9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta"

Transkriptio

1 Elinkeino', lìikcnrrc ja 9[Þ:,ibüiriüï.îfiì E E [J lta ympäristökesklrs LP IuroDp o 5o!iiihnilrårtD P alay a toimij oiden tapaaminen KE S KI- P oh JANMAAN AMMATTIOPI STO LIA, Hyvinvointiala, Terveystie r, Perjantaina 7 g.2o74klo 9.oo-12.oo HELMI-monitoimitilassa 1. Tapaamisen avaus Puheenjohtaja Saila Tolppanen lausui osallistuj at tervetulleiksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi ro toimijaa (Nimilista liite r) z. Sihteerin valinta Puheenj ohtaja osoitti sihteeriksi Marjo Ylösen. 3.Proj ektin ulkoisen arvioinnin tulokset. 3.r Projektin tiedottamistapahtumista vuoden 2oL4 alkupuolelta, puheenjohtaja mainitsi mm. seuraavaa Keski-Pohjanmaan opiston avoimien ovien päivänä (t.z.zor4) projektista tiedotettiin hajautetusti ja näin saatiin runsaasti vastaanottajia KOPA- koulutuksen työelämätapaamisessa (4.2. zot4) työelämäkumppanit ja alan kaikki opiskelijat saivat tietoa projektin tuotoksista mm. opinnäytteiden esittelyjen yhteydessä 3.2 Projektin vertaisarviointi on ollut poikkeuksellisen laaja, sen toteuttamisessa on tuotettu kaksi sähköistä työkalua, jotka mahdollisesti saadaan valtakunnalliseen levitykseen Vertais arviointi on lu ettavis sa proj ektin wiki-sivuilta. 3.3 Projektissa voidaan työskennellä ja tuloksia tuottaa edelleen, kirjata ja laskuttaa zor4 saakka, jolloin mahdolliset laskut tulee olla toimijan ja esimiehen allekirjoi tuksin varustettuna pääkirjanpitäjällä. 3.4 Projektin ulkoisen arvioinnin tulokset. Puheenjohtaja lähettää tulokset kaikille toimijoille sähköisesti.( Liite z) Puheenjohtaja kiinnitti huomiota tuloksien kehitettäviin kohtiin. Allamainituista asioista syntyr vilkasta keskustelua. Lllkoiset arvioijat kiittelivät Pa-La-Va proj ektia vertaisarvioinnin suorittamis esta. 3.4.r Projektityöhön sitoutuminen, projektityön osaaminen ja sekä muun työn yhteen sovittatiin haastavaksi. Todettiin, että jo projektia haettaessa osallistuvat perustutkinnot ja toimijat olla selvillä. Siinä vaiheessa, kun projekti käynnistyy, suunniteltujen toimijoiden työnjako voi olla täysin muuttunut ja toimijoita täyq'yvaihtaa Tulosten eli konkreettisen Pa-La-Va - pelin hyödyntäminen ja kehittäminen jatkuu, jos peli osoittautuu aidosti opiskelijoiden opintojen valintoja helpottavaksi ja aktivoivaksi työkaluksi. Opiskelijat ovat todenneet, että he eivät rmmärrä oikeita valinnan mahdollisuuksia /rajoituksia. Lukujärjestys ei läheskään aina mahdollista haluttuja valintoja Pelin tuottaja antaa syksyllä zor4 kolmipäiväisen koulutuksen pelin käyttämisestä Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen hankeideointiin parantaisi toimintaa,

2 I KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÀ l'4ellersra Oster bottens utbildnin8skoncern Elinkeino., liikenne. ja ynrpárislokeskus turoop r unioni Eùroûpin iosir hrih rtõ!ri1i 'r';r 1,; r.r FU'lta sillä tällöin tuotokset kohdistuvat tärkeimpään eli opiskelijan toimintaan. Opiskelijoiden on todettu tuottavan loistavia ideoita Hankkeessa toimimisen osaaminen - on jokaisen koordinaattorin omalla vastuulla -Osaamista tarvitsevat koordinaattorit ja toimijat ainakin seuraavissa asioissa: -hanketoimintaan perehdyttäminen -hanketoimijoiden roolit ja niihin kuuluvat tehtävät -miten toimijat voivat tiedottaa hankkeesta ja levittää sitä -mitä opiskelua ja toimintaa voidaan liittää hankkeen piiriin -projektiaj an oikea j a täsmällinen kirj aaminen -projekteista tiedottaminen: mitä, kenelle, milloin -mitä asioita pitää seurata ja raportoida -proj ektissa toimivien vastuut Puheenjohtaja totesi, että KPEDUssa on projektitoiminnan käsikirja, mutta sen olemassa - olosta edes projektien koordinaattorit eivät ole tietoisia - Tällä hetkellä ei KPEDU: ssa ole pedagogisten hankkeiden koordinoijaa, joka hallitsisi pro j ektitoiminnan kaikki osa-alueet j a pystyisi neuvomaan tarvittaessa Tukihenkilöstön toivottiin tuottavan rekisterin, josta nähtäisiin kaikki meneillään olevat projektit, sisältö ja niissä toimivat henkilöt. Näin mahdollistettaisiin hankkeen ja henkilöiden kesken synergiaa ja vältettäisiin päällekkäisyyksiä. Samalla hanketoiminnan seurantajärjestelmän jämäköittäminen helpottuisi jatkossa. 4 Tavoitteettoiminnankehittämiseksi 4.L Projektin loppuþsely Puheenjohtaja järjestää projektin loppukyselyn toukokuussa: Mitä Pa-La-Va- hankkeeessa on saavutettu. 4.2 Projektin arvioinnin keskitetyt tulokset tiedoksi johdolle. Saila Tolppanen lähettää K-P:n ammattiopiston rehtoreille ja koulutusyhtymän johtajalle yhteenvedon( tärkeimmät tulokset) projektin vertaisarvioinnista ja ulkoisesta arvioinnista kokonaisarvioinnin(37s) lisäksi. 4.3 Natsacha Skog ehdotti numeeristen(o-g) tulostaulukosta tehtäväksi tilastollista analyysiägraafista esitystä ( moodi ja mediaani), joista tulokset ovat helpommin hahmotettavissa. 4.4 Yhteinen valinnainen jakso kaikille koulutusaloille - mahdollistaisi todellisen valinnannaisuuden käytännössä 6. Päättöseminaarin asioita;( ohjelma Liite g) Jokaisen perustutkinnon tuotoksille on varattu aikaa B min. Palapelin senhetkinen versio esitellään tekijän toimesta. Seminaariin pyydetään lehdistö paikalle. Lisäksi järjestetään Pa-La-Va tapaaminen vielä Kauppaopetuksen uusissa tiloissa ulkona ja sisällä perj antain a 2g.S.2ot4 klo 9.oo-12. oo. 5. Palapelin tilanne, Kuisma ja Niina esittelivät hankinnan ja tämän hetkisen tilanteen Esittelijät selvensivät pelin logiikkaa ja tekniikkaa 5rmmärrettävästi ja selkeästi osallistujille. Selventävän keskustelun jälkeen jäädään odottamaan pelintekijän havainnollistamista tutkintojen sisällöistä. Toimijoiden tulee olla tarkkana, jotta tutkinnoista annetaan pelin kuvakkeissa ammatillinen ja realistinen kuva. Kuisma Peura tähdensi myös toimijoiden vastuuta projektiosaamisesta pal-

3 I KESKr-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ l.4ellersra Ostérbotcens utbildninsskoncêrn Elinkcino-, liikenne ja ynrpäristökesl<us Êup Euroop n rori ätir h *o Vi ;rrvl itii.t,r EU'lta lon ja lieriön avulla. Toimijoiden tulee osata ajatella asioiden yhteensovittamista myös muulta kuin omalta kannaltaan. Jokaisella kun lienee pallon ja lieriön yhteensovittamisesta oma näkemyksensä. Ko. tehtävän avulla yritämme jokainen päästä yhteis rmmärrykseen toimiessamme yhteisessä projektissa. Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston ammattikampuksella perjantiana T.g.2or4 Marjo Ylönen

4 I KESKI-POHJAN MAAN KOULUTUSYHTYMA l'4 llersr Osrerbottens urb ldninsskonccrn Elirrkcino. liikenne ja yn ìpär stökérskus turoot n! ioni Iuroopan roi rrli' hadû r- \ tl-ö- It E U,lta PaLaVa - projekti Tilaisuus : Toimij atapaaminen Pvm: o7.o1.2ol4 NIMI t "3 /' NIMEN SELVENNYS Nlìrq Pe an - ( TITA ì PETÀJÀ lrúfu* ÊuòEÒ^/a, / N n ral ó L( LÐ7/e^/ >.v u èg_ f2u t //(.K /,a-xatfu've* 't/t-/ t Z p t,t.t - lü cl,,l a lc tsl,t lá 4 ti. I [LÞ.* Tì ut^bs r-r'r{ '4,-* - /--L" t k/,r U Q*.q --r-aar-1 I üctuiv.ø Peaa:> C-/trnfficlLâv.fk24 llaria rt - //t u Þ1fr nal ø. 5-Â r r,a -T'ocF Þ.at-l x/ a\ It

5 I KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ 4èllêrsra Osrer bottens urbildnin8skon<èrn Elinkeinc ', liikennc jar yir räristökesl<us E Luroop r uirorr turoôp n sosri lñh!tc E.J Lta PaLaVa - projekti Ilmoittautuminen: Päättöseminaari oL4 NIMI ( 2 NIMEN SELVENNYS T/;ær t ipetêlj /i //Å;RJ,( R t < uat / nzte-/a q ùt/.l/ f *Qt-'fu d* Tcrct 4 <a. ( lqtta - lll ct^ 'r.t lcttkl lí W(WU+4.4_L< l\lj.- i' t,r,.-osc^c,-r\' f-.-* \ /L-(ã: - - luzjnra- "Q uzza AÛfnrryzq Wç flanrr-l- fl- 3-Å^'coJd-<-Jl!.îlh *'-/ Ò.- P Pp.LJ E2t\ 1

6 ,.-\\-( É -**, 1 Palava -projektin vertaisarvioi nti Vertaisarvioijat: Haastateltavat: Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä Opettajat (9): Terhi Petäjä, Marja Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen, Tove Strömbäck, Sirpa Puusaari, Marko Päiveröinen, Leena Hietalahti, Lasse Kahelin Opiskelijat (7): Mari Kesänen, Jenni Långsved, Otto Kiviharju, Tuomo Tikkakoski, Roosa Päivärinta, lida Koponen, Kwanday Mattila Työelämän edustajat (5): Esa Porkola, Petra Maunula, Jouko Pahikainen, Harri-Heikki Niemi, Veijo Ullakko Organisaation johto ja projektin edustajat (6): Sirkku Purontaus, Harri Lundell, Tuula Junttila, Tom Bjon, Tuija Koukkari, Saila Tolppanen Käytettävä materiaali vertaisarvioi n n issa : Itsearvioinnit opistoittain (5), hallinnon itsearviointi (1 ), vertaisarvioinnit (5), Palava-hankeen esittely, haastattelut Hanke toivoo kehittämisehdotuksia: Kyllä VAHVUUDET 1. HANKETOIMINTA Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa ei ole selkeitä vahvuuksia (Keskiarvo yli 2,5). Vahvimmiksi osa-alueiksi nousevat hanketulosten levitys (keskiarvo 2,32) sekä hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet (keskiarvo 2,31) Koulutuksen järjestäjällä on käytössä aloitelaatikko erilaisille aloitteille. Koulutuksen järjestäjällä on hanketoimintaa tukeva seurantajärjestelmä. Hanketoiminnan ohjauksen koetaan itsearviointien ja koulutuksen järjestäjän vertaisarviointien mukaan tukevan han kkeiden toteutusta. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt. Palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta ja kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Tämä on selkeä vahvuus verrattuna moneen muuhun koulutuksen järjestäjään. Kansainvälisyys on Kokkolan ammattiopistossa vahvuus yleisesti. Johdon vastausten perusteella vahvuutena on myös oman perustehtävän osaaminen sekä alhainen keskeyttäminen. Vertaisarvioijat näkevät vahvuutena sen, että henkilöstön on mahdollista osallistua kehittämistoimintaan. Tämä tuli esille haastatteluissa.

7 2 Vertaisarvioijat näkevät yleisenä vahvuutena sen, että opetussuunnitelmatyötä on selkeästijohdettu ja että opetussuunnitelmien tutkinnon perusteiden mukaisuus on varmistettu. Tämä tuli esille haastatteluissa. Lisäksi vahvuutena on se, että korkein johto on selvillä tulevista lakimuutoksista sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen sekä rakenteiden ja toiminnan muuttamiseen, jotta osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut voidaan toteuttaa. Johto seuraa ajankohtaisia asioita ja huomioi niiden vaikutuksen kehittämistoimintaan. Myös tulevat rahoitusmuutokset olivat hyvin selvillä. Vertaisarvioijille kuitenkin välittyi kuva, etteivät kaikki olleet tietoisia tulevista muutoksista. Vertaisarvioijien mukaan vahvuus on, että koulutuksen järjestäjällä on mittarit, joilla hanketoimintaa seurataan. Hankekohtaisia mittareita ja vaikuttavuuden mittareita voisi kuitenkin kehittää. Tämä tuli esille myös haastatteluissa. HEIKKOUDET Itsearviointien koonnin pohjalta hanketoiminnan kokonaisuudessa kehitettäviä osa-alueita (Keskiarvo alle 2) ovat: Hanketoiminnan arviointi ja kehittäminen (keskiawo 1,7) Hanketulosten analysointi (keskiarvo 1,7 52) Hanketoiminnan toteutus (keskiarvo 1,754) Hanketoiminnan tavoitteet ja organisoinnit (keskiarvo 1,8) Kokkolan kauppaopisto KKO:n itsearvioinnin mukaan selkeät linjat puuttuvat. Henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja osallistaminen on puutteellista. Hanketoiminnan arviointi, kehittäm inen ja hyödyntäminen koettiin myös pu utteelliseksi. Kehittäm istoiminnan yhteensovittaminen muihin tehtäviin on ongelmallista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Hankkeiden toteutusvaiheessa palautteita ei kerätä ja analysoida säännöllisesti. Keski-pohjanmaan opisto KEPO:n itsearvioinnin mukaan resurssien kohdentaminen hanketyön ja muun työn kesken eivät ole tasapainossa. Hankkeiden tulokset jäävät liian usein hyödyntämättä. Hanketoimijoiden rekrytoinnissa ei ole otettu huomioon hankkeen edellyttämää osaamista. Organisaation rakenteet eivät tue hankkeen tulosten toteuttamista. Koulutuksen järjestäjän hanketoiminnan yhteisissä periaatteissa ja toimintatavoissa on vielä kehittämistä. Opiskelijat esittivät toiveen, että he mielellään antaisivat kehittämisideoita ja voisivat olla mukana hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. He kokivat tärkeäksi, että heiltä pyydettäisiin palautetta toiminnan muutosten vai kuttavuudesta. UHAT KKO - KAO vertaisarviointi: Ajan antamainen ja sen käyttö nähdään vertaisarvioinnissa uhkana. Vertaisarvioinnissa pohditaan, hyväksytäänkö tulokset ja arvostetaanko niitä, arvostetaanko projektityötä ja jääkö arvostus vähäiseksi tiedon puutteen vuoksi. skel an eduksi nähdään kuitenkin o ssuunnitelma ka tuottaa alle

8 3 työelämän edellyttämiä tietoja ja taitoja Haastatteluissa tuli ristiriitaista tietoa siitä, miten projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtävään. Selkeä viesti oli kuitenkin, että perehdyttämistä tulisi kehittää niin, että varmistetaan jokaisen projektipäällikön ja koordinaattorin perehdyttäminen tehtäviinsä heti alussa. Vertaisarvioijien mukaan voisi olla hwä, jos perehdyttämisen toteuttamista ja laatua seurattaisiin. Perehdytyksen toteutumisen arviointi voisi olla esimerkiksi yhtenä kriteerinä kou lutu ksen järjestäjän suunnittelemassa webropolpohjaisessa itsearviointikyselyssä koskien hanketoiminnan johtamista ja toteuttamista. Itsearvioinneissa ja haastatteluissa tuli esille toive hankeprosessin kuvaamisesta. Haastatteluissa ja itseavioinneissa myös ilmeni, etteivät kaikki olleet tietoisia koulutuksen järjestäjän hyvästä ja kattavasta projektihallinnon yleisohjeen sisällöstä. Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan tiedotusta projektihallinnon yleisohjeesta kannattaa lisätä. Johdon vastausten perusteella vielä löytyy niitä opettajia, jotka ajattelevat, että opiskelijoita tulee pitää kolme vuotta oppilaitoksessa. Tämä on uhka tulevien lakimuutosten (kuten opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta) ja rahoitusmuutosten näköku lmasta. MAHDOLLISUUDET Han kekoordi naattoreille voisi järjestää koul utusta KPEDU :ssa. Kou lutu ksen yhtenä sisältönä voisi olla yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen läpikäyminen. Kouluttamisessa voisi kehittää esim. mentorointimallia. Henkilöstön osaamisen kartoittaminen, tarvittavan osaamisen päivittäminen sekä osaamisen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa on mahdollisuus. Sen avulla voidaan hyödyntää henkilöstön osaamista, osallistaa ja innostaa henkilöstöä kehittämistoimintaan sekä vahvistaa toimintatapoja, joilla voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin suhteessa tuleviin lakimuutoksiin ja uudistuviin tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjällä on käytössään sähköinen osaamisen dokumenointijärjestelmä, jota käytetään jonkin verran. Johdon näkemyksen mukaan järjestelmän käyttöä voisi kehittää. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projektin päättämislomakkeessa vastataan tärkeisiin kysymyksiin. Mallinnustyön kehittäminen ja johtaminen voisi tukea hanketoiminnan suunnittelua ja toteutusta esim taloudelliset ja rakenteelliset reunaehdot huomioivaksi. Näin se tukisi osaltaan hyvien käytänteiden levittäm istä. Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta "helmet" jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät "ideoiden siemenet" eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Hyviä käytänteitä voisi kerätä sähköiseen järjestelmään, missä niihin voisi palata myöhemminkin. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. Haastattelujen perusteella tuotoksia ja tuloksia pitäisi viedä eteenpäin. Vertaisarvioijat näkevät tämän erinomaisena mahdollisuutena koulutusvientiin.

9 4 Vertaisarvioijien näkemyksen mukaan sekä työelämän edustajia että opiskelijoita kannattaisi ottaa mukaan hankevalmisteluihin, ideointiin sekä pyytää heiltä aktiivisemmin palautetta toiminnan kehittämisestä. Toki työelämän mukaanotto vaatii selkeää johtamista, jotta työelämän edustajia ei pyydetä mukaan useampaan eri hankkeeseen. Vertaisarvioijat näkevät työelämän mukaan oton erittäin tärkeänä koulutuksen toteutuksen kehittämisessä sekä muuttuvien työelämän tarpeiden ennakoinnissa. Haastatteluissa sekä työelämän edustajat että opiskelijat toivat esille toiveensa olla mukana enemmän kehittämistyössä ja innovoinnissa sekä toivoivat saavansa antaa palautetta ja keh ittäm isehdotu ksia. MUUTA Opiskelijoiden haastatteluissa tuli arviointikriteereiden ulkopuolelta esille seuraavia asioita: - Osa kursseista on sellaisia, ettei asia etene mihinkään, osa liittyy selkeästi työelämään - Opettajat ovat tietoisia työelämän tehtävistä ja opettajat hyödyntävät omia työelämäjaksoja. Opiskelijat kokevat tämän hyvänä asiana, etteivät opettajat vieraannu käytännöstä. - Opettajat ottavat opiskelijoiden toiveet huomioon työssäoppimispaikkoja haettaessa ja jaettaessa. - Opetussuunnitelmat tehdään henkilökohtaisesija yksi opiskelija kuvasi tilannetta seuraavasti: "Kun sanoo mihin tähdätään, sen mukaan tehdään ja edetään... mahdollistetaan opetu ksen suu nn ittel u n kautta esim. KV-vaihto" Työelämän edustajilla oli tietoa siitä, että Palava-hanke on kehittämishanke, mutta muutoin he eivät tunteneet hanketta. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille kokemuksia hanketoiminnasta. Todettiin, että joskus on ollut TEKES-projektija joitakin kaupungin hankkeita. Työelämästä pitäisi tulla tieto siitä, mitä valmiuksia työelämässä tarvitaan. Tärkeiksi koettiin seuraavat osaamiset: o Työelämätaidot: esimiehen rooli, milloin keskustellaan pääluottamusmiehen kanssa o Pelkkä prosessialan opiskelu ei riitä: pitää osata kunnossapitotyötä o Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia. Työturvallisuusasenne pitäisi olla olemassa jo ennen työelämään siirtymistä: riskien analysointi, ennakointija suojainten käyttö o ltsenäiset työotteet: Valmius hoitaa töitä itsenäisesti. o Tietoteknisiä taitoja tulisi olla o Oppimiskyky sekä asenne siihen, että asiat menevät eteenpäin. Muutoksiin pitää sopeutua ja työtä ja osaamista tulee osata ja haluta kehittää Työelämän haastatteluissa tuli esille, että opiskelijavalintaprosessissa nuorisotyö oli mukana vaikuttamassa haastattelujen kautta mm. siinä, että onko opiskelija motivoitunut ja täyttääkö hän terveydentilavaatimukset. Nuorisotyö kävi myös opettamassa opiskelijoita. Kun he tulivat tutuiksi, niin opiskelijat haluavat myös heille työssäoppimaan. oita on monen tasoisia a tärkeää olisikin aso iva ha ttelu ikka

10 5 opiskelijalle. Asioita nuorten parissa olemisesta käsitellään aika vähän oppilaitoksessa. Opetukseen tulisi saada enemmän tavoitteellisuutta. Haastattelussa tuli esille kysymys siitä, että kuka johtaa työssäoppimista. Toisinaan opettaja saattaa käydä työpaikalla vain kerran jakson aikana. Työelämän näkemyksen mukaan koulumaailmassa on viimeisintä tutkimustietoa ja sen pitäisi kohdata myös työelämän tarpeet. Työssäoppimisjaksot nuorisopuolella on miltei samoja kaikilla. Joskus opiskelija on ollut enemmän työelämässä, jos perinteinen koulunkäynti on ollut hankalaa. Yksilöllinen opintopolku voisi olla hyvä asia. Työyhteisön näkökulmasta pitäisi panostaa siihen, että opettaja ottaa vastuun. Oppisopimuskoulutuksesta oli tietoa ja sen kehittämiseen tulisi panostaa. Työelämä toi esille, että on paljon nuoria, jotka saisivat ammatin ja työllistyisivät sitä kautta. On myös nuoria, jotka eivät sopeudu oppilaitosympäristöön, mutta monesta tulisi oppisopimuksella hyviä ammattilaisia. Alat muuttuvat nopeastija koulutuksen on vaikeaa pysyä mukana. Jos opiskelijat ovat pidempään työssäoppimassa, he voisivat kyetä antamaan jo työpanostakin ja he voisivat päästä syvemmälle oppimisessaan. Keväällä pidempien työssäoppimisjaksojen aikana näkee, olisiko opiskelija sopiva esim. kesätyöntekijäksi. Työelämän mukaan oppilaitoksella ja työelämällä tulisi olla kommunikointiyhteys ja ajatusten vaihtoa siitä, mitä osaamista työelämässä tarvittaisiin. Pitäisi olla verkostot tiedossa ja tieto siitä, kuka on yhteyshenkilö. Työelämän haastatteluissa ei tullut esille, että työpaikka-analyysejä olisi tehty. Muita yhteistyömuotoja tuli esille kuten opettajan työelämäjaksot ja opiskelijoiden tutustumiskäynnit. Tutkinnon perusteita ja näyttöjen vastaanottamista on käyty läpi. Näistä aiheista sekä erilaisista oppimismenetelmistä tulisi tarjota enemmän tietoa ja koulutusta. Sähköiset työkalut voisi ottaa käyttöön. Todettiin, että tutkinnon perusteet ovat muuttuneet useastija on hwä, kun näin työelämän tarpeisiin reagoidaan. Työelämästä tuli toive, että olisi enemmän projekteja, missä he voisivat olla kehittämässä koulutusta. Työelämän näkemyksen mukaan opiskelijoilta tulee uusia oivalluksia ja heiltä pyydetään palautteita. On työnantajan vastuulla pyytää palautetta ja opiskelijat antavatkin palautetta, mutta palautteenanto ei ole johdettua. Työelämän näkemyksen mukaan kesätöiden alkaessa pitäisi kiinnittää huomiota työn opastamiseen ja siihen, mitkä työtehtävät sopivat opiskelijalle. 1.I HANKETOIMINNAN STRATEGISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Koulutuksen järjestäjän strategia on: Yhdessä paremmin. Koulutuksen järjestäjän arvot ovat: Asiakaslähtöisyys, osaaminen, vastuullisuus, avoimuus Koulutuksen järjestäjällä on projekteja, jotka liittyvät aluevaikuttamiseen, työelämän kehittämiseen sekä opetuksen ja henkilöstön kehittämiseen.

11 6 Hallinnon näkemyksen mukaan resurssointi ei ole suunniteltua, eikä se välttämättä perustu osaamiseen. Hanketyöhön osallistumisen haasteena on organisoida hanketyö ja opetustyö. Organisaatiossa ei ole kuvattu hankkeen suunnittelua ja hakuprosessia. Kokkolan ammattiopiston (KAO) mukaan projektitoiminnasta ja hankkeista sekä niissä toimimisesta olisi hyvä olla yleistietoa. Tätä tietoa voitaisiin jakaa esimerkiksi hen kilöstötilaisuu ksissa. Kokkolan kauppaopiston (KKO) näkemyksen mukaan kaikilla osa-alueilla strategiset tavoitteet ja periaatteet toteutuvat kohtalaisesti tai hyvin. Kumppanuudet on määritelty erityisen hyvin. Linjaukset verkostoitumisesta toteutuvat kohtalaisesti. Hanketoiminnan hallinta toteutuu hyvin. Opettajat eivät tiedä paljoa toimintatavoista ja selkeyttä hankkeiden johtamiseen kaivataan. Keski-Pohjanmaan opiston (KEPO) näkemyksen mukaan hanketoiminnassa toteutuvat erityisen hyvin yhteydet alueellisiin, kansallisiin jaltai kansainvälisiin strategioihin. Hanketoiminnalle on riittävät resurssit ja sen prosessit on määritelty. Linjaukset verkostoitumisesta eivät toteud u. Keh ittäm iseh dotu kset : Kokkolan kauppaopiston ja Keski-Pohjanmaan opiston itsearviointien ja vertaisarviointien pohjalta voisi keh ittää linjau ksia verkostohan kkeisiin osallistum isesta. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella osaamiseen perustuvaa resurssointia voisi kehittää. Tämän pohjalle tarvitaan osaamiskartoitukset sekä niiden ylläpitäminen ajan tasalla. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella hanketyöhön ja opetustyöhön osallistuminen vaativat suunnittelua. Itsearviointien ja vertaisarviointien perusteella koulutuksen järjestäjällä ei ole kuvattuna hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessia. Hankkeen suunnittelu- ja hakuprosessin kuvaaminen ja ohjeistukset tukisivat hanketoiminnan liittymistä koulutuksen järjestäjän strategiaan. 1.2 HANKETOIMINNAN SUUNNITTELU Hallinnon vastausten mukaan lyhyen hankehakuajan vuoksi hankehakemuksiin on vaikea reagoida laad u kkaasti. SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjä asettaa hankekohtaisesti tavoitteet ja odotettavat tulokset ia sillä on hanketoimintaa tukeva seurantaiäriestelmä.

12 7 KKO:n näkemyken mukaan hankerahoituksen toimintatavat on määritelty hyvin. Hanketoiminnan ohjeistus tukee hanketoimijoita kohtalaisesti. Läpinäkyvyyttä ja selkeyttä toivotaan lisää. Hankehakemusten tekemiseen kaivataan kyseisen aihealueen osaajia. KEPO:n näkemyksen mukaan hanketoiminnan suunnittelu toteutuu kaikilla osa-alueilla kohtalaisesti lukuunottamatta arviointi-, palaute-, ja tutkimustietoa, mitä hyödynnetään suunnittelussa hyvin. Kehittämisehdotukset KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketulosten hyödyntämisessä on kehitettävää KKO - KAO vertaisarvioinnin mukaan ei tiedetä, onko suunnittelua mietitty ja toivotaan pitkäjänteisempää suun n ittelua. Vertaisarvioi n n issa pohd itaan, onko kou lutuksen järjestäjä nimennyt henkilöt, jotka miettivät hanketoiminnan suunnitteluun liittyviä asioita KKO-KAO:n vertaisarvioinnin mukaan tarvitaan henkilö, jolla on aikaa tehdä hankesuunnittelutyötä ja kohdentaa tähän resursseja. Nimetty henkilö voisi kadoittaa, onko hankkeelle tarvetta ja lähdetäänkö hakemaan hanketta. 1.3 HANKETOIMINNAN TOTEUTUS Itsearviointien perusteella hanketoiminnan toteutuksessa on kehitettävää. ltsearviointien keskiarvo tästä osa-alueesta on 1,75. Hallinnon näkemyksen mukaan projektiorganisaation kuvaus ja vastuiden määrittäminen pu uttuvat. Haasteeksi nähdään rahoituspäätösten saam inen sekä KPEDU :ssa tapahtuva päätöksenteko kuten opettajien työnjaot. Hankkeeseen liittyvää tietoa on saatavilla, mutta tietoja ei välttämättä hyödynnetä. Taloushallinnon toimintatavoissa ja järjestelmissä nähdään kehittämisen varaa, sillä budjetti ei aina pysy ajan tasalla. SOTE:n itsearvioinnin mukaan henkilöstö ei ole tietoinen hanketoiminnan periaatteista ja toim intatavoista eikä hen kilöstöä kan n usteta han ketoimintaan. KKO:n itsearvioinnin mukaan henkilöstön tietoisuus hanketoiminnasta ja toimintatavoista eivät toteudu eikä osallistamista ole mahdollistettu. Hanketoimijoiden valintaa ja perehdyttämistä ei ole linjattu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan mikään tämän osa-alueen kriteereistä ei toteutunut hyvin. Toimijoiden resurssit suhteessa muuhun työhön eivät itsearvioinnin mukaan aina kohtaa. Kou I utu ksen järjestäjän om ien vertaisarviointien m u kaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan hanketoiminnan toteutukseen tulee olla aikaa ja osallistaminen tulee mahdollistaa. Opetuksen nähdään menevän usein kehittämistoiminnan edelle.

13 I KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan osaamistarvekartoituksen päivittäminen on ollut todella hyvä asia. Yhteistyön todellinen tekeminen herättää arvioijissa kysymyksen: "mitä se on?" Suunnitelmallisuuden nähdään puuttuvan ja kiireisyyden leimaavan toimintaa. Arvion mukaan heti alussa olisi hyvä sopia avainyhteistyökumppanit. Haastattelujen perusteella Opettajien haastattelujen mukaan opettajat ovat innostuneita hanketoiminnasta, mutta johdon kannustaminen hanketoimintaan vaihtelee eri yksiköissä. Opetussuunnitelmatyön vuoksi hanketoiminta koetaan tärkeänä, koska se mahdollistaa muutoksen ja kehittämistyön. Hanketoimintaan osallistuminen on haasteellista ja opettaja joutuu jopa itse muokkaamaan lukujärjestystä, jotta hanketyöhön jää aikaa. Opettajat esittävät, että työnjakosuunnitelmia laadittaessa hanketyö tulisi huomioida ja toimialapäälliköiden tulisi ottaa vastuu hanketoim innan sisällyttäm isestä työsu unnitelmiin. Hanketoiminta on tukenut henkilöstön osaamisen kehittymistä: hyviä koulutuksia on saatu, työelämäyhteistyö on kehittynyt ja muutenkin hanketyö on koettu voimauttavana Hanketoiminnan tulosten hyödyntämistä ja levittämistä tuetaan johdon mukaan seuraavilla tavoilla: - Koulutusyhtymätasolla tehdään vuosirapoftit, joihin nostetaan keskeisiä esimerkkejä. - Verkostohankkeet tukevat levittämistä ja tulosten esittämistä. - Kerran lukukaudessa pidetään pedagoginen iltapäivä, jossa sen hetkisiä asioita käydään läpi. Henkilöstöä tiedotetaan hanketoiminnan periaatteista ja toimintatavoista johdon mukaan seuraavilla toimenpiteillä: - Projektitiimi ylläpitää mm. projektihallinnon yleisohjetta sekä tekee projektitoim in nan raportit. - Henkilöstön kanssa keskustellaan, ketkä lähtevät mukaan hankkeisiin. - Koordinaattoreita haetaan avoimesti. - Projektipäälliköt ja koordinaattorit perehdytetään tehtäviin (projektikoordinaattorien ja esimiesten tehtävä). - Projektihallinnon käsikirja on kaikkien nähtävillä intrassa. - Yhteisiä perehdytystilaisuuksia järjestetään silloin, kun useampi hanke alkaa samanaikaisesti. Johdon mukaan henkilöstöä kannustetaan osallistumaan hanketoimintaan kertomalla hanketoiminnasta. Projektit voivat esittää projektin perustiedot koulutuksen järjestäjän nettisivuilla. Johdon näkemyksen kaikki pääsevät halutessaan mukaan keh ittäm istoimintaan. Johdon vastausten perusteella toimialapäällikön tehtävänä on tehdä tuntisiirrot siirryttäessä kokonaan projektipäälliköksi. Opettajien ollessa osittain projektipäällikkönä tai projektitoimijana esimies tekee päätökset ja tyojärjestysmuutokset yhdessä opettajan kanssa. Johdon vastausten perusteella on erittäin hankalaa nimetä toimijat hankerahoitu ksen hakuvaiheessa sillä erilaiset muuttuvat teki vaikuttavat lo ulta

14 9 kuitenkin siihen, ketkä projektissa toimivat (esim. virkavapaat) Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjällä on olemassa projektitoiminnan mittarit. Talouden seurantajärjestelmä on kehittynyt ja palkkakohdennukset ovat käytettävissä kahden viikon kuluttua tuntiseurannasta. Kirjanpito toteutuu kuukauden kuluessa. Osaa henkilöstöstä täytyy kuitenkin muistuttaa merkitsemään tuntiseurannat ajallaan. Johdon nä kemyksen m u kaa n talo uden seu rantajärjestel mä n I isä ksi projektipäällikön tulee seurata toteutuneita kuluja ja arvioida syntyviä kuluja suhteessa budjettiin ja tavoitteisiin. Kehittämisehdotukset Taloushallinnon toimintatapojen ja järjestelmät tulisi kehittää sellaisiksi, että budjetti pysyy ajan tasalla. Tämä on talouden hallinnan kannalta tärkeää. Budjetin laahatessa jäljessä on riskinä hankkeiden budjettien suuretkin ylitykset, jotka luovat haasteita kou lutuksen järjestäjän talouteen. KKO : n itsearvioinni n mukaan hen kilöstön osallistamisessa ja hen kilöstön osaamisen hyödyntämisessä on kehitettävää. KEPO : n itsearvioin n in mukaan hen kilöstön osaamisen keh ittäm isessä ja hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.4 HANKETOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTAMINEN Itsearviointien perusteella han ketoiminnan arvioinn issa ja keh ittämisen kriteerien mukaisissa kohdissa on parannettavaa (Keskiarvo 1,7). Hallinnon näkemyksen mukaan hanketoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä on parannett avaa ja han ketoiminnan johtamista tulisi kehittää. KKO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointija palautteiden hyödyntäminen eivät toteudu. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan arviointi ja palautteiden hyödyntäminen toteutuvat kohtalaisesti. Eri kokonaisuuksilla pidetyt tiimitapaamiset nähdään sujuvaksi käytännöksi. Haastattelujen perusteel la Opettajien haastettelujen mukaan hanketoiminnasta ei ole ollut kunnollista arviointia ja hankkeiden lyhyet aikataulut koetaan haasteellisiksi. Opettajien mukaan hanketoiminnan arviointiin pitäisi panostaa. On ollut paljon hankkeita, jotka eivät ole tuottaneet mitään. Ne työllistävät monta ihmistä, mutta varsinaista tulosta ei ole ollut. Hankkeet jopa elävät omaa elämäänsä. Se, miten johto on sitoutunut, on merkittävää. Toiveena esitettiin, että kun tulee uusi hanke, niin pitäisi tietää io maalis-huhtikuussa, kun

15 10 seuraavan vuoden työnjakoa tehdään Johdon vastausten perusteella hanketoimintaa arvioidaan olemassa olevilla mittareilla Vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin haasteellista. Laadullista arviointia toteutetaan ohjausryhmien avulla, jotka hankkeen puolivälissä ja lopussa arvioivat tulosten saavuttamista. Lisäksi hyödynnetään työnantajakyselyä. Kerran hanketoimintaa on arvioitu sidosryhmäkyselyn avulla. Hanketoiminnan johtamisen arviointiin on tarkoitus hyödyntää tämän vertaisarvioinnin pohjalla käytettyjä itsearviointikriteereitä. Kehittämisehdotukset Hanketoiminannan johtamisen kehittäminen on tärkeää, jotta hanketoiminnalla voidaan vastata koulutuksen järjestäjän strategisiin tarpeisiin sekä ennakoida tulevaisuuden tarpeita. KKO:n ja KEPO:n arviointien perusteella arvioinnin ja palautteiden hyödyntämisessä on kehitettävää. 1.5 HANKETOIMINNAN TAVOITTEET JA ORGANISOINNIT Itsearviointien perusteella hanketoiminnan tavoitteissa ja organisoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,8). KKO:n näkemyksen mukaan toimintatavat ja johtaminen toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan strategia, rakenteet ja toimintatavat toteutuvat kohtalaisesti, mutta johtaminen ei toteudu. Haastattelujen perusteel la Opettajien mukaan hanketoiminnan johtamisessa on parantamisen varaa: koordinaattoreille tulisijärjestää koulutusta. Opetussuunnitelmatyötä on haastateltujen mukaan johdettu hyvin ja sitä on johtanut Tuija Koukkari. Johdon vastausten perusteella strategia ja hanketoiminta kulkevat käsikädessä. Maaseutuohjelman kehittämisohjelmassa kysytään koulutuksen järjestäjän hankeideoita ja pyydetään perusteita. Tämä ohjaa osaltaan toimintasuunnitelmaa ja on osana hanketoiminnan vuosikelloa. Koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. 1.6 HANKETOIMINNAN SEURANTA Hallinnon mukaan toimintayksiköiden rakenteet vaihtelevat. Toimintayksiköiden rakenteet joko estävät tai mahdollistavat joustavuuden. SOTE:n itsearvioinnin mukaan iohto ei ole osallisena hanketoiminnassa eikä sen

16 11 arvtotnnrssa. KKO:n näkemyksen mukaan koulutuksen järjestäjä on valmis arvioimaan nykyisiä toimintatapoja ja kannustaa kehittämään ja kokeilemaan uusia tapoja. KEPO:n näkemyksen mukaan strategisten tavoitteiden ja hanketoiminnan vastaavuus eivät toteudu eikä hanketoiminnalla lisätä osaamista. Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KAO Maaseudun vertaisarvioinnin mukaan hankekoordinaattoreille tulisijärjestää koulutusta KPEDU:ssa, jossa käydään läpi yhteiset periaatteet ja toimintatavat. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan johdon osallistuminen tavoitteiden asettamiseen kaipaa kehittämistä. Arvion mukaan on tärkeää asettaa tavoitteita sille, mitä hanke tuottaa ja millaisia aikaansaannoksia tavoitellaan ja tuotetaan. Kehittämisehdotukset Koulutuksen järjestäjän olisi hyvä analysoida toimintayksiköiden rakenteita, kuvata sellaiset rakenteet, jotka joustavat ja levittää näiden toimivien rakenteiden toimintatavat myös muihin yksiköihin. KEPO:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminta tulee kytkeä osaksi johtamista. 1.7 HANKETULOSTEN ANALYSOINTI ftsearviointien perusteella hanketulosten analysoinnissa on kehitettävää (keskiarvo 1,75) SOTE:n itsearvioinnin mukaan koulutuksen iärjestäjällä ei ole toimintatapaa päättyneiden hankkeiden tulosten seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen eikä hanketulosten käsittelystä, levittämisestä ja käyttöönotosta ole sovittu. KKO:n näkemyksen mukaan hanketuloksia ei käsitellä, levitetä eikä sovita niiden käyttöönotosta. Hankkeiden hyödyntäminen ei ole arvion mukaan riittävää. KEPO:n näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan: KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan toimenpiteistä sopiminen, seuranta, käsittely, levittäminen ja johdon tuki ovat tärkeitä. Arvioinnissa tuodaan esille, ettei kukaan hallitse kaikkia toimintoja eikä yhdellä ihmisellä saa olla liikaa töitä / hankkeita. Hankkeisiin sitouttaminen pitäisi olla laajempaa. Arviossa tuodaan esille, että kehittämisen kannalta olisijärkevää, jos enemmän henkilöitä sitoutettaisiin hankkeisiin. Arvion mukaan seuranta ei aina toteudu. Arvion mukaan levitystilaisuuksiin tulevat ne ihmiset, iotka muutenkin ovat proiektissa mukana.koko

17 12 henkilöstön sitouttaminen levitystilaisuuksiin kehittäisi tiedon levitystä. Opetuksen nähdään menevän seminaarien edelle ja siinä olisi kehitettävää. Arvioijat pohtivat, miten osaston kokouksiin välitettäisiin tietoa ja voisiko järjestää tiedotustilaisuuksia siitä, mitä oppilaitoksessa tapahtuu. Näiden lisäksi tiedottamista voisi lisätä muiden tiedotustilaisuu ksien sekaan. KAO - KSTO:n vertaisarvioinnin mukaan kehitettävää on seuraavissa asioissa: tulosten levittäminen, mikä/ mitkä koulutusalat tekevät yhteistyötä ja miten osaamista siirretään. Arvion mukaan hyötyajattelua tulee lisätä. Arvioijat herättävät kysymyksen: "Mikä mahdollistaisi luontevan yhteistyön ja tätä kautta paremmat tulokset?" Haastattel ujen perusteella Opettajien haastattelujen perusteella he ovat voineet vaikuttaa hankkeessa tuotettujen uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Luontevan työelämäyhteistyön esteiksi opettajat nimeävät työssäoppimisen ohjauksen resurssien vähennyksen. Heidän mielestään pitäisi myös kunnolla määritellä, mitä työelämäyhteistyö ja siihen liittyvä top-ohjaus ovat. Myös työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutukseen pitäisi panostaa. Johdon vastausten perusteella hanketuloksia analysoidaan ohjausryhmässä, projektitoiminnan raportin tekemisen yhteydessä. Toiminnallisia tuloksia analysoidaan tiimeissä. Johdon vastausten mukaan hanketulosten käyttöönotossa on kyse osallisuudesta, johtamisesta sekä siitä, mitkä ovat hankkeen tuotokset. Johdon vastausten perusteella joissakin hankkeissa tehdään mallinnusta ja osittain projekti n päättäm isloma kkeessa vastataa n tärkeisi i n kysymyks i i n. Kehittämisehdotukset KKO:n arvion mukaan hanketuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin I.8 HANKETULOSTEN LEVITYS KKO:n näkemyksissä on eroa hankkeiden ja niiden tulostentiedottamisesta sekä tulosten levittämisestä. KEPO:n näkemyksen mukaan tiedottaminen hankkeista sekä niiden tulosten levittämisestä toteutuu kohtalaisesti. Koulutuksen järiestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO vertaisarvioinnin mukaan tiedottamisesta ja levittämisestä tulee sopia ja tehtävänkuvan tulee olla selkeä ja tehtävämäärien hallittavissa.

18 13 Haastattel ujen perusteel la Johdon vastausten perusteella hanketoiminnasta "helmet" jäävät osaksi toimintaa, mutta kaikki hyvät "ideoiden siemenet" eivät aina säily muistissa ja päädy jatkokehittämiseen. Johdon vastausten perusteella koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelma näkyy hankkeissa. Halukkuus hakea projektipäälliköksi lisäisi hankkeiden innostavuutta ja toisi osaltaan kiertoa osaamisen siirtymiseen opettajasta projektitoimijaksija projektipäälliköksi ja jälleen opettajaksijalkauttamaan hyviä käytänteitä. Johto toivoo, että kehittämistyö ja projektipäällikkyys nähtäisiin mahdollisuutena hyödyntää ja kartuttaa omaa osaamista. 1.9 HANKETOIMINNAN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO Hallinnon itsearvioinnin mukaan käytössä on aloitelaatikko erilaisille aloitteille SOTE:n itsearvioinnin mukaan hanketoiminnan tuloksina syntyneille kehittämistoimille ei ole mittareita eikä johto seuraa kehittämistoimien edistymistä ja vaikuttavuutta. KKO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa ei toteudu. Muiden osa-alueiden kohdalla näkemyksissä on eroa, ne joko eivät toteudu tai toteutuvat kohtalaisesti. KEPO:n näkemyksen mukaan kehittämistoiminnan sovittaminen yhteen toimijoiden muiden tehtävien kanssa toteutuu kohtalaisesti. Muilla osa-alueilla todettiin, että kriteerit eivät toteudu. Hankkeiden tuotokset jäävät liian usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä Koulutuksen järjestäjän omien vertaisarviointien mukaan KKO - KAO:n vertaisarvioinnin mukaan suunnitelmilta puuttuu pohja, kun yhteistä aikaa ei ole. Toiminnan mahdollistaminen on vielä suunnittelussa. KAO - KSTO:n veftaisarvioinnin mukaan osaamistarvetyön päivitys toteutui. Työtä voidaan hyödyntää suunnittelussa (vrt näyttöportaali projekti - saadut hyödyt ). Haastattel ujen perusteel la Opettajien haastattelun mukaan koulutuksen järjestäjä on henkilöstökyselyn yhteydessä pyytänyt heiltä kehittämisehdotuksia. Hyvästä kehittämisehdotuksesta maksetaan pieni palkkio. Tämä asia koetaan hyvänä. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seuraamisesta työelämäyhteistyöhön opettajilla ei ollut tietoa. Tiedossa ei ollut myöskään, pyydetäänkö työelämältä palautetta PALAVA:sta tai muista hankkeista. Hankkeissa syntynyttä asiantuntijuutta ei opettajien mukaan riittävästi hyödynnetä. Hankkeisiin sisältyneet koulutukset kirjataan sähköiseen järjestelmään ja sinne voisi lisätä, missä hankkeissa on ollut mukana. Johdon vastausten mukaan hanketoiminnan tuloksia esitellään projektitoiminnan raportissa vuosittain.

19 14 Kehittämisehdotukset KKO:n ja KEPO:n vastausten mukaan kehittämistoiminnan seurantamittareita tulisi kehittää HANKETOIMINNAN ARVIOINTI KKO:n näkemyksissä on eroa. Seurantamenettelyn ei koeta toteutuvan lainkaan KEPO: näkemyksen mukaan kaikki osa-alueet toteutuvat kohtalaisesti. Kehittämisehdotukset KKO:n ia KEPO:n vastausten mukaan hanketoiminnan arviointiiäriestelmää tulisi kehittää YLEISESTI 2. PALAVA.HANKE Opiskelijoiden näkemyksen mukaan PALAVA -hankkeessa monipuolistetaan opintoja, vahvistetaan työelämälähtöisyyttä sekä kartoitetaan, mitä työelämä vaatiija opiskelijat osaavat. Valinnaisaineilla saadaan myös lisättyä eri aloille hyödyllisiä opintojaksoja, joilla voi lisätä työllistymistä. Opettajat kokevat hankkeet tärkeinä toiminnan kehittämísen kannalta, eikä niistä tule säästää taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Ennen hanketta pitäisi kuitenkin varata resursseja suun nitteluu n ja hankkeistamisvaiheeseen. Opettajien mukaan hanketoíminnan tuloksina opetukseen on otettu työelämän ongelmia ja painotettu niiden osaamista. Tänä keväänä valmistuville on tuloksia jo voitu hyödyntää. Valinnaisjärjestelmä on myös osittain käytössä. Johdon vastausten perusteella PALAVA-hankkeen tavoitteet ovat: - Opetussuunnitelmienpurku - Kyselylomakeyrityksille - Kysely eri alojen opettajille - Opetussuunnitelmien sisältöjen vertailu ja uusien sisältöjen muodostaminen - Yhteenveto opettajien tiedoista - kurssisisällöt - Opettajien osaaminen tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden osaamista - Palapeli menetelmäksijavalinnaisuusvisuaaliseksi - Vastata työelämän tarpeisiin yli tutkintorajojen - Yhteistyön lisääminen opettajien välillä, jotta pystytään tarjoamaan paremmin opintoja työelämän näkökulmasta ja opiskelijan kannalta Opettajien toisilta oppiminen - Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mikä heistä tulee "isona" - mihin ovat suuntaamassa - hahmottaminen valinnaisuuksien kautta - tästä tuli peliajatus - Koulutustakuun toteutumisen tukeminen - Þystytään suorittamaan opintoia

20 15 nopeammin, hitaammin, yksilöllisesti PALAVA-hankkeessa on mukana 12 tutkintoa 26:sta tutkinnosta VAHVUUDET Itsearviointien pohjalta parhaat keskiarvot kaikista osa-alueista on annettu kohdista Tiedotus ja viestintä (2,55) sekä Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen (2,484). MSO:n yksikössä on saatu tehtyä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Vertaisarvioinnin mukaan opistot ovat voineet keskittyä hankkeen puitteissa siihen, mikä heille on tärkeää ja ajankohtaista ja koordinaattori on vastannut nopeasti kysymyksiin. Sosiaali- ja terveysa la n opistossa on osaam ista rvekartoitu kset saatu pä ivitettyä. Opiskelijoiden mukaan vahvuuksia ovat: - Opiskelija voi löytää itsestään paremmin kehittämisen kohteita ja osaamista. - Opiskelija saa itse vaikuttaa opintojen sisältöön. Hänellä mahdollisuus toteuttaa omia asioita ja voi keskittyä itseensä. - Top-jaksojen myötä työllistyminen paranee. - Valinnaisuus lisää monipuolisuutta omaan ammattiin; esim. kun menee hakemaan töihin niin pystyy sanomaan että on käynyt mediakurssin ja pystyy käyttämään tietokoneita. Opiskelijoiden mukaan hanke on hyödyttänyt opiskelijoita vapaasti valittavien opintojen monipuolistumisena, työelämän tarpeisiin vastaavina opintoina ja yhteistyön tiivistymisenä eri opistojen kesken. Kaksi opiskelijaa valmistuu kuukautta aiemmin kuin muut, kun työssäoppimista on hyödynnetty. Heillä ei ollut tietoa, johtuuko nopeampi valmistuminen PALAVA-hankkeesta. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan hanke yhdistää opiskelijoita ja työnantajia sekä vastaa työelämässä oleviin erilaisiin osaamisen tarpeisiin. Hankkeen puitteissa on kyselty työelämältä, mitä osaamista tarvitaan - ja opetetaan sitten niitä asioita. Työnantajat voivat saada myös työssäoppimisen kautta potentiaaliset työntekijät yrityksiinsä. Työelämän haastattelujen mu kaan PALAVA-hankkeen tavoite valin naisu uden kehittämisestä on loistava ajatus. On hyvä kun opiskelijoille haetaan uutta osaamista yksilön tarpeista lähtien. Opettajien haastattelujen mukaan PALAVA-hanke on tukenut opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja yli perustutkintorajojen. Se on myös vahvistanut työelämäyhteistyötä ja sen avulla on saatu parempaa laatua opetussuunnitelmien suunnitteluun ja tekemiseen sekä opiskelijalähtöisyyteen. Opettajien mukaan opiskelijoiden valinnaisuus on lisääntynyt ja opiskelijat ovat tulleet tietoiseksi osaamisestaan. Erityisopiskelijoille PALAVA-hankkeesta on hyötyä mm. siinä, että opiskelija voi valita niitä asioita, jotka ovat hänen vahvuuksiaan. Opiskelijat hyötyvät myös siitä, kun tutkinto vastaa työelämän tarpeita mm.. paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien kautta äkökulma tulee tei lisää isen kautta

Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä

Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä 1 Palava projektin vertaisarviointi 12-13.2.2014 Vertaisarvioijat: Haastateltavat: Sirpa Pursiainen, Hellevi Tervo, Hillevi Kivelä Opettajat (8): Terhi Petäjä, Marja Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu)

PALAVA-projektin vertaisarviointi - Perusraportti (muokattu) PALAVA-projekn vertaisarvioin - Perusraport (muokattu) 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä etolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 16 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 17 Muut asiat 4 18 Seuraavat kokoukset 5

Otsikko Sivu. 16 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 17 Muut asiat 4 18 Seuraavat kokoukset 5 PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 Ammattiosaamisen toimikunta Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 16 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 17 Muut asiat 4 18 Seuraavat kokoukset 5 PÖYTÄKIRJA 6/2015 2 Ammattiosaamisen toimikunta

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 6 Lyhyt kuvaus näytöistä; Liiketalouden perustutkinto 4 7 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 5 8 Muut asiat 7 9 Seuraava kokous 8

Otsikko Sivu. 6 Lyhyt kuvaus näytöistä; Liiketalouden perustutkinto 4 7 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 5 8 Muut asiat 7 9 Seuraava kokous 8 PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Ammattiosaamisen toimikunta Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 6 Lyhyt kuvaus näytöistä; Liiketalouden perustutkinto 4 7 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 5 8 Muut asiat 7 9 Seuraava kokous

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Ylä Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa n.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Sedu: autoala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala, matkailuala,liikeala, puuala Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Opiskelijan yksilöllisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot