OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 -1, LANULA :00 OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja Eerola Seppo jäsen Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri Muut osallistujat Taavitsainen Ninni kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Henriksson Juha opetustoimenjohtaja Ruotsalainen Leena nuorisotoimenjohtaja Pajanen Hannele hyvinvointineuvolan johtaja Rasi Leena controller Rikberg Maija varhaiskasvatusjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Roininen Martta nuorisovaltuutettu Havumäki Mindi varanuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Anne Rosendal Sanna Koskimies PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 17 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) , klo Sihteeri Sanna Koskimies

2 17, LANULA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje

3 18, LANULA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Sami Virtanen ja Emmi Voutilainen. Seuraavana vuorossa ovat Leif Wikman ja Mia Harkko. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 19, LANULA :00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 20, LANULA :00 OPSI: 171/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tarkistamisesta vuodelle 2014 Lanula Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään Dnro 80/221/2013 tarkistanut vuoden 2014 opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävää valtionosuutta. Tarkistuksessa on korjattu v keskimääräisiä oppilas- ja opiskelijamääriä sekä kunnan rahoitusosuutta. Kotkan kaupunki saa vuodelle 2014 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisää Tarkistuksen jälkeen on Kotkan kaupunki maksanut vuoden 2014 opetusja kulttuuritoimen valtionosuuksia Valtionosuuspäätökseen saa hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista../. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 20, LANULA :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma

7 21, LANULA :00 OPSI: 134/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2015 Lanula Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään Dnro 56/221/2014 myöntänyt Kotkan kaupungille valtionosuutta vuodelle 2015 liitteen mukaisesti. Päätöksellä myönnetään valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuja koulutusmuotoja, kulttuurilaitoksia, liikuntatoimintaa ja nuorisotyötä varten. Kotkan kaupungin saama opetus- ja kulttuuritoimen ennakoitu valtionosuus vuodelle 2015 on /. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma liitteenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut päätöksellään Dnro 55/221/2014 :n 29 mukaiset perusopetuksen yksikköhinnat vuonna /. Esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat v liitteenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut päätöksellään Dnro 50/221/2014 perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan ja ohjaustuntien laskennalliset määrät../. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinta ja tuntimäärät liitteenä. Päätökseen tyytymätön saa vaatia oikaisua opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä lukien. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

8 21, LANULA :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma, esi- ja peru

9 21, LANULA :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma, esi- ja peru

10 21, LANULA :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma, esi- ja peru

11 22, LANULA :00 OPSI: 401/2015 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille Lanula Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh Suun terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Vatanen, puh Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan muilta osin, mutta määräaikaistarkastusten osalta Ensimmäinen toimintaohjelma vuosille hyväksyttiin lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Toimintaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen hyväksyy kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Asetuksessa velvoitetaan laatimaan yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen kokonaisuus ja ne on järjestettävä tarvittaessa moniammatillisesti. Asetus toi neuvolatoimintaan laajat terveystarkastukset. Laaja terveystarkastus tarkoittaa terveydenhoitajan, lääkärin ja mahdollisesti muiden perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa yhdessä tekemää tarkastusta, jossa perheen hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ja joissa vanhemmat ovat mukana. Asetuksessa korostetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen järjestämistä. Toimintaohjelma vuosille on edellisen toimintaohjelman päivitetty versio, jossa on keskitytty toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kasva Kotkassa -työryhmä toimii ohjausryhmänä. Toimintaohjelma on jaettu kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi Kasva Kotkassa kokouksen jäsenille. Toimintaohjelma on osa laajempaa kokonaisuutta ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille sekä sähköistä hyvin-./. vointikertomusta. Liitteenä toimintaohjelma liitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä laaditun toimintaohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Päätös: Toimeenpano: Ote: Neuvolatoiminta Varhaiskasvatus Opetustoimi Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Oikaisuvaatimusohje

12 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille

13 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa 2 2 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan vastuualue 2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Varhaisen tuen palvelut Palveluohjaus ja moniammatillinen työryhmä Lasten ja lapsiperheiden tuki Nuorten ja vanhempien tuki 8 3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuolto äitiys- ja lastenneuvolassa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 9 4 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 5 Yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Kasva Kotkassa työryhmä Yhteistyön periaatteet 11 6 Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus 13 7 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen 13 8 Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi 13 9 Haasteet ja jatkotoimenpiteet 13 Kirjallisuus LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Perhevalmennuksen sisältö Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla

14 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 1 TAUSTAA 2 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu vuosille moniammatillisena yhteistyönä. Toimintaohjelman laatiminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen (380/2009). Toimintaohjelmassa on kattavasti kuvattu palvelut ja yhteistyön tekemisen periaatteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelut, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kanssa. Uudessa päivitetyssä Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmassa vuosille on huomioitu viimeaikaiset lainsäädännölliset muutokset voimaan tullut terveydenhoitolaki (1326/2010) korostaa terveyttä edistäviä näkökulmia, yhdenvertaisia palveluita, yhteistyötä, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista sekä väestön terveyden seurantaa tuli voimaan mahdollisuus valita kiireetön hoitopaikka. Tämä mahdollisuus koskee myös neuvolapalveluita. Oppilashuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan ja opiskeluterveydenhuoltoon on tulossa keväällä 2015 uusi ohjeistus. Sosiaalilaki tuli voimaan osittain , jolloin lapsiperheille tuli oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Laki tulee voimaan pääosin keväällä Nämä muutokset ja niiden tuomat velvoitteet ovat olleet vaikuttamassa palveluiden kriittiseen tarkasteluun ja uudelleen organisointiin. Päivitetyssä toimintaohjelman versiossa keskitytään tarkemmin niihin muutoksiin, joita on tehty. Päivitetty toimintaohjelma vuosille on osa laajempaa kokonaisuutta ja liittyy Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan , jonka tavoitteiden toteutumista seurataan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Päivitetyn toimintaohjelman taustalla on vuonna 2011 laadittu ensimmäinen toimintaohjelma. Kotkan kaupungissa Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluu hyvinvointineuvolan lisäksi varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorityön yksikkö. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja. Suun terveydenhuolto on terveydenhuollon palvelualue ja sitä johtaa ylihammaslääkäri. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola- ja koululääkäri, jonka työajasta puolet kuluu varhaisen tuen palveluihin ja puolet ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

15 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 3 2 HYVINVOINTINEUVOLA 2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevät palvelut kohtaavat lähes kaikki palveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, opetustoimea ja lastensuojelua tukemaan perustettiin hyvinvointineuvolaan varhaisen tuen palvelut, jotka käynnistyivät vaiheittain Lasten Vatupassi ja Nuorten Vatupassi. Hyvinvointineuvola 2015 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Neuvolapalvelut (16 terveydenhoitajaa, 3 neuvolaa) - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut - lastenneuvolapalvelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (15 terveydenhoitajaa kouluissa ja oppilaitoksissa) Varhaisen tuen palvelut/vatupassi Lasten Vatupassi/Nuorten Vatupassi Lasten Vatupassi ½ lääkäri palveluohjaaja perheneuvolapalvelut (4 psykologia, 4 sosiaalityöntekijää) puhe- ja toimintaterapiapalvelut (3 puheterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia sekä yksi määräaikainen toim.terapeutti) alle kouluikäisten psykologi neuvolan perhetyö (2 perheohjaajaa, 1 perhetyöntekijä) Nuorten Vatupassi sosiaaliohjaajat(2) ohjaaja ja ½ sairaanhoitaja määräaikaisina pieni lääkäriresurssi Oppilashuoltotyötä tekemässä kouluikäisten (3 psykologin vakanssia) määräaikaiset koulupsyykkarit (6) Monialaisen työn koordinointi ja kehittäminen 2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Terveydenhoitajan tuottamat perhesuunnittelupalvelut toimivat keskitetysti. Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty oma terveydenhoitaja. Lisäksi jokaiselle perusasteen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetty lääkäri.

16 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ja asiakkaat Kotkassa 4 Terveydenhoitaja-resurssit henkilötyövuosina Asiakkaat Lääkärityöpanos henkilötyövuosina Äitiysneuvola, 6 th n.500 synnytystä 0,5 Lastenneuvola, 10 th 3600 alle 7-vuotiaita 1,5 Kouluterveydenhuolto, 9 th 4953 koululaista 1,5 Toinen aste, 4,5 th 2713 opiskelijaa 0,4 Korkea-aste1,5 th 2339 opiskelijaa Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola tukee asiakkaitaan perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa tavoitteenaan perheen voimavarojen vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Työn tarkoituksena on perheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Valtioneuvoston asetus (380/2009) toi neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon laajat terveystarkastukset. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen suorittamiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarkastuksessa kartoitetaan koko perheen hyvinvointia. Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on keskitetty. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2 kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina. Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 9-12, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 2 ennen synnytystä, joista yksi on laaja terveystarkastus. Säännöllisen synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksia tekevät terveydenhoitajat. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Liite 1.:Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laajoja, koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee minuuttiin. Liite 2.: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset

17 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 5 Neuvolan perhetyö Perheohjaajat ja perhetyöntekijä kuuluvat varhaisen tuen palveluihin, mutta ovat osa neuvolan toimintaa, silloin kun perhe tarvitsee lyhytaikaista tukea erilaisissa siirtymävaiheissa. Tuki on matalan kynnyksen perhetyötä, jota saa pyytämällä sitä suoraan työntekijöiltä ja tai neuvolan terveydenhoitajilta. Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennus toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Kymenlaakson keskussairaalan sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskuksen kanssa. Liite 3.: Kotkan monitoimijainen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville perheille Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita. Kouluterveydenhuolto edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman hyvää tervettä kasvua ja kehitystä ja siten luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Kouluterveydenhuollossa oppilaat tavataan jokaisella luokka-asteella. Kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan ja jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä luokkien yhdistetty tarkastus. Luokkien 2, 3, 4 ja 6 tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Liite 4.: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa silmälääkärin palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta sopimuksen mukaan. Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: lasten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian palveluita käytetään lääkärin lähetteellä Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja vastaa heidän sairauksiensa hoidosta yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelut toteutetaan perhesuunnitteluneuvolassa.

18 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 6 Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle arkipäivisin ja virkaaikaan välittömästi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa mm. lääkäripalveluihin. Liite 5.: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 2.4. Varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus, jonka alaisuuteen on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluja, perustettiin Palvelu on matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa kehitysympäristössään perheen kokonaistilanne huomioiden. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti Palveluohjaus ja moniammatillinen työ Palveluohjaus Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitaan apua lapsen tai nuoren kehityksen, tunneelämän, käyttäytymisen tai perhetilanteen selvittämiseksi sekä oikean tukimuodon varmistamiseksi. Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä vanhemmat, nuoret sekä yhteistyökumppanit. Moniammatillinen työryhmä (Vatu -tiimi) Varhaisen tuen palveluissa toimii moniammatillinen työryhmä, joka 1. käsittelee kaikki varhaisen tuen palveluihin tulevat lähetteet ja asiakkaiden suorat yhteydenotot sekä 2. auttaa silloin, kun neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon tai nuorisotyön tuki ei riitä ja/ tai tuen tarpeen arviointiin tarvitaan yhteistä työtä. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen. Lähete toimitetaan tiimille, joka noin viikon sisällä käsittelee tulleet lähetteet ja arvioi tarkoituksenmukaisen tuen sekä miettii mahdollista yhteistyötarvetta eri toimijoiden välillä.

19 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Tiimiin kuuluu lääkäri, perheohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä palvelupäällikkö. 7 Tiimissä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta kartoitetaan lähetteen sekä olemassa olevien asiakaskertomustietojen pohjalta. Tietojen perusteella arvioidaan alustavasti, millaisesta osaamisesta asiakas hyötyy eniten. Tiimissä sovittu yhteyshenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja lähettäneeseen tahoon ehdotetusta suunnitelmasta. Varsinaisen työskentelyn alkaessa tehdään tiivistä työtä lapsen, nuoren ja perheen omassa ympäristössä yhdessä perustason työntekijöiden kanssa. Ryhmätoiminta Ryhmätoimintaa järjestetään sekä omien työntekijöiden toimesta että yhdessä muiden toimijoiden kanssa päiväkodeilla, kouluilla jne Lasten ja lapsiperheiden tuki Neuvolan perhetyö (neuvolaikäiset perheineen) Neuvolan perhetyön työntekijät toimivat neuvolan terveydenhoitajan työparina silloin, kun perheessä tarvitaan tilapäistä tukea. Tarkoituksena on kohdistaa tuki pikkulapsivaiheeseen ja pääasiassa vauvaperheisiin. Työ on ehkäisevää ja tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Neuvolan perhetyön asiakkaaksi voi hakeutua soittamalla perheohjaajille tai - työntekijälle. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin myöntämisen kriteerit ovat: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve monikkoperheen vauvavaiheeseen liittyvä avun tarve vanhemman uupumus vanhemman yllättävä fyysinen sairaus tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky) vanhemman omaan terveyteen liittyvä asiointi (esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien aloittaminen) Kotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakea palvelua ottamalla yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai perheohjaajaan. Perheneuvolatyö ( vuotiaille ja heidän perheilleen) Perheneuvolatyön tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen terapeuttisin menetelmin tilanteissa, joissa perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Syynä voivat olla esimerkiksi lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet. Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä soittamalla varhaisen tuen palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla myös yhteistyökumppaneiden lähetteellä. Vanhemmat sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat myös kysyä neuvoa työntekijöiltä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Varhaisen tuen palveluiden psykologi tutkii alle kouluikäisten lasten kokonaiskehitystä, selvittää erityisvaikeuksia, arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, muistitoimintoja, oman toiminnan ohjausta, päättelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Psykologilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen psykologin vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puheterapia (alle kouluikäiset) Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi ja kuntoutus. Puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen puheen- ja kielenkehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä.

20 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Toimintaterapia (alle kouluikäiset) Toimintaterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa lapsen toimintakykyä painottuen karkeamotoriikan, käden taitojen ja näönvaraisen hahmottamisen tukemiseen sekä leikkitaitojen kehittymiseen. Toimintaterapeuteilta voi kysyä myös neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja lääkäri tekevät moniammatillista yhteistyötä ja asiakasasioita käsitellään tarvittaessa asiakastiimissä Nuorten ja vanhempien tuki Nuorten Vatupassi ( vuotiaat) Nuorten vatupassi tarjoaa varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille kotkalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Nuorten Vatupassissa työskennellään yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne, annetaan tilannekohtaista, laaja-alaista ohjausta, tukea ja hoitoa nuorten ongelmissa ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Palveluja voi käyttää esim. tilanteissa, kun nuorella on vaikeuksia kaverisuhteissa tai sosiaalisissa tilanteissa, nuori kokee itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi, arjen asiat eivät suju ja nuori tuntee tarvetta ulkopuolisen ammatti-ihmisen näkökulmaan, nuorella on ongelmia vanhempien kanssa tai nuoren vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Nuoret tai vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä Nuorten Vatupassiin Koulupsykologit Varhaisen tuen palvelut tuottavat psykologipalvelut sekä perusasteelle että toiselle asteelle (lukiot ja ammattiopistot). Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan oppimiseen ja/tai kokonaiskehitykseen liittyvien vaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen. Psykologilta voi myös kysyä neuvoa ja ohjausta oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin palveluihin voi hakeutua kuraattorin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kautta. Koulupsyykkarit Toimivat koululla osana Nuorten Vatupassia. Heidän tehtävänään on tukea oppilaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä yhdessä muun koulun ja varhaisen tuen palveluiden työntekijöiden kanssa. Koulupsyykkarille voi hakeutua oppilas itse tai nuorten vatupassin kautta. 3 SUUN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuolto kuuluu terveydenhuollon vastuualueelle. Palvelualueen esimiehenä toimii ylihammaslääkäri. Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle. 3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Kotkassa on kolme hammashoitolaa Kotkansaaren hammashoitola Länsi-Kotkan hammashoitola Karhulan hammashoitola

21 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Suun terveydenhuollon toimijoina ovat kaksi oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, 18 hammaslääkäriä, 8,5 suuhygienistiä, 28 hammashoitajaa sekä 3 vastaanottoavustajaa. 9 Hammaslääkäri-, suuhygienisti ja hammashoitajaresurssit ja asiakkaat Kotkassa Asiakkaat Hammaslääkäriresurssit/henkilötyövuosina Suuhygienistiresurssit/henkilötyövuosina Hammashoitajapanos/ henkilötyövuosina 1. lasta odottava perhe ,25 2- ja 4-vuotiaat sekä riskilapset ,7 vuotiaat 6-,10- ja 13-vuotiaat sekä riskilapset , ja 15-vuotiaat sekä riskilapset ,0 Oikomishoito 2 0,2 2 Opiskelijat kerran opiskeluaikana ,81 Ryhmäterveys-neuvonta 2 lk (4x/v) 0,3 Ryhmäterveys- 1-, 3-, 4, ja 0,3 neuvonta 5-lk 1x/v Suun terveystunti 5 lk 34 lk 0,3 Monitoimijainen ryhmä- 0,01 perhevalmennus toimintaa Hyvinvointipv 7 lk:lle (2 shg) 6 yläkoulua 0,05 Työvoimatarve yhteensä 3,0 2,3 3, Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa Suun terveydenhuollon toiminta äitiysneuvolassa Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. Tällöin peritään asetuksen mukaiset asiakasmaksut. Suun terveydenhuollon toiminta neuvolaikäisille Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi). Lapsen ollessa 2-vuotias tehdään suun terveystarkastus ja kunkin lapsen suun sairauksien riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa Toiminta tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää suun terveydenedistämistä toteutetaan ala- ja yläkoulussa. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen neljä kertaa vuodessa. Myös alakoulun muut luokka-asteet saavat suuhygieniaopetusta kerran vuodessa. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille toteutetaan moniammatillisesti Hyvinvointipäivä. Toimijoina ovat SPR, Syöpäyhdistys, EKAMI, Rannikkopajat, Terveyden edistämisyksikkö, KyAMK, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, nuorisotoimi, koulupsyykkarit, koulun nuorisotyöntekijät ja suun terveydenhuolto.

22 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 10 Suun terveydenhuollon tutkimukset ja tarkastukset kouluterveydenhuollossa Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta (1. lk). Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10- ja 13-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa vaihtelua seulonta-aikatauluun. Suun terveydenhuollon toiminta opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan tarve ja palvelujen tarve. Kotkalaiset 17-vuotiaat kutsutaan suun terveydenhuoltoon, jossa suuhygienisti tekee terveystarkastuksen ja ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Kaikki yli 18- vuotiaat opiskelijat varaavat itse ajan suun terveydenhuoltoon. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Liite 6.: Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla 4. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisen mahdollistavat oikein mitoitetut resurssit ja kaikille tarjottavat peruskäynnit, joilla rakennetaan luottamuksellinen suhde perheisiin. Neuvolan, kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut tavoittavat lähes kaikki niiden piiriin kuuluvat. Peruskäyntien lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa tukikäyntiaikoja asiakkailleen. Peruspalveluiden antamaa tukea on vahvistettu neuvolan perhetyön palveluilla sekä uudistamalla yhteistyön toimintamalleja varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden/perheiden kokonaistilanne ja tuen tarve selkiytyy jo peruspalveluissa. Samalla tukea pyritään antamaan peruspalveluissa mahdollisimman pitkään hyödyntämällä eri ammattilaisten osaamista. Yhteistyötä tehdään erityisesti 3- vuotiaan lapsen tarkastuksen ja 4-vuotiaan lapsen laajan tarkastuksen toteuttamisessa, kouluun siirtymisen nivelvaiheessa sekä monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamisessa. Uutena ennaltaehkäisevän työn muotona on aloitettu kotikäynnit jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan perheen luo. Neuvolan perhetyön työntekijät tekevät kotikäynnit joko yksin tai terveydenhoitajan kanssa yhteiskäyntinä. Näiden käyntien lisäksi neuvolan perhetyö toimii matalla kynnyksellä niin, että terveydenhoitaja tai päivähoidon työntekijät voivat suositella perhetyötä tai perhe voi ottaa itse suoraan yhteyttä työntekijöihin. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajaresurssit saatu asetuksen vaatimalle tasolle. Tavoitteena on läsnäolo ja terveydenhoitajien tavoitettavuus kouluilla. Kouluterveydenhuolto toteuttaa omalta osaltaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa myös niin, että kutsuu tarvittaessa oppilaskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoon sekä osallistuu pyynnöstä muihin asiantuntijaryhmiin. Haasteena on jatkossa vahvistaa yhteisöllistä työotetta ja kehittää uusia työmuotoja ja toimintamalleja kouluille yhdessä muiden ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä. Suun terveydenhuollossa erityistarpeessa olevat perheet otetaan huomioon yksilökohtaisessa riskiarvioinnissa. Erityisen tuen tarve ilmenee yleensä sairastavuuden lisääntymisenä ja poisjääntinä vastaanotolta. Suun terveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta heikommassa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin sekä edistämään omaa suun terveyttään.

23 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 Silloin, kun tuki peruspalveluissa (neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa, oppilashuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa) ei ole riittävä vaan tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä tai kehitystason tutkimuksia, voivat työntekijät laittaa lähetteen varhaisen tuen palveluiden Vatu-tiimille. Vatu-tiimissa lähetteet käydään läpi viikoittain, tarkistetaan olemassa olevat palvelut. Perheiden tilanne kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan ja suunnitellaan tarvittava tuki ja palvelu. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, joissa seurataan lapsen toimintaa ryhmässä ja neuvotellaan muiden työntekijöiden kanssa tilanteesta perheen luvalla tai yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva lapsen ja perheen tilanteesta. Perheelle pyritään löytämään oikea apu mahdollisimman pikaisesti. Neuvolan perhetyö on hallinnollisesti osa varhaisen tuen palveluita, mutta on tiiviisti yhteydessä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajiin. Perhetyön kokonaisuutta mietitään vuoden 2015 aikana. Tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön alle kouluikäisten lasten perheille keväällä Opetustoimi on palkannut opetushallitukselta saamallaan erityisavustuksella koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin koulupsyykkareita ja yhden toimintaterapeutin, joiden henkilöstöhallintoa johdetaan varhaisen tuen palveluista. Näin varhaisen tuen palveluilla on tiivis yhteys kouluihin ja opiskelijahuoltotyöhön. Lisäksi tällä rahalla on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä. 5 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Kasva Kotkassa työryhmä Kotkassa toimii moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä, jossa ovat edustettuina hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyön yksikkö, seurakunnan, poliisin ja työja elinkeinotoimiston edustus. Kasva Kotkassa työryhmä toimii myös nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona, jolloin sinne tarvittaessa kutsutaan edustajia rannikkopajoilta ja toisen asteen koulutuksesta ym. Kasva Kotkassa työryhmän tehtäviä: 1. toimii vastuullisena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatijana ja päivittäjänä 2. seuraa vuosittain painoalueiden toteutumista sähköiseen hyvinvointikertomukseen 3. toimii nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona 4. toimii oppilashuoltosuunnitelman ohjausryhmänä 5. toimii neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman ohjausryhmänä 6. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten tilannetta Kotkassa 7. edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä 8. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten osalta tavoitteiden toteutumista eri strategioiden ja suunnitelmien osalta 5.2 Yhteistyön periaatteet Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille on sovittu lasten, nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet, joita ovat: 1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista 3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Lisäksi on yhteisesti sovittu, että se, jolla huoli herää ottaa asiaa hoitaakseen ja käynnistää tarvittavan toiminnan.

24 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma painopisteiden toteutumista seurataan vuosittain Kasva Kotkassa työryhmässä sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointineuvolan omat toiminnan painopisteet laaditaan yhteistyössä muiden hyvinvointipalveluiden vastuualueiden kanssa yhteisessä kehittämispäivässä ja tarkistetaan vuosittain. Painopisteet kirjataan omiin tuloskortteihin. Lisäksi laaditaan vuosittain yhteinen lasten ja nuorten palveluiden tuloskortti yhteisine tavoitteineen. Lasten ja nuorten palveluissa vastuualueita yhdistää yhteinen asiakkuus. Varhaiskasvatuksella on oma osionsa lapsen tarkastusten kokonaisuudessa. 4-vuotiaan lapsen laajassa tarkastuksessa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Koulutulokkaan kohdalla kehitetään toimintamallia neuvolan, kouluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön. Vuoden 2015 painopisteenä on saada 3-vuotiaan lapsen tarkastukseen uusi toimintamalli varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi varhaiskasvatus osallistuu monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä neuvolan kanssa. Opetustoimen kanssa yhteistyössä tehdään 1., 5. ja 8. luokan laajat terveystarkastukset. Luokkakohtaiset yhteenvedot tehdään 5.- luokan terveystarkastuksessa yhteiseen koulukohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan käytettäviksi. Tätä työtä on jatkossa tarkoitus kehittää edelleen. Koulujen oppilashuollollisista palveluista vastataan yhteistyössä opetustoimen ja terveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhoitajat osallistuvat työryhmiin, jotka työstävät koulukohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Koulupsykologit ja koulupsyykkarit ovat varhaisen tuen palveluiden työntekjöitä, mutta toimivat pääasiassa koululla. He kuuluvat Nuorten Vatupassin yhteistyötiimiin ja voivat sitä kautta hyödyntää tarvittaessa muiden ammattilaisten osaamista. Oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmassa, joka on osa Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, on määritelty voimaan tulleen lain linjaukset Kotkan kouluille. Terveystoimi tuottaa hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut. Hyvinvointineuvolaan on vuoden 2015 alusta vahvistettu neljän lääkärin työpanos. Yksi lääkäreistä on nimetty vastaavaksi neuvola- ja koululääkäriksi. Yhteistyössä mielenterveystyön psykiatrisen poliklinikan kanssa on sovittu käytännöt synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitoon ohjauksesta. Hyvinvointineuvola on mukana kehittämässä seudullista mielenterveys- ja päihdetyötä. Fysioterapiayksikön kanssa on sovittu käytännöt pikkuvauvojen sensomotorisen ohjauksen hoitopolusta sekä lapsen ja nuoren ryhdin seuraamisesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä hyvinvointineuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja, mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä opetustoimen kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. Terveydenedistämisyksikkö on tärkeä yhteistyökumppani järjestettäessä moniammatillisia terveyttä edistäviä tapahtumia. Terveyden edistämisen koordinaattori on tärkeä yhteistyökumppani, kun kootaan tilastoja ja pidetään yllä sähköistä terveyskertomusta. Hän on aktiivinen kasva Kotkassa työryhmän jäsen. Sosiaalitoimi Hyvinvointineuvolan yhteistyö on tiivistä lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä nuorisoryhmän kanssa. Uuden sosiaalilain tultua voimaan uudistetaan palvelurakennetta vuoden 2015 aikana, samalla valmistautuen sote-uudistukseen. Kehittämistyötä 12

25 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen tehdään kokonaisuuksia tarkastellen vuoden 2015 aikana yhteistyössä lastensuojelun ja varhaisen tuen palveluiden kanssa. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin. 13 Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat toimivat lääkärin lähetteellä, samoin kuin muutkin erikoissairaanhoidon palvelut. Erityisen tiivistä on yhteistyö äitiyspoliklinikan ja synnytysosastojen kanssa. Hoitopolkujen rakentaminen ja päivittäminen on toimintamuoto, jolloin sovitaan yhteiset käytännöt ja työnjaot. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyötä tiivistetään koko ajan ja suunnitelmat terveyspalveluiden siirtämisestä erikoissairaanhoidon kanssa yhteisiin tiloihin etenee. 6 KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat terveydensuojelulakiin (763/1994) ja valtioneuvoston asetukseen (380/2009) sekä työturvallisuuslakiin (738/2002) ja työterveyshuoltolakiin(1383/2002). Valtioneuvoston asetus velvoittaa tarkastamaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön joka kolmas vuosi. Tarkastuksista vastaa ympäristökeskus, joka ottaa yhteyttä koulujen ja oppilaitosten rehtoreihin. Tarkastuksiin osallistuu oppilaiden/opiskelijoiden edustaja, koulu/opiskeluterveydenhuollon edustaja, terveystarkastaja, koulun henkilöstön edustaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ym. Tarkastuksista nousevien puutteiden korjausta seurataan vuosittain. 7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutussuunnitelmat laaditaan vuodeksi kerrallaan, huomioiden vastuualueiden painopisteet ja kehityskeskusteluissa esille tulleet asiat. Seurantaa varten tiedot kootaan seuraavan vuoden alussa ja tarkastellaan onnistuminen. 8 TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tarkemmin puolen vuoden välein, mutta kuukausittain selvitetään talouteen liittyviä asioita. Vuosittain kootaan raportteja ja tilastotietoja. Toimintakertomukseen arvioidaan valittujen painopistealueiden toteutuminen. 9 HAASTEET JA JATKOTOIMENPITEET 1. Kustannusten kasvun hillitseminen ja tuottavuuden lisääminen toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen, erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen lasten ja nuorten palveluissa, sijaishuollon kustannusten väheneminen, osaamisen vahvistaminen ja johtaminen, ajantasaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistyö työn loppuun saattaminen. painopisteen siirtäminen korjaavasta ennaltaehkäisevään, palveluprosessien sujuvuus ja oikea-aikaisuus, päällekkäisten palveluiden poistaminen, perhetyön vahvistamien, lapsiperheiden kotipalvelun käynnistäminen. 3. Sote-uudistukseen valmistautuminen

26 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Kirjallisuutta 14 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004:14. Stakes Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes oppaita 51. Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Sosiaali- ja terveysministeriö Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2007:17. Sosiaali- ja terveysministeriö Lapset ja nuoret hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Sosiaali- ja terveysministeriö Suun terveyttä koko väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:39 Taskinen, S Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Mäki, P., Wikström, K, Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Äitiysneuvolaopas. suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. Toimintaohjelman työryhmä: Jutta Raita-Hasu Päivi Vatanen Maija Rikberg Juha Eriksson Jessica Syrjäläinen Satu Ellonen Tiina Palviainen Hannele Pajanen Vastaava neuvola- koululääkäri Suun terveydenhuollon ylilääkäri Päivähoidon johtaja Opetustoimen johtaja Erityisen tuen suunnittelija/opetustoimi Sosiaalitoimi Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö Hyvinvointineuvolan johtaja Kommentteja ja lausuntoja pyydetty:

27 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Maija Valta Riitta Johannala- Kemppainen Tarja Tammekas Mervi Jyrkilä Salla Kärki Jaana Länsimies Ulla Tuominiemi Terveysjohtaja Avoterveydenhuollon johtaja Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yleisen tuen Vastaava suuhygienisti 15

28 22, LANULA :00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen Hyvinvointineuvola Liite 1 Äitiysneuvola Päivitetty /EL/SF/MM/MS Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana H H 8-10 H H H H H H 38,39,40 yli H 40 Kotikäynti Jälkitarkastus Terveydenhoitaja (min.) 90 min 90 min 60 min 60 min 60/150min 20 min 30/60 min 30 min min 60/20min Ks. resurssimitoitus Laaja terv.tarkastus KK ensisynn. kts. * säänn./epäs. Lääkäri (min.) 20 min 20 min epäs. 20min Vanh.ryhmä/ 1. krt 2. krt 3. krt perhevalmennus 120 min / krt H H H Tutkimukset U-bakt.vilj. x RR x x x x x x x x x Paino x x x x x x x x x Virtsa: u-gluk, u-prot, u-nitr x x x x x x x x x Hb x 110g/l tarv. tarv. x 105g/l tarv. tarv. x Mrsa-näytteet tarv. Verinäyte H 8-10 Rh,va,kard.,HBsAg, Hiv, tarv.hepc tarv.rh(äiti+sikiö) xrh tarv. B-streptokokkiseulonta x Sf-mitta x x x x x x Riskiraskauden seuranta Koks:n ohjeen mukaan Gestaatio DM (ohj. mukaan) x2 t sokerir. x2 t sokerir. Terveysneuvonta jatkuva x x Imetys x x x x Ravitsemus jatkuva x ruokatavat kyselyl. Synnytyksen jälkeinen ehkäisy x x x Hampaiden hoito ohj.hammashoitolaan Foolihappolisä ad H 12 Anti-D suojaus tarv. Foolihappoinfo Perheen hyvinvointi anna voimavaralomake ja Neuvokas perhe-kortti x x Audit, ym. Neuvokas perhe Kela *ensisynn.1x/vko puoliso H13 Voimavaralomake Väkivaltakysely/äiti toissynn.1x/2vko käynnille (Epds+isä) mukaan tarv. uudelleen loppuraskaudessa äidille