Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö"

Transkriptio

1 Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö Oili Kinnunen Teknologiakatsaus 199/2007

2 Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö Oili Kinnunen Kuopion yliopisto Teknologiakatsaus 199/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Menestykselliseen innovaatiotoimintaan liittyy nykykäsityksen mukaan oleellisesti yhteistyö ja verkottuminen. Yritykset eivät innovoi yksin vaan osana laajempaa innovaatiojärjestelmää. Innovaatioprosessi ajatellaan verkostolliseksi prosessiksi, jossa innovointi tapahtuu osapuolten kesken oppimisen, verkottumisen ja yhteistyön kautta. Tekesin rahoituskriteereillä ja teknologiaohjelmilla on ollut keskeinen rooli rakennettaessa yhteistyötä ten sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä. Lähes kaikki Tekesin rahoittamat suurten ten projektit ja yli kaksi kolmasosaa kaikista ten tutkimus- ja kehitysprojekteista ovat verkottuneita. Verkottuminen on yksi Tekesin tavoitteista, jonka kautta saadaan suurempi vaikuttavuus rahoitukselle. Lähtökohtana tutkimukselle toimi havainto, jonka mukaan puolet Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) vuonna 2000 päättyneistä Tekes-hankkeista oli verkottunut alueen sisäisesti, puolet Itä-Suomen ulkopuolisten alueiden kanssa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään miksi jakauma oli juuri tämänkaltainen, miten alueellinen sijainti vaikuttaa yhteistyökumppanien valintaan sekä minkälaista strategiaa yritykset ja tutkimuslaitokset noudattavat yhteistyökumppaneita valitessaan. Tutkimukseen valittiin mukaan onnistuneita Tekes-hankkeita, joiden päättymisestä on kulunut jo aikaa. Näin hankkeista saatava hyöty on ennättänyt konkretisoitua. Tekes esittää lämpimät kiitoksensa tutkimuksen tekijälle hänen merkittävästä panostuksestaan ja ohjausryhmälle aktiivisuudesta. Niin ikään kiitoksen ansaitsevat alueiden teknologian kehittämisosaston osastopäälliköt sekä haastatteluissa mukana olleet ten ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehityshankkeiden yhdyshenkilöt, jotka olivat palauttaneet mieleensä useamman vuoden takaiset tapahtumat ja näkivät hankkeidensa vaikutukset suhteutettuna myös tähän päivään. Tammikuussa 2007 Tekes

5 Sisältö Esipuhe 1 Johdanto Yhteistyön teoreettinen tarkastelu Yhteistyömallit Mallien yhteenveto Teemahaastattelu - yhteistyö hanketoiminnassa Yleistä Kohderyhmä Teemahaastattelu metodina Yhteistyön syntyhistorian motiivit ja tausta hanketoiminnassa ten näkökulma Julkisten toimijoiden näkökulma ten välinen yhteistyö hanketoiminnassa ten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö hanketoiminnassa ten näkökulma Julkisten toimijoiden näkökulma Julkisten toimijoiden välinen yhteistyö hanketoiminnassa Yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa Osaamisen hankkiminen ja tiedonsiirto ten näkökulma Julkisten toimijoiden näkökulma Muutamia erilliskysymyksiä Yhteistyökumppanien määrä Havainnointia johtoryhmätyöskentelystä ja hankkeeseen sitoutumisesta Hanketoiminta ja yhteistyömallit Hanketoiminnan yhteistyön arvioinnin hahmottelua Yhteenveto Lähteet Liitteet Case Y1 Kuljetusvälineitä valmistava Case Y2 Tieto- ja informaatiotekniikkaa soveltava Case Y3 Ympäristötekniikkaa toiminnassaan soveltava Case Y4 Tieto- ja informaatiotekniikkaa soveltava Case Y5 Yrityksen toimialana laboratoriotekniikat Case Y6 Optiikka-alan Case Y7 Yrityksen toimiala muovituotteiden valmistus Case J1 Yliopistokeskuksen laboratorio Case J2a Yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa / Yliopiston laitos Case J2b yhteistyö / Yliopiston laitos Case J3 Yliopiston laitos Case J4 Valtion tutkimuslaitoksen osasto Case J5 Yliopiston tutkimusyksikön kuuden tutkijan ryhmä Case J6 AMK sosiaali- ja terveysala Case J7 Yliopistollisen sairaalan toimintayksikkö Case J8 Ammatti-instituutin aikuiskoulutusosasto Case J9 Yliopiston tutkimusyksikkö Case J10 AMK:n yksikön omaan teknologia-alueeseen erikoistunut ryhmä Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Itä-Suomen ja Kainuun osaamiskeskittymät ( ja tutkimus) ja strategisesti tärkeät toimijat verkostomaisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli myös selvittää niiden vaikutusalue ja kuvata niiden verkostot erilaisia luokittelumenetelmiä apuna käyttäen. Tausta-aineistona olivat vuonna 2000 päättyneet hankkeet, alueen pitkäaikaiset Tekes-asiakkaat ja myös tuoreemmat hankkeet ja hankekokonaisuudet (ohjelmat). Verkostoituminen, yhteistyön laatu ja aste sekä osaamisen taso oli tarkoitus selvittää haastattelututkimuksella. Vuonna 2000 päättyneistä hankkeista oli tehty alustava verkottumiskuvaus kesällä Lähempi aineiston tarkastelu ja keskustelut hankkeen alussa täsmensivät yksityiskohtaisemman analyysin tarpeellisuuden. Projekti keskittyy yhteistyön kuvaamiseen. Osaamiskeskittymien toimijoita koottiin yleisellä tasolla internetin välityksellä ja erilaisten kansallisten ohjelmien kautta. Hankekokonaisuuksien toimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan kuvattiin diagrammein kokonaiskuvan saamiseksi. Haastattelut, jotka tehtiin keväällä 2006, olivat alueiden vahvuusalueisiin liittyvien hanketoimijoiden haastatteluja. Haastattelussa keskityttiin hankkeissa tapahtuvaan yhteistyöhön ja raportointivaiheessa yhteistyön määrittelyyn ja analysointiin. Raportin tarkoituksena on siis valottaa hankkeissa tapahtuvaa yhteistyötä ja pyrkiä luokittelemaan sitä valittujen teoreettisten mallien avulla. Keväällä 2006 haastateltiin erityyppisten ja eri toimijoiden hankkeiden yhdyshenkilöitä Itä-Suomen ja Kainuun alueelta (n=18). Taustaksi haastatteluille käytiin läpi suuri joukko hankkeiden yhteistyötahoja. Lähteenä käytettiin vuosina 2000 ja 2002 jälkiraporttinsa palauttaneiden Tekes-rahoitettujen ten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden hankehakemuksessa ilmoittamia yhteistyökumppaneita. Hankkeet kohdistuivat Itä-Suomen maakuntiin (Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu). Taulukko 1 selventää jälkiseurantaraportin jättäneiden hankkeiden jakautumista alueelle. Kyseessä eivät siis ole kaikki tuona ajanjaksona päättyneet hankkeet. Vuoden 2000 kartan (kuva 1) on tehnyt tekniikan ylioppilas kesätyönä Tekesissä kesällä 2005 ja vuoden 2002 kartan (kuva 2) raportin kirjoittaja yhdessä tutkimusapulaisen kanssa keväällä Vuoden 2000 kartassa on eritelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja vuoden 2002 kartassa Pohjanmaa on yhtenä kokonaisuutena. Keväällä 2006 tehdyissä haastatteluissa (n=18) yhteistyökumppaneiden muutokset hankkeen aikana olivat vähäisiä. Oletuksena on että, hankehakemuksessa ilmoitetut yhteistyökumppanit ovat pääosin säilyneet myös hankkeen toteutuessa ja näin saatu kuva on pääosin totuudenmukainen. Vuonna 2000 Itä-Suomen ja Kainuun kyseessä olevien hankkeiden yhteistyökumppaneita oli yhteensä 331, näiden lisäksi ulkomaisia yhteistyökumppaneita oli 29. Vuonna 2002 yhteistyökumppaneita oli yhteensä 360 ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita oli 56. Tarkasteltavien hankkeiden määrä vuonna 2002 oli seitsemän hanketta vähemmän, joten perustellusti voidaan sanoa, että kansainväliset kontaktit olivat lisääntyneet. Tämä näkemys vahvistui myös haastatteluissa. Niin julkisissa kuin yksityisissäkin hankkeissa kansainväliset kontaktit olivat nyt arkipäivää ja niihin oli luotu pohjaa normaalin liiketoiminnan lisäksi kehittämishankkeissa. Taulukko 1. Vuosina 2000 ja 2002 jälkiraportin palauttaneet Tekes-hankkeet alueittain. Alue Tarkasteltavien hankkeiden määrä vuonna 2000 (111) Tarkasteltavien hankkeiden määrä vuonna 2002 (104) Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu

7 Kuva 1. Itä-Suomen ja Kainuun tarkasteltavien hankkeiden julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vuonna Kuva 2. Itä-Suomen ja Kainuun tarkasteltavien hankkeiden julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vuonna

8 P-K P-K P-K ulkomaat Pohjanmaa KVyhteistyö MMF GSM Association Ympäristötieteiden laitos TY Savonian AMK tekniikka KY KY Fysiologian laitos Vaatetus fys.lab. (2 hanketta) Siftec tutkimusyksikkö Muotoiluakatemia Savonia AMK Informaatiotekn. kehit.yks. VTT TTL Pelastusopisto Aluepelastuslaitos Ilmari Pelastushelikopteri KATTL STUK KYS TTKK/Ragnar Granit-instit. Ammattiopisto VivaTeva verkosto Suomen fys.terapia yritt KY (2) Ranska SHH Communications Security Oy VTT (2) STM (2) HUS (2) Ranska Ranska K-S VTT tietotekniikka (2 hanketta) Satakunnan SHP SH-piirit (3) Rokuan kuntokeskus Sovelletun fysiikanlaitos (7 hanketta) Eindhoven Technical University Hollanti VTT Lappi (2) KY (2) Erasmus University Rotterdam Hollanti (3) KYS-fysiatria klinikka Pohjanmaa Lappi KYS (2) Mikkelin keskussairaala Tietojenkäsittelytieteen laitos (2) Suomen Akatemia (3) P-K Tietotekniikka keskus HIS-tutkimusyksikkö (4 hanketta) HYVINVOINTI / TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKA POHJOIS-SAVON TEKES-HANKKEET ja YHTEISTYÖKUMPPANIT VUOSINA A.I.Virtanen Instituutti Neurobiologian laitos (2) Tietojenkäsittelytiede sovell. matematiikan laitos HUS (2) KY TYKS KYS KYS PSAMK 4 SHP Duodecim Teknia PS SHP (2) Matematiikan ja tilastotieteenlaitos Tietojenkäsittelytieteen laitos HL7 PS SHP (2) HUS (2) Kuopion kaupunki (2) OMG-järjestö Savonia AMK Kuopion kaupunki (2) Satakunnan SHP HUS (2) PS SHP (2) Terve Kuopioohjelma Duodecim PS SHP Savonia AMK Savonia Business (2 hanketta) Duodecim (2) Kainuun maakunta Terveshallinnon ja -talouden laitos (3 hanketta) Kuva 3. Hyvinvoinnin ja terveydenhuollon tietotekniikan hankkeet ja niiden yhteistyökumppanit Pohjois-Savossa vuosina (Tiedot koottu hankehakemuksista.) Pohjanmaa Pohjanmaa (2) Kainuun maakunta Pohjanmaa (2) Julkinen Pohjanmaa Yksityinen P-K Kainuu E-S Lappi V-S Pohjanmaa Häme K-S E-K Ulkomaat

9 Kartoissa on yhdistettynä sekä julkisten että yksityisten hanketoimijoiden kaikki hankkeiden hakupapereissa esiintyneet julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit. Kokonaisuutena yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut 360:sta 421:een, vaikka tarkasteltavien hankkeiden määrä on vähentynyt. Keskimäärin hankekumppanien määrä on noussut 3,2 yhteistyökumppanista 4 yhteistyökumppaniin hanketta kohden. Vaihteluväli on kuitenkin suuri, koska kyseessä ovat sekä tutkimus- että tuotekehityshankkeet. Uudellamaalla sijaitsevia yrityksiä on hyödynnetty vuonna 2002 yhteistyökumppaneina enemmän kuin vuonna 2000 päättyneissä hankkeissa. Joukossa on muun muassa järjestelmätoimittajia (IT) sekä insinööri- ja suunnittelutoimistoja. Myös julkisen sektorin hanketoimijoilla on paljon kontakteja pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Savon alueella toimivien ten ja julkisten toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti. Onko siihen ollut syynä rahoittajan toiveet ja velvoitteet vai osaamisen lisääntyminen alueella, siihen ei tässä käytetyllä aineistolla voida ottaa kantaa. Alueen sisäisissä yhteistyöverkostoissa, jolla tarkoitetaan Itä-Suomea ja Kainuuta, muutos on kuitenkin ollut vähäistä. Edellä mainittujen karttojen lisäksi yhteenvetona katsottiin laajemmin useita ohjelmakokonaisuuksia ja niissä olevien hankkeiden yhteistyökumppaneita vuosina Kuvan 3 esimerkki liittyy hyvinvoinnin ja terveydenhuollon tietotekniikan Pohjois-Savon Tekes-hankkeisiin ja hankkeiden yhteistyökumppaneihin vuosina Julkinen ja yksityinen toimija erottuvat erimuotoisilla laatikoilla, ja värikoodeja on käytetty ilmaisemaan yhteistyökumppanin sijainti. ten nimiä on kuvassa pelkistetty. Harmaa väri kuvaa Pohjois-Savon toimijoita ja punaisella reunustetut ovat pääkaupunkiseudun toimijoita. Laatikoiden pyöristetyt kulmat kuvaavat yksityisen sektorin toimijoita ja teräväkulmaiset ovat julkisen sektorin toimijoita. Ulkomaiset kontaktit ovat oransseja. 4

10 2 Yhteistyön teoreettinen tarkastelu 2.1 Yhteistyömallit Yhteistyötä on tutkittu ja luokiteltu useilla eri tieteenaloilla kuten kasvatustieteissä, sosiaalitieteissä, yhteiskuntatieteissä ja liiketaloustieteissä. Seuraavassa käydään läpi muutamia esille nousseita malleja ja näkökulmia yhteistyön tutkimisesta. Ensimmäisiä malleja pienryhmien kehitysprosesseista julkaistiin 1950-luvulla. Ryhmäanalyytikko Grotjahn esitti mallin, jossa oli kolme tasoa: 1) orientoituminen ja tiedonsaanti, 2) lisääntyvä jännitys sekä 3) ongelmien läpityöskentely. Seuraavan vuosikymmenen alussa esitti psykoanalyytikko W. R. Bion näkemyksensä ryhmän kypsyydestä, mikä kuvaa myös ryhmän kehitystä. Tunnetuin kehitysvaihemalli lienee edelleenkin Bruce Tuckmanin vuonna 1965 julkaisema malli. Se ottaa huomioon ryhmän tehtäväkäyttäytymisen sekä jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen luonteen. Tuckman nimesi vaiheet: forming, storming, norming ja performing eli muotoutumisvaihe, kuohuntavaihe, normienluomisvaihe ja toteuttamisvaihe (mukaillen Niemistö 1998). Tuckman sai paljon tukea mallilleen eri artikkeleissa, mutta muutamissa kirjoituksissa kritisoitiin sitä, ettei ryhmän lopettamisesta mainittu mitään. Tuckman arvioi malliaan yhdessä M. A. Jensenin kanssa ja vuonna 1977 hän lisäsi siihen lopetusvaiheen (adjourning). Siinä ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa (Niemistö 1998). Liiketaloustieteissä strategisiin alliansseihin liittyvä kirjallisuus tukee käsitystä, että yhteenliittyminen on prosessi, joka jakautuu erilaisiin kehitysvaiheisiin. Gajdan (2004) mukaan myös suurin osa yhteistyötä tutkivista teoreetikoista on sitä mieltä, että prosessi on jatkumo vähäisestä yhteistyöstä kiinteämpään yhteistyöhön. Tätä kuvaavat muun muassa Bailey ja Koney (2000) strategisen allianssin muodostumisesta, missä yhteistyö lähtee jaetusta tiedosta ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja päätyy yhteiseen rakenteeseen ja yhteisen kulttuurin muodostumiseen eli on kasvettu yhteen (kuva 4). American Journal of Evaluationin artikkelissa (2006) Frey ym. ovat Kansasin yliopistossa tehneet katsauksen yhteistyön luokittelusta eri tutkijoiden mukaan (osa kuvasta 5). Malleissa on pohjana ja esimerkkiyhteisönä käytetty sekä julkista sektoria (terveydenhuollon toimijat) että yksityistä sektoria (yritykset), niiden strategisia yhteenliittymiä tai verkostopohjaista yhteistyötä. Näiden lisäksi löytyy tutkimusta yhteistyöstä liitettynä johonkin toiseen kokonaisuuteen, kuten yhteistyö ja johtaminen, yhteistyö ja päätöksenteko tai yhteistyö ja valtasuhteet. Peterson (1991) olettaa, että strategisten allianssien muodostuminen kulkee kolmen vaiheen kautta. Ensimmäisenä on yhteistoiminta (cooperation), missä itsenäiset ryhmät jakavat informaatiota, joka tukee kunkin organisaation näkemyksiä ja toimintaa. Toisena vaiheena hän näkee koor- jaettu tieto ja keskinäinen vuorovaikutus yhteiset tehtävät ja yhteensopivat tavoitteet yhteensovitetut strategiat ja yhteinen päämäärä yhteinen rakenne ja kulttuuri Yhteistoiminta Cooperation Koordinoitu toiminta Coordination Yhteistyö Collaboration Yhteenkasvaminen Coadunation vähäinen muodollinen yhdistyminen korkea Kuva 4. Strategisen allianssin kehittyminen (Bailey & Koney 2000). 5

11 Rinnakkaiselo (Coexistence) Verkottuminen keskusteluyhteys (Communication) Yhteistoiminta (Cooperation) Koordinoitu toiminta (Coordination) Yhteenliittymä (Coalition) Yhteistyö (Collaboration) Yhteenkasvaminen (Coadunation) Petersonin malli (1991) Verkottuminen Community Linkage malli (Hogue, 1993) Baileyn ja Koneyn malli (2000) Verkottuminen Kumppanuus Yhteenliittyminen Yhdistyminen Integraatio-malli (Gajda 2004) Markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet Luottamukseen ja vuorovaikutukseen 4 5 Keskinäiseen perustuvat liiketoimintasuhteet Kumppanuussuhteet riippuvuuteen perustuvat Järjestelmätoimittaja-tyyppiset liiketoimintasuhteet liiketoimintasuhteet (Vesalainen 2002) (Himmelman 1996) Kuva 5. Yhteistyön luokittelua soveltaen Frey ym dinoidun toiminnan (coordination), missä yhteiseen toimintaan osallistutaan järjestämällä ja tukemalla yhteisiä aktiviteetteja tai palveluja, jotka hyödyttävät yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita. Kolmantena on yhteistyö (collaboration), missä luovutaan osittain itsenäisyydestä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Peterson on kasvatustieteen professori, joka on tutkinut virastojen välistä yhteistyötä, kohteena muun muassa erityishoitoa tarvitsevien lasten palvelut. Peterson korostaa tavoitteellista yhteistoimintaa. Hogue ym. (1993) määrittelee yhteistyösuhteet viiteen eri asteeseen päämärän, rakenteen ja prosessin avulla. Taustana on yhteisöpohjainen yhteistyö. Ensimmäisenä on verkottuminen (networking), missä päämääränä on yhteisymmärrys keskustelujen kautta, rakenteeltaan löyhä ja joustava toiminta, missä rooleja ei ole tarkasti määritelty. Prosessina toimintaan ei liity paljoa päätöksentekoa ja toiminnan johtaminen on vähäistä. Toisessa ääripäässä on yhteistyö (collaboration), missä päämääränä on yhteinen jaettu visio sekä yhteisesti määritellyt toiminnot. Rakenteeltaan toiminta perustuu sopimuksiin ja tarkasti määriteltyihin rooleihin. Johtajuus on hallittua ja luottamuksen sekä tuottavuuden taso on korkea. Toiminta ideoidaan ja päätökset tehdään yhdessä. Ääripäiden väliin jää kolme kehitysvaihetta: yhteistoiminta tai liittouma (cooperation or alliance), koordinoitu yhteystoiminta tai kumppanuus (coordination or partnership) sekä yhteenliittymä (coalition). Yhteistyön synnyttämisessä Hogue näkee tärkeänä avoimen keskustelun, selkeän päämäärän ja oikein mitoitetut resurssit. Bailey ja Koney (2000) lisäävät edellisiin vielä yhteen kasvamisen eli toimintojen yhtenäistämisen (coadunation). Yhteistyön muodostumisen vaiheina heillä ovat kokoontuminen (assemble), järjestäytyminen (order), tehtävän suorittaminen (perform) ja uuteen toimintaan siirtyminen (transform). Gajda (2004) on kehittämässään yhteistyön arviointimallissa hyödyntänyt aikaisempia tutkimuksia ja lisännyt ihmisten välisen toiminnan ja kommunikoinnin yhdeksi yhteistyötä selittäväksi tekijäksi päämäärän, strategioiden, johtamisen ja päätöksentekoprosessin lisäksi. SAFAR-mallissa (Strategic Alliance Formative Assessment Rubric) yhteistyö on jaettu viiteen kehitysasteeseen: verkottuminen yhteistoiminta kumppanuus yhteenliittyminen ja yhdistyminen. Kuvassa 6 näkyy ääripäiden määrittely (tarkemmin Gajda 2004). 6

12 Yhdistymisen aste Tarkoitus Strategia ja tehtävät Johtajuus ja päätöksenteko Henkilöiden välinen toiminta ja kommunikointi Verkottuminen luoda keskusteluverkosto tunnistaa ja luoda tukiverkostot tutkia intressit väljä rakenne joustava, rooleja ei ole määritelty muutama tai ei ollenkaan tehtäviä ei hierargiaa joustava vähäistä tai ryhmäpohjaista päätöksentekoa hyvin vähän konflikteja ihmisten välillä keskustelu laajaa Yhteistoiminta... Kumppanuus Yhteenliittyminen... Yhdistyminen muodostaa yhteinen autonominen yksikkö korkea muodollisuuden aste, laillisesti monitahoinen strategiat ja tehtävät pysyvästi uudelleen organisoitu keskitetty, tyypillisesti hierarkkinen johtaminen mahdollisuus ihmisten välisiin konflikteihin korkea kommunikointi on selkeää, usein toistuvaa, priorisoitua, muodollista ja epämuodollista Kuva 6. Gajdan (2004) yhteistyön arvioinnin kehikko (SAFAR). Gajda teki arviointitaulukon pohjalta arviointilomakkeen, millä arvioitiin nykyistä yhteistyön tasoa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa projektin aloitustilanteessa ja toivottua yhteistyön astetta projektin jälkeen (asteikko 1 5). Seurantalomakkeilla toimijat arvioivat itse yhdessä arvioitsijan kanssa yhteistyön kehitystä kaksi vuotta ensimmäisen arvion jälkeen. Kyseessä oli eri alojen opiskelijaryhmien yhteistyön kehittyminen (terveysala ja turvallisuusala). Ensimmäisen vuoden aikana yhteistyö lisääntyi 1 2,2 eli verkottumistasolta yhteistoiminnan tasolle ja seuraavana vuonna 2,2 2,6 eli Gajdan asteikolla lähelle kumppanuutta. Luokittelulla pystyttiin erottelemaan yhteistoiminnan muutos keskiarvolukuna. Suomessa pitkään verkostoja tutkinut Vaasan yliopiston professori Jukka Vesalainen (9/2002) luokittelee tenväliset suhteet viiteen tyyppiryhmään: markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet keskinäiseen riippuvuuteen perustuvat liiketoimintasuhteet luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvat liiketoimintasuhteet järjestelmätoimittajatyyppiset liiketoimintasuhteet kumppanuussuhteet. Hänen luokittelunsa perustuu elektroniikkateollisuudessa toimivien ten pitkäaikaiseen tutkimukseen. Hän tarkastelee yhteistyötä kahdenkeskisen yhteistyösuhteen näkökulmasta. Vesalaisen (9/2002) määrittelemän mukaan markkinaehtoinen liiketoimintasuhde on luonteeltaan ohutta. Vaihdanta on mekaanista alihankintaa, eikä asiakas saa fyysisten suoritteiden ohella lainkaan muita lisäarvopalveluja. Toimittajalla on tyypillisesti useita asiakkaita, ja asiakas hankkii samoja tuotteita useilta toimittajilta. Toimittajalla on jonkin verran erilaistunutta ydinosaamista verrattuna asiakkaaseen. ten välisessä strategiasuunnittelussa ei ole merkkiäkään yhteisestä riskinotosta, saati sitten win-winajattelusta. ten väliset rakenteelliset linkit ovat hyvin vähäiset. ten edustajien välillä muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat kohtalaisen hyvällä, keskimääräisellä tasolla. Merkittävää epäluottamusta ei synny, muttei myöskään erittäin hyvää luottamusta tai avoimuutta. Erityisen vähäistä on ihmisten vuorovaikutuksessa keskinäinen oppiminen ja yhdessä kehittäminen. Seuraava vaihe Vesalaisella on keskinäiseen riippuvuuteen perustuvat liiketoimintasuhteet. Siinä sekä strateginen että rakenteellinen integraatio on kohonnut. Vielä toimitaan kuitenkin melko mekaanisesti. Luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva liiketoimintasuhde on jo pidemmälle menevä vaihe. Tavaroiden lisäksi yhteiseen toimintaan liittyy lisäarvopalveluja, esim. logistiikkapalvelu. Toimijoilla on yhteinen strategia sekä kontaktipintaa yhteiseen tekemiseen ja kanssakäymiseen: luottamus paranee, tapahtuu merkittävää parannusta keskinäisessä kehittämisessä ja oppimisessa. ten väliset rajapinnat tulevat moninaisemmiksi ja yhteistyötä tapahtuu laadun kehittämisessä ja tuotannon organisoinnissa. Vesalaisen seuraava yhteistyön kehitysaste on järjestelmätoimittajatyyppinen yhteistyösuhde, jossa vaihdanta nousee hyppäyksenomaisesti. Tapahtuu sekä fyysistä vaihdan- 7

13 taa että palvelutoimintaa. Hänen mielestään yhteinen riskinotto ja win-win-periaate eivät vielä tällä asteella ole merkittäviä. Palvelut korostuvat ja tavarat ovat taustalla: Strateginen sidos. Yhteinen riskinottokyky. Kontaktipinta yhteiseen tekemiseen ja kanssakäymiseen. Sosiaalinen pääoma. Yhdessä kehittäminen. Vesalaisen määrittelyssä kumppanuussuhteet ovat rajapintoja ylittäviä. Yhdessä työskentely yleistyy koko organisaatiohierarkiassa, ja hän pitää merkittävänä ten ydinprosessien yhdistymistä joillakin osa-alueilla. Win-winajattelu on täysin luontevaa ja keskinäinen riippuvuus on niin pitkällä, että toisen häviäminen vaikuttaa myös omaan toimintaan. Yhteinen vastuunotto ja riskinkantaminen ovat luontaisia kumppanuussuhteelle. Viimeiseksi kuvaan 5 on sijoitettu Arthur T. Himmelmanin yhteistyön luokitus. Hän toimii konsulttina Minnesotassa ja tekee yhteistyötä brittitutkijoiden (Huxham, Vangen) kanssa. Hän on tulkinnut lähinnä julkisten toimijoiden yhteistyötä. Huomion arvoista on, että Himmelmanin asteikossa yhteistoiminta (cooperation) on koordinoidun toiminnan (coordination) jälkeen, ja artikkelin luokittelun mukaan järjestys on päinvastainen. Himmelman (1992, 1996, 2002) (kuva 7) määrittelee verkottumisen (networking) osapuolia hyödyntävänä vastavuoroisen tiedon vaihdon kautta. Verkottuminen on epävirallisin ten tai organisaatioiden välinen yhteistoiminnallisuuden muoto. Se luo ensivaikutelman luottamuksesta ja sitoutumisesta ten tai organisaatioiden välillä ja on siis hyvin merkittävä edettäessä tiiviimpään yhteistyöhön. Verkottuminen on niin organisaation henkilöiden kuin organisaatioidenkin välistä yhteistyötä. Verkostoitumisessa tarvittava jatkuva keskustelu on helpompi toteuttaa yhdyshenkilöiden välillä. Rinnakkain toimiminen tai koordinoitu yhteistoiminta (coordination) määritellään tiedon vaihdon ja vaihtuvien toimintojen kautta. Tavoitteena on molemminpuolinen tai kaikille yhteinen hyöty ja tavoite. Koordinoitu yhteistoiminta vaatii organisaatiolta enemmän sitoutumista kuin verkottuminen. Se vaatii organisaatiolta tai yritykseltä myös järjestäytynyttä tai ainakin selkeää toimintaa silloin, kun tällaista koordinoitua yhteistoimintaa toteutetaan. Yhteistoiminta (cooperation) on tiedon vaihtoa, yhteisiä toimintoja ja resurssien jakamista yhteisen päämäärän ja hyödyn saavuttamiseksi. Vaatii edellistä enemmän organisaatioiden tai yhteistyöten sitoutumista ja joissakin tapauksissa jopa lainmukaisia järjestelyjä, erilaisia sopimuksia jne. Jaetut tai vaihdetut resurssit voivat sisältää henkilöresursseja, rahallisia tai muita taloudellisia panostuksia ja teknistä tai teknologista yhteispanostusta toimintaan, eli ne sisältävät tietoa, työntekijöitä, fyysistä omaisuutta, kontaktihenkilöitä, rahaa tai jotain muuta yhteistä resurssien jakoa. On tärkeää, että vaihdetut tai jaetut resurssit määritellään jonkinasteisesti, etteivät ne tuo epäoikeudenmukaisuutta toimintaan. Määritelmät Verkottuminen Rinnakkainen koordinoitu toiminta Yhteistoiminta Yhteistyö Yhteistoiminta epävirallista (suusanallista) muodollista (pohjautuu sopimuksiin) muodollista (pohjautuu sopimuksiin) muodollista (pohjautuu sopimuksiin) Yhteistoiminnan piirteitä vähäinen sitoutuminen rajallinen luottamus ei jaettua reviiriä, ensisijaisesti keskitytään tiedonsiirtoon kohtuullinen sitoutuminen kohtuullinen luottamus ei jaettua reviiriä pääsy palveluihin ja resursseihin käyttäjälähtöisesti huomattava sitoutuminen huomattava luottamus huomattava pääsy toisten reviirille resurssien vaihto, yhteinen tavoite laaja sitoutuminen täydellinen luottamus laajasti yhteinen toiminta-alue (reviiri) tuo lisäarvoa yhteistyökumppaneille ja lisäkapasiteettia tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssit ei välttämättä mitään yhteistä resursointia ei ollenkaan tai vain vähäisessä määrin yhteistä resursointia kohtuullinen tai huomattava yhteinen resursointi, jonkun verran riskin jakoa, vastuuta ja palkitsemista täydellinen yhteinen resursointi, riskien jako ja vastuu toiminnasta, käytössä palkitsemisjärjestelmä Kuva 7. Yhteistoiminnan määrittelyä Himmelmanin mukaan. 8

14 Yhteistyö (collaboration) on tiedon vaihtoa, vaihtuvia toimintoja ja resurssien jakamista sekä osapuolten kapasiteettia (suorituskykyä) kohottavaa toimintaa yhteisen päämäärän ja hyödyn saavuttamiseksi. Yhteistyö on myös varauksetonta toimintaa, missä kumppaneilta vaaditaan yhteistä riskinjakoa, vastuunottamista, yhteistä resursointia ja palkitsemisjärjestelmää, kaikkea sitä mikä mahdollistaa ja lisää yhteistyön sujuvuutta. Himmelmanin määrittelyn mukaan hänen 4-portainen luokittelunsa on myös yhteistyön kehityskaari. Siinä verkottuminen, tuntemus ja tietäminen sekä epämuodollinen tiedonsiirto johtavat rinnakkain toimintaan ja edelleen yhteistoimintaan. Himmelmanin mukaan yhteistyön rakentaminen on tehokkainta, jos toiminnalle on yhteinen visio ja tavoite, tarkoituksenmukainen vallan ja vastuun jako, yhteinen oppimisprosessi ja vastuullisuus tuloksista. Tärkeänä yhteistyön onnistumiselle hän pitää sitä, että varataan aika yhteistyölle, luotetaan kumppaniin ja pyritään eroon reviiriajattelusta. Yhteistyön asteittainen muuttuminen vaatii suurempaa organisaation sitoutumista ja järjestäytyneempää toimintaa, kuten sopimuksia ja jaettuja resursseja. Jaetut resurssit kattavat muun muassa erilaisia henkilöresurssien, taloudellisten resurssien ja teknisten resurssien vaihdannan muotoja ja sisältävät tietoa sekä henkilökunnan, fyysisen omaisuuden ja varojen yhteiskäyttöä ja vastuuta. Luottamus ja pääsy toisten reviirille, toiminta-alueelle, on niin ikään tärkeää. 2.2 Mallien yhteenveto Mallien luokittelut jakautuvat kolmesta viiteen asteeseen. Prosessiltaan mallit eivät paljon poikkea tosistaan, mutta näkökulma vaihtelee hieman, jos empiirisenä tausta-aineistona on ollut yksityinen tai julkinen sektori. Liiketoiminnallinen hyödyn tavoittelu korostuu luonnollisesti voimakkaammin yhteistyössä kuin julkisen sektorin toiminnoissa. Mallit ovat kuitenkin hyvin neutraaleja ja pyrkivät laajoille sovellusalueille. Niissä yhteistyötä ohjaa tavoitteellinen toiminta ja yhteistyön motiivi on yhteinen hyvä, on se sitten aineellinen tai aineeton. Myös yhteinen päämäärä on tärkeä. Pyritään siis molempia hyödyttävään tavoitteelliseen toimintaan, jolla on selkeä päämäärä. Kaikissa malleissa näkyy tietynlainen yhteistyön kehittyminen epämuodollisesta tiiviiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön ja jopa toimintojen yhdistämiseen. Yhteistyö vaatii kehittyäkseen aikaa ja panostuksia. Prosessia ohjaavat sosiaaliset suhteet ja rakenteelliset ratkaisut. Sekä muodollinen että epämuodollinen vuorovaikutus ja avoin ilmapiiri alun verkottumisvaiheessa lisäävät sitoutumista ja luottamusta pidemmälle vietyyn yhteistoimintaan. Tavoitteellinen toiminta, päämäärien asettaminen, yhteinen päätöksentekoprosessi ja selkeät rakenteet helpottavat päätösten tekoa, auttavat luopumaan omista reviireistä ja lisäävät halua panostaa tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteinen riskinotto, resurssipanostukset ja vaihdanta lisääntyvät yhteistyön kehittymisen myötä. 9

15 3 Teemahaastattelu yhteistyö hanketoiminnassa 3.1 Yleistä Yhteistyö julkisten toimijoiden ja ten välillä liittyy moneen tälläkin hetkellä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun: alueelliseen innovaatiotoimintaan ja välittäjäorganisaatioiden asemaan ja rooliin (Ståhle, Sotarauta 3/2003; Koskenlinna ym. 168/2005), alueelliseen kehittämiseen ja alueelliseen kilpailukykyyn, (Malecki 1999; Sotarauta, Bruun 3/ 2002), korkeakoulujen kolmanteen tehtävään (Kankaala ym. 2004) sekä kaupallisella puolella mm. strategisiin alliansseihin, kumppanuuteen ja verkottumiseen (Håkansson 1989; Johannisson 1993; Jarillo 1998; Vesalainen 9/2002) sekä erilaisiin yhteistyömuotoihin ja yhteistyön johtamiseen (Huxham ja Vangen 1996, 2005; Frey ym. 2006). Tässä haastattelututkimuksessa on tarkoituksellisesti pureuduttu konkreettisiin yhteistoiminnan muotoihin hanketoiminnan sisällä. Tavoitteena on ollut tarkastella usean toimijan monenkeskistä yhteistoimintaa enemmän kuin kahden toimijan välistä ns. kumppanuussuhdetta. Hankkeet, jotka olivat kohderyhmänä haastatteluissa, olivat tutkimus-, tuotekehitys- ja kehittämishankkeita. Raporttia lukiessa täytyy huomioida, että kommentit ovat yksittäisiä tai muutaman yrityksen ja tutkimusyksikön kommentteja. Laajempi yleistäminen ei ole mahdollista. Raportin tavoitteena onkin valottaa hankkeiden yhteistoiminallisuutta ja yhteistoiminnallisuuden mahdollisia muotoja. Se, kuinka yhteistoiminnassa on onnistuttu eri toimijoiden välillä ja minkälainen yhteistoiminta on ollut esim. verkottumista edistävää, tarvitsee lisätutkimusta ja laajempaa aineistoa taustamateriaalikseen ollakseen kattava. Näiden haastattelujen pohjalta terävöityy kuitenkin joitakin yhteistoimintaa edistäviä tekijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi hyvät henkilösuhteet, pitkäjänteinen toiminta ja kehitystyö, asiantuntijuus, selkeä strateginen sopimuspohjainen taustatyö ja aktiivinen tiedonvälitys (sekä muodollinen että epämuodollinen). Yhteistoimintaa estävinä tekijöinä on nähty liian eriävät intressit, toimijoiden erilainen kieli ja sitoutumattomuus. Hankkeista on kuitenkin tullut hyvin positiivinen yleiskuva, mihin saattaa vaikuttaa se, että hankkeiden päättymisestä on kulunut aikaa ja niistä saatu hyöty on konkretisoitunut. Liitteinä on tapauskohtaisia diagrammeja sekä hankkeista (Case Y) että julkisten (Case J) toimijoiden hankkeista. Diagrammit on pyritty mallintamaan niin, että yksityisiä toimijoita ei tunnista diagrammeista, ja niihin on lisätty yhteistyön tasot nuolisymbolein (ks. liitteet 1 19). Haastattelututkimuksen tausta-aineistoa koottiin käymällä läpi ne jälkiraportointikyselyn osiot, jotka sivusivat yhteistyötä. Kuvissa 8 ja 9 on esimerkit yhteistyösuhteiden li- 70 Yhteistyö ten kanssa (%) Merkittävä lisäys Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta Kuva 8. Yhteistyö ten kanssa vuonna

16 Yhteistyö ten kanssa (%) 60 56, ,4 23,3 0 Merkittävä lisäys Lisääntyi jonkin verran Ei vaikutusta Kuva 9. Yhteistyö ten kanssa vuonna sääntymisestä tai tiivistymisestä ten välillä. Näiden pohjalta haastattelulle etsittiin tarkentavia jatkokysymyksiä ja teemoja. Haluttiin tarkentaa, mitä käytännön toiminnan tasolla tarkoittaa, kun yhteistyö on lisääntynyt ten välillä hankkeen aikana? Jälkiraportointikyselyn vastausten perusteella toteutuneilla hankkeilla on ollut selvästi positiivinen vaikutus ten väliseen yhteistyöhön. Yhteistyö ten kanssa lisääntyi jonkin verran tai merkittävästi 84 %:lla hankkeista vuonna 2000 ja vastaava prosenttiluku vuonna 2002 oli noin 77 %. 3.2 Kohderyhmä Tutkimuksessa on haastateltu seitsemää (7) tä ja yhtätoista (11) julkisen sektorin toimijaa. Haastateltavat on valittu vuonna 2000 ja vuonna 2002 päättyneistä ja kolme vuotta hankkeen jälkeen jälkiraportin palauttaneista Tekes-hankkeista Itä-Suomen alueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kainuu). Tekes seuraa hankkeen etenemistä sekä hankkeen aikana että kolme vuotta sen jälkeen ns. jälkiraporttikyselyllä, jonka tarkoituksena on tutkia Tekes-rahoituksen vaikutusta pidemmällä aikajänteellä. Alueidensa TE-keskusten Teknologian kehittämisosastojen osastopäälliköt ovat valinneet haastateltavat hankkeet jälkiraportointikyselyyn vastanneiden hankkeiden joukosta. Perusjoukko oli 215 hanketta. Haastateltaviksi valittiin edustava joukko erilaisia ja eri toimijoiden hankkeita, jotta saataisiin esiin mahdollisimman erilaisia yhteistyömuotoja. Kaikissa hankkeissa oli mukana sekä yrityksiä että julkisen sektorin toimijoita. Haastateltavia yrityksiä (7) on Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta yksi, Etelä-Savosta kaksi ja Pohjois-Savosta kolme. Julkisen sektorin toimijoita on mukana 11, joista yliopiston hallinnoimia hankkeita on kuusi (6), ammattikorkeakoulun hallinnoimia kaksi (2), valtiontutkimuslaitoksen, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja yliopistollisen sairaalan hallinnoimia hankkeita on yksi (1) jokaisella mainitulla toimijalla. Alueellisesti haastateltavat jakaantuvat seuraavasti: Pohjois-Karjalasta on mukana kolme toimijaa, Kainuusta ja Etelä-Savosta yksi ja Pohjois-Savosta kuusi. Yliopiston, valtion tutkimuslaitoksen ja yliopistollisen sairaalan hankkeet ovat tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hankkeet ovat koordinaatio- ja verkoston kokoamishankkeita. Julkisen sektorin toimijoiden koko vaihteli tutkimuskeskuksen 15 henkilöstä valtion tutkimuslaitoksen osaston 170 työntekijään. ten toimialoina ovat optiikka, ympäristötekniikka, kuljetuskalusto, atk-sovellukset, atk-palvelut, atk-konsultointi, laboratoriotoiminnot, lääkekehitys ja komposiittirakenteet. ten liikevaihto vaihteli 0,5 milj. 9,6 milj. ja henkilökunnan määrä 9 76 välillä vuoden 2004 tilastojen mukaan. Neljä tä työllisti noin kymmenen henkilöä ja kahdessa oli töissä noin viisikymmentä ja yhdessä yli 50 henkilöä. Liikevaihto vaihteli pienemmissä yrityksissä 0,5 0,7 milj. välillä ja isommissa 8,0 9,6 milj. välillä. Kuusi seitsemästä haastateltavasta yrityksestä oli selkeästi kasvua tavoittelevia yrityksiä. Yliopiston hankkeita on ollut mukana fysiikan, kemian, ympäristötieteiden, soveltavan bioinstituutin laitoksista sekä yhdestä yliopistokeskuksen yksiköstä. Ammattikorkeakoulusta ovat olleet mukana erillisen puualan tutkimusyksikön ja terveysalan tulosalueen hanke. Lisäksi haastateltavina ovat olleet ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän, kansanterveyslaitoksen ja yliopistollisen sairaalan hankkeet. 11

17 3.3 Teemahaastattelu metodina Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa haastattelun aihepiirit ja teema-alueet ovat etukäteen tiedossa. Menetelmästä puuttuu strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Teema-alueiden pohjalta haastattelija voi jatkaa ja syventää keskustelua niin pitkälle kuin tutkimusintressit edellyttävät ja haastateltavan edellytykset ja kiinnostus sallivat (Hirsijärvi, Hurme 1988). Haastateltavat olivat ten johtohenkilöitä ja laitosten johtajia, joten haastattelussa pyrittiin ottamaan huomioon ns. eliittihaastattelun erityispiirteet (Koskinen ym. 2005). Tämä toteutui lähinnä niin, että haastateltavasta ja sen toimintaympäristöstä otettiin selvää turhien kysymysten välttämiseksi ja aikataulut järjestettiin täysin haastateltavien aikataulun mukaisesti. Haastattelun pääteemat olivat: Hanke ja hankkeen yhteistyökumppanit Yhteistyön syntyhistoria motiivit ja tausta ten välinen yhteistyö hanketoiminnassa ten ja julkisen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö hanketoiminnassa Julkisen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö hanketoiminnassa Osaamisen hankkiminen. Teemoittain haastatteluun päädyttiin, koska haluttiin tarkentaa jälkiraportointikyselyssä esille tulleita kysymyksiä. Jälkiraportointikyselyssä kysymyksen asettelu on yleisluonteinen. Esimerkkiksi yhteistyöstä kysytään, kuinka yhteistyö on muuttunut hankkeen aikana, onko yhteistyö lisääntynyt merkittävästi, jonkin verran, vähentynyt, ei vaikutusta. Se, minkälaista yhteistyötä yhteistyökumppanien välillä tehtiin, ei käynyt ilmi kysymyksistä. Haastatteluissa oli mukana päätösasiakirjoista saadut, yhteistyökumppaneista tehdyt yksinkertaiset diagrammit. Tavoitteena oli saada yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi seuraavista asioista: mitä lisääntyneellä yhteistyöllä tarkoitettiin, minkälaista yhteistyötä tehtiin ja miten tehtiin. Samoin tarkkailtiin suhtautumista yhteistyöhön. Hankkeiden päättymisestä oli myös kulunut aikaa, joten diagrammit auttoivat haastateltavia muistamaan hankkeet paremmin. Diagrammit osoittautuivat hyvin käyttökelpoisiksi haastattelutilanteessa. Esimerkiksi yksi haastateltava oli täydentänyt kuviota ennen haastattelutilannetta ja kertoi haastattelutilanteessa seikkaperäisesti, minkälainen yhteistyöverkosto hankkeen jälkeen oli syntynyt. Hankkeen yhdyshenkilöille soitettiin ja kysyttiin halukkuutta 1 1,5 tunnin haastatteluun. Puhelinkeskustelun jälkeen haastateltaville lähetettiin lyhyt taustakertomus haastattelun tavoitteista ja edellä mainittu pdf-muotoinen diagrammi. Yhteistyökumppanit koottiin kyseisten hankkeiden päätösasiakirjoista. Haastateltavan hankkeen yhdyshenkilöä pyydettiin tutustumaan hanketta koskevaan aineistoon ennen haastattelua. Haastattelu tapahtui yrityksessä tai tutkimusyksikössä. Haastatteluihin suhtauduttiin positiivisesti ja vain yhteen yhdyshenkilöön ei saatu yhteyttä. Kahdessa hankkeessa yhdyshenkilöt työskentelivät haastattelujen aikaan Yhdysvalloissa. Toiseen heistä saatiin sähköpostiyhteys ja vastaukset saatiin sähköpostitse. Toista henkilöä ei tavoitettu, eikä korvaavaa henkilöä löytynyt kotimaasta. Analyysivaiheen litterointi on tehty pääasiassa tason kaksi mukaisesti (Koskinen ym. 2005). Nauhaa litteroitaessa on poimittu keskeiset asiat, ja jaksot, joissa on kiinnostavin teemoihin liittyvä aineisto, on litteroitu tarkemmin. Nämä kohdat on kirjoitettu suurimmaksi osaksi myös sanatarkasti. Haastattelujen tavoitteena on ollut systemaattisen sisältöanalyysin periaattein teemojen asiakokonaisuuksien hahmottaminen. Tason kahteen litterointiin päädyttiin yhdessä litteroijan kanssa. Puolentoista tunnin nauhoitusten purku vei 2 5 tuntia nauhoituksen laadusta riippuen. 3.4 Yhteistyön syntyhistorian motiivit ja tausta hanketoiminnassa ten näkökulma Analyysin perusteella voidaan tunnistaa neljä hankkeen käynnistymismekanismia. 1) Pääasiallisesti ten hankkeet käynnistyivät ten omasta kehittämistarpeesta: tutkimustiedon tarve, uuden tuotteen tai tuotannon kehittämistarve, suunnittelutyökalujen kehittäminen tai tuotantoprosessin eteenpäin vieminen. 2) Toinen mekanismi oli asiakkaan tarve: asiakkaalta oli tullut toive kehittää jokin uusi sovellus, räätälöity tuote tai palvelu. 3) Kolmantena yrityksiä pyydettiin kumppaniksi julkisen tahon hankkeeseen: osatoimittajaksi (ostopalvelu), rahoittajaksi tai erityisasiantuntijaksi. 4) Neljäntenä hankeosallistuminen oli osallistumista toisen yrityksen hankkeeseen, tekemällä osakokonaisuus hankkeeseen. Hankkeet, joista keskusteltiin, olivat kaikki päättyneet vuonna 2000 tai Yritykset pystyvät myös arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ja sitä, olivatko hankkeet tuoneet lisäarvoa toiminnalle. Kaikki ten hankkeet olivat tuotekehityshankkeita. Diagrammien yhteydessä (ks. liitteet) on lyhyesti kuvattu hankkeen tavoitteet ja luonnehdittu hankkeen aikaista yhteistyötä ja sen vaikutuksia hankkeen jälkeiseen aikaan. Hankkeiden avulla oli kehitetty uusia laitteita, järjestelmiä ja menetelmiä, jotka olivat laajentaneet asiakaskuntaa tai palvelleet nykyisiä yrityksen asiakkaita paremmin. Hankerahoitus oli nopeuttanut prosessia ja mahdollistanut huimapäisemmän riskinoton kuin ilman hankerahoitusta olisi otettu. Myös jälkiraportointikyselyn perusteella ulkopuolisen rahoituksen merkitystä pidettiin suurena tai erittäin suurena. Vain yksi oli pitänyt hankerahoituksen merkitystä kohtalaisena. Haastatteluissa nousi esille myös 12

18 inhimillisen pääoman kasvu. Keskustelun aikana käytettiin usein ilmaisuja: opittiin, saatiin kokemusta, tieto ja asiantuntijuus lisääntyivät. Yritykset olivat melko kriittisiä osallistumisesta julkisen tahon hallinnoimiin hankkeisiin. Kaikki olivat kuitenkin mukana useissa julkisen tahon tai tutkimusyksikön hankkeissa. Kaikki yritykset olivat myös hyvin positiivisesti tutkimukseen suhtautuvia ja puolelle haastateltavista tutkimus loi pohjaa yrityksen omalle liiketoiminalle. Yksi konkreettinen kritiikin aihe oli siinä, että tutkijat eivät aina huomioi yrityksen tarpeita. Sitten on yksi ongelma kaupallistamisen puolella yliopisto ei ota huomioon teollisoikeuksia, yksikään ei lähde mukaan johonkin maailmanjätin juttuun. edustaja 10 henkilöä Muutamissa haastatteluissa mainittiin kirjallisuudessa usein esille tulleet eri toimijoiden intressiristiriidat. Yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuu aikaisemman tutkimuksen mukaan neljä intressiä, missä näkyy myös perinteisen ajattelun mukaiset intressit (Clark 1983, Elzinga, Jamison 1995, Nieminen 2004). Näitä ovat perinteiset akateemiset intressit, valtiovallan intressi, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan intressit. Perinteiset akateemiset intressit kohdistuvat tietoon arvona sinänsä; sen lisäämiseen, sivistykseen sekä akateemisen maailman itsesäätelyn suojeluun. Valtiovallan intressinä on sellaisen koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen, joka palvelee sen tarkoitusperiä yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa ja soveltamisessa. Yksityisen sektorin tavoitteena on liiketoimintaa edistävä koulutus ja tutkimus, eli pätevä ammatillinen koulutus ja uudet innovaatiot. Näiden lisäksi ovat vielä kansalaisyhteiskunnan intressit, jotka kohdistuvat ihmisten arjen ja jokapäiväisen elämän hallinnan edistämiseen. Muutama toi esille kyseisen intressiristiriidan. Yksi kertoi joidenkin yliopistojen olevan niin perustutkimukseen kiinnittyneitä, ettei niillä ole intressejä soveltavaan tutkimukseen, joka hyödyttäisi toimintaa. Toisaalta kuitenkin oli hyvin tutkimuspainotteinen toiminnoissaan ja etsi soveltavan tutkimuksen sieltä mistä se oli saatavissa. Paikallinen yliopisto oli heille henkilökunnan kouluttaja ja kaupallistettavat tutkimusideat tulivat pääkaupunkiseudulta, pitkälle erikoistuneesta tutkimusyksiköstä. Tällä alueella on niin perustutkimusta, ettei sitä voida vielä oikein hyödyntää meidän tyyppisessä yrityksessä. edustaja 10 henkilöä Oli luvattu nopeammalla sykkeellä kuin saatiin. Olimme siihen toimintaan hieman pettyneitä. intressi ja tutkimusintressi eivät kohdanneet. Punainen lanka katosi. on ollut mukana useissa hankkeissa, yleensä olleet toimivia, riippunut myös yrityksen omasta roolista. edustaja 50 henkilöä Paljon on myös yhteistyöprojekteja, jossa ei olla itse vastuussa, mutta mukana. Niissä on paljon päällekkäisyyttä ja hankala on saada tuloksia, kun ollaan ainoa mukana, ja ollaan ison porukan osana, jossa jokaisella on omat tavoitteet. edustaja 50 henkilöä Erilaisten intressien lisäksi vaikutusten aikajänne on eri toimijoilla erilainen. Akateemisessa maailmassa se on hyvinkin pitkä. Kesto on useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Valtiovalta haluaa vaikutusta muutamien vuosien viiveellä, ja aktiivinen yksityinen sektori haluaa vaikutukset hyvin lyhyellä sykkeellä siirrettäväksi toimintaan. Niemisen (2004) mukaan Pavittin (2000) tekemissä tutkimuksissa on todettu vastoin yleistä käsitystä että yritykset hyödyntävät myös perustutkimusta. johtajat ovat tietoisia perustutkimuksen täydentävästä luonteesta heidän omalle tutkimus- ja kehittämistoiminalleen. Myös haastateltavista yrityksistä tuli esille edellä kuvattu tulevaisuuteen panostaminen, tuettiin tutkimuslaitosta ja haluttiin sitä kautta pysyä ajan hermolla. Ei oletettukaan tuloksia heti, vaan nähtiin tutkimuksen aktiivisessa seuraamisessa ja sen suuntaamisessa omien intressien suuntaisesti mahdollisuuksia hyödyntää tuloksia tulevaisuudessa liiketoimintana. Eikä me sitä varmaan sovelleta ensimmäisenä vuonna, mutta siitä voi syntyä jotain sellaista 5 10 vuoden säteellä, missä me ollaan ensimmäisenä tuomassa markkinoille jotain uutta. edustaja 50 henkilöä Haastateltavat yritykset olivat kuitenkin enemmän kiinnostuneita soveltavasta tutkimuksesta, vaikka näkivätkin perustutkimuksen uusilla alueilla mahdollisuutena tulevaisuudessa. Yritykset olivat tarkkoja siitä, että hanke johon heitä pyydettiin mukaan, palveli heidän intressejään. Hankkeeseen ei lähdetty mukaan vain rahoittajaksi, sen piti hyödyttää liiketoimintaa melko lyhyellä aikajänteellä. Omat tuotekehityshankkeet olivat strategiapohjaisia, isompia kehittämishankkeita, jotka loivat pohjaa tulevaisuudelle. Mutta hankkeen alkuvaiheessa niiden onnistuminen ei ollut täysin varmaa. Hankkeet nähtiin tärkeinä, koska prosessit nopeutuivat ulkopuolisen rahoituksen turvin ja riskinottokyky kasvoi. Hankkeissa, joissa julkinen taho oli mukana, riskinottokyky kasvaa. Ei ole niin kuolettava yritykselle jos hanke ei onnistu tai venyy. Tuotekehitys on jatkuvaa ja tärkeää yritykselle. edustaja yli 50 henkilöä Keskusteluissa tuli myös esille sitoutumisen aste. Tutkimushankkeissa oltiin enemmän seurailijoita. Varsinkin jos huomattiin, ettei päästä vaikuttamaan tutkimukseen, passivoiduttiin ja hoidettiin vain oma rooli hankkeessa. Kaksi tä mainitsi olevansa aktiivisia ottamaan tutkimushankkeissa johtoryhmän puheenjohtajuuden, koska silloin pystyi vaikuttamaan ja suuntaamaan toimintaa myös ten 13

19 intressien suuntaan. Yrityksen omiin hankkeisiin, joissa oltiin hallinnoijina, sitouduttiin hyvin tiukasti ja yhteistyöstä sovittiin yleensä erilaisin sopimuksin. ten omissa hankkeissa oli myös mukana tutkimuksia, analyysejä ja selvityksiä ostopalveluina tutkimusyksiköiltä. Ostopalvelukäytäntöä pidettiin selkeänä ja helppona, koska siinä määriteltiin tarkasti haluttu kokonaisuus Julkisten toimijoiden näkökulma Julkisten toimijoiden hankkeet perustuivat laitoksen, tutkimusyksikön tai koulutusyksikön strategiaan ja myötäilivät sekä kansallista että alueellista kehitystoimintaa. Ideat hankkeisiin tulivat eri tahoilta: hankkeet käynnistyivät pitkän yhteistyön ja tutkimusympäristössä havaitun tarpeen pohjalta, tutkimuskentän tutkimusryhmän johtajan tutkimusalueesta (yksikön sisäinen tutkimusintressi), halusta tarjota koordinoidusti palveluja yrityksille, ten esityksenä ja ten tarpeesta tai verkoston ideoimasta ulkopuolisesta tarpeesta. Laitoksen kansallinen strategia ohjaa yleisellä tasolla. Alalla pitkään työskentelevät tutkijat tietävät tiedon tason ja tarpeen tutkimuksen kehittymiselle. Tässä nimenomaisessa tutkimuksessa aloite syntyi käytännön tarpeista. valtiontutkimuslaitoksen edustaja Vaikka ulkopuolinen raha on tutkimusyksiköille tarpeen, ei haastateltavien mukaan menty mukaan mihin tahansa hankkeeseen, vaan liitettiin hankkeet strategiaan ja aikaisempiin kontakteihin. Kehittäminen on koko ajan strategista ja suunniteltua, kontaktit perustuvat pitkälti henkilösuhteisiin. Me tiedetään nyt, mitä me tehdään, joten ei me lähdetä mukaan mihin tahansa hankkeisiin, vaan valikoidaan. Tutkimusyksikössä uusi hanke perustuu aina vanhalle hankkeelle ja aikaisemmalle osaamispohjalle. Hankeyhteistyö saattoi olla myös satunnaista. Esimerkkinä oli tapaus, jossa tutkimusyksikkö oli tehnyt pohjapaperin ja lähettänyt sen yrityksiin, joiden oletti olevan kiinnostuneita ideasta. Kiinnostuneet ottivat yhteyttä ja tämän pohjalta työstettiin yhdessä tarkennettu tutkimus- ja tuotekehityshanke. Strategiset kumppanit voivat olla näissäkin hankkeissa mukana, mutta mukana on myös yrityksiä, joilla on jotakin erityisosaamista tai eritystarpeita. Haastatteluissa tuli esille muitakin esimerkkejä hankkeen käynnistämismekanismeista eli hankerekrytoinneista. Hankeidea lähti yrityksestä, joka esitti sen koulutusyksikölle. Koulutusyksikkö lähetti yrityksille 50 kirjettä, joihin kukaan ei vastannut. Koska idea sopi koulutusyksikön strategiaan ja se oli tullut koulutuksen kohderyhmältä, jatkettiin rekrytointia ensimmäisestä epäonnistumisesta huolimatta. Soitettiin 12 yritykselle, joista 11 lähti mukaan hankkeeseen. Valmistelurahoituksella aloitettiin selvitys ten tarpeista ja saatiin tuloksena aktiivisia ja kehittämishaluisia yrityksiä. Rahoitus järjestettiin niin, että Tekes rahoitti koordinaatiotyön ja hallinnon sekä osan ten järjestelmistä, lääni taas rahoitti toiminnan onnistumisen tueksi järjestettävän koulutuksen (ESR). Toisessa esimerkissä aloite tuli palveluyritykseltä tutkimusyksikölle. Aloitteen tekijätaho suunnitteli yhdessä tutkimusyksikön kanssa hankkeen, missä määriteltiin toimijoiden roolit ja vastuut. Palvelu kokosi aineiston asiakakkailtaan yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan ja osittain myös yhdessä tutkimusyksikön tutkijoiden kanssa. Tutkijat analysoivat aineiston ja kehittivät aineiston keruumenetelmää. Tuloksista informoitiin tutkimuksessa mukana olleita tahoja ja annettiin suositukset jatkotoimenpiteille. Alueellinen kehittämistyö ja korkeakoulujen kolmas tehtävä tuli keskusteluissa esille suhteutettuna omaan toimintaan ja oman toiminnan vaatimuksiin (tarkemmin esim. Kankaala ym. 2004). Useissa keskusteluissa todettiin, että kun tehdään korkeatasoista kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, se siirtyy alueelle hankkeiden kautta. Periaatteena Kun me tehdään mahdollisimman hyvää tiedettä ja mittaustekniikkaa, alueellinen vaikuttavuuskin on paras. Julkiset tahot, jotka olivat mukana haastatteluissa, olivat mukana useissa eri hankkeissa. Myös suuri osa heidän yksikkönsä tutkimuksesta tehtiin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Sanottiinkin, että kehittämis- ja tutkimusrahoitus on hankittava talon ulkopuolelta, perusrahoitus riittää vain opetukseen ja perustutkimukseen. Yhteistyökumppanit olivat luontaisia kumppaneita, eikä tullut tunnetta, että mukaan vain haalittiin yhteistyökumppaneita. Hanketoiminta perustui pidempiaikaisille toimiville ja jo vakiintuneille suhteille. Meille kuuluu iso riskinotto, koska tämä ala on tällainen, ei yritykset voi lähteä tekemään sellaista tuotetta, jota kehitellään kymmenen vuotta ja onnistumisprosentti on 10. Hyvät valmiit yhteistyöverkostot oppilaitoksen strateginen työelämä yhteistyö -tarve, ajankohtainen kiinnostava kehittämisaihio, siitä se lähti. amk:n yksikön edustaja 14

20 Hankkeiden ideoinnissa oli selkeästi tervettä itsekkyyttä ja jonkin verran intressiristiriitoja, mutta osapuolet kuvasivat myös selkeästi win-win-tilanteita. Hankkeiden pohjana olivat pitkäaikaiset henkilösuhteet ja niihin liittyvä asiantuntijuus sekä toisaalta strateginen suunnittelu ja siihen liittyvä kehittämistarve. Sitoutuminen hankkeeseen ja aktiivinen toiminta olivat pitkäjänteisen toiminnan tulosta ja kaikkien osapuolten huomioimista myös hankkeen suunnitteluvaiheessa. Haaliminen on väärä tapa, että mennään kiertämään ja hankkimaan keinotekoinen konsepti, hanke menee läpi, mutta siitä ei tule tulokseksi mitään. Hankkeiden pitää syntyä siten, että tunnetaan toisen osaaminen ja yhteistyö syntyy sitä kautta, että hankkeiden kautta opitaan tuntemaan. Myöhemmin voidaan sitten tältä pohjalta rakentaa uusia juttuja, kumppanit pitää tuntea henkilökohtaisesti, se vaatii opettelua. Sitä kautta syntyy myös sitoutumista. Firman kumppanit ovat jatkossakin aina kumppaneita, kun heillä on tarvetta. 3.5 ten välinen yhteistyö hanketoiminnassa yhteistyö hanketoiminnassa perustui paljolti alihankintaan, jolloin ostettiin tarvittava osaaminen, tietty tuotteen osa ostopalveluna tai koneaikaa. Se oli selkeä, sopimuspohjainen kokonaisuus. Toisaalta yrityksiltä hankittiin myös pidempiaikaista asiantuntijuutta. Pidempiaikainen asiantuntijayhteistyö oli enemmän vuorovaikutteista ja perustui yhteiseen suunnitteluun ja tekemiseen. Toisia yrityksiä käytettiin myös konsultteina, mitä voisi luonnehtia lyhytkestoiseksi asiantuntijapalveluksi. Yhteistyökumppaneina olivat myös ten asiakasyritykset, joiden kanssa tehtiin räätälöityä kehittämistyötä asiakasyrityksen tarpeisiin. Haastateltavissa oli mukana hyvin pitkälle erikoistuneita yrityksiä, jotka tarvitsivat oman erikoisosaamisensa tueksi laajaa verkostoa. Hankkeiden avulla testattiin uusia sovelluksia ja myös yhteistyökumppaneiden osaamista, kun haettiin uusia osaamisalueita oman toiminnan tueksi. Nämähän ovat vanhastaan meille tuttuja, siinä etsittiin oikeastaan parasta ja sopivinta. Käytiin myös läpi uusia toimijoita, mutta kyse oli siitä, kuka osaa mitäkin. edustaja 50 henkilöä. Kaikkea ei missään nimessä voi tehdä itse ja toiminnan laajuus vaatii sen, että tarvitaan osaajia. edustaja yli 50 henkilöä Miltei poikkeuksetta hankkeiden taustalla oli pitkään jatkunut yhteistyö, tai hankkeeseen löytyi uusi yhteistyökumppani jonkin luotettavan tahon välittämänä. Yhteistyöyritykset olivat vaihtuneet, mutta asiantuntevat henkilöt olivat pysyneet samoina. meni nurin myöhemmin, mutta henkilöt ovat siirtyneet toiseen yritykseen tekemään samaa, osaaminen ei ole hävinnyt. edustaja 50 henkilöä Esille nousi seuraava pari: hyvät, pitkäaikaiset henkilösuhteet ja asiantuntijuus. Vaikka hankkeet eivät aina olleet täydellisesti onnistuneetkaan, ne eivät olleet rikkoneet pitkäaikaista asiantuntijuussuhdetta. Meidän yhteistyö alkoi kauan sitten ja edelleen samat henkilöt ovat mukana tekemässä yhteistyötä edustaja 50 henkilöä Päätösasiakirjoissa mainitut yhteistyökumppanit olivat mukana myös hankkeen aikana. Yhdessä hankkeessa toteuttamiseen tarvittiin mukaan hankkeen aikana uusi, mikä johtui aikaisemmin valitun kumppanin resurssien puutteesta. Yhdessä diagrammissa oli mukana kahden eri hankkeen yhteistyökumppanit, joten haastattelutilanteessa kävimme läpi kummankin hankkeen yhteistyöhön liittyvät erityispiirteet. alihankinta / ostopalvelu asiantuntijuus konsultointi asikassuhde BtoB Kuva 10. ten välillä tapahtuva yhteistoiminta. 15

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot