LÄNSIRANNAN TONTTI TARKENNETTU RISKINARVIO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Riskinarvioraportti Päivämäärä Toukokuu, 2011 LÄNSIRANNAN TONTTI TARKENNETTU RISKINARVIO

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mikael Takala, Jukka Tengvall Tuuli Aaltonen Riskinarvioraportti Viite

3 Sisältö 1. Johdanto 3 2. kohde 3 3. Maaperä ja vedet 3 4. Pilaantuneisuus Kunnostus Lisätutkimus Pilaantuneisuuden laatu ja laajuus Haitta-ainemäärät 5 5. Kriittiset haitta-aineet 5 6. Käsitteellinen malli 6 7. Riskinarviointi Terveysriskin arviointi Ekologisten riskien arviointi Kulkeutumisriskin arviointi 7 8. Tarkennettu riskinarviointi Laskennan lähtöoletukset Laskenta 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten kokoomataulukko Analyysitodistukset Tarkennetun riskinarvioinnin laskenta Haitta-ainemäärien laskenta PIIRUSTUKSET Sijainti- ja kaavakartta Tutkimuspisteet ja pilaantuneisuus 1: Periaateleikkaus 1:200/1:200

4 1. JOHDANTO Porvoon Länsirannalla sijaitsevan ns. Taidetehtaan alueen pohjoisosan pilaantunutta maaperää kunnostettiin vuonna Kunnostaminen tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ilmoituspäätöksen No YS 409, nojalla. Kunnostuksen yhteydessä alueelta löytyi klooratuilla liuottimilla pilaantunutta maata. Pilaantuneet maat poistettiin niin laajalti kuin se oli alueen geoteknisen vakavuuden suhteen mahdollista, mutta kaivannon pohjaan jäi edelleen maa-aineksia joissa kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylittivät lupapäätöksen tavoitetasot. Tässä raportissa on arvioitu alueelle jääneistä liuottimista aiheutuvia riskejä erityisesti alueen tuleva asuinkäyttö huomioiden. Työn tilaajana on Porvoon kaupungin kuntatekniikka, jossa yhteyshenkilönä on ollut Enni Flykt. Ramboll Finland Oy:ssä työstä ovat vastanneet projektipäällikkö DI Jukka Tengvall ja riskien laskennasta FM Mikael Takala. 2. KOHDE Kohde sijaitsee Porvoon 22. kaupunginosan korttelin 448 tontilla 1. Kohteen sijainti ja kaavoitus on esitetty kartalla Kortteli on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-12). Rakennukset saavat olla korkeintaan 2 kerroksisia. Kaavassa olevien erityismääräysten mukaan kortteliin ei saa rakentaa kellareita ja rakennuksen maantasokerroksen lattian tulee olla vähintään 0,7 m viereisen katualueen pinnan yläpuolella. Liuotinalueen tulevan maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi on kaavassa määritelty taso +2, MAAPERÄ JA VEDET Liuotinalueen maanpinta on tällä hetkellä noin tasolla +0,8. Ennen kunnostusta liuotinalueen kohdalla oli noin 14 m paksu savikerros joka alkoi tasolta noin +0 ja päättyi noin tasolle -14. Saven vesipitoisuus on korkea. Saven alla noin tasovälillä ,5 on hiekka-/silttikerros ja sen alla moreeni. Kunnostuksen yhteydessä savi poistettiin noin tasolle -3 saakka ja kaivanto täytettiin kivituhkalla. Maaperäolosuhteet on esitetty periaateleikkauksessa piirustuksessa Kohteen itäpuolella noin 70 m etäisyydellä on Porvoonjoki. Porvoonjoen keskivedenpinta on liuotinalueen kohdalla noin tasolla +0,1. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen länsipuolella noin 400 m etäisyydellä on I-luokan pohjavesialue ( A Porvoo). Alueella on kunnostustöiden yhteydessä havaittu saven päällä orsivettä. Orsivesi on todennäköisesti yhteydessä läheiseen Porvoonjokeen ja sen pinta seuraa joen pinnan vaihteluita pienellä viiveellä. Savikerroksen alla olevassa siltti-/hiekkakerroksessa on todennäköisesti paineellista pohjavettä. Paksun savikerroksen vuoksi orsi- ja pohjavedellä ei todennäköisesti ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Alueen orsi- tai pohjavettä ei käytetä talousvetenä.

5 4. PILAANTUNEISUUS Liuotinpilaantuneet maat todettiin kunnostustyön yhteydessä vanhan öljyvaraston kohtaa puhdistettaessa. Liuotinpilaantuneen alueen laajuus oli noin 350 m Kunnostus Kunnostustavoitteena liuottimille olivat SAMASE ohjearvotasot sekä dikloorieteeneillä Vna 214/2007 alempi ohjearvotaso. Liuottimilla pilaantuneen maan kaivu ulotettiin savessa noin tasolle -2,7-3,7. Liuotinpilaantuneet maat poistettiin lukuun ottamatta noin 150 m 2 aluetta, jossa kaivu jouduttiin keskeyttämään, koska kaivannon vakavuutta ei enää kyetty varmistamaan. Tällä alueella kaivu päättyi noin tasolle Kunnostetut alueet sekä alueet joille jäi tavoitetason ylittäviä haittaainepitoisuuksia on esitetty liitekartalla Kaivannon pohjaan jäi tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia di-, tri- ja tetrakloorieteeniä sekä vinyylikloridia. Suurimmat jäännöspitoisuusnäytteissä todetut pitoisuudet olivat seuraavat: vinyylikloridi 0,05 mg/kg 1,1-dikloorieteeni 0,07 mg/kg cis-1,2-dikloorieteeni 0,82 mg/kg trans-1,2-dikloorieteeni 0,06 mg/kg trikloorieteeni 5,57 mg/kg tetrakloorieteeni 15,22 mg/kg Jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulokset on esitetty kootusti liitteessä 1. Jäännöspitoisuusnäytteiden ottamisen jälkeen alue täytettiin ympäröivän maanpinnan tasoon. 4.2 Lisätutkimus Pilaantuneeksi jääneen alueen laajuutta ja syvyyttä selvitettiin lisätutkimuksilla joulukuussa Alueelta otettiin pitkäpuomisella kaivinkoneella näytteitä yhteensä 7 koekuopasta. Näytteenotto ulotettiin noin 6-7 m syvyyteen eli noin tasolle Näytepisteiden sijainnit on esitetty kartalla Ennen kaivinkonenäytteenottoa näytteenottoa yritettiin myös porakoneella kairaten, mutta saven korkean vesipitoisuuden vuoksi näytteitä ei saatu pysymään näytteenottimessa. Kahdesta tutkimuspisteestä (Li2, Li3) todettiin ylemmät ohjearvotasot ylittäviä pitoisuuksia dikloorieteenejä ja vinyylikloridia sekä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet tri- ja terakloorieteeniä. Yhdessä pisteessä (Li1) ylittyi dikloorieteenien kynnysarvo. Pisteessä Li2 pilaantuneisuutta todettiin syvyydellä 3,8 4,7 m ja pisteessä Li3 syvyydellä 3,8 5,8 m. Suurimmat lisätutkimuksessa todetut pitoisuudet olivat: vinyylikloridi 0,12 mg/kg 1,1-dikloorieteeni <0,01 mg/kg cis-1,2-dikloorieteeni 1,09 mg/kg trans-1,2-dikloorieteeni 0,24 mg/kg trikloorieteeni 0,15 mg/kg tetrakloorieteeni 0,02 mg/kg Pilaantuneen alueen rajaamiseksi tehdyissä tutkimuspisteissä Li 4 Li 7 ei todettu kynnysarvot ylittäviä kloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Lisätutkimuksen havainnot ja analyysitulokset on esitetty kootusti liitteessä 1.

6 4.3 Pilaantuneisuuden laatu ja laajuus Aluetta rajaavissa koekuopissa ei todettu kloorattuja hiilivetyjä, jonka perusteella pilaantuneen alueen laajuus on likimäärin toteutuneen kaivualueen mukainen eivätkä liuottimet ole levinneet sivusuunnassa merkittävästi syvemmissäkään kerroksissa. Kaivualueen kohdalle tehdyissä kuopissa Li1 ja Li2 pilaantuneisuus loppui noin 0,3 1 m syvyydessä kunnostusvaiheessa tehdyn kaivannon pohjasta. Sen sijaan pisteessä Li3 alimmassa otetussa näytteessä noin 2 m kaivutason alapuolella vinyylikloridin ja dikloorietaanien pitoisuudet ylittivät ylemmät kynnysarvot, eikä pilaantuneisuuden syvyyttä pystytä tässä kohdin rajaamaan. Tulosten perusteella liuottimilla pilaantuneen alueen laajuus on noin 150 m 2. Pääosalla aluetta pilaantuneisuus näyttäisi loppuvan noin 1 tasolle -4, mutta pienellä alueella pisteen Li3 kohdalla liuotinpilaantuneisuus ulottuu huomattavasti syvemmälle eikä sen alapinta ole tarkasti selvillä. Pilaantuneen maan massamäärä syvyystasolla -3-4 on noin 150 m 3 (300 t) Tämän tason alapuolella pilaantuneisuutta on pisteen Li3 lähiympäristössä arviolta m 2 laajuudella. Pilaantuneen maan määrä syvemmissä kerroksissa on vähintään 50 m 3 ja enintään 400 m 3 ( t) olettaen, että pilaantuneisuus ulottuu moreenin pintaan ja että alueen laajuus ei merkittävästi suurene syvemmälle mentäessä. Pilaantuneeksi jäänyt alue sijaitsee puolittain kaavan mukaisen rakennusalan kohdalla ja puolittain tulevalla piha-alueella. 4.4 Haitta-ainemäärät Alueelle jäävien haitta-aineiden määrät on laskettu arvioitujen massamäärien ja todettujen pitoisuuksien perusteella. Syvyystasolla -3-4 laskentapitoisuuksina on käytetty kynnysarvotason ylittäneiden pitoisuuksien keskiarvoa ja tätä syvemmällä pisteen Li3 alimman näytteen pitoisuuksia. Laskennan perusteella maaperässä olevien liuottimien kokonaismäärä olisi noin 1,5 2 kg. Haitta-ainemäärien laskennan yhteenveto on esitetty taulukossa 1 ja laskenta liitteessä 3. Taulukko 1. Haitta-aineiden arvioidut määrät Haitta-aine laskentapitoisuudet mg/kg pilaantuneen maan määrä t haitta-aineen määrä kg Vinyylikloridi 0.05, Dikloorieteenit 0.37, Trikloorieteeni 1.23, Tetrakloorieteeni 3.00, Yhteensä KRIITTISET HAITTA-AINEET Kriittisinä aineina pidetään seuraavia maaperässä useissa näytteissä todettuja yhdisteitä: - trikloorieteeni - dikloorieteenit - tetrakloorieteeni - vinyylikloridi Kloorietaani ja tolueeni eivät ole kriittisiä aineita niiden alhaisten pitoisuuksien vuoksi. Kloorieteenit ja vinyylikloridi ovat helposti haihtuvia vettä raskaampia yhdisteitä. Veteen liuenneena ne ovat helposti kulkeutuvia eivätkä sitoudu merkittävästi maaperään. Yhdisteiden biologinen hajoavuus on hidasta. Ihmisillä pitkäaikainen altistuminen ko. yhdisteille voi aiheuttaa vai-

7 kutuksia keskushermostossa, maksassa ja munuaisissa. Vinyylikloridi voi aiheuttaa myös syöpää. Trikloorieteeni on haitallista ja tetrakloorieteeni myrkyllistä vesieliöille. Lisää tietoja näistä yhdisteistä on Ympäristöoppaan 23/2007 liitteen 1 tietokorteissa. 6. KÄSITTEELLINEN MALLI Käsitteellinen malli kriittisten haitta-aineiden kulkeutumisesta ja niille altistumisesta on esitetty kuvassa 1. W Sa Hk Mr Kuva 1. Käsitteellinen malli Klooratut liuottimet ovat kohteessa pohjaveden alapuolisessa maaperässä. Liuottimet voivat diffuusion vaikutuksesta siirtyä maahiukkasista maaperän huokosveteen ja edelleen veden kyllästämän kerroksen pinnasta maaperän huokosilmaan. Maaperän huokosilmassa ne voivat kulkeutua rakennuksen alapohjan alle ja sen lävitse edelleen asuntojen sisäilmaan. Sisäilmaan kulkeutumiseen vaikuttavat rakennuksen alapohjan kautta tulevan ilman määrä ja sen haittaainepitoisuudet. Tiiviissä lattiarakenteessa alapohjan kautta tuleva ilmamäärä on hyvin pieni. Mikäli rakennuksessa on tuuletettu alapohja, pääosa haitta-aineista poistuu tuuletusilman mukana ulkoilmaan ja vain noin 10 % alapohjatilan pitoisuudesta kulkeutuu huoneilmaan. Piha-alueilla haitta-aineet voivat kulkeutua maaperästä ulkoilmaan. Ulkoilmassa pitoisuudet laimenevat nopeasti. Kyseiset haitta-aineet ovat vettä raskaampia jolloin ne voivat kulkeutua pohjaveden alaosaan. Suurissa pitoisuuksissa ne voivat muodostaa vapaan faasin tiiviin kerroksen, esim. kallion, pintaan. Kohteessa todetut pitoisuudet ovat hyvin pieniä jolloin faasin muodostuminen on hyvin epätodennäköistä. Klooratut liuottimet voivat levitä pohjaveteen liuenneina myös sivusuunnassa. Kohteessa liuottimet ovat savimaassa, jossa veden liikkumista ei käytännössä tapahdu, jolloin myöskään liuottimien leviämistä veden mukana ei tapahdu merkittävästi. Mikäli liuottimet kulkeutuvat saven alapuoliseen karkeaan kerrokseen, voi siellä tapahtua myös sivusuuntaista kulkeutumista veden mukana.

8 7. RISKINARVIOINTI 7.1 Terveysriskin arviointi Todetut haitta-aineet voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, mikäli ne päätyvät rakennuksen sisäilmaan. Terveysriskin arviointi edellyttää tarkennettua riskinarviointia. Ulkoilmaan haihtuessa voi haitta-aineille altistua, mutta pitoisuudet ovat niin alhaisia, että merkittävää altistumista ei tapahdu. Lisäksi ulkoilmassa pitoisuudet laimenevat nopeasti. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä, joten sen kautta ei altistumista voi tapahtua eikä terveydellisiä haittoja voi syntyä. 7.2 Ekologisten riskien arviointi Haitta-aineet sijaitsevat suppealla alueella syvällä maaperässä ja niiden kulkeutumisriski kohteen ulkopuolelle on hyvin pieni, joten merkittävää ekologista haittaa ei todetuista haitta-aineista arvioida tapahtuvan. 7.3 Kulkeutumisriskin arviointi Kriittiset aineet voivat liikkua savikerroksen alapuoliseen hiekka/silttikerrokseen, jossa ne voivat kulkeutua pohjaveden mukana sivusuunnassa. Savikerroksen paksuus on noin 5 m ja todetut pitoisuudet ja haitta-ainemäärät ovat pieniä jolloin mahdollisen pohjaveden mukana kulkeutuvan aineen määrä jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi eikä kulkeutumisriski ole merkittävä. Kohteessa todetut liuottimet voivat mahdollisesti kulkeutua huoneilmaan. Huoneilmaan tapahtuvan kulkeutumisriskin arviointi edellyttää tarkennettua laskennallista riskinarviota. Tarkennettu riskinarviointi on esitetty kohdassa TARKENNETTU RISKINARVIOINTI Tarkennetun riskinarvioinnin tavoitteena on arvioida voiko maaperään jääneitä liuottimia kulkeutua haitallisina pitoisuuksina tulevien rakennusten sisäilmaan. Arviointi on suoritettu konservatiivisesti: Jos jokin lähtötieto on epävarma, on käytetty mahdollisimman suuren riskin tuottavaa perusteltavissa olevaa arvoa. Siten riskejä on varovaisuusperiaatteen mukaisesti yliarvioitu.

9 8.1 Laskennan lähtöoletukset Laskennassa on käytetty seuraavia olettamuksia: Maaperään jääneiden haitta-aineiden pitoisuuksina on käytetty todettuja maksimipitoisuuksia, jotka olivat seuraavat: Aine Lyhenne mg/kg trikloorieteeni TCE 5.57 tetrakloorieteeni PCE vinyylikloridi VC ,1-dikloorieteeni DCE 0.07 cis-1,2-dikloorieteeni DCE 1.09 trans-1,2-dikloorieteeni DCE 0.24 kloorietaani tolueeni Rakennuksen (yhden huoneiston) pohjan ala on 60 m 2 ja haitta-aineita esiintyy koko pohjan alalla. Rakennuksen tilavuus on 150 m 3 (huonekorkeus 2,5 m) Rakennuksen alapohja on tuulettuva (ryömintätilan korkeus 80 cm, ilmanvaihtokerroin 12/d) Pilaantuneen maan kaivanto on täytetty kivituhkalla. Pilaantuma on 3,5-4 metriä pohjaveden pinnan alapuolella. Pohjavedessä ei ole virtausta ja aineen kulkeutuminen tapahtuu vain diffuusion vaikutuksesta. kloorietaania ja tolueenia ei ole huomioitu laskelmissa niiden pienien pitoisuuksien vuoksi 8.2 Laskenta Laskenta lähtöarvoineen on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4. Jakautumismallilla laskettiin maaperän pitoisuuden perusteella huokosveden pitoisuus. Kaava 1: = Tämän jälkeen on laskettu kuinka haitta-aineet kulkeutuvat pilaantumasta pohjavedessä diffuusion vaikutuksesta. Laskenta tehtiin olettamalla haitta-aineiden olevan hajoamattomia sekä laskemalla pitoisuuden kehitys hajoaminen huomioiden. Kloorattujen hiilivetyjen hajoamisketjuksi on oletettu seuraava PCE->TCE->DCE->VC. Diffuusion vaikutuksesta kulkeutunut haitta-ainepitoisuus vedessä etäisyydellä x ajassa t on laskettu käyttäen Fick:n diffuusiomallia. Kaava 2: (, ) = ( 2 ) : (0, ) =

10 = 0, Kun haitta-aineiden hajoaminen otettiin huomioon, kaavaan lisättiin hajoamisvakio sekä huomioitiin lähtöaineen hajoamisen seurauksena syntyvän uuden hajoamistuotteen määrä. Lähtöaineelle kaava 3: (, ) = ( ) : (0, ) = = 0, = 0, Hajoamistuotteille C a1.c an kaava 4: (, ) =( (0,0) + ( 2 ) : (0, ) = = 0, = 0, = ln2/t 1/2 Laskennan tulosten perusteella ilman hajoamista diffuusion vaikutuksesta haitta-aineita on kulkeutunut 0,5 m päähän 150 vuoden aikana seuraavasti PCE pitoisuus 3,5 µg/l, TCE 5,4 µg/l, DCE 19 µg/l ja VC 0,9 µg/l. Ensimmäisen sadan vuoden aikana kaikki pitoisuudet yli 0,5 metrin etäsyydellä ovat alle 1 µg/l. Etäisyys X = 0.5 m mg/l Aika (vuotta) PCE TCE DCE VC

11 mg/l t=150 vuotta Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC Kun hajoaminen on huomioitu laskennassa ovat pitoisuudet vieläkin alhaisempia. Etäisyys X = 0.5 m mg/l 5E E-10 4E E-10 3E E-10 2E E-10 1E-10 5E-11 0 PCE TCE DCE VC Aika (vuotta)

12 mg/l t=70 vuotta Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC 8.3 Yhteenveto tuloksista Laskennan perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen maaperästä kohti pohjaveden pintaa on erittäin hidasta. Kaikkien tarkasteltujen haitta-aineiden laskennalliset pitoisuudet pohjavedessä 0,5 m pilaantuneen kohdan yläpuolella olivat alle 1 µg/l 100 v kuluttuakin. Käytännössä haittaaineet eivät kulkeudu pohjaveden pintaan saakka, jolloin ne eivät myöskään pääse haihtumaan pohjavedestä maaperän huokoskaasuun. Koska haitta-aineet eivät kulkeudu huokoskaasuun, niitä ei voi kulkeutua myöskään rakennusten huoneilmaan. Tarkennetun riskinarvioinnin perusteella maaperään jääneet haitta-aineet eivät siis kulkeudu huoneilmaan eikä niistä näin ollen voi aiheutua mitään terveysriskiä. 8.4 Epävarmuustarkastelu Pohjavedessä ei ole oletettu olevan vaakasuuntaista virtausta. Mahdollinen pohjaveden virtaus kuljettaa aineita pois, jolloin laskenta on tehty tässä mielessä konservatiivisesti. Laskennassa ei ole huomioitu sadannasta muodostuvan pohjaveden määrää. Sadannasta muodostuva pohjavesi laimentaa pitoisuuksia, jolloin laskenta on tässäkin suhteessa konservatiivinen. Kloorietaania ja tolueenia ei ole laskennassa huomioitu niiden alhaisten lähtöpitoisuuksien vuoksi. Syvemmällä maaperässä voi olla suurempia haitta-ainepitoisuuksia, kuin mitä laskennassa on käytetty. Syvemmälle mentäessä etäisyys pohjavedenpintaan samalla kasvaa, jolloin merkittävää vaikutusta kulkeutumisriskiin ei synny.

13

14 LIITE 1 1(1) Porvoo Länsiranta, tontti Tarkennettu riskinarvio Havainnot ja analyysitulokset Lisätutkimukset 2008 Koekuoppa Syvyys Maalaji Havainnot Dikloorieteenit Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Vinyylikloridi MTBE Tolueeni m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Li 1 0,0-0,1 Murske 0,1-3,8 Kivituhka Löyhä, vetinen 3,8-4,1 SiSa Musta Sa, Haju avatessa??? 0,02 0,01 0,01 <0,01 <0,01 4,1-4,9 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,1 <0,01 <0,01 4,9-5,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,1 <0,01 <0,01 5,5-6,0 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,1 <0,01 <0,01 6,0-6,7 Sa Löyhä, harmaa <0,01 <0,01 <0,1 <0,01 <0,01 E.P.S / E.K.S Li 2 0,0-0,1 Murske 0,1-3,8 Kivituhka Löyhä, vetinen 3,8-4,1 SiSa Musta Sa,l Haju avatessa??? 0,18 0,03 0,02 <0,01 <0,01 4,1-4,7 SiSa Harmaa 1,33 <0,01 <0,01 0,12 <0,01 4,7-5,2 SiSa Harmaa 0,03 <0,01 <0,01 0,02 <0,01 5,2-5,7 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 5,7-6,7 Sa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 E.P.S / E.K.S Li 3 0,0-0,1 Murske 0,1-3,8 Kivituhka Löyhä, vetinen 3,8-4,1 SiSa Musta Sa, Haju avatessa??? 0,09 0,02 0,01 0,02 0,01 4,1-5,0 SiSa Harmaa 0,14 <0,01 0,02 0,07 <0,01 5,0-5,8 SiSa Harmaa 0,47 0,15 0,01 0,02 <0,1 E.P.S / E.K.S Li 4 0,0-1,0 Kivituhka Vetinen, jäätynyt 1,0-3,5 Sa/SiSa Paikoin musta 3,5-4,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 4,5-5,5 Sa/SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 5,5-6,0 Sa/SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 E.P.S / E.K.S Li 5 0,0-3,0 Kivituhka Harmaa 3,0-3,8 Sa Harmaa 3,8-4,6 SiSA Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 4,6-5,5 SiSA Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 E.P.S, lossaa melkoisesti Li 6 0,0-0,1 Murske 0,1-1 Kivituhka Vetinen, jäätynyt 1,0-3,5 Sa Harmaa 3,5-4,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 4,5-5,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 5,5-6,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 E.P.S / E.K.S Li 7-8 0,0-2,0 Hk, Ki Tienpohja 2,0-3,0 Sa Musta / Harmaa 3,0-3,5 Sa Musta, Haju? <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 3,5-4,5 SiSa Musta / Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 4,5-5,5 SiSa Musta / Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 5,5-6,5 SiSa Harmaa <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 6,5-7,0 SiSa Harmaa, löyhää <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 E.P.S / E.K.S Kunnostuksen jäännöspitoisuudet Näyte nro Q3.4/P/II/JP ,94 5,15 15,22 0,05 <0,01 0,02 Q2.5/JP 138 0,64 5,57 8,64 0,05 <0,01 0,02 Q3.4/P/I/JP ,17 0,06 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Q2.6/JP 139 <0,01 0,02 0,03 <0,01 <0,01 <0,01 Q3.1/JP2 134 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 Q3.2/JP2 135 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Q3.3/JP ,04 0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo SAMASE ohjearvo SAMASE raja-arvo Kunnostustavoite SAMASE -ohjearvotasot, Dikloorieteeneillä Vna 214/2007 alempi ohjearvotas 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 1 (TEX) 0,05 1 0,5 0, , , ,5 0, ,1 100 Keskiarvo määritysrajan ylittäneistä pitoisuuksista 0,368 1,226 2,995 0,050

15 LIITE 2 ANALYYSITODISTUKSET: E E E E E94288

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61 LIITE 3 1(1) Porvoon länsiranta, tontti Tarkennettu riskinarvio Haitta-ainemäärien laskenta laskentapitoisuus mg/kg (g/t) Taso -3-4 Vinyylikloridi 0,05 Dikloorieteenit 0,37 Trikloorieteeni 1,23 Tetrakloorieteeni 3,00 massamäärä t haitta-ainemäärä kg 0,015 0,111 0,369 0,900 Taso -4 Vinyylikloridi 0, ,002-0,016 Dikloorieteenit 0, ,047-0,376 Trikloorieteeni 0, ,015-0,120 Tetrakloorieteeni 0, ,001-0,008 Yhteensä Vinyylikloridi ,017-0,031 Dikloorieteenit ,158-0,487 Trikloorieteeni ,384-0,489 Tetrakloorieteeni ,901-0,908 1,460 1,915 Maksimimäärät laskentapitoisuus mg/kg (g/t) Vinyylikloridi 0,12 Dikloorieteenit 1,33 Trikloorieteeni 5,57 Tetrakloorieteeni 15,22 massamäärä t haitta-ainemäärä kg 0,132 1,463 6,127 16,742 24,464

62 LIITE 4 1(2) Porvoon länsiranta, tontti Tarkennettu riskinarvio Laskenta Ei hajoamista Hidas hajoaminen PCE TCE DCE VC Kuvaus Lähde PCE TCE DCE VC Kuvaus Lähde X (m) 0,5 0,5 0,5 0,5 Etäisyys Kohdetieto X (m) 0,5 0,5 0,5 0,5 Etäisyys Kohdetieto D (m2/a) 7,08E-05 7,86E-05 9,07E-05 0, Diffuusio kerroin US epa D (m2/a) 0, ,86E-05 9,07E-05 0, Diffuusio kerroin US epa t 1/2 (a) Puoliintumisaika Kresic t 1/2 (a) Puoliintumisaika Kresic ln2/t 1/2 Laskettu 0, , , , ln2/t 1/2 Laskettu C0 (g/m3) 5,8 4,8 7,8 0,18 Alkupitoisuus Kohdetieto C0 (g/m3) 5,8 4,8 7,8 0,18 Alkupitoisuus Kohdetieto Aika (a) PCE TCE DCE VC Aika (a) PCE TCE DCE VC 10 1,69E-39 2E-35 1,02E-30 1,67354E ,27632E-41 1,18E-35 5,01E-31 1,65E ,4E-20 2,32E-18 8,11E-16 3,12367E ,32213E-23 2,29E-20 2,53E-17 1,95E ,8E-10 1,39E-09 3,42E-08 1,0567E ,71839E-16 1,35E-13 3,34E-11 4,13E ,65E-08 8,22E-08 1,19E-06 2,21995E ,91859E-16 7,9E-13 2,05E-10 2,17E ,99E-06 9,03E-06 7,13E-05 7,46323E ,70209E-17 8,55E-13 3,84E-10 4,56E ,53E-05 0, , ,40347E ,57066E-18 1,18E-13 1,2E-10 2,06E , , , , ,9867E-21 6,32E-15 1,65E-11 4,62E , , , , ,60957E-23 2,04E-16 1,45E-12 7,05E , , , , ,27956E-26 4,82E-18 9,79E-14 8,56E-13 Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC 0 5,8 4,8 7,8 0,18 0 1,68802E-10 4,54E-07 4,21E-05 1,1E-05 0,1 2, , , , ,1 5,32294E-11 1,55E-07 1,58E-05 4,53E-06 0,2 0, , , , ,2 7,5327E-12 2,57E-08 3,2E-06 1,11E-06 0,3 0, , , , ,3 4,37712E-13 1,93E-09 3,27E-07 1,53E-07 0,4 0, , , , ,4 9,97706E-15 6,25E-11 1,63E-08 1,14E-08 0,5 0, , , , ,5 8,70209E-17 8,55E-13 3,84E-10 4,56E-10 0,6 0, , , , ,6 2,86285E-19 4,87E-15 4,27E-12 9,56E-12 0,7 9,14E-06 2,48E-05 0, ,59138E-05 0,7 3,52092E-22 1,15E-17 2,21E-14 1,05E-13 0,8 2,37E-07 9,11E-07 9,66E-06 1,34086E-06 0,8 1,60939E-25 1,11E-20 5,3E-17 5,96E ,02E-11 3,58E-10 1,05E-08 3,84632E ,70088E-33 7,04E-28 2,99E-23 2,68E-21

63 LIITE 4 2(2) Etäisyys X = 0.5 m Etäisyys X = 0.5 m mg/l 0,02 0,018 0,016 0,014 0,012 0,01 0,008 0,006 0,004 0, Aika (vuotta) PCE TCE DCE VC mg/l 5E-10 4,5E-10 4E-10 3,5E-10 3E-10 2,5E-10 2E-10 1,5E-10 1E-10 5E Aika (vuotta) PCE TCE DCE VC t=150 vuotta t=70 vuotta mg/l ,2 0,4 0,6 0,8 1 Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC mg/l 0, , , , , , , , , ,2 0,4 0,6 0,8 1 Etäisyys (m) PCE TCE DCE VC

64 KOHDE

65 i P Läntinen Aleksanterinkatu LUPA-ALUEEN RAJA YS 409, LI 6 3 LI 4 LI 2 LI 7 LI 1 LI 3 LI Jäännöspitoisuudet Lisätutkimukset Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli kynnysarvon LI Lisätutkimuskoekuopat Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli alemman ohjearvon Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli kynnysarvon Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli alemman ohjearvon Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli ylemmän ohjearvon Kloorattujen liuottimien pitoisuus yli ylemmän ohjearvon Suurimmat pitoisuudet yli Samase -raja-arvon. Q3.4/P/II/JP3: - Tetrakloorieteeni 15,22 mg/kg - Trikloorieteeni 5,15 mg/kg - 1,1-Dikloorieteeni 0,06 mg/kg - cis-1,2-dikloorieteeni 0,82 mg/kg - trans-1,2-dikloorieteeni 0,06 mg/kg - Vinyylikloridi 0,07 mg/kg - Kloorietaani 0,04 mg/kg - Tolueeni 0,02 mg/kg Alueen laajuus noin 50 m2, kaivettu noin tasolle Suurimmat pitoisuudet yli Samase -raja-arvon. Q2.5/JP: - Tetrakloorieteeni 8,64 mg/kg - Trikloorieteeni 5,57 mg/kg - 1,1-Dikloorieteeni 0,07 mg/kg - cis-1,2-dikloorieteeni 0,52 mg/kg - trans-1,2-dikloorieteeni 0,05 mg/kg - Vinyylikloridi 0,05 mg/kg - Tolueeni 0,02 mg/kg Alueen laajuus noin 50 m2, kaivettu noin tasolle Suurimmat pitoisuudet yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon. Q2.6/JP: - Trikloorieteeni 0,06 mg/kg - cis-1,2-dikloorieteeni 0,14 mg/kg - trans-1,2-dikloorieteeni 0,03 mg/kg Alueen laajuus noin 50 m2, kaivettu noin tasolle Pitoisuudet alle Samase ohjearvon ja dikloorieteenit alle alemman ohjearvon (Vna 214/2007). Kaivettu noin tasolle Pitoisuudet alle Samase ohjearvon ja dikloorieteenit alle alemman ohjearvon (Vna 214/2007). Kaivettu noin tasolle k.o / k sa ylä k or tt e / t 448 li ila T on tt i R n 1 / :o Vi ra n o m a ise n m e rk int ö jä R ak en nust o ime n p ide PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUS P iru stu sl aji J uo ks eva n r o R ak en nus k o ht e e n n im i ja o s oit e Porvoon kaupunki Länsiranta Tontti PORVOO h yv. Ramboll Hallituskatu 7 A Kouvola puh fax Pi ir u stu ks e n si s ältö Tutkimuspisteet ja pilaantuneisuus S u un n.a la T y önr o Ti e d ost o YMP Pii r us t u sn ro P ii r u s t uk s ia M u u tos 02 suunn. JTn pi irt. pvm M it tak aa v a 1:500

66 Li3