PKPK-VERKOSTON TYÖPAJA KORJAUS- JA TÄYDENNYSEHDOTUKSET PKPK-KÄSIKIRJAN LUONNOKSEEN YLEISESTI MALLISTA

Transkriptio

1 PKPK-VERKOSTON TYÖPAJA KORJAUS- JA TÄYDENNYSEHDOTUKSET PKPK-KÄSIKIRJAN LUONNOKSEEN YLEISESTI MALLISTA - Mallin perusta kunnossa, kaipaa yksityiskohtien hiomista - Käytiin keskustelua mallin vaiheiden järjestyksestä, mutta toisaalta mallia ei tarvitse noudattaa lineaarisessa järjestyksessä, vaan riippuu siitä mitä kehitetään - Raportoinnissa täytyy pohtia käsitteistön käyttöä: mitä käsitteitä käytetään ja miten avataan tiettyjen poissaolo - Käytiin keskustelua siitä, että hoitoketjun käsite rajattu pois Hoitoketjujen suhde palveluketjuihin kirjoitettava auki (hoitoketjut palveluketjujen osina?) - Järjestäjä-hoitoketju kuuluu tähän, mutta kliininen hoitoketju ei - Pitäisikö mallia toteuttaa esimerkiksi kolmella eri tasolla? Vähimmäisvaatimuksena ehdoton minimitaso, resurssien mukaan lisäkehittäminen

2 1. TOIMIJOIDEN OSALLISTAMINEN - Osallisuuden pitäisi kuulua jokaiseen vaiheeseen Ei erillinen osio, vaan taustalla koko prosessissa - Myös asiakasnäkökulman soveltaminen jokaisessa vaiheessa - Verkostot ja kumppanuudet syntyvät tässä vaiheessa - Mallissa pitäisi puhua pikemminkin osallistumisesta kuin osallistamisesta - Muutenkin huomio siihen, ettei osallistaminen ja osallistuminen saa olla ylhäältä annettua - Mikä on määrittelyn ydinryhmä? - Mallin runkoon lisäys Osallistuminen ja vaikuttaminen - Osallistujilla tulee olla mandaatti vaikuttaa tai suora yhteys päätöksentekoon - Palveluketjuissa osallistuminen korostuu enemmän kuin palvelukokonaisuuksissa, asiakkaan rooli merkittävämpi - Palvelukokonaisuuksissa voisi kuvata osallistumisen merkitystä (raamitus jo annettu lainsäädäntö ym.) Osallistumisen mahdollisuudet erilaisia riippuen siitä, onko kyse palvelukokonaisuuksista vai ketjuista - Tarvitaan esimerkkejä siitä, mitä osallistumisen mahdollistaminen tarkoittaa - Edunvalvontanäkökulman mukana olo huomioitava aina, kun potilas- ja asiakasjärjestöjä osallistetaan Todelliset tavoitteet ja yleinen etu eivät toteudu, jos lobataan vain omaa etua tai taustaorganisaatiota Tiedon luotettavuuden näkökulma myös tässä - Avuksi tutkimukseen perustuva teemarunko? - Kehittämisasiakkaat, vertaistukiasiakkaat, kokemusasiakkaat - Kokemusasiakkuus voi olla mahdollisuus mutta myös uhka: oltava strukturoitua, kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen oikein (yhden ihmisen kuuleminen ei riitä, toteutus esim. teemakeskusteluina ryhmissä; ammattilainen kuulemassa ja osallistamassa) Kysymys tiedon luotettavuudesta - Onko ylipäätään järkevää nimetä esim. kokemusasiantuntijat vai onko vaara, että joku ryhmä rajautuu pois? Voisiko olla vain esim. kuntalaiset tai palveluiden käyttäjät? - Osallistumisesta tarvittaisiin evidenssiä: mitä se oikeasti on? Mikä on kokemustiedon luotettavuuden laatu? Kriittisyyden tarve, haetaanko vain yleistä hyväksyntää asioille? Tiedon tuottamisen luotettavuus keskeistä, osallistaminen vain näön vuoksi riskinä

3 Toisaalta miten todennetaan että osallisuus on toteutunut oikealla tavalla? Pitäisikö tätä edellyttää? - Tärkeää toki saada tietoa tyytyväisyydestä palveluihin, mutta samalla tarkasteltava esimerkiksi palvelun kliinistä vaikuttavuutta - Poliittisen päätöksenteon ja poliitikkojen osallistaminen rooli: käytännön tasolla tärkeää, että myös mukana suunnittelussa ja valmistelussa, ettei valmistella jotain, mikä kumotaan poliittisessa päätöksenteossa - Huolehdittava myös siitä, että osallistetaan nimenomaan palvelujen tuottajien ammattilaiset monipuolisella tavalla, ei ainoastaan esim. palvelun tuottajien johto - Edellyttää luottamusta ammattilaisiin 2. TILANNEANALYYSI - Ehdotus mallin vaiheiden järjestyksestä: tilanneanalyysi ennen tavoitteiden määrittelyä ja toimijoiden osallistamista Aivan aluksi pitää olla väestötieto ja tieto siitä, millaiselle väestölle palveluja tehdään, ennen kuin osallistetaan - Tiedon merkitys tilanneanalyysin perustana: Edellyttää eri näkökulmia, monitoimijaisuutta ja osallistavaa työskentelyä Datan laadun varmistaminen Ajantasaisen tiedon saaminen ja asiakasnäkemys tilanneanalyysin taustalla Moninäkökulmaisuus (talous, terveys, yhteiskuntapolitiikka, aluetiede): kaleidoskooppi, erilaisia linssejä tarkasteluun, mallisimulaatio, kertoimet laaja ymmärrys Multioptimointimalli teollisuudesta (tuotettavan arvon näkökulma)? huomioitava kuitenkin myös oikeudenmukaisuuden viitekehys Hyvinvointikertomuksien ja taloustiedon hyödyntäminen ja linkittäminen (yhdistävä tekijä puuttuu) Sairastavuus alueella? THL:n arviointiraportit alueellisten tarpeiden tunnistamisessa Muutokset väestörakenteessa ja ennakointitieto Reaaliaikaisen ja paremman tiedon saaminen analyysin perustaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien laajentamisen kautta (esim. Hilmon laajentaminen), myös muu tiedon tuottamisen välineiden kehittäminen

4 Kansallinen, maakunnallinen, paikallinen ajattelu rinnakkain Paikallisuuden ja alueellisuuden huomioiminen järkevällä tavalla Tarvitaanko suositus paikallisuuden huomioonottamiselle? Mikä on järkevä väestöpohja? Esim. simulointialueiden hyödyntäminen alueiden heterogeenisyyden ja resurssien riittävyyden tarkastelussa Tiedon simulointi palvelutarpeeseen maakunnan eri alueilla, koska maakunnan alueella heterogeenista palvelutarvetta (toisaalta keskiarvon harha, millaisella väestöpohjalla simulointia tehdään) Tekoälyn mahdollisuudet - Haasteet: Riskin ja hyödyn tasapainoilu Osataanko tilanneanalyysi tehdä alueilla oikein: mihin perustuu, kuka tekee ym. suuri riski tässä Huomio siitä, että esim. Helsingin sisällä hyvin erilaista palvelutarvetta alueittain haaste, joka pitäisi jotenkin tunnistaa mallissa Muutosnäkökulman huomioiminen (etenkin palveluketjut: muutokset palvelujen käytössä) Mitä tehdään, jos joku asia vaatii nopeaa interventiota? Tarvitaan nopean reagoinnin mahdollisuus. 3. SEGMENTOINTI - Segmentoinnin tulee perustua tavoitteeseen, ei lähtötilanteeseen - Tulee määritellä segmentoinnin tarkoitus sekä se, missä sitä käytetään - Tavoitteena voi olla esim. hoitosuunnitelmat papata-porukalle tai asiakkaiden omatoimisuus jossakin tietyssä ryhmässä - Osana tiedolla johtamista, väline - Riskinä keinotekoiset jaot segmentoinnissa: esim. ikäryhmäsegmentointi voi pilkkoa asiakkaan saamia palveluita Yhdistettävä ikäryhmä ja ikäryhmän ylittävä palvelutarpeen mukainen segmentointi esim. vammaispalvelukokonaisuus leikkaa kaikkien elinkaarijakojen läpi - Mallia esimerkiksi Suuntimasta: palveluketjuja kannattaisi miettiä Suuntiman mukaisesti (asiakasryhmät) - Asiakaslähtöinen segmentointi ei näy kohdissa 1-3 riittävästi - Akselikuva voisi avata kohtia 1-3, esim. moniulotteinen kuva (tarpeen määrä, omatoimisuus, asiakkaan sitoutuminen, voimavarat jne.)

5 - Palvelukokonaisuuksien kriteereistä: Miten tuen tarpeen määrä ja palvelujen tarpeen määrä eroavat toisistaan? (vaatii tarkennusta) - Tarvitaanko ohje siitä, missä tilanteessa segmentointia tehdään ja esimerkkejä segmentoinnista? - Voitaisiin lisätä kuva, jossa esitetty eri segmentointitavat yhdellä näkymällä - Segmentoinnin kriteerit samassa kuvassa käsikirjaan? - Pitäisikö määritellä asiakkaan oma osuus segmentointiin palvelukokonaisuuksissa ja ketjuissa, niiden ero? - Onko tavoitteena todella suunnitella kullekin väestö- ja/tai asiakassegmentille mahdollisimman toimiva palvelujen kokonaisuus Vai pikemminkin esim. terveyshyöty tai toimiva ja vaikuttava palvelukokonaisuus? 4. TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY - Missä vaiheessa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen tavoitteet määritellään? Pitäisikö olla mallissa heti tilanneanalyysin jälkeen, ja vasta sen jälkeen mietitään keitä osallistetaan? - Tilanneanalyysin ja segmentoinnin kytkeytyminen tavoitteenasetteluun - Tavoitteiden muotoileminen ja kuka muotoilee todella kriittinen ja tärkeä vaihe Kuka asettaa tavoitteet ja mistä näkökulmasta? Poliittinen perusta, tarvelähtöisyys Kenellä oikeus asettaa tavoitteet? Valtakunnallisen ohjauksen tarve tavoiteasettelussa? THL, seuranta ja arviointi - Kokonaisuudella ja ketjulla erilaiset tavoitteet - Pää- ja välitavoitteista puhuminen pää- ja alatavoitteiden sijaan - Kuvattava tavoitteiden ja keinojen välinen ero - Asiakasnäkökulman oltava mukana määrittelyssä (myös hiljaisten ääni kuultava) - Tarvitaan myös tieteellistä tutkimusta siitä, miten asiakkaan näkökulma huomioidaan - Kokemusasiantuntijuus vain yksi osa asiakkaan näkökulman kuulemista - Haasteena se, että rajallinen ryhmä määrittämässä tavoitteita (osallistamisesta huolimatta), koska monia intressejä - Vaikka olisi rajattomat resurssit, kaikkia tavoitteita ei voida täyttää koska vastakkaisia tavoitteita - Priorisoinnin haaste

6 5. MUOTOILU - Käsitteen epäselvyys Onko sama asia kuin palvelumuotoilu? Vai koko PKPK-työskentelyn yläkäsite? Onko muotoilun tarkoituksena tehdä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja ymmärrettäviksi asiakkaille (onko esim. visualisointi osa tätä)? Vai tarkoitetaanko palvelukokonaisuuksien ja ketjujen rakentamista ja kokoamista? Olisiko määrittely, mallintaminen, suunnittelu parempi? Ei kuitenkaan kuvaamista. Jo olemassa olevan kehittämistä, uudelleen muotoilua? - Yhteisistä toimintatavoista sopiminen - Asiakkaan näkökulman huomioiminen - Tarvitaan myös sisällön kuvausta: konkreettiset sopimukset, vastuut ja resurssien jako, arvioinnin kriteerit ja työkalut - Konkretia vaiheen kuvauksessa: rakennetaan kehittämällä jo olemassa olevia, uudelleenmuotoilu - Mitkä ryhmät ovat parhaiten autettavissa? priorisointi - Toisaalta eettisyys ja kustannusvaikuttavuus: yhtäaikainen tarkastelu (itseanalyysi/-arviointi) - Muotoiluvaiheen tarpeellisuus myös kyseenalaistettiin - Sen sijaan esitettiin mallista puuttuvana vaiheena PKPK:n kuvaaminen ja mallintaminen (työnjako, roolit, vastuut; palvelut; siirtymät jne.) 6. TOIMEENPANO - Systemaattinen seuranta ja arviointi - Tavoitteet toteuttamiselle ja valitut seurantaindikaattorit selkeät, toteuttamistapa tuottajalle vapaa - Keskeistä myös johtaminen ja luottamus - Tulee määritellä ammattilaiset ja muu henkilöstö - Onko mahdollisuus saada tukea toimeenpanoon? - Siirtymä ja aikataulutus: annetaanko suositus toimeenpanon aikataulu- tai vaiheistussuosituksesta? - Voisiko kuvata toimeenpanoon liittyvät sopimukset ym. vastaavat asiakirjat? - Mikä on muiden yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden rooli?

7 MITKÄ OVAT EDELLYTYKSIÄ JA HAASTEITA MALLIN KEHITTÄMISELLE (OSAAMINEN, TOIMINTAKULTTUURI YM.) EDELLYTYKSET - Yhdessä, isommissa kokonaisuuksissa kehittäminen - Ilmiö/ihminen näkyväksi - Kansallinen tahtotila ja ohjaus - Sujuvat ja hyvät välineet: tilat, digitaalisuus, yhdyshenkilöt, verkostot, kokeilut - Perustelut mallin hyödyntämiseen, myönteinen suhtautuminen, THL:n sparraus - Riittävä yksinkertaisuus ja selkeys - Vaativuustasot (esim. 1-3) HAASTEET - Perimmäinen tavoite vielä hahmotettava! Esim. asiakkaan näkökulmasta saavutettavuus ja vaikuttavuus palveluissa - Harkinta kokonaisuuden suhteen, ei keskitytä vain yhteen ketjuun periaate joka vaikuttaa kaiken tekemisen taustalla PKPK:ssa voi olla osaoptimoinnin riski, vaikea peruuttaa ja karsia, jos ei ole otettu kokonaiskuvaa huomioon otettava huomioon jo alkuvaiheessa - Alueellisen tahtotilan puutos voi estää hyödyntämisen - Pysyttävä tarpeeksi geneerisellä tasolla - Riittävä osaaminen tilanneanalyysin tekemisessä, myös resurssit - Eettinen arviointi ja oikeudenmukaisuuden viitekehys sisällytettävä - Perinteinen organisatorinen lähtökohta palveluiden kehittämiseen/järjestämiseen - Päätöksenteko: kuka päättää ja hyväksyy pkpk:n toteutuksesta? - Mallista puuttuu oikeudenmukaisuuden viitekehys Valmisteltava PKPK:n eettinen itsearviointi aivan ensimmäiseksi Palvelukokonaisuuden suhteuttaminen kokonaisuuteen Yksittäinen pkpk osana koko alueen sote-kokonaisuutta, kokonaisuus on enemmän kuin sote-kokonaisuus Vaarana, että tästä tulee osaoptimoinnin väline - Myös kokonaisresurssien taloudellisesti järkevä kohdentaminen ja vaikutusten mallintaminen otettava huomioon Tunnistettava prosessit, joista saadaan paras hyöty ja säästöt Investointityyppinen ajattelu Säästöt kohdennetaan riskiryhmien palveluihin