Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun. Priimaa pukkaa. opiskelijan laatuopas
|
|
- Liisa Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Priimaa pukkaa opiskelijan laatuopas
2 Osallistumalla vaikutat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (KTAMK) tavoitteena on toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi ammattikorkeakouluun on luotu laatujärjestelmä, joka tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen tueksi. Laatujärjestelmä toimii vain siinä tapauksessa, että saamme luotettavaa palautetietoa toiminnastamme, ja palautteen antajina opiskelijoilla on erittäin keskeinen rooli. Hyvä laatu on monimutkainen asia, mutta äärimmilleen yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että opiskelijat ovat tyytyväisiä opintosisältöihin ja menetelmiin, ja että oppilaitoksessa hankitut taidot vastaavat työelämän tarpeita. Koska työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, on opetuksen pysyttävä muutoksessa mukana. Hyvä laatu ei tarkoita erehdysten välttämistä. Päinvastoin, erehtyminen on inhimillistä, ja usein uutta luodakseen on erehdyttävä monta kertaa löytääkseen toimivan uuden toimintamallin. Tyhmyydeksi erehtyminen muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun virheistä ei ota opiksi. Reijo Tolppi rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja C. Oppimateriaalit 1/2012 ISBN (pdf) ISSN (verkkojulkaisu) Päätoimittaja: Anja Tuovila Toteutus: VIM, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL 505, Kemi Puh Lapin korkeakoulukonserni LUC on yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun strateginen yhteenliittymä. Kon serniin kuuluvat Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammatti korkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu.
3 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Priimaa pukkaa opiskelijan laatuopas
4
5 Sisällys 1 Laatu opiskelijan etu ja oikeus 5 2 Opiskelija oman oppimisensa asiantuntija 7 3 Laatua varten tarvitaan järjestelmä 10 4 Osallistumalla vaikutat 13 5 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin 20 6 Kaikki punnitaan käytännössä! 22 7 Uskalla uudistaa! 24 8 Linkkejä ja lukemista 25
6 4 Laatu opiskelijan etu ja oikeus
7 Laatu opiskelijan etu ja oikeus 1 Pidät käsissäsi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattua laatuopasta. Oppaassa kuvataan, kuinka ammattikorkeakoulussamme varmistetaan opetuksen ja muun toiminnan laatu. kerrotaan, kuinka osallistut laatutyöhön. Sinulle laadukas koulutus on erityisen tärkeää, sillä se vaikuttaa opintojen etenemiseen, työnsaantiin ja työelämässä menestymiseen. Ja sitä paitsi, mitä järkeä on koulutuksessa, joka ei täytä tarpeitasi ja odotuksiasi? Opiskelijanäkökulma laatuun on tärkeä, sillä korkeakoulumaailmassa eri tahoilla on poikkeavia käsityksiä siitä, mitä laadukas koulutus tarkoittaa. KTAMK haluaa tarjota koulutusta, joka mahdollistaa monipuolisen osaamisen, hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun lisäksi hyvät valmiudet työelämään. Opiskelijan näkökulmasta laatu on näiden tavoitteiden osoitettua saavuttamista, ja Laatu opiskelijan etu ja oikeus 5
8 hyvä laatu tarkoittaa yksinkertaisesti tyytyväisyyttä opetussuunnitelmaan ja opintojen sisältöön opetusmenetelmiin työelämäyhteistyöhön harjoitteluun neuvonta- ja ohjauspalveluihin Laatujärjestelmä puolestaan ylläpitää ja kehittää näiden tavoitteiden mukaista toimintaa. Oppimisestasi huolehtimalla, palautetta antamalla ja kehittämiseen osallistumalla kannat kortesi kekoon! 6 Laatu opiskelijan etu ja oikeus
9 Opiskelija oman oppimisensa asiantuntija Laadun lähtökohdat opiskelijan kannalta ovat yksinkertaiset: opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi luovat perustan oppimiselle ja siten koulutuksen laadulle. Oletuksena on, että opiskelijalla on tahto ja kyky oppia. Oppia voi monella tavalla: yksin kirjan ääressä, yhdessä tekemällä, harjoittelemalla tai luennoilla kuuntelemalla. 2 Oppimisen ytimessä Vaikka ihmiset ovat erilaisia ja oppivat eri tavoin, viime kädessä oppiminen tapahtuu opiskelijan pään sisällä: kukaan ei voi oppia toisen puolesta. Siksi oman oppimisen ja tekemisen arviointi on tärkeää. Mitä tietoisempi opiskelija on omista tavoitteistaan, kyvyistään ja taidoistaan, sitä mielekkäämpää ja motivoivampaa opiskelu ja oppiminen on. Opetuksen ja harjoittelun tarkoituksena on siis löytää ja vahvistaa opiskelijan omia voimavaroja ja osaamisen kehittymistä. Opiskelijaa ei jätetä yksin. Korkeakoulu tarjoaa opiskelijalle ympäristön, joka mahdollistaa henkilökohtaiset ja työelämän asettamat oppimistarpeet. Onnistumisen taustalla on usein ammattitaitoiset opettajat ja kannustava ilmapiiri. Opiskelijan tukena Tutustu opiskelijan opintopolkuun edu.tokem.fi:ssä! Opiskelija oman oppimisensa asiantuntija 7
10 on opintojen eri vaiheissa monenlaisia palveluja aina alkuvaiheen tuutoroinnista ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnasta opinnäytetöiden ohjaukseen ja terveys- ja kuraattoripalveluista opiskelijajärjestön järjestämiin vapaaajan rientoihin. Opiskelijan hyvinvointi, opintojen eteneminen ja hyvät vaikutusmahdollisuudet opetuksen kehittämiseen ovat myös osa laatua. Opiskelija asiakkaana ja kumppanina Kuinka opiskelijan asemaa kumppanina kohennetaan? Laatua voi tarkastella monelta eri kantilta. KTAMK:ssa laatua tarkastellaan sidosryhmälähtöisesti: toimintamme tavoitteena on tyydyttää paitsi opiskelijoiden, niin myös työelämän ja rahoittajien tarpeet. Opiskelijat ovat myös kumppaneitamme, jotka osallistuvat korkeakoulun kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vuonna 2010 toteutetussa ulkoisessa auditoinnissa arviointiryhmä nosti yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kohteeksi opiskelijoiden systemaattisen perehdyttämisen ja aktivoimisen osallistumaan laatutyöhön. Tällaisella toiminnalla voidaan edesauttaa 8 Opiskelija oman oppimisensa asiantuntija
11 sitä, että opiskelijat ymmärtävät entistä paremmin palautteen merkityksen kehittämisessä. Laatuopas on yksi perehdyttämisen väline. Opiskelija on oman oppimisensa paras asiantuntija, jonka palaute ja osallistuminen kehittämiseen antavat ammattikorkeakoululle arvokasta tietoa. Miksi kiinnostua laadusta? Osallistuminen laatutyöhön antaa myös työelämävalmiuksia. Sekä yritykset että julkinen sektori ovat yhä kiinnostuneempia toimintansa laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Niinpä laatutietoisuus opiskeluaikana on valttia myös työelämässä. Opiskelija oman oppimisensa asiantuntija 9
12 3 Laatua varten tarvitaan järjestelmä Laatutyö on suunnitelmallista ja läpinäkyvää Ammattikorkeakoulun arjessa tehdään paljon ns. epävirallista laatutyötä: käytäväkeskustelut, suora palaute ja ideoinnit vaikkapa kahvikupillisen äärellä ovat luonteva osa arjen laatutyötä. Hyvän laatukulttuurin perustana onkin salliva, rohkaiseva ja avoin ilmapiiri, joka antaa mahdollisuuden myös vapaamuotoiselle kehittämiselle. Kannustava ilmapiiri tukee laatutyötä, mutta se ei itsessään riitä. Hyvä laatu edellyttää suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Jos palautetta annetaan vain käytävillä ja kahvipöydässä, ainoastaan seinät ja kupit kuulevat. Tarvitaan käytäntöjä, joiden avulla varmisetaan palautteiden ja uusien ideoiden käyttö toiminnan kehittämisessä: kirjatut käytännöt toimivat laadunvarmistuksen takaajana. Laadunhallinta perustuu jatkuvalle kehittämiselle Laatujärjestelmä tarkoittaa sovittuja menettelytapoja, jota korkeakoulumme käyttää toiminnan parantamiseksi. KTAMK:n laatujärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteelle. Opiskelijat, henkilökunta ja sidosryhmät antavat palautetta 10 Laatua varten tarvitaan järjestelmä
13 käytännön toiminnan onnistumisista ja kehittämisen kohteista. Jatkuva kehittäminen perustuu ajantasaisen arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämiseen. Tietojen avulla on mahdollista seurata yhteisten tavoitteiden saavuttamista, ylläpitää ja kehittää jatkuvasti laatua sekä kehittää laatujärjestelmää itseään. Kuvio 1. Laadun jatkuvan kehittämisen malli SUUNNITTELU Johtaminen Tukiprosessit Ydinprosessit TOTEUTU S KTAMK:n laatujärjestelmä aluekehitystyö, opetus ja oppiminen, TKI opintoasiat, eoppiminen, kirjasto-, KV-, hallinto-, IT-, viestintäpalvelut KEHITTÄMINEN PALAUTE Laatua varten tarvitaan järjestelmä 11
14 Toteutuksen arviointi johtaa kehittämiseen, jossa havaittuja ongelmia korjataan. Kehittäminen heijastuu suunnitteluun: pitkän tähtäimen tavoitteeksi voidaan asettaa palautteesta havaitun ongelman korjaaminen tai vastaavasti vahvuuden kehittäminen entisestään. Laatujärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa: sen avulla kehitetään keskeisiä toimintoja, kuten johtamis-, ydin- ja tukitoimintoja. Laatujärjestemä on julkaistu edu.tokemissa. Seuraavissa luvuissa jatkuvan kehittämisen kehä käydään vaiheittain läpi. Kiertomatka alkaa opiskelijan kannalta tärkeästä arvioinnista, ja se jatkuu kehittämisen ja suunnittelun kautta kohti toteutusta. Tämän oppaan takakannen taulukossa on konkreettisia esimerkkejä siitä, miten opiskelijana osallistut koulutusorganisaatiosi laatutyöhön. 12 Laatua varten tarvitaan järjestelmä
15 Osallistumalla vaikutat 4 Ammattikorkeakoulussamme noudatetaan kehittävän arvioinnin periaatteita, jonka ydin on positiivisessa ja kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten ihmisten toimintaan. Kehittävä arviointi ajoittuu koko oppimisprosessin ajalle. Arviointi on kehittävää silloin, kun se sitoo toiminnan arvioinnin sen aktiiviseen kehittämiseen. Tällöin kaikkia toiminnan kehitysvaiheita arvioidaan. Hyvin annettu arviointi on rakentavaa ja todenmukaista. Muista siis antaa kehuja myös hyvistä käytännöistä. Siten varmistat hyvien käytäntöjen jatkumisen ja käyttämisen muilla opintojaksoilla. Todellisuutta vastaava arviointi on myös kullanarvoista, sillä sen avulla kehittämistyö ja suunnittelu perustuvat tosiasioihin. Kehittävää palautetta antamalla vaikutat osaltasi opetuksen laatuun! Keskeinen osa kehittävää arviointia on opiskelijoiden antama palaute. Palautteen kulku on kuvion 2. mukainen. Palautteen pohjalta kehitetään ja suunnitellaan ammattikorkeakoulun toimintaa opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi. Palautteen kulku Osallistumalla vaikutat 13
16 Kuvio 2. Palautteen kulku Opiskelija arvioi omaa työtään ja oppi mistaan sekä käy vertaiskeskustelua Palaute kurssista, lukuvuodesta, koko opiskeluajasta Palaute opiskelijoille kurssista ja tieto mihin toimiin on ryhdytty Opettaja hyödyntää saamaansa palautetta oman työnsä kehittämisessä Opiskelijoiden edunvalvonta KETOAKKU, SAMOK Laatutyöryhmä kehittää palaute järjestelmiä vastaamaan tarkoitusta ja auttaa toimialoja; tiedottaa laatutyöstä Palautteen koostaminen yhteenvedoksi Käytännön toimen piteet esimerkiksi muutokset opetussuunnitelmissa Koulutusohjelma/ toimiala itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit, kehittämis suunnitelmat Sidosryhmät työnantajat, OPM, rahoittajat 14 Osallistumalla vaikutat
17 Anna palautetta opintojaksoista WinhaOpaalissa lukuvuodesta tutoropettajalle OPALA-palautetta koko opiskeluajasta tukipalveluista Katso lisää osoitteesta Palautteen antaminen on laatutyötä Opintojaksopalautteella annat palautetta opintojakson sisällöstä, opetusmenetelmistä, kuormittavuudesta ja opintojaksolla oppimisesta. Älä tyydy antamaan palautetta vasta opintojakson loputtua, vaan anna palautetta aina kun on aihetta! Winha- Opaali on pääasiallisin opintojakson palautekanava. Myös muita palautteen antamistapoja on olemassa ja kullakin opintojaksolla sovitaan käytettävästä palautetavasta. Älä tyydy antamaan palautetta vasta opintojakson loputtua, vaan anna palautetta aina kun on aihetta! Lisäksi vuosittain kerättävässä lukuvuosipalautteessa kerätään palautetta koko lukuvuoden ajalta opetussuunnitelmista, opetuksen sisällöistä, opetusmenetelmistä, opintojen ohjauksesta, opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista, ope tuksen, tutkimuksen sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKItoiminnan) vuorovaikutuksesta, ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksistä, kansainvälisyydestä sekä opiskelun tukipalveluista. Opintonsa päättävät antavat arvion yllä luetelluista osa-alueista koko opiskeluajan osalta. Lisäksi voit käyttää edu.tokemin sähköistä palautelomaketta palautteeseen ja aloitteiden tekemiseen. Osallistumalla vaikutat 15
18 Miksi Opala palaute on tärkeä Yhteenvetoraportit Opala-palautteista löydät osoitteesta opala.pkamk.fi Opiskelijapalautejärjestelmä, OPALA on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen ja yhtenäinen opiskelijapalautteen koontijärjestelmä. Sen avulla kootaan ajantasaista tietoa ammattikorkeakouluista valmistuvien opiskelijoiden työllistymisestä ja tietoa siitä miten koulutus ja harjoittelu ovat opiskelijoiden mielestä onnistuneet. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyödyntää opiskelijapalautetta koulutuksen arvioinnissa, ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen välisessä vertailussa ja koulutuksen suunnittelussa. Taulukko 1. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tyytyväisyys. Vastauskeskiarvot vuodelta 2011 (asteikolla 0 5). Neuvonta- ja ohjauspalvelut Opetus on asiantuntevaa ja korkeatasoista Työharjoittelun ohjaus on ollut riittävää Työtehtävät työharjoittelun aikana ovat tukeneet oppimista Kulttuuriala 3,02 (-0,01)* 2,80 (+0,09) 3,00 (+0,23) 3,49 (+0,12) Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinnon ala 3,09 (+0,35) 2,93 (+0,12) 3,28 (+0,15) 3,15 (+0,27) Luonnontieteiden ala 3,44 (+0,39) 3,19 (+0,09) 3,29 (+0,16) 3,29 (+0,01) Tekniikan ja liikenteen ala 2,91 (+0,17) 2,96 (+0,12) 3,06 (+0,43) 2,99 (+0,26) Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 3,07 (+0,13) 3,09 +0,08) 3,28 (+0,01) 3,46 (+0,04) *suluissa trendi edelliseen vuoteen verrattuna 16 Osallistumalla vaikutat
19 Ammattikorkeakoulut käyttävät saatua palautetta ja harjoittelun kehittämisen sekä vertailussa muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautteeseen. Jokaisen valmistuvan opiskelijan jokaiseen kohtaan antama palaute on meille tärkeä, sillä vastausprosenttimme vuodelta 2011 oli 86 ja vuodelta 2010 jopa 94. Taulukon mukaan tekniikan alan työharjoittelun ohjauksen riittävyyden keskiarvo on noussut eniten. Seuraavaksi eniten ovat nousseet neuvonta- ja ohjauspalvelujen keskiarvot luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. KTAMK:n opiskelijoita halutaan innostaa osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Opiskelijajäsenet osallistuvat jo päätöksentekoon ja valmisteluun esimerkiksi AMK:n hallituksessa ja erilaisissa työryhmissä. Laatutyön kannalta tärkeä toimielin on laatutyöryhmä. Opiskelijoiden omat järjestöt, kuten opiskelijakunta KETOAKKU ja koulutusalajärjestöt tekevät omalta osaltaan koulutuksen laatutyötä. Opiskelijoiden rooli on tärkeä toimialojen laatua ja laadunvarmistusta arvioitaessa. Opiskelijat osallistuvat itsearviointeihin ja sisäisiin auditointiprosesseihin. Niiden tarkoituksena on arvioida toimialan toimintaa sekä tukea ja edistää kehittämistyötä. Osallistumalla vaikutat Arviointi tarkastelee kokonaisuutta Osallistumalla vaikutat 17
20 Myös ulkoista arviointia tarvitaan Ulkoisen arvioinnin avulla saadaan riippumatonta ja tietoa korkeakoulun tilasta ja kehittämistarpeista. Laadunvarmistuksen arvioimiseksi Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi eli arvioi kaikkien Suomen korkeakoulujen laatujärjestelmät. Auditoinnin tavoitteena on selvittää korkeakoulun asettamia laadullisia tavoitteita, arvioida miten korkeakoulu ylläpitää ja kehittää toiminnan laatua ja laadunvarmistuksen toimivuutta. Auditoinneissa ei mitata toiminnan laatua, vaan laatujärjestelmän toimivuutta. Ulkoisessa auditoinnissa myös opiskelijoilla on keskeinen rooli palautteen antajana. KTAMK:n laatujärjestelmä auditoitiin ensimmäisen kerran keväällä Ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin ja sai asianmukaisen laatuleiman, joka on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Voit tutustua auditointiraporttiin ja siinä esiin nostettuihin ammattikorkeakoulumme vahvuuksiin, hyviin käytänteisiin ja kehittämissuosituksiin osoitteessa 18 Osallistumalla vaikutat
21 KETOAKKU KETOAKKU eli KTAMK:n opiskelijakunta edustaa opiskelijoita ja vastaa edunvalvonnasta. KETOAKUn tehtävä on tuoda opiskelijoiden näkökulma koulun päätöksentekoon sekä tukea opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. KETOAKKU on valtakunnallisen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOKin jäsen. Lue lisää ja Koulutusalajärjestöt KETOAKUN lisäksi jokaisessa yksikössä toimii oma, alakohtainen opiskelijayhdistys. Ne opastavat omaan koulutusalaan liittyvissä kysymyksissä ja järjestävät opiskelijatuutorointia. Koulutusalajärjestöjä ovat Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijat TOKKO ry, Kemin kauppaopiskelijat ry, Sosiaalialan opiskelijayhdistys ry KETOSOK, Terveysalan koulutusyksikön opiskelijayhdistys KETOTERVE ry ja Kemin insinöörioppilaat KeIO ry. Lisätietoja edu.tokem.fi. Osallistumalla vaikutat 19
22 5 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin Strategia tähtää tavoitteisiin Laatujärjestelmä perustuu suunnitteluun, erityisesti pitkän tähtäimen suunnitelmaan eli strategiaan. Strategiassa on asetettu opiskelijoita koskevia tavoitteita, kuten opetus- ja oppimisprosessin tehostaminen, oppimisen ja työelämän vuorovaikutuksen parantaminen sekä kansainvälisyyden ja opiskelijoiden uudistuskyvyn hyödyntäminen. Strategian perusta on toiminta-ajatuksessa ja visiossa. Toiminta-ajatus tarkoittaa toiminnan tarkoituksen kirkastamista, kun taas visio kertoo, missä määränpäässä halutaan olla muutaman vuoden kuluttua. Toiminta-ajatus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on osaava kouluttaja ja kehittäjä Visio 2012 Olemme strategisilla osaamisalueillamme valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu osaaja osana Lapin korkeakoulukonsernia. Vahvuutemme perustuu korkealaatuiseen osaamiseen ja tunnustettuun, innovatiiviseen asiantuntijuuteen. 20 Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin
23 Arvot puolestaan ohjaavat kaikkea ammattikorkeakoulun toimintaa. Arvot ovat yhteisön pysyvää rakennusainetta, pohjavire kaikessa toiminnassa. Yhteisesti sovittujen arvojen mukainen toiminta on koko ammattikorkeakouluyhteisön, niin opiskelijoiden kuin henkilöstön, tavoite ja tehtävä. AMK:n strategian ydinkohtiin voit tutustua mm. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arvoja ovat Osaaminen ja viisaus tarkoittavat asiakkaan eli opiskelijan ja hänen tarpeidensa tunnistamista. Yhteistoiminnan ja jaetun asiantuntijuuden korostaminen, yksilöiden erilaisuuden ymmärtäminen voimavaraksi ja vastuunkantaminen yhteisistä tavoitteista kuuluvat myös osaamiseen ja viisauteen. Luovuus ja rohkeus merkitsee rohkeutta tarttua haasteisiin, jotka edistävät yhteiskunnan ja alueen osaamista ja kehittävät alueen yritystoimintaa. Innovaatioiden etsiminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen yksilö- ja yhteisötasolla ovat uteliasta luovuutta parhaimmillaan. Luotettavuus ja luottamus viittaavat sovitun työnjaon, sopimusten ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen. Toiminnassa ja päätöksenteossa ollaan johdonmukaisia, ja kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta, asemasta, kansallisuudesta ja koulutuksesta riippumatta. Suunnittelulla oikeisiin tavoitteisiin 21
24 6 Kaikki punnitaan käytännössä! Ammattikorkeakoulun toiminnot on kuvattu prosesseina. Kaikkein tärkeimpiä, ammattikorkeakoululle elintärkeitä toimintoja kutsutaan ydinprosesseiksi. Ydinprosessit opetus ja oppiminen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta aluekehitystyö Opetus ja oppiminen ovat opiskelijan arkea. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta puolestaan parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia. Alue- ja työelämäyhteistyö tarkoittaa opiskelijan kannalta harjoitteluja alueen yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa, hankkeistettuja opinnäytetöitä ja erilaisia projekteja. Arjessa tarvitaan myös tukiprosesseja, joiden avulla ydinprosessit on mahdollista toteuttaa. Nekin kuuluvat oleellisena osana opiskelijan arkeen. 22 Kaikki punnitaan käytännössä!
25 Tukiprosessit Opintoasiat liittyvät ammattikorkeakouluopiskelijan arkeen jo haku vaiheesta lähtien. Lisäksi opintoasioihin kuuluvat opintotuki, kuraattoripalvelut, tutoroinnin järjestäminen ja muut opiskelijan hyvinvointipalvelut. eoppiminen vastaa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun verkkoopetuksen ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä. Kirjastopalvelut ovat opiskelijan kannalta lähinnä aineistopalveluita, mutta myös hankinnat ja informaatikon palvelut kuuluvat kirjastopalveluiden piiriin. Kirjaston toiminnasta voi antaa palautetta osoitteessa kirjasto- ja tietopalvelut risuja ja ruusuja. Kansainväliset palvelut tulevat ajankohtaiseksi vaihtoon lähdön yhteydessä. Ne vastaavat vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun käytännön järjestelyistä ja opiskelijan neuvonnasta vaihdon suhteen. Kv-yksikkö myös koordinoi ystäväperhetoimintaa. IT-palvelut huolehtivat tietotekniikkapalveluiden toimivuudesta. Muita tukiprosesseja ovat hallintopalvelut, viestintäpalvelut ja kiinteistöpalvelut. Laadukkaan koulutuksen edellytyksenä on, että prosessit toimivat moitteettomasti ja vastaavat asetettuja tavoitteita. Prosessit ovat ammattikorkeakouluyhteisön ydintä, joten niiden toimivuus on opiskelijan kannalta elintärkeää. Prosessien toimivuutta arvioidaan myös palautteessa. Prosessien avulla taataan, että ammattikorkeakoulussa toimitaan johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti. Prosessit kunnossa? Kaikki punnitaan käytännössä! 23
26 7 Uskalla uudistaa! Jatkuvan kehittämisen kehä tarkoittaa, että laatutyö on aina kesken, eikä laatujärjestelmäkään ole koskaan valmis. Aina löytyy parannettavaa ja uusia keinoja päästä tavoitteisiin. Laatu ei tarkoita virheettömyyttä, vaan virheistä oppimista. Jatkuva kehittäminen ja laadunvarmistus mahdollistavat tavoitteiden saavuttamiseen. Laadunvarmistuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan parasta, eli opinnoissa menestymistä, työpaikan saantia ja hyvinvointia, ja siihen tarvitaan vuoropuhelua opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Opiskelijan oma aktiivisuus palautteen antamisessa on tärkeä osa korkeakoulun kehittämistä. 24 Uskalla uudistaa
27 Linkkejä ja lukemista 8 edu.tokem.fi löydät tärkeää tietoa laadusta. Sivuilla on myös linkit palautteen antamiseen WinhaOpaalin ja OPALAan. Lisäksi löydät laatujärjestelmän kokonaisuudessaan. Paketti Bolognese (SAMOK 2004) sisältää Bolognan prosessiin ja korkeakoulujen laatuun liittyvää hyödyllistä tietoa. Esite löytyy sähköisenä osoitteesta julkaisut Paketti Bolognese. SAMOKin sivuilta löydät muutakin opiskelijaa koskettavaa tärkeää tietoa. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) kotisivuilta www. kka.fi löydät muun muassa arviointiperusteet ja auditointiraportteja muista korkeakouluista. Lisäksi sivustolta löytyy muita mielenkiintoisia julkaisuja. KTAMK:n auditointiraportti KKA_1410.pdf Linkkejä ja lukemista 25
28 Toiminnan jatkuvan kehittämisen kehä opiskelijan näkökulmasta Act Opiskelija osallistuu sekä henkilökohtaiseen että yhteisölliseen kehittämistyöhön Henkilökohtainen kehittämissuunnitelma = henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPS:n ja AHOT- suunnitelman toteuttamisen jatkuva arviointi ja kehittäminen Osallistuu palautteiden pohjalta laadittujen kehittämisideoiden ja parantamisehdotusten toteuttamiseen Plan Opiskelija osallistuu alla mainittujen suunnitelmien tekemiseen HOPS ja AHOT opetussuunnitelmat lukuvuosisuunnitelmat opintojaksojen toteutussuunnitelmat Check Opiskelija antaa palautetta seuraavien palautemenetelmien avulla opintojaksopalaute (teoriaopinnoista ja harjoittelusta) lukukausi-/lukuvuosipalaute OPALA- palaute palaute tukipalvelujen toimivuudesta muu palaute Do Opiskelija huolehtii asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja oppimisprosesseissa osallistuu opintojen ohjausprosessiin varmistaa omalta osaltaan opetuksen ja TKI-toiminnan integroitumisprosessin toteutumisen hyödyntää opetuksen tukipalveluja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi toimii arvojen ja yhteisten pelisääntöjen mukaan
29 Laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Anna palautetta opintojaksojen, lukuvuoden ja opintojen päätyttyä sekä aikana. Arvioi ja kehitä toimintaa. Toimi arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti. Uskalla osallistua laatutyöhön!
Priimaa pukkaa. Osallistumalla vaikutat. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun. opiskelijan laatuopas
Osallistumalla vaikutat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Priimaa pukkaa opiskelijan laatuopas Opiskelijana olet oman oppimisesi paras asiantuntija, opettajat puolestaan ovat opetuksen ammattilaisia. Onnistunut
Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
Keskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
VUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
Oikeita asioita oikealla tavalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön laatuopas
Oikeita asioita oikealla tavalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön laatuopas Tutustu, kehitä KTAMK:n laatujärjestelmä auditointiin vuonna 2010, ja se osoittautui yhdeksi Suomen parhaista. Laatujärjestelmä
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta
LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen
Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
Lapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden
Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO
OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO Sisältö 1. Prosessikartta 2. Osaprosessin yleiskuvaus Osaprosessin tavoite, kriittiset menestystekijät, odotukset, prosessin omistajan ja ryhmän tehtävät, yhteistyö muiden prosessien
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2008 Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia Business Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2008 -ammattirkeaulu Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 15.6.2009 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Pentti Mäkelä, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1 Kyselyn rakenne ja toteutus...
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL
E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
Marjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS
TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa
Oikeita asioita oikealla tavalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön laatuopas
Tutustu, kehitä Oikeita asioita oikealla tavalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön laatuopas Pidät käsissäsi ensimmäistä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön laatuopasta. Laatutyö alkoi
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan
Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan 2008 Lapin korkeakoulukonserni perustetaan 2009 Perustetaan korkeakoulujen yhteinen neuvottelukunta Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti aloittaa toimintansa
Pedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
Ohjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LAATUFESTARIT Vararehtori Heli Huotari
LAATUFESTARIT 27.-28.11.2018 Vararehtori Heli Huotari 1 Oppilaitos pähkinänkuoressa Olemme yksityinen oppilaitos, omistajina Helsingin seudun kauppakamari ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö Kantaoppilaitokset
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
Autenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen
PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen
Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet. Mika Sutela Kesäkuu 2018
Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet Mika Sutela Kesäkuu 2018 Opiskelijapalautteet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/sivut/opiskelijapalaute.aspx)
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut