Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen"

Transkriptio

1 Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010

2

3 satu aaltonen jarna heinonen jaana hildén anne kovalainen Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 32/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 32/2010 Tekijät Författare Authors Satu Aaltonen, Jarna Heinonen, Jaana Hildén, Anne Kovalainen Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Tiivistelmä Referat Abstract Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen -raportissa luodaan kokonaisvaltainen kuva sosiaali- ja terveysalan yritysten välisestä yhteistyöstä ja sitä tukevista julkisista yrityspalveluista. Selvityksen fokuksessa on, missä määrin ja kuinka yritykset hyödyntävät yhteistyötä toisten yritysten ja/tai järjestöjen kanssa palvelukokonaisuuksia tuottaessaan tai toimintaansa kehittäessään. Selvityksessä käytetään kolmea aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä (n=279), kunnissa tehtyjä haastatteluja sekä yritysten välistä yhteistyötä kuvaavia tapausesimerkkejä. Tulostemme perusteella sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyö on monimuotoista ja monipuolista. Toimialasta riippumatta yritysten yhteistyö konkretisoituu yleisimmin yhteisenä koulutuksena tai tiedon jakona. Sosiaalialan yritykset tekevät yhteistyötä useampien yritysten, ja laajemmin oman toimialansa ulkopuolella toimivien yritysten kanssa terveysalan yrityksiin verrattuna. Sosiaalialalla asiakkaalle (tyypillisesti kunnalle) tarjottavan palvelukokonaisuuden tuottaminen edellyttää erilaisten palojen yhteen kokoamista ja sovittamista. Sosiaalialalla on kuitenkin terveysalaa enemmän myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät tee yhteistyötä lainkaan. Terveysalan yrityksistä suuremmalla osalla on sisällöltään enemmän monimuotoista yhteistyötä muiden yritysten kanssa kuin sosiaalialan yrityksillä. Terveysalan yritykset konkreettisesti markkinoivat palveluitaan yhdessä, peräti yhteisissä toimitiloissa, kun taas sosiaalialan yritykset eivät samassa määrin hyödynnä tämäntyyppisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistyön erilainen rooli yritystoiminnassa ilmentää sosiaali- ja terveysalan yritysten erilaisia toiminta- ja ansaintalogiikkoja sekä osaksi myös erilaista asiakaskuntaa. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille. Julkisten yritystukien ja -palvelujen käyttö on selkeästi yleisempää sosiaalialalla kuin terveysalalla. Tulos selittyy sekä yritystoiminnan luonteen ja yritystoiminnassa tarvittavien investointien määrillä. Osaselitys voi löytyä myös yritystoiminnan organisoitumisesta, kuten onko mukana osuustoiminnallisia elementtejä, investointitukien hakemista tai starttirahayrittäjyyttä. Suoranaisesti yhteistyötä ja verkottumista edistäviä palveluja on tarjolla niukasti, ja sosiaali- ja terveysalan yritykset tuntevat olemassa olevat palvelut huonosti. Vaikka yritykset suhtautuvat yhteistyöhön myönteisesti, epäselväksi jää, missä määrin yritykset ovat valmiita panostamaan nimenomaan yhteistyön kehittämiseen. Yritysten yhteistyön ja verkottumiseen ei tule suhtautua kritiikittömästi, vaan arvioida sitä osana yrityksen perusliiketoimintaa ja sen kehittämistä vallitsevassa markkina- ja kilpailutilanteessa. Yhteistyö ei ole yrityksille itseisarvo, vaan yksi keino asiakashyödyn ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/ulla-maija Laiho, puh Asiasanat Nyckelord Key words yritykset, yrittäjyys, sosiaaliala, terveydenhuoltoala, elinkeinopolitiikka, kasvu, yhteistyö ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 88 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Lukijalle Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti helmikuussa 2009 hallinnonalaansa koskevan, helmikuun 2011 loppuun saakka ulottuvan strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi (HYVÄ). Hankkeen ensivaiheessa selvitettiin perusteellisesti eri toimijoiden, niin julkisen kuin yksityisen sektorin, työmarkkina-, toimiala- ja työntekijäjärjestöjen näkemyksiä keskeisimmistä alan kehittämistarpeista ja -tavoitteista. Tämän monitoimijaisen prosessin myötä asetettiin TEM:n kehittämistavoitteet ja määriteltiin niitä toteuttavat toimenpidekokonaisuudet. Edellä kuvatussa kehittämistarpeiden kartoitusprosessissa nousi esiin muutamia ydinasioita, joista valitsi eri toimijoiden kesken vahva yksituumaisuus. Yksi niistä oli huoli sosiaali- ja terveyspalvelualan (SOTE -ala) rakenteesta: pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten todettiin kohtaavan suuria vaikeuksia pienuutensa vuoksi toimitusvarmuudessa, toimintansa kehittämisessä, markkinoinnissa ja erityisesti julkisten hankkijoiden tarjouspyyntöihin vastaamisessa kilpailutusten koskiessa yhä suurempia palvelukokonaisuuksia. Tavoitteiden asetannassa todettiin kuitenkin, että kasvu ei ole itsetarkoitus eikä yritystä voi pakottaa kasvuun tarvitaan vaihtoehtoinen toimintamalli pienten yritysten kohtaamien ongelmien ratkaisuun. TEM:n hyvinvointialaa koskevissa tavoitteissa tällainen toimintamalli on yritysten yhteistyön ja verkottuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten yhteistyötä ja verkottumista voidaan edistää mm. TEM:n hallinnonalan vastuulla olevin toimin; yritysneuvonnassa, -palveluissa, -rahoituksessa sekä kehittämis- ja ohjelmatoiminnassa voidaan panoksia kohdentaa yhteistyön vahvistamiseen. Toimivien mallien kehittämisessä tarvitaan kuitenkin olemassa olevaa tilannetta kuvaavaa tietoa ja tietoon pohjautuvia arvioita kehittämismahdollisuuksista. Käsillä oleva Turun kauppakorkeakoulun tutkimusraportti on laadittu HYVÄ -hankkeen toimeksiannosta täydentämään SOTE -alan tilaa koskevaa tietoa. Raportin havaintoja, johtopäätöksiä ja ehdotuksia hyödynnetään TEM:n jatkotyössä kehitettäessä alan yritystoiminnan edellytyksiä ja sen myötä entistä asiakaslähtöisempiä, toimivimpia ja vaikuttavia hyvinvointipalveluja.

8 Hankkeelle taustalla toimi ministeriön nimittämä ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen sisällön täsmentäminen sekä toteuttamisen ohjaus ja valvonta. Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja työmarkkinaneuvos Matti Sihtoa (TEM) ja muita ohjausryhmän jäseniä raportin valmisteluun osallistumisesta. Helsingissä 9. kesäkuuta 2010 Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja Hyvinvointihanke-HYVÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Sisältö Lukijalle Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusasetelma Sosiaali- ja terveysalan kehitys ja markkinat Yritysrakenne sosiaali- ja terveysalalla Markkinamekanismit sosiaali- ja terveysalalla Tutkimusaineistot Kyselyn toteutus Kuntien sosiaali- ja terveysalan viranhaltijoiden haastattelut Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyöesimerkit Yhteistyö ja verkostomainen toiminta Markkinat ja kasvu Monenlaista yhteistyötä Yritys-, järjestö- ja kuntayhteistyö Yhteistä kehittämistä yritysten kesken Osaamista järjestöiltä Asiakassuhde kuntiin Julkiset yritys- ja rahoituspalvelut Yrityspalvelujen käyttö ja tunnettuus Yrityspalveluihin kohdistetut odotukset ja tarpeet Johtopäätökset ja keskustelua Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet... 84

10 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yritysten sijainti toimialan mukaan (%, n=272) Taulukko 2. Yritysten koko toimialan mukaan (%, n=272) Taulukko 3. Yritysten kasvuhalukkuus yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 4. Kasvamaan pyrkivien yritysten kasvustrategia yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 5. Yhteistyöalojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 6. Yhteistyöyritysten lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 7. Yhteistyömuotojen erot toimialoittain (%, n=278) Taulukko 8. Yhteistyömuotojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 9. Yritysten välisen yhteistyön tärkeys vastaajalle yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Taulukko 10. Kunnan kanssa tehtävän yhteistyön eri muotojen lukumäärä yrityksen koon, sijainnin ja toimialan mukaan (%) Kuvioluettelo Kuvio 1. Tutkimusasetelma Kuvio 2. Kyselyaineiston sekä sosiaali- ja terveysalan yritysten alueellinen jakauma (%, n=278) Kuvio 3. Kuntasektorin osuus yritysten liikevaihdosta toimialan mukaan (%, n=232) Kuvio 4. Alan kilpailutilanne vastaajien arvioimana toimialan mukaan (%, n=266) Kuvio 5. Yrityksen kuuluminen sellaiseen verkostoon, jolla on juridista toimivaltaa (%, n=275) Kuvio 6. Yhteistyöltä odotetut hyödyt (%, n= ) Kuvio 7. Yritysten yhteistyötahot niiden palvelutarjonnan mukaan luokiteltuna (%, n=278) Kuvio 8. Yritysten välisen yhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 9. Yritysyhteistyön sujuminen toimialoittain (%, n=240) Kuvio 10. Järjestöyhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 11. Kuntayhteistyön sisällöt (%, n=278) Kuvio 12. Kuntayhteistyön syntyyn vaikuttaneet tekijät (%, n=278). 57 Kuvio 13. Yritysten käsityksiä kuntatoimijoista (%, n= )... 59

11 Kuvio 14. Yrityspalvelujen käyttö ja tunnettuus (%, n=278) Kuvio 15. Julkisten yrityspalvelujen hyödyllisyys (%, n=10 122) Kuvio 16. Yritysten mielenkiinto erilaisia verkostoitumispalveluja kohtaan (%, n=278) Kuvio 17. Mielikuvat yrityspalveluista (%, n= ) Kuvio 18. Yrityspalveluja käyttäneiden ja niitä käyttämättömien arviot julkisesta yrityspalveluvalikoimasta ja palveluiden saatavuudesta (%, n= ) Kuvio 19. Yhteistyön sisällöt yritys-, järjestö- ja kuntasektorilla (%, n=278)... 78

12

13 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kysyntä on kasvanut ja kirjavoitunut 1990-luvun jälkeen valtionosuusuudistuksen ja tilaaja-tuottaja -mallin yleistymisen myötä. Palvelujen kysynnän ja määrän yleinen kasvu on osaksi johtunut yleisestä elintason noususta, osaksi väestön ikääntymisestä ja erikoissairaanhoidon kasvusta, mutta myös palvelujen kulutustottumusten muuttumisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla merkittävän osan työssäkäyvästä väestöstä (määrittelyistä riippuen prosenttia työllisestä työvoimasta), ja yksityisen sektorin yritysten arvonluonti ja tuottavuus ovat kasvussa. On siis tärkeää tutkia, miten yksityisten yritysten luoma palvelurakenne ja -verkosto toimivat, mitä mahdollista tehostettavaa niissä on, ja miten toiminta on verkostoitunut. Tämän lisäksi ne mahdolliset yksityiskohtaisetkin julkiset tukipalvelut, joita jo toimivat yritykset käyttävät tai mahdollisesti tarvitsevat, on tärkeä tutkimuksen kohde, koska uudet ja kasvavat yritykset tarvitsevat ydinliiketoimintansa tueksi monenlaisia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja palvelujen laadusta käytävä keskustelu liittyy siihen, miten vastata parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden haasteisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Yksityisen palvelutuotannon osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on kasvussa ja sen rooli kunnan oman palvelutuotannon täydentäjänä ja joustavoittajana on kunnissa vahvistunut. (Kovalainen Österberg 2008.) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti (Pentikäinen ym. 2009). Kunnat hyödyntävät ja kilpailuttavat yksityisiä palvelun tuottajia tarjotessaan lakisääteisiä hoivapalveluja kuntalaisille. Lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on kilpailutettava julkisen sektorin ulkopuoliset hankinnat. Kilpailutuksen on oltava avointa, läpinäkyvää, tasapuolista ja ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaista, jolloin valituksi tulee joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin tarjous. (Kähkönen Volk 2008.) Sosiaali- ja terveysalan yritysten kehitys on osittain riippuvaista kuntien palvelutuotannon omista ratkaisuista, vaikka laajassa mittakaavassa siihen vaikuttavat suuresti lainsäädännölliset ratkaisut. Kunnilla on tällä hetkellä vapaus päättää siitä, missä määrin se itse tuottaa palvelut vai ostaako se ne muilta palveluntarjoajilta. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan palvelutuottajat voivat tarjota yhteiskunnan varoin järjestettyjä palveluja eli kunnallisia ostopalveluja. Tämä tarkoittaa, että julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät voimavaransa, jotta jatkossa voitaisiin tuottaa monipuolisesti laadukkaampia palveluja entistä tehokkaammin. Julkinen sektori vastaa palvelutuotannon rahoituksesta ja valvonnasta, ja siten myös palvelujen kattavuudesta ja laadusta. Tällä hetkellä ostopalveluiden osuus kunnissa on sosiaalialalla huomattavasti merkittävämpää kuin terveysalalla. Palvelun tuottajasta riippumatta on kuntatoimijan oleellista kiinnittää huomiota palveluiden hintaan, laatuun ja saatavuuteen. (Karvonen-Kälkäjä ym ) 11

14 Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kenttä on varsin pienyritysvaltainen. Yritysten pienen koon uskotaan osaltaan vaikuttavan siihen, että kunnat eivät välttämättä ole halukkaita ostamaan sosiaali- ja terveyspalveluja yrityksiltä. Pienten yritysten uskottavuusongelmien nähdään liittyvän mahdollisesti palvelujen toimitusvarmuuteen ja heikkoon neuvotteluvoimaan niiden kilpaillessa kuntien hankinnoista. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Aiempien selvitysten perusteella sosiaali- ja terveyspalveluyritykset eivät tehokkaasti hyödynnä julkisia yrityspalveluita ja/tai rahoitusinstrumentteja (Pentikäinen ym. 2009), vaikka laajaksi ja laadultaan hyväksi todetun julkisen yrityspalvelujärjestelmän (Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku 2005; Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät 2004) voisi ajatella tarjoavan hyvät lähtökohdat myös hoiva-alan yritysten kehittämiseen. Hoiva-alan yritysten erityishaasteina ovat kuitenkin työvoimavaltaisuus, väestöpohjan (=palvelujen kysynnän) pienuus ja riippuvuus julkisesta ostojärjestelmästä (Kovalainen & Österberg 2008). Nämä seikat yhdessä estävät yritysten voimakkaan ja kestävän kasvun. Vaikka yritysten kasvu ei hoiva-alalla voikaan olla tavoite sinänsä, voi yrityskasvu mahdollistaa kuitenkin palveluliiketoiminnan monipuolisen kehittämisen ja esimerkiksi laatustandardien saamisen, joka puolestaan lisää luottamusta palvelun laatuun. Hyvinvointialan pienyritystoiminnan kehittämiseksi on esitetty mm. yrityspalvelujen saatavuuden parantamista yhden luukun periaatteella, uusien palvelukonseptien innovointia ja niihin perustuvaa uudenlaista yritystoimintaa, kasvua tukevien yrityspalvelujen kehittämistä sekä mm. Tekesin innovaatiopalvelujen rahoituksen huomattavasti parempaa hyödyntämistä. Lisäksi on ehdotettu jo toteutetuista ja käynnissä olevista hoiva-alan yritysten kehittämishankkeista oppimista. (Pentikäinen ym ) Lisäksi pienten yritysten yhteistyöllä ja verkostoilla uskotaan saavutettavan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi tarjouspyyntöihin vastaamisessa, markkinoinnissa, palveluvalikoiman laajentamisessa, tuotteistamisessa, innovoinnissa ja toimintavarmuudessa. Yritykset yhdessä voivat muodostaa uskottavan ja luotettavan kokonaisuuden, johon kunnan viranhaltijoiden on mahdollista sitoutua. Tämän selvityksen fokuksessa ovat pienten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen sekä yritysten yhteistyötä ja verkottumista tukevat julkiset yrityspalvelut ja rahoitusinstrumentit. Selvitys on osa TEM:n hyvinvointihanketta (HYVÄ), jonka yhtenä tavoitteena on kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä hyvinvointipalveluissa. Yritysten yhteistyön ja verkottumisen selvitys on erityisen tärkeää siksi, että näitä tukevien palvelujen kehittäminen on luonnollisesti riippuvaista siitä, miten paljon yhteistyötä ja verkottumista on, miten haluttavana se nähdään, sekä miten tärkeänä yhteistyötä ja verkottumista pidetään tulevaisuudessa. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia ovat julkinen sektori eli kunnat, yksityiset yritykset sekä voittoa tavoittelemattomat palvelutuottajat kuten järjestöt ja 12

15 yhdistykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyöstä ja verkottumisesta, mahdollisista esteistä sekä kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyön muotoja toisten yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään julkisten yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjontaa ja tunnettuutta sosiaali- ja terveysalan yritysten keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa vastauksia seuraaviin teema-alueisiin ja niiden alle sijoittuviin tutkimuskysymyksiin: Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkostoituminen Minkälaista yhteistyötä ja kenen kanssa alan pienet yritykset tekevät? Millaisia yhteistyökokemuksia alan pienillä yrityksillä on? Millaisia kokemuksia kunnilla/kuntayhtymillä on alan pienten yritysten yhteistyöstä (esim. yhteistyön vaikutukset toimintavarmuuteen, palvelujen kehittämiseen/tuotteistamiseen, sosiaalisten innovaatioiden syntyyn)? Millaisia käytäntöjä alan yritysten yhteistyössä voidaan tunnistaa? Verkottumista tukevien yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjonta ja tunnettuus Millaisia yhteistyötä edistäviä palveluita ja rahoitusta TEM:n hallinnonalalla on tarjolla sosiaali- ja terveysalan yrityksille ja yrittäjäksi aikoville? Missä määrin jo toimivat sosiaali- ja terveyspalveluyritykset tuntevat ja käyttävät ko. palveluita tai ovat käyttäneet ko. palveluita omaa toimintaansa aloittaessaan/ laajentaessaan/ muuttaessaan? Verkottumispalveluiden ja -rahoituksen kysyntä sosiaali- ja terveyspalveluyritysten keskuudessa Minkälaisia odotuksia ja tarpeita alan pienillä yrityksillä on yhteistyötä edistävien palvelujen ja rahoituksen suhteen? Selvityksessä tuotetaan uutta tietoa sosiaali- ja terveysalan yritysten välisestä yhteistyön muodoista ja yhteistyötä edistävistä tekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, miten yhteistyötä voidaan edistää ja missä määrin yritysten yhteistyö edellyttää sitä tukevia yrityspalveluja ja -rahoitusta. Tutkimuksen pohjalta tehdään toimenpidesuosituksia työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvien sosiaali- ja terveysalan yrityksille suunnattujen yrityspalvelujen ja -rahoituksen kehittämiseksi. 1.2 Tutkimusasetelma Tässä selvityksessä sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyön ja verkottumisen analyysi perustuu seuraavaan tutkimusasetelmaan (kuvio 1)

16 Kuvio 1. Tutkimusasetelma Yrityspalvelujen ja -rahoituksen tarjonta ja tunnettuus SOTEyritysten keskuudessa SOTE-yritysten yhteistyö - Yritysten yhteistyö ja kokemukset - Kuntien näkemykset SOTEyritysten yhteistyöstä - Lupaavat yhteistyökäytänteet - Kokemukset SOTE-yritysten palveluvientihankkeesta SYNTEESI JA POLITIIKKA- TOIMENPITEET: - TEM:n yrityspalvelujen ja -rahoituksen kehittämiseksi SOTEyrityksille Yrityspalvelujen ja -rahoituksen kysyntä - SOTE-yritysten odotukset ja tarpeet Raportissa luomme kokonaisvaltaisen kuvan sosiaali- ja terveysalan yhteistyöstä ja sitä tukevista palveluista kolmen aineistokokonaisuuden avulla. Ensimmäinen aineisto muodostuu yrityksille suunnatusta kyselystä. Kyselyn avulla selvitimme ensinnäkin pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyön muotoja ja yritysten kokemuksia sen sujuvuudesta. Kysely antaa tietoa yritysten toiminnasta muiden yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Kyselyn avulla selvitimme myös, miten hyvin yritykset tuntevat julkisia yrityspalveluja sekä millaisia palvelutarpeita sosiaali- ja terveysalan yrityksillä on. Toinen aineisto muodostuu kunnissa tehdyistä haastatteluista. Kunnat ovat sosiaalialan yrityksille tärkeä asiakassegmentti ja kunnat muodostavat molempien alojen yritysten toimintakontekstin. Kunnilta haluttiin laajempaa näkemystä sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyöhön. Tutkimukseen haastateltiin kolmen eri kunnan edustajia, joilla on kokemusta ja näkemystä yhteistyöstä yritysten kanssa ja kunnan palvelujen hankintamenettelyistä. Yritysten välistä yhteistyötä kuvaavat tapausesimerkit muodostavat kolmannen aineiston. Raportissa esitämme kolme erilaista esimerkkiä yritysten välisestä yhteistyöstä. Tapausten yhteistyömuodot ovat organisoitumistavaltaan, laajuudeltaan ja intensiteetiltään erilaisia. Ne ovat myös syntyneet vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. 14

17 2 Sosiaali- ja terveysalan kehitys ja markkinat Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tuottaminen on Suomessa pääosin kuntien vastuulla. Laki ei kuitenkaan määrittele tuotettavan palvelun sisältöä ja laajuutta yksityiskohtaisesti. Suomen palvelujärjestelmälle on tyypillistä yhtäläiset oikeudet sekä samantasoiset etuudet kaikille kansalaisille. Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen 1990-luvulla avasi markkinat, jotka ovat 1990-luvulla muuttuneet ja kasvaneet eri tavoin sosiaali- ja terveyspalveluissa, osaksi toimintojen erilaisen pääomarakenteen ja -valtaisuuden vuoksi, osaksi kysyntään liittyvien seikkojen vuoksi. (Kovalainen ym. 1996; Simonen & Kovalainen 1998; Rissanen & Sinkkonen 2004.) Palvelujen alueellisen tasavertaisuuden turvaaminen on noussut 2000-luvulla julkisen sektorin haasteeksi (Kautto 2005). Yksityisten palvelujen on arveltu tarjoavan ratkaisuja julkisen sektorin ongelmiin (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009). Kunnilla on palvelujen järjestämisvelvollisuus, mutta niillä on vapaus valita näiden palvelujen tuottajat. Niinpä ne voivat erilaisten tarpeidensa mukaan ostaa palveluja esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä. Yksityisen yrityksen näkökulmasta palvelujen tasainen kysyntä on usein kuitenkin parempi ratkaisu sekä laadun että tuotannon pysyvyyden näkökulmasta, kuin toimiminen ruuhkahuippujen tasoittajana. Niinpä sekä kunnan että yritysten toimintamallissa yhteistyö ja verkottuminen asettuvat uudella tavalla tärkeiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tasavertaisessa ja laadukkaassa tuottamisessa. Kunta ja yksityiset yritykset ovat siis alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä, ainakin muodollisesti pääosin ostopalveluiden muodossa. Aiemmin 1980-luvulla kunnat hankkivat suurimman osan ostopalveluista kolmannelta sektorilta. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa yritysten osuus palvelujen tuottajana kasvoi, kun palvelujen järjestämistä pyrittiin tehostamaan ja uskottiin sosiaali- ja terveysalan yritysten välisen kilpailun laskevan kunnan omia kustannuksia. Vaikka kunnat tuottavat itse vielä suurimman osan lakisääteisistä sosiaali- ja terveysalan palveluista, on ostopalveluiden määrä lisääntynyt tasaisesti ja on palveluja, joissa yritysten tuottama palvelujen osuus on erityisen suuri. (Rissanen & Sinkkonen 2004; Sinkkonen & Komulainen 2004; Kainlauri 2007; Kovalainen & Österberg 2008.) Sosiaalipalvelujen tuottajien määrä on nelinkertaistunut runsaan kymmenen vuoden aikana ja edelleen sosiaalipalveluala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, vaikkakin selitys johtuu osittain lähtötilanteen alhaisuudesta (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009). Lisäksi sosiaalialalla aloittaneista yrityksistä kasvuyrityksiä on suhteessa enemmän kuin terveyspalveluissa: kasvuyrityksiä sosiaalialalla oli 2,5 prosenttia kaikista toimintansa aloittaneista ja terveyspalveluissa vastaavasti 0,5 prosenttia1. Sosiaalialan yritysten määrää on kasvattanut esimerkiksi kotitalousvähennyksen 1 Kasvuyritykseksi on määritelty ne esimerkkivuosina aloittaneet ja vuonna 2007 vähintään kymmenen henkilöä työllistäneet yritykset, joiden palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti ylitti 20 prosenttia kolmen vuoden aikana vuosina (Yrittäjyyskatsaus 2009)

18 ja lasten kotihoidontuen käyttöönotto, mitkä ovat lisänneet yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja myös yksityiseltä sektorilta. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Myös sosiaalipalvelujen ulkoistaminen ja kilpailuedellytysten parantuminen ovat edesauttaneet kasvuyritysten syntyä 2000-luvulla (Lith 2006). Terveysalalla yritysten määrällinen kehitys on ollut hitaampaa kuin sosiaalialalla, mutta mm. hoitotakuun voimaantulo vuonna 2005 on lisännyt kuntien ostopalveluiden käyttöä (Lith 2006). Hoitotakuulla pyritään järjestämään jokaiselle potilaalle hoito tietyn määräajan puitteissa, mikä on nostanut julkisen sektorin panostuksia terveydenhoitoon. Tämän vuoksi myös yksityiset palvelunostot ovat lisääntyneet, jotta hoitotakuun vaatimuksiin voidaan vastata. (Yrittäjyyskatsaus 2009.) Kuitenkin terveysalalla on vähän kasvuyrityksiä suhteessa koko yrityskenttään. Yhtenä syynä terveydenhoitoalan kasvuyritysten pieneen määrään on markkinoiden kapea-alaisuus. (Okko ym ) Pidemmällä aikavälillä kuitenkin ikääntyvän väestön määrä sekä laadukkaiden ja yksilöllisten palvelujen tarpeen kasvun on arvioitu kasvattavan yksityisten terveyspalvelujen kysyntää (Lith 2006; Kovalainen & Österberg 2006). 2.1 Yritysrakenne sosiaali- ja terveysalalla Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten toimiala on hyvin pienyritysvaltaista, suureksi osaksi palvelujen työvoimaintensiivisyydestä ja kysyntää luovan väestöpohjan pienuudesta johtuen. Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä toimii Suomessa yli , joista yli 99 prosenttia työllistää alle 50 henkilöä ja alle 10 hengen yrityksiä on noin 96 prosenttia (Tilastokeskus 2010). Sosiaalialan yrityksiä näistä on (laitospalvelut ja avopalvelut 2 147) ja terveyspalveluyrityksiä vuoden 2008 tietojen mukaan. Sairaalapalveluissa ja ympärivuorokautisissa palvelulaitoksissa toimivat yritykset ovat pääosin isoja. Yksityiset palveluntuottajat eli yritykset ja järjestöt tuottavat noin neljäsosan sosiaalialan palveluista ja noin 17 prosenttia terveyspalveluista. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2010.) Toimialaluokitus jaottelee terveysalan yritykset sairaala-, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin, kuntoutuslaitoksiin sekä muuhun terveydenhuoltoon, kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluihin, fysioterapiaan ja sairaankuljetuspalveluihin. Sosiaalipalvelut jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin ja avohuollon palveluihin. Asumisen sisältyviin palveluihin kuuluvat lasten ja nuorten laitokset, ikääntyneille, vammaisille ja päihdeongelmaisille suunnatut asumispalvelut ja laitokset sekä ensi- ja turvakodit. Avopalveluja ovat puolestaan lasten päiväkodit, kotipalvelut ja päivätoiminta ikääntyneille ja vammaisille sekä kuntoutuspalvelut. Tässä tutkimuksessa toteutettu kysely noudattelee edellä mainittuja palvelujaotteluja. Yksityisistä terveysalan yrityksistä suurimman ryhmän muodostavat fysioterapiapalveluita tarjoavat yritykset. Seuraavaksi yleisimpiä toimintamuotoja ovat lääkärin vastaanotto, työterveyshuolto sekä laboratoriotoiminta. Yksityisistä sosiaalialan yrityksistä yleisimpiä toimintayksiköiden määrällä mitattuna ovat palvelutalot ja 16

19 ryhmäkodit. Seuraavaksi eniten sosiaalialan palvelujentarjoajia on lasten päivähoidossa, kotipalveluissa sekä lasten- ja nuorten laitos- ja perhehoidossa. (Stakes 2008.) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaskunnat eroavat toisistaan. Kunnat ovat merkittävin sosiaalipalvelujen ostaja, jopa prosenttia sosiaalialan yritysten liikevaihdosta tulee julkisen sektorin palvelujen kautta. Näin ollen sosiaalialan yritysten toiminta ja sen kehittäminen - on suureksi osaksi sidoksissa kunnan päätöksiin ja ostopalveluihin. (Karvonen-Kälkäjä ym ) Kotitalouksien suoraan yrityksiltä ostamat sosiaalipalvelut ovat pääosin kotipalvelua ja lasten päivähoitoa, mutta näitäkin palveluja ostetaan suhteellisen vähän. Terveyspalveluja puolestaan ostavat tyypillisesti kotitaloudet, työnantajat ja Kansaneläkelaitos. Myös kunnat ovat alkaneet hyödyntää yksityisiä terveyspalveluja yhä enemmän ja ostavat yksityiseltä sektorilta isompia palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi kokonaisen terveysaseman palvelujen tuottamisen. (Kainlauri 2007.) Sosiaalialan yrittäjyys on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvulla laman jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne monipuolistui, kun kunnille tuli vapaammat mahdollisuudet päättää kuntalaisille tarjoamiensa palvelujen tuotantotapa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä. Myös yksityisen terveyssektorin markkinat lisääntyivät uudistuksen myötä. (Mattila 2006; Kettunen 2008.) Näiden alojen yrittäjyys on pääosin paikallista ja alueellista, työvoima- ja naisvaltaista yrittäjyyttä (Myllys ym. 2005). Erityisesti sosiaalialan palveluja tuotetaan pääosin omalla paikkakunnalla ja sen asukkaiden tarpeisiin. Yritysten rooli on vahvistunut 2000-luvulla ja nykyään niitä toimii jo sosiaalipalvelun kaikilla aloilla (Kettunen 2008). Terveysalan palvelut ovat levittäytyneet enemmän yli paikkakuntarajojen mm. maakuntakeskuksiin ympäri Suomea. Terveysalan palvelut ovat osaksi myös ketjuuntuneet ja monialainen palvelutuotanto on lisääntynyt. (Kainlauri 2007.) Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten pienyritysvaltaisuus heijastuu mm. siinä, että yritysmuoto on tyypillisesti toiminimi. Toiminimien ja henkilöyritysten perustaminen on lisääntynyt, kun puolestaan osakeyhtiöiden määrä on vähentynyt. Kuitenkin asumisen sisältävissä palveluissa ja suuremman alkupääoman vaativissa palveluissa yleisin yritysmuoto on osakeyhtiö. (Lith 2006.) Yritysten pieni koko on yksi merkittävä haaste sosiaali- ja terveysalalla, sillä se saattaa merkitä yrittäjälle vähäistä neuvotteluvoimaa, heikkoa toimitusvarmuutta sekä puutteita uskottavuudessa. Yrityskasvu on hyvin tärkeä haaste alalla, jo edellä mainituista mm. laadun standardisoimiseen liittyvistä syistä. Yrityskasvua voidaan tavoitella tuottamalla uusia palveluja, yhteistyöllä tai kansainvälistymisellä. (Karvonen-Kälkäjä ym ) 2.2 Markkinamekanismit sosiaali- ja terveysalalla Sosiaali- ja terveysalan yritysten markkinoilla on monia erityispiirteitä, joita ei muiden toimialojen markkinoilla ole. Pääosin tämä omaleimaisuus johtuu kuntien merkittävästä roolista palvelujen ostajana ja osittain myös kunnille valtion taholta 16 17

20 tulevista vastuista ja velvoitteista sekä näiden toteuttamista ohjaavista laeista ja määräyksistä. Suomessa vastuu hyvinvointipalveluiden järjestämisestä on julkisella sektorilla. Viime aikoina keskustelua on herättänyt, missä määrin julkinen sektori kykenee huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan perusedellytyksistä totutulla tai odotetulla tavalla. Julkinen sektori kohtaa jatkuvia haasteita riittävän rahoituksen järjestämisessä. (vrt. Vihriälä 2005.) Seuraavaksi kuvaamme sosiaali- ja terveysalan markkinoiden piirteistä erityisesti toiminnan luvanvaraisuutta, tilaaja-tuottaja -mallia, kilpailutuskäytäntöjä ja palvelusetelien käyttöä. Toiminnan luvanvaraisuus Laki asettaa puitteet sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamiselle. Lainsäädännössä säännellään yritysten perustamisedellytykset ja rekisteröintivelvollisuudet sekä toiminnan valvontavastuut. Yksityisellä terveyspalvelun tuottajalla on oltava aluehallintoviraston (ent. lääninhallituksen) lupa terveyspalveluiden antamiseen. Luvan tarvitsevat henkilöt, yritykset ja järjestöt. Luvanvaraisuus ei koske ammatinharjoittajia, mutta heidän on tehtävä toiminnastaan ilmoitus ja vuosittainen toimintakertomus aluehallintovirastolle. Myös pääosa yksityisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta on luvanvaraista ja ilmoitusvelvollista toimintaa ja ilmoitus tulee tehdä kuntaan, jossa palveluja tuotetaan. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tuottavien yritysten on saatava aluehallintovirastolta lupa ennen toiminnan aloittamista. Aluehallintovirastot ja kunnat valvovat yksityisiä sosiaalipalveluja. (Kainlauri 2007; Karvonen-Kälkäjä ym. 2009; Yrittäjyyskatsaus 2009.) Tilaaja-tuottaja -malli Tilaaja-tuottaja -mallin taustalla on tavoite kunnan tehokkaammasta ja tuottavammasta toiminnasta. Kunnan toimintaan tulee tällöin markkinatalouden piirteitä. Mallissa erotetaan kaksi toimintaryhmää, tilaajat ja tuottajat. (Kallio ym ) Tilaaja-tuottaja -malli voidaan jakaa sekä ulkoiseen että sisäiseen malliin. Ulkoisessa tilaaja-tuottaja -mallissa julkinen sektori ostaa palveluita markkinoilla toimivilta yksityisiltä yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta. Sisäisessä tilaaja-tuottaja -mallissa kunta itsessään voi olla tilaajan roolissa ja tuottajana ovat kunnan omat palveluyksiköt. (Kähkönen 2007.) Palvelun tilaajana mallissa toimii siis julkinen sektori eli kunta ja tuottajina voivat toimia yksityiset yritykset, kolmannen sektorin toimijat tai julkinen sektori (kunta, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit jne.). Palvelujen kilpailutus Yksityiset yritykset voivat kilpailla julkisen sektorin kanssa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuotannossa. Hankintalaki vuodelta 2007 velvoittaa kilpailuttamaan kaikki yli euron sosiaali- ja terveysalan hankinnat Hilma-tietokannassa. (Karvonen-Kälkäjä ym. 2009) Toukokuussa 2010 tuli voimaan laki, joka nosti kilpailutettavien hankintojen alarajan euroon. Palvelujen kilpailutus ja kilpailu ylipäätään ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina voimakkaasti (Mikkola 18

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

HYVÄ aluefoorum. Oulu 29.10.2009. Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus. Työ- ja elinkeinokeskus

HYVÄ aluefoorum. Oulu 29.10.2009. Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus. Työ- ja elinkeinokeskus HYVÄ aluefoorum Oulu 29.10.2009 Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus Marja-Liisa Kivilompolo, asiantuntija, yrityskehitys P-P TE-keskus Esityksen sisältö Esityksen pääpaino yritystoiminnan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot