4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Alakoulut Yläkoulut Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11"

Transkriptio

1 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

2 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 TAUSTAA Kansanterveysasetuksen velvoitteet Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Organisaatio ja kaupunkistrategia Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä 4 2 ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, VASTUUT JA TOIMITILAT Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolatoiminta Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Ehkäisevä suun terveydenhuolto Toiminta-ajatus Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa 7 3 TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLOISSA Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhevalmennus Neuvolan perhetyö 10 4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Alakoulut Yläkoulut Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11 5 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 12 6 EHKÄISY- JA MUU SEKSUAALINEUVONTA 12 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennus Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto osana kouluterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto osana opiskelijaterveydenhuoltoa Erikoistutkimukset suun terveydenhuollossa Suun terveydenhuollon työvoimatarve 15 8 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki Varhaisen puuttumisen työskentelymalli Hyvinvoinnin tukipalvelut Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolan tarjoama tuki Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki Perheneuvola hyvinvointineuvolassa Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki toisella asteella Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki korkea-asteella Terveydenhuolto Terveysasemat Puhe- ja toimintaterapiayksikkö Kuntoutus/fysioterapia Päivähoito, varhaiskasvatus ja esiopetus Opetustoimi (perusopetus ja lukiokoulutus) Oppilashuoltotyö Kolmiportainen tuki Sosiaalitoimi Lastenvalvonta 25

3 8.6.2 Sosiaalihuollon lapsiperhetyö Erityislapset ja nuoret vammaispalveluissa tukikeskus Villa Jensen Nuorisoryhmä Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu TARKASTUKSISTA POISJÄÄNEIDEN SELVITTÄMINEN LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA Kirjaaminen Tilastointi HYVINVOINTI- JA TERVEYSSUUNNITELMA YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Yhteistyö kansanterveystyössä Yhteistyö päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö opetustoimen kanssa Yhteistyö oppilaitoksissa Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUU HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointi kaikkien yhteinen asia Yhteistyön haasteet ja jatkotoimenpiteet 33 KIRJALLISUUTTA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Kutsu perhevalmennukseen Perhevalmennuksen sisältö Perhetyön toimintamalli Esite perhetyöstä Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Kotkan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Riskikriteerit, tarkastusaikataulu ja työnjako suun terveydenhuollossa

4 1 TAUSTAA Kansanterveysasetuksen velvoitteet Kansanterveyslaki ja - asetus velvoittaa kuntia ylläpitämään terveysneuvontaa. Neuvolatyön- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelujen järjestäminen perustuu erityistyöntekijäpalveluja lukuun ottamatta kansanterveyslakiin (66/1972) ja - asetukseen (380/2009). Asetus astui voimaan , mutta kunnille annettiin aikaa järjestää 9 ja 10 mukaiset terveystarkastukset mennessä. Asetus velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille perheille mahdollisuuden osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja muuttaa ohjeistuksiin liittyvät suositukset velvoitteiksi. Lisäksi se velvoittaa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa ehkäisevää toimintaa, sen suunnitelmallisuutta ja tasoa sekä saada palvelut kohtaamaan väestön tarpeet. Tavoitteena on lisäksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja heidän mielipiteidensä kuulemista. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin ja tuen tarpeisiin tulee vastata mahdollisimman varhain kohdentaen voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleviin sekä kehittämällä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoitoon yksilöllisesti sovellettavat toimintatavat ja palveluketjut. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmaa on rakennettu moniammatillisessa työryhmässä ja ohjelmaa tehdessä on huomioitu lautakunnissa hyväksytty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Palvelujärjestelmä on sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus peruspalveluita. Terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotoimessa annettavat palvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää lastensuojelutyötä (Lastensuojelulaki 417/2007) ja sitä on peruspalveluiden tarjottava silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Päivähoitolaissa (72/1973) taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston voimaan tulleen terveydenhoitolain (1326/2010) tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lisäksi sen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä potilaan ja asiakkaan asemaa. Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille. 1.3 Organisaatio ja kaupunkistrategia Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat opetustoimen, päivähoidon, hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö. Hyvinvointineuvolan vastuualue koostuu neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä perheneuvolan palvelualueista. Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö kuuluu neuvolatoiminnan palvelualueelle. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Avoterveydenhuollon ylilääkäri toimii kansanterveystyön vastaavana lääkärinä. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon vastuualueet kuuluvat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Suun terveydenhuollon, avoterveydenhuollon ja mielenterveystyön palvelualueet kuuluvat terveydenhuollon vastuualueelle. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola ja koululääkäri. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

5 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian mukaan strategisina päämääriä ovat mm. toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Palveluiden laatua mitataan mm. asiakastyytyväisyyskyselyillä, henkilöstön sairastavuuden kartoituksilla ja henkilöstömitoituksilla suhteessa lakisääteisiin suosituksiin. 1.4 Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä Lasten ja nuorten palvelut vuoteen 2016: Lasten ja nuorten palvelut muodostavat hyvinvointia edistävän verkoston, joka toimii saumattomasti lapsen ja nuoren tukena poistaen ennalta hyvinvoinnin uhkia ja puuttuen tehokkaasti ongelmiin. Toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Lasten ja nuorten palveluiden toiminnallisena päämääränä on yhteistyökäytänteiden ja palveluketjujen toimivuus sekä yhteinen toimintakulttuuri, jossa vahvuutena on eri vastuualueiden asiantuntijuus. Lasten ja nuorten palveluiden yhteisinä tavoitteina on: 1. edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, 2. tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista, 3. turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja tasavertaisuuteen. 4 2 ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, VASTUUT JA TOIMITILAT 2.1 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Toiminta-ajatus ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Lisäksi työn tavoitteena on edistää ja tukea lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään sekä tukea heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ perheiden kanssa perustuu luottamuksellisuuteen ja perheiden kunnioittamiseen sekä yksilölliseen kohtaamiseen. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon asiakkaina ovat lähes kaikki näiden palveluiden piiriin kuuluvat. Kotkassa synnytyksiä on keskimäärin 520 vuodessa. 0-6-vuotiaiden lastenneuvolaikäisten määrä on myös pysynyt melko vakiona viime vuosina. Keskiasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden määrä vaihtelee jonkin verran, johtuen oppilaitosten keskinäisestä työnjaosta. Opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä on runsaasti opiskelijoita muista kunnista. asiakkaat v 2010 terveydenhoitajat lääkärit 2010 tarve tarve 2011 Synnytyksiä 530 6,1 6,6 0,7 0,7 Lastenneuvolaikäisiä ,6 10 1,4 1,5 Perusasteikäisiä ,5 8,5 1,0 2,5 Toisen asteen oppilaita ,1 5,8-1,5 Korkea asteen opisk ,7 2,5 ei kuulu Perhesuunnittelu ,7 0,7 kunnossa Yhteensä

6 Lääkärivajaus vuoden 2011 alussa oli noin 3 lääkäriä. Sekä lääkäreiden että terveydenhoitajien työmäärää seurataan ja ne pyritään saamaan suositusten mukaiselle tasolle Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola antaa tukea asiakkailleen perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa, tavoitteenaan ennaltaehkäistä sairauksia ja lisätä perheiden hyvinvointia sekä näin ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia. Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita: Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Neuvolat Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Perhesuunnittelupalvelut 1 th 3 pv/vko (koko Kotka) lääkäripalvelut ta:lla lääkäripalvelut ta:lla lääkäripalvelut ta:lla Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhetyö 3 th (2:lla Än+Ln) lääkäri ostopalveluna 3 th (1:llä Än+Ln+koulu) 1 lääkäri 2 th (1:llä Än+Ln) 1 lääkäri 6 (3:lla Ln+koulu) 2 lääkäriä käy hoitamassa neuvolat 7 (4:llä Ln+koulu) 3 lääkäriä käy hoitamassa neuvolat 3 (2:lla Ln+koulu) 1lääkäri hoitaa kaikkien th: neuvolat 1 sosionomi/ perhetyöntekijä 1 perhetyöntekijä 1 sosionomi/ perhetyöntekijä Kotkansaaren neuvolassa toimiin koko Kotkaa palveleva perhesuunnitteluneuvola terveydenhoitajan vastaanottojen osalta. Perhesuunnittelun lääkärivastaanotot toimivat kaikilla kolmella alueella. Lastenneuvolan terveydenhoitajista suurin osa tekee yhdistettyä Ln+koulu tai Än+Ln työtä. Koulutyötä tekevistä terveydenhoitajista osa on alueensa kouluilla 1-2 ½ pv viikossa. Jokaisessa neuvolassa toimii yksi perhetyöntekijä ennaltaehkäisevässä perhetyössä vuonna Asiakkaat ohjautuvat perhetyöntekijöille pääasiassa terveydenhoitajien kautta. Perhetyön toimintaajatuksena on tarjota varhaista tukea perheen tarpeista ja tavoitteista käsin. Perhetyön tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistaminen vanhemmuudessa, parisuhteessa, kasvatuksessa, lapsen hoidossa ja muissa arjen haasteissa. Neuvolatoiminnassa asetuksen mukaiset tarkastukset on aloitettu alkaen. Laajoina tarkastuksina tehdään 4 kk, 1 ½ vuoden, 4 vuotiaan terveystarkastus Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto tarjoaa ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita ja tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Kouluterveydenhuolto toimii yhteistyössä muiden lasten ja nuorten palveluiden toimijoiden kanssa ja osana oppilashuoltoa. Oppilashuolto on opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen toimintaa ja jota toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä kouluyhteisössä. Oppilashuollosta säädetään koululaeissa, kansanterveyslaeissa ja lastensuojelulaeissa. Jokaiselle koululle on nimetty oma terveydenhoitaja ja lääkäri. Suurin osa alakoulujen terveydenhoitajista tekee yhdistettyä lastenneuvola/kouluterveydenhoito työtä. Kokopäiväisesti koulutyötä tekevillä on työalueina ala/yläkoulu yhdistelmä, tai yläkoulu/lukio yhdistelmä. Kevät 2011 on vielä siirtymävaihetta laaja-alaisten tarkastusten osalta, jolloin 9. luokan terveystarkastuksista siirrytään 8 luokan tarkastuksiin (asetuksen vaatima ikäluokka). Syksyllä 2011 alkaa uuden ohjelman mukainen tarkastusaikataulu laajoine

7 terveystarkastuksineen koko kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä luokkien yhdistetty tarkastus Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto edistää nuorten ja aikuisten opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuolto tarjoaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja ohjausta opiskelijoille. Toiminnan tarkoituksena on tunnistaa opiskelijan ongelmat mahdollisimman varhain ja tarjota tukea erityistilanteissa. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, mutta opiskeluterveydenhuolto sisältää myös sairauksien hoitoa ja sairaanhoidon palvelujen käyttöön ohjaamista. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Terveydenhoitajapalveluita tarjotaan harkinnanvaraisesti muille opiskelijoille (työvoimapoliittisin perustein opiskeleville), joille ei terveystarkastuksia ole tehty ja joilla ei ole yhteyttää muihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluu terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi terveydenja sairaanhoitopalvelut. Terveydenhoitajia opiskeluterveydenhuollossa toimii 9. Laskennallisesti opiskeluterveydenhuolto on resursoitu toiselle asteelle 5,1 ja korkea-asteelle 1,7. Lukioiden ja ammattiopistojen nuoret terveydenhoitaja tarkastaa 1. lukuvuonna ja lääkäri pääsääntöisesti 2. lukuvuonna. 2.2 Ehkäisevä suun terveydenhuolto Toiminta-ajatus Suun terveydenhuollon toiminnan perustana on periaate, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuollon toimijoina ovat erikoishammaslääkäri, hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Suun terveydenhuollon henkilöstöresursseja on niukasti ja tämä tuottaa vaikeuksia toteuttaa asetuksen mukaista toimintaa. Suun terveydenhuollossa on jo kehitetty työnjakoa hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien välillä. Hammashoitajat tekevät terveystarkastukset alle 6-vuotiaille, suuhygienistit tarkastavat 6-, 10-, 13- ja 17-vuotiaat sekä tekevät odottaville vanhemmille ja opiskelijoille hoidon tarpeen arvion. Hammaslääkärit tutkivat 8-, 12- ja 15- vuotiaat. Suun terveydenhuollon osalta asetuksen mukainen toiminta aloitettiin neuvola- ja kouluterveydenhuollossa alkaen ja osittain jo vuoden 2010 aikana. Opiskelijaterveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta aloitetaan lukuvuoden kuluessa, jos riittävä työvoimaresurssi on käytettävissä. Tarvittavat henkilöstövoimavarat kuvataan tarkemmin luvussa 7. 6

8 2.2.3 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa 7 Suun terveydenedistämisen kohdentaminen odottaviin perheisiin on tärkeää, koska hyvät suunhoitotavat juurrutetaan varhaislapsuudessa. Suun terveysneuvonta toteutetaan terveyslähtöisesti huomioiden asiakkaan voimavarat sekä yksilölliset ja kulttuuriset tekijät. Suun terveydenhuolto osana äitiysneuvolatoimintaa on rakennettu työnjaollisesti niin, että odottavien vanhempien pääasiallisina vastaanottajina ovat suuhygienistit, jotka ohjaavat vanhemmat tarvittaessa hammaslääkärille. Toiminta on osa neuvolatoimintaa ja neuvontakäynti suuhygienistin vastaanotolla on maksuton. Jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Suun terveydenhuollon lasten neuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi), hammashoitajat (2- ja 4-vuotiaatlapset) ja suuhygienistit (6-vuotiaat lapset). Määräaikaisissa suun terveystarkastuksissa tehdään suun sairauksien riskiarvio. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille, jos tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta. Suun terveydenhuolto toteuttaa myös ryhmäterveysneuvontaa vauva- ja perhekerhoissa. 3 TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLOISSA 3.1 Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 12-14, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä suorittama jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 3 ennen synnytystä. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään odottaville perheille tarpeen mukaan. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus koostuu seuraavasti: H 18 käynnillä perheelle annetaan kotiin keskusteltavaksi ja täytettäväksi Lasta odottavan perheen arjen voimavaralomake ja kutsutaan isä mukaan seuraavalle neuvolakäynnille, H22-23 (90 min vastaanotto) käynnillä käydään lomake läpi. Äiti täyttää EPD-seulan ja isä Auditseulan. H26-28 on laaja-alaiseen tarkastukseen kuuluva lääkärin osuus, jossa lääkäri käy yhteenvedon kautta keskustelua perheen hyvinvoinnista. Neuvolakäyntien sisältö koostuu raskauden seurantaan liittyvistä toimenpiteistä ja tutkimuksista, terveysneuvonnasta sekä seulonnoista. Erityisesti kiinnitetään huomiota jo raskauden aikana masennuksen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen, gestaatiodiabeteksen seulontaan, parisuhteen tukemiseen ja vanhemmuuteen kasvuun sekä myös imetysohjantaan. Liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta sekä perheen hyvinvoinnista keskustelu kuuluu jokaiseen neuvolakäyntiin. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: Odottavan äidin/isän ruokatavat ja tottumukset - lomake Ohjaus hammashoitolaan Audit-seula ja Zalko (päihteiden käytön seulontamenetelmät) EPDS- mielialan kartoitusseula Voimavaramittari lasta odottaville vanhemmille Eväsreppu vanhemmuuteen- kirjanen sekä erilaista terveyskasvatusmateriaalia Liitteet: Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana (liite 1) Linkit: Normaalin raskauden seuranta

9 8 Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan kanssa alkaa jo 1. neuvolakäynnin jälkeen. Terveydenhoitajilla on oikeus lähettää synnyttäjä äitiyspoliklinikalle erillisen erikoissairaanhoidon läheteohjeen mukaisesti lääkärintarkastuksiin ja seulontaultraäänitutkimuksiin: - alkuraskauden kromosomipoikkeavuuden seulontatutkimus sekä äidin verikoe - keskiraskauden seulontaultraäänitutkimus Äitiyshuollon yksikön kanssa on yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia muutaman kerran vuodessa. Neuvolan terveydenhoitajat käyvät ajoittain seuraamassa synnytyssalin ja vuodeosaston toimintaa, saadakseen ajantasaisen kuvan lasta odottavan perheen ohjaukseen. Lisäksi on sovittu äitiyspoliklinikan ja synnytysvuodeosastojen kanssa siitä, että neuvolaan otetaan yhteyttä puhelimitse, jos perheellä ilmenee äkillinen tuen tarve raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen (esim. lapsen sairaus, vammaisuus). Siirtyminen äitiysneuvolan asiakkuudesta lastenneuvolan asiakkaaksi Lapsiperhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi, kun lapsi tulee 2 viikon ikäiseksi. Lastenneuvolan terveydenhoitaja saa tiedon uudesta lapsesta ja perheestä äitiysneuvolan terveydenhoitajalta jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Osa terveydenhoitajista hoitaa sekä äitiysneuvolaa että lastenneuvolaa, jolloin asiakas jatkaa samalla työntekijällä. Synnytyssairaala lähettää synnyttäjän äitiysneuvolakortin äitiysneuvolaan, jolloin tieto syntyneestä lapsesta on vahvistunut. Terveydenhoitaja soittaa asiakkaalle tai asiakas soittaa neuvolaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ja silloin sovitaan kotikäyntiaika. Kotikäynnillä äitiysneuvolan terveydenhoitaja tarjoaa 1. lastenneuvola-aikaa joko itselleen (jos tekee yhdistettyä Än+Ln työtä) tai lastenneuvolaan. Ensimmäinen aika lastenneuvolaan on lapsen ollessa kahden viikon ikäinen. 3.2 Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laaja-alaisia koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Jos vanhemmat ovat eronneet, annetaan molemmille vanhemmille mahdollisuus tulla neuvolaan. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee minuuttiin. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoista terveystarkastuksista 4 vuotiaan tarkastus on kaikkein haastavin ja aikaa vievin. Silloin neuvolassa käydään kaksi kertaa. Terveydenhoitajan tarkastus koostuu kasvun ja kehityksen seurannasta, päivähoidon havainnoista sekä perheen haastattelusta. Toisella käynnillä tehdään yhteenvedot edellisen kerran tutkimuksista, keskustellaan niistä lääkärin kanssa, kartoitetaan perheen tuen tarve sekä tehdään suunnitelmat tarvittaville seurantakäynneille ja lähetteet muille työntekijöille. Yhteensä 4-vuotiaan laajaalaiseen tarkastukseen kuluu 2 tuntia (2x1h). Muihin laajoihin tarkastuksiin varataan aikaa 1h (30 min th + 30 min lääkäri) Suun terveydenhoidon neuvonnan suorittaa terveydenhoitaja 1-vuotis neuvolakäynnin yhteydessä suun terveydenhuollon kanssa laaditun ohjeen mukaisesti. Tarkastussisällöt ja tukimateriaali Neuvolakäyntien sisältö koostuu lapsen kasvun ja kehityksen seuraamiseen liittyvistä tutkimuksista ja toimenpiteistä, erilaisista seulonnoista, terveysneuvonnasta sekä perheen hyvinvoinnin kartoituksesta. Erityisesti kiinnitetään huomioita vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä kiintymyssuhteeseen, vanhemmuuteen, vanhempien mielialaan, parisuhteeseen ja päihteiden käyttöön.

10 9 Käynneillä tuetaan perhettä heidän positiivisten voimavarojensa kautta. Liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta keskustelu kuuluu lähes jokaiseen käyntiin. Keskustelujen lähtökohtana ovat aina vanhempien esiin tuomat ajankohtaiset asiat. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: Vauvaperheen arjen voimavarat - lomake (4 kk ikäisen lapsen perheelle, asiaan palataan 1 ½- vuotiaan lapsen laaja-alisessa tarkastuksessa) Pikkulapsiperheen arjen voimavarat - lomake (4 vuotiaan lapsen perheelle) Audit-seula huoltajalle (1v ikäisen lapsen huoltajalle) EPDS- mielialan kartoitusseula (2 kk ikäisen lapsen äiti) Lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) 3 ja 4-vuotiaalle Varhaiskasvatuksen havainnot 4-vuotisneuvolaan Laps -lomake (vahvuudet ja vaikeudet), tarvittaessa 4vuotiaan lapsen tarkastuksessa Terveyskasvatusmateriaali Liitteet: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset (liite 2) Linkit: Terveystarkastukset lastenneuvolassa, Lääkärin tekemät terveystarkastukset lastenneuvolassa, 6kk-1vuotiaan suun terveyden neuvonta neuvolassa Siirtyminen kouluterveydenhuollon palveluihin Neuvolan 6 -vuotistarkastuksen yhteydessä tehdään neuvolavuosista yhteenveto ja täytetään kouluterveydenhuoltoa varten TH2 perhelehti. Jos koulun terveydenhoitaja ei ole sama kuin lastenneuvolassa, ottaa hän yhteyttä lastenneuvolan terveydenhoitajaan keväällä sopiakseen jatkotyöskentelystä. Syksyllä koulunsa aloittavien oppilaiden nivelpalaverit ovat keväällä rehtoreiden kutsumina. Nivelpalavereihin osallistuvat esiopettaja, opettajan, erityislastentarhanopettaja ja erityisopettaja. Koulukuraattori ja terveydenhoitaja osallistuvat palavereihin tarpeen mukaan. 3.3 Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennuksessa on 8 kertaa, joista 4 ennen synnytystä ja 4 synnytyksen jälkeen. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat toteuttavat kerroista 4. Suunterveydenhuolto on mukana kahdessa perhevalmennuksessa. Raskauden aikana on tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Synnytyksen jälkeen mukana toteuttamisessa ovat myös varhaiskasvatus (2 kertaa), Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskus, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys sekä Väestöliitto. Perhevalmennus toteutetaan neuvolassa tai päivähoidon tiloissa. Monitoimijaisen perhevalmennuksen suunnittelussa on ollut mukana neuvola, suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja Lapsen ääni hanke. Monitoimijaiselle perhevalmennukselle on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on neuvolan vastaava terveydenhoitaja. Muut jäsenet edustavat neuvolaa, päivähoitoa, suun terveydenhuoltoa sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistystä ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskusta. Liitteet: Kutsu perhevalmennukseen (liite 3) Perhevalmennuksen sisältö (liite 4)

11 3.4 Neuvolan perhetyö 10 Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö aloitettiin Silloin saatiin neuvolaan sosiaalitoimen puolelta 3 perhetyöntekijää. Näin jokaisessa neuvolassa on yksi perhetyöntekijä. Neuvolan perhetyö tarjoaa varhaista tukea riittävän ajoissa ja oikea-aikaisesti asiakasperheille heidän omassa ympäristössään. Neuvolan perhetyö on lyhytkestoista tukea perheille (5-10 kertaa). Perhetyö alkaa tarvittaessa jo äitiysneuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä ovat työparina tukemassa perheitä. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä kiinnitetään erityisesti huomiota perheen/äidin jaksamiseen (äidin mieliala-seulan tulokset), kiintymyssuhteen rakentumiseen vanhemman ja lapsen välille, vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä kasvatukseen ja hoitoon. Perhetyö auttaa perhettä löytämään niiden omat vahvuudet sekä hyödyntämään niitä. Liitteet: Perhetyön toimintamalli (liite 5) Esite perhetyöstä (liite 6) 4 TERVEYSTARKASTUKSET JA NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Alakoulut Perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon kouluuntulotarkastuksessa, joka tehdään ennen koulun alkua, keväällä tai kesän alussa. Perhe saa kouluun ilmoittautumispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot ja kutsun kouluuntulotarkastukseen. Kutsun mukana vanhemmat saavat vanhemmuuden roolikartan sekä terveyskyselyn oppilaan huoltajalle, jonka he tuovat täytettynä tarkastukseen. Kouluuntulotarkastus on osa 1. luokan laaja-alaista terveystarkastusta. Kouluuntulotarkastuksessa perhe saa kouluterveydenhuollon esitteen ja vastaanotolla keskustellaan kouluterveydenhuollon käytännöistä. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Mukana oleva vanhempi täyttää Audit-seulan. Laajaan terveystarkastukseen kuuluva lääkärintarkastus on 1. luokan keväällä. Alakoulun toinen laaja terveystarkastus on 5. luokalla. Tarkastus tehdään kahdessa jaksossa: 1) terveydenhoitajan osuus, 2) terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Perheitä informoidaan tarkastuksista. Lääkärintarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Kutsun mukana huoltajille lähetetään terveyskysely, jonka he tuovat mukanaan tarkastukseen. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajilta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Ennen laajaalaisen tarkastuksen lääkärintarkastusosiota opettaja ja terveydenhoitaja keskustelevat vanhempien luvalla oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kun se on tarpeen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 2., 3., 4.. ja 6. luokan tarkastukset ovat välitarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Alakoulun tarkastussisällöt ja tukimateriaali Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisällöt koostuvat kasvun ja kehityksen seurannasta, seulonnoista terveysneuvonnasta sekä lapsen ja perheen hyvinvoinnin kartoituksista (terveyskyselyt). Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Audit-seula (päihteiden käytön seulonta) vanhemmille (koulutulokkaan ja 5. luokan huoltajalle) Vanhempien roolikartta (koulutulokas) Terveyskysely koulutulokkaan huoltajalle, Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajalle, Terveyskasvatusmateriaali

12 11 Liitteet: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset (liite 7) Linkit: Terveystarkastukset alakoulussa 4-6, Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa, Esite:Kouluterveydenhuolto lk 1-6, 4.2 Yläkoulut Yläkouluissa laaja terveystarkastus on jaettu kahteen osaan. Terveydenhoitaja aloittaa tulevien 7. luokkalaisten tarkastukset jo edellisenä kesänä ennen koulun alkua. Vanhemmat ja oppilaat saavat kutsukirjeen, jossa on mukana terveyskyselyt oppilaalle ja huoltajille. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhemmilta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Mukana oleva vanhempi täyttää Audit-seulan tarvittaessa. Laajan terveystarkastuksen lääkäriosuus on 8. luokalla. Ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen oppilaalle ja keskustelee tarvittaessa opettajan kanssa (vanhempien luvalla). Lääkärintarkastukseen oppilas kutsutaan yksin. Lääkärintarkastuksessa huomio kiinnitetään erityisesti ammatinvalinta-asioihin ja annetaan nuorison terveystodistus. Vanhemmilla on oikeus tulla mukaan tarkastuksiin niin halutessaan ja siitä vanhempia informoidaan. Jos vanhemmat eivät ole mukana tarkastuksessa, ollaan heihin yhteydessä ja annetaan kotiin kirjallinen palaute tarkastuksesta. 9. luokan tarkastus on siirtymävaiheen tarkastus, jossa käydään läpi ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä sekä muita oppilaan itse tuomiaan asioita tai edellisissä tarkastuksissa tulleita seurantoja. Aikaa tähän tarkastukseen varataan 20 min/oppilas. Yläkoulun tarkastussisällöt ja tukimateriaali Tarkastuksissa kiinnitetään ammatinvalinnan lisäksi huomiota erityisesti seksuaaliterveyteen, päihteisiin, mielialaan ja koulussa jaksamiseen sekä nuoren ja perheen hyvinvointiin (terveyskyselyt). Muu terveysneuvonta, kuten terveellinen ravitsemus, unen tarve, ulkoilu ja liikunta kuuluvat tarkastuksen sisältöön. Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume- seula, nuorten päihteiden käytön seulonta 8.lk (7.ja 9. luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Mielialaseula 8.lk (7. ja 9. Luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Terveyskysely 7. luokan oppilaalle, Terveyskysely 7. luokan huoltajille, Terveyskasvatusmateriaali Liitteet: Runko-ohjelma (liite 7) Linkit: Terveystarkastukset yläkoulussa, Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa, 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa tällä hetkellä silmälääkärin palvelut Silmä-asema Fennica Oy:lta tehdyn sopimuksen mukaan.

13 12 Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: kouluterveydenhoitaja/koululääkäri lähettävät oppilaan tarvittaessa lasten psykiatrin tai nuorisopsykiatrin tutkimuksiin. 5 TERVEYSTARKASTUKSET JA-NEUVONTA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia tarvittaessa eli ohjaavat opiskelijoita lääkäripalveluihin, mielenterveyskeskukseen jne. Opiskeluterveydenhuollon tarkastussisällöt ja tukimateriaali Tarkastuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota seksuaaliterveyteen, päihteisiin, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja mielialaan sekä opiskelukykyyn. Muu terveysneuvona, kuten terveellinen ravitsemus, unen tarve, ulkoilu ja liikunta kuuluvat tarkastuksen sisältöön. Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Mielialaseula Terveyskysely/toinen aste Adsume/Audit- seulat (päihteiden käytön seulontamenetelmät) Liitteet: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset (liite 8) Linkit: Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa, Lääkärintarkastukset opiskeluterveydenhuollossa, 6 EHKÄISY- JA MUU SEKSUAALINEUVONTA Terveydenhoitajan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on Kotkansaaren neuvolassa. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Perhesuunnittelupalveluissa painotetaan ehkäisynsä aloittavan nuoren tarkastusta, johon varataan aikaa 1h. Tarkastuksessa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, kartoitetaan terveystottumuksia ja terveyttä, sekä selvitetään sairaudet ja gynekologinen anamneesi. Aloittajan nykytilan kartoituksessa kiinnitetään erityisesti huomioita painoon, BMI (painoindeksi) ja verenpaineeseen. Terveydenhoitaja antaa aloittajalle 3 kk:n ilmaisen aloituspakkauksen ja pyytää hoitavalta lääkäriltä reseptin vuodeksi. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina.

