Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää"

Transkriptio

1 Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

2

3 Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Kymmenen yritystä, kymmenen esimerkkiä työn organisoinnista

4 Sisällys Johdanto 5 Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta 6 Osa-aikatyö HOK-Elanto: Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten 8 Keskimaa: Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä 9 Työaikajärjestelyt Kaupan ala: Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa 10 Työaika- ja työsuhdemuodot Ouneva Group: Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin 11 Työaikapankki Rukakeskus: Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista 12 Sulzer Pumps Finland: Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä 13 Vuokratyö Fazer Amica: Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian 14 Polartherm: Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena 15 Työpooli K. Hartwall: Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla 16 Itä-Uusimaa: Sesonkityötä lähes ympäri vuoden 17 4

5 Johdanto On tuttu hokema, että työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta. Työaikajoustot eivät ole kuitenkaan enää kirosana, kuten oli asian laita vielä 15 vuotta sitten. Myös työntekijät haluavat omaan elämäntilanteeseensa soveltuvia joustoja. Työelämän joustot ovat tulleet jäädäkseen. Tämän päivän kirosana ovat pätkätyöt. Monien mielestä ne leimaavat työmarkkinoita. Kuitenkin valtaosa työsuhteista yksityisellä sektorilla yli 90 prosenttia on edelleen pysyviä. Pysyviin työsuhteisiin tähtäävät myös työnantajat. Tämä ilmenee EK:n tuoreimmasta työvoimatiedustelusta (lokakuu 2006). On hyvä, että työntekijöillä ja yrityksillä on käytettävissään erilaisia työkaluja ja erilaisia mahdollisuuksia, kun työsuhteesta sovitaan. Niiden avulla voidaan paremmin sopeutua muutoksiin, joita jokapäiväinen työelämä tuo tullessaan. On parempi, että yritys kykenee tarjoamaan edes määräaikaista työtä kuin jättää koko työsuhteen solmimatta. On parempi, että yritys tarjoaa edes osa-aikatyötä kuin ei työtä lainkaan. On parempi, että yritys käyttää vuokrattua työvoimaa kuin torjuu saamansa tilauksen sen takia, että oman väen voimin sitä ei kyetä hoitamaan. Kaikki nämä mahdollisuudet erilaisten työsuhteiden käyttämiseen parantavat yritysten mahdollisuuksia työllistää. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esiin syitä, joiden takia yrityksissä joudutaan käyttämään muitakin kuin perinteisinä pidettyjä pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Julkaisussa esitellään kymmenen todellista yritysesimerkkiä. Ne osoittavat, miten erilaisissa olosuhteissa eri yritykset toimivat ja miten suuria työmäärän vaihtelut voivat olla yritysten liiketoiminnassa. Erityyppisiin työsuhteisiin, työaikojen ja työmäärien vaihteluihin, sijaisuuksiin ja vuokratyöhön on olemassa selvät perusteet. Ne tulevat asiakkaiden käyttäytymisestä, tilausten vaihtelusta, henkilöstön toiveista ja monista muista syistä. Työelämän joustoja tarvitaan edelleen. On monta tapaa tehdä työtä, on monta tapaa työllistää. Helsingissä tammikuussa 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 5

6 Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta Vallitsevasta keskustelusta voi saada käsityksen, että pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet olisivat Suomessa poik keuk sellisen yleisiä. Käsitys on väärä. Yksityisen sektorin työsuhteista lähes 90 prosenttia on pysyviä työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita on vain runsaat 10 prosenttia, jokseenkin sama osuus kuin muissakin EU-maissa. Suomessa osa-aikatyö on huomattavasti harvinaisempaa kuin muissa EU-maissa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa naiset ovat pääosin kokoaikatyössä. Suomessa vallitsee tältäkin osin selkeä kokoaikatyön kulttuuri. Kaikkia työsuhdemuotoja tarvitaan Yritykset haluavat mieluummin lisätä pysyviä kuin tilapäisiä työsuhteita. EK:n tuoreen työvoimatiedustelun (lokakuu 2006) mukaan joka neljäs jäsenyritys aikoo vuoden 2007 aikana lisätä vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Määräaikaisia työsuhteita aikoo vähentää joka viides yritys. Kuitenkin yritykset tarvitsevat myös määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita, samoin vuokratyövoimaa. Yritysten joustava toiminta edellyttää kaikkien työsuhdemuotojen käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden rajoituksiin ei aihetta Lait ja työehtosopimukset säätelevät tarkkaan, milloin määräaikaisia työsuhteita saa käyttää. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on pysynyt jokseenkin samoissa lukemissa jo vuosia. Tämä osoittaa, että niitä ei ole tarvetta rajoittaa, eikä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä tule leimata kielteiseksi ilmiöksi. Jos määräaikaisten työsuhteiden solmimista tai vuokratyövoiman käyttöä vaikeutetaan, vaikeutetaan yritysten mahdollisuuksia sopeutua kysyntävaihteluihin. Myös työllisyyden paraneminen vaikeutuu. Sijaisuudet ovat pääsyynä määräaikaisiin työsuhteisiin Yrityksissä tarvitaan sijaisia työntekijöille vuosilomien, vapaapäivien, pekkasvapaiden, opinto- ja vuorotteluvapaiden sekä sairauspoissaolojen ja perhevapaiden takia. Nämä työsuhteet joudutaan yleensä solmimaan määräaikaisiksi. Lyhytkestoinenkin työ on tarpeellista Nuorten, koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti on yleistynyt. Osittain tämä aiheutuu työharjoittelun ja opiskelun tarpeista ja osittain nuorten asenteiden ja elämäntapojen muuttumisesta. Nuoret haluavat ansaita omaa rahaa, useimmiten myös opiskelun ohessa. Lyhytkestoiset työt ovat tarpeellisia myös työllisyyden kannalta. Ne tarjoavat mahdollisuuden perehtyä työelämään, ovat ensi askel työmarkkinoille tai askel pysyvään työsuhteeseen. Määrä- tai osa-aikaiset työsuhteet vastaavat monissa elämäntilanteissa myös työntekijöiden omia tarpeita. 6

7 Kaikki työsuhteet ovat tyypillisiä Monien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kausiluonteista. Näissä tilanteissa asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen voi edellyttää määräaikaisten työsuhteiden, osa-aikatyön tai vuokratun työvoiman käyttöä. Sopeutuminen kysyntävaihteluihin ja ennakoimattomiin, äkillisiin muutoksiin kuuluu normaaliin yritystoimintaan. Näissä tilanteissa on normaalia ja tyypillistä käyttää erilaisia työsuhteita. Työaikajoustoja haluavat niin työnantajat kuin työntekijät Useilla aloilla on lisätty mahdollisuuksia yrityskohtaisiin työaikaratkaisuihin. Työaikoja voidaan muunnella niin, että kiireisenä aikana työtä tehdään paljon ja hiljaisempana aikana vähemmän, jolloin työntekijät voivat pitää esimerkiksi vapaapäiviä. Vaikka joustavat työaikajärjestelmät ovat yleistyneet, on niiden käyttöönotossa monilla aloilla edelleen paljon parannettavaa. Työaikajoustot lisäävät työtyytyväisyyttä Joustavien työaikojen käytön yleistyminen osoittaa, että samanaikaisesti voidaan sovittaa yhteen yritysten ja työntekijöiden tarpeet. Yritysten joustotarpeet aiheutuvat kysynnän ja työmäärän vaihteluista, työntekijöiden joustotarpeet henkilökohtaisten toiveiden ja elämäntilanteen perusteella. Tutkimusten mukaan joustavat työajat lisäävät myös työtyytyväisyyttä. Vuokratyön käyttöön on selkeät perusteet Vuokratyövoiman käyttäminen on yrityksille eräs keino mukautua tuotteiden tai palvelujen kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Muutokset ovat usein kausi- ja sesonkiluontei- sia tai tilapäisiä. Vuokratyövoiman käyttäminen on vaihtoehtona sille, että yritys palkkaisi itse henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Yrityksille vuokratyövoiman käyttäminen on joustava tapa saada työntekijöitä tehtäviin, joihin yrityksen ei ole mielekästä käyttää omaa henkilöstöä tai joihin ei muuta kautta ole työvoimaa riittävän helposti saatavissa. Usein yritykset eivät halua tai voi sitoutua lisäämään vakituisia työsuhteita, jos työvoiman tarpeen lisäys ei ole pysyvää. Vuokratyö edistää työllistymistä Työn hakeminen vuokratyövoimaa välittävän yrityksen kautta parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä pysyvästi työmarkkinoille. Vuokratyövoimaa käyttäneet yritykset vakinaistavat merkittävän osan vuokratyöntekijöistä omille palkkalistoilleen. Useiden vuokratyöntekijöiden oma elämäntilanne ei mahdollista jatkuvaa työntekoa. Esimerkiksi opiskelijat hakevat lisäansioita opiskelun ohessa, mutta eivät voi työskennellä kokoaikaisesti. Vuokratyö tukee työllisyyttä, sillä moni työ voisi jäädä tekemättä ilman työvoiman vuokrauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Vuokratyö vilkastuttaa työnvälitystä ja rekrytointeja Vuokratyötä välittävillä yrityksillä on tärkeä tehtävä työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa. Vuokrayritykset hakevat työnhakijoille aktiivisesti työpaikkoja. Monet vuokrayritykset tarjoavat asiakasyrityksille työvoiman vuokrauksen lisäksi myös muita rekrytointi- ja henkilöstöpalveluja. Henkilöstöpalvelualalla tapahtuu myös toimivien työmarkkinoiden edellyttämää erikoistumista, jonka myötä asiakasyritykset saavat eri alojen ammattilaisia. 7

8 Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten Pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon Prismassa mitattiin asiakasmääriä ja myyntiä tunti tunnilta ja päivä päivältä syyskuun 2006 viimeisellä viikolla. Kauppa oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 8 21 (13 tuntia) ja lauantaina 8 18 (10 tuntia). Asiakasmäärät vaihtelivat huomattavasti viikon eri päivinä ja päivän eri tunteina. Kassoille ja asiakaspalveluun tarvitaan eniten henkilöstöä silloin, kun asiakkaita on eniten ja kaupassa on ruuhkaa. Ruokaostoksilla käydään loppuviikosta ja iltaisin Torstait, perjantait ja lauantait ovat kiireisimpiä päiviä Prisman kaltaisessa suuressa päivittäistavarakaupassa. Koko viikon asiakasvirrasta yli 60 prosenttia osuu näille päiville. Puolet jokapäiväisestä asiakasmäärästä käy kaupassa pe- rustyöpäivän jälkeen, eli kello Eniten työntekijöitä tarvitaan siis iltaisin ja torstaista lauantaihin. Viikon vilkkaimpana päivänä, perjantaina, asiakkaita käy kaupassa kaksi kertaa enemmän kuin viikon hiljaisimpana päivänä, keskiviikkona. Päivän vilkkaimpana tuntina (kello 18 19) ostoksilla on yli viisinkertainen määrä ihmisiä päivän hiljaisimpaan tuntiin (kello 8 9) verrattuna. Vilkkaimpina tunteina kaikkien kassapalvelupisteiden on oltava miehitettyinä. Miten lyhennetään kassojen ja palvelutiskien jonoja? Kaupan asiakasmäärät vaihtelevat päivän aikana ja viikon varrella paljon. Myynnin ja asiakaspalvelun hoitamiseen ja jonojen lyhentämiseen tarvitaan tämän takia sekä työvuorojen suunnittelua että osa-aikaista henkilöstöä. Kaupan työehtosopimus sisältää määräykset työajan tasoittamisesta, päivittäisen ja viikoittaisen työajan vaihtelurajoista, työvuoroista ja osa-aikatyöstä. OSA-AIKATYÖ HOK-Elanto 8

9 OSA-AIKATYÖ Keskimaa Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarkettien työntekijöiden työaikoja ja palkkoja vertailtiin vuodelta Työn tekijöiden kanssa sovittu viikoittainen työaika vaihteli 25 tunnista 37,5 tuntiin. Työntekijät työskentelivät vuoden aikana eri aikoina päivästä ja eri viikonpäivinä. Vertailu osoitti, että osa-aikainen työntekijä voi ansaita yhtä paljon tai enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Ratkaisevaa on, mihin aikaan työtä tehdään sekä se, onko työntekijä halukas tekemään lisätyötunteja, kun niitä tarjotaan. Palkka riippuu työvuorojen ajoituksesta Kaupan alalla maksetaan korotettua palkkaa ilta- ja lauantaityöstä. Näin työntekijän palkkaan vaikuttaa tehtyjen työtuntien lisäksi se, mihin aikaan ja minä viikonpäivinä työtä tehdään. Työaikojen suunnitteluun vaikuttavat asiakasmäärien vaihtelujen lisäksi muun muassa perhevapaiden käyttö ja ennakoimattomat poissaolot, kuten sairastuminen. Vapaiden ja poissaolojen takia työaikasuunnitelmia joudutaan usein muuttamaan. Usein työntekijän työajaksi on sovittu alle 34 tuntia viikossa, jolloin hän on osa-aikainen työntekijä. Tästä huolimatta hän voi ansaita saman tai jopa enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Kyse on siitä, mihin aikaan osaaikaisen henkilön työvuorot sijoittuvat ja onko hän tehnyt tarjottua lisätyötä. Illat ja viikonloput tuovat kelpo lisät Tämän sivun taulukossa olevat esimerkit ovat todellisia työaika- ja palkkaesimerkkejä vuodelta 2005 eräästä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarketista. Vain henkilöiden nimet ovat keksittyjä. Työntekijöistä eniten ansaitsi kokoaikatyötä tekevä Leena, jonka työvuorot ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Toiseksi korkeimpiin ansioihin ylsi Liisa, joka teki osa-aikatyötä paljolti iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ansaitsi lähes saman verran kuin Leena, vaikka teki vuoden aikana työtä runsaat 200 tuntia vähemmän kuin tämä. Myös Markku teki osa-aikatyötä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän vuoksi hän hankki lähes saman kuin kokoaikatyötä tehnyt Leena, vaikka hänen tuntityömääränsä olikin neljänneksen pienempi kuin Leenalla. Osa-aikatyö ei siis tarkoita kaupan alalla kuten ei monella muullakaan alalla automaattisesti pienempiä palkkoja. Sovittujen työtuntien määrä ei kerro suoraan sitä, paljonko työntekijä todellisuudessa ansaitsee. Sovittu viikkotyöaika, h Tehdyt työ tunnit vuodessa Maksetut palkat /v Huomautuksia työajasta Anna 37, Tekee kokoaikatyötä aamupainotteisesti, sen takia ei työaikalisiä Leena 37, Tekee kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Raimo Tekee lyhyempää kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Liisa Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Kaija Tekee osa-aikatyötä kaupassa ja lisäksi työtunteja saman yrityksen ravintolassa Markku Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Merja Tekee osa-aikatyötä, omasta pyynnöstä työskennellyt sopimusta vähemmän, lisien osuus merkittävä Lähde: Osuuskauppa Keskimaa 9

10 Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa Kaupoissa törmätään päivittäin tilanteeseen, jossa suunnitellut työvuorot eivät toteudukaan esimerkiksi työntekijän sairastuessa. Tätä varten kaupan alalla on kehitetty henkilöstöpankki. Sen avulla kaupat voivat äkkiä välittää tiedon tarjolla olevista työtunneista niille osa-aikaisille työntekijöille, jotka voivat ja haluavat tulla töihin lyhyellä varoitusajalla. Varsinkin ruokakaupoissa ja tavarataloissa tarvitaan paljon osa-aikaisia työntekijöitä, koska asiakkaita käy eniten alkuillasta ja lauantaisin. Kun työntekijä joutuu jäämään äkillisesti pois töistä, lisätyötunteja on tarjottava ensin toisille osa-aikaisille yrityksen työntekijöille. Ryhmätekstiviesti tavoittaa juuri oikeat henkilöt Henkilöstöpankki on työkalu lisätyötuntien tarjoamiseksi. Siinä osa-aikainen työntekijä valitsee yrityksen toimipaikoista sen, jossa tarjolla olevista työtunneista hän haluaa saada tiedon kännykkäänsä. Kunkin toimipaikan myymäläpäällikkö tai muu miehityksestä vastaava henkilö saa luettelon niistä osa-aikaisista työntekijöistä, jotka haluavat ilmoituksia lisäavun tarpeesta. Kun tarvetta sitten tulee, myymälästä lähetetään ryhmätekstiviesti kaikille kyseisestä liikkeestä töitä haluaville osa-aikaisille. Se, joka haluaa tulla pikatuuraajaksi, ilmoittautuu sovittujen pelisääntöjen mukaan. Jos yhtään halukasta ei ilmoittaudu, yritys voi teettää tarvittavat tunnit ulkopuolisilla. Kokeilut ovat saaneet hyvän vastaanoton Henkilöstöpankkeja kokeillaan eri puolilla maata. Kokeilu on otettu innostuneesti vastaan sekä työntekijöiden että työnantajien puolella. Myymäläpäälliköiden työaikaa on vapautunut puhelinrumbasta muihin tehtäviin, ja kaikki halukkaat pikatuuraajat saavat heti tiedon tarjolla olevista työtunneista. Myös kiistat siitä, onko yritys toiminut lain edellyttämällä tavalla tarjotessaan lisätyötä, ovat vähentyneet selvästi kokeilussa mukana olevissa yrityksissä. Jos yrityksessä on osa-aikatyöntekijöitä ja se tarvitsee lisätyövoimaa, työtä on lain mukaan tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille. Vasta sen jälkeen työntekijöitä voidaan ottaa yrityksen ulkopuolelta. TYÖAIKAJÄRJESTELYT Kaupan ala 10

11 TYÖAIKA- JA TYÖSUHDEMUODOT Ouneva Group Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle pitää lain mukaan olla perusteltu syy. Jos tällaista perustetta ei ole, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin Tuupovaaralainen Ouneva Group valmistaa sähköliitoskomponentteja, johdinsarjoja ja painevalutuotteita sähkölaiteteollisuudelle ja tukkukaupalle. Neljän yrityksen ryhmä sopeutuu monin eri tavoin laajassa tuotevalikoimassa esiintyviin kysynnän ja tilausten vaihteluihin. Käytössä ovat työaikapankki, vuokratyö ja määräaikaiset työsuhteet, kotityö ja yritysryppään sisäinen työpooli. Ouneva Groupin muodostavat neljä yhtiötä: Ouneva Oy, Jotwire Oy, Eswire Oy ja Alsiva Oy. Yritysryhmä työllisti vuoden 2006 lopussa 344 työntekijää, joista 50 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Joustosopimus työaikapankista kattaa lähes koko henkilöstön Syynä työaikojen joustavaan järjestämiseen ovat suuret kysynnän vaihtelut, jotka ajoittuvat yleensä syyskaudelle. Työaikajärjestelyillä pyritään korostamaan toimitusaikojen tärkeyttä ja antamaan tiimeille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työkuormaansa päivittäin ja viikoittain. Työaikoja koskevan joustosopimuksen piiriin kuuluu nyt koko Ounevan henkilöstö ja lähes koko Jotwiren henkilöstö. Alsivalla sopimuksessa on mukana yksi osasto, muiden osastojen toivotaan tulevaisuudessa liittyvän mukaan. Projektityössä määräaikaisia työsuhteita, pika-apu vuokratyönä Määräaikaisia työsuhteita solmitaan silloin, kun kyseessä on projektiluontoisten tilausten aiheuttamat vaihtelut työkuormassa. Näiden projektien jatkuvuudesta asiakas ei pysty antamaan Ounevalle varmuutta, joten ainoaksi keinoksi jää määräaikainen työsuhde. Yritysryhmä käyttää vuokratyövoimaa samankaltaisissa tilanteissa kuin määräaikaisia työntekijöitä. Vuokratyövoimaa käytetään myös voimakkaan kasvun aikana ja nopeutta edellyttävissä tilauksissa. Muutamia työntekijöitä on tätä kautta otettu pysyvään työsuhteeseen. Työvoimapooli oman yritysryhmän sisällä Työvoimapooli on epävirallinen nimitys työvoiman lainaamiselle yritysryhmän sisällä muista yrityksistä. Lainausta käytetään tilanteissa, joissa jokin yritysryhmän osa on vailla osaavaa henkilöstöä ja samanaikaisesti jollakin ryhmän yrityksellä on ylikapasiteettia. Kotityönä teetetään lähinnä kevyitä kokoonpanotöitä, jotka pystytään maksamaan urakkapohjaisina. Kotityön määrä on viime vuosina vähentynyt ja tällä hetkellä ryhmässä on vain kaksi kotityöntekijää. 11

12 Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista Hiihtokeskuksissa asiakasmäärät vaihtelevat erittäin paljon sesongin mukaan. Henkilökunta vaihtuu usein, ja ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada määräaikaisiin työsuhteisiin aina kunkin hiihtokauden alkaessa. Tällainen hiihtokeskus on myös kuusamolainen Rukakeskus Oy. Kun hiihtokeskuksista pyritään tekemään entistä enemmän ympärivuotisia matkailukeskuksia, on entistä tärkeämpää, että henkilökunta on ammattitaitoisia moniosaajia. Työaikapankki pidentää hiihtokautta Rukan hiihtokeskuksessa onkin luotu vuosityöaikaan ja työaikapankkiin perustuva työaikamalli. Sitä kokeiltiin ensin ennen kuin malli otettiin pysyvään käyttöön. Henkilökunta osallistui mallin suunnitteluun, sillä työntekijöillä on tarkin tieto siitä, missä tehtävissä työaikapankkitunteja voidaan kerätä. Samalla kehitettiin hankalien työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoja. Osallistuminen ja avoin tiedotus auttoivat henkilöstöä sitoutumaan kokeiluun. Vakituisten työsuhteiden määrä noussut Rukan hiihtokeskuksen työaikapankissa työajan tasoittumisjakso pidennettiin 52 viikkoon, kun se oli aikaisemmin kolme viikkoa. Näin pankkiin kertyy vuosittain työpäivää. Kun näihin lisätään lomat ja muut vapaapäivät, työntekijälle kertyy noin kolmen kuukauden yhtäjaksoinen loma. Lomat ja työaikapankkiin kerätyt palkalliset vapaat pidetään pääosin touko-syyskuun aikana. Hiihtokeskuksessa oli ensimmäisen kokeilun aikana 25 ympärivuotista hiihtokeskustyöntekijää. Jo kokeilun aikana ympärivuotisten työntekijöiden määrää voitiin nostaa noin 40:een. Kaikki hyötyivät työaikapankista Kokemukset työaikapankista olivat erittäin hyviä. Työntekijät hyötyivät, kun työssä viihtyminen ja työilmapiiri hiihtokeskuksessa paranivat. Työntekijät saivat lisää aikaa harrastuksiin ja pystyivät sovittamaan paremmin yhteen työn ja perhe-elämänsä. Rukan hiihtokeskus hyötyi, kun pysyviä työpaikkoja syntyi lisää ja ammattitaitoinen väki pysyi työpaikassaan. Palkkakuluja säästyi jonkin verran, kun työaikoja voitiin järkeistää. Työhön perehdyttämisessä säästettiin, kun pysyvät työsuhteet yleistyivät. Pysyvässä työsuhteessa olevat työntekijät kehittävät toimintaa toisella otteella kuin jatkuvasti vaihtuva väki. Asiakkaat hyötyvät, kun asiakaspalvelu parani ja virheet vähenivät. Paikkakuntakin hyötyy, kun aiempaa suurempi osa työntekijöiden verotuloista jää nykyisin paikkakunnalle. Alakohtaisella tai yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan väljentää lain työaikamääräyksiä niin, että ne sopivat paremmin sekä työntekijöille että työnantajille. TYÖAIKAPANKKI Rukakeskus 12

13 TYÖAIKAPANKKI Sulzer Pumps Finland Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä Sulzer Pumps Finland Oy:n Mäntän pumpputehdas valmistaa pumppuja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Vajaan 150 hengen yritys toimii alalla, jossa valmistusajat ovat lyhyet ja tuotteet tehdään asiakkaiden tilausten perusteella. Kuormitus tehtaalla vaihtelee paljon. Tunteja kerätään työaikapankkiin Yrityksessä on ollut käytössä työaikapankki vuodesta 1998 alkaen. Koko henkilöstö on mukana työaikaa koskevassa joustosopimuksessa. Järjestelmä lähti liikkeelle vapaaehtoisuuden pohjalta. Nykyisin lähes kaikki käyttävät sitä. Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus on Sulzer Pumpsilla 16 tuntia. Vuorokausilepo voi olla tilapäisesti 7 tuntia, ja myös yöllä voidaan työskennellä. Työaikasaldo voi olla tuntia. Saldot tasoitetaan kerran kalenterivuodessa. Erikseen voidaan sopia siitä, että työaikasaldo siirretään seuraavalle kalenterivuodelle. Työtä tehdään tiimeissä ja tarvittaessa tiimit lainaavat työntekijöitä toisilleen. Todellinen mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin motivoi Sulzerilla kokeiltiin aluksi työaikapankkia puolen vuoden ajan. Järjestely osoittautui toimivaksi ja se otettiin jatkuvaan käyttöön. Työntekijät kokevat motivoivaksi sen, että heillä on oikeus ja myös todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijä voi pitää vapaata, kun työtilanne sen sallii tai kun hänellä on henkilökohtaisista syistä tarvetta vapaaseen. Työryhmät päättävät itse, milloin joustoa voidaan käyttää. Työaikasaldoa kerrytetään, kun työkuormaa on paljon. Vastaavasti vapaita pidetään silloin, kun kiirettä on vähemmän. Kokonaisen työpäivän pitäminen joustovapaana edellyttää, että esimies on tietoinen siitä. Pidemmistä vapaista on sovittava esimiehen kanssa etukäteen. Joustoa käytetään myös esimiehen aloitteesta. Tehtaan käyntiaikaa on pari kertaa lyhennetty yhteisesti sovituilla joustoilla, kun työtä on ollut vähemmän kuin normaalisti. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen palkkaturvalain muutoksen mukaan myös työaikapankkisaatavat kuuluvat palkkaturvan piiriin. 13

14 Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian Ruokapalveluyritykset joutuvat koville suurten asiakastapahtumien aikana. Kävijämäärät voivat tapahtumasta riippuen vaihdella muutamasta tuhannesta yli sataan tuhanteen. Silloin vakituinen väki ei riitä, vaan vähäksi aikaa tarvitaan lisää työntekijöitä. Fazer Amica ruokkii nälkäistä messuväkeä. Yritys tarjoaa työtä noin neljälle tuhannelle ihmiselle. Melkein kaikki työntekijät (95 %) ovat vakituisessa työsuhteessa, ja valtaosa (88 %) tekee kokoaikaista työtä. Kymmeniä tarvitaan muutamaksi päiväksi Suurten tapahtumien aikaan työntekijöiden määrä on mitoitettava niin, että asiakkaita pystytään palvelemaan. Nälkäinen messuvieras haluaa vatsansa täyteen, eikä suhtaudu kovinkaan ymmärtäväisesti loputtomaan odottamiseen. Kun kiire on muutaman päivän ajan huipussaan, tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Esimerkiksi Fazer Amican isoihin tapahtumiin erikoistuneessa 14 ravintolapisteen kokonaisuudessa on noin asiakaspaikkaa. Ravintolat ovat avoinna vain tapahtumissa. Vakituista, kokoaikaista henkilöstöä on 56, mutta tapahtumien aikaan tarvitaan kymmeniä lisätyöntekijöitä pariksi kolmeksi päiväksi tilaisuuden koosta riippuen. Sijaisrinkejä kehitteillä Vuokratyötä käytetäänkin yrityksessä juuri tilanteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee paljon, sekä äkillisissä sairausloman sijaisuuksissa. Lisäksi Fazer Amicassa kehitetään omia järjestelmiä, kuten sijaisrinkejä. Vuokratyöntekijä saa aina käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaiset edut, ellei ole tehty nimenomaista vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta. VUOKRATYÖ Fazer Amica 14

15 VUOKRATYÖ Polartherm Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena Luvialainen Polartherm Oy valmistaa siirrettäviä lämmityslaitteita. Lämmityslaitteet ovat vahvasti sesonkituote, joita myydään pääasiassa marras- ja helmikuun välillä. Kesällä ne eivät tee kauppaansa, eikä sesongin myyntiä voi ennustaa, sillä se riippuu säästä. Tuotantoa kasvatetaan syksyllä kysynnän mukaan. Tässä tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Yrityksen tuotannosta noin puolet menee sotilaskäyttöön, toinen puoli maatalouteen ja rakennusteollisuuteen. Sotilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita valmistetaan kutakuinkin tasaisesti ympäri vuoden. Tämä tuotanto työllistää runsaat puolet 65 vakituisesta työntekijästä. Siviilikäyttöön tarkoitetuista lämmittimistä osa myydään omalla brändillä kysynnän mukaan. Näitä laitteita valmistetaan hieman varastoon jo ennen myyntisesongin alkua. Muuten siviilipuolen tuotanto käynnistyy suurasiakkaiden tilausten mukaan. Tilaukset tulevat sisään pääasiassa vasta ilmojen kylmetessä. Kylmä lisää kysyntää: tuotanto saatava ripeästi nousuun Säätilan lisäksi tuotannon määrä riippuu myös suhdannetilanteesta, sillä laitteet eivät mene kuluttajakauppaan, vaan ovat rakennusalan ja maatalousyritysten investointituotteita. Sesonkia ja asiakkaiden suhdannetilannetta on vaikeaa tai mahdotonta ennustaa, joten tuotantokapasiteettia on nostettava syksyllä nopeasti kysynnän perusteella. Muuten jopa neljännes liikevaihdosta voi jäädä toteutumatta. Vuokratyöllä vältetään vuosittaisia lomautuksia Polarthermissä määräaikaisia työntekijöitä on sesonkiaikana 20, hiljaisina aikoina nollasta viiteen. Suurin osa heistä on vuokratyöntekijöitä. Muita vaihtoehtoja pikaiseen tuotannon kasvattamiseen ei juuri ole, sillä vakinaista väkeä ei voi lisätä. Muuten heitä jouduttaisiin lomauttamaan vuosittain pitkiksi ajoiksi. Vuokratyötä välittävä yritys etsii vuokratyöntekijöille muita töitä Polarthermin sesonkien ulkopuolella. Joitakin vuokratyöntekijöitä on vakinaistettu yritykseen. Alihankintaa yritys teettää jo nykyisellään niin paljon kuin voi. Yksinkertaisimpien tuotteiden valmistuttaminen ulkomailla voisi käydä päinsä, mutta se myös veisi osan työpaikoista ulkomaille, eikä yritys ole halukas tähän. Vuokratyöntekijän turvana on sama työelämän lainsäädäntö kuin muillakin työntekijöillä. 15

16 Jos yrityksestä on irtisanottu työntekijöitä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, heillä on etuoikeus päästä työhön kun sitä taas on. Tämä ns. takaisinottovelvollisuus on voimassa yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä. Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla Sipoolainen K. Hartwall valmistaa metallisia jakelurullakoita, maitorullakoita ja juomatelineitä. Yli 90 prosenttia tuotteista menee vientiin. Tuotteet tehdään asiakaskohtaisesti tilausten mukaan, eikä tuotteita voi valmistaa varastoon. Tilaukset keskittyvät loppuvuoteen. Ne tulevat lyhyellä varoitusajalla ja myös toimitusajat ovat lyhyitä. Niinpä noin 200 vakituista työntekijää ei kiireaikana riitä, vaan tarvitaan määräaikaisia työntekijöitä. Tässä yritys käyttää Työpoolia. Kiirekautena kenties sata lisää Esimerkiksi vuoden 2006 lokakuun puolessavälissä varmoja tilauksia oli tullut sisään niin, että pelkästään niiden perusteella henkilökuntaa oli 24 liikaa. Jos kuitenkin kaikki tuossa vaiheessa vielä epävarmat tilaukset toteutuisivat, olisikin tarvittu 97 henkilöä lisää, jotta toimitukset olisi pystytty hoitamaan ajallaan. Hiljaisena aikana heinäkuussa lisää väkeä ei tarvita, kun vakituiset työntekijät ovat lomalla. Tuttuja työntekijöitä Työpoolin kautta Työpoolin kautta rekrytoitiin mahdollisimman monta jo aikaisemmin K. Hartwallilla työskennellyttä. He tuntevat koneet, yrityksen työt ja työilmapiirin, joten perehdyttämiseen ja harjaantumiseen ei mene samalla tavalla aikaa kuin täysin uusien työntekijöiden kanssa. Yrityksen näkökulmasta Työpooli säästää myös rekrytoinnin suoria kuluja. Lehti-ilmoituksia ei tarvita, ja puhelin keskusteluihin ja haastatteluihin menee vähemmän aikaa. TYÖPOOLI K. Hartwall 16

17 TYÖPOOLI Itä-Uusimaa Sesonkityötä lähes ympäri vuoden Työpoolien tarkoituksena on tarjota työntekijöille työtilaisuuksia ja löytää yrityksille työvoimaa lähinnä sesonkiluonteisiin töihin. Ideana on, että eri aikoina vuodesta määräaikaisia työntekijöitä tarvitsevat yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa ja pooliin kuuluvat työntekijät työllistyisivät koko vuodeksi. Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla Työpooli on toiminut viitisen vuotta. Siihen kuuluu nyt noin 30 yritystä. Mukana on mm. elintarvike-, metalli- ja kemian teollisuutta, palveluyrityksiä, lääkealan yrityksiä ja kustannusyhtiö. Yhteistyössä on mukana myös työvoimahallinto. Pooli pitää yhteyttä jäsenyrityksiin, hakee ja rekrytoi työntekijöitä yritysten tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Uusille työntekijöille järjestetään tarpeen tullen räätälöityä koulutusta. Pooli myös auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä. Vanhana työntekijänä takaisin samaan yritykseen Työsuhteita voidaan ketjuttaa pooliin kuuluvien yritysten välillä. Työntekijä voi olla esimerkiksi huhtikuusta elokuuhun työssä Ingman Foodsin jäätelötehtaalla Sipoossa, jonka jälkeen hän siirtyy syyskuusta joulukuuhun tekemään juomateollisuuden tarvitsemia rullakkoja K.Hartwallille niin ikään Sipooseen. Tammikuussa on rullakkojen valmistuksen kiireisin aika ohi, jolloin työntekijä siirtyy kenties johonkin toiseen poolin yritykseen tahi koulutukseen. Huhtikuussa jäätelökesä tekee jälleen tuloaan, jolloin sama työntekijä aloittaa Ingman Foodsilla vanhana työntekijänä. Viiden vuoden aikana Työpoolin kautta on syntynyt yli 760 työsuhdetta, joista 124 on vakinaistettu. Jos työntekijä on useammassa työsuhteessa, vuosiloman ja muiden lakiperusteisten etuuksien kertyminen alkaa alusta aina uuden työsuhteen alkaessa. Työpoolissa työntekijälle voidaan kuitenkin taata vanhan työntekijän edut sopimalla siitä erikseen. 17

18

19

20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) Faksi (09) Raportti internetissä: Lisätietoja: Asiantuntija (työmarkkinatilastot) Seppo Saukkonen Puh. (09) Asiantuntija (työlainsäädäntö) Mikko Nyyssölä Puh. (09) Asiantuntija (työelämän kehittäminen) Anu Sajavaara Puh. (09) Ulkoasu: Tiina Aaltonen Grappo

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua

Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 1 Sisältö Johdanto/Summary 3 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 3 Määräaikaiset

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Keikkatöitä tarvitaan. työntekoa ei tule rajoittaