ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös PIRELY/806/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Cargotec Finland Oy PL Tampere KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJA Tampereen Härmälänrannassa sijaitsevat korttelit , kadut ja kaava-alueen läntinen ja pohjoinen puistoalue sekä Pirkkalan puolella sijaitseva kiinteistö VIREILLETULOPERUSTE ASIAN VIREILLETULOAIKA PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Skanska Talonrakennus Oy ja Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ALUEEN TOIMINTAHISTORIA JA TULEVA KÄYTTÖTARKOITUS MAKSU 1815 Alueen pohjaveden pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa teollisen toiminnan yhteydessä. Kohde on entinen teollisuusalue, jolla on ollut toimintaa vuodesta 1936 lähtien, jolloin alueelle on perustettu lentokonetehdas. Myöhemmin alueella on toiminut monipuolista konepaja- ja kokoonpanoteollisuutta. Teollisen toiminnan yhteydessä alueella on käsitelty öljyjä, metallien puhdistus- ja pinnoituskemikaaleja, maaleja sekä metallin työstämisessä käytettäviä kemikaaleja. Kohteessa on ollut myös polttoaineiden varastointia ja jakelua sekä lämmityspolttoöljyn varastointia. Kohde on nykyisessä asemakaavassa osoitettu pääosin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kaavan mukainen rakentaminen on aloitettu alueen kaakkoisosassa syyskuussa PL TAMPERE

2 PIRELY/806/2019 2/26 MAA- JA KALLIOPERÄTIEDOT POHJA- JA PINTAVESITIEDOT Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva alue on kaavassa osoitettu palvelurakennusten kortteli-alueeksi ja alueen etelä-, länsi- sekä pohjoisreunassa olevat alueet puistoksi ja rantapuistoksi (VP ja VP-2). Alueen luoteisosan kortteli 1903 on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-3). Alueen maanpinta on suurelta osin tasolla +82,0 +83,0 (N2000) laskien etelään kohti puistoaluetta ja pohjoiseen kohti Pyhäjärveä. Pinnoitetuilla alueilla sorasta tai murskeesta tehdyt rakennekerrokset ovat olleet noin 1-3 metrin paksuiset. Kunnostetuilla alueilla korttelialueiden täyttöihin on käytetty pääosin silttimoreenia. Katu- ja puistoalueiden täyttöihin on käytetty myös betoni- ja tiilimursketta. Lisäksi alueen länsiosassa, Pereentien liittymästä kohti koillista (ns. M-alue), on käytetty puistoalueen pintamaan rakennekerroksissa betonia, tiiltä ja asfalttia ympäristöluvan PIR-2006-Y mukaisesti. Täyttökerrosten alapuolella on monin paikoin 2-5 m savista silttiä ja sen alapuolella soramoreenia ennen peruskalliota. Savinen silttikerros on ohuimmillaan alueen pohjoisosassa ja paksuimmillaan alueen eteläosassa. Kallionpinta on havaittu korkeimmillaan tasolla + 84,42 (N2000) alueen pohjoisosissa, missä avokallio kohoaa yleisesti 1-2 m viereisen asfalttikentän yläpuolelle ja syvimmillään 19,90 m maanpinnasta (pohjavesiputki PVP3, taso + 58,30, N2000, kallio varmistettu). Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole pohjaveden talousvesikäyttöä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Pyhäjärven vastarannalla, noin 3,5 km etäisyydellä (Epilänharju-Villilä, 1-luokka, ). Pohjaveden pinta on alueella keskimäärin tasolla + 78 ja korkeimmillaan korttelin 1906 (entisen kantatehtaan) alueella, jossa pohjaveden pinta on keskimäärin tasolla +78, Pohjavesitutkimusten ja kairauksista saatujen kalliopintatietojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on kohti lounasta/länttä eli lähimpiä pintavesiä, Härmälänojaa ja Pyhäjärveä kohti. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSET Alueella on tehty vuosina maaperän kunnostustoimenpiteitä, joiden yhteydessä alueelta on poistettu massanvaihdolla yli tonnia eri tasoisesti pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän kunnostus on tehty pääosin pohjaveden pinnan tasoon asti. Haitta-aineiden kokonaismäärät maaperässä ja pohjavedessä ovat laskeneet alueella tehtyjen massanvaihtojen ja niiden yhteydessä tehtyjen kunnostuskaivantojen veden käsittelyjen yhteydessä. Alueen pohjavettä on puhdistettu kolmessa pilottihankkeessa elokuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana Pirkanmaan ELYkeskuksen päätöksen (annettu ) mukaisesti.

3 PIRELY/806/2019 3/26 Tutkimusten perusteella alueella on kaksi kloorattujen yhdisteiden päästölähdekeskittymää; yksi entisen kantatehtaan (kortteli 1906) lounaiskulmassa ja toinen entisen hissitehtaan alueella (korttelien pohjoispuolella). Molempien päästölähteiden kohdalta on poistettu pilaantuneita maa-aineksia hieman pohjaveden pinnan alapuolelle (noin tasolle + 77). Liuottimien kulkeutumista alueen päästölähteiltä on tutkittu alueelle ja sen ympäristöön asennetuista kymmenistä pohjaveden ja huokosilman tarkkailupisteistä vuodesta 2014 lähtien. Tarkkailupisteiden määrä on vaihdellut vuosien kuluessa riippuen alueella tehdyistä maankaivu- ja siirtotöistä. Pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen laatimisaikaan pohjavesiputkia tai -kaivoja on ollut 60 kpl ja huokosilmaputkia 32 kpl. Pohjavesiputkia on asennettu eri pohjavesikerroksiin ja erilaisiin maaperäolosuhteisiin. Alueen pohjavesi on pääosin hapetonta ja lievästi pelkistävää. Veden ph on neutraali tai hieman hapan. Rautapitoisuudet ovat korkeahkoja (2-9 mg/l). Veden raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä. Alueen pohjavedessä on tutkimuksissa todettu laajalti kohonneita haittaainepitoisuuksia, erityisesti kloorattuja yhdisteitä. Alueen maaperään on kulkeutunut aikoinaan tetrakloorieteeniä (PCE), joka on hajonnut hiljalleen vuosien kuluessa trikloorieteeniksi (TCE) ja siitä edelleen dikloorieteeniksi (DCE) ja vinyylikloridiksi (VC). Tutkimusalueen pohjavedessä on todettu suurimpina pitoisuuksina vinyylikloridia ja 1,2-dikloorieteeneitä. Vinyylikloridin pitoisuus on ollut korkeimmillaan µg/l (PVP2A, , passiivinäyte). Havaintoputkesta PVP2A otetussa näytteessä on todettu myös korkeita 1,2-dikloorieteenipitoisuuksia (344 µg/l, , passiivinäyte). Kyseisissä näytteissä tri- ja tetrakloorieteenien pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajojen. Korkeimmat 1,2-dikloorieteenien pitoisuudet ovat olleet putkissa PVP20 (pohja: 887 µg/lm ) sekä PVP10A (pohja: 847 µg/l, ). Korkeimmat trikloorieteenipitoisuudet on todettu seuraavissa pohjavesiputkissa: PVP37 (3300 µg/l, 2018), PVP66 (1100 µg/l, 2018), PVP17 (200 µg/l, 2018) ja PVP67 (94 µg/l, 2018). Korkeimmat tetrakloorieteenipitoisuudet on mitattu putkista PVP61B (3200 µg/l, 2017) ja PVP19 (330 µg/l, 2015). Pohjavedessä on todettu myös vinyylikloridin hajoamistuotteita (etaani, eteeni), mikä osoittaa, että vinyylikloridin biologista hajoamista tapahtuu kohteessa. Kloorattujen liuottimien lisäksi pohjavedessä on todettu bentseeniä (< 0,1-19 µg/l) ja öljyhiilivetyjen bensiinijakeita (C 5 -C 10 : <0,5 380 µg/l) sekä raskaampia öljyhiilivetyjä (C 10 C 40 : < µg/l). Korkeimmat pitoisuudet on havaittu putkessa PVP19. Alueella on tehty lisätutkimuksia syksyllä 2018, jolloin on asennettu mm. viisi uutta havaintoputkea, tutkittu vedenjohtavuuksia sekä tehty veden laadun in situ -mittauksia kerroksittain 25 putkessa (lämpötila, happi, redox, ph ja sähkönjohtavuus). Lisätutkimuksissa todettu suurin vinyylikloridipitoisuus on

4 PIRELY/806/2019 4/26 ollut 650 µg/l (PVP2B). Dikloorieteenien maksimipitoisuudet ovat olleet luokkaa 700 µg/l kohteen itäosassa. Entisen hissitehtaan alueella todetut trikloorieteenipitoisuudet ovat olleet luokkaa µg/l ja suurimmat tetraklooripitoisuudet luokkaa 70 µg/l. Kohonneita CVOC-pitoisuuksia pohjavedessä on havaittu 10,8 ha alueella. Lisätutkimusten perusteella vinyylikloridin suurimmat ainemäärät esiintyvät entisen kantatehtaan lounaisnurkassa. Dikloorieteenien pitoisuusvaihtelut noudattavat melko hyvin vinyylikloridin alueellista pitoisuusjakaumaa, mutta suurimmat ainemäärät painottuvat entisen kantatehtaan itäosaan. Tri- ja tetrakloorieteenejä on todettu suurimmat ainemäärät kohteen luoteisosissa, entisen hissitehtaan alueella ja sen pohjoispuolella. Tutkimusalueen pohjavedessä esiintyvien kloorattujen liuottimien (PCE, TCE, DCE ja VC) kokonaismassaksi on arvioitu kg riippuen laskennassa käytetyistä lähtötiedoista. KOHDEKOHTAINEN RISKITARKASTELU Terveysriskien arviointi Pohjavedessä ja maaperän huokosilmassa todettujen haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamia riskejä on arvioitu kohdekohtaisen riskitarkastelun avulla. Kohteessa on todettu kohonneina pitoisuuksina haihtuvia yhdisteitä ja merkittävimmäksi teoreettiseksi riskiksi on tunnistettu haitta-aineiden kulkeutuminen haihtumalla rakennusten sisäilmaan ja asukkaiden altistuminen niille hengittämisen kautta (kuva 1). Kuva 1. Käsitteellinen malli kohteen olosuhteista ja merkityksellisistä kulkeutumis- ja altistusreiteistä. Riskinarvioinnissa on määritelty laskennalliset haitattomat pitoisuudet huokosilmassa pohjaveden pinnan tasolla (HI1), asuintilan alapuolella (HI2), kellarin alapuolella (HI3) ja pysäköintitilan alapuolella (HI4) ja pohjaveden pintakerroksessa (PV1). S = vesiliukoisuus, H = Henryn lain vakio (jakautumiskerroin veden ja ilman välillä), Q = vuotoilman määrä, Ka = kallio, Mr = moreeni, Sa = savi. Sinisellä viivalla on esitetty pohjaveden pinta. Lähde: riskinarvio, pohjavesi ja huokos- ja sisäilma Kriittisinä haitta-aineina riskinarviossa on tarkasteltu bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleenejä, trimetyylibentseenejä, vinyylikloridia sekä di-, tri- ja tetrakloorieteenejä.

5 PIRELY/806/2019 5/26 Riskinarvioinnin lähtökohtana on ollut, että haitta-aineiden pitoisuudet asuintilojen sisäilmassa eivät saa ylittää säännöllisen pitkäaikaisaltistuksen perusteella määriteltyjä haitattomia pitoisuuksia (TCA), eivätkä pitoisuudet muiden tilojen (esimerkiksi pysäköintitilat ja kellarit) sisäilmassa rakentamisohjeistusten mukaisia pitoisuuksia (HTP8h/10). Riskinarviossa on laskennallisesti määritetty maaperän huokosilman ja pohjaveden pintakerroksen haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa myös pitoisuudet sisäilmassa pysyvät kohteen olosuhteissa haitattomalla tasolla. Laskennallinen tarkastelu on toteutettu käyttäen ympäristöhallinnon ohjeita arvioitaessa haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestä ja rakennusten alapuolisesta maaperän huokosilmasta sisäilmaan. Tarvittaessa laskukaavoja on täydennetty hollantilaisen RIVM:n ja yhdysvaltalaisen US EPA:n ohjeita apuna käyttäen. Laskennalliset haitattomat pitoisuudet huokosilmassa ja pohjavedessä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennalliset haitattomat pitoisuudet asuintilojen alapuolella huokosilmassa ja pohjaveden pintakerroksessa. Ekologiset riskit HI 1 Haitaton pitoisuus huokosilmassa maantasossa (0 m) HI 2 Haitaton pitoisuus huokosilmassa kolmen metrin syvyydessä PV 1 Haitaton pitoisuus pohjaveden pintakerroksessa µg/m 3 µg/m 3 µg/l Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Trimetyylibentseenit Tetrakloorieteeni Trikloorieteeni Dikloorieteenit Vinyylikloridi Kohteen huokosilmassa maaperän kunnostusten jälkeen todetut haittaainepitoisuudet ovat useimpien tarkasteltujen haitta-aineiden osalta useita kertaluokkia terveysriskin kannalta haitallisia pitoisuuksia pienempiä. Pohjavedessä on hetkellisesti todettu laskennalliset terveydelle haitattomat tasot ylittäviä pitoisuuksia vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. Riskinarvioinnin mukaan on mahdollista, että vinyylikloridin ja dikloorieteenien pitoisuudet voivat pohjavedessä ja huokosilmassa vielä väliaikaisesti kasvaa johtuen syvällä maaperässä sekä pohjavedessä olevien lähtöaineiden hajoamisesta, mutta pitkällä aikavälillä pitoisuustasot ovat riskinarvioinnin mukaan kuitenkin haitattomalla tasolla, eikä terveyshaittaa alueen käyttäjille arvioida olevan. Pohjavedessä havaituista haitta-aineista osa on haitallisia myös vesieliöille, minkä vuoksi on tarkasteltu erikseen haitta-aineista aiheutuva kuormitus

6 PIRELY/806/2019 6/26 Pyhäjärveen. Rantavyöhykkeellä (< 50 m etäisyydellä vesistöstä) vesieliöstön kannalta haitattomat tasot ylittävinä pitoisuuksina on hetkellisesti todettu vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. Reitti, jota pitkin haitta-aineet todennäköisesti kulkeutuvat Pyhäjärveen, on kapea. Huomioiden valuma-alueen laajuus ja haitta-aineiden hidas kulkeutuminen on ekologisten riskien kannalta haitattomina pohjaveden haitta-ainepitoisuuksina rantavyöhykkeellä käytetty arvoja, jotka ovat 2 x pintavesien vertailuarvot. Haitattomat pitoisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pohjavedessä todetut enimmäispitoisuudet, niiden vertailu pintavesien yleisiin vertailuarvoihin [µg/l] sekä ekologisten riskien kannalta haitattomat pitoisuudet pohjavedessä. Todettu enimmäispitoisuus pohjavedessä rantavyöhykkeellä (<50 m) Todettu enimmäispitoisuus pintavesissä Sisämaan pintaveden vertailuarvo (* Haitaton pitoisuus pohjavedessä (eko) Bentseeni 2,0 < 0, Tolueeni 1,0 < 1, Etyylibentseeni <mr < 0, Ksyleenit 1,0 < 0,50 8,6 17,2 Trimetyylibentseenit - < 0, Tetrakloorieteeni 6,0 < 0, Trikloorieteeni 13 < 0, Dikloorieteenit 2 022(** 0, Vinyylikloridi 600(** 0, (* YM2014, vinyylikloridi ja trimetyylibentseenit: ECHA, PNEC aqua (freshwater) (** Mitattu pohjaveden kunnostuspilotin aikana (PVP50) PUHDISTUSTARVE Kulkeutuessaan pohjaveden mukana kohti Pyhäjärveä ja purkautuessaan siihen haitta-ainepitoisuudet laimenevat. Määriteltyjen haitattomien pitoisuuksien ylitykset pohjavedessä rantavyöhykkeellä ovat olleet lyhytaikaisia ja tapahtuneet pohjaveden kunnostuspilotin aikana. Pilaantuneisuus alueella on vanhaa ja vesieliöstö on todennäköisesti sopeutunut olosuhteisiin. Merkityksellistä kuormitusta pintavesistöön ei arvioinnin mukaan tapahdu, eikä pohjaveden kunnostustoimenpiteille ekologisten riskien vuoksi arvioida olevan tarvetta. Kohteen pohjavedellä ei arvioida olevan välitöntä riskiperusteista puhdistustarvetta. On kuitenkin arvioitu tarpeelliseksi määritellä riskinhallintatoimenpiteet kohteessa todettujen haitta-aineiden hajoamisnopeuksiin, pohjaveden

7 PIRELY/806/2019 7/26 haitta-aineiden pitoisuusvaihteluihin ja kulkeutumiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. POHJAVEDEN PUHDISTUKSEN TAVOITTEET JA PUHDISTUSMENETELMÄT Yleiset tavoitteet Puhdistuksen tavoitteena on poistaa pohjavedestä korkeimmat haittaainepitoisuudet ja samalla vähentää haitta-aineiden kokonaismäärää. Koska vinyylikloridi voi teoriassa aiheuttaa suurimman terveysriskin, puhdistuksen tavoitteena on erityisesti vinyylikloridin määrän alentaminen pitkällä aikavälillä. Pohjaveden puhdistuksen päätavoitteina ovat: 1. Pohjavedessä olevan haitta-ainemassan vähentäminen kohdistamalla puhdistustoimenpiteet korkeimpien pitoisuuksien alueille (puhdistusalueet 1-3), 2. Rajoittaa haitta-aineiden kulkeutuminen tulevien rakennusten alapuoliselle alueelle sekä 3. Jäännösriskin hallinta kiinteistöjen rakennusteknisillä ratkaisuilla (pohjaveteen ja huokosilmaan kunnostuksen jälkeen jääville haitta-aineille altistumisen estäminen) Puhdistusalueet ja aluekohtaiset puhdistustavoitteet Puhdistusalue 1 sijaitsee entisen hissitehtaan alueella ( m 2 ), jossa pohjavedessä esiintyy pääasiassa tetra- ja trikloorieteenejä. Puhdistusalueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin neljä metriä ja vedenjohtavuus on 5-40 m/d. Alueen puhdistustavoitteena on tetra- ja trikloorieteenipitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana. Puhdistusmenetelmänä alueella käytetään abioottista hajotusta nollaraudalla sekä anaerobista reduktiivista dehalogenaatiota. Nollarauta mahdollistaa tetra- ja trikloorieteenien nopean hajoamisen ja biologinen dehalogenaatio dikloorieteenien ja vinyylikloridin nopean hajoamisen. Puhdistus toteutetaan syöttämällä maaperään injektioseoksena yhdistelmä nopeita ja hitaita hiilenluovuttajia (elektroninluovuttajia). Lisäksi syötetään nollarautaa liuoksena sekä mahdollisesti ravinteita ja mikrobeja. Puhdistusalue 2 sijaitsee entisen kantatehtaan lounaisosassa ja alueen koko on noin m 2. Alueen pohjavedessä esiintyy pääosin vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. Puhdistustavoitteena alueella on dikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana ja vinyylikloridipitoisuuden hallittu muuttuminen. Alueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin 13 m ja vedenjohtavuus on alle 10 m/d. Puhdistusmenetelmänä on anaerobinen reduktiivinen dehalogenaatio.

8 PIRELY/806/2019 8/26 Puhdistusalue 3 sijaitsee entisen kantatehtaan koillis-/itäosassa. Puhdistusalueen koko on m 2 ja pääasiallinen haitta-aine alueen pohjavedessä on dikloorieteeni. Puhdistusalueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin kuusi metriä ja vedenjohtavuus 2-10 m/d. Puhdistustavoitteena alueella on dikloorieteenien pitoisuuden laskeva trendi kolmen vuoden aikana sekä vinyylikloridipitoisuuksien hallittu muuttuminen. Pohjaveden puhdistusmenetelmänä alueella on anaerobinen reduktiivinen dehalogenaatio. Puhdistuksen ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Puhdistustyöstä laaditaan ennen töiden aloittamista erillinen in situ - puhdistustöiden työturvallisuusasiakirja sekä työturvallisuus- ja laatusuunnitelma. Työ suunnitellaan ja toteutetaan niin, etteivät puhdistuksen yhteydessä maaperään injektoidut yhdisteet työn aikana kulkeudu valittujen puhdistusalueiden ulkopuolelle eikä alueen ympäristön laatu tästä syystä heikkene. Puhdistukseen liittyvästä injektointityöstä voi aiheutua meluhaittaa tutkimusten sekä puhdistustöiden seurauksena. Melua aiheuttavissa työvaiheissa noudatetaan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Puhdistustyöstä aiheutuvat merkittävimmät jätteet syntyvät käytettävien injektointiseosten varastointisäiliöistä. Jätteet käsitellään ja hävitetään asianmukaisesti. Puhdistusta valvoo siihen nimetty ympäristötekninen valvoja. Alueella jatketaan pohjaveden, huokosilman ja sisäilman laadun seurantaa koko puhdistuksen ajan. Pohjavesi- ja huokosilmamittauspisteitä lisätään erilaisiin täyttö- ja maaperäolosuhteisiin, kun alueen puhdistamiseen liittyvät injektoinnit saadaan tehtyä ja niiden vaikutusalueet täsmentyvät. Mittaukset ajoitetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti eri vuodenaikoihin. Tarkkailusuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Ympäristötekninen valvoja ja/tai urakoitsija pitävät puhdistustöiden aikana kirjaa injektoitavien materiaalien määrästä, injektoitavan alueen pohjaveden laadusta, ympäröivän alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pinnankorkeuksista, mahdollisista virtaamamuutoksista, Pyhäjärven vedenlaadun kehityksestä sekä huokos- ja sisäilman pitoisuuksista. Pitoisuus- ja haitta-aineiden kokonaismäärien muutokset raportoidaan vuosittain. Ensimmäinen raportointi tehdään 14 kuukauden kuluttua injektoinnin valmistumisesta. Puhdistustyön päätyttyä työstä laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaisille sekä puhdistuksesta vastaavalle ja alueen pääkehittäjälle.

9 PIRELY/806/2019 9/26 Puhdistustyön aloittamisaika ilmoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, naapurustolle ja asianosaisille vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. Puhdistustyö on tarkoitus aloittaa keväällä 2019 ja työn arvioidaan kestävän kevääseen 2022 asti. TARKKAILU- JA VARAUTUMISSUUNNITELMAT Tarkkailusuunnitelma Ilmoituksen liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa on esitetty pääpiirteet alueen huokosilman ja pohjaveden sekä vanhan hallintorakennuksen sisäilman ja Pyhäjärven kemiallisen laadun tarkkailusta vuonna Tarkkailusuunnitelmaa on tarkoitus tarkentaa tarkkailupisteiden sijaintitiedoilla, näytteenottotekniikoiden kuvauksilla ja mahdollisesti myös analysoitavien parametrien osalta yksityiskohtaisemmassa suunnitelmassa, joka laaditaan huhtikuun jälkeen, kun pohjaveden puhdistamisen urakoitsija on valittu. Jatkossa tarkkailusuunnitelmaa päivitetään vuosittain tai tarvit-taessa useammin pohjaveden puhdistamisen ja rakentamisen etenemisen mukaan. Toimenpiderajat Tarkkailusuunnitelmassa esitetään toimenpiderajat huokosilman ja rakennusten sisäilman BTEX-yhdisteille ja klooratuille yhdisteille. Huokosilman osalta toimenpiderajat on määritetty käyttäen samaa laskentatapaa kuin alueen riskinarvioinnissa. Toimenpiderajat on asetettu kolmen metrin syvyydessä olevan huokosilman haitta-ainepitoisuuksille (TPR I) ja maanpintakerroksen huokosilman haitta-ainepitoisuuksille (TPR II). Rakennusten sisäilman osalta toimenpiderajaksi (TPR III) esitetään hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia (TCA-arvot). Toimenpiderajat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Toimenpiderajat huokos- ja sisäilmassa Toimenpiderajat TPR I Huokosilma / Syvä (3 m) TPR II Huokosilma / Maan pintakerros TPR III Sisäilma (TCA-arvo) µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 Bentseeni ,7 Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Tetrakloorieteeni Trikloorieteeni Dikloorieteenit Vinyylikloridi ,0

10 PIRELY/806/ /26 Tarkkailun toteutus Vuoden 2019 aikana tarkkailunäytteitä otetaan noin 2-3 kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, heinä-elokuussa ja marras-joulukuussa. Tarkkailutiheys vuoden 2019 jälkeen määritellään yksityiskohtaisemmassa tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailusuunnitelmassa esitetään, ettei uudisrakennuksien sisäilmaa tai rakennusten alaista huokosilmaa olisi lähtökohtaisesti tarpeen tarkkailla alueilla, joilla alimmissa kerroksissa ei sijaitse asuin- tai liikehuoneistoja. Kaikissa rakennuksissa kuitenkin varataan mahdollisuus näytteenotolle ja tapauskohtaisesti voidaan arvioida tarve näytteenotolle myös sellaisissa rakennuksissa, joissa alimpien kerrosten tilat ovat muussa kuin asuin- tai liiketilakäytössä. Pintavesikuormitusta seurataan kahdesta pisteestä Pyhäjärvessä noin kolmen metrin etäisyydellä rannasta. Pintavesinäytteet otetaan normaalien tarkkailukierrosten yhteydessä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa klooratut liuottimet ja BTEX-yhdisteet. Pohjavesitarkkailua varten näytepisteet valitaan siten, että tarkkailulla pystytään seuraamaan pohjaveden puhdistuksen vaikutusta pitoisuustasojen kehitykseen eniten haitta-aineita sisältävällä alueelle ja mahdollista kulkeutumista laajemmalle alueelle. Pohjavesinäytteitä otetaan pohjaveden eri kerroksista ja niistä analysoidaan laboratoriossa klooratut liuottimet ja BTEX-yhdisteet. Huokosilmanäytteet otetaan aluksi alueelle asennetuista havaintoputkista. Rakentamisen edetessä tarkkailupisteitä sijoitetaan mahdollisesti rakennusten tuulettuviin alapohjiin tai radonputkistoihin. Rakennuskohtainen mittaustarve määritetään pitkäaikaisen tarkkailun tulosten perusteella. Huokosilman toimenpiderajoja sovelletaan seuraavasti: - Mikäli haitta-aineiden pitoisuudet huokosilmassa alittavat esitetyt toimenpiderajat, tarkkailua jatketaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. - Mikäli jonkin tarkkailtavan haitta-aineen pitoisuus ylittää toimenpiderajan, otetaan kahdet uusintanäytteet kuukauden välein. Uusintanäytteet otetaan siitä havaintoputkesta, jossa ylitys on todettu sekä kolmesta lähellä sijaitsevasta putkesta. - Jos syvemmässä maakerroksessa huokosilman toimenpideraja (TPR I) ylittyy kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa, otetaan tihennetysti näytteet myös pohjavedestä ja maaperän pintakerroksen huokosilmasta. - Mikäli maaperän pintakerroksen huokosilman toimenpideraja (TPR II) ylittyy kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa, otetaan tihennetysti näytteet myös pohjavedestä ja syvemmän maakerroksen huokosilmasta. Jos alueella on jo asuinkäytössä olevia maanvastaisia rakennuksia, myös sisäilman haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ylityshavainnon lähinnä olevan maanvastaisen rakennuksen alimman kerroksen tilasta.

11 PIRELY/806/ /26 - Mikäli osa näytteenottotuloksista on yli ja osa alle toimenpiderajan, jatketaan näytteenottoa kuukauden välein, kunnes saadaan kolme peräkkäistä yhdenmukaista tulosta. Sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi korttelissa 1908 sijaitsevan hallintorakennuksen maanvastaisissa tiloissa. Näytepisteet sijaitsevat nykyisessä lämmönjakohuoneessa (SI2 ja HI2) ja entisessä puhelinkeskuksessa (SI3 ja HI3). Pisteistä otetaan seitsemän vuorokauden passiivinäytteet Tenax TA-putkiin ja vinyylikloridinäyte aktiivihiiliputkeen pumpattuna diffuusioajan päätyttyä. Keräimet asennetaan noin metrin korkeudelle. Lattian alapuoliset näytteet otetaan pohjalaatan tai puulattian läpi poratuista rei'istä. Alueen tulevien rakennusten sisäilman laatua ei ole tarpeen tarkkailla, ellei matalissa huokosilmaputkissa tai rakennusten alapohjassa/radonputkistossa havaita toimenpiderajojen ylityksiä kolmessa peräkkäisessä näytteessä. Sisäilmanäytteet otetaan edellä mainitussa tilanteessa maanvaraisten asuinja liiketilojen alimmista kerroksista. Kaikkiin rakennuksiin varataan mahdollisuus näytteenotolle ja tapauskohtaisesti voidaan arvioida tarve näytteenotolle myös sellaisissa rakennuksissa, joissa alimpien kerrosten tilat ovat muussa kuin asuin- ja liikekäytössä. Sisäilman näytteenottopisteet määritetään tapauskohtaisesti. Näytteet otetaan alimmasta kerroksesta. Sisäilmanäytteenoton yhteydessä otetaan ns. nollanäyte ulkoilmasta. Näytteet otetaan pumppaamalla. Vinyylikloridinäyte otetaan aktiivihiiliputkeen ja muut aineet Carbopack B-putkeen. Näytteet otetaan analysoivan laboratorion suositusten mukaisiin näytteenottimiin soveltuvilla pumppaustehoilla ja menetelmillä siten, että määritysrajat ovat riittävän alhaiset. Sisäilman toimenpiderajoiksi (TPR III) esitetään taulukon 3 mukaisia säännöllisessä pitkäaikaisaltistuksessa hyväksyttäviä enimmäispitoisuuksia (TCA-arvot). Toimenpiderajoja sovelletaan seuraavasti: - Sisäilman haitta-ainepitoisuuden alittaessa toimenpiderajan ensimmäisellä näytteenottokerralla, otetaan vielä kahdet seurantanäytteet tihennetyn aikataulun mukaan pohjavesi- ja huokosilmanäytteenoton yhteydessä. - Jos sisäilman haitta-ainepitoisuus alittaa toimenpiderajan kolmella peräkkäisellä näytteenottokerralla, rakennuksen sisäilman tarkkailu lopetetaan. - Jos sisäilman haitta-ainepitoisuus ylittää toimenpiderajan, otetaan kahdet uusintanäytteet kuukauden välein. Mikäli toimenpiderajat ylittyvät sisäilmassa kolmella peräkkäisellä mittauskerralla, toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - Varmistetaan rakennuksen alapohjan tiiviys merkkiainekokein ja paineeromittauksin.

12 PIRELY/806/ /26 LAUSUNNON ANTAJAT - Tarvittaessa alapohjan läpiviennit tiivistetään ja - Alapohjan alaisen tilan radonputkistoon asennetaan koneellinen tuuletus ja se käynnistetään. Jos toimenpiderajat ylittyvät vielä edellä mainittujen korjaavien toimenpiteiden jälkeen kolmessa peräkkäisessä mittauksessa, suoritetaan seuraavat tehostetut korjaavat toimenpiteet: - Rakennuksen lisätiivistykset (läpiviennit sekä pohjalaatan ja ulkoseinälinjan rakenneliittymä) - Radonputkiston koneellisen tuuletuksen tehostaminen ja - Pohjaveden kunnostamisen tehostaminen Tarkkailun tulokset raportoidaan Cargotec Finland Oy:lle, Skanska Talonrakennus Oy:lle, Tampereen kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle kerran vuodessa. Mikäli pohjaveden, huokosilman tai hallintorakennuksen sisäilman pitoisuuksissa todetaan merkittäviä äkillisiä muutoksia, kuten nykyisten todettujen enimmäispitoisuuksien tai toimenpiderajojen ylittäviä pitoisuuksia, niistä ilmoitetaan viipymättä viranomaisille. Pirkanmaan ELY-keskus on varannut Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille mahdollisuuden esittää kantansa pilaantuneen pohjaveden puhdistamiseen mennessä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimittanut kannanottonsa asiaan ja ne on huomioitu päätöksessä. Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole toimittaneet kannanottojaan asiaan liittyen. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta Tampereen Härmälänrannassa sijaitsevien korttelien , katujen ja kaava-alueen läntisen ja pohjoisen puiston alueilla sekä Pirkkalassa, kiinteistöllä ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Pohjaveden yleinen puhdistustavoite 1. Pohjavettä tulee puhdistaa vähintään kolmen vuoden ajan liitteen 1 mukaisilla osa-alueilla 1, 2 ja 3. Kunnostustavoitteena on

13 PIRELY/806/ /26 Alueelliset puhdistustavoitteet Puhdistusmenetelmät pohjaveden tetra-, tri- ja dikloorieteenien sekä vinyylikloridin kokonaismäärän vähentäminen. 2. Alueella 1 pohjaveden puhdistustavoitteena on määräyksen 1 lisäksi tetra- ja trikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana. 3. Alueilla 2 ja 3 kunnostustavoitteena on lisäksi dikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana sekä vinyylikloridipitoisuuden hallittu muuttuminen. 4. Pohjaveden puhdistaminen tulee toteuttaa pohjaveden puhdistussuunnitelmassa esitetyillä menetelmillä. Mikäli halutaan esittää vaihtoehtoisia menetelmiä, tulee ne hyväksyttää Pirkanmaan ELYkeskuksella hyvissä ajoin ennen kyseisten menetelmien käyttöönottoa. 5. Pohjaveden puhdistamiseen käytettävien menetelmien osalta on huomioitava se, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä pohjaveden lisäpilaantumista. Toiminnasta ei myöskään saa aiheutua muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pohjaveden puhdistamisen aikana maaperään syötettävät ravinteet, mikrobit tai katalyytit eivät saa aiheuttaa pohjaveden lisäpilaantumista. Käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä on pidettävä kirjaa ja ko. tiedot on pyydettäessä toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle kunnostuksen aikana. Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Puhdistuksen valvonta Tarkkailu 6. Pohjaveden puhdistamisen aikana muodostuvat jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 7. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille. 8. Ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista tulee toimittaa yksityiskohtaisempi tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi Pirkan-

14 PIRELY/806/ /26 maan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä vähintään tarkkailupisteiden sijainnit, näytteenottotekniikat, näytteenottotiheys sekä näytteenottoparametrit. 9. Ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista tulee puhdistusalueiden pohjaveden ja maaperän huokosilman haitta-aineiden pitoisuustasot sekä pohjaveden pinnantasot selvittää näytteenoton avulla. Näytteet on otettava määräyksessä 8 määrätyn tarkkailusuunnitelman mukaisista havaintoputkista. 10. Vuonna 2019 on otettava pintavesi-, pohjavesi- ja huokosilmanäytteet pilaantuneen pohjaveden puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kunnes Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt määräyksen 8. mukaisen tarkkailusuunnitelman ja sen mukaisen tarkkailun. 11. Pohjaveden puhdistamisen aikana puhdistusalueen 1 pohjavedestä otettavista näytteistä on analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä etaani ja eteeni, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit, TOC, DOC, nitraattityppi, fosfori, sulfaatti, kloridi, liukoinen rauta ja mangaani, liuennut happi, ph, redox-potentiaali sekä sähkönjohtavuus, käytetty pelkistin sekä metallit. 12. Pohjaveden puhdistusalueiden 2 ja 3 pohjavedestä on puolestaan analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä etaani ja eteeni, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit, TOC, DOC, nitraattityppi, fosfori, sulfaatti, kloridi, liukoinen rauta ja mangaani, liuennut happi, ph, redoxpotentiaali sekä sähkönjohtavuus. 13. Huokosilmanäytteistä on analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenien, vinyylikloridin ja bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja trimetyylibentseenien pitoisuudet. 14. Pintavesinäytteistä tulee analysoida tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit. 15. Näytteenotot ja analysoinnit tulee tehdä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tuloksia raportoitaessa on esitettävä myös käytetyt menetelmät ja menetelmien mittausepävarmuus.

15 PIRELY/806/ / Mikäli pohjaveden, huokosilman tai sisäilman pitoisuuksista todetaan merkittäviä äkillisiä muutoksia, kuten määräysten 17 ja 21 mukaisten toimenpiderajojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on niistä ilmoitettava viipymättä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Lisäksi äkillisistä muutoksista on ilmoitettava Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli muutokset havaitaan lähellä Pirkkalan kunnan rajaa. 17. Mikäli rakentamisen vuoksi osaa näytepisteistä tai havaintoputkista ei voida enää käyttää tarkkailussa, on ko. näytepisteiden ja havaintoputkien läheisyyteen osoitettava uudet näytteenottopisteet tai asennettava uudet havaintoputket, jos Pirkanmaan ELY-keskus näkee kyseisten alueiden tarkkailun edelleen tarpeelliseksi. 18. Määräyksen 8 mukaista tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä tarvittaessa pohjaveden puhdistamisen ja rakentamisen edetessä. Päivitetty suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Huokosilmatarkkailun toimenpiderajat 19. Huokosilman tarkkailussa tulee soveltaa taulukon 4 mukaisia toimenpiderajoja seuraavasti: Taulukko 4. Toimenpiderajat huokosilmassa (TPR I ja TPR II) Toimenpiderajat TPR I Huokosilma / Syvä (3 m rakennuksen lattian alapuolella) TPR II Huokosilma / Rakennuksen laatan/alustatilan taso µg/m 3 µg/m 3 Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Tetrakloorieteeni Trikloorieteeni Dikloorieteenit Vinyylikloridi

16 PIRELY/806/ /26 Sisäilmanäytteenotto Tarkkailua tulee jatkaa määräyksen 8 mukaisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, mikäli haitta-aineiden pitoisuudet huokosilmassa alittavat taulukon 4 mukaiset toimenpiderajat. Jos jonkin tarkkailtavan haitta-aineen pitoisuus ylittää toimenpiderajan, on tehtävä kaksi uusintanäytteenottoa kuukauden välein. Uusintanäytteet on otettava siitä havaintoputkesta, mistä ylitys on todettu sekä kolmesta sen lähellä olevasta havaintoputkesta (noin 50 m säteellä). Mikäli huokosilman haitta-ainepitoisuus kolmen metrin syvyydessä ylittää kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa toimenpiderajan (TPR I), on pohjavedestä ja maanpintakerroksen huokosilmasta tai rakennusten alustilasta tai radonputkistosta otettava näytteet kuukauden välein. Mikäli maanpintakerroksen huokosilmasta otetun näytteen haittaainepitoisuus ylittää toimenpiderajan (TPR II) kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa, on otettava kuukauden välein näytteet pohjavedestä, syvemmästä huokosilmasta sekä sisäilmasta, jos alueella on maanvastaisia rakennuksia. Mikäli osa näytteenottotuloksista on yli ja osa alle toimenpiderajan, tulee näytteenottoa jatkaa kuukauden välein, kunnes saadaan kolme peräkkäistä, yhdenmukaista tulosta. 20. Korttelissa 1908 sijaitsevan hallintorakennuksen sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua tulee tehdä määräyksessä 8 edellytetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 21. Mikäli pintamaan huokosilmassa tai rakennusten alapohjan/ radonputkiston huokosilmanäytteenotossa todetaan toistuvasti toimenpiderajat (TPR II) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee ko. alueen rakennusten sisäilman laatu varmistaa ottamalla sisäilmanäytteet rakennusten alimmista kerroksista. Lisäksi on otettava ns. nollanäyte ulkoilmasta. 22. Sisäilmanäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenien sekä vinyylikloridin ja bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja trimetyylibentseenien pitoisuudet.

17 PIRELY/806/ / Määräysten 20 ja 21 mukaisten sisäilmanäytteenottojen tulokset tulee toimittaa viipymättä Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi tulokset tulee toimittaa tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen hyväksyy sisäilmamittauksia koskevat toimenpiderajat ja määrää sisäilmaa ja sen laatua koskevista mahdollisista jatko- ja varautumistoimenpiteistä. Mikäli sisäilmanäytteenoton tulosten perusteella on tarpeen määrätä pohjaveden kunnostamistoimenpiteiden keskeyttämisestä tai tehostamisesta, vastaa näistä Pirkanmaan ELY-keskus. Varautuminen ja korjaavat toimenpiteet 24. Puhdistusalueiden ja niiden lähellä sijaitseviin uudisrakennuksiin tulee asentaa rakennuksen alapuolisen radon- tai tuuletusputkiston yhteyteen näytteenottopiste, josta on mahdollista mitata rakennuksen alaisen huokosilman haitta-ainepitoisuudet sekä putkiston ilmavirran määrä ja nopeus. Kaikki uudisrakennukset, jotka sijaitsevat alueella, jonka pohjavedessä on kohonneita pitoisuuksia hiilivetyjä, on varustettava siten, että radonputkiston koneellinen tuuletus on tarvittaessa mahdollista ottaa käyttöön. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Tiedottaminen Kirjanpito 25. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten merkittävästä pohjaveden haittaainepitoisuuksien kohoamisesta, haitta-aineiden leviämisestä kunnostusalueen ulkopuolelle tai muista pohjaveden puhdistamisessa tapahtuvista odottamattomista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille. Pohja-veden puhdistus on keskeytettävä, jos siitä aiheutuu odottamatonta haittaa tai vaaraa ympäristölle. 26. Pohjaveden puhdistamisesta on tiedotettava kiinteistön rajanaapureita sekä lähimpiä asuinkiinteistöjen haltijoita ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista. 27. Pohjaveden puhdistamisen aloittamisesta, lopettamisesta ja jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELYkeskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille viimeistään viikkoa ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista.

18 PIRELY/806/ / Puhdistustyön aikana on pidettävä kirjaa injektoitavien materiaalien määrästä, injektoitavan alueen pohjaveden laadusta, ympäröivän alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pohjaveden pinnankorkeuksista, pohjaveden mahdollisista virtaaman suunnan tai nopeuden muutoksista, Pyhäjärven vedenlaadusta sekä huokosilman ja sisäilman pitoisuuksista. Raportointi 29. Pohjaveden puhdistamisesta on laadittava vuosittain väliraportti, joka on toimitettava kiinteistön omistajille, Pirkanmaan ELYkeskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kerran vuodessa. Väliraportissa on esitettävä ainakin selvitys puhdistamisen etenemisestä, kuluneen ja aikaisempien vuosien tarkkailutulokset, johtopäätökset tuloksista sekä ehdotus tarkkailun jatkotoimenpiteistä. 30. Tarkkailussa mukana olevien pohjaveden havaintoputkien putkikortit on toimitettava kertaluonteisesti ja yhteenveto analyysituloksista havaintoputkittain kerran vuodessa Pirkanmaan ELY-keskukselle. Mikäli mahdollista, tiedot tulee toimittaa sähköisesti (siirtotiedosto vyh.dat -muodossa) osoitteeseen josta ne liitetään ympäristöhallinnon sähköiseen pohjavesitietojärjestelmään (POVET). 31. Pohjaveden puhdistamisen päätyttyä on laadittava yhteenvetoraportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistettujen alueiden tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskestoaika, - kuvaus pohjaveden puhdistusmenetelmistä ja käytetyistä materiaaleista, - tiedot alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pohjaveden pinnankorkeuksista, pohjaveden mahdollisista virtaaman suunnan tai nopeuden muutoksista sekä Pyhäjärven vedenlaadusta. - yhteenveto pohja- ja pintavesi-, huokosilma- ja sisäilmanäytteenoton tuloksista, - kartta puhdistetuista alueista, - tiedot puhdistamisen aikana mahdollisesti muodostuneista jätteistä ja niiden käsittelystä - arvio kunnostuksen lopputuloksesta sekä siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä - arvio tarkkailun jatkamisen tarpeesta.

19 PIRELY/806/ /26 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 32. Määräyksen 33 mukainen yhteenvetoraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä puhdistusalueen maanomistajille. 33. Määräyksen 24 mukaiset varautumiseen liittyvät rakenteet tulee pitää kunnossa niin, että ne ovat tarvittaessa otettavissa käyttöön viipymättä. Kunnostuksesta vastaavan tahon on varmistettava, että puhdistamisalueen maanomistajat, kiinteistön haltijat sekä alueen rakennusten kunnosta ja hoidosta vastaavat tahot ovat tietoisia pohjaveden kunnostamiseen liittyvistä tarkkailu- ja varautumisvelvoitteista. Kunkin em. tahon vastuut ja velvoitteet on kirjattava selkeästi ja yksiselitteisesti asiakirjoihin ja niitä koskeva asiakirja on toimitettava tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle. Määräykset 1-3. Riskinarvioinnin perusteella kohteen pohjavedellä ei ole välitöntä puhdistustarvetta. Pohjaveden haitta-aineiden hajoamisnopeuksiin, pitoisuusvaihteluihin ja kulkeutumiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi on tässä päätöksessä kuitenkin katsottu tarpeelliseksi pohjaveden puhdistaminen alueilla 1-3. Kyseiset alueet käsittävät merkittävän osan (> 90 %) Härmälänrannan pohjavedessä todetusta haitta-ainemassasta. Lisäksi alueet 1-3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa siten, että haitta-aineiden poistaminen minimoi kulkeutumisriskin tulevien rakennusten alapuoliselle alueelle. Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyt pohjaveden kunnostustavoitteet, sillä ne on katsottu riittäviksi riskinarvioinnin perusteella. Päätöksessä vinyylikloridin hallitulla muutoksella tarkoitetaan sitä, että pohjaveden puhdistamisen aikana vinyylikloridin pitoisuudet voivat tilapäisesti nousta kunnostusalueiden pohjavedessä huokosilmassa lähtöaineiden hajoamisen seurauksena, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteena on kuitenkin vinyylikloridipitoisuuksien laskeva trendi. Vinyylikloridipitoisuuksien kehitystä seurataan kunnostuksen aikana ja niihin voidaan tarvittaessa puuttua, mikäli pitoisuudet nousevat sellaisiksi, että niistä voisi aiheutua terveysriski alueen käyttäjille. Määräys 4. Päätöksessä on hyväksytty pohjaveden puhdistusmenetelmiksi ilmoituksessa esitetyt menetelmät, sillä ne ovat

20 PIRELY/806/ /26 yleisesti käytössä olevia menetelmiä ja niiden on katsottu soveltuvan Härmälänrannan alueen pohjaveden puhdistamiseen. Määräys 5. Pohjaveden puhdistamiseen käytettävien menetelmien osalta on edellytetty huomioimaan se, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä pohjaveden lisäpilaantumista, eikä muutakaan terveys- tai ympäristöhaittaa, sillä ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista. Lisäksi ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :n mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lisäpilaantumiseksi ei katsoa esimerkiksi pohjaveden puhdistamisen aikana mahdollisesti ilmenevää vinyylikloridipitoisuuksien nousua kunnostusalueilla, mikä johtuu pohjavedessä olevien lähtöaineiden hajoamisesta puhdistamisen aikana. Lisäpilaantumisella tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joiden seurauksena pohjaveteen joutuisi kunnostuksen aikana sellaisia haitta-aineita, joita alueen pohjavedessä ei ole aiemmin esiintynyt tai puhdistamisen seurauksena nykyiset todetut haitta-aineet leviäisivät sellaisille alueille, joilla niitä ei ole aiemmin esiintynyt. Pohjaveden puhdistamisessa käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä on edellytetty pitämään kirjaa ja pyydettäessä toimittamaan ne Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kirjanpito on tarpeen pohjaveden puhdistamisen etenemisen ja vaikutusten seurannan vuoksi sekä mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Määräys 6. Jätelain 13 :ssä edellytetään muun muassa, että jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Edellä mainitun vuoksi päätöksessä on edellytetty käsittelemään pohjaveden puhdistamisen aikana muodostuvat jätteet asianmukaisesti ja toimittamaan ne luvalliseen vastaanottopaikkaan. Määräys 7. Puhdistustyön valvonnasta vastaava valvoo puhdistuksen toteuttamista ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Vastuuhenkilön nimeäminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Määräys 8. Pohjaveden puhdistamissuunnitelmassa on esitetty yleisluonteinen suunnitelma puhdistamisen aikaisesta tarkkailusta ja esitetty, että suunnitelmaa päivitetään ennen puhdistamisen aloittamista. Päätöksessä on edellytetty laatimaan yksityiskohtaisempi tarkkailusuunnitelma ja toimittamaan se tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi muille

21 PIRELY/806/ /26 viranomaisille. Yksityiskohtainen suunnitelma on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailu on riittävän kattava ja siinä on huomioitu kaikki puhdistamisen kannalta tarpeelliset tekijät. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on tarpeen myös viranomaisvalvonnan kannalta. Määräys 9. Päätöksessä on edellytetty selvittämään pohjaveden puhdistusalueiden pohjaveden ja maaperän huokosilman haittaaineiden pitoisuudet sekä pohjaveden pinnantasot näytteenoton avulla, jotta saadaan tietoa, missä tilassa alueet ovat ennen puhdistamisen aloittamista ja voidaan verrata puhdistamisen aikaisia ja puhdistuksen lopputilanteen tuloksia alkutilanteeseen. Määräykset Pohjaveden, pintaveden ja huokosilman haittaainepitoisuuksien ja pohjaveden ja pintaveden laadun tarkkailu ovat tarpeen pohjaveden puhdistamisen vaikutusten selvittämiseksi ja haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Tarkkailun avulla saadaan lisäksi tietoa in situ -kunnostuksen toimivuudesta. Määräys 15. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi näytteenotto ja analysointi on tehtävä akkreditoiduin menetelmin. Siltä osin, kun haitta-aineille ei ole olemassa standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä. Määräys 16. Pohjavedessä, huokosilmassa ja sisäilmassa mahdollisesti todettavista merkittävistä, äkillisistä haitta-aineiden pitoisuusmuutoksista on edellytetty ilmoittamaan viipymättä valvovalle viranomaiselle ja muille viranomaisilla, jotta ne ovat tietoisia asiasta ja voivat tarvittaessa ryhtyä valvonnallisiin toimenpiteisiin ympäristö- ja/tai terveysriskin ehkäisemiseksi. Määräys 17. Rakentamisen tai muun syyn vuoksi käytöstä poistuvat havaintoputket on edellytetty korvaamaan uusilla tai osoittamaan niiden läheisyydestä uudet putket tarkkailuun, jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailua tehdään alueella koko puhdistamisen ajan riittävän kattavalla alueella ja jotta puhdistamisen vaikutuksista saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa. Määräys 18. Ajantasainen tarkkailusuunnitelma on tarpeen riittävän ja tarkoituksen mukaisen tarkkailun varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan vuoksi. Määräykset 19 ja 21. Päätöksessä on asetettu huokosilman haittaainepitoisuuksille toimenpiderajat (TPR I ja TPR II). Ne on määritetty pitkäaikaisaltistuksen perusteella.

22 PIRELY/806/ /26 Toimenpiderajat on asetettu terveysriskien ehkäisemiseksi. Mikäli tarkkailun aikana havaitaan haitta-ainepitoisuuksissa toimenpiderajojen ylityksiä, on ryhdyttävä päätöksessä edellytettyihin toimenpiteisiin terveysriskin ehkäisemiseksi. Määräykset 20, 22 ja 23. Sisäilman tarkkailua koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Niiden tarkoituksena on ehkäistä pohjaveden puhdistamiseen liittyviä terveysriskejä. Tarkkailun avulla seurataan pohjaveden kunnostamisen etenemistä ja vaikutuksia, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä lisätoimenpiteisiin mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Edellä mainitut sisäilmatarkkailumääräykset eivät poissulje sitä, että terveydensuojeluviranomainen, joka on toimivaltainen viranomainen sisäilman laatua koskevissa asioissa, voi tarvittaessa antaa omiin tehtäviinsä liittyen muun sisältöisiä määräyksiä sisäilmasta tai sen tarkkailusta. Määräys 20. Hallintorakennuksen sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua on edellytetty tehtävän määräyksessä 8 edellytetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, koska hallintorakennus sijaitsee pohjaveden puhdistusalueiden 2 ja 3 läheisyydessä ja siten on mahdollista, että pohjaveden haitta-aineita voisi kulkeutua rakennuksen alle ja siitä edelleen rakennuksen alapuolisen maaperän huokosilmaan ja siitä sisäilmaan. Tarkkailun avulla voidaan seurata tilannetta ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin terveysriskin ehkäisemiseksi. Määräys 22. Päätöksessä on edellytetty analysoimaan sisäilmasta ne haihtuvat haitta-aineet, joita on todettu alueen pohjavedessä merkittävinä pitoisuuksina ja jotka voivat pitkäaikaisen altistuksen kautta aiheuttaa terveysriskin rakennusten käyttäjille. Määräys 23. Päätöksessä on edellytetty, että sisäilmanäytteenoton tulokset toimitetaan hyväksyttäväksi Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, koska se on toimivaltainen viranomainen sisäilman laatua koskevissa asioissa. Terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä tarkemmin sisäilmanäytteenotossa sovellettavista toimenpiderajoista sekä sisäilman laadun varmistamisesti tarvittavista jatko- ja varautumistoimenpiteistä. Mikäli sisäilman laadun varmistamiseksi on tarpeen määrätä pohjaveden puhdistamisen keskeyttämisestä tai tehostamisesta, vastaa siitä puolestaan Pirkanmaan ELY-keskus, joka on toimivaltainen viranomainen pohjaveden puhdistamista koskevissa asioissa. Määräys 24. Päätöksessä on edellytetty asentamaan puhdistusalueilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevien uudisrakennusten alapuolisen radon- ja tuuletusputkiston yhteyteen näytteen-