukana. Johdon vastausten mukaan hanketoiminnan tuloksia esitellään projektitoiminnan raportissa vuosittain.

19 14 Kehittämisehdotukset KKO:n ja KEPO:n vastausten mukaan kehittämistoiminnan seurantamittareita tulisi kehittää HANKETOIMINNAN ARVIOINTI KKO:n näkemyksissä on eroa. Seurantamenettelyn ei koeta toteutuvan lainkaan KEPO: näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti. Kehittämisehdotukset KKO:n ia KEPO:n vastausten mukaan hanketoiminnan arviointiiäriestelmää tulisi kehittää YLEISESTI 2. PALAVA.HANKE Opiskelijoiden näkemyksen mukaan PALAVA -hankkeessa monipuolistetaan opintoja, vahvistetaan työelämälähtöisyyttä sekä kartoitetaan, mitä työelämä vaatiija opiskelijat osaavat. Valinnaisaineilla saadaan myös lisättyä eri aloille hyödyllisiä opintojaksoja, joilla voi lisätä työllistymistä. Opettajat kokevat hankkeet tärkeinä toiminnan kehittämísen kannalta, eikä niistä tule säästää taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Ennen hanketta pitäisi kuitenkin varata resursseja suun nitteluu n ja hankkeistamisvaiheeseen. Opettajien mukaan hanketoíminnan tuloksina opetukseen on otettu työelämän ongelmia ja painotettu niiden osaamista. Tänä keväänä valmistuville on tuloksia jo voitu hyödyntää. Valinnaisjärjestelmä on myös osittain käytössä. Johdon vastausten perusteella PALAVA-hankkeen tavoitteet ovat: - Opetussuunnitelmienpurku - Kyselylomakeyrityksille - Kysely eri alojen opettajille - Opetussuunnitelmien sisältöjen vertailu ja uusien sisältöjen muodostaminen - Yhteenveto opettajien tiedoista - kurssisisällöt - Opettajien osaaminen tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden osaamista - Palapeli menetelmäksijavalinnaisuusvisuaaliseksi - Vastata työelämän tarpeisiin yli tutkintorajojen - Yhteistyön lisääminen opettajien välillä, jotta pystytään tarjoamaan paremmin opintoja työelämän näkökulmasta ja opiskelijan kannalta Opettajien toisilta oppiminen - Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mikä heistä tulee "isona" - mihin ovat suuntaamassa - hahmottaminen valinnaisuuksien kautta - tästä tuli peliajatus - Koulutustakuun toteutumisen tukeminen - Þystytään suorittamaan opintoia

20 15 nopeammin, hitaammin, yksilöllisesti PALAVA-hankkeessa on mukana 12 tutkintoa 26:sta tutkinnosta VAHVUUDET Itsearviointien pohjalta parhaat keskiarvot kaikista osa-alueista on annettu kohdista Tiedotus ja viestintä (2,55) sekä Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen (2,484). MSO:n yksikössä on saatu tehtyä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Vertaisarvioinnin mukaan opistot ovat voineet keskittyä hankkeen puitteissa siihen, mikä heille on tärkeää ja ajankohtaista ja koordinaattori on vastannut nopeasti kysymyksiin. Sosiaali- ja terveysa la n opistossa on osaam ista rvekartoitu kset saatu pä ivitettyä. Opiskelijoiden mukaan vahvuuksia ovat: - Opiskelija voi löytää itsestään paremmin kehittämisen kohteita ja osaamista. - Opiskelija saa itse vaikuttaa opintojen sisältöön. Hänellä mahdollisuus toteuttaa omia asioita ja voi keskittyä itseensä. - Top-jaksojen myötä työllistyminen paranee. - Valinnaisuus lisää monipuolisuutta omaan ammattiin; esim. kun menee hakemaan töihin niin pystyy sanomaan että on käynyt mediakurssin ja pystyy käyttämään tietokoneita. Opiskelijoiden mukaan hanke on hyödyttänyt opiskelijoita vapaasti valittavien opintojen monipuolistumisena, työelämän tarpeisiin vastaavina opintoina ja yhteistyön tiivistymisenä eri opistojen kesken. Kaksi opiskelijaa valmistuu kuukautta aiemmin kuin muut, kun työssäoppimista on hyödynnetty. Heillä ei ollut tietoa, johtuuko nopeampi valmistuminen PALAVA-hankkeesta. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan hanke yhdistää opiskelijoita ja työnantajia sekä vastaa työelämässä oleviin erilaisiin osaamisen tarpeisiin. Hankkeen puitteissa on kyselty työelämältä, mitä osaamista tarvitaan - ja opetetaan sitten niitä asioita. Työnantajat voivat saada myös työssäoppimisen kautta potentiaaliset työntekijät yrityksiinsä. Työelämän haastattelujen mu kaan PALAVA-hankkeen tavoite valin naisu uden kehittämisestä on loistava ajatus. On hyvä kun opiskelijoille haetaan uutta osaamista yksilön tarpeista lähtien. Opettajien haastattelujen mukaan PALAVA-hanke on tukenut opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja yli perustutkintorajojen. Se on myös vahvistanut työelämäyhteistyötä ja sen avulla on saatu parempaa laatua opetussuunnitelmien suunnitteluun ja tekemiseen sekä opiskelijalähtöisyyteen. Opettajien mukaan opiskelijoiden valinnaisuus on lisääntynyt ja opiskelijat ovat tulleet tietoiseksi osaamisestaan. Erityisopiskelijoille PALAVA-hankkeesta on hyötyä mm. siinä, että opiskelija voi valita niitä asioita, jotka ovat hänen vahvuuksiaan. Opiskelijat hyötyvät myös siitä, kun tutkinto vastaa työelämän tarpeita mm.. paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien kautta äkökulma tulee tei lisää isen kautta

Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä

Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä 1 Palava projektin vertaisarviointi 12-13.2.2014 Vertaisarvioijat: Haastateltavat: Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä Opettajat (8): Terhi Petäjä, Marja Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Kuntoutusmallin toimivuus oppilaitosympäristössä

Kuntoutusmallin toimivuus oppilaitosympäristössä Kuntoutusmallin toimivuus oppilaitosympäristössä Kaija Miettinen 12.5.2014 Bovallius-ammattiopisto Arviointitutkimuksesta Arviointitutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeen toiminnasta ja toteutumisesta

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tytöt LVI-alan opinnoissa

Tytöt LVI-alan opinnoissa Tytöt LVI-alan opinnoissa Mallissa on hyvä olla jokin kokonaiskaavio eli kuva. Tämän lisäksi mallia voi kuvata tekstillä. Ulkopuolisen pitää saada vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin (avaa näitä

Lisätiedot