14 13 Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta terveysasemilla Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Tarkastussisällöt ja tukimateriaali Terveydenhoitajan vastaanotot sisältävät laajasti terveysneuvontaa (ravitsemus, liikunta, päihteet) sekä asiakkaan yleisen hyvinvoinnin kartoitusta. Toimenpiteitä ovat painon ja pituuden mittaus (BMI), verenpaineen mittaus ja rintojen tutkiminen ja niiden tutkimisen omatoiminen opetus. Vastaanotolla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume/Audit- seula muu tarvittava terveysneuvontamateriaali Liitteet: Kotkan ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut (liite 9) Linkit: Perhesuunnittelukäynnit, 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Selvennys suun terveydenhuollon käsitteistöstä ja asetuksen mukaisista perittävistä maksuista Hoidon tarpeen arvio suoritetaan keskustellen potilaan kanssa ja käyttäen apuna aikaisempia hoitotietoja arvioidaan hoidon tarvetta. Lyhytkestoinen toimenpide, joka ei sisällä suun ja hampaiden nykytilan kuvausta. Voidaan tehdä myös puhelimitse. Suun terveystarkastus sisältää suun ja hampaiden terveyden ja hampaiden puhkeamisen määrityksen. Sisältää myös tarvittaessa plakin, ienverenvuodon ja ientaskujen määrityksen. ei sisällä sairauden diagnosointia Maksut Opiskelijaterveydenhuollon palvelujen maksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetuksen (912/1992) mukaisesti. Näiden perusteella terveyskeskuksen järjestämät suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta opiskelijoilta peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset maksut. Odottavien vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio sekä terveysneuvontakäynti on maksuton. Jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään asetuksen mukaiset maksut. Suun terveydenhuolto on osallisena 1. ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennuksessa 2. neuvolaterveydenhuollossa 3. kouluterveydenhuollossa 4. opiskeluterveydenhuollossa 7.1 Ensimmäistä lastaan odottavan perheen valmennus Suun terveydenhuolto on mukana monitoimijaisessa perhevalmennuksessa, jossa toimitaan yhteistyössä muiden perhevalmennukseen osallistuvien tahojen kanssa. Tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoidossa ja ohjauksessa. Perhevalmennus osioita on kahdeksan, suun terveydenhuolto osallistuu ensimmäiseen ja kuudenteen tapaamiseen.

15 Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. 7.2 Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuoias lapsi), hammashoitajat ja suuhygienistit. Suun terveydenhuolto osallistuu lapsiperheiden vertaisryhmiin ns. vauva- ja perheryhmiin. Lapsen ollessa 2- vuotias tehdään kullekin lapselle terveystarkastuksen yhteydessä suun sairauksiin sairastumisen riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa. Siirtyminen neuvolasta suun terveydenhuollon vastaanotoille Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja monitoimijaista perhevalmennusta pitävä suuhygienisti ohjaavat vanhemmat varaamaan aika hammashoitolaan suuhygienistille suun terveystarkastukseen ja terveysneuvontaan. Terveydenhoitajan tehdessä yksivuotiaalle lapselle suun terveystarkastuksen hän ohjaa lapsen tarvittaessa suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ja suun terveydenhuollon työntekijät ovat yhdessä tehneet ja sopineet 1-vuotiaan lapsen ohjeistuksen sisällön ja lapsen ohjaamisen suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lapsen ollessa kaksivuotias terveydenhoitaja ohjaa vanhempia varaamaan aika hammashoitajan vastaanotolle, jonka jälkeen lapsi kutsutaan kirjeitse sovituin välein hammashoitolaan. Lapsen aloittaessa koulun lähetetään hammashoitokutsu edelleen kotiin ja toivotaan myös vanhempien läsnäoloa vastaanotolla. 7.3 Suun terveydenhuolto osana kouluterveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää terveydenedistämistä on pilotoitu muutamassa alakoulussa, minkä pohjalta on suunnitteilla kehittää yhteistyötä ala- ja yläkoulujen kanssa. Tarkoituksena on luoda koko kunnan kattava ryhmittäin toteutettava terveydenedistämisohjelma. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen, erityisesti hampaiden harjaukseen. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille suunhoitoon liittyvä tapahtumapäivä, missä keskitytään myös tupakoinnin vastaiseen työhön. Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Pääsääntöisesti tutkimus toteutetaan 1 lk:n keväällä. Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10-, 13- ja 17-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa muutoksia seulonta-aikatauluun. 14

16 Tällöin seulonta-aika määritetään yksilöllisesti tai sitä ei erikseen tarvita, jos hoitoa on jo jouduttu aloittamaan ennen seulontaikää. 15 Tupakoinnin vastustustyötä on kehitetty suun terveydenhuollossa. Jokaiselta yli 12-vuotiaalta kysytään tupakoiko tai onko kokeillut tupakointia. Jos nuori on jo aloittanut tupakoinnin, työntekijä kannustaa lopettamaan sekä antaa tietoa tupakoinnin haitoista. Nuori voidaan myös lähettää suuhygienistin vastaanotolle, missä motivoidaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Jos nuori ei tupakoi, kannustetaan häntä jatkamaan savuttomana. Edellä mainitut asiat tilastoidaan, jotta voidaan seurata tupakoitsijoiden määrää ja terveysneuvonnan vaikuttavuutta. Suun terveydenhuolto toimi yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja, mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. 7.4 Suun terveydenhuolto osana opiskelijaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Suun terveydenhuollon työntekijä tiedottaa oppilaitoksen tiedotustilaisuudessa uusille opiskelijoille mahdollisuudesta varata aika suun terveystarkastukseen ja terveysneuvontaan. Suun terveystarkastuksen ja terveysneuvonnan opiskelijoille tekee suuhygienisti, joka ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. 7.5 Erikoistutkimukset suun terveydenhuollossa Purennan kehityksen seuraamiseksi tehdään seulontatutkimus 9-vuotiaana. Tämä tapahtuu yleensä kolmannen luokan syksyllä. Lasten hampaistokehitys tapahtuu kuitenkin yksilöllisesti, joten seulontaajankohta saattaa vaihdella. Se määritetään yksilöllisesti, mutta jos oikomishoito on aloitettu purentavirheen takia jo ennen seulontaikää, ei erillistä seulontakäyntiä tarvita. Seulontoja tekevät sekä oikomishoidon erikoishammaslääkärit että terveyskeskushammaslääkärit. Varsinaiset oikomishoidon tutkimukset tekee oikomishoidon erikoishammaslääkäri. 7.6 Suun terveydenhuollon työvoimatarve Hammashoitajatarve alle 6-vuotiaiden terveystarkastuksiin: asiakkaat hammashoitajatarve 2-vuotiaat 500 0,25 4-vuotiaat 500 0,25 riskilapset (2-5-v) 400 0,20 Yhteensä 0,70 Hammashoitajatarve ryhmäterveysneuvontaan: luokkien määrä hammashoitajatarve 2lk:n harjausopetus 5x/v 36 lk 0,3 5lk:n terveystunti 34 lk 0,02 Yhteensä 0,32

17 Suuhygienistitarve terveystarkastuksiin: asiakkaat suuhygienistitarve 16 6-vuotiaat 500 0,25 10-vuotiaat 500 0,25 13-vuotiaat 500 0,25 riskilapset ja -nuoret 500 0,25 opiskelijat (II-aste,AMK) ,81 odottavat vanhemmat ( ,25 synnyttäjät) Yhteensä 2,06 Suuhygienistitarve ryhmäterveysneuvontaan: Monitoimijainen 2 valmennusta/kk 0,02 perhevalmennus 6 yläkoulua suun terveyden teema ja 0,09 tapahtumapäivä valmisteluineen 3 shg (18 työpv+valmisteluaika) Yhteensä 0,11 Hammaslääkäreiden tutkimukset ja riskipotilaiden hoito Hammaslääkärikapasiteetin tarve : suun tutkimukset: (aikatarve: 15 min/henkilö) ikäluokat lukumäärä aika tunteina aika viikkoina aika kuukausissa 8-v ,4 1,1 12-v ,5 4,8 1,2 15-v ,25 5,4 1,4 yht ,25 14,6 3,7 riskipotilaiden hoito: (aikatarve 30 min/hlö) - riskipotilaita lasketaan olevan joka ikäluokasta noin 20 % ikäluokat lukumäärä näistä 20 % tarvittava aika aika yht. aika tunteina viikkoina 3-17-v x 0,5 t ,9 7,0 aika kuukausissa Hammaslääkärin tekemiin ikäluokkatutkimuksiin kuluu aikaa n. 3,3 kuukautta. Riskipotilaiden hoitoon kuluu lisäksi aikaa noin 7 kk. Nämä yhteensä (10,7 kk) vastaavat yhden hammaslääkärin vuotuista työaikaa. Tämän lisäksi alle 18-vuotiaat saavat muuta hammaslääkärin antamaa hoitoa (mukaan lukien oikomishoito), mutta niiden osuutta ei ole tässä laskettu, koska ne eivät suoranaisesti liity asetuksen tuomiin velvoitteisiin. Suun terveydenhuollon työvoimatarve yhteensä: Hammaslääkärit 1 Suuhygienistit 2,17 Hammashoitajat 1,02 Liitteet: Riskikriteerit, tarkastusaikataulu ja työnjako (liite 10) Linkit: 6 kk-1vuotiaan suun terveyden seuranta, 2-, 4- ja 6-vuotiaan terveysneuvonnan runko-ohjelma,

18 8. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki Varhaisen puuttumisen työskentelymalli/huolen puheeksi otto Huolen puheeksi otto on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tekevien toimijoiden kesken. Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Puuttumisen mittarina on työntekijän oma huoli. Lapsia, nuoria ja perheitä pyritään tukemaan heidän omassa toimintaympäristössään. Toimintaperiaatteena on, että se työntekijä, jolla huoli herää, ottaa sen puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin ei tarvitse erikseen orientoitua Pieni huoli tai ihmettely Huoli kasvava; luottamus käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä tarve hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen ja lisävoimavarojen tarpeesta. kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/ nuori vaarassa Omat keinot loppumassa tai lopussa. Muutos tilanteeseen saatava heti. Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö. Arnkil & Eriksson Hyvinvoinnin tukipalvelut Peruspalvelut neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut päivähoito ja varhaiskasvatus monitoimijainen perhevalmennus esi- ja perusopetus oppilas- ja opiskelijahuolto. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut tukikäynnit terveydenhoitajilla ja lääkärillä, neuvolan perhetyö, kotikäynnit, vertaisryhmät terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanotot puhe- ja toimintaterapian sekä fysioterapian palvelut erityispäivähoidon konsultaatio osa-aikainen erityisopetus oppilas- ja opiskelijahuollollinen toiminta osa perheneuvolan palveluista osa lastensuojelun avopalveluista (esim.lastensuojelun perhetyö, nuorisoryhmä) Erityisen ja korjaavan tuen palvelut erityispäivähoito, osa-aikainen ja kokoaikainen erityisopetus, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut, osa perheneuvolan palveluista, erikoissairaanhoito, lastensuojelun, perhekuntoutuksen, nuorisoryhmän, A-klinikan, mielenterveystyön, ym. palvelut. Peruspalvelut kaikille Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut Erityisen ja korjaavan tuen palvelut

19 8.2 Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolan tarjoama tuki 1. Peruspalvelut kaikille perheille Neuvolan peruspalvelut ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Palveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit; terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, kotikäynnit, puhelinohjaus ja perhevalmennusryhmät. Näillä kaikille kuuluvilla palveluilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde perheeseen sekä tunnistaa ne perheet, jotka tarvitsevat enemmän tukea. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut neuvolassa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve tai huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita neuvolassa ovat neuvolan tukikäynnit, kotikäynnit, vertaisryhmät ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit Neuvolaterveydenhoitaja/lääkäri antaa asiakkailleen tukikäyntejä peruskäyntien lisäksi joko asiakkaiden toiveista tai terveydenhoitajan/lääkärin arvioin perusteella. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun vanhemmat tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteensa, keskustelua lapsen kasvuun ja kehitykseen tai kasvatukseen liittyen. Lasta odotettaessa ja pikkuvauvavaiheessa voi olla tarve työstää äidin mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Terveydenhoitaja voi myös tarjota lisä/tukikäyntiä tarvittaessa esim. elämäntapaohjaukseen (ravitsemusneuvonta) liittyen. Perhetyöntekijän/terveydenhoitajan kotikäynnit Kotikäynnit tehdään joko työntekijän erillisinä käynteinä tai yhteistyökäynteinä. Kotikäynnit voivat olla äkillisiä tai suunniteltuja, tilanteesta riippuen. Perhetyöntekijöiden kotikäynnit ovat sekä ennaltaehkäiseviä kasvua ja kehitystä edistäviä käyntejä että tukea antavia. Kotikäynneillä pystytään perehtymiään perheen tilanteeseen paremmin ja kohdistamaan ohjaus yksilöllisesti. Perhetyöntekijän ennaltaehkäisevät tukikäynnit voidaan aloittaa jo raskauden aikaisilla kartoituskäynneillä. Vertaisryhmät Perhevalmennusryhmien jatkoryhmät sekä perhetyöntekijöiden pitämät ryhmät kokoavat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä ja vanhempia. Moniammatilliset verkostotapaamiset Neuvola järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun huoli herännyt ja neuvolan auttamismenetelmät eivät yksin riitä. Tapaamisen tarkoituksena on yhdessä vanhempien kanssa kartoittaa perheen tilannetta. Kokoonkutsujana on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on perhetyöntekijä ja/tai lääkäri. Verkostotapaamisia järjestetään sekä äitiys- että lastenneuvolassa ja niihin kutsutaan tahoja, joiden tukea perhe tarvitsee, kuten: - äitiyspoliklinikka (hal-hoitaja) - varhaiskasvatus - A- klinikka - Alvari-perhetyö, Baby-blues toiminta - sosiaalitoimi/lastensuojelu - perheneuvola - puhe- ja toimintaterapia, - maahanmuuttajapalveluiden edustaja silloin, kun on kyseessä pakolaisena tai turvapaikanhakijana kuntaan muuttanut perhe

20 Verkostotapaamisessa sovitaan kunkin tahon roolista perheen tukemisessa sekä määritellään tavoitteet, joihin pyritään, arvioidaan muu tuen tarve sekä sovitaan jatkotyöskentelystä, jossa arvioidaan tuen vaikuttavuutta Erityisen ja korjaavan tuen palvelut neuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Erityisen/korjaavan tuen palveluita tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa: - puhe- ja toimintaterapiayksikköön - terveysasemalle - perheneuvolaan - sosiaalitoimeen - erikoissairaanhoitoon - A-klinikalle - Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n palveluihin - mielenterveyskeskukseen - seurakunnan palveluihin ym Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki perusopetuksessa 1. Peruspalvelut kaikille oppilaille ja heidän perheilleen Kouluterveydenhuolto kuuluu koulussa oppilashuollon kokonaisuuteen ja koulun oppilashuoltotyö on pääosin yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kouluterveydenhuollon peruspalvelut kuuluvat kaikille oppilaille ja heidän perheilleen. Ne ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Peruspalveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit: terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, puhelinohjaus ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta. Näillä käynneillä terveydenhoitaja tutustuu oppilaaseen ja hänen perheeseensä sekä luodaan pohja luottamukselliseen suhteeseen ja voidaan tunnistaa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan oppilaille/perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve ja huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita koulussa ovat tukikäynnit, kotikäynnit ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat antaa tukikäyntejä tarvittaessa oppilaalle ja perheelle joko omaan harkintaansa perustuen tai oppilaan/huoltajan toiveesta. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun oppilaalla itsellään tai huoltajalla on huolta lapsen/nuoren kasvusta ja kehityksestä, käyttäytymisestä, seurustelusta, päihteiden käytöstä yms. Vanhemmat saattavat tarvita vahvistusta ja keskusteluapua vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, perheristiriidoissa tai kriisitilanteissa. Tapaamisissa lähtökohtana on aina lapsen/nuoren tai perheen näkökulma ja tavoitteena on heidän omien voimavarojensa löytäminen ja vahvistaminen. Kotikäynnit Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä yhteistyössä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatilliset verkostotapaamiset Kouluterveydenhuolto järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun tuen tarve liittyy lapsen terveyteen, eikä sillä ole vaikutusta koulunkäyntiin. Verkostotapaamisten kokoonkutsujana on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on lääkäri. Siihen kutsutaan vanhempien lisäksi ja heidän luvallaan ne työntekijät,

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolaki tunnetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 Toimintaa ohjaavat arvot

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA 2013 Marianne Junes-Leinonen 12.11.2013 1.käynti (rvk 8-10, kesto 60 min) raskaana olevan ja puolison terveydentilan selvitys, sukuanamneesi suun terveydentilan selvittäminen

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot