4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Alakoulut Yläkoulut Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11"

Transkriptio

1 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

2 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 TAUSTAA Kansanterveysasetuksen velvoitteet Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Organisaatio ja kaupunkistrategia Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä 4 2 ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, VASTUUT JA TOIMITILAT Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolatoiminta Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Ehkäisevä suun terveydenhuolto Toiminta-ajatus Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa 7 3 TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLOISSA Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhevalmennus Neuvolan perhetyö 10 4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Alakoulut Yläkoulut Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11 5 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 12 6 EHKÄISY- JA MUU SEKSUAALINEUVONTA 12 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennus Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto osana kouluterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto osana opiskelijaterveydenhuoltoa Erikoistutkimukset suun terveydenhuollossa Suun terveydenhuollon työvoimatarve 15 8 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki Varhaisen puuttumisen työskentelymalli Hyvinvoinnin tukipalvelut Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolan tarjoama tuki Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki Perheneuvola hyvinvointineuvolassa Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki toisella asteella Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki korkea-asteella Terveydenhuolto Terveysasemat Puhe- ja toimintaterapiayksikkö Kuntoutus/fysioterapia Päivähoito, varhaiskasvatus ja esiopetus Opetustoimi (perusopetus ja lukiokoulutus) Oppilashuoltotyö Kolmiportainen tuki Sosiaalitoimi Lastenvalvonta 25

3 8.6.2 Sosiaalihuollon lapsiperhetyö Erityislapset ja nuoret vammaispalveluissa tukikeskus Villa Jensen Nuorisoryhmä Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu TARKASTUKSISTA POISJÄÄNEIDEN SELVITTÄMINEN LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA Kirjaaminen Tilastointi HYVINVOINTI- JA TERVEYSSUUNNITELMA YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Yhteistyö kansanterveystyössä Yhteistyö päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö opetustoimen kanssa Yhteistyö oppilaitoksissa Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUU HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointi kaikkien yhteinen asia Yhteistyön haasteet ja jatkotoimenpiteet 33 KIRJALLISUUTTA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Kutsu perhevalmennukseen Perhevalmennuksen sisältö Perhetyön toimintamalli Esite perhetyöstä Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Kotkan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Riskikriteerit, tarkastusaikataulu ja työnjako suun terveydenhuollossa

4 1 TAUSTAA Kansanterveysasetuksen velvoitteet Kansanterveyslaki ja - asetus velvoittaa kuntia ylläpitämään terveysneuvontaa. Neuvolatyön- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelujen järjestäminen perustuu erityistyöntekijäpalveluja lukuun ottamatta kansanterveyslakiin (66/1972) ja - asetukseen (380/2009). Asetus astui voimaan , mutta kunnille annettiin aikaa järjestää 9 ja 10 mukaiset terveystarkastukset mennessä. Asetus velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille perheille mahdollisuuden osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja muuttaa ohjeistuksiin liittyvät suositukset velvoitteiksi. Lisäksi se velvoittaa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa ehkäisevää toimintaa, sen suunnitelmallisuutta ja tasoa sekä saada palvelut kohtaamaan väestön tarpeet. Tavoitteena on lisäksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja heidän mielipiteidensä kuulemista. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin ja tuen tarpeisiin tulee vastata mahdollisimman varhain kohdentaen voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleviin sekä kehittämällä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoitoon yksilöllisesti sovellettavat toimintatavat ja palveluketjut. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmaa on rakennettu moniammatillisessa työryhmässä ja ohjelmaa tehdessä on huomioitu lautakunnissa hyväksytty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Palvelujärjestelmä on sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus peruspalveluita. Terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotoimessa annettavat palvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää lastensuojelutyötä (Lastensuojelulaki 417/2007) ja sitä on peruspalveluiden tarjottava silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Päivähoitolaissa (72/1973) taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston voimaan tulleen terveydenhoitolain (1326/2010) tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lisäksi sen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä potilaan ja asiakkaan asemaa. Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille. 1.3 Organisaatio ja kaupunkistrategia Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat opetustoimen, päivähoidon, hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö. Hyvinvointineuvolan vastuualue koostuu neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä perheneuvolan palvelualueista. Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö kuuluu neuvolatoiminnan palvelualueelle. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Avoterveydenhuollon ylilääkäri toimii kansanterveystyön vastaavana lääkärinä. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon vastuualueet kuuluvat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Suun terveydenhuollon, avoterveydenhuollon ja mielenterveystyön palvelualueet kuuluvat terveydenhuollon vastuualueelle. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola ja koululääkäri. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

5 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian mukaan strategisina päämääriä ovat mm. toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Palveluiden laatua mitataan mm. asiakastyytyväisyyskyselyillä, henkilöstön sairastavuuden kartoituksilla ja henkilöstömitoituksilla suhteessa lakisääteisiin suosituksiin. 1.4 Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä Lasten ja nuorten palvelut vuoteen 2016: Lasten ja nuorten palvelut muodostavat hyvinvointia edistävän verkoston, joka toimii saumattomasti lapsen ja nuoren tukena poistaen ennalta hyvinvoinnin uhkia ja puuttuen tehokkaasti ongelmiin. Toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Lasten ja nuorten palveluiden toiminnallisena päämääränä on yhteistyökäytänteiden ja palveluketjujen toimivuus sekä yhteinen toimintakulttuuri, jossa vahvuutena on eri vastuualueiden asiantuntijuus. Lasten ja nuorten palveluiden yhteisinä tavoitteina on: 1. edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, 2. tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista, 3. turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja tasavertaisuuteen. 4 2 ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, VASTUUT JA TOIMITILAT 2.1 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Toiminta-ajatus ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Lisäksi työn tavoitteena on edistää ja tukea lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään sekä tukea heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ perheiden kanssa perustuu luottamuksellisuuteen ja perheiden kunnioittamiseen sekä yksilölliseen kohtaamiseen. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon asiakkaina ovat lähes kaikki näiden palveluiden piiriin kuuluvat. Kotkassa synnytyksiä on keskimäärin 520 vuodessa. 0-6-vuotiaiden lastenneuvolaikäisten määrä on myös pysynyt melko vakiona viime vuosina. Keskiasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden määrä vaihtelee jonkin verran, johtuen oppilaitosten keskinäisestä työnjaosta. Opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä on runsaasti opiskelijoita muista kunnista. asiakkaat v 2010 terveydenhoitajat lääkärit 2010 tarve tarve 2011 Synnytyksiä 530 6,1 6,6 0,7 0,7 Lastenneuvolaikäisiä ,6 10 1,4 1,5 Perusasteikäisiä ,5 8,5 1,0 2,5 Toisen asteen oppilaita ,1 5,8-1,5 Korkea asteen opisk ,7 2,5 ei kuulu Perhesuunnittelu ,7 0,7 kunnossa Yhteensä

6 Lääkärivajaus vuoden 2011 alussa oli noin 3 lääkäriä. Sekä lääkäreiden että terveydenhoitajien työmäärää seurataan ja ne pyritään saamaan suositusten mukaiselle tasolle Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola antaa tukea asiakkailleen perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa, tavoitteenaan ennaltaehkäistä sairauksia ja lisätä perheiden hyvinvointia sekä näin ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia. Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita: Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Neuvolat Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Perhesuunnittelupalvelut 1 th 3 pv/vko (koko Kotka) lääkäripalvelut ta:lla lääkäripalvelut ta:lla lääkäripalvelut ta:lla Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhetyö 3 th (2:lla Än+Ln) lääkäri ostopalveluna 3 th (1:llä Än+Ln+koulu) 1 lääkäri 2 th (1:llä Än+Ln) 1 lääkäri 6 (3:lla Ln+koulu) 2 lääkäriä käy hoitamassa neuvolat 7 (4:llä Ln+koulu) 3 lääkäriä käy hoitamassa neuvolat 3 (2:lla Ln+koulu) 1lääkäri hoitaa kaikkien th: neuvolat 1 sosionomi/ perhetyöntekijä 1 perhetyöntekijä 1 sosionomi/ perhetyöntekijä Kotkansaaren neuvolassa toimiin koko Kotkaa palveleva perhesuunnitteluneuvola terveydenhoitajan vastaanottojen osalta. Perhesuunnittelun lääkärivastaanotot toimivat kaikilla kolmella alueella. Lastenneuvolan terveydenhoitajista suurin osa tekee yhdistettyä Ln+koulu tai Än+Ln työtä. Koulutyötä tekevistä terveydenhoitajista osa on alueensa kouluilla 1-2 ½ pv viikossa. Jokaisessa neuvolassa toimii yksi perhetyöntekijä ennaltaehkäisevässä perhetyössä vuonna Asiakkaat ohjautuvat perhetyöntekijöille pääasiassa terveydenhoitajien kautta. Perhetyön toimintaajatuksena on tarjota varhaista tukea perheen tarpeista ja tavoitteista käsin. Perhetyön tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistaminen vanhemmuudessa, parisuhteessa, kasvatuksessa, lapsen hoidossa ja muissa arjen haasteissa. Neuvolatoiminnassa asetuksen mukaiset tarkastukset on aloitettu alkaen. Laajoina tarkastuksina tehdään 4 kk, 1 ½ vuoden, 4 vuotiaan terveystarkastus Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto tarjoaa ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita ja tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Kouluterveydenhuolto toimii yhteistyössä muiden lasten ja nuorten palveluiden toimijoiden kanssa ja osana oppilashuoltoa. Oppilashuolto on opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen toimintaa ja jota toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä kouluyhteisössä. Oppilashuollosta säädetään koululaeissa, kansanterveyslaeissa ja lastensuojelulaeissa. Jokaiselle koululle on nimetty oma terveydenhoitaja ja lääkäri. Suurin osa alakoulujen terveydenhoitajista tekee yhdistettyä lastenneuvola/kouluterveydenhoito työtä. Kokopäiväisesti koulutyötä tekevillä on työalueina ala/yläkoulu yhdistelmä, tai yläkoulu/lukio yhdistelmä. Kevät 2011 on vielä siirtymävaihetta laaja-alaisten tarkastusten osalta, jolloin 9. luokan terveystarkastuksista siirrytään 8 luokan tarkastuksiin (asetuksen vaatima ikäluokka). Syksyllä 2011 alkaa uuden ohjelman mukainen tarkastusaikataulu laajoine

7 terveystarkastuksineen koko kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä luokkien yhdistetty tarkastus Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto edistää nuorten ja aikuisten opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuolto tarjoaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja ohjausta opiskelijoille. Toiminnan tarkoituksena on tunnistaa opiskelijan ongelmat mahdollisimman varhain ja tarjota tukea erityistilanteissa. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, mutta opiskeluterveydenhuolto sisältää myös sairauksien hoitoa ja sairaanhoidon palvelujen käyttöön ohjaamista. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Terveydenhoitajapalveluita tarjotaan harkinnanvaraisesti muille opiskelijoille (työvoimapoliittisin perustein opiskeleville), joille ei terveystarkastuksia ole tehty ja joilla ei ole yhteyttää muihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluu terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi terveydenja sairaanhoitopalvelut. Terveydenhoitajia opiskeluterveydenhuollossa toimii 9. Laskennallisesti opiskeluterveydenhuolto on resursoitu toiselle asteelle 5,1 ja korkea-asteelle 1,7. Lukioiden ja ammattiopistojen nuoret terveydenhoitaja tarkastaa 1. lukuvuonna ja lääkäri pääsääntöisesti 2. lukuvuonna. 2.2 Ehkäisevä suun terveydenhuolto Toiminta-ajatus Suun terveydenhuollon toiminnan perustana on periaate, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuollon toimijoina ovat erikoishammaslääkäri, hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Suun terveydenhuollon henkilöstöresursseja on niukasti ja tämä tuottaa vaikeuksia toteuttaa asetuksen mukaista toimintaa. Suun terveydenhuollossa on jo kehitetty työnjakoa hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien välillä. Hammashoitajat tekevät terveystarkastukset alle 6-vuotiaille, suuhygienistit tarkastavat 6-, 10-, 13- ja 17-vuotiaat sekä tekevät odottaville vanhemmille ja opiskelijoille hoidon tarpeen arvion. Hammaslääkärit tutkivat 8-, 12- ja 15- vuotiaat. Suun terveydenhuollon osalta asetuksen mukainen toiminta aloitettiin neuvola- ja kouluterveydenhuollossa alkaen ja osittain jo vuoden 2010 aikana. Opiskelijaterveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta aloitetaan lukuvuoden kuluessa, jos riittävä työvoimaresurssi on käytettävissä. Tarvittavat henkilöstövoimavarat kuvataan tarkemmin luvussa 7. 6

8 2.2.3 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa 7 Suun terveydenedistämisen kohdentaminen odottaviin perheisiin on tärkeää, koska hyvät suunhoitotavat juurrutetaan varhaislapsuudessa. Suun terveysneuvonta toteutetaan terveyslähtöisesti huomioiden asiakkaan voimavarat sekä yksilölliset ja kulttuuriset tekijät. Suun terveydenhuolto osana äitiysneuvolatoimintaa on rakennettu työnjaollisesti niin, että odottavien vanhempien pääasiallisina vastaanottajina ovat suuhygienistit, jotka ohjaavat vanhemmat tarvittaessa hammaslääkärille. Toiminta on osa neuvolatoimintaa ja neuvontakäynti suuhygienistin vastaanotolla on maksuton. Jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Suun terveydenhuollon lasten neuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi), hammashoitajat (2- ja 4-vuotiaatlapset) ja suuhygienistit (6-vuotiaat lapset). Määräaikaisissa suun terveystarkastuksissa tehdään suun sairauksien riskiarvio. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille, jos tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta. Suun terveydenhuolto toteuttaa myös ryhmäterveysneuvontaa vauva- ja perhekerhoissa. 3 TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLOISSA 3.1 Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 12-14, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä suorittama jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 3 ennen synnytystä. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään odottaville perheille tarpeen mukaan. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus koostuu seuraavasti: H 18 käynnillä perheelle annetaan kotiin keskusteltavaksi ja täytettäväksi Lasta odottavan perheen arjen voimavaralomake ja kutsutaan isä mukaan seuraavalle neuvolakäynnille, H22-23 (90 min vastaanotto) käynnillä käydään lomake läpi. Äiti täyttää EPD-seulan ja isä Auditseulan. H26-28 on laaja-alaiseen tarkastukseen kuuluva lääkärin osuus, jossa lääkäri käy yhteenvedon kautta keskustelua perheen hyvinvoinnista. Neuvolakäyntien sisältö koostuu raskauden seurantaan liittyvistä toimenpiteistä ja tutkimuksista, terveysneuvonnasta sekä seulonnoista. Erityisesti kiinnitetään huomiota jo raskauden aikana masennuksen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen, gestaatiodiabeteksen seulontaan, parisuhteen tukemiseen ja vanhemmuuteen kasvuun sekä myös imetysohjantaan. Liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta sekä perheen hyvinvoinnista keskustelu kuuluu jokaiseen neuvolakäyntiin. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: Odottavan äidin/isän ruokatavat ja tottumukset - lomake Ohjaus hammashoitolaan Audit-seula ja Zalko (päihteiden käytön seulontamenetelmät) EPDS- mielialan kartoitusseula Voimavaramittari lasta odottaville vanhemmille Eväsreppu vanhemmuuteen- kirjanen sekä erilaista terveyskasvatusmateriaalia Liitteet: Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana (liite 1) Linkit: Normaalin raskauden seuranta

9 8 Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan kanssa alkaa jo 1. neuvolakäynnin jälkeen. Terveydenhoitajilla on oikeus lähettää synnyttäjä äitiyspoliklinikalle erillisen erikoissairaanhoidon läheteohjeen mukaisesti lääkärintarkastuksiin ja seulontaultraäänitutkimuksiin: - alkuraskauden kromosomipoikkeavuuden seulontatutkimus sekä äidin verikoe - keskiraskauden seulontaultraäänitutkimus Äitiyshuollon yksikön kanssa on yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia muutaman kerran vuodessa. Neuvolan terveydenhoitajat käyvät ajoittain seuraamassa synnytyssalin ja vuodeosaston toimintaa, saadakseen ajantasaisen kuvan lasta odottavan perheen ohjaukseen. Lisäksi on sovittu äitiyspoliklinikan ja synnytysvuodeosastojen kanssa siitä, että neuvolaan otetaan yhteyttä puhelimitse, jos perheellä ilmenee äkillinen tuen tarve raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen (esim. lapsen sairaus, vammaisuus). Siirtyminen äitiysneuvolan asiakkuudesta lastenneuvolan asiakkaaksi Lapsiperhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi, kun lapsi tulee 2 viikon ikäiseksi. Lastenneuvolan terveydenhoitaja saa tiedon uudesta lapsesta ja perheestä äitiysneuvolan terveydenhoitajalta jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Osa terveydenhoitajista hoitaa sekä äitiysneuvolaa että lastenneuvolaa, jolloin asiakas jatkaa samalla työntekijällä. Synnytyssairaala lähettää synnyttäjän äitiysneuvolakortin äitiysneuvolaan, jolloin tieto syntyneestä lapsesta on vahvistunut. Terveydenhoitaja soittaa asiakkaalle tai asiakas soittaa neuvolaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ja silloin sovitaan kotikäyntiaika. Kotikäynnillä äitiysneuvolan terveydenhoitaja tarjoaa 1. lastenneuvola-aikaa joko itselleen (jos tekee yhdistettyä Än+Ln työtä) tai lastenneuvolaan. Ensimmäinen aika lastenneuvolaan on lapsen ollessa kahden viikon ikäinen. 3.2 Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laaja-alaisia koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Jos vanhemmat ovat eronneet, annetaan molemmille vanhemmille mahdollisuus tulla neuvolaan. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee minuuttiin. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoista terveystarkastuksista 4 vuotiaan tarkastus on kaikkein haastavin ja aikaa vievin. Silloin neuvolassa käydään kaksi kertaa. Terveydenhoitajan tarkastus koostuu kasvun ja kehityksen seurannasta, päivähoidon havainnoista sekä perheen haastattelusta. Toisella käynnillä tehdään yhteenvedot edellisen kerran tutkimuksista, keskustellaan niistä lääkärin kanssa, kartoitetaan perheen tuen tarve sekä tehdään suunnitelmat tarvittaville seurantakäynneille ja lähetteet muille työntekijöille. Yhteensä 4-vuotiaan laajaalaiseen tarkastukseen kuluu 2 tuntia (2x1h). Muihin laajoihin tarkastuksiin varataan aikaa 1h (30 min th + 30 min lääkäri) Suun terveydenhoidon neuvonnan suorittaa terveydenhoitaja 1-vuotis neuvolakäynnin yhteydessä suun terveydenhuollon kanssa laaditun ohjeen mukaisesti. Tarkastussisällöt ja tukimateriaali Neuvolakäyntien sisältö koostuu lapsen kasvun ja kehityksen seuraamiseen liittyvistä tutkimuksista ja toimenpiteistä, erilaisista seulonnoista, terveysneuvonnasta sekä perheen hyvinvoinnin kartoituksesta. Erityisesti kiinnitetään huomioita vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä kiintymyssuhteeseen, vanhemmuuteen, vanhempien mielialaan, parisuhteeseen ja päihteiden käyttöön.

10 9 Käynneillä tuetaan perhettä heidän positiivisten voimavarojensa kautta. Liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta keskustelu kuuluu lähes jokaiseen käyntiin. Keskustelujen lähtökohtana ovat aina vanhempien esiin tuomat ajankohtaiset asiat. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: Vauvaperheen arjen voimavarat - lomake (4 kk ikäisen lapsen perheelle, asiaan palataan 1 ½- vuotiaan lapsen laaja-alisessa tarkastuksessa) Pikkulapsiperheen arjen voimavarat - lomake (4 vuotiaan lapsen perheelle) Audit-seula huoltajalle (1v ikäisen lapsen huoltajalle) EPDS- mielialan kartoitusseula (2 kk ikäisen lapsen äiti) Lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) 3 ja 4-vuotiaalle Varhaiskasvatuksen havainnot 4-vuotisneuvolaan Laps -lomake (vahvuudet ja vaikeudet), tarvittaessa 4vuotiaan lapsen tarkastuksessa Terveyskasvatusmateriaali Liitteet: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset (liite 2) Linkit: Terveystarkastukset lastenneuvolassa, Lääkärin tekemät terveystarkastukset lastenneuvolassa, 6kk-1vuotiaan suun terveyden neuvonta neuvolassa Siirtyminen kouluterveydenhuollon palveluihin Neuvolan 6 -vuotistarkastuksen yhteydessä tehdään neuvolavuosista yhteenveto ja täytetään kouluterveydenhuoltoa varten TH2 perhelehti. Jos koulun terveydenhoitaja ei ole sama kuin lastenneuvolassa, ottaa hän yhteyttä lastenneuvolan terveydenhoitajaan keväällä sopiakseen jatkotyöskentelystä. Syksyllä koulunsa aloittavien oppilaiden nivelpalaverit ovat keväällä rehtoreiden kutsumina. Nivelpalavereihin osallistuvat esiopettaja, opettajan, erityislastentarhanopettaja ja erityisopettaja. Koulukuraattori ja terveydenhoitaja osallistuvat palavereihin tarpeen mukaan. 3.3 Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennuksessa on 8 kertaa, joista 4 ennen synnytystä ja 4 synnytyksen jälkeen. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat toteuttavat kerroista 4. Suunterveydenhuolto on mukana kahdessa perhevalmennuksessa. Raskauden aikana on tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Synnytyksen jälkeen mukana toteuttamisessa ovat myös varhaiskasvatus (2 kertaa), Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskus, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys sekä Väestöliitto. Perhevalmennus toteutetaan neuvolassa tai päivähoidon tiloissa. Monitoimijaisen perhevalmennuksen suunnittelussa on ollut mukana neuvola, suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja Lapsen ääni hanke. Monitoimijaiselle perhevalmennukselle on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on neuvolan vastaava terveydenhoitaja. Muut jäsenet edustavat neuvolaa, päivähoitoa, suun terveydenhuoltoa sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistystä ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskusta. Liitteet: Kutsu perhevalmennukseen (liite 3) Perhevalmennuksen sisältö (liite 4)

11 3.4 Neuvolan perhetyö 10 Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö aloitettiin Silloin saatiin neuvolaan sosiaalitoimen puolelta 3 perhetyöntekijää. Näin jokaisessa neuvolassa on yksi perhetyöntekijä. Neuvolan perhetyö tarjoaa varhaista tukea riittävän ajoissa ja oikea-aikaisesti asiakasperheille heidän omassa ympäristössään. Neuvolan perhetyö on lyhytkestoista tukea perheille (5-10 kertaa). Perhetyö alkaa tarvittaessa jo äitiysneuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä ovat työparina tukemassa perheitä. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä kiinnitetään erityisesti huomiota perheen/äidin jaksamiseen (äidin mieliala-seulan tulokset), kiintymyssuhteen rakentumiseen vanhemman ja lapsen välille, vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä kasvatukseen ja hoitoon. Perhetyö auttaa perhettä löytämään niiden omat vahvuudet sekä hyödyntämään niitä. Liitteet: Perhetyön toimintamalli (liite 5) Esite perhetyöstä (liite 6) 4 TERVEYSTARKASTUKSET JA NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Alakoulut Perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon kouluuntulotarkastuksessa, joka tehdään ennen koulun alkua, keväällä tai kesän alussa. Perhe saa kouluun ilmoittautumispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot ja kutsun kouluuntulotarkastukseen. Kutsun mukana vanhemmat saavat vanhemmuuden roolikartan sekä terveyskyselyn oppilaan huoltajalle, jonka he tuovat täytettynä tarkastukseen. Kouluuntulotarkastus on osa 1. luokan laaja-alaista terveystarkastusta. Kouluuntulotarkastuksessa perhe saa kouluterveydenhuollon esitteen ja vastaanotolla keskustellaan kouluterveydenhuollon käytännöistä. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Mukana oleva vanhempi täyttää Audit-seulan. Laajaan terveystarkastukseen kuuluva lääkärintarkastus on 1. luokan keväällä. Alakoulun toinen laaja terveystarkastus on 5. luokalla. Tarkastus tehdään kahdessa jaksossa: 1) terveydenhoitajan osuus, 2) terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Perheitä informoidaan tarkastuksista. Lääkärintarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Kutsun mukana huoltajille lähetetään terveyskysely, jonka he tuovat mukanaan tarkastukseen. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajilta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Ennen laajaalaisen tarkastuksen lääkärintarkastusosiota opettaja ja terveydenhoitaja keskustelevat vanhempien luvalla oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kun se on tarpeen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 2., 3., 4.. ja 6. luokan tarkastukset ovat välitarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Alakoulun tarkastussisällöt ja tukimateriaali Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisällöt koostuvat kasvun ja kehityksen seurannasta, seulonnoista terveysneuvonnasta sekä lapsen ja perheen hyvinvoinnin kartoituksista (terveyskyselyt). Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Audit-seula (päihteiden käytön seulonta) vanhemmille (koulutulokkaan ja 5. luokan huoltajalle) Vanhempien roolikartta (koulutulokas) Terveyskysely koulutulokkaan huoltajalle, Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajalle, Terveyskasvatusmateriaali

12 11 Liitteet: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset (liite 7) Linkit: Terveystarkastukset alakoulussa 4-6, Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa, Esite:Kouluterveydenhuolto lk 1-6, 4.2 Yläkoulut Yläkouluissa laaja terveystarkastus on jaettu kahteen osaan. Terveydenhoitaja aloittaa tulevien 7. luokkalaisten tarkastukset jo edellisenä kesänä ennen koulun alkua. Vanhemmat ja oppilaat saavat kutsukirjeen, jossa on mukana terveyskyselyt oppilaalle ja huoltajille. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhemmilta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Mukana oleva vanhempi täyttää Audit-seulan tarvittaessa. Laajan terveystarkastuksen lääkäriosuus on 8. luokalla. Ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen oppilaalle ja keskustelee tarvittaessa opettajan kanssa (vanhempien luvalla). Lääkärintarkastukseen oppilas kutsutaan yksin. Lääkärintarkastuksessa huomio kiinnitetään erityisesti ammatinvalinta-asioihin ja annetaan nuorison terveystodistus. Vanhemmilla on oikeus tulla mukaan tarkastuksiin niin halutessaan ja siitä vanhempia informoidaan. Jos vanhemmat eivät ole mukana tarkastuksessa, ollaan heihin yhteydessä ja annetaan kotiin kirjallinen palaute tarkastuksesta. 9. luokan tarkastus on siirtymävaiheen tarkastus, jossa käydään läpi ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä sekä muita oppilaan itse tuomiaan asioita tai edellisissä tarkastuksissa tulleita seurantoja. Aikaa tähän tarkastukseen varataan 20 min/oppilas. Yläkoulun tarkastussisällöt ja tukimateriaali Tarkastuksissa kiinnitetään ammatinvalinnan lisäksi huomiota erityisesti seksuaaliterveyteen, päihteisiin, mielialaan ja koulussa jaksamiseen sekä nuoren ja perheen hyvinvointiin (terveyskyselyt). Muu terveysneuvonta, kuten terveellinen ravitsemus, unen tarve, ulkoilu ja liikunta kuuluvat tarkastuksen sisältöön. Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume- seula, nuorten päihteiden käytön seulonta 8.lk (7.ja 9. luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Mielialaseula 8.lk (7. ja 9. Luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Terveyskysely 7. luokan oppilaalle, Terveyskysely 7. luokan huoltajille, Terveyskasvatusmateriaali Liitteet: Runko-ohjelma (liite 7) Linkit: Terveystarkastukset yläkoulussa, Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa, 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa tällä hetkellä silmälääkärin palvelut Silmä-asema Fennica Oy:lta tehdyn sopimuksen mukaan.

13 12 Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: kouluterveydenhoitaja/koululääkäri lähettävät oppilaan tarvittaessa lasten psykiatrin tai nuorisopsykiatrin tutkimuksiin. 5 TERVEYSTARKASTUKSET JA-NEUVONTA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia tarvittaessa eli ohjaavat opiskelijoita lääkäripalveluihin, mielenterveyskeskukseen jne. Opiskeluterveydenhuollon tarkastussisällöt ja tukimateriaali Tarkastuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota seksuaaliterveyteen, päihteisiin, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja mielialaan sekä opiskelukykyyn. Muu terveysneuvona, kuten terveellinen ravitsemus, unen tarve, ulkoilu ja liikunta kuuluvat tarkastuksen sisältöön. Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Mielialaseula Terveyskysely/toinen aste Adsume/Audit- seulat (päihteiden käytön seulontamenetelmät) Liitteet: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset (liite 8) Linkit: Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa, Lääkärintarkastukset opiskeluterveydenhuollossa, 6 EHKÄISY- JA MUU SEKSUAALINEUVONTA Terveydenhoitajan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on Kotkansaaren neuvolassa. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Perhesuunnittelupalveluissa painotetaan ehkäisynsä aloittavan nuoren tarkastusta, johon varataan aikaa 1h. Tarkastuksessa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, kartoitetaan terveystottumuksia ja terveyttä, sekä selvitetään sairaudet ja gynekologinen anamneesi. Aloittajan nykytilan kartoituksessa kiinnitetään erityisesti huomioita painoon, BMI (painoindeksi) ja verenpaineeseen. Terveydenhoitaja antaa aloittajalle 3 kk:n ilmaisen aloituspakkauksen ja pyytää hoitavalta lääkäriltä reseptin vuodeksi. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina.

14 13 Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta terveysasemilla Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Tarkastussisällöt ja tukimateriaali Terveydenhoitajan vastaanotot sisältävät laajasti terveysneuvontaa (ravitsemus, liikunta, päihteet) sekä asiakkaan yleisen hyvinvoinnin kartoitusta. Toimenpiteitä ovat painon ja pituuden mittaus (BMI), verenpaineen mittaus ja rintojen tutkiminen ja niiden tutkimisen omatoiminen opetus. Vastaanotolla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume/Audit- seula muu tarvittava terveysneuvontamateriaali Liitteet: Kotkan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut (liite 9) Linkit: Perhesuunnittelukäynnit, 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Selvennys suun terveydenhuollon käsitteistöstä ja asetuksen mukaisista perittävistä maksuista Hoidon tarpeen arvio suoritetaan keskustellen potilaan kanssa ja käyttäen apuna aikaisempia hoitotietoja arvioidaan hoidon tarvetta. Lyhytkestoinen toimenpide, joka ei sisällä suun ja hampaiden nykytilan kuvausta. Voidaan tehdä myös puhelimitse. Suun terveystarkastus sisältää suun ja hampaiden terveyden ja hampaiden puhkeamisen määrityksen. Sisältää myös tarvittaessa plakin, ienverenvuodon ja ientaskujen määrityksen. ei sisällä sairauden diagnosointia Maksut Opiskelijaterveydenhuollon palvelujen maksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetuksen (912/1992) mukaisesti. Näiden perusteella terveyskeskuksen järjestämät suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta opiskelijoilta peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset maksut. Odottavien vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio sekä terveysneuvontakäynti on maksuton. Jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään asetuksen mukaiset maksut. Suun terveydenhuolto on osallisena 1. ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennuksessa 2. neuvolaterveydenhuollossa 3. kouluterveydenhuollossa 4. opiskeluterveydenhuollossa 7.1 Ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennus Suun terveydenhuolto on mukana monitoimijaisessa perhevalmennuksessa, jossa toimitaan yhteistyössä muiden perhevalmennukseen osallistuvien tahojen kanssa. Tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoidossa ja ohjauksessa. Perhevalmennus osioita on kahdeksan, suun terveydenhuolto osallistuu ensimmäiseen ja kuudenteen tapaamiseen.

15 Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. 7.2 Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuoias lapsi), hammashoitajat ja suuhygienistit. Suun terveydenhuolto osallistuu lapsiperheiden vertaisryhmiin ns. vauva- ja perheryhmiin. Lapsen ollessa 2- vuotias tehdään kullekin lapselle terveystarkastuksen yhteydessä suun sairauksiin sairastumisen riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa. Siirtyminen neuvolasta suun terveydenhuollon vastaanotoille Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja monitoimijaista perhevalmennusta pitävä suuhygienisti ohjaavat vanhemmat varaamaan aika hammashoitolaan suuhygienistille suun terveystarkastukseen ja terveysneuvontaan. Terveydenhoitajan tehdessä yksivuotiaalle lapselle suun terveystarkastuksen hän ohjaa lapsen tarvittaessa suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ja suun terveydenhuollon työntekijät ovat yhdessä tehneet ja sopineet 1-vuotiaan lapsen ohjeistuksen sisällön ja lapsen ohjaamisen suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lapsen ollessa kaksivuotias terveydenhoitaja ohjaa vanhempia varaamaan aika hammashoitajan vastaanotolle, jonka jälkeen lapsi kutsutaan kirjeitse sovituin välein hammashoitolaan. Lapsen aloittaessa koulun lähetetään hammashoitokutsu edelleen kotiin ja toivotaan myös vanhempien läsnäoloa vastaanotolla. 7.3 Suun terveydenhuolto osana kouluterveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää terveydenedistämistä on pilotoitu muutamassa alakoulussa, minkä pohjalta on suunnitteilla kehittää yhteistyötä ala- ja yläkoulujen kanssa. Tarkoituksena on luoda koko kunnan kattava ryhmittäin toteutettava terveydenedistämisohjelma. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen, erityisesti hampaiden harjaukseen. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille suunhoitoon liittyvä tapahtumapäivä, missä keskitytään myös tupakoinnin vastaiseen työhön. Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Pääsääntöisesti tutkimus toteutetaan 1 lk:n keväällä. Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10-, 13- ja 17-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa muutoksia seulonta-aikatauluun. 14

16 Tällöin seulonta-aika määritetään yksilöllisesti tai sitä ei erikseen tarvita, jos hoitoa on jo jouduttu aloittamaan ennen seulontaikää. 15 Tupakoinnin vastustustyötä on kehitetty suun terveydenhuollossa. Jokaiselta yli 12-vuotiaalta kysytään tupakoiko tai onko kokeillut tupakointia. Jos nuori on jo aloittanut tupakoinnin, työntekijä kannustaa lopettamaan sekä antaa tietoa tupakoinnin haitoista. Nuori voidaan myös lähettää suuhygienistin vastaanotolle, missä motivoidaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Jos nuori ei tupakoi, kannustetaan häntä jatkamaan savuttomana. Edellä mainitut asiat tilastoidaan, jotta voidaan seurata tupakoitsijoiden määrää ja terveysneuvonnan vaikuttavuutta. Suun terveydenhuolto toimi yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja, mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. 7.4 Suun terveydenhuolto osana opiskelijaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Suun terveydenhuollon työntekijä tiedottaa oppilaitoksen tiedotustilaisuudessa uusille opiskelijoille mahdollisuudesta varata aika suun terveystarkastukseen ja terveysneuvontaan. Suun terveystarkastuksen ja terveysneuvonnan opiskelijoille tekee suuhygienisti, joka ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. 7.5 Erikoistutkimukset suun terveydenhuollossa Purennan kehityksen seuraamiseksi tehdään seulontatutkimus 9-vuotiaana. Tämä tapahtuu yleensä kolmannen luokan syksyllä. Lasten hampaistokehitys tapahtuu kuitenkin yksilöllisesti, joten seulontaajankohta saattaa vaihdella. Se määritetään yksilöllisesti, mutta jos oikomishoito on aloitettu purentavirheen takia jo ennen seulontaikää, ei erillistä seulontakäyntiä tarvita. Seulontoja tekevät sekä oikomishoidon erikoishammaslääkärit että terveyskeskushammaslääkärit. Varsinaiset oikomishoidon tutkimukset tekee oikomishoidon erikoishammaslääkäri. 7.6 Suun terveydenhuollon työvoimatarve Hammashoitajatarve alle 6-vuotiaiden terveystarkastuksiin: asiakkaat hammashoitajatarve 2-vuotiaat 500 0,25 4-vuotiaat 500 0,25 riskilapset (2-5-v) 400 0,20 Yhteensä 0,70 Hammashoitajatarve ryhmäterveysneuvontaan: luokkien määrä hammashoitajatarve 2lk:n harjausopetus 5x/v 36 lk 0,3 5lk:n terveystunti 34 lk 0,02 Yhteensä 0,32

17 Suuhygienistitarve terveystarkastuksiin: asiakkaat suuhygienistitarve 16 6-vuotiaat 500 0,25 10-vuotiaat 500 0,25 13-vuotiaat 500 0,25 riskilapset ja -nuoret 500 0,25 opiskelijat (II-aste,AMK) ,81 odottavat vanhemmat ( ,25 synnyttäjät) Yhteensä 2,06 Suuhygienistitarve ryhmäterveysneuvontaan: Monitoimijainen 2 valmennusta/kk 0,02 perhevalmennus 6 yläkoulua suun terveyden teema ja 0,09 tapahtumapäivä valmisteluineen 3 shg (18 työpv+valmisteluaika) Yhteensä 0,11 Hammaslääkäreiden tutkimukset ja riskipotilaiden hoito Hammaslääkärikapasiteetin tarve : suun tutkimukset: (aikatarve: 15 min/henkilö) ikäluokat lukumäärä aika tunteina aika viikkoina aika kuukausissa 8-v ,4 1,1 12-v ,5 4,8 1,2 15-v ,25 5,4 1,4 yht ,25 14,6 3,7 riskipotilaiden hoito: (aikatarve 30 min/hlö) - riskipotilaita lasketaan olevan joka ikäluokasta noin 20 % ikäluokat lukumäärä näistä 20 % tarvittava aika aika yht. aika tunteina viikkoina 3-17-v x 0,5 t ,9 7,0 aika kuukausissa Hammaslääkärin tekemiin ikäluokkatutkimuksiin kuluu aikaa n. 3,3 kuukautta. Riskipotilaiden hoitoon kuluu lisäksi aikaa noin 7 kk. Nämä yhteensä (10,7 kk) vastaavat yhden hammaslääkärin vuotuista työaikaa. Tämän lisäksi alle 18-vuotiaat saavat muuta hammaslääkärin antamaa hoitoa (mukaan lukien oikomishoito), mutta niiden osuutta ei ole tässä laskettu, koska ne eivät suoranaisesti liity asetuksen tuomiin velvoitteisiin. Suun terveydenhuollon työvoimatarve yhteensä: Hammaslääkärit 1 Suuhygienistit 2,17 Hammashoitajat 1,02 Liitteet: Riskikriteerit, tarkastusaikataulu ja työnjako (liite 10) Linkit: 6 kk-1vuotiaan suun terveyden seuranta, 2-, 4- ja 6-vuotiaan terveysneuvonnan runko-ohjelma,

18 8. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki Varhaisen puuttumisen työskentelymalli/huolen puheeksi otto Huolen puheeksi otto on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tekevien toimijoiden kesken. Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Puuttumisen mittarina on työntekijän oma huoli. Lapsia, nuoria ja perheitä pyritään tukemaan heidän omassa toimintaympäristössään. Toimintaperiaatteena on, että se työntekijä, jolla huoli herää, ottaa sen puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin ei tarvitse erikseen orientoitua Pieni huoli tai ihmettely Huoli kasvava; luottamus käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä tarve hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen ja lisävoimavarojen tarpeesta. kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/ nuori vaarassa Omat keinot loppumassa tai lopussa. Muutos tilanteeseen saatava heti. Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö. Arnkil & Eriksson Hyvinvoinnin tukipalvelut Peruspalvelut neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut päivähoito ja varhaiskasvatus monitoimijainen perhevalmennus esi- ja perusopetus oppilas- ja opiskelijahuolto. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut tukikäynnit terveydenhoitajilla ja lääkärillä, neuvolan perhetyö, kotikäynnit, vertaisryhmät terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanotot puhe- ja toimintaterapian sekä fysioterapian palvelut erityispäivähoidon konsultaatio osa-aikainen erityisopetus oppilas- ja opiskelijahuollollinen toiminta osa perheneuvolan palveluista osa lastensuojelun avopalveluista (esim.lastensuojelun perhetyö, nuorisoryhmä) Erityisen ja korjaavan tuen palvelut erityispäivähoito, osa-aikainen ja kokoaikainen erityisopetus, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut, osa perheneuvolan palveluista, erikoissairaanhoito, lastensuojelun, perhekuntoutuksen, nuorisoryhmän, A-klinikan, mielenterveystyön, ym. palvelut. Peruspalvelut kaikille Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut Erityisen ja korjaavan tuen palvelut

19 8.2 Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolan tarjoama tuki 1. Peruspalvelut kaikille perheille Neuvolan peruspalvelut ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Palveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit; terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, kotikäynnit, puhelinohjaus ja perhevalmennusryhmät. Näillä kaikille kuuluvilla palveluilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde perheeseen sekä tunnistaa ne perheet, jotka tarvitsevat enemmän tukea. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut neuvolassa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve tai huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita neuvolassa ovat neuvolan tukikäynnit, kotikäynnit, vertaisryhmät ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit Neuvolaterveydenhoitaja/lääkäri antaa asiakkailleen tukikäyntejä peruskäyntien lisäksi joko asiakkaiden toiveista tai terveydenhoitajan/lääkärin arvioin perusteella. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun vanhemmat tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteensa, keskustelua lapsen kasvuun ja kehitykseen tai kasvatukseen liittyen. Lasta odotettaessa ja pikkuvauvavaiheessa voi olla tarve työstää äidin mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Terveydenhoitaja voi myös tarjota lisä/tukikäyntiä tarvittaessa esim. elämäntapaohjaukseen (ravitsemusneuvonta) liittyen. Perhetyöntekijän/terveydenhoitajan kotikäynnit Kotikäynnit tehdään joko työntekijän erillisinä käynteinä tai yhteistyökäynteinä. Kotikäynnit voivat olla äkillisiä tai suunniteltuja, tilanteesta riippuen. Perhetyöntekijöiden kotikäynnit ovat sekä ennaltaehkäiseviä kasvua ja kehitystä edistäviä käyntejä että tukea antavia. Kotikäynneillä pystytään perehtymiään perheen tilanteeseen paremmin ja kohdistamaan ohjaus yksilöllisesti. Perhetyöntekijän ennaltaehkäisevät tukikäynnit voidaan aloittaa jo raskauden aikaisilla kartoituskäynneillä. Vertaisryhmät Perhevalmennusryhmien jatkoryhmät sekä perhetyöntekijöiden pitämät ryhmät kokoavat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä ja vanhempia. Moniammatilliset verkostotapaamiset Neuvola järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun huoli herännyt ja neuvolan auttamismenetelmät eivät yksin riitä. Tapaamisen tarkoituksena on yhdessä vanhempien kanssa kartoittaa perheen tilannetta. Kokoonkutsujana on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on perhetyöntekijä ja/tai lääkäri. Verkostotapaamisia järjestetään sekä äitiys- että lastenneuvolassa ja niihin kutsutaan tahoja, joiden tukea perhe tarvitsee, kuten: - äitiyspoliklinikka (hal-hoitaja) - varhaiskasvatus - A- klinikka - Alvari-perhetyö, Baby-blues toiminta - sosiaalitoimi/lastensuojelu - perheneuvola - puhe- ja toimintaterapia, - maahanmuuttajapalveluiden edustaja silloin, kun on kyseessä pakolaisena tai turvapaikanhakijana kuntaan muuttanut perhe

20 Verkostotapaamisessa sovitaan kunkin tahon roolista perheen tukemisessa sekä määritellään tavoitteet, joihin pyritään, arvioidaan muu tuen tarve sekä sovitaan jatkotyöskentelystä, jossa arvioidaan tuen vaikuttavuutta Erityisen ja korjaavan tuen palvelut neuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Erityisen/korjaavan tuen palveluita tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa: - puhe- ja toimintaterapiayksikköön - terveysasemalle - perheneuvolaan - sosiaalitoimeen - erikoissairaanhoitoon - A-klinikalle - Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n palveluihin - mielenterveyskeskukseen - seurakunnan palveluihin ym Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki perusopetuksessa 1. Peruspalvelut kaikille oppilaille ja heidän perheilleen Kouluterveydenhuolto kuuluu koulussa oppilashuollon kokonaisuuteen ja koulun oppilashuoltotyö on pääosin yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kouluterveydenhuollon peruspalvelut kuuluvat kaikille oppilaille ja heidän perheilleen. Ne ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Peruspalveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit: terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, puhelinohjaus ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta. Näillä käynneillä terveydenhoitaja tutustuu oppilaaseen ja hänen perheeseensä sekä luodaan pohja luottamukselliseen suhteeseen ja voidaan tunnistaa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan oppilaille/perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve ja huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita koulussa ovat tukikäynnit, kotikäynnit ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat antaa tukikäyntejä tarvittaessa oppilaalle ja perheelle joko omaan harkintaansa perustuen tai oppilaan/huoltajan toiveesta. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun oppilaalla itsellään tai huoltajalla on huolta lapsen/nuoren kasvusta ja kehityksestä, käyttäytymisestä, seurustelusta, päihteiden käytöstä yms. Vanhemmat saattavat tarvita vahvistusta ja keskusteluapua vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, perheristiriidoissa tai kriisitilanteissa. Tapaamisissa lähtökohtana on aina lapsen/nuoren tai perheen näkökulma ja tavoitteena on heidän omien voimavarojensa löytäminen ja vahvistaminen. Kotikäynnit Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä yhteistyössä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatilliset verkostotapaamiset Kouluterveydenhuolto järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun tuen tarve liittyy lapsen terveyteen, eikä sillä ole vaikutusta koulunkäyntiin. Verkostotapaamisten kokoonkutsujana on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on lääkäri. Siihen kutsutaan vanhempien lisäksi ja heidän luvallaan ne työntekijät,

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen -1, SOTELA 25.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja

OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja -1, LANULA 3.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja Eerola Seppo jäsen Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx.4.2013 x SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) L SSAVI/3288/05.07.03/2014 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 29.9.2015 Julkinen Sosiaali-ja terveysyksikkö Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL 43 67101

Lisätiedot

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen 1.1.2011 1 Johdanto ja perustelut... 3 2 Palvelujen

Lisätiedot

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Lapset, nuoret ja perheet osasto Perhe Pirkko 24 v, raskaana 20 rvk, jakaa postia Pasi 34 v, sähköinsinööri

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot