Priimaa pukkaa. Osallistumalla vaikutat. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun. opiskelijan laatuopas

Transkriptio

1 Osallistumalla vaikutat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Priimaa pukkaa opiskelijan laatuopas Opiskelijana olet oman oppimisesi paras asiantuntija, opettajat puolestaan ovat opetuksen ammattilaisia. Onnistunut opiskeluaika on sinun ja korkeakoulussa työskentelevien yhteistyön tulos. Olemme luoneet järjestelmällisen tavan jatkuvasti kehittää ammattikorkeakoulua ja erityisesti opetusta. Kokonaisuutta kutsutaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmäksi. Ääntäsi ja mielipiteitäsi tarvitaan koulumme kehittämiseen. Opintojaksopalautteella kerrot mielipiteesi suoraan opettajallesi, lukuvuosipalautteessa saat tilaisuuden arvioida vuoden kulkua laajemmin, ja opintojen loppuvaiheen OPALA-kyselyssä koko opiskelu aikaa. Voit myös tehdä aloitteita mistä tahansa opintoihin tai opiskelijaelämään liittyvästä asiasta. Tehokkain vaikuttamisen tapa on osallistuminen. Ammattikorkeakoulun hallituksessa opiskelijajäsenet osallistuvat ylimpään päätöksentekoon. Toiminta opiskelijajärjestöissä on paitsi antoisaa, myös elävän korkeakouluyhteisön tae. Työryhmien, kuten laatutyöryhmän, jäseninä opiskelijat tuovat toiminnan kehittämiseen arvokasta ja tuoretta näkökulmaa. Opintojen eteneminen, työnsaanti ja työelämässä menestyminen ovat laadukkaan koulutuksen tulosta. Antamalla palautetta, tekemällä aloitteita ja osallistumalla toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen luot myös omaa tulevaisuuttasi. Riitta Käyhkö rehtori

2 Opiskelija arvioi omaa työtään ja oppimistaan sekä käy vertaiskeskustelua Palaute kurssista, lukuvuodesta, koko opiskeluajasta Palaute opiskelijoille kurssista ja tieto mihin toimiin on ryhdytty Opettaja hyödyntää saamaansa palautetta oman työnsä kehittämisessä Opiskelijoiden edunvalvonta KETOAKKU, SAMOK Laatutyöryhmä kehittää palautejärjestelmiä vastaamaan tarkoitusta ja auttaa toimialoja; tiedottaa laatutyöstä Palautteen koostaminen yhteenvedoksi Käytännön toimenpiteet esimerkiksi muutokset opetussuunnitelmissa Koulutusohjelma/ toimiala itsearvioinnit, johdon katselmukset, kehittämissuunnitelmat Sidosryhmät työnantajat, OPM, rahoittajat Palautteen kulku Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa

3 Kemi Tornion ammattikorkeakoulun Priimaa pukkaa opiskelijan laatuopas

4 Sisällys 1 Opiskelijan etu ja oikeus 5 2 Opiskelija oppimisen asiantuntija 7 3 Laatua varten tarvitaan järjestelmä 10 4 Palautteella paremmaksi 13 5 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin 19 6 Kaikki punnitaan käytännössä! 21 7 Uskalla uudistaa 23 8 Linkkejä ja lukemista 24

5 4 Opiskelijan etu ja oikeus

6 Opiskelijan etu ja oikeus 1 Pidät käsissäsi ensimmäistä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattua laatuopasta. Oppaassa kuvataan, kuinka ammattikorkeakoulussamme varmistetaan opetuksen ja muun toiminnan laatu. kerrotaan, kuinka osallistut laatutyöhön. Viime aikoina laatuajattelu on yleistynyt, ja tämän käsikirjan taustalla on eurooppalainen, kansallinen ja paikallinen huoli korkeakoulutuksen laadusta ja vetovoimaisuudesta. Sinulle laadukas koulutus on erityisen tärkeää, sillä laatu vaikuttaa opintojen etenemiseen, työnsaantiin ja työelämässä menestymiseen. Ja sitä paitsi, mitä järkeä on koulutuksessa, joka ei täytä sinun tarpeitasi ja odotuksiasi? Opiskelijanäkökulma laatuun on tärkeä, sillä korkeakoulumaailmassa eri tahoilla on poikkeavia käsityksiä siitä, mitä laadukas koulutus tarkoittaa. KTAMK haluaa tarjota sinulle koulutusta, joka mahdollistaa korkeatasoisen osaamisen, hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun lisäksi monipuoliset valmiudet työelämään. Opiskelijan näkö- Opiskelijan etu ja oikeus 5

7 kulmasta laatu on näiden tavoitteiden osoitettua saavuttamista, ja hyvä laatu tarkoittaa yksinkertaisesti tyytyväisyyttä opetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Laadunvarmistusjärjestelmä puolestaan ylläpitää ja kehittää näiden tavoitteiden mukaista toimintaa. Oppimisestasi huolehtimalla, palautetta antamalla ja kehittämiseen osallistumalla kannat kortesi kekoon! Opiskelijan etu ja oikeus

8 Opiskelija oppimisen asiantuntija 2 Laadun lähtökohdat opiskelijan kannalta ovat yksinkertaiset: opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi luovat perustan oppimiselle ja siten koulutuksen laadulle. Oletuksena on, että opiskelijalla on tahto ja kyky oppia. Oppia voi monella tavalla: yksin kirjan ääressä, yhdessä tekemällä tai luennoilla kuuntelemalla. Vaikka ihmiset ovat erilaisia ja oppivat eri tavoin, viime kädessä oppiminen tapahtuu opiskelijan pään sisällä: kukaan ei voi oppia toisen puolesta. Siksi oman opiskelun ja työn tarkkailu on tärkeää. Opetuksen ja työelämäharjoittelun tarkoituksena on löytää ja vahvistaa opiskelijan omia voimavaroja. Opiskelijaa ei jätetä yksin. Korkeakoulu tarjoaa opiskelijalle ympäristön, joka mahdollistaa henkilökohtaiset ja työelämän asettamat oppimistarpeet. Onnistumisen taustalla on ammattitaitoiset opettajat ja kannustava tunneilmapiiri. Opiskelijan tukena on opintojen eri vaiheissa monenlaisia palveluja aina alkuvaiheen tuutoroinnista ja HOPS:ien laadinnasta opinnäytetöiden ohjaukseen ja terveysja kuraattoripalveluista opiskelijajärjestön järjestämiin vapaa-ajan rientoihin. Opiskelijan hyvinvointi, opintojen eteneminen ja hyvät vaikutusmahdollisuudet opetuksen kehittämiseen ovat myös osa laatua. Oppimisen ytimessä Tutustu opiskelijan opintopolkuun edu.tokem.fi:ssä! Opiskelija oppimisen asiantuntija

9 Opiskelija asiakkaana ja kumppanina Laatua voi tarkastella monelta eri kantilta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kustannustehokkuutta tai ylivertaista laatua kilpailijoihin verrattuna. KTAMK:lle sopii kuitenkin parhaiten asiakaslähtöinen laatu, jonka tavoitteena on tyydyttää opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden, kuten työelämän ja rahoittajien tarpeet. Opiskelijat ovat myös kumppaneita, jotka osallistuvat korkeakoulun kehittämiseen ja päätöksentekoon. Kumppanuusperiaate opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun välillä ei toteudu KTAMK:ssa parhaalla mahdollisella tavalla. Se mainitaan vuoden 2007 Korkeakoulujen vertaisarviointiprojektissa KTAMK:n kehittämiskohteeksi. Lisäksi kiinnitettiin huomiota opiskelijan osallistumismahdollisuuksiin opetussuunnitelmien laatimisessa. Kumppanuus ei kuitenkaan synny taikaiskusta, vaan opiskelijoita tarvitaan kertomaan, kuinka tämä periaate saadaan toimimaan KTAMK:ssa. Kuinka opiskelijan asemaa kumppanina kohennetaan? Opiskelija oppimisen asiantuntija

10 Opiskelija on oppimisen asiantuntija, jonka palaute ja osallistuminen kehittämiseen antavat ammattikorkeakoululle arvokasta tietoa. Opiskelijat eivät ole ainoita, joilla on odotuksia koulutuksen laadun suhteen: siksi opiskelijanäkökulman puuttuminen voi vääristää kehitystä. Osallistuminen laatutyöhön antaa myös työelämävalmiuksia. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden odotetaan olevan alansa ammattilaisia, ja nykyään sekä yritykset että julkinen sektori ovat yhä kiinnostuneempia toimintansa laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Laatutietoisuus opiskeluaikana on myöhemmin valttia työelämässä, mutta tulevaisuudessa sitä voidaan edellyttää välttämättömänä osana ammattitaitoa. Miksi kiinnostua laadusta? Opiskelija oppimisen asiantuntija

11 3 Laatua varten tarvitaan järjestelmä Laatutyö on suunnitelmallista ja läpinäkyvää Laadunvarmistus perustuu jatkuvalle kehittämiselle Ammattikorkeakoulun arjessa tehdään paljon epävirallista laatutyötä tiedostamatta, esimerkiksi kahvikupillisen äärellä. Hyvän laatukulttuurin perustana onkin salliva, rohkaiseva ja avoin ilmapiiri, jossa keskustelut, palaute ja ideoinnit ovat luonteva osa arkea. Vaikka laatutyön onnistumisen taustalla on kannustava ilmapiiri, se ei itsessään riitä. Lisäksi pitää olla käytäntöjä, joiden avulla varmistetaan palautteiden ja uusien ideoiden käyttö toiminnan kehittämisessä. Hyvä laatu edellyttää suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Jos palautetta annetaan vain kahvipöydässä, ainoastaan kupit kuulevat: kirjatut käytännöt toimivat laadunvarmistuksen takaajana. Laadunvarmistusjärjestelmä tarkoittaa sovittua toimintatapaa, jota korkeakouluyhteisömme käyttää toiminnan parantamiseksi. Se koostuu välineistä, jotka tuottavat ajantasaista arviointi- ja seurantatietoa. Tietojen avulla on mahdollista saavuttaa yhteisiä tavoitteita, ylläpitää ja kehittää jatkuvasti laatua sekä kehittää laadunvarmistusjärjestelmää itseään. KTAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteelle. Opiskelijat, 10 Laatua varten tarvitaan järjestelmä

12 henkilökunta ja sidosryhmät antavat palautetta käytännön toiminnan onnistumisista ja kehittämisen kohteista. Toteutuksen arviointi johtaa kehittämiseen, jossa havaittuja ongelmia korjataan. Kehittäminen heijastuu suunnitteluun: pitkän tähtäimen tavoitteeksi voidaan asettaa palautteesta havaitun ongelman korjaaminen tai vastaavasti vahvuuden kehittäminen entisestään. Jokaisessa vaiheessa on Kuvio 1. KTAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä Suunnittelu Johtaminen tukiprosessit Ydinprosessit toteutus Strategia 2012 aluekehitystyö, opetus ja oppiminen, TKI opintoasiat, eoppiminen, kirjasto-, KV-, hallinto-, IT-, viestintäpalvelut Kehittäminen Palaute Laatua varten tarvitaan järjestelmä 11

13 Laadunvarmistusjärjestelmä on julkaistu edu.tokemissa. välineitä, joiden avulla vaihetta toteutetaan ja nivotaan muihin vaiheisiin. Laadunvarmistusjärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa: sen avulla kehitetään keskeisiä toimintoja, kuten johtamis-, tuki- ja ydintoimintoja. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on tärkeintä, minkä vuoksi keskellä on KTAMK:n tavoite vuodelle Seuraavissa luvuissa jatkuvan kehittämisen kehä käydään vaiheittain läpi. Kiertomatka alkaa opiskelijan kannalta tärkeästä arvioinnista, ja se jatkuu kehittämisen ja suunnittelun kautta kohti toteutusta. Tiivistelmän laatutyökalujen toiminnasta, tarkoituksesta ja merkityksestä kokonaisuuden kannalta löydät tämän oppaan sisäkannesta. 12 Laatua varten tarvitaan järjestelmä

14 Palautteella paremmaksi 4 Palautetta opintojaksoista WinhaOpaalissa lukuvuodesta tutoropettajalle OPALA-palautetta koko opiskeluajasta tukipalveluista Katso lisää osoitteesta Mistä annat palautetta? Opintojaksopalautteen annat WinhaOpaalissa, jossa kerätään arvio opintojakson sisällöistä, opetusmenetelmistä ja opintojaksolla oppimisesta. Palautteessa arvioit myös oman toimintasi vaikutusta oppimiseen. Lisäksi vuosittain kerättävässä lukuvuosipalautteessa kerätään palaute koko lukuvuoden sujumisesta yleensä. Käytännöt palautteen keräämisestä vaihtelevat toimialoittain. Opintonsa päättävät antavat arvion koko opiskeluajasta. Edu.tokemin sähköistä palautelomaketta voit käyttää kaikkeen palautteeseen ja aloitteiden tekemiseen. Mikä on hyvää palautetta? Valitettavasti opiskelijat antavat palautetta varsin vähän: KTAMK:n opiskelijoista keskimäärin noin 20 % antaa opintojaksoista palautetta. Vaarana on, Älä tyydy antamaan palautetta vasta opintojakson loputtua, vaan anna palautetta aina kun on aihetta! Palautteella paremmaksi 13

15 että pienet palautemäärät vääristävät kokonaiskuvaa. Mitähän loput 80 % ajattelevat opintojaksoista? Älä siis epäröi antaa palautetta! Taulukko 1. WinhaOpaalin vastausprosentit vuosina Toimiala/ koulutusohjelma Kulttuuri Liiketalous Kemi Liiketalous ja tietojenkäsittely Sosiaali ala Terveysala Tekniikka Vastausprosentti ,3 9,1 8,3 14,4 14,9 16, ,7 8,0 10,3 11,1 14,3 11, ,7 12,7 16,4 24,9 20,3 11,7 Hyvin annettu palaute on rakentavaa ja todenmukaista. Muista siis antaa kehuja hyvistä käytännöistä: siten varmistat hyvien käytäntöjen jatkumisen ja käyttämisen muilla opintojaksoilla. Todellisuutta vastaava palaute on myös kullanarvoista, sillä sen avulla kehittämistyö ja suunnittelu perustuvat tosiasioihin. Kunnon palautetta antamalla vaikutat osaltasi opetuksen laatuun! Palautteen kulku Palautteen kulku on kuvion mukainen. Opiskelijan ensisijainen palautekanava on suora palaute opettajalle. Opettaja puolestaan antaa palautetta opiskelijan tai opiskelijaryhmän oppimisesta sekä siitä, mihin toimiin palautteen perusteella ryhdytään. Toimialoilla palaute otetaan huomioon esimerkiksi opetussuunnitelmia laadittaessa. Toisaalta opiskelijat 14 Palautteella paremmaksi

16 Kuvio 2. Palautteen kulku Opiskelija arvioi omaa työtään ja oppimistaan sekä käy vertaiskeskustelua Palaute kurssista, lukuvuodesta, koko opiskeluajasta Palaute opiskelijoille kurssista ja tieto mihin toimiin on ryhdytty Opettaja hyödyntää saamaansa palautetta oman työnsä kehittämisessä Opiskelijoiden edunvalvonta KETOAKKU, SAMOK Laatutyöryhmä kehittää palautejärjestelmiä vastaamaan tarkoitusta ja auttaa toimialoja; tiedottaa laatutyöstä Palautteen koostaminen yhteenvedoksi Käytännön toimenpiteet esimerkiksi muutokset opetussuunnitelmissa Koulutusohjelma/ toimiala itsearvioinnit, johdon katselmukset, kehittämissuunnitelmat Sidosryhmät työnantajat, OPM, rahoittajat Palautteella paremmaksi 15

17 voivat varmistaa palautteen perillemenon opiskelijoiden edunvalvonnan kautta. Ammattikorkeakoulun laatutyöryhmä puolestaan kehittää palautejärjestelmiä ja tiedottaa laatutyöstä, ja sen toimintaan osallistuu myös opiskelijajäseniä. Palautteen merkitys on siis laaja: palautteen pohjalta kehitetään ja suunnitellaan ammattikorkeakoulun toimintaa opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi. Palaute on monessa suhteessa tärkeää, sillä kehittämis- ja suunnittelutoiminta, kuten erilaiset itsearvioinnit sekä opetus- ja tavoitesuunnitelmat, perustuvat osaltaan annettuun palautteeseen. Kehit- 16 Palautteella paremmaksi

18 tämisen edellytyksenä on palautteen saamisen ohella sen oikein tulkitseminen. Opiskelija on asiantuntija muiden opiskelijoiden antaman palautteen suhteen. Kehittämistoiminta on toimialoilla arkipäivää, ja opiskelijalla on oikeus tietää, mihin toimiin palaute ammattikorkeakoulussa johtaa. KTAMK:lle on tärkeää kannustaa opiskelijoita osallistumaan ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Opiskelijajäsenet osallistuvat jo päätöksentekoon ja valmisteluun esimerkiksi AMK:n hallituksessa ja erilaisissa työryhmissä. Laatutyön kannalta tärkeä toimielin on laatutyöryhmä. Opiskelijoiden omat järjestöt, kuten opiskelijakunta KETO- AKKU ja toimialojen koulutusalajärjestöt tekevät omalta osaltaan koulutuksen laatutyötä. Opiskelijoiden rooli on tärkeä toimialojen laatua ja laadunvarmistusta arvioitaessa. Opiskelijat osallistuvat vuosittain toimialoilla järjestettäviin johdon katselmuksiin, joiden tarkoituksena on arvioida toimialan toimintaa sekä tukea ja edistää kehittämistyötä. Ulkoisen palautteen avulla saadaan riippumatonta ja tietoa korkeakoulun tilasta ja kehittämistarpeista. Laadunvarmistuksen arvioimiseksi Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi eli arvioi kaikkien Suomen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät. Auditoinnin tavoitteena on selvittää korkeakoulun asettamia laadullisia tavoitteita, arvioida Osallistumalla vaikutat Arviointi tarkastelee kokonaisuutta Myös ulkoista arviointia tarvitaan Palautteella paremmaksi 17

19 miten korkeakoulu ylläpitää ja kehittää toiminnan laatua ja laadunvarmistuksen toimivuutta. KTAMK on vuorossa keväällä Auditoinneissa ei mitata toiminnan laatua, vaan laadunvarmistuksen laatua. KETOAKKU KETOAKKU eli KTAMK:n opiskelijakunta edustaa opiskelijoita ja vastaa edunvalvonnasta. KETOAKUn tehtävä on tuoda opiskelijoiden näkökulma koulun päätöksentekoon sekä tukea opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. KETOAKKU on valtakunnallisen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOKin jäsen. Lue lisää ja Koulutusalajärjestöt KETOAKUN lisäksi jokaisessa yksikössä toimii oma, alakohtainen opiskelijayhdistys. Ne opastavat omaan koulutusalaan liittyvissä kysymyksissä ja järjestävät opiskelijatuutorointia. Koulutusalajärjestöjä ovat Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijat TOKKO ry, Kemin kauppaopiskelijat ry, Sosiaalialan opiskelijayhdistys ry KETOSOK, Terveysalan koulutusyksikön opiskelijayhdistys KETOTERVE ry ja Kemin insinöörioppilaat ry. Lisätietoja edu.tokem.fi. 18 Palautteella paremmaksi

20 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin 5 Laadunvarmistusjärjestelmä perustuu suunnitteluun, erityisesti pitkän tähtäimen suunnitelmaan eli strategiaan. Strategiassa on asetettu opiskelijoita koskevia tavoitteita, kuten opetus- ja oppimisprosessin tehostaminen, oppimisen ja työelämän vuorovaikutuksen parantaminen tai kansainvälisyyden ja opiskelijoiden uudistuskyvyn hyödyntäminen. Strategian perusta on toiminta-ajatuksessa ja visiossa. Toiminta-ajatus tarkoittaa toiminnan tarkoituksen kirkastamista, kun taas visio kertoo, missä määränpäässä halutaan olla muutaman vuoden kuluttua. Strategia tähtää tavoitteisiin Toiminta-ajatus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on osaava kouluttaja ja kehittäjä Visio 2012 Olemme strategisilla osaamisalueillamme valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu osaaja osana Lapin korkeakoulukonsernia. Vahvuutemme perustuu korkealaatuiseen osaamiseen ja tunnustettuun, innovatiiviseen asiantuntijuuteen. Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin 19

21 AMK:n stratedian ydinkohtiin voit tutustua mm. Arvot puolestaan ohjaavat kaikkea ammattikorkeakoulun toimintaa. Arvot ovat yhteisön pysyvää rakennusainetta, pohjavire kaikessa toiminnassa. Yhteisesti sovittujen arvojen mukainen toiminta on koko ammattikorkeakouluyhteisön, niin opiskelijoiden kuin henkilöstön, tavoite ja tehtävä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arvoja ovat Osaaminen ja viisaus tarkoittavat asiakkaan eli opiskelijan ja hänen tarpeidensa tunnistamista. Yhteistoiminnan ja jaetun asiantuntijuuden korostaminen, yksilöiden erilaisuuden ymmärtäminen voimavaraksi ja vastuunkantaminen yhteisistä tavoitteista kuuluvat myös osaamiseen ja viisauteen. Luovuus ja rohkeus merkitsee rohkeutta tarttua haasteisiin, jotka edistävät yhteiskunnan ja alueen osaamista ja kehittävät alueen yritystoimintaa. Innovaatioiden etsiminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen yksilö- ja yhteisötasolla ovat uteliasta luovuutta parhaimmillaan. Luotettavuus ja luottamus viittaavat sovitun työnjaon, sopimusten ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen. Toiminnassa ja päätöksenteossa ollaan johdonmukaisia, ja kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta, asemasta, kansallisuudesta ja koulutuksesta riippumatta. 20 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin

22 Kaikki punnitaan käytännössä! 6 Ammattikorkeakoulun toiminnot on kuvattu prosesseina. Kaikkein tärkeimpiä, ammattikorkeakoululle elintärkeitä toimintoja kutsutaan ydinprosesseiksi. Ydinprosessit opetus ja oppiminen ja aluekehitystyö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Opetus ja oppiminen ovat opiskelijan arkea. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta puolestaan parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia. Alue- ja työelämäyhteistyö tarkoittaa opiskelijan kannalta harjoitteluja alueen yrityksissä ja julkisen sektorin laitoksissa, hankkeistettuja opinnäytetöitä ja erilaisia projekteja. Arjessa tarvitaan myös tukiprosesseja, joiden avulla ydinprosessit on mahdollista toteuttaa. Nekin kuuluvat oleellisena osana opiskelijan arkeen. Kaikki punnitaan käytännössä! 21

23 Tukiprosessit Opintoasiat liittyvät ammattikorkeakouluopiskelijan arkeen jo hakuvaiheesta lähtien. Lisäksi opintoasioihin kuuluvat opintotuki, kuraattoripalvelut, tutoroinnin järjestäminen ja muut opiskelijan hyvinvointipalvelut. eoppiminen vastaa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä. Kirjastopalvelut ovat opiskelijan kannalta lähinnä aineistopalveluita, mutta myös hankinnat ja informaatikon palvelut kuuluvat kirjastopalveluiden piiriin. Kirjaston toiminnasta voi antaa palautetta osoitteessa kirjasto- ja tietopalvelut risuja ja ruusuja. Kansainväliset palvelut tulevat ajankohtaiseksi vaihtoon lähdön yhteydessä. Ne vastaavat vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun käytännön järjestelyistä ja opiskelijan neuvonnasta vaihdon suhteen. Kv-yksikkö myös koordinoi ystävätoimintaa. IT-palvelut huolehtivat tietotekniikkapalveluiden toimivuudesta. Muita tukiprosesseja ovat hallintopalvelut, viestintäpalvelut ja kiinteistöpalvelut. Prosessit kunnossa? Laadukkaan koulutuksen edellytyksenä on, että prosessit toimivat moitteettomasti ja ne vastaavat asetettuja tavoitteita. Prosessit ovat ammattikorkeakouluyhteisön ydintä, joten niiden toimivuus on opiskelijan kannalta elintärkeää. Prosessien toimivuutta arvioidaan myös palautteessa. Prosessien avulla taataan, että ammattikorkeakoulussa toimitaan johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti. 22 Kaikki punnitaan käytännössä!

24 Uskalla uudistaa 7 Jatkuvan kehittämisen kehä tarkoittaa, että laatutyö on aina kesken, eikä laadunvarmistusjärjestelmäkään ole koskaan valmis. Aina löytyy parannettavaa ja uusia keinoja kohti tavoitteita, ja joskus tavoitteita pitää osata myös muuttaa. Laatu ei tarkoita virheettömyyttä, vaan virheistä oppimista. Jatkuva kehittäminen ja laadunvarmistus mahdollistavat tavoitteiden saavuttamiseen. Laadunvarmistuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan parasta, eli opinnoissa menestymistä, työpaikan saantia ja hyvinvointia, ja siihen tarvitaan vuoropuhelua opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Opiskelijan oma aktiivisuus palautteen antamisessa ja korkeakoulun kehittämisessä on jo suuri harppaus kohti parempaa laatua. Uskalla uudistaa 23

25 8 Linkkejä ja lukemista Edu.tokem.fi löydät tärkeää tietoa laadusta. Sivuilla on myös linkit palautteen antamiseen WinhaOpaalin ja OPALAan. Lisäksi löydät laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Paketti Bolognese (SAMOK 2004) sisältää Bolognan prosessiin ja korkeakoulujen laatuun liittyvää hyödyllistä tietoa. Esite löytyy sähköisenä osoitteesta julkaisut Paketti Bolognese. SAMOKin sivuilta löydät muutakin opiskelijaa koskettavaa tärkeää tietoa. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) kotisivuilta www. kka.fi löydät muun muassa arviointiperusteet ja auditointiraportteja muista korkeakouluista. Lisäksi sivustolta löytyy muita mielenkiintoisia julkiasuja. Hanna Alaniskan ja Asko Karjalaisen artikkeli Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa (KKA:n julkaisuja 16:2006, s ) samannimisessä teoksessa kuvailee opiskelijan muita vaikutusmahdollisuuksia palautteen antamisen ohella. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua koskeva artikkeli löytyy Seppo Saaren toimittamasta julkaisusta Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi sivuilta (KKA:n julkaisuja 5:2007). 24 Linkkejä ja lukemista

26 VÄLINE(ET) TARKOITUS VASTUU JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS VÄLINE OSANA LAADUNVARMISTUKSEN KOKONAISUUTTA 4. KEHITTÄMINEN 3. ARVIOINTI 2. TOTETUS 1. SUUNNITTELU Strategia eli pitkän tähtäimen suunnitelma määrittää toiminnan tarkoituksen (toiminta-ajatus), periaatteet (arvot) ja tavoitteen (visio). Toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat toimintaa lyhyemmällä aikavälillä. Käyttösuunnitelmat Suunnitelmat Laatupalautteet WinhaOpaali, lukuvuosipalaute, OPALA; henkilöstön kyselyt ja kehityskeskustelut, työelämäpalaute. Johdon katselmukset Sisäiset auditoinnit Ulkoiset auditoinnin avulla saadaan tietoa toiminnan nykytilasta ja kehittymisestä suhteessa muihin korkeakouluihin CAF eli yhteinen arviointimalli (Common Assessment Framework) on julkiselle sektorille suunnattu itsearvioinnin työkalu. Toiminta arvioidaan ja pisteytetään yhdeksällä osa-alueella, jotka koskevat toimintaa ja sen tuloksia Kehittämissuunnitelmat sisältävät vahvuudet, kehittämiskohteet ja laatupoikkeamat Sopimukset pitkän tähtäimen suuntaviivojen ja toiminnan perusteiden antaminen toiminnan ohjaaminen yhteisten tavoitteiden mukaisesti tavoitteellisuuden heijastuminen kaikkeen toimintaan suunnitella ja ohjata taloutta ja toimintaa lyhyellä aikavälillä strategisten tavoitteiden mukaisesti. taloudellisten tunnuslukujen ohella asetetaan lyhyen aikavälin toiminnallisia tavoitteita vuotuinen toiminta- ja talouden suunnittelu opetuksen ja muun toiminnan suunnittelu asiakkaiden tarpeiden mukaisesti asiakasryhmien sitouttaminen AMK:n toimintaan tiedon kerääminen toiminnan tarkoituksellisuudesta ja laadusta kehittämisideoiden saaminen toiminnan parantamiseksi eri asiakasryhmien tarpeiden kartoittaminen ja huomioiminen toimialojen ja tukipalveluiden arvioinnin ja itseohjautuvan kehittämistyön tukeminen opiskelijanäkökulman tuominen itsearviointiin johto toimialojen välisen vuorovaikutuksen lisääjänä hyvien käytänteiden löytäminen ja käyttöönotto tehdään kokonaisarviointina, jonkin yksikön, koulutusohjelman tai erillisen prosessin arviointina laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon arviointi yhteisen tiedon muodostaminen toiminnasta, tuloksista ja kehittämistarpeista hyvien käytäntöjen jakaminen toimialan sisällä toimintatapojen ja tulosten yhteyden hahmottaminen vuoropuhelun lisääminen henkilöstön ja johdon välillä henkilöstön kannustaminen laatutyöhön palautteiden ja itsearviointien kautta saadun tiedon koostaminen konkreettisiksi kehittämistoimiksi kehittämisen kytkeminen kansalliseen korkeakoulujärjestelmään johto toimeenpanijana strategiatyön eri vaiheisiin osallistuvat opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmien edustajat (toimintaympäristö) strategian toteutumisesta käytännössä vastaa korkeakouluyhteisön jäsenet strategiakausi 2012 ylläpitäjät, OPM poliittiset päätöksenteko-elimet hyväksyvät AMK:n ja toimialojen johto kerran vuodessa AMK:n toimialojen johto lainsäädäntö, asetukset toimialat, henkilöstö ja opiskelijat opetussuunnitelman suunnittelun sykli opiskelijat antavat palautetta, henkilöstö koostaa ja vie eteenpäin, toimialat ja AMK huomioivat kehittämistyössä Laatutyöryhmä kehittää palautejärjestelmiä AMK:n johto opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat toimialajohtaja esittelee AMK:n johtoryhmälle Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) suorittaa kaikille korkeakouluille Suomessa. KTAMK vuorossa keväällä 2010, laadunvarmistusjärjestelman auditointi syksyllä 2009 sosiaalialan koulutusohjelman arviointi, arvioidaan koulutusohjelman laatua johto ja henkilöstö suorittavat joka vuosi sekä koko AMK:n että toimialojen tasolla konsensuskeskustelut kerran vuodessa toimialajohtaja esittelee AMK:n johtoryhmälle sisäiset sopimusneuvottelut AMK:n johdon ja toimialojen välillä neuvottelut AMK:n johdon ja OPM:n kanssa. strategian heijastuminen kaikkeen toimintaan ydintoimintojen yhteys ydinprosesseihin strategiat antavat puitteet kehittämissuunnitelmien ja sopimusten sisällöt resurssien kohdistaminen vaikuttaa toteutukseen toiminnan ja talouden yhteensovittaminen OPS ja muut suunnitelmat strategian mukaisia suunnitelmat toiminnan runkona suunnitelmista kerätään laatupalautetta ja ajantasaista seurantatietoa (BSC) kerätään toiminnasta, prosesseista pohjana kehittämistyölle ja muille palautejärjestelmän osille pohjana sopimukset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot liittyminen muihin työkaluihin arvioi kattavasti laatutyökalujen toimivuutta ja laadunvarmistusta kokonaisuutena; vaikuttaa siis kaikkeen CAF:n kytkeytyminen useisiin osa-alueisiin BSC laatupalautteet henkilöstökyselyt strategia talousarvio ja toimintasuunnitelma strategia (kehittämistoimien priorisointi strategian painopisteiden mukaan) kehityskeskustelut, kehittämissuunnitelmat, talousarvio ja toimintasuunnitelma BSC-tuloskortit eli Balanced Score Card järjestelmällisen ja ajantasaisen seurantatiedon tuottaminen menestystekijöiden tunnistaminen pitkällä aikavälillä tasapainon löytäminen erilaisten näkökulmien välillä AMK ja toimialat tuloskortit tarkistetaan ja päivitetään kaksi kertaa vuodessa BSC:n perustana visio ja toiminta-ajatus; yhteys CAF- itsearviointiin laatupalautteet mukana mittaristossa osa tuloskortin tavoitteista sovitaan sisäisissä sopimusneuvotteluissa

27 Laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Anna palautetta opintojaksojen, lukuvuoden ja opintojen päätyttyä sekä aikana. Arvioi ja kehitä toimintaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja C. Opetusmateriaalit 4/2009 ISBN , ISBN (pdf) ISSN Toimi arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti. Uskalla osallistua laatutyöhön! Päätoimittaja: Anja Tuovila Toteutus: KTAMK viestintäpalvelut Kalevaprint, Oulu 2009 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL 505, Kemi Puh