Kiinteistön omistaja!

Transkriptio

1 Turvallinen koti - turvallisuus ennen kaikkea - Koti ja kodin ympäristön on tarkoitus luoda turvallisuuden tunnetta ja sen pitäisi myös olla turvallinen. Finanssialan Keskusliiton (FK) julkaisemien vahinkotilastojen perusteella voi kuitenkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Murtojen kohteet vuonna 2012 Pohjois-Savossa Lähde: Patja, Polstat Pelkästään kotitapaturmia sattui vuonna 2009 yli kappaletta (kansallinen uhritutkimus 2009). Kotona ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee kaikkiaan noin suomalaista vuodessa. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2010 kotitalouksien tulipaloja yli 4 500, murtovahinkoja yli ja vesivahinkoja yli kappaletta. Korvauksia kotitalouksien omaisuusvahingoista maksettiin noin 170 milj. euroa. Todellisia vahinkokustannuksia kotien henkilö- ja omaisuusvahingoista on mahdotonta edes arvailla. Lisätietoja aiheesta osoitteesta Miksi sitten koti on turvaton, olipa se pientalossa tai kerrostalossa? Suomessa on hyvät rakentamismääräykset ja niiden lisäksi vakuutusyhtiöt laativat asiakkailleen erilaisia turva- ja suojeluohjeita, joilla koteja pyritään pitämään palo-, murto ja vuototurvallisina. Kuitenkin joka vuosi vahinkomäärät ja korvaukset vain kasvavat. Päivittäisissä rutiineissa ei tule mietittyä esimerkiksi tulipalon, vesivahingon tai murron mahdollisuutta. Tilannetta voisi parantaa omaa käyttäytymistä tarkentamalla ja kartoittamalla mahdolliset vaarat ja vaaratilanteet kodissa ja siten ennalta ehkäistä ikävät tapahtumat. Turvallisuutta voi parantaa myös erilaisilla turvajärjestelmillä. Palovahinkojen torjunta koti- talouksissa Vuonna 2010 Suomessa kuoli 81 henkilöä tulipaloissa ja se on yksi vakavimmista meitä uhkaavista vaaroista kotioloissa. Tärkein paloturvallisuusväline on kodin pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa on tärkeintä se, että tulipalon mahdol- muu 3% Vapaaajanasunto 58% omakotitalo 20% kerrostalo 15% rivi/ paritalo 4% lisuus on etukäteen käyty läpi perheen ja muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Alkusammutuksen ja turvallisen poistumisen harjoittelu on myös erittäin tärkeää. Samassa yhteydessä kannattaa tarkastaa kaikki tekniset apuvälineet, joita tulipalotilanteessa voi tarvita. Vuotovahinkojen torjunta Vuotovahingot ovat kotitalouksissa kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2010 korvattiin yli kotitalouksien vuotovahinkoa. Syitä on useita: putkistot ovat vanhoja, uusia pesukoneita asennetaan tiloihin joissa ei ole lattiakaivoa, kosteuseristeet ovat heikossa kunnossa tai vaurioituneet. Ympäristöministeriön määräykset edellyttävät uusissa rakennuksissa mm. putkien asentamista siten, että mahdollinen vuoto voidaan havaita välittömästi. Lisäksi vettä käyttävät laitteet voidaan varustaa vuodonilmaisulaitteilla, jotka ilmaisevat joko putkistovuotoja tai rakenteen pinnalle vuotaneen veden. Tekniikan lisäksi tulisi jokaisen itse tarkkailla mahdollisia vuotoriskejä ja huoltaa laitteita säännöllisesti. Asunnon ja asuinympäristön rikosturvallisuus Suomessa asuntoihin kohdistuva rikollisuus on vielä kohtuullisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin tai vaikkapa Pohjoismaihin. Silti on muistettava, että yksikin tapaus on liikaa. Vuonna 2010 kotivakuutuksista korvattiin yli murto- tai varkausvahinkoa. Asuntomurtoja tehtiin kappaletta. Asuntomurroista yli puolet tehdään edelleen oven kautta joko piikillä, koukulla, vääntämällä tai avaimella. Kerrostaloasuntoihin murtaudutaan pääsääntöisesti rappukäytävän ovesta. Mikäli asukkaat käyttäisivät lukoissa olevaa takalukitusominaisuutta aina poistuessaan asunnosta, jäisi murroista näillä tekotavoilla tekemättä noin puolet. Jos taas oveen asennettaisiin varmuuslukko jota käytettäisiin, todennäköisesti kokonaismurtomäärä putoaisi neljäsosaan nykyisestä. Viime aikoina Suomessa on lisääntynyt ulkomailta tulevien murtovarkaiden tekemät asuntomurrot. Ne kohdistuvat ensisijaisesti pientaloihin ja niiltä suojautuminen edellyttää vähintään varmuuslukkoa jokaisessa ulko-ovessa. Myös hälytysjärjestelmän hankinta alkaa olla perusteltua. Hälytysjärjestelmästä on ehdottomasti tiedotettava esimerkiksi tarroilla. On kuitenkin muistettava, että hälytysjärjestelmällä täydennetään kiinteistön rakenteellista murtosuojausta, ei korvata sitä. Kaikkien teknisten järjestelmien asentaminen, lukitus mukaan lukien, tulisi jättää ammattitaitoisten yritysten tehtäväksi, jotta ne toimisivat luotettavasti. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun järjestelmään liitetään palovaroittimet, vuotoilmaisimet ja varsinaiset murtohälytysilmaisimet. Vakuutusyhtiöt huomioivat omaehtoisen turvallisuuden parantamisen. Jokaisella yhtiöllä on omat määritelmänsä ja vakuutuksen ottajan on hyvä selvittää asia ennen lopullista turvallisuuslaitteen hankintapäätöstä. FK:n sivuilla on listattuna yritykset, joiden ammattitaito ja laatu on todennettu sekä vartioimisliikkeiden hälytyskeskukset, ammattitaitoiset liikkeet, testatut turvallisuustuotteet, vuodonilmaisulaitteet ja vahinkotilastot. Palveleva lukitus- ja turvallisuusalan erikoisliike ABLOY -valtuutettuna lukkoliikkeenä tarjoamme parhaat alan palvelut - asiakkaillemme sopivimmat ja yksilöllisesti suunnitellut järjestelmät ja ratkaisut eri kohteisiin. Asentajillamme on vankka kokemus turvallisuustuotteiden asennuksesta, huollosta ja korjaustoiminnasta. Toimintamme on asiantuntevaa, laadukasta, täsmällistä ja dokumentoitua. ABLOY -valtuutettu palvelu Avainpalvelu Lukkojen sarjoitukset, aukaisut, korjaukset Huoltopalvelut Tervetuloa ma-pe Lukkoaitta Oy Maaherrankatu 21, Kuopio Puh (017) Fax (017) Kiinteistön omistaja! Olet vastuussa kiinteistösi väestönsuojien ja savunpoistoluukkujen huolloista sekä paloturvallisuudesta. Nyt on aika hoitaa kiinteistön turvallisuus kuntoon! Peltacon palvelut kiinteistöjen huoltoon: savunpoistolaitteistojen huollot pikapalopostien huollot väestönsuojien huollot paloturvallisuuskartoitukset säteilymittarien tarkastukset opasteet ja alkusammutuskalusto ja -koulutus Katso lisää: HUOM! Peltaco tarjoaa jäsenetuja paloturvallisuuden tuotteista ja palveluista Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenille! Lisätietoja: Turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan keskusliitto Kartanonkatu 6, Kuopio. Puh. (017) JÄSENPALVELUT JA -EDUT POHJOIS-SAVOSSA neuvontapalvelut, Kiinteistöliitto ja Kiinteistöliitto Itä-Suomi kiinteistö- ja kurssi-illat Pohjois-Savon Kiinteistöviesti Suomen Kiinteistölehti kiinteistösähkön puitesopimus (Kuopion Energia) jäsenalennukset (Kiin- kirjalliset lausunnot, teistöalan Kustannus, Kiinteistöliiton Peltaco, Pohjois-Savon maksullinen palvelu Pelastusalan Liitto)

2 Kuka vastaa kiinteistön talvikunnossapidosta? Kuva: Jukka Sirén Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön talvikunnossapidosta. Sen tulee huolehtia liukkauden torjumisesta eli jään ja lumen poistamisesta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä. Vastuu koskee myös tontin kohdalla olevaa jalkakäytävää, ellei kunta ole ottanut sen talvikunnossapitoa vastuulleen. Järjestyslaki edellyttää lisäksi, että katolta putoava lumi tai jää ei saa aiheuttaa vaaratilanteita ihmisille tai omaisuudelle. Kiinteistönomistaja voi sopia, että näistä velvoitteista vastaa kiinteistöpalveluyritys, talonmies tai muu taho, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin selvästi, että kumpikin sopijaosapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu heidän kesken jakautuu. Mitä huolimattomasti järjestetystä talvi- kunnossapidosta voi seurata? Laiminlyönnistä seuraa vahinkotilanteissa vastuu, joka konkretisoituu yleensä vahingonkorvausvastuuna. Mahdollisessa vahinkotapauksessa ensisijainen vastuu on aina kiinteistönomistajalla, kuten asunto-osakeyhtiöllä. Kiinteistönomistajalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus, sen vahingonkorvausvastuu on ankaroitunut normaalista tuottamus- vastuusta oikeuskäytännön myötä. Jos kiinteistön vastuualueella liikkuva henkilö liukastuu puutteellisen hiekoituksen vuoksi ja saa vammoja, kiinteistönomistaja joutuu korvaamaan hänelle syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistöpalveluyritys voi joutua korvaamaan kiinteistönomistajalle edellä mainitut vahingot. Tämä luonnollisesti edellyttää, että yritys on laiminlyönyt sopimukseen liittyviä velvoitteitaan, mikä on johtanut vahinkoon. Hallituksen ja isännöitsijän tulee asemansa puolesta huolehtia, että kiinteistön talvikunnossapito on järjestetty asianmukaisesti. Mikäli tämä velvollisuus laiminlyödään ja vahinko sattuu, voivat hekin joutua vastuuseen vahingoista. Rikosoikeudellisen vastuun syntyminen on poikkeuksellista ja liittyy lähinnä ruumiinvamman- tai pahimmillaan kuoleman tuottamukseen. Näin ikäviä tilanteita sattuu onneksi harvoin. Miten taloyhtiössä voidaan varautua talven lumiin ja jäähän? Isännöitsijän ja hallituksen on huolehdittava, että kiinteistön talvikunnossapito on järjestetty asianmukaisesti ja vakuutukset ovat kunnossa. Riskit ovat varsin erilaiset korkealla kerrostalokiinteistöllä, joka sijaitsee vilkasliikenteisen kauppakadun varrella kuin matalalla rivitalolla keskellä peltoa. Oman kiinteistön riskikohdat on syytä tunnistaa, jotta hallitus ja isännöitsijä löytävät talvikunnossapitoon liittyville velvoitteille sopivan ratkaisun. Myös yhtiökokouksen tulee huomioida nämä kustannukset vahvistaessaan talousarviota. Mikäli hiekoitus, lumien kolaaminen ja pudottaminen hoidetaan talkootyönä, on syytä tarkistaa vakuutusten kattavuus eri vahinkotilanteissa. Ulkona reippailu voi olla rivitalon yhteishengen nostattaja, mutta korvaako vakuutus, jos joku murtaa lonkkansa omalla talkoovuorollaan? Järkevää on myös miettiä, riittävätkö talon vapaaehtoiset talkoovoimat oikeasti siihen, että kiinteistön talvikunnossapidon velvoitteet täytetään. Kiinteistöpalveluyritysten kanssa tehtävät sopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ottaen huomioon kiinteistönomistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen: esimerkiksi kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumija jäätilanteen tarkkailu käytännössä tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kattolumien pudotuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan, eikä palveluntoimittaja saa päästää kokemattomia henkilöitä pudottamaan lumia katolta. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava osapuolten kesken toinen osapuoli ei voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää sopimusvelvoitteita. Kiinteistöpalvelualalla on olemassa yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007), joissa on huomioitu esim. toimeksisaajan velvollisuus ja oikeus toimia vahingonvaaraa aiheuttavissa tilanteissa. Yleiset sopimusehdot eivät automaattisesti sisälly kaikkiin sopimuksiin vaan ne ovat osa sopimusta vain silloin, kun sopimuksessa näin on mainittu. Vahinkoja voi sattua, vaikka niiden ehkäisemiseen varauduttaisiin huolellisesti ja kiinteistöjä hoidettaisiin kuinka hyvin. Tällöin ei kenellekään voi syntyä henkilökohtaista vastuuta vahingosta rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Vanhempi lakimies Tiina Hallberg Kiinteistöliitto

3 KIINTEISTÖ- JA KOTI- VAKUUTUKSEN EROAVUUDET Vakuutusasiat tulevat yleisimmin esille vahinkojen korvaamisten yhteydessä, kun pohditaan kuka maksaa huoneistoa kohdanneen vahingon. Taloyhtiöllä on mahdollisuus vakuuttaa vain itsensä, ja asukkaat vastaavat itse oman omaisuutensa vakuuttamisesta. Lähde: Colemomt Finland Oy KIINTEISTÖVAKUUTUS Kiinteistön vakuutus on yleensä yhdistelmävakuutus, johon sisältyy esine-, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman, ehtojen mukaisen vahingon. Kiinteistövakuutuksella vakuutetaan rakennus, siihen kiinteästi asennetut rakenteet ja kalusteet sekä kiinteistöä palveleva LVIS-tekniikka. Kiinteistövakuutuksesta korvataan vain kiinteistölle aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehdoissa on mainittu ne vahinkotyypit, jotka korvataan. Korvattavia vahinkoja ovat muun muassa tulipalo, putkivuoto, viemäritukos, ilkivalta ja vastuuvahingot. Kiinteistön omaisuusvakuutuksesta ei pääsääntöisesti korvata rakennus-, suunnittelu- ja asennusvirheitä kulumisesta ja korroosiosta aiheutuneita vahinkoja asukkaiden omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja osakkaan vuokratulomenetyksiä Vesivahinkotilanteessa on heti otettava yhteys kiinteistön hoidosta vastaavaan ja pyrittävä estämään vuoto esimerkiksi sulkemalla veden tulo sulkuventtiilistä. Mikäli veden tuloa ei voida estää, on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan veden leviämistä huoneistossa. KOTIVAKUUTUS Kotivakuutus on usein yhdistelmä kodin irtaimen omaisuusvakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta. Tarjolla on kuitenkin hyvin erilaisia tuotteita pelkästä palovakuutuksesta hyvin laajaan turvakokonaisuuteen. Oman vakuutuksen korvaavuus on syytä selvittää ennakkoon, sillä laajakaan kotivakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Lisätietoja saa Vakuutusja rahoitusneuvonnan sivuilta Asukas voi joutua korvausvastuuseen kiinteistölle aiheuttamistaan vahingoista. Jos asukas aiheuttaa huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, taloyhtiö voi vaatia korvauksia asukkaalta. Jos kotivakuutukseen on liitetty vastuuvakuutus, asukas voi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan. Yleisimmin asukkaalle/osakkaalle aiheutuneita vahinkoja ovat irtaimistovahingot ylimääräiset muutto- ja muualla asumisen kustannukset irtaimiston varastointikustannukset taloudelliset menetykset Tarkista pesukoneiden liitännät Pyykin- ja astianpesukoneessa on oltava koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi vesi- ja viemäriverkostoon. Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden välein. Liitännät on tarkistettava säännöllisesti. Pesukonetta on valvottava käytön aikana, ja hana on pidettävä suljettuna, kun kone ei ole käytössä. Putkistoissa ja laitteistoissa havaitut viat pitää heti korjauttaa tai ilmoittaa taloyhtiölle tai huoltoyhtiölle. Asukkaan pitää tehdä viivyttelemättä ilmoitus myös muista havaitsemistaan rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista. Vahinkoja sattuu kaikille Muista ottaa kotivakuutus! Tarkista, että siihen kuuluu myös vastuuvakuutus (laaja kotivakuutus). Ilmoita mahdollisesta vahingosta viivyttelemättä! Tee vahinkoilmoitus mahdollisimman todenmukaisesti älä kaunistele. Ja jätä päätös vakuutusyhtiön ratkaistavaksi. Ja ennen kaikkea, muista noudattaa koneiden ja laitteiden käyttöohjeita. Täyden palvelun maalausliike Julkisivumaalaukset Sisämaalaukset Huoneistoremontit Tasoitetyöt Laatoitukset Kirkkojen restauroinnit VTT:n vesieristesertifikaatti Pintakosteus- ja rakennekosteusmittauksia Rakennekuivauksia Mikrobinäytteenottoa sisäilmasta, pinnoilta ja rakennusmateriaaleista Ilmanvaihdon kunnon ja puhtauden arviointeja ja mittauksia Ilmanvaihdon riittävyyteen ja rakennuksen painesuhteisiin liittyviä mittauksia Sisäilman kemiallisten yhdisteiden mittauksia Ilman hiukkaspitoisuuden määrityksiä Pintojen pölykertymä ja mineraalikuitukertymä määrityksiä Lämpökuvauksia Rakennusten tiiveyden mittaamista ja vuotokohtien paikallistamista Sisäilmastokyselyjä Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittauksia Asbestin ja muiden rakennuksissa mahdollisesti olevien haitta-aineiden näytteenottoa Rakennustyönaikaisten epäpuhtautuksien hallinnan sunnittelua, konsultointia ja valvontaa Melumittauksia Työhygieenisiä mittauksia KUOPIO Vesa Asikainen gsm Ottakaa yhteyttä, palvelemme mielellämme! Envimetria Oy, Yläkatu 6 A, KUOPIO Timo Heikkinen gsm timo.heikkinen@envimetria.fi

4 Remontoijan RISKITEKIJÄT Huoneistoremonteissa piilee aina terveellisyys-, turvallisuus- ja taloudellisia riskejä. Alla on lueteltuna niitä tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon AINA ennen kuin remonttiin ryhdytään. Vaarallisten aineiden kartoitus Mitä rakennusaineita on käytetty, kun talo on aikoinaan rakennettu. Kun rakenteita puretaan, saattaa rakenteissa olla vaarallisia aineita mm. asbestia ja greosiittia. Suomen lainsäädäntö (mm. asbestilaki) vaatii, että nämä aineet vaativat erikoispurkumenetelmän. Olisi hyvä, jos taloyhtiö olisi teettänyt vaarallisten aineiden kartoituksen jo aiemmin ja aineista olisi tiedotettu osakasta ennen kuin edes suunnitellaan huoneistoremonttia. Vakuutukset kunnossa Mitä meidän kotivakuutus korvaa mahdollisessa vahinkotapauksessa meille ja naapureille. On tapauksia, että asunnossa on suoritettu asukkaan toimesta remontti, jossa sattui vesivaurio ja korjauskustannukset olivat noin Eli ota itsellesi sellainen vakuutus, että se kattaa ainakin työaikaiset vauriot. Hyvä olisi, jos urakoitsijallasi olisi vastuuvakuutus. Älä luota pelkkään urakoitsijan sanaan, vaan vaadi urakoitsijalta vakuutuskirjasta kopio. Luonnollisesti urakoitsijasi on täytynyt vakuuttaa myös työntekijänsä. Käyttöveden ja sähkökatkokset Kiinteistöliittoon tulee paljon puheluita asukkaan suorittamasta tai suorituttamasta urakasta, jossa on aivan turhaan aiheutunut vesivaurio. Vesivaurio voidaan estää kun: sovitaan käyttöveden katkoksista huoltoyhtiön kanssa ja ilmoitetaan asiasta ajoissa naapureille. ei koskaan aloiteta purkutöitä, jos vesijohtoputkissa on paineellinen vesi. Selvitetään mistä sulkuventtiilistä voi sulkea vedentulon asuntoon. Ja huomioitavaa on, että ko. sulkuventtiilin vaikutusalueella saattaa olla myös muita asuntoja. On siis suljettava kellarista sulkuventtiileiltä vedentulo ja valutettava vesi paineettomalta puolelta pois. Tällöin on sataprosenttisen varmaa, että ei tule vesivahinkoa! putkitöitä tekemään otetaan vain sellainen yritys, jonka työnjohtajalla on KVV-pätevyys. Vesivahingosta päästään onneksi rahalla, joka todellakin on aina kymmeniä tuhansia euroja, mutta sähköiskun saanut henkilö saattaa menehtyä. Älä koskaan pura rakenteita, jos kyseisessä tilassa on sähköjohdoissa jännite. Sähkötöitä saa tehdä vain sellainen henkilö, jolla on Turvallisuuskeskuksen (TUKESin) myöntämä pätevyys. Turvallinen rakennustapa vaatii joskus rakennusluvan Paikkakuntasi rakennusvalvojalla on varsin laajat valtuudet päättää, milloin työ vaatii rakennusluvan. Pääsääntöisesti rakennuslupa vaaditaan, jos laajennat märkätilaa (= pesuhuonetta), jos loveat tai teet aukkoja kantaviin rakenteisiin (= teet kantavaan seinään oven), jos huoneen käyttötarkoitus muuttuu (teet vaatehuoneesta löylyhuoneen). Rakennusluvan hakee aina tontin omistaja, eli taloyhtiö. Taloyhtiö voi antaa valtakirjan osakkaalle, joka voi tällöin hakea rakennuslupaa. Rakennusvalvonnan tavat toimia eri paikkakunnilla vaihtelevat. Nopeiten saat tietoa, kun olet oma-aloitteisesti yhteydessä paikkakuntasi rakennusvalvontaviranomaiseen. Jaakko Laksola LVI-neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa Kysyvä ei tieltä eksy! Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenkiinteistöjen hallituksille ja isännöitsijöille neuvoa veloituksetta ma to klo 9 15 ja pe klo juridisissa asioissa Kiinteistöliitosta, puh ja maksullinen osakasneuvonta ma to klo 12 16, puh Paikkakunnan rakennusvalvonnasta tarvittavia ohjeita. Sähköteknisissä asioissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) klo puh Huoneistoremonttien ilmoitusvelvollisuus Asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajalla ei ole vapaata oikeutta tehdä remontteja huoneistossaan. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty rajat muutostyöoikeudelle sekä velvoite ilmoittaa suunnitelluista remonteista yhtiölle. Kiinteistöliiton, Oikeusministeriön, Isännöintiliiton ja Kuluttajaliiton opas ilmoitusvelvollisuudesta yhtenäistää taloyhtiöiden osakkaita koskevan ilmoituskäytännön ja huolehtii menettelyjen lainmukaisuudesta. Opas on tarpeellinen työkalu asioiden ja menettelyiden selkiyttämiseksi. Oppaassa annetaan ohjeet muun muassa siihen, millaisista remonteista pitää ilmoittaa, mistä ilmoituksista ja keneltä taloyhtiö saa periä maksuja ja kuka päättää osakkaalta perittävistä maksuista. Mistä remonteista on sitten ilmoitettava? Kiinteistöliiton verkkopalvelusta löytyy suositus siitä, mistä kunnossapito- ja muutostöistä osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle ja mistä ei. Suosituksessa annetaan ohjeita yleisimpiin remonttitilanteisiin. Mikäli muutostyö sisältää useita erilaisia toimia, on hyvä varmistaa ilmoitusvelvollisuus omasta taloyhtiöstä. Jäsentaloyhtiöiden edustajat, kuten hallituksen jäsenet, voivat myös soittaa Kiinteistöliiton lakineuvontaan tai paikallisyhdistyksen neuvontaan ja varmistaa lain tulkinta asiantuntijalta. Opas sekä suositus löytyvät netistä osoitteesta: Lakitieto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Opas ilmoitusvelvollisuudesta tai Huoneistoremontit Puh A-PIPE Oy, Kellonkierto 9, Kuopio LVI asennus- ja huolto Sprinklerijärjestelmät

5 Yhtiökokouksen muistilista htiökokousaika on vuoden kiireisintä aikaa taloyhiön hallinnossa. Yhtiökokouksen valmisteleminen on aloyhtiön johdon tehtävä, johon kannattaa paneutua. okouksessa tehtävien päätösten pätevyyden kannala on tärkeää, että noudatetaan lain ja yhtiöjärjestyken määräyksiä esimerkiksi kokouskutsun toimittaisesta. Myös tavallisen osakkeenomistajan on hyvä erehtyä kokouksessa käsiteltäviin asioihin jo ennala. Kaikkien osapuolten huolellinen valmistautuminen ohtaa useimmiten sujuvaan ja onnistuneeseen yhtiöokoukseen. Oheisen muistilistan avulla sekä hallitus että osakkeenomistajat voivat palauttaa mieliin keskeisimpiä yhtiökokouksen pitämiseen ja kokoukseen osallistumiseen liittyviä asioita. Osakkeenomistaja Valmistaudu kokoukseen kokouskutsun ja kokousasiakirjojen perusteella. Jos kokousasiakirjat (tilinpäätös, toimintakertomus, tilin- ja/tai toiminnan tarkastuskertomus ja hallituksen päätösehdotukset) eivät ole kutsun liitteenä, niihin voi tutustua ennen kokousta kutsussa mainitussa paikassa tai ne voi tilata isännöitsijältä tai hallitukselta. Mieti mahdolliset kysymykset jo etukäteen. Kokouksessa asioita käsitellään usein vauhdikkaasti, eikä asiakirjoihin perehtymiseen ole aikaa. Kokous etenee sujuvasti, kun aineistoon on ennalta perehdytty. Hallitus Tilinpäätöksen ja talousarvioehdotuksen laatiminen ja muiden yhtiökokoukseen vietävien asioiden valmistelu. Nämä toimenpiteet kuuluvat yleensä isännöitsijän tehtäviin, mutta hallituksen tulee varmistua siitä, että tilinpäätös ja muut asiakirjat laaditaan. Yhtiökokouksesta päättävän hallituksen kokouksen pitäminen. Kokouksessa päätetään yhtiökokouksen ajankohdasta ja siellä käsiteltävistä asioista. Hallituksen kokouksessa allekirjoitetaan tilinpäätös, ja päätetään yhtiökokoukselle annettavista muista päätösehdotuksista, kuten talousarviosta ja vastikkeiden määrästä. Tilinpäätöksen luovuttaminen tilinja/tai toiminnantarkastajille. Lain mukaan tilinpäätös on luovutettava tarkastajille neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouskutsun toimittaminen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle. Yhtiöjärjestyksessä voi olla lisävaatimuksia kutsun toimittamisen suhteen, esim. että kutsu on toimitettava kirjattuna kirjeenä. Vuokralaisten ja muiden asukkaiden osallistumisoikeuden selvittäminen. Asukkailla on osallistumisoikeus, kun käsitellään esim. taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöä. Kokousasiakirjojen nähtävänä pitäminen. Tilinpäätös, toimintakertomus, tilin- ja/tai toiminnantarkastuskertomus sekä hallituksen päätösehdotukset on pidettävä nähtävillä kutsussa ilmoitetussa paikassa vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta sekä yhtiökokouksessa. Kunnossapitotarveselvitys viideksi vuodeksi ja selvitys jo tehdyistä merkittävistä kunnossapito- ja muutostöistä on laadittu ja valmiina esiteltäväksi kokouksessa. On suositeltavaa sisällyttää nämä jo kokouskutsun liitteiksi. Riittää kuitenkin, jos selvitykset esitetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on mukana ajantasainen osakeluettelo. Osakeluettelosta ilmenevät tiedot yhtiön osakkeenomistajista. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan selvittää, kenellä on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää äänioikeutta. Yhtiöjärjestyksen läpikäyminen onko laista poikkeavia määräyksiä esim. äänestysrajoituksesta tai päätöksentekoenemmistöstä. Myös asunto-osakeyhtiölain yhtiökokousta koskeviin pykäliin tutustuminen kannattaa, jos tiedot eivät ole tuoreessa muistissa. Hallituksella on ehdokas yhtiökokouksen puheenjohtajaksi, joka tuntee riittävällä tavalla lain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset päätöksentekomenettelyt ja hyvän kokouskäytännön. Puheenjohtajan valinnalla voi olla olennainen merkitys kokouksen onnistumisen kannalta. On hyvä muistaa, että puheenjohtajan ei tarvitse olla hallituksen jäsen tai edes osakkeenomistaja. Lakimies Annika Kemppinen Kiinteistöliitto Uusimaa Kuva: Mirjami Kauppinen Pohdi mahdollisuutta toimia yhtiön hallituksen jäsenenä tai toiminnantarkastajana. Yhtiökokouksessa pyydä puheenvuoroa puheenjohtajalta ja pidä puheenvuorot mahdollisimman lyhyinä ja ytimekkäinä. Vältä jaarittelua ja asioiden vierestä puhumista. Käytä äänioikeutta valtuutetun kautta, jos et itse pääse kokoukseen. Parasta on antaa valtuutetulle kirjallinen valtakirja. Ilmoita myös valtuutetulle tai suoraan hallitukselle, oletko käytettävissä hallituksen jäseneksi tai toiminnantarkastajaksi. Yhtiöjärjestykseen tutustuminen on suotavaa, mutta ei pakollista. Yhtiöjärjestyksestä voi ilmetä tärkeitä tietoja mm. päätöksentekomenettelystä ja vastikkeiden maksuperusteista. Myös asunto-osakeyhtiölain perustuntemus on hyödyksi. Videoista tietoa yhtiökokouksiin Kiinteistöliitolla on taloyhtiöiden yhtiökokouksiin valmistautumisen avuksi ja opastukseksi sarja videoita, jotka ovat katsottavissa nettisivuilla. Yhtiökokous on osakkaille tärkein foorumi taloyhtiössä saada äänensä kuuluviin ja päästä päättämään oman taloyhtiön asioista. Siksi on tärkeää tietää, mitä yhtiökokouksessa käsitellään ja kuinka siihen voi ja kannattaa valmistautua. Videoiden tarkoitus on kertoa taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksille niistä asioista, joita yhtiökokouksissa käsitellään sekä opastaa kiinnittämään huomioita tärkeimpiin seikkoihin. Tavoitteena on kannustaa osakkaita osallistumaan yhtiökokouksiin ja kertoa miten taloyhtiössä kannattaa toimia. Kustakin aiheesta oleva videoleike on muutaman minuutin mittainen, joka pituus soveltuu netin kautta katsottavaksi. Katso videot osoitteista:

6 P AVA T AN HUON NO EU ET TOKOHTAIS EIS D E T + T V- K Varsinkin, jos kotonasi on huippunopeat nettiyhteydet ja runsas valikoima tv-kanavia. DNA Welholta saat ne kerralla koko taloyhtiöön, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin. Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, Vantaa puh. (09) info@bauer-wt.com PL 155, KLAUKKALA puh. (09) info@bauer-wt.com Bauer Watertechnology Oy PL 155, KLAUKKALA (09) Bauerpuh. Watertechnology Oy PL 155, KLAUKKALA puh.info@bauer-wt.com (09) info@bauer-wt.com Katso lisää tai ota yhteyttä taloyhtiomyynti@dna.fi DNA-welho-taloyhtio laajakaista_120x170.indd 1 9/12/12 12:58 PM