Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen"

Transkriptio

1 Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010

2

3 satu aaltonen jarna heinonen jaana hildén anne kovalainen Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 32/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 32/2010 Tekijät Författare Authors Satu Aaltonen, Jarna Heinonen, Jaana Hildén, Anne Kovalainen Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Tiivistelmä Referat Abstract Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen -raportissa luodaan kokonaisvaltainen kuva sosiaali- ja terveysalan yritysten välisestä yhteistyöstä ja sitä tukevista julkisista yrityspalveluista. Selvityksen fokuksessa on, missä määrin ja kuinka yritykset hyödyntävät yhteistyötä toisten yritysten ja/tai järjestöjen kanssa palvelukokonaisuuksia tuottaessaan tai toimintaansa kehittäessään. Selvityksessä käytetään kolmea aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä (n=279), kunnissa tehtyjä haastatteluja sekä yritysten välistä yhteistyötä kuvaavia tapausesimerkkejä. Tulostemme perusteella sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyö on monimuotoista ja monipuolista. Toimialasta riippumatta yritysten yhteistyö konkretisoituu yleisimmin yhteisenä koulutuksena tai tiedon jakona. Sosiaalialan yritykset tekevät yhteistyötä useampien yritysten, ja laajemmin oman toimialansa ulkopuolella toimivien yritysten kanssa terveysalan yrityksiin verrattuna. Sosiaalialalla asiakkaalle (tyypillisesti kunnalle) tarjottavan palvelukokonaisuuden tuottaminen edellyttää erilaisten palojen yhteen kokoamista ja sovittamista. Sosiaalialalla on kuitenkin terveysalaa enemmän myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät tee yhteistyötä lainkaan. Terveysalan yrityksistä suuremmalla osalla on sisällöltään enemmän monimuotoista yhteistyötä muiden yritysten kanssa kuin sosiaalialan yrityksillä. Terveysalan yritykset konkreettisesti markkinoivat palveluitaan yhdessä, peräti yhteisissä toimitiloissa, kun taas sosiaalialan yritykset eivät samassa määrin hyödynnä tämäntyyppisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistyön erilainen rooli yritystoiminnassa ilmentää sosiaali- ja terveysalan yritysten erilaisia toiminta- ja ansaintalogiikkoja sekä osaksi myös erilaista asiakaskuntaa. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille. Julkisten yritystukien ja -palvelujen käyttö on selkeästi yleisempää sosiaalialalla kuin terveysalalla. Tulos selittyy sekä yritystoiminnan luonteen ja yritystoiminnassa tarvittavien investointien määrillä. Osaselitys voi löytyä myös yritystoiminnan organisoitumisesta, kuten onko mukana osuustoiminnallisia elementtejä, investointitukien hakemista tai starttirahayrittäjyyttä. Suoranaisesti yhteistyötä ja verkottumista edistäviä palveluja on tarjolla niukasti, ja sosiaali- ja terveysalan yritykset tuntevat olemassa olevat palvelut huonosti. Vaikka yritykset suhtautuvat yhteistyöhön myönteisesti, epäselväksi jää, missä määrin yritykset ovat valmiita panostamaan nimenomaan yhteistyön kehittämiseen. Yritysten yhteistyön ja verkottumiseen ei tule suhtautua kritiikittömästi, vaan arvioida sitä osana yrityksen perusliiketoimintaa ja sen kehittämistä vallitsevassa markkina- ja kilpailutilanteessa. Yhteistyö ei ole yrityksille itseisarvo, vaan yksi keino asiakashyödyn ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/ulla-maija Laiho, puh Asiasanat Nyckelord Key words yritykset, yrittäjyys, sosiaaliala, terveydenhuoltoala, elinkeinopolitiikka, kasvu, yhteistyö ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 88 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Lukijalle Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti helmikuussa 2009 hallinnonalaansa koskevan, helmikuun 2011 loppuun saakka ulottuvan strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi (HYVÄ). Hankkeen ensivaiheessa selvitettiin perusteellisesti eri toimijoiden, niin julkisen kuin yksityisen sektorin, työmarkkina-, toimiala- ja työntekijäjärjestöjen näkemyksiä keskeisimmistä alan kehittämistarpeista ja -tavoitteista. Tämän monitoimijaisen prosessin myötä asetettiin TEM:n kehittämistavoitteet ja määriteltiin niitä toteuttavat toimenpidekokonaisuudet. Edellä kuvatussa kehittämistarpeiden kartoitusprosessissa nousi esiin muutamia ydinasioita, joista valitsi eri toimijoiden kesken vahva yksituumaisuus. Yksi niistä oli huoli sosiaali- ja terveyspalvelualan (SOTE -ala) rakenteesta: pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten todettiin kohtaavan suuria vaikeuksia pienuutensa vuoksi toimitusvarmuudessa, toimintansa kehittämisessä, markkinoinnissa ja erityisesti julkisten hankkijoiden tarjouspyyntöihin vastaamisessa kilpailutusten koskiessa yhä suurempia palvelukokonaisuuksia. Tavoitteiden asetannassa todettiin kuitenkin, että kasvu ei ole itsetarkoitus eikä yritystä voi pakottaa kasvuun tarvitaan vaihtoehtoinen toimintamalli pienten yritysten kohtaamien ongelmien ratkaisuun. TEM:n hyvinvointialaa koskevissa tavoitteissa tällainen toimintamalli on yritysten yhteistyön ja verkottuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten yhteistyötä ja verkottumista voidaan edistää mm. TEM:n hallinnonalan vastuulla olevin toimin; yritysneuvonnassa, -palveluissa, -rahoituksessa sekä kehittämis- ja ohjelmatoiminnassa voidaan panoksia kohdentaa yhteistyön vahvistamiseen. Toimivien mallien kehittämisessä tarvitaan kuitenkin olemassa olevaa tilannetta kuvaavaa tietoa ja tietoon pohjautuvia arvioita kehittämismahdollisuuksista. Käsillä oleva Turun kauppakorkeakoulun tutkimusraportti on laadittu HYVÄ -hankkeen toimeksiannosta täydentämään SOTE -alan tilaa koskevaa tietoa. Raportin havaintoja, johtopäätöksiä ja ehdotuksia hyödynnetään TEM:n jatkotyössä kehitettäessä alan yritystoiminnan edellytyksiä ja sen myötä entistä asiakaslähtöisempiä, toimivimpia ja vaikuttavia hyvinvointipalveluja.

8 Hankkeelle taustalla toimi ministeriön nimittämä ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen sisällön täsmentäminen sekä toteuttamisen ohjaus ja valvonta. Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja työmarkkinaneuvos Matti Sihtoa (TEM) ja muita ohjausryhmän jäseniä raportin valmisteluun osallistumisesta. Helsingissä 9. kesäkuuta 2010 Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja Hyvinvointihanke-HYVÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Sisältö Lukijalle Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusasetelma Sosiaali- ja terveysalan kehitys ja markkinat Yritysrakenne sosiaali- ja terveysalalla Markkinamekanismit sosiaali- ja terveysalalla Tutkimusaineistot Kyselyn toteutus Kuntien sosiaali- ja terveysalan viranhaltijoiden haastattelut Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyöesimerkit Yhteistyö ja verkostomainen toiminta Markkinat ja kasvu Monenlaista yhteistyötä Yritys-, järjestö- ja kuntayhteistyö Yhteistä kehittämistä yritysten kesken Osaamista järjestöiltä Asiakassuhde kuntiin Julkiset yritys- ja rahoituspalvelut Yrityspalvelujen käyttö ja tunnettuus Yrityspalveluihin kohdistetut odotukset ja tarpeet Johtopäätökset ja keskustelua Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet... 84

10 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yritysten sijainti toimialan mukaan (%, n=272) Taulukko 2. Yritysten koko toimialan mukaan (%, n=272) Taulukko 3. Yritysten kasvuhalukkuus yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 4. Kasvamaan pyrkivien yritysten kasvustrategia yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 5. Yhteistyöalojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 6. Yhteistyöyritysten lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 7. Yhteistyömuotojen erot toimialoittain (%, n=278) Taulukko 8. Yhteistyömuotojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 9. Yritysten välisen yhteistyön tärkeys vastaajalle yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 10. Kunnan kanssa tehtävän yhteistyön eri muotojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Kuvioluettelo Kuvio 1. Tutkimusasetelma Kuvio 2. Kyselyaineiston sekä sosiaali- ja terveysalan yritysten alueellinen jakauma (%, n=278) Kuvio 3. Kuntasektorin osuus yritysten liikevaihdosta toimialan mukaan (%, n=232) Kuvio 4. Alan kilpailutilanne vastaajien arvioimana toimialan mukaan (%, n=266) Kuvio 5. Yrityksen kuuluminen sellaiseen verkostoon, jolla on juridista toimivaltaa (%, n=275) Kuvio 6. Yhteistyöltä odotetut hyödyt (%, n= ) Kuvio 7. Yritysten yhteistyötahot niiden palvelutarjonnan mukaan luokiteltuna (%, n=278) Kuvio 8. Yritysten välisen yhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 9. Yritysyhteistyön sujuminen toimialoittain (%, n=240) Kuvio 10. Järjestöyhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 11. Kuntayhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 12. Kuntayhteistyön syntyyn vaikuttaneet tekijät (%, n=278). 57 Kuvio 13. Yritysten käsityksiä kuntatoimijoista (%, n= )... 59

11 Kuvio 14. Yrityspalvelujen käyttö ja tunnettuus (%, n=278) Kuvio 15. Julkisten yrityspalvelujen hyödyllisyys (%, n=10 122) Kuvio 16. Yritysten mielenkiinto erilaisia verkostoitumispalveluja kohtaan (%, n=278) Kuvio 17. Mielikuvat yrityspalveluista (%, n= ) Kuvio 18. Yrityspalveluja käyttäneiden ja niitä käyttämättömien arviot julkisesta yrityspalveluvalikoimasta ja palveluiden saatavuudesta (%, n= ) Kuvio 19. Yhteistyön sisällöt yritys-, järjestö- ja kuntasektorilla (%, n=278)... 78

12

13 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kysyntä on kasvanut ja kirjavoitunut 1990-luvun jälkeen valtionosuusuudistuksen ja tilaaja-tuottaja -mallin yleistymisen myötä. Palvelujen kysynnän ja määrän yleinen kasvu on osaksi johtunut yleisestä elintason noususta, osaksi väestön ikääntymisestä ja erikoissairaanhoidon kasvusta, mutta myös palvelujen kulutustottumusten muuttumisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla merkittävän osan työssäkäyvästä väestöstä (määrittelyistä riippuen prosenttia työllisestä työvoimasta), ja yksityisen sektorin yritysten arvonluonti ja tuottavuus ovat kasvussa. On siis tärkeää tutkia, miten yksityisten yritysten luoma palvelurakenne ja -verkosto toimivat, mitä mahdollista tehostettavaa niissä on, ja miten toiminta on verkostoitunut. Tämän lisäksi ne mahdolliset yksityiskohtaisetkin julkiset tukipalvelut, joita jo toimivat yritykset käyttävät tai mahdollisesti tarvitsevat, on tärkeä tutkimuksen kohde, koska uudet ja kasvavat yritykset tarvitsevat ydinliiketoimintansa tueksi monenlaisia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja palvelujen laadusta käytävä keskustelu liittyy siihen, miten vastata parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden haasteisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Yksityisen palvelutuotannon osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on kasvussa ja sen rooli kunnan oman palvelutuotannon täydentäjänä ja joustavoittajana on kunnissa vahvistunut. (Kovalainen Österberg 2008.) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti (Pentikäinen ym. 2009). Kunnat hyödyntävät ja kilpailuttavat yksityisiä palvelun tuottajia tarjotessaan lakisääteisiä hoivapalveluja kuntalaisille. Lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on kilpailutettava julkisen sektorin ulkopuoliset hankinnat. Kilpailutuksen on oltava avointa, läpinäkyvää, tasapuolista ja ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaista, jolloin valituksi tulee joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin tarjous. (Kähkönen Volk 2008.) Sosiaali- ja terveysalan yritysten kehitys on osittain riippuvaista kuntien palvelutuotannon omista ratkaisuista, vaikka laajassa mittakaavassa siihen vaikuttavat suuresti lainsäädännölliset ratkaisut. Kunnilla on tällä hetkellä vapaus päättää siitä, missä määrin se itse tuottaa palvelut vai ostaako se ne muilta palveluntarjoajilta. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan palvelutuottajat voivat tarjota yhteiskunnan varoin järjestettyjä palveluja eli kunnallisia ostopalveluja. Tämä tarkoittaa, että julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät voimavaransa, jotta jatkossa voitaisiin tuottaa monipuolisesti laadukkaampia palveluja entistä tehokkaammin. Julkinen sektori vastaa palvelutuotannon rahoituksesta ja valvonnasta, ja siten myös palvelujen kattavuudesta ja laadusta. Tällä hetkellä ostopalveluiden osuus kunnissa on sosiaalialalla huomattavasti merkittävämpää kuin terveysalalla. Palvelun tuottajasta riippumatta on kuntatoimijan oleellista kiinnittää huomiota palveluiden hintaan, laatuun ja saatavuuteen. (Karvonen-Kälkäjä ym ) 11

14 Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kenttä on varsin pienyritysvaltainen. Yritysten pienen koon uskotaan osaltaan vaikuttavan siihen, että kunnat eivät välttämättä ole halukkaita ostamaan sosiaali- ja terveyspalveluja yrityksiltä. Pienten yritysten uskottavuusongelmien nähdään liittyvän mahdollisesti palvelujen toimitusvarmuuteen ja heikkoon neuvotteluvoimaan niiden kilpaillessa kuntien hankinnoista. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Aiempien selvitysten perusteella sosiaali- ja terveyspalveluyritykset eivät tehokkaasti hyödynnä julkisia yrityspalveluita ja/tai rahoitusinstrumentteja (Pentikäinen ym. 2009), vaikka laajaksi ja laadultaan hyväksi todetun julkisen yrityspalvelujärjestelmän (Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku 2005; Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät 2004) voisi ajatella tarjoavan hyvät lähtökohdat myös hoiva-alan yritysten kehittämiseen. Hoiva-alan yritysten erityishaasteina ovat kuitenkin työvoimavaltaisuus, väestöpohjan (=palvelujen kysynnän) pienuus ja riippuvuus julkisesta ostojärjestelmästä (Kovalainen & Österberg 2008). Nämä seikat yhdessä estävät yritysten voimakkaan ja kestävän kasvun. Vaikka yritysten kasvu ei hoiva-alalla voikaan olla tavoite sinänsä, voi yrityskasvu mahdollistaa kuitenkin palveluliiketoiminnan monipuolisen kehittämisen ja esimerkiksi laatustandardien saamisen, joka puolestaan lisää luottamusta palvelun laatuun. Hyvinvointialan pienyritystoiminnan kehittämiseksi on esitetty mm. yrityspalvelujen saatavuuden parantamista yhden luukun periaatteella, uusien palvelukonseptien innovointia ja niihin perustuvaa uudenlaista yritystoimintaa, kasvua tukevien yrityspalvelujen kehittämistä sekä mm. Tekesin innovaatiopalvelujen rahoituksen huomattavasti parempaa hyödyntämistä. Lisäksi on ehdotettu jo toteutetuista ja käynnissä olevista hoiva-alan yritysten kehittämishankkeista oppimista. (Pentikäinen ym ) Lisäksi pienten yritysten yhteistyöllä ja verkostoilla uskotaan saavutettavan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi tarjouspyyntöihin vastaamisessa, markkinoinnissa, palveluvalikoiman laajentamisessa, tuotteistamisessa, innovoinnissa ja toimintavarmuudessa. Yritykset yhdessä voivat muodostaa uskottavan ja luotettavan kokonaisuuden, johon kunnan viranhaltijoiden on mahdollista sitoutua. Tämän selvityksen fokuksessa ovat pienten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen sekä yritysten yhteistyötä ja verkottumista tukevat julkiset yrityspalvelut ja rahoitusinstrumentit. Selvitys on osa TEM:n hyvinvointihanketta (HYVÄ), jonka yhtenä tavoitteena on kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä hyvinvointipalveluissa. Yritysten yhteistyön ja verkottumisen selvitys on erityisen tärkeää siksi, että näitä tukevien palvelujen kehittäminen on luonnollisesti riippuvaista siitä, miten paljon yhteistyötä ja verkottumista on, miten haluttavana se nähdään, sekä miten tärkeänä yhteistyötä ja verkottumista pidetään tulevaisuudessa. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia ovat julkinen sektori eli kunnat, yksityiset yritykset sekä voittoa tavoittelemattomat palvelutuottajat kuten järjestöt ja 12

15 yhdistykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyöstä ja verkottumisesta, mahdollisista esteistä sekä kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyön muotoja toisten yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään julkisten yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjontaa ja tunnettuutta sosiaali- ja terveysalan yritysten keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa vastauksia seuraaviin teema-alueisiin ja niiden alle sijoittuviin tutkimuskysymyksiin: Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkostoituminen Minkälaista yhteistyötä ja kenen kanssa alan pienet yritykset tekevät? Millaisia yhteistyökokemuksia alan pienillä yrityksillä on? Millaisia kokemuksia kunnilla/kuntayhtymillä on alan pienten yritysten yhteistyöstä (esim. yhteistyön vaikutukset toimintavarmuuteen, palvelujen kehittämiseen/tuotteistamiseen, sosiaalisten innovaatioiden syntyyn)? Millaisia käytäntöjä alan yritysten yhteistyössä voidaan tunnistaa? Verkottumista tukevien yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjonta ja tunnettuus Millaisia yhteistyötä edistäviä palveluita ja rahoitusta TEM:n hallinnonalalla on tarjolla sosiaali- ja terveysalan yrityksille ja yrittäjäksi aikoville? Missä määrin jo toimivat sosiaali- ja terveyspalveluyritykset tuntevat ja käyttävät ko. palveluita tai ovat käyttäneet ko. palveluita omaa toimintaansa aloittaessaan/ laajentaessaan/ muuttaessaan? Verkottumispalveluiden ja -rahoituksen kysyntä sosiaali- ja terveyspalveluyritysten keskuudessa Minkälaisia odotuksia ja tarpeita alan pienillä yrityksillä on yhteistyötä edistävien palvelujen ja rahoituksen suhteen? Selvityksessä tuotetaan uutta tietoa sosiaali- ja terveysalan yritysten välisestä yhteistyön muodoista ja yhteistyötä edistävistä tekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, miten yhteistyötä voidaan edistää ja missä määrin yritysten yhteistyö edellyttää sitä tukevia yrityspalveluja ja -rahoitusta. Tutkimuksen pohjalta tehdään toimenpidesuosituksia työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvien sosiaali- ja terveysalan yrityksille suunnattujen yrityspalvelujen ja -rahoituksen kehittämiseksi. 1.2 Tutkimusasetelma Tässä selvityksessä sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyön ja verkottumisen analyysi perustuu seuraavaan tutkimusasetelmaan (kuvio 1)

16 Kuvio 1. Tutkimusasetelma Yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjonta ja tunnettuus SOTEyritysten keskuudessa SOTE-yritysten yhteistyö - Yritysten yhteistyö ja kokemukset - Kuntien näkemykset SOTEyritysten yhteistyöstä - Lupaavat yhteistyökäytänteet - Kokemukset SOTE-yritysten palveluvientihankkeesta SYNTEESI JA POLITIIKKA- TOIMENPITEET: - TEM:n yrityspalvelujen ja -rahoituksen kehittämiseksi SOTEyrityksille Yrityspalvelujen ja -rahoituksen kysyntä - SOTE-yritysten odotukset ja tarpeet Raportissa luomme kokonaisvaltaisen kuvan sosiaali- ja terveysalan yhteistyöstä ja sitä tukevista palveluista kolmen aineistokokonaisuuden avulla. Ensimmäinen aineisto muodostuu yrityksille suunnatusta kyselystä. Kyselyn avulla selvitimme ensinnäkin pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyön muotoja ja yritysten kokemuksia sen sujuvuudesta. Kysely antaa tietoa yritysten toiminnasta muiden yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Kyselyn avulla selvitimme myös, miten hyvin yritykset tuntevat julkisia yrityspalveluja sekä millaisia palvelutarpeita sosiaali- ja terveysalan yrityksillä on. Toinen aineisto muodostuu kunnissa tehdyistä haastatteluista. Kunnat ovat sosiaalialan yrityksille tärkeä asiakassegmentti ja kunnat muodostavat molempien alojen yritysten toimintakontekstin. Kunnilta haluttiin laajempaa näkemystä sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyöhön. Tutkimukseen haastateltiin kolmen eri kunnan edustajia, joilla on kokemusta ja näkemystä yhteistyöstä yritysten kanssa ja kunnan palvelujen hankintamenettelyistä. Yritysten välistä yhteistyötä kuvaavat tapausesimerkit muodostavat kolmannen aineiston. Raportissa esitämme kolme erilaista esimerkkiä yritysten välisestä yhteistyöstä. Tapausten yhteistyömuodot ovat organisoitumistavaltaan, laajuudeltaan ja intensiteetiltään erilaisia. Ne ovat myös syntyneet vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. 14

17 2 Sosiaali- ja terveysalan kehitys ja markkinat Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tuottaminen on Suomessa pääosin kuntien vastuulla. Laki ei kuitenkaan määrittele tuotettavan palvelun sisältöä ja laajuutta yksityiskohtaisesti. Suomen palvelujärjestelmälle on tyypillistä yhtäläiset oikeudet sekä samantasoiset etuudet kaikille kansalaisille. Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen 1990-luvulla avasi markkinat, jotka ovat 1990-luvulla muuttuneet ja kasvaneet eri tavoin sosiaali- ja terveyspalveluissa, osaksi toimintojen erilaisen pääomarakenteen ja -valtaisuuden vuoksi, osaksi kysyntään liittyvien seikkojen vuoksi. (Kovalainen ym. 1996; Simonen & Kovalainen 1998; Rissanen & Sinkkonen 2004.) Palvelujen alueellisen tasavertaisuuden turvaaminen on noussut 2000-luvulla julkisen sektorin haasteeksi (Kautto 2005). Yksityisten palvelujen on arveltu tarjoavan ratkaisuja julkisen sektorin ongelmiin (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009). Kunnilla on palvelujen järjestämisvelvollisuus, mutta niillä on vapaus valita näiden palvelujen tuottajat. Niinpä ne voivat erilaisten tarpeidensa mukaan ostaa palveluja esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä. Yksityisen yrityksen näkökulmasta palvelujen tasainen kysyntä on usein kuitenkin parempi ratkaisu sekä laadun että tuotannon pysyvyyden näkökulmasta, kuin toimiminen ruuhkahuippujen tasoittajana. Niinpä sekä kunnan että yritysten toimintamallissa yhteistyö ja verkottuminen asettuvat uudella tavalla tärkeiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tasavertaisessa ja laadukkaassa tuottamisessa. Kunta ja yksityiset yritykset ovat siis alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä, ainakin muodollisesti pääosin ostopalveluiden muodossa. Aiemmin 1980-luvulla kunnat hankkivat suurimman osan ostopalveluista kolmannelta sektorilta. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa yritysten osuus palvelujen tuottajana kasvoi, kun palvelujen järjestämistä pyrittiin tehostamaan ja uskottiin sosiaali- ja terveysalan yritysten välisen kilpailun laskevan kunnan omia kustannuksia. Vaikka kunnat tuottavat itse vielä suurimman osan lakisääteisistä sosiaali- ja terveysalan palveluista, on ostopalveluiden määrä lisääntynyt tasaisesti ja on palveluja, joissa yritysten tuottama palvelujen osuus on erityisen suuri. (Rissanen & Sinkkonen 2004; Sinkkonen & Komulainen 2004; Kainlauri 2007; Kovalainen & Österberg 2008.) Sosiaalipalvelujen tuottajien määrä on nelinkertaistunut runsaan kymmenen vuoden aikana ja edelleen sosiaalipalveluala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, vaikkakin selitys johtuu osittain lähtötilanteen alhaisuudesta (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009). Lisäksi sosiaalialalla aloittaneista yrityksistä kasvuyrityksiä on suhteessa enemmän kuin terveyspalveluissa: kasvuyrityksiä sosiaalialalla oli 2,5 prosenttia kaikista toimintansa aloittaneista ja terveyspalveluissa vastaavasti 0,5 prosenttia1. Sosiaalialan yritysten määrää on kasvattanut esimerkiksi kotitalousvähennyksen 1 Kasvuyritykseksi on määritelty ne esimerkkivuosina aloittaneet ja vuonna 2007 vähintään kymmenen henkilöä työllistäneet yritykset, joiden palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti ylitti 20 prosenttia kolmen vuoden aikana vuosina (Yrittäjyyskatsaus 2009)

18 ja lasten kotihoidontuen käyttöönotto, mitkä ovat lisänneet yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja myös yksityiseltä sektorilta. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Myös sosiaalipalvelujen ulkoistaminen ja kilpailuedellytysten parantuminen ovat edesauttaneet kasvuyritysten syntyä 2000-luvulla (Lith 2006). Terveysalalla yritysten määrällinen kehitys on ollut hitaampaa kuin sosiaalialalla, mutta mm. hoitotakuun voimaantulo vuonna 2005 on lisännyt kuntien ostopalveluiden käyttöä (Lith 2006). Hoitotakuulla pyritään järjestämään jokaiselle potilaalle hoito tietyn määräajan puitteissa, mikä on nostanut julkisen sektorin panostuksia terveydenhoitoon. Tämän vuoksi myös yksityiset palvelunostot ovat lisääntyneet, jotta hoitotakuun vaatimuksiin voidaan vastata. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Kuitenkin terveysalalla on vähän kasvuyrityksiä suhteessa koko yrityskenttään. Yhtenä syynä terveydenhoitoalan kasvuyritysten pieneen määrään on markkinoiden kapea-alaisuus. (Okko ym ) Pidemmällä aikavälillä kuitenkin ikääntyvän väestön määrä sekä laadukkaiden ja yksilöllisten palvelujen tarpeen kasvun on arvioitu kasvattavan yksityisten terveyspalvelujen kysyntää (Lith 2006; Kovalainen & Österberg 2006). 2.1 Yritysrakenne sosiaali- ja terveysalalla Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten toimiala on hyvin pienyritysvaltaista, suureksi osaksi palvelujen työvoimaintensiivisyydestä ja kysyntää luovan väestöpohjan pienuudesta johtuen. Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä toimii Suomessa yli , joista yli 99 prosenttia työllistää alle 50 henkilöä ja alle 10 hengen yrityksiä on noin 96 prosenttia (Tilastokeskus 2010). Sosiaalialan yrityksiä näistä on (laitospalvelut ja avopalvelut 2 147) ja terveyspalveluyrityksiä vuoden 2008 tietojen mukaan. Sairaalapalveluissa ja ympärivuorokautisissa palvelulaitoksissa toimivat yritykset ovat pääosin isoja. Yksityiset palveluntuottajat eli yritykset ja järjestöt tuottavat noin neljäsosan sosiaalialan palveluista ja noin 17 prosenttia terveyspalveluista. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2010.) Toimialaluokitus jaottelee terveysalan yritykset sairaala-, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin, kuntoutuslaitoksiin sekä muuhun terveydenhuoltoon, kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluihin, fysioterapiaan ja sairaankuljetuspalveluihin. Sosiaalipalvelut jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin ja avohuollon palveluihin. Asumisen sisältyviin palveluihin kuuluvat lasten ja nuorten laitokset, ikääntyneille, vammaisille ja päihdeongelmaisille suunnatut asumispalvelut ja laitokset sekä ensi- ja turvakodit. Avopalveluja ovat puolestaan lasten päiväkodit, kotipalvelut ja päivätoiminta ikääntyneille ja vammaisille sekä kuntoutuspalvelut. Tässä tutkimuksessa toteutettu kysely noudattelee edellä mainittuja palvelujaotteluja. Yksityisistä terveysalan yrityksistä suurimman ryhmän muodostavat fysioterapiapalveluita tarjoavat yritykset. Seuraavaksi yleisimpiä toimintamuotoja ovat lääkärin vastaanotto, työterveyshuolto sekä laboratoriotoiminta. Yksityisistä sosiaalialan yrityksistä yleisimpiä toimintayksiköiden määrällä mitattuna ovat palvelutalot ja 16

19 ryhmäkodit. Seuraavaksi eniten sosiaalialan palvelujentarjoajia on lasten päivähoidossa, kotipalveluissa sekä lasten- ja nuorten laitos- ja perhehoidossa. (Stakes 2008.) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaskunnat eroavat toisistaan. Kunnat ovat merkittävin sosiaalipalvelujen ostaja, jopa prosenttia sosiaalialan yritysten liikevaihdosta tulee julkisen sektorin palvelujen kautta. Näin ollen sosiaalialan yritysten toiminta ja sen kehittäminen - on suureksi osaksi sidoksissa kunnan päätöksiin ja ostopalveluihin. (Karvonen-Kälkäjä ym ) Kotitalouksien suoraan yrityksiltä ostamat sosiaalipalvelut ovat pääosin kotipalvelua ja lasten päivähoitoa, mutta näitäkin palveluja ostetaan suhteellisen vähän. Terveyspalveluja puolestaan ostavat tyypillisesti kotitaloudet, työnantajat ja Kansaneläkelaitos. Myös kunnat ovat alkaneet hyödyntää yksityisiä terveyspalveluja yhä enemmän ja ostavat yksityiseltä sektorilta isompia palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi kokonaisen terveysaseman palvelujen tuottamisen. (Kainlauri 2007.) Sosiaalialan yrittäjyys on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvulla laman jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne monipuolistui, kun kunnille tuli vapaammat mahdollisuudet päättää kuntalaisille tarjoamiensa palvelujen tuotantotapa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä. Myös yksityisen terveyssektorin markkinat lisääntyivät uudistuksen myötä. (Mattila 2006; Kettunen 2008.) Näiden alojen yrittäjyys on pääosin paikallista ja alueellista, työvoima- ja naisvaltaista yrittäjyyttä (Myllys ym. 2005). Erityisesti sosiaalialan palveluja tuotetaan pääosin omalla paikkakunnalla ja sen asukkaiden tarpeisiin. Yritysten rooli on vahvistunut 2000-luvulla ja nykyään niitä toimii jo sosiaalipalvelun kaikilla aloilla (Kettunen 2008). Terveysalan palvelut ovat levittäytyneet enemmän yli paikkakuntarajojen mm. maakuntakeskuksiin ympäri Suomea. Terveysalan palvelut ovat osaksi myös ketjuuntuneet ja monialainen palvelutuotanto on lisääntynyt. (Kainlauri 2007.) Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten pienyritysvaltaisuus heijastuu mm. siinä, että yritysmuoto on tyypillisesti toiminimi. Toiminimien ja henkilöyritysten perustaminen on lisääntynyt, kun puolestaan osakeyhtiöiden määrä on vähentynyt. Kuitenkin asumisen sisältävissä palveluissa ja suuremman alkupääoman vaativissa palveluissa yleisin yritysmuoto on osakeyhtiö. (Lith 2006.) Yritysten pieni koko on yksi merkittävä haaste sosiaali- ja terveysalalla, sillä se saattaa merkitä yrittäjälle vähäistä neuvotteluvoimaa, heikkoa toimitusvarmuutta sekä puutteita uskottavuudessa. Yrityskasvu on hyvin tärkeä haaste alalla, jo edellä mainituista mm. laadun standardisoimiseen liittyvistä syistä. Yrityskasvua voidaan tavoitella tuottamalla uusia palveluja, yhteistyöllä tai kansainvälistymisellä. (Karvonen-Kälkäjä ym ) 2.2 Markkinamekanismit sosiaali- ja terveysalalla Sosiaali- ja terveysalan yritysten markkinoilla on monia erityispiirteitä, joita ei muiden toimialojen markkinoilla ole. Pääosin tämä omaleimaisuus johtuu kuntien merkittävästä roolista palvelujen ostajana ja osittain myös kunnille valtion taholta 16 17

20 tulevista vastuista ja velvoitteista sekä näiden toteuttamista ohjaavista laeista ja määräyksistä. Suomessa vastuu hyvinvointipalveluiden järjestämisestä on julkisella sektorilla. Viime aikoina keskustelua on herättänyt, missä määrin julkinen sektori kykenee huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan perusedellytyksistä totutulla tai odotetulla tavalla. Julkinen sektori kohtaa jatkuvia haasteita riittävän rahoituksen järjestämisessä. (vrt. Vihriälä 2005.) Seuraavaksi kuvaamme sosiaali- ja terveysalan markkinoiden piirteistä erityisesti toiminnan luvanvaraisuutta, tilaaja-tuottaja -mallia, kilpailutuskäytäntöjä ja palvelusetelien käyttöä. Toiminnan luvanvaraisuus Laki asettaa puitteet sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamiselle. Lainsäädännössä säännellään yritysten perustamisedellytykset ja rekisteröintivelvollisuudet sekä toiminnan valvontavastuut. Yksityisellä terveyspalvelun tuottajalla on oltava aluehallintoviraston (ent. lääninhallituksen) lupa terveyspalveluiden antamiseen. Luvan tarvitsevat henkilöt, yritykset ja järjestöt. Luvanvaraisuus ei koske ammatinharjoittajia, mutta heidän on tehtävä toiminnastaan ilmoitus ja vuosittainen toimintakertomus aluehallintovirastolle. Myös pääosa yksityisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta on luvanvaraista ja ilmoitusvelvollista toimintaa ja ilmoitus tulee tehdä kuntaan, jossa palveluja tuotetaan. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tuottavien yritysten on saatava aluehallintovirastolta lupa ennen toiminnan aloittamista. Aluehallintovirastot ja kunnat valvovat yksityisiä sosiaalipalveluja. (Kainlauri 2007; Karvonen-Kälkäjä ym. 2009; Yrittäjyyskatsaus 2009.) Tilaaja-tuottaja -malli Tilaaja-tuottaja -mallin taustalla on tavoite kunnan tehokkaammasta ja tuottavammasta toiminnasta. Kunnan toimintaan tulee tällöin markkinatalouden piirteitä. Mallissa erotetaan kaksi toimintaryhmää, tilaajat ja tuottajat. (Kallio ym ) Tilaaja-tuottaja -malli voidaan jakaa sekä ulkoiseen että sisäiseen malliin. Ulkoisessa tilaaja-tuottaja -mallissa julkinen sektori ostaa palveluita markkinoilla toimivilta yksityisiltä yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta. Sisäisessä tilaaja-tuottaja -mallissa kunta itsessään voi olla tilaajan roolissa ja tuottajana ovat kunnan omat palveluyksiköt. (Kähkönen 2007.) Palvelun tilaajana mallissa toimii siis julkinen sektori eli kunta ja tuottajina voivat toimia yksityiset yritykset, kolmannen sektorin toimijat tai julkinen sektori (kunta, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit jne.). Palvelujen kilpailutus Yksityiset yritykset voivat kilpailla julkisen sektorin kanssa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuotannossa. Hankintalaki vuodelta 2007 velvoittaa kilpailuttamaan kaikki yli euron sosiaali- ja terveysalan hankinnat Hilma-tietokannassa. (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009) Toukokuussa 2010 tuli voimaan laki, joka nosti kilpailutettavien hankintojen alarajan euroon. Palvelujen kilpailutus ja kilpailu ylipäätään ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina voimakkaasti (Mikkola 18

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot