SELVITYS 1 (12) Puhelin T Herva Faksi RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN
|
|
- Juha-Pekka Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS 1 (12) RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN Emokarjoissa olevien sonnien laatua tulisi nostaa entisestään, sillä nykyisillä sonneilla ei päästä aina maitoroturisteymiä parempaan tuottoon. Pääterotujen (Erityisesti Ch, Li, tarvittaessa myös Ba ja Si) käyttöä niin maito- kuin pihvirotuisille eläimille tulisi suosia entisestään. Pääteroturisteytysten saatavuutta voidaan edistää muuttamalla vasikkahinnoittelua entistä enemmän pääterotujen käyttöä suosivaksi. Eri sonnien välillä on huomattavia eroja tuotantotuloksissa riippuen sonnin isästä. Isäsonnin mukaan otto vasikoiden hinnoitteluun voisi olla tehokas, vaikkakin melko monimutkainen keino edistää lihantuotannon kannattavuutta. Selvitin teurastulosten vaihtelua sekä isän rodun että rotuyhdistelmän mukaan teurastetuilla sonneilla. Olen esittänyt tulokset yksityiskohtaisesti alla olevissa taulukoissa ja kuvaajissa. Nettokasvun ja ruhon hinnannousun osalta otin huomioon loppukasvattamoiden välisen vaihtelun. Lisäksi arvioin eri isäsonnien ja myyjätilojen välistä vaihtelua mahdollisuuksien mukaan. Rasva- ja lihakkuusluokkien osalta kyseisiä tekijöitä ei ole huomioitu, joten kuvaajissa näkyvät erot voivat johtua rodun lisäksi myös loppukasvattamojen, isäsonnien ja myyjätilojen välisistä eroista. Loppukasvattamon, isäsonnin ja vasikan myyjätilan vaikutus Loppukasvattajien välinen vaihtelu selitti prosenttia päiväkasvun vaihtelusta. Isäsonnien välinen vaihtelu selitti 36 % samassa loppukasvattamossa todettavasta päiväkasvun vaihtelusta. Rodun mukaan otto vähensi isäsonnien välistä hajontaa vajaalla kolmasosalla. Loppukasvattajien välinen vaihtelu selitti 47 prosenttia hinnannousun vaihtelusta. Kasvattamokohtaisilla tekijöillä oli siis suurempi vaikutus päiväkasvuun kuin ruhon hinnannousuun. Isäsonnien välinen vaihtelu selitti 37 % samassa loppukasvattamossa todettavasta hinnannousun vaihtelusta. Rodun mukaan otto vähensi isäsonnien välistä hajontaa vajaalla kolmasosalla. Isäsonnien välisten erojen voidaan siis arvioida olevan rotujen välisiin eroihin verrattuna kaksi kertaa suurempia. Lähtötila selitti arviolta % päiväkasvun ja hinnannousun hajonnasta. Tilakohtaiset kertoimet olivat kuitenkin hyvin epätarkkoja. Arviossa saman tilan vaikutukseksi oli useiden kertaluokkien eroja. Pihvieläinten osalta isäsonnin ja lähtötilan vaikutus olivat päällekkäisiä. Isäsonnien ja lähtötilojen yhteisvaikutuksen huomioiminen tavalla tai toisella kehitystyössä ja hinnoittelussa olisi tärkeää, jotta tuotantoketjun kannattavuutta ja oikeudenmukaisuutta voitaisiin parantaa. Tilastolaskennan monimutkaisuudesta johtuen en pystynyt ottamamaan huomioon isäsonnin ja lähtötilan vaikutusta rotujen välisiä eroja kuvatessani.
2 SELVITYS 2 (12) Vasikan kasvunopeus Vasikan kasvunopeus ei vaikuttanut merkitsevästi ruhon lihakkuuteen, kun ruhonpaino, loppukasvatuksen tehokkuus ja eläimen rotu otettiin huomioon, vaikka pareittain verrattaessa vasikan kasvunopeudella ja ruhon lihakkuudella näytti olevan merkittävä yhteys. Voitaneen olettaa, että vasikan kasvunopeus kuvastaa muita lihakkuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten perimää ja tulevaa teuraspainoa. Vasikan kasvunopeus näyttäisi hieman (8 senttiä 100 päiväkasvugramman lisäystä kohti) alentavan eläimen hinnannousua välityksestä teurastukseen. Tällä perusteella vasikan päiväkasvuhinnoittelua ei tulisi enää kiristää. Ayrshire Vertailukohteena käytetyt Ay-sonnit (31934 pkl) kasvoivat keskimäärin 529 g/vrk. Huonoin 10% kasvoi alle 420g/vrk ja paras 10% yli 630 g/vrk. Ruhot olivat melko rasvattomia; yli puolet ruhoista luokittui 1 ja 2 rasvaluokkaan. Lihakkuudeltaan ruhot olivat muiden maitorotuisten eläinten tapaan melko vaatimattomia. Hieman yli 40% ruhoista kuului O- tai sitä huonompaan luokkaan. Ruhoista lähes 20 prosenttia kuului O+ tai sitä parempiin luokkiin, joten Ay on selvästi muita maitorotuja lihaksikkaampi. Ruhosta saatavan lihan hinta nousi keskimäärin 1,12 euroa vuorokaudessa välityksestä teurastukseen. Huonoimman kymmenyksen hinta nousi vain 60 senttiä ja parhaan kymmenyksen 1,62 euroa. Yksilöiden välinen suhteellinen hajonta oli siis moninkertainen päiväkasvun hajontaan verrattuna. Aberdeen Angus Ab- sonnien (3119 kpl) päiväkasvu oli laskennallisesti 66 g/vrk parempi ja hinnannousu vuorokaudessa 20 senttiä suurempi kuin Ay-sonneilla, kun loppukasvattamon vaikutus otettiin huomioon. Ab-sonnit rasvoittuivat useimpia muita rotuja herkemmin: noin 35 % ruhoista luokittui rasvaluokkiin 4-5. Lihakkuus oli selvästi maitorotuja parempi, muttei yltänyt Ba-, Ch- tai Li-rotujen tasolle: 65 % ruhoista on R-luokissa. E- tai U-luokan ruhoja ei juuri esiintynyt. Puhtaiden Ab-sonnien hinnannousu ei juuri eronnut Ay-sonneista toisin kuin risteytyksillä. Eri risteymien väliset erot olivat melko vähäisiä ja saattoivat johtua yhtä hyvin isäsonnien kuin rotujen välisistä eroista. Pääterotujen käyttöä Ab-emoille tulisi suosia entistä enemmän. Ab-karjoissa olevien liharotuisten sonnien laatuun lienee syytä kiinnittää huomiota, koska Abmaitoroturisteymät ovat tietyissä tapauksissa jopa parempia kuin eri liharotujen risteymät. Blonde d'aquitaine Ba-sonnit (724 kpl) kasvoivat laskennallisesti 82 g/vrk nopeammin kuin Aysonnit ja hinta nousi vuorokaudessa 41 senttiä enemmän. BA-sonnit olivat
3 SELVITYS 3 (12) vähärasvaisia ja lihaksikkaita: 75% ruhoista oli rasvaluokissa 1-2, 10% ruhoista lihakkuusluokissa U-E ja lähes 80% ruhoista lihakkuusluokissa R- - E. BA-sonneja oli käytetty etenkin maitoroturisteytyksissä. Vajaat 20 puhdasrotuista sonnia tuotti risteytyksiä heikommin. Tuotto kaksinkertaistui Li- ja Ch-sonneja käytettäessä. Charolais Laskennallisesti Ch-sonnit (2734 kpl) kasvoivat 135g/vrk ja tuottivat 50 senttiä enemmän vuorokaudessa Ay-sonneihin verrattuna. Niiden ruhot olivat lihaksikkaita: Lähes 20% U-E -luokissa. Maitorotuihin verrattuna ruhoista sijoittui hieman suurempi osa 4-rasvaluokkaan, mutta toisaalta selvästi pienempi osa 3- rasvaluokkaan. Puhtaat Ch-sonnit eivät juuri poikenneet eri risteytyksistä eikä eri risteytysten välillä ollut ratkaisevia eroja. Tämä viitannee siihen, että maitoroturisteytyksille käytettävien sonnien taso on selvästi lihakarjoissa käytettäviä sonneja parempi. Friisiläinen Friisiläissonnit ( kpl) kasvoivat päivässä yhdeksän grammaa paremmin, mutta tuottivat sentin vähemmän, kuin Ay-sonnit. Ruhojen rasvaisuudessa ei ollut eroja, mutta lihakkuus oli selvästi huonompi kuin Ay-sonneilla. Noin 70% ruhoista kuului O- tai sitä huonompaan luokkaan. Ruhoista vain alle 10 prosenttia kuului O+ tai sitä parempiin luokkiin. Liharotujen käyttö paransi tuottavuutta noin 30 sentillä vuorokaudessa. FrAy- ja AyFr eläimet tuottivat noin 4 senttiä enemmän kuin puhtaat Ay-sonnit. Tämä kertonee heteroosivaikutuksen suuruudesta naudanlihantuotannossa. Hereford Hereford-sonnit (3048 kpl) kasvoivat laskennallisesti 65 g/vrk nopeammin ja tuottivat 16 senttiä enemmän kuin Ay-sonnit. Muiltakin osin tuotantotulokset olivat hyvin samanlaisia kuin Ab-sonneilla. Puhtaiden Hf-sonnien hinnannousu ei juuri eronnut Ay-sonneista toisin kuin risteytyksillä. Hf-sonnien osalta liharoturisteymät tuottivat noin kaksi kertaa paremmin kuin maitoroturisteymät. Isärotujen käyttöä Hf-emoille tulisi suosia entistä enemmän. Limousin Li-sonnit (3894 kpl) tuottivat vuorokaudessa 40 senttiä enemmän ja kasvoivat 8 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit. Lihakkuudeltaan ja rasvaisuudeltaan ne vastasivat Ch-ruhoja. Puhtaat Li-sonnit kasvoivat jonkin verran maitoroturisteytyksiä paremmin, mutta selvästi LiCh-risteytyksiä huonemmin.
4 SELVITYS 4 (12) Simmental Si-sonnit (1996 kpl) tuottivat vuorokaudessa 33 senttiä enemmän ja kasvoivat 11 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit. Rasvaisuudeltaan ruhot olivat vastaavia kuin Li- ja Ch-ruhot. Lihakkuudeltaan ne olivat huonompia kuin Li-, Ch- ja Baruhot, mutta parempia kuin maitorotuiset eläimet tai Ab- ja Hf-ruhot. Puhtaat Sisonnit tuottivat maitoroturisteytyksiä huonommin. Risteytykset Ab-, Hf- ja Chemojen kanssa olivat onnistuneet hyvin. Isänrodun vaikutus hinnannousuun viimeisestä välityksestä teuraaksi ( /vrk) Rotu lkm Arvioitu keskimääräinen lisäys Vaikutus hinnannousuun verrattuna Ay:hyn, tila satunnaismuuttujana Arvioitu lisäys pienimmillään (=95% luottamusvälin alaraja) Arvioitu lisäys suurimmillaan (=95% luottamusvälin yläraja) Hinnannousu/vrk Keskiarvo Alimman 10 prosentin yläraja Ylimmän 10 prosentin alaraja /vrk /vrk /vrk /vrk /vrk /vrk GA 1 0,0585-0,8110 0,9280 1,182 1,182 1,182 RS ,3224 0,2765 0,3683 1,479 0,921 1,991 ab ,1971 0,1751 0,2191 1,299 0,697 1,895 ay ,119 0,602 1,62 ba 724 0,4137 0,3749 0,4525 1,553 0,956 2,101 ch ,4998 0,4739 0,5257 1,683 0,887 2,471 fr ,0129-0,0215-0,0042 1,1 0,606 1,602 hc 15 0,2752 0,0226 0,5278 1,077 0,787 1,402 hf ,1562 0,1321 0,1803 1,26 0,621 1,951 isk 99-0,6374-0,7578-0,5171 0,468-0,056 1,05 je 18-0,2794-0,4891-0,0696 0,951 0,411 1,656 li ,3964 0,3765 0,4163 1,546 0,919 2,182 lsk 550-0,2548-0,2955-0,2141 0,832 0,195 1,393 pi 1 psk 158-0,3513-0,4328-0,2699 0,733 0,053 1,259 si ,3284 0,2998 0,3569 1,496 0,783 2,227 Isänrodun vaikutus nettokasvuun syntymästä teuraaksi (g/vrk) Vaikutus nettokasvuun verrattuna Ay:hyn, tila satunnaismuuttujana Arvioitu keskimääräinen lisäys Arvioitu lisäys pienimmillään (=95% luottamusvälin alaraja) Arvioitu lisäys suurimmillaan (=95% luottamusvälin yläraja) Kasvu Keskiarvo Alimman 10 prosentin yläraja Ylimmän 10 prosentin alaraja Rotu lkm g/vrk g/vrk g/vrk g/vrk g/vrk g/vrk GA 1-0,0010-0,1277 0,1257 0,47 0,47 RS ,0695 0,0651 0,0740 0,576 0,43 0,7 ab ,0662 0,0632 0,0691 0,581 0,44 0,71 ay ,529 0,42 0,63 ba 724 0,0817 0,0765 0,0868 0,607 0,48 0,73 ch ,1350 0,1316 0,1384 0,677 0,51 0,84 fr ,0093 0,0081 0,0105 0,539 0,43 0,63
5 SELVITYS 5 (12) hc 15 0,0221-0,0120 0,0563 0,452 0,21 0,56 hf ,0651 0,0618 0,0683 0,583 0,43 0,71 isk 99-0,1484-0,1625-0,1343 0,366 0,27 0,46 je 18-0,0551-0,0858-0,0244 0,489 0,37 0,58 li ,0834 0,0808 0,0860 0,617 0,48 0,75 lsk 550-0,0662-0,0718-0,0605 0,446 0,33 0,55 pi 1-0,0080-0,1339 0,1180 0,44 0,44 psk 158-0,0904-0,1014-0,0795 0,414 0,28 0,53 si ,1084 0,1048 0,1121 0,648 0,49 0,81 Isänrodun vaikutus rasvaluokkien esiintyvyyteen RS ab ay ba ch fr hf li si percent Rasvaluokka 5 Rasvaluokka 4 Rasvaluokka 3 Rasvaluokka 2 Rasvaluokka 1
6 SELVITYS 6 (12) Isänrodun vaikutus lihakkuusluokkien esiintyvyyteen Laatuluokka eri isäroduilla GA RS ab ay ba ch fr hc hf isk je li lsk pi psk si percent P- P P+ O- O O+ R- R R+ U E Isä-emä rotuyhdistelmän vaikutus hinnannousuun viimeisestä välityksestä teuraaksi Vaikutus hinnannousuun ayay yhdistelmään verrattuna, kun loppukasvattamon vaikutus on huomioitu Hinnannousu Lkm yht Arvioitu keskimääräinen lisäys Arvioitu lisäys pienimmillään (=95% luottamusvälin alaraja) Arvioitu lisäys suurimmillaan (=95% luottamusvälin yläraja) Keskiarvo Alimman 10 prosentin yläraja Ylimmän 10 prosentin alaraja
7 SELVITYS 7 (12) /vrk /vrk /vrk /vrk /vrk /vrk abab 213 0,013-0,043 0,069 1,106 0,408 1,747 abay 615 0,184 0,155 0,212 1,265 0,766 1,756 abba 6-0,063-0,349 0,222 1,392 0,998 1,737 abch 49 0,157 0,055 0,259 1,342 0,851 1,799 abfr 184 0,174 0,122 0,226 1,261 0,837 1,662 abhf 54 0,208 0,110 0,306 1,161 0,658 1,830 abli 58 0,105 0,012 0,199 1,168 0,518 1,781 ablsk 13 0,029-0,164 0,223 1,133 0,597 1,362 abpi 2 0,180-0,321 0,681 1,061 0,984 1,138 abpsk 4 0,017-0,340 0,374 1,092 0,711 1,272 absi 33 0,237 0,113 0,361 1,383 0,559 1,923 ayab 1 0,371-0,341 1,084 1,225 1,225 1,225 ayay ,102 0,595 1,593 aych 1 0,244-0,447 0,935 1,340 1,340 1,340 ayfr 348 0,039 0,001 0,076 1,150 0,702 1,610 ayisk 1-0,150-0,841 0,542 ayje 1-0,295-0,987 0,396 0,554 0,554 0,554 ayli 1-0,114-0,808 0,580 0,964 0,964 0,964 aylsk 32 0,000-0,123 0,122 1,104 0,617 1,581 aypsk 7-0,144-0,406 0,117 1,029 0,713 1,419 baab 2 0,331-0,167 0,828 1,387 1,353 1,421 baay 424 0,307 0,273 0,342 1,486 0,950 1,999 baba 19 0,283 0,119 0,447 1,331 0,922 1,704 bach 1 0,238-0,463 0,939 bafr 169 0,302 0,248 0,356 1,488 0,826 2,053 bahf 3 0,567 0,167 0,967 1,592 1,369 1,815 bali 6 0,143-0,150 0,437 1,328 1,086 1,517 basi 2 0,316-0,176 0,808 1,389 1,256 1,522 chab 19 0,067-0,095 0,229 1,478 0,702 2,322 chay 230 0,309 0,263 0,356 1,467 0,943 2,037 chba 7 0,593 0,329 0,856 1,690 0,837 2,120 chch 284 0,319 0,269 0,370 1,538 0,792 2,210 chfr 113 0,346 0,280 0,412 1,575 1,071 2,175 chhc 4-0,286-0,635 0,063 chhf 31 0,245 0,119 0,372 1,404 0,522 2,308 chli 35 0,223 0,104 0,341 1,306 0,527 2,268 chlsk 1 0,419-0,283 1,122 1,477 1,477 1,477 chsi 23 0,271 0,116 0,426 1,475 0,680 3,536 fray 793 0,040 0,015 0,066 1,168 0,689 1,638 frba 1 0,343-0,348 1,034 1,360 1,360 1,360 frch 1 0,337-0,364 1,038 2,012 2,012 2,012 frfr ,004-0,011 0,004 1,089 0,603 1,578 frisk 2-0,030-0,519 0,458 1,029 0,882 1,176 frje 1-0,151-0,842 0,540 1,465 1,465 1,465 frli 3 0,201-0,201 0,603 1,154 0,912 1,324 frlsk 12-0,233-0,433-0,034 0,723 0,408 1,178 frpsk 3-0,303-0,703 0,097 0,802 0,398 1,126 frsi 1 0,159-0,529 0,848 1,050 1,050 1,050 hcay 1 0,275-0,436 0,985 hcfr 2 0,042-0,456 0,540 0,962 0,962 0,962 hchc 1-0,275-0,973 0,424 0,847 0,847 0,847 hfab 35 0,083-0,039 0,205 0,866-0,285 1,664
8 SELVITYS 8 (12) hfay 175 0,151 0,098 0,204 1,234 0,747 1,688 hfba 5-0,369-0,685-0,052 0,114-0,965 0,907 hfch 49 0,283 0,178 0,387 1,320 0,323 2,026 hffr 77 0,166 0,086 0,247 1,208 0,712 1,692 hfhf 284 0,032-0,016 0,080 1,085 0,392 1,745 hfli 45 0,315 0,209 0,420 1,341 0,598 2,077 hflsk 2 0,020-0,477 0,517 0,956 0,758 1,154 hfsi 19 0,003-0,159 0,164 1,147 0,601 1,528 iskay 4-0,467-0,813-0,121 0,911 0,568 1,114 iskfr 3-0,157-0,567 0,253 1,249 1,183 1,314 iskisk 36-0,644-0,761-0,528 0,434-0,056 0,865 isklsk 2-0,223-0,719 0,273 0,316 0,274 0,358 iskpsk 1-1,549-2,239-0,859-0,368-0,368-0,368 jeay 3-0,075-0,474 0,323 1,483 1,292 1,660 jefr 6-0,263-0,547 0,020 0,842 0,411 1,326 jeje 2-0,727-1,218-0,235 0,393 0,105 0,682 jelsk 1-0,129-0,818 0,560 0,923 0,923 0,923 liab 38 0,152 0,036 0,269 1,378 0,739 2,171 liay ,303 0,282 0,324 1,462 0,948 1,974 liba 9 0,325 0,089 0,561 1,512-0,261 2,441 lich 57 0,502 0,400 0,603 1,614 1,032 2,108 lifr 399 0,281 0,245 0,316 1,470 0,843 1,981 lihf 39 0,275 0,147 0,403 1,432 0,946 1,988 lili 245 0,327 0,276 0,378 1,587 1,014 2,263 lilsk 10 0,183-0,038 0,403 1,652 1,339 1,995 lisi 47 0,313 0,208 0,418 1,501 0,776 2,107 lskay 98-0,039-0,110 0,032 1,053 0,560 1,592 lskfr 51-0,057-0,156 0,042 1,062 0,623 1,517 lskisk 2-0,481-0,971 0,009 0,515 0,003 1,028 lsklsk 284-0,324-0,365-0,282 0,723 0,113 1,194 lskpsk 3-0,345-0,745 0,055 0,711 0,492 1,058 pskay 39-0,115-0,227-0,003 0,979 0,490 1,408 pskfr 10-0,014-0,233 0,206 1,007 0,647 1,452 pskisk 2-0,705-1,194-0,216 0,403 0,384 0,423 psklsk 6-0,285-0,569-0,001 0,588-0,164 1,179 pskps 49-0,506-0,605-0,406 0,560-0,166 1,072 k siab 19 0,415 0,249 0,581 1,470 0,781 2,032 siay 206 0,280 0,231 0,329 1,472 0,978 1,998 siba 2 0,778 0,288 1,267 1,779 1,294 2,264 sich 38 0,421 0,301 0,542 1,589 1,080 1,916 sifr 87 0,265 0,190 0,341 1,425 0,928 2,028 sihf 43 0,224 0,112 0,336 1,149 0,600 1,625 sili 35 0,184 0,062 0,306 1,436 0,698 2,192 silsk 3-0,294-0,693 0,106 0,658-0,544 1,384 sisi 106 0,183 0,108 0,258 1,387 0,481 2,260 Isä-emä rotuyhdistelmän vaikutus nettopäiväkasvuun syntymästä teuraaksi
9 SELVITYS 9 (12) Vaikutus nettokasvuun ayay yhdistelmään verrattuna, kun loppukasvattamon vaikutus on huomioitu Nettokasvu Lkm yht Arvioitu keskimääräinen lisäys Arvioitu lisäys pienimmillään (=95% luottamusvälin alaraja) Arvioitu lisäys suurimmillaan (=95% luottamusvälin yläraja) Keskiarvo Alimman 10 prosentin yläraja Ylimmän 10 prosentin alaraja abab 213 0,033 0,023 0,043 0,565 0,430 0,690 abay 615 0,034 0,029 0,039 0,563 0,450 0,660 abba 6 0,032-0,017 0,082 0,577 0,540 0,600 abch 49 0,050 0,032 0,069 0,569 0,420 0,670 abfr 184 0,042 0,033 0,051 0,569 0,450 0,660 abhf 54 0,054 0,036 0,071 0,553 0,430 0,680 abli 58 0,039 0,022 0,055 0,567 0,420 0,660 ablsk 13 0,018-0,015 0,052 0,552 0,370 0,600 abpi 2 0,037-0,050 0,123 0,470 0,440 0,500 abpsk 4 0,007-0,058 0,073 0,528 0,470 0,600 absi 33 0,052 0,031 0,074 0,588 0,450 0,680 ayab 1 0,101-0,022 0,224 0,500 0,500 0,500 ayay ,529 0,420 0,630 aych 1 0,008-0,111 0,127 0,570 0,570 0,570 ayfr 348 0,011 0,004 0,017 0,539 0,440 0,630 ayisk 1-0,131-0,250-0,012 ayje 1-0,013-0,132 0,106 0,450 0,450 0,450 ayli 1-0,073-0,192 0,047 0,360 0,360 0,360 aylsk 32-0,009-0,030 0,013 0,516 0,400 0,610 aypsk 7-0,046-0,091-0,001 0,502 0,430 0,570 baab 2 0,130 0,045 0,216 0,595 0,550 0,640 baay 424 0,063 0,057 0,069 0,608 0,510 0,700 baba 19 0,053 0,024 0,082 0,578 0,500 0,700 bach 1 0,024-0,097 0,144 bafr 169 0,068 0,058 0,077 0,617 0,500 0,720 bahf 3 0,106 0,037 0,175 0,623 0,550 0,690 bali 6 0,065 0,005 0,125 0,590 0,520 0,680 basi 2 0,169 0,084 0,254 0,710 0,610 0,810 chab 19 0,038 0,010 0,066 0,605 0,480 0,710 chay 230 0,070 0,062 0,078 0,603 0,470 0,710 chba 7 0,114 0,069 0,160 0,680 0,500 0,800 chch 284 0,102 0,093 0,111 0,626 0,480 0,770 chfr 113 0,093 0,081 0,105 0,634 0,510 0,740 chhc 4-0,115-0,175-0,055 chhf 31 0,109 0,087 0,131 0,634 0,530 0,740 chli 35 0,078 0,057 0,099 0,588 0,440 0,710 chlsk 1-0,006-0,127 0,115 0,450 0,450 0,450 chsi 23 0,105 0,078 0,133 0,628 0,510 0,750 fray 793 0,016 0,012 0,021 0,545 0,440 0,640 frba 1 0,082-0,037 0,201 0,610 0,610 0,610 frch 1 0,282 0,161 0,403 0,940 0,940 0,940 frfr ,011 0,010 0,012 0,538 0,440 0,630 frisk 2-0,012-0,096 0,072 0,520 0,460 0,580 frje 1-0,065-0,184 0,054 0,550 0,550 0,550 frli 3 0,013-0,057 0,082 0,493 0,350 0,600 frlsk 12-0,018-0,054 0,018 0,496 0,380 0,630 frpsk 3-0,055-0,124 0,014 0,480 0,450 0,520
10 SELVITYS 10 (12) frsi 1 0,031-0,088 0,149 0,580 0,580 0,580 hcay 1-0,009-0,134 0,116 hcfr 2-0,030-0,116 0,057 0,410 0,410 0,410 hchc 1-0,108-0,228 0,012 0,390 0,390 0,390 hfab 35 0,049 0,027 0,071 0,503 0,220 0,690 hfay 175 0,044 0,034 0,053 0,573 0,450 0,660 hfba 5 0,024-0,031 0,079 0,480 0,470 0,500 hfch 49 0,089 0,070 0,109 0,632 0,510 0,760 hffr 77 0,047 0,033 0,062 0,570 0,415 0,685 hfhf 284 0,024 0,016 0,033 0,536 0,400 0,650 hfli 45 0,039 0,020 0,058 0,580 0,430 0,730 hflsk 2 0,033-0,053 0,118 0,480 0,420 0,540 hfsi 19 0,034 0,004 0,063 0,574 0,490 0,650 iskay 4-0,088-0,147-0,028 0,477 0,390 0,550 iskfr 3-0,032-0,103 0,039 0,490 0,490 0,490 iskisk 36-0,151-0,172-0,130 0,369 0,290 0,460 isklsk 2-0,022-0,108 0,063 0,320 0,300 0,340 iskpsk 1-0,188-0,307-0,069 0,380 0,380 0,380 jeay 3-0,029-0,098 0,040 0,567 0,540 0,580 jefr 6-0,050-0,099-0,002 0,476 0,450 0,520 jeje 2-0,124-0,208-0,039 0,415 0,370 0,460 jelsk 1-0,066-0,184 0,053 0,460 0,460 0,460 liab 38 0,067 0,046 0,089 0,609 0,500 0,730 liay ,054 0,051 0,058 0,594 0,480 0,690 liba 9 0,081 0,038 0,124 0,590 0,440 0,720 lich 57 0,083 0,065 0,101 0,609 0,480 0,740 lifr 399 0,054 0,048 0,060 0,596 0,450 0,710 lihf 39 0,079 0,057 0,102 0,614 0,490 0,730 lili 245 0,061 0,052 0,070 0,600 0,470 0,730 lilsk 10 0,026-0,014 0,066 0,620 0,530 0,670 lisi 47 0,090 0,071 0,110 0,609 0,450 0,730 lskay 98-0,025-0,037-0,012 0,492 0,390 0,600 lskfr 51-0,020-0,037-0,003 0,501 0,380 0,625 lskisk 2-0,139-0,223-0,054 0,325 0,200 0,450 lsklsk 284-0,083-0,090-0,075 0,429 0,330 0,520 lskpsk 3-0,095-0,164-0,026 0,413 0,390 0,450 pskay 39-0,053-0,072-0,034 0,471 0,385 0,590 pskfr 10-0,031-0,071 0,009 0,443 0,240 0,560 pskisk 2-0,149-0,233-0,065 0,395 0,360 0,430 psklsk 6-0,042-0,091 0,007 0,464 0,280 0,560 pskpsk 49-0,122-0,140-0,105 0,393 0,320 0,470 siab 19 0,101 0,069 0,134 0,611 0,500 0,730 siay 206 0,077 0,068 0,086 0,624 0,510 0,740 siba 2 0,215 0,131 0,299 0,760 0,720 0,800 sich 38 0,110 0,089 0,131 0,645 0,550 0,740 sifr 87 0,076 0,063 0,089 0,603 0,480 0,700 sihf 43 0,077 0,058 0,097 0,569 0,470 0,680 sili 35 0,066 0,045 0,087 0,629 0,510 0,730 silsk 3 0,067-0,002 0,135 0,593 0,490 0,740 sisi 106 0,075 0,062 0,088 0,612 0,460 0,770 Isä-emä rotuyhdistelmän vaikutus rasvaluokkien esiintyvyyteen
11 SELVITYS 11 (12) abab abay abba abch abfr abhf abli ablsk abpi abpsk absi ay00 ayab ayay aych ayfr ayje ayli aylsk aypsk baab baay baba bafr bahf bali basi chab chay chba chch chfr chhf chli chlsk chsi fray frba frch frfr frisk frje frli frlsk frpsk frsi hfab hfay hfba hfch hffr hfhf hfli hflsk hfsi liab liay liba lich lifr lihf lili lilsk lisi siab siay siba sich sifr sihf sili silsk sisi percent Rasvaluokka 5 Rasvaluokka 4 Rasvaluokka 3 Rasvaluokka 2 Rasvaluokka 1 Isä-emä rotuyhdistelmän vaikutus lihakkuusluokkien esiintyvyyteen
12 SELVITYS 12 (12) Laatuluokka eri roduilla abab abay abba abch abfr abhf abli ablsk abpi abpsk absi ay00 ayab ayay aych ayfr ayje ayli aylsk aypsk baab baay baba bafr bahf bali basi chab chay chba chch chfr chhf chli chlsk chsi fray frba frch frfr frisk frje frli frlsk frpsk frsi hcfr hchc hfab hfay hfba hfch hffr hfhf hfli hflsk hfsi iskay iskfr iskisk isklsk iskpsk jeay jefr jeje jelsk liab liay liba lich lifr lihf lili lilsk lisi lskay lskfr lskisk lsklsk lskpsk pskay pskfr pskisk psklsk pskpsk siab siay siba sich sifr sihf sili silsk sisi percent P- P P+ O- O O+ R- R R+ U E
21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.
Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotLiharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotRotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa
Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotLihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
LisätiedotRisteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle
Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotLiharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotLiharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET
Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen
LisätiedotLiharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,
LisätiedotLihanautojen kasvatusvaihtoehdot
Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot MAAT203 Kotieläintuotanto Helsingin yliopisto, 5.11.2015, Luke / Vihreä teknologia 1 SISÄLTÖ Naudanlihantuotanto Suomessa Maitorotuisten nautojen kasvatusvaihtoehdot: -kasvatus
LisätiedotLihantuotantokokeiclan tuloksia
KOTLÄINUALOSTUKSEN TIEDOTE I'40 12 Lihantuotantokokeiclan tuloksia HI I k ka Ruohomaki Kotielthinjalost 133 la I t os Vantaa 1976 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin Yliopisto,
LisätiedotLIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET
LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 22.5.2009. Reino Henttala OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotLimousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotSiitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014
Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotLIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN
LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotSampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot
Sampo Tupila Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Opinnäytetyö Syksy 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotalous 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotCharolais- ja hereford-sonnien sekä hf ch risteytyssonnien lihantuotantoominaisuudet
Charolais- ja hereford-sonnien sekä hf ch risteytyssonnien lihantuotantoominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Markku Honkavaara 2), Maarit Kärki 1) ja Sirpa Lunki 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotRuokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa
LisätiedotTeknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät
Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan
LisätiedotLIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU
LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu
LisätiedotKS-Tuontisonnit Faban kumppani
KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KANNATTAAKO LIHAROTURISTEYTYS LYPSYKARJASSA?
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KANNATTAAKO LIHAROTURISTEYTYS LYPSYKARJASSA? T E K I J Ä : Sonja Martikainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotPihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu. Arto Huuskonen (toim.)
46 Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu Arto Huuskonen (toim.) 46 Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu Arto Huuskonen (toim.) ISBN: 978-952-487-402-1 (Painettu)
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015. 137/2015 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015 137/2015 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta
LisätiedotLiharotusiemennysten käytön tehostaminen lypsykarjatiloilla
Maria Mannila Liharotusiemennysten käytön tehostaminen lypsykarjatiloilla Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
LisätiedotLihakarjakokeiden tuloksia IV
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 40 Lihakarjakokeiden tuloksia IV Hilkka Ruohomäki Kotieläinjalostuslaitos Helsinki 1980 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin Yliopisto, Viikki Kotieläinjalostuslaitos,
LisätiedotAberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT
Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:
LisätiedotRoduista ja rotujen eroista
Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin
LisätiedotSikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009
SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,
LisätiedotLihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa
Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa Nettiversio 5.2.2018: Joitain dioja / tietoja poistettu ja muutettu M. bovis -hankkeen päätösseminaari Valio 17.1.2018 ELL Vera Haapala,
LisätiedotKotieläinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus Vantaa Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin yliopisto, Helsinki 71
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 32 MOI LIHANAUTAKOKEIDEN TULOKSIA III HILKKA RUOHOMÄKI KOTIELÄINJALOSTUSLAITOS Vantaa 1979 Kotieläinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus Vantaa Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotLihanautojen kasvatusvaihtoehdot
Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot MAAT203 Kotieläintuotanto Helsingin yliopisto, 10.11.2016, Luke / Vihreä teknologia 1 SISÄLTÖ Naudanlihantuotanto Suomessa Maitorotuisten nautojen kasvatusvaihtoehdot:
LisätiedotIgenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa
Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus,
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotKOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 19. oja ä 1977
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 19 oja ä 1977 1:7,0 t4 v 4 Vantaa 1977 Kotieläinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus, Tikkurila Kotieläinten jalost:-.ustieteen laitos, Helsingin Yliopisto, Viikki
LisätiedotKYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA
KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA Geenivarat hyötykäyttöön: ratkaisut tuote- ja palveluketjun kehittämiseksi (ALKU -hanke) Heli Lindeberg Suomenkarja -tapaaminen 4.8.2016, Ruovesi Hankkeen aktiiviset tutkijat
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotLiharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa
MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto
Lisätiedot03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen
Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?
LisätiedotLihakarjan rakennearvostelu
Lihakarjan rakennearvostelu LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja.
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotInfopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen
Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK
LisätiedotMerenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows
Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä
LisätiedotLoppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla
2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....
LisätiedotEmojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy
Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto
LisätiedotNaudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä
Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotPalkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun
Palkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Markku Honkavaara 2) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Tutkimusasemantie
LisätiedotNaudanlihantuotantoon vaikuttavista geneettisistä tekijöistä ja ympäristötekijöistä. kenttäkokeissa
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 57 Naudanlihantuotantoon vaikuttavista geneettisistä tekijöistä ja ympäristötekijöistä sekä kasvun mittaamisesta kenttäkokeissa Hilkka Kenttämies Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotReiden leveys sivusta Reiden sisäpinta Reiden pituus. Selän pituus (cm) Takaselän leveys. Etuselän leveys
RotuKorva Synt.tunnus Nimi Synt.pvm RODUN OPTIMI 3v sonnit 6 8 7 6 9 8,9 149-151 9 8,9 8,9 8,9 8,9 8,9 8,9 5 5 8 8 3 Ab 339 12616125 A. Palmu 25.03.2018 6 6 6 6 5 6 8 138 6 6 6 81 5 6 5 6 4 6 7 7 3 80
LisätiedotRuokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi
LisätiedotEri rotuisten lihanautojen elopainot ja iät 160, 180, 210 ja 250 kilon teuraspainossa
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 44 Eri rotuisten lihanautojen elopainot ja iät 160, 180, 210 ja 250 kilon teuraspainossa Hilkka Ruohomäki Kotieläinjalostuslaitos Helsinki 1980 Julkaisijat: Kotieläinten
LisätiedotPunnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 85 Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet lihakarjan jalostuksessa Ulla Voutilainen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1989 Julkaisijat: Kotieläinten
LisätiedotNaudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011
Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun
LisätiedotLihanautojen tuotanto-olosuhteet ja ympäristövaikutukset
Lihanautojen tuotanto-olosuhteet ja ympäristövaikutukset MAAT203 Kotieläintuotanto Helsingin yliopisto, 6.11.2015 Arto Huuskonen, Luke / Vihreä teknologia 1 Arto Huuskonen 2.11.2015 SISÄLTÖ Katsaus kasvattamotyyppeihin:
LisätiedotVIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN
VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 27.1.2010 Karoliina Kuisma OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotUltraäänikuvauksella arvioidun Ilhakkuuden yhteys sonnien kasvukoetuloksiin
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 7 Ultraäänikuvauksella arvioidun Ilhakkuuden yhteys sonnien kasvukoetuloksiin Pentti Nieminen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 197f, Julkaisijat: Kotieläinten
LisätiedotNuoren lihanaudan teurasominaisuuksien arvioimisesta
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 2 Nuoren lihanaudan teurasominaisuuksien arvioimisesta Hilkka Ruohomäki Kotieläinjalostus laitos Helsinki 1975 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
LisätiedotLihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori
LisätiedotEmolehmätuotantomuodot
Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotKokeita ja koettelemuksia
MTT:n selvityksiä 30 Kokeita ja koettelemuksia - Emolehmätuotanto ja sen tutkimus Suomessa Sanna Tiilikainen, Merja Manninen, Pekka Pihamaa ja Anna-Maija Heikkilä Talous Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä
LisätiedotLuomumarkkinat Ulla Maija Leskinen. Jos saadaan hukkavirrat talteen, niin ei tarvita uutta tuotantoa
Luomumarkkinat Ulla Maija Leskinen Jos saadaan hukkavirrat talteen, niin ei tarvita uutta tuotantoa Arvoketjutyöryhmät Liha 6.5.2013 maatila jalostaja Kauppa kuluttaja Luonn os 2 Marja-Riitta Kottila,
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston
LisätiedotOpintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014
Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika
LisätiedotEri kudoslajien kasvurytmi naudoilla
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 54 Eri kudoslajien kasvurytmi naudoilla Matti Ojala Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1982 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin Yliopisto,
LisätiedotPRO GRADU KATARIINA MANNI
PRO GRADU KATARIINA MANNI VÄKIREHUANNOKSEN JAKSOTUKSEN VAIKUTUS NAUDANLIHANTUOTANTOON KAHDELLA VÄKIREHUTASOLLA Katariina Manni Helsingin yliopisto Kotieläintieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tammikuu
LisätiedotAjankohtaiskatsaus - AtriaNauta
Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena
LisätiedotLihanautojen kasvatusvaihtoehdot
Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 11.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotLIHANAUTAKOKEIDEN TULOKSIA. KOT E LA 1>LIA LOS T %MUN TIEDOTE tqcj) 27
KOT E LA 1>LIA LOS T %MUN TIEDOTE tqcj) 27 LIHANAUTAKOKEIDEN TULOKSIA HILKKA RUOHOMAKI KOTIELÄINJALOSTUSLAITOS Vantaa 1978 Kotieläinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus Vantaa Xotieläinten jalostustieteen
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotEmolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?
Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET
LisätiedotLihakarjakokeet vuosina
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 46 Lihakarjakokeet vuosina 19601980 Hilkka Ruohomäki Kotieläinjalostuslaitos Helsinki 1981 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin Yliopisto, Viikki
LisätiedotTuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012
Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
Lisätiedot