Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö Pysyvä yhteistyörakenne sosiaali- ja terveyshuoltoon: Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste1 ja PaKaste2 PaKaste-hanke on aloittanut Kopene toimii hankkeen hallinnoijana ja Poske koordinoi PaKasteen toimintaa. PaKasteen Lapin ohjausryhmä on kokoontunut kuukausittain ja aktiivisesti ohjannut hankkeen toimintaa. Vuoden 2011 aikana hankkeessa on kehitetty sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä ja perusterveydenhuollon palveluita. Perusterveydenhuollon kehittäminen kohdistuu vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen. Pilottikuntien painopisteet kehittämistyössä: Simo - Hoitaja-lääkäri työparitoiminta vastaanotolla (sis. päivystys ja ajanvaraus), neuvolassa ja työterveyshuollossa. Erityisesti huomioidaan terveyttä edistävä näkökulma. Kemi - Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Tornio - Päivystävän sairaanhoitajan työn ja virka-ajan päivystystoiminnan kokonaisuuden kehittäminen, Neuvolan perhetyön kehittäminen ja yhteensovittaminen muiden perhetyön muotojen kanssa Ylitornio - Hoitopolkujen selkiyttäminen henkilökunnalle ja asiakkaille, Lääkäri -hoitaja - työparityöskentelyn edelleen kehittäminen sekä Ajanvarauskäytäntöjen yhtenäistäminen Kolari - Sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun hyödyntäminen palveluprosessien kehittämisessä yhteistyössä UULA -hankkeen kanssa Ranua - Vastaanoton toiminnan kehittäminen Sosiaalityön kehittämisen sisällöllisinä painopistealueina ovat lastensuojelu, aikuissosiaalityö, sosiaalityön johtaminen ja työn vaikuttavuuden arviointi. Kehittämistyötä tehdään yhdessä kuntien asiakastyön tiimien ja asiakkaiden kanssa. Yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmakaudella ja kehittäjät edistävät ryhmätyömenetelmien käyttöönottoa, kehittämistä ja tutkimista yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa. Kehittäjäkuntien kehittämistehtävät ovat: Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityö Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö Kemi: Suunnitelmallinen sosiaalityö nuorten parissa Kemijärvi: Kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen sosiaalityö Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja työmenetelmien kehittäminen Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoiminta Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työ

2 Terve Lapilla on neljä toimintalinjaa: 1. Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko 2. Terveyden edistäminen väestötasolla 3. Elämäntapaohjauksen kehittäminen 4. Erityiskysymyksinä terveyserot, kansalaisnäkökulma, saamelaisuus sekä suun terveyden edistäminen PaKaste hanke päättyi ja hankkeen loppuseminaari pidettiin Samalla juhlittiin myös Posken 10 toimintavuotta. Vuoden 2011 aikana on valmisteltu PaKaste2 jatko- ja juurruttamishanketta, joka aloitettiin heti PaKaste1 jatkoksi Osaamisen vahvistaminen ja välittäminen Työprosessien mallintamisella on tuettu kuntien tiimejä jäsentämään arvioimaan ja kehittämään omia toimintaprosessejaan. Mallintamissa on käytetty apuna QPR processquide ohjelmaa ja malleja on työstetty sekä hankeyhteistyönä että perustyönä. Vuoden 2011 aikana Lapissa on mallinnettu toimeentulotukityön prosessimalli (Tornio), Lastensuojelun sosiaalipäivystys Länsi-Pohjassa, Lapsen polku perhehoidossa malli (Rovaniemi), Nuorten sosiaalityön malli (Tornio), Kemin nuorten palveluprosessi, varhain vanhemmaksi malli (Kemi ja Tornio), Ryhmätyön yleinen malli, Keminmaan perhetyön malli, Itä Lapin perhetyön äitiryhmä malli, Muistimentorointimalli (Sodankylä) ja Kittilän päihdetyön malli. Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kouluttamista on jatkettu monin tavoin sekä perustyönä että Pakaste ja Tukeva Lappi hankkeissa. Yliopiston kanssa on yhdessä suunniteltu ja toteutettu 5 opintopisteen laajuinen Yhteisölliset työmenetelmät - koulutuskokonaisuus. Hyvän ryhmätyön kuvaus eli ryhmätyön malli 1 valmistui PaKasteen toimesta toukokuussa Mallinnukseen osallistui myös kehittäjäasiakas, jolla on pitkäaikaista kokemusta ryhmissä toimimisesta. Ryhmätoiminnan yleisen kuvauksen lisäksi malliin on liitetty pilottikokeiluista saatuja erityisiä ryhmätoiminnan malleja. Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttöönoton vaikutusten arviointia on käynnistetty keräämällä ryhmistä arviointeja ja palautteita. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviin ja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. PaKasteen 1-vaiheen pilotoinnin kokemusten pohjalta on mallinnettu kehittäjäasiakastoiminnan prosessimalli. Kehittäjäasiakkaat ovat kokeneet toiminnan pääosin myönteisinä, vaikkakin odotuksia nopeampiin vaikuttamismahdollisuuksiin on ollut. Merkittävä avaus kehittäjäasiakastoiminnan vaikuttavuudelle on ollut mahdollisuus kommentoida tekeillä olevaa sosiaalihuoltolakia. Kehittäjäasiakastoiminnan levittämistä ja juurruttamista jatketaan PaKaste 2:ssa. Tavoitteena on saada asiakkaita mukaan kuntien kehittämisprosesseihin ja jatkaa eritasoista vaikuttamistoimintaa sekä toisaalta selkeyttää toiminnan paikkaa suhteessa järjestöjen toimintaan. Työparityön avulla on vahvistettu kuntien osaamista ja pyritty arvioimaan kentän niitä tilanteita, joihin tarvitaan erityistyöntekijöiden työpanosta tai alueellisesti koordinoituja palveluja. PaKasteen kehittäjätyöntekijöiden (11) työpariapu on saanut hyvän vastaanoton. Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta on ollut mahdollista jättää työparipyyntö marraskuusta 2010 alkaen. Toimintaa on ollut eniten Tunturi- ja Itä-Lapin kunnissa. Asiakastyön pyynnöissä kyse on ollut las-

3 tensuojeluun tai lasten huoltoon liittyvistä tilanteista. Huhtikuusta 2011 on ollut tarjolla vanhustyön työparimahdollisuus, johon on esitetty yksi pyyntö. Työparityöstä solmitaan sopimukset Lapin kuntien kanssa sitä mukaa, kun kunnat ovat työpariaputilanneet. Kuntien työntekijöitä on informoitu kehittämismahdollisuudesta ja toiminnasta on kerrottu mediassa. Asiakastyön työparipyyntöjä ovat tehneet sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmätyöhön työparia ovat pyytäneet terveydenhuollon työntekijät. Avunpyyntöjä on tullut myös suoraan kansalaisilta. Työparipalvelua antavat kehittämistyönä Posken, PaKasteen ja Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen työntekijät (16). Työparitoimintaa on arvioitu haastattelemalla työparipyynnön jättäneitä kuntien työntekijöitä ja työskentelyssä mukana olleita työpareja. Lapin kunnat ovat kooltaan pieniä ja tämä aiheuttaa tarvetta kunnan ulkopuolisen työntekijän käytölle. Olosuhteet toimia paikkakunnalla, jolla suurin osa ihmisistä jollain tavalla tuntee toisensa, tai ovat ystäviä keskenään, voivat olla hankalat erityisesti lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Ulkopuolisen työntekijän tarve voi nousta myös tulehtuneista, jopa kriisiin ajautuneista suhteista asiakkaiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Tällöin työpariapua tarvitaan ristiriitojen ratkaisemiseen ja sovitteluun erityisesti työskentelyn alussa. Työpareilta on kaivattu erityisosaamista jonkin verran riippuen siitä, miten erityisosaaminen määritellään. Jos erityisosaaminen määritellään pitkäksi kokemukseksi esimerkiksi psykososiaalisesta työstä ja taidoksi tukea kunnan työntekijöitä, niin silloin erityisosaamista on tarvittu. Näistä näyttäisi olevan puutetta kuntien perussosiaalityössä. Sen sijaan menetelmäapua on ainakin toistaiseksi kaivattu vähemmän. Ehkä kaikkea menetelmien tuomaa lisäarvoa ei ole kunnissa tiedostettu, tai niiden käyttöä ei ole koettu mielekkääksi työparipyyntöihin johtaneissa tilanteissa. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja joissain kunnissa ollaan oltu tilanteessa, jossa kunta on ollut jäädä joksikin aikaa kokonaan ilman sosiaalityöntekijää. Monet kunnat, esim. Muonio, Enontekiö, Salla ja Kittilä ovat resurssipulastakin johtuen pyytäneet paljon työpariapua. Suuren

4 vaihtuvuuden myötä kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden paikallistuntemus, ja joissain tapauksissa työkokemuskin, ovat vielä vähäisiä. Nämä eivät kuitenkaan ole olleet työparipyyntöjen pääasiallisina perusteina. Tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijät ovat kaivanneet työparikseen pitkän kokemuksen omaavaa ammattilaista ja nimenomaan sosiaalityöntekijää, ovat olleet kokeneita työntekijöitä itsekin. Resurssipula on usein pulaa riittävän kokeneista työntekijöistä, joiden apua kaivataan erityisesti hankalissa lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa. Työparipyynnön jättämistä on kunnissa harkittu aina pitkään. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenteessa jäsennettiin sosiaalityön johtamista yhteiskunnallisessa kontekstissa ja kunnallistalouden reunaehdoissa. Tausta-ajattelussa painotettiin sosiaalityön eettistä perustaa ja asiakaslähtöisyyttä sekä sosiaalitoimiston sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointia. Rakenteen toteuttaminen on ollut osa tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen työntekijöiden kesken. Tavoitteena on ollut kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökumppanuuden edistäminen sosiaalityön johtamisen kehittämisessä. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä, joista työntekijöitä 28 ja opiskelijoita 6. Sosiaalityön johtamista on kehitetty verkostoimalla osallistujat (johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit, opiskelijat sekä kehittäjätyöntekijät ja opettajat) kahden päivän yhteisiin kehittämisseminaareihin ja sisältökokonaisuuksiin sekä kehittämällä omaa johtamista kehittämistehtävien muodossa seminaarien välisinä aikoina. Eri hankkeiden avulla on pystytty tukemaan kuntien omia kehittämisprosesseja; Lastensuojelulakiin on kirjattuna velvoite kunnille laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (LsL 12 ). Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lapin Kaste -ohjelma ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestivät Lapin kuntien Tukirakenteen joka toteutettiin työkokousmuodossa ja niihin oli mahdollisuus osallistua videolla etäältä. Työkokouksia pidettiin kuusi ajalla PaKasteen Lapin osahanke on organisoinut Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjaajakoulutuksen Lappiin. Ohjaajia valmistui yhteensä 19 (terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, seurakuntapastoreita ja diakoniatyötekijä): Tunturi-Lapin alueelta 15, Inarista 2 ja Rovaniemeltä 2. Koulutukseen osallistumisen ehtona oli parisuhderyhmän ohjaaminen yhdessä työparin kanssa koulutuksen aikana. Tämä onkin toimiva ehto metodikoulutuksissa. Koulutukseen osallistuvat ohjasivat omat parisuhderyhmänsä ja sitoutuivat toimintaan myös jatkossa. Koulutus sisälsi ensimmäisen ryhmän ohjaamisen työparin kanssa keväällä Parisuhderyhmiä pidettiin 9 ja niissä ohjausta sai yhteensä 39 pariskuntaa (78 henkilöä). Parit harjoittelivat oman kumppaninsa kanssa. Heidän palautteensa ja parisuhteen muutoksen arvioinnit ovat myönteisiä. Paritreenit ja ohjaus vaikuttavat positiivisesti yhteiselämään. Aikuissosiaalityön päivät järjestettiin yhteistyönä PaKaste -hankkeen, Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen (SonetBotnia) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa Dokumentoinnin työkokouspäivät järjestettiin Rovaniemellä ja Työkokouspäiviin osallistui sosiaalialan työntekijöitä Tervolasta, Kemistä, Torniosta, Rovaniemeltä, Keminmaasta, Iistä, Inarista, Kemijärveltä, Kittilästä ja Simosta. Osallistujia oli yhteensä noin 90. Sosiaalikollegan kuudessa verkkokonsultaatiopalvelussa konsulttiryhmät ovat jatkaneet kysymyksiin vastaamista. PaKaste Lapin osahankkeen toiminta-aikana konsultaa-

5 tiotukea on annettu yhteensä 122 kysymykseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön. Uusia konsultaatiopalveluja on käynnistetty kaksi: kuntoutuksen verkkokonsultaatio keväällä 2011 ja järjestötyön verkkokonsultaatio toukokuussa Yhteistyötä Sosiaaliportin konsultointipalvelun kanssa on jatkettu, Lapin PaKasteen erityissosiaalityöntekijä koordinoi edelleen aikuissosiaalityön valtakunnallista konsultointipalvelua, johon on viimeisen puolen vuoden aikana tullut 16 kysymystä. Vaikuttavuuden arviointi Sosiaalitoimistojen työn ja asiakkaiden pitkäaikaisen seurannan mahdollistamiseksi jokaiselta Lapin kunnalta pyydettiin tiedonkeruuseen vuoden 2015 loppuun saakka ulottuva tutkimuslupa, jossa määriteltiin tietoa kerättävän enintään neljänä kuukautena vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa tiedonkeruusta jäivät pois jäämässä Posio, Simo ja Utsjoki. Tiedonkeruun ja koko vaikuttavuuden arvioinnin onnistumisen eräänä edellytyksenä oli, että käytännön työntekijät ja heidän organisaationsa saatiin motivoitua tuottamaan tietoa omasta toiminnastaan. Motivaatio syntyy ainakin osittain siitä, että tuotettava tieto on relevanttia suhteessa sosiaalialan käytäntöihin. Tietoa on pystyttävä hyödyntämään käytännön työssä. Onnistumisen takaamiseksi talvella 2011 neuvoteltiin kaikkien Lapin läänin kuntien kanssa tiedonkeruuseen mukaan lähtemisestä. Neuvotteluja käytiin pääasiassa videoneuvotteluina, mutta myös käymällä joissakin kunnissa. Samalla työntekijöiden kanssa muokattiin lomaketta käytäntöihin sopivaksi. Toukokuun loppuun mennessä tiedonkeruuseen on osallistunut 15 Lapin läänin kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaalta Kuusamo. Elosyyskuussa 2011 toteutettujen kuntakäyntien perusteella voidaan varovaisesti arvioida kuntien työntekijöiden haluavan jatkaa omaan työhönsä liittyvää tiedontuotantoa. Jatkoa suunniteltaessa on kuitenkin tunnistettava nykyisen lomakkeen käyttöön liittyvät ajankäytölliset vaatimukset. Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopiston sosiaalityönlaitos, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) SAVOTTA hankkeen kanssa on tehty laajaa yhteistyötä, jossa on kehitetty käytännön opetusta ja työparityötä sekä kehittämisprosesseihin on liitetty eritasoisia opinnäytetöitä ja käytännön opetusjaksoja. Syksyllä 2011 aloitettiin yhteistyö Lapin korkeakoulukonsernin Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen hankeen (IKÄEHYT)kanssa. Kansalaisneuvonta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on avannut kansalaisneuvontapalvelun Internetissä Lapin maakunnan asukkailla on mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta palveluohjaukseen, päihdepalveluihin, tupakoinnin lopettamiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista. Verkon välityksellä toimiva maksuton, alueellinen neuvontapalvelu on luottamuksellista ja tekniikaltaan yhtä suojattua kuin pankkipalvelut. Kysymyksen voi lähettää, joko omalla nimellä tai nimettömänä. Asiantuntijaryhmä, johon kuuluu myös viisi kokemusasiantuntijaa, vastaa kysymyksiin määrätyn ajan kuluessa. Kansalaisneuvontaan on tullut alkaen yli 100 kysymystä, jotka ovat tärkeitä ja mielenkiintoisia kansalaisten kokemusten ja sosiaaliturvajärjestelmän toiminnan kannalta.

6 Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus tarjoaa verkkoasiointia, ohjausta ja neuvontaa tietoturvallisesti Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä. Palveluiden tuottajina ja kehittäjinä toimivat kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, Lapin yliopisto, ammattikorkeakoulut, aluehallintoviranomaiset, maakuntien liitot, yksityiset palveluntuottajat ja teknologiayritykset, sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, joka ylläpitää palveluportaalia. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen TUKEVA2 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Lapissa TUKEVA (Tukea Kehitysta Vastuuta) -hanke on Kaste-ohjelmaan kuuluva laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. Hankkeessa ovat

7 olleet ensimmäisessä vaiheessa mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren kuntayhtymä. TUKEVA 2 -jatkohankkeeseen mukaan on liittynyt Lappi. Hankekokonaisuutta hallinnoi Oulun seutu ja Lapin osahanketta toteuttaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus yhdessä Kolpeneen palvelukeskuksen ja kuntien kanssa. Lapista mukana ovat kaikki muut kunnat lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Sodankylän, Savukosken ja Tervolan kuntia. Lapin osahankkeessa nuorten palvelujen ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen toimintamalleja kehitetään eri seuduilla kehittäjätyöntekijöiden tuella: Itä-Lapin pilotti: Tarkoitus on jalkauttaa psykiatrinen osaaminen oppilashuollon ja perhetyön tueksi ja näin edistää nopeaa puuttumista ja varhaista tukemista. Luoteis-Lapin pilotti: Tavoitteena nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintamallien ja - tapojen käyttöön otto kouluilla yhteistyössä opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Länsi-Pohjan pilotti: Tavoitteena lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia tukevien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto kouluissa ja perheneuvolatyössä Rovaseudun pilotti: Tavoitteena on edistää nuorten varhaista psykososiaalista tukemista jalkauttamalla perheneuvolan sosiaalityö yläkouluille. Pilottikouluina Korkalovaaran koulu ja Ranuan yläkoulu. Kolpeneen pilotti: Tavoitteena on varhaisnuorten ja nuorten lähi- ja laitoskuntoutuksen yhteennivominen niin että kuntoutuksen tavoitteet toteutuvat nuoren arjessa. Työntekijöiden osaamista ja oman työn kehittämistä tuetaan kehittämisverkostoissa: Perhetyöntekijöiden verkosto Perheneuvoloiden verkosto Koulukuraattoreiden verkosto Psykososiaalisten palvelujen saatavuutta edistetään verkossa videoyhteydellä toteutettavilla palveluilla: Lapsiperheiden ja nuorten videoneuvonta ja ohjaus Perheneuvolan videovastaanotto Taatusti turvassa - huolehtiva kyläyhteisö Taatusti turvassa -hanke on Koillismaan ja Lapin yhteinen kylien arjen turvallisuuteen painottuva kylätoiminnan kehittämishanke. Hanke on aloittanut toimintansa marraskuun puolessa välissä 2009 ja jatkuu vuoteen 2012 saakka.

8 Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Hankkeelle on määritelty seitsemän kehittämisaluetta, joista kuusi tähtäävät kylätoiminnan käsikirjaan. Käsikirja toteutetaan sähköisesti ja siihen tulee niin kylä- ja yhdistystoiminnan askeleet aloittelevasta toiminnasta elinkeinolliseen kylätoimintaan. Kylätoiminnan käsikirja löytyy osoitteesta Muut kuusi kehittämisaluetta ovat: 1) kylän peruspalvelut kyläkohtainen tarvekartoitus, selvitys palveluntuottamisen mahdollisuuksista 2) kylän arjen turvallisuus liittyy edelliseen, ihmisten hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden tunteen lisääminen kyläsuunnitelmiin sisällytetään turvallisuussuunnitelmat 3) kylätoiminta välittäjäorganisaationa edesauttaa tekemättömien töiden ja tekijöiden kohtaamista 4) kylätoiminta työllistäjänä seuraa valtakunnallista, maakunnallista ja seudullista työllistämismallin kehittelyä, jossa kylätoiminnalla on tärkeä rooli 5) kylän, kunnan ja muiden viranomaisten välinen yhteistyö luodaan toimintamalleja, jossa eri tahot ottavat vastuuta kylien kehittämiseen ja kylien arjen turvallisuuteen sekä heidän keskinäiseen jatkuvaan keskusteluun 6) kylätoiminnan sähköinen viestintä ja hanketiedotus (Koillismaan alueen kyläsivusto) Taatusti turvassa -hanke Facebookissa Julkaisut Ohtonen Vuokko: e-asiointi sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Julkaisu on Vuokko Ohtosen Pro gradu -tutkielma sosiaalityön koulutusohjelmaan Lapin yliopistolle vuonna Sosiaalityön kentällä informaatioteknologiaan liittyvä tutkimus on ollut määrällisesti vähäistä ja luonteeltaan hajanaista. Julkaisussa pyritään vastaamaan tähän haasteeseen tavoitteena tuottaa tietoa sosiaalityön kontekstissa informaatioteknologiaa hyödyntävistä työkäytänteistä. Erityinen kiinnostuksen kohde on sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta, joka on sosiaalityön palvelukokonaisuuksiin kehitetty sähköisen asioinnin sovellusmuoto. Henkilöstö ja rahoitus Perushenkilöstö koostuu kehitysjohtajasta, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja suunnittelijasta. Lapin toimintayksikkö on ostanut toimistopalvelut (ja tilat) Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymältä. Hankkeissa vuonna 2011 toimi: PaKaste / Lapin osahanke: Hankkeen toimistotyöntekijä Tiina Ylikangas Sosiaalityö:

9 Erityisosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijät Pekka Ojaniemi Kehittäjäsosiaalityöntekijät 50%: Tornio: Sirpa Luomaranta ja Seija Saalismaa Enontekiö:Anne-Maria Näkkäläjärvi 100% Inari: Sari Aarnio 100% Rovaniemi Leila Leisto ja Tuula Lampela 50% Kemi Jari Savikuja, Petra Hyvärinen Kemijärvi Erkki Vartiainen Kittilä Emmaleena Salla Terveyden edistäminen: Suunnittelijat: Tuula Kokkonen ja Inkerelli Vieltojärvi Perusterveydenhuolto: Yleislääketieteen professori / Oulun yo (75%) Jouni Lohi Suunnittelija Riitta Rautalin (Tornio) Suunnittelija Jaana Kupulisoja (Rovaniemi) Eri hankerahoituksiin perustuen on palkattu projektityöntekijöitä: 1 projektityöntekijää UULA-hankkeen rahoituksella teknologian kehittämiseen Rovaniemellä. Taatusti turvassa Lapin kylien kehittämishankkeessa 3 työntekijää. (Kemijärvi, Savukoski, Taivalkoski Tukeva2 Lapin osahankkeessa projektipäällikkö Marja-Sisko Tallavaara ja alueellisina työntekijöinä: Itä-Lapin pilotti, Tiina Niemimuukko Luoteis-Lapin pilotti, Hanna Vuorinen Länsi-Pohjan pilotti, Päivi Syväjärvi Rovaseudun pilotti, MarjaLeena Nurmela Kolpeneen pilotti, Jaana Korpivaara (50%) Lapin toimintayksikön perustoiminta on vuonna 2011 ( eur) rahoitettu valtion talousarvion kautta. Lisäksi erillistä rahoitusta on saatu erillisillä projektirahoituksilla mm. sosiaalialan kehittämishankerahoituksen ja Kasterahoituksen kautta. Lapin läänin kunnat ovat osallistuneet Posken Lapin toimintayksikön perustoiminnan rahoitukseen 0,168 eur/asukas. Lapin yliopisto toimii osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, koordinoiden yhteisen neuvottelukunnan avulla toimintayksiköiden toimintaa ja huolehtien keskushallintoon päin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asemasta, rahoituksesta ja toiminnallisista edellytyksistä.