9969/2/19 REV 2 1 GIP.1

Transkriptio

1 Bryssel, 17. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9969/2/19 REV 2 CO EUR-PREP 20 POLGEN 112 ECON 574 UEM 187 SOC 442 EMPL 337 COMPET 479 ENV 562 EDUC 288 RECH 320 ENER 319 JAI 642 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Eurooppalainen ohjausjakso horisontaalinen yhteenvetoraportti maakohtaisista suosituksista Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion laatima vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia koskeva horisontaalinen yhteenvetoraportti. 9969/2/19 REV 2 1

2 Horisontaalinen yhteenvetoraportti maakohtaisista suosituksista I Johdanto Tähän raporttiin on koottu tärkeimmät näkökohdat, jotka on esitetty maakohtaisten suositusten työllisyys- ja sosiaalipoliittisia näkökohtia koskevassa horisontaalisessa yhteenvetoasiakirjassa 1, joka muodostaa pohjan työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK) 13. kesäkuuta 2019 käytävälle periaatekeskustelulle, ja maakohtaisten suositusten talous- ja finanssipoliittisia näkökohtia koskevassa horisontaalisessa yhteenvetoasiakirjassa 2, joka muodostaa pohjan talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin) 14. kesäkuuta 2019 käytävälle periaatekeskustelulle. Nämä horisontaaliset yhteenvetoasiakirjat ovat asiaankuuluvien komiteoiden (talouspoliittinen komitea, talous- ja rahoituskomitea, työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea) laatimia, ja valtuuskunnat ovat hyväksyneet ne. Raportissa esitetään myös neuvoston kahdessa istunnossa (TSTK ja Ecofin) käytyjen keskustelujen aikana ministereiden esiintuomat keskeiset kohdat. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyy raportin istunnossaan 18. kesäkuuta 2019 ja toimittaa sen Eurooppa-neuvostolle. Komiteat jatkavat työskentelyä maakohtaisten suositusten parissa. Lopuksi TSTK-neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset 8. heinäkuuta ja Ecofin-neuvosto 9. heinäkuuta. Tämä poikkeuksellinen toimintatapa eroaa eurooppalaisen ohjausjakson vakiintuneesta käytännöstä. Puheenjohtajavaltio ehdotti sitä, koska maakohtaisten suositusten julkaiseminen viivästyi (5. päivään kesäkuuta 2019) ja koska on aiheellista toimittaa hyödyllisiä esityksiä Eurooppaneuvostossa 20. ja 21. kesäkuuta 2019 käytäviä keskusteluja varten. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi toimintatavan 19. maaliskuuta 2019 ilman, että sitä voidaan pitää ennakkotapauksena / / /2/ /2/19 REV 2 2

3 II Euroopan komission ehdotukset vuoden 2019 maakohtaisiksi suosituksiksi Euroopan talouden odotetaan kuluvana ja tulevana vuonna jatkavan kasvuaan joskin hitaampaan tahtiin. Yksityiset investoinnit ovat palanneet ennen kriisiä vallinneelle tasolle ja niiden odotetaan kasvavan, mutta hitaammin. Sitä vastoin julkiset investoinnit ovat yhä kriisiä edeltäneen tason alapuolella. Työllisyys on ennätysmäisen korkealla tasolla, mutta maiden välillä on huomattavia eroja. Julkisen velan kokonaismäärä on laskenut, mutta se on edelleen selvästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampi. Komission mukaan makrotalouden epätasapainojen korjaaminen etenee, mutta lisää politiikkatoimia tarvitaan. Suuria vaihtotaseen alijäämiä on korjattu, mutta useissa maissa on edelleen suuria vaihtotaseen ylijäämiä mukautukseen viittaavista vähäisistä merkeistä huolimatta. Komission mukaan niiden jäsenvaltioiden, joiden vaihtotase on alijäämäinen tai joilla on paljon ulkomaista velkaa, on jatkettava kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia, kun taas niiden jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen ylijäämä on suuri, olisi vahvistettava palkkakasvun ja investointien edellytyksiä. Uudistusten toteuttaminen on yhä epätasaista eurooppalaisen ohjausjakson kahdeksan soveltamisvuoden jälkeen. Komission mukaan vuoteen 2018 mennessä annetuista maakohtaisista suosituksista yli kaksi kolmasosaa on pantu täytäntöön ainakin jonkinasteisesti. Vuotuinen edistyminen maakohtaisten suositusten 2018 täytäntöönpanossa on edellisvuosia heikompaa. Kun otetaan huomioon talousnäkymiin liittyvät jäljellä olevat taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja talouskehityksen heikkenemisen riskit, uudistusten tehokkaampi priorisointi ja täytäntöönpano ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan edistää EU:n talouksien häiriönsietokykyä, vahvistaa kestävää ja tasapainoista kasvua, torjua makrotalouden epätasapainoa ja saada aikaan kestävää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. 9969/2/19 REV 2 3

4 Komission esittämissä vuoden 2019 maakohtaisissa suosituksissa jäsenvaltioita kannustetaan lisäämään kasvupotentiaalia uudistamalla talouksia ja lujittamalla häiriönsietokykyä edelleen. Ehdotuksilla edistetään jälleen kolmea asiaa: i) investointien edistämistä, ii) sellaisten tehokkaiden uudistusten toteuttamista, joilla lisätään kestävää ja osallistavaa kasvua, ja iii) tervettä finanssipolitiikkaa. Komissio korostaa, että uudistuksia on toteutettava nopeampaan tahtiin ja että kestävää ja osallistavaa kasvua edistävät uudistukset on asetettava etusijalle. Tähän sisältyy se, että innovoinnin vaikutuksia ja laajuutta on lisättävä ja osaamisen laatu ja merkitys työmarkkinoiden kannalta on varmistettava. Keskeisiä seikkoja hitaamman työllisyyden kasvun ja eriarvoisuuden vaikutusten lieventämisessä ovat sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen suojelun edistäminen, investointien suojaaminen ja lisääminen sekä julkisen talouden laadun parantaminen. Ehdotetuissa maakohtaisissa suosituksissa keskitytään tänä vuonna erityisesti investointien helpottamiseen. Kaikki jäsenvaltiot saivat ehdotuksen investointeihin liittyväksi suositukseksi. Neuvosto on jo todennut, että investoinnit ovat olennaisen tärkeitä vähähiilistä kiertotaloutta koskevan EU:n tavoitteen saavuttamiseksi 4. Se on myös toistuvasti huomauttanut, että uudet rakenneuudistukset olisi asetettava etusijalle, jotta voidaan poistaa investointien pullonkauloja, lisätä kasvupotentiaalia, kohentaa institutionaalista ja liiketoimintaympäristöä sekä parantaa hallinnon tehokkuutta ja sääntelyn laatua 5. Julkinen talous ja verotus: Ehdotetut suositukset edellyttävät, että jäsenvaltiot, joiden julkinen velka on suuri, kasvattavat finanssipoliittisia puskureita, ja että julkisia investointeja lisätään niissä jäsenvaltioissa, joissa on käytettävissä julkisen talouden liikkumavaraa ja joissa investointien tasoa pidetään alhaisena. Ikääntyvän väestön vaikutus aiheuttaa kestävyys- ja riittävyyshaasteita, jotka edellyttävät uudistuksia eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin, mitä useille jäsenvaltioille ehdotetaankin maakohtaisissa suosituksissa / / /2/19 REV 2 4

5 Työmarkkinat, koulutus ja sosiaalipolitiikka: Työmarkkinaolosuhteet ovat kohentumassa, mutta maiden, alueiden ja väestöryhmien välillä on yhä huomattavia eroja. Joissakin jäsenvaltioissa on työvoimapulaa, toisissa taas työttömyysaste on edelleen korkea. Palkkakasvu on lähtemässä käyntiin eri tahtiin, kun taas euroalueen reaalipalkkojen kehitys jää kokonaisuudessaan vaatimattomaksi. Ehdotetut maakohtaiset suositukset edistävät kohdennettuja investointeja, joilla lujitetaan aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimivuutta. Tämän ohella joillekin jäsenvaltioille suositeltiin puuttumista määräaikaisten työsopimusten tai epätyypillisten työjärjestelyjen turvin työskentelevien suureen määrään ja edistämään siirtymistä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Sukupuolten välillä on yhä eriarvoisuutta, joka johtuu usein kohtuuhintaisten lastenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen puutteesta, kuten useissa suosituksissa todetaan. Ehdotetuissa maakohtaisissa suosituksissa toivotaan koulutusjärjestelmien vahvistamista useissa jäsenvaltioissa, myös parantamalla osaamisen kehittämisen merkitystä työmarkkinoiden kannalta, edistämällä aikuiskoulutusta ja lisäämällä ammatillisen koulutuksen kapasiteettia. Koulutusjärjestelmien laadun ja osallistavuuden parantaminen vaatii lisätoimia. Köyhyys on kääntynyt laskuun mutta on edelleen korkea joissakin jäsenvaltioissa, myös työssäkäyvien köyhyyden osalta. Lisäksi jotkin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten lapset, ikääntyneet henkilöt, vammaiset henkilöt ja muuttajataustaiset henkilöt, kohtaavat jatkuvasti haasteita. Monissa maakohtaisissa suosituksissa ehdotetaan sosiaaliturvajärjestelmien kattavuuden, riittävyyden tai toimivuuden parantamista, myös tehokkaampia vähimmäispalkkajärjestelyjä, sekä laadukkaiden ja integroitujen sosiaalipalvelujen saatavuuden parantamista. Suositukset eläkejärjestelmien riittävyyden ja kestävyyden parantamisesta sekä kohtuuhintaisen, laadukkaan ja kestävän terveydenhuollon saatavuuden varmistaminen kaikille ovat näkyvästi esillä vuoden 2019 maakohtaisissa suosituksissa. 9969/2/19 REV 2 5

6 Investoinnit, kilpailukykypolitiikka ja parempi liiketoimintaympäristö nostamaan tuottavuutta: Ehdotetuissa maakohtaisissa suosituksissa painotetaan aivan erityisesti investointeja niin, että pyritään määrittämään ensisijaiset investointikohteet, joissa makrotaloudellinen tuotto on suuri, ja otetaan huomioon alueelliset erot. Komissio tuo esiin myös sen, että käyttämällä EU:n rahastoja voidaan auttaa täyttämään ehdotetuissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt investointitarpeet. Eurooppalaisen ohjausjakson ja EU:n rahoituksen välistä yhteyttä on ehdotettu lujitettavaksi, mikä tarkoittaa, että seuraavan koheesiorahaston ohjelmasuunnittelu on olennaisen tärkeää. Keskustelut jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa ovat juuri alkaneet, ja komissio painottaa, että ehdotetut maakohtaiset suositukset toimivat analyyttisenä kehyksenä, josta saadaan tietoa EU:n rahastojen ohjelmasuunnittelua varten. Muita komission hahmottelemia rakenneuudistusten painopisteitä ovat rahoitusvakauden lujittaminen ja järjestämättömien lainojen määrän vähentäminen, asuntotarjonnan pullonkaulojen poistaminen, alakohtaisen sääntelyn tarpeen arviointi ja hallinnollisen taakan keventäminen. * Neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään suhteellisen suotuisaa taloustilannetta ja edistämään rakenneuudistuksia, jotta voidaan lujittaa kestävää ja tasapainoista kasvua, torjua makrotalouden epätasapainoa ja edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä 6. Valtuuskunnat ovat jo ilmaisseet kannattavansa komission analyysiä Euroopan sosioekonomisista haasteista ja ovat yleisesti ottaen samaa mieltä siitä, että näihin haasteisiin voitaisiin vastata konkreettisilla politiikkatoimilla. Valtuuskunnat panevat merkille ehdotettuihin maakohtaisiin suosituksiin sisältyvän poliittisen ohjauksen / /2/19 REV 2 6

7 III Investoinnit, rahoitusmarkkinat ja finanssipolitiikan ensisijaiset tavoitteet EU:n jäsenvaltioissa Valtuuskunnat pitävät yleisesti ottaen myönteisenä keskittymistä investointi- ja uudistustarpeisiin. On olemassa useita pullonkauloja, jotka haittaavat investointeja ja vaihtelevat oikeanlaisten taitojen löytämisestä liiketoimintaympäristön esteisiin, esimerkiksi alakohtaisiin määräyksiin ja tehottomiin maksukyvyttömyysmenettelyihin. Taloudessa nyt vallitsevan kasvusuhdanteen tarjoamia mahdollisuuksia olisi näin ollen käytettävä edistämään investointeja, joilla muun muassa nykyaikaistettaisiin Euroopan teollisuutta sekä liikenne- ja energiajärjestelmiä ja muunnettaisiin ne ilmastoneutraaleiksi, sekä edistämään investointeja koulutukseen ja osaamiseen. Eurooppalaisella rahoituksella voi olla suuri merkitys useille jäsenvaltioille investointitarpeiden täyttämisessä. Ehdotetuissa maakohtaisissa suosituksissa annetaan ohjeita EU:n rahastojen ohjelmasuunnittelulle kaudella samalla kun korostetaan tarvetta säilyttää riittävä joustavuus, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden räätälöidä rahoitus maakohtaisten erityispiirteiden mukaisesti. Rahoitusmarkkinat: Rahoitusalan häiriönsietokyky on parantunut kriisin jälkeen, mutta haavoittuvuuksiin on vielä puututtava. Erityisesti rahanpesun torjunnan kehysten täytäntöönpanoa ja valvontaa on tehostettava edelleen. Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen: Julkisen talouden laadun ja rakenteen parantaminen on myös tärkeä osa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa. Komission ehdottamissa maakohtaisissa suosituksissa edellytetään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisen talouden sopeutusta niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole vielä saavuttaneet julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan. Niille jäsenvaltioille, joilla on riittävästi julkisen talouden liikkumavaraa ja joiden investointiaste on alhainen, komissio suosittelee julkisten investointien lisäämistä kasvun tukemiseksi ja talouden tasapainottamisen helpottamiseksi. 9969/2/19 REV 2 7

8 IV Eurooppalainen ohjausjakso sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikka kokemukset menneestä kaudesta ja tulevat toimet Jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen yhtä mieltä siitä, että ohjausjakso on prosessina hyödyllinen väline erityisesti politiikan koordinoinnin ja vastavuoroisen oppimisen kannalta ja tarjoaa soveltuvaa ohjausta Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime vuosina ohjausjakson sosiaalisesta ulottuvuudesta on tullut entistä tärkeämpi. Sitä olisi edelleen vahvistettava, koska taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat sidoksissa toisiinsa. Koska uudistusten sosiaaliset vaikutukset ovat ratkaisevan tärkeitä todellisen kasvun aikaansaamiseksi, jotkin jäsenvaltiot ovat tuoneet esille tarpeen varmistaa ohjausjaksossa parempi seuranta, jonka tulisi perustua ajan tasalla olevaan prosessiin ja jossa sosiaali- ja työllisyysuudistusten täytäntöönpanoon ja arviointiin olisi annettava enemmän aikaa. Vuosien monenvälisen arvioinnin puitteissa jäsenvaltioiden on kiireellisesti uudistettava ja joudutettava uudistustoimiaan tavoitteena sosiaalinen lähentyminen ylöspäin ja parempi talouden häiriönsietokyky. Euroopan rakennerahastoja olisi käytettävä tehokkaasti tukemaan jäsenvaltioiden toimia maakohtaisten suositusten panemiseksi täytäntöön. Useimmat jäsenvaltiot kannattavat EU:n rahastojen käytön ja eurooppalaisen ohjausjakson välisen yhteyden vahvistamista. Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sisällyttämisen entistä selkeämmin eurooppalaiseen ohjausjaksoon olisi toimittava näissä puitteissa suunnannäyttäjänä laajemmille toimille eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Näin voidaan kehittää osallistavampi ja kestävämpi kasvumalli parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja tekemällä Euroopasta parempi paikka investoida, luoda työpaikkoja ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta kunnioittaen samalla kansallista toimivaltaa ja kansallisia erityispiirteitä. Valtuuskunnat ovat yhtä mieltä siitä, että on tarpeen tavoittaa työmarkkinoilta kauimmas etääntyneet ryhmät sekä apua eniten tarvitsevat ja että on investoitava jatkuvasti laadukkaaseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuspolkuihin, jotta edistettäisiin osallisuutta ja osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan ja jotta voitaisiin tarjota mahdollisuus sopeutua muuttuvaan työelämään samalla kun tuetaan Euroopan ja jäsenvaltioiden talouksien kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Eriarvoisuuden lisääntyminen, työssäkäyvien köyhyys, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, väestön ikääntyminen sekä tarve taata sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ovat usein samanlaisia haasteita kaikille jäsenvaltioille, joskin vaihtelevissa määrin. 9969/2/19 REV 2 8

9 Sosiaalisen suojelun ja sosiaalipalvelujen olisi oltava kaikkien saatavilla samalla kun säilytetään kannustimet työhön niitä varten, jotka kykenevät työhön. Riittävät ja kestävät eläkejärjestelmät, osallistavat ja laadukkaat koulutusjärjestelmät sekä investoinnit sellaisiin lastenhoito-, pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltojärjestelmiin, jotka takaavat pääsyn ajoissa hoitoon, ovat yhdessä laadukkaiden työpaikkojen kanssa välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa kaikkien eurooppalaisten hyvinvointi ja vastata väestökehityksen aiheuttamiin paineisiin. Ihmiskeskeisiä, kohdennettuja ja räätälöityjä toimenpiteitä, jolla vastataan sosiaalisiin tarpeisiin sekä koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin tarpeisiin, pidetään tärkeimpinä välineinä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa. Jotta jäsenvaltiot sitoutuisivat eurooppalaiseen ohjausjaksoon entistä paremmin, on olennaista lisätä jäsenvaltioiden ja Euroopan komission vuoropuhelua ohjausjakson kaikissa vaiheissa. Samalla työmarkkinaosapuolten ja kaikkien keskeisten sidosryhmien aito osallistuminen on ratkaisevan tärkeää. Työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava aktiivisesti maakohtaisten suositusten laatimiseen ja täytäntöönpanoon, mikä auttaisi varmistamaan uudistusten tehokkuuden. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi ryhdyttävä noudattamaan kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa otetaan huomioon paitsi talous- ja sosiaalipolitiikka ja taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset, myös muut asiaankuuluvat politiikan alat, kuten koulutus, sukupuolten tasa-arvo, kohtuuhintainen asuminen ja ilmastonmuutos. 9969/2/19 REV 2 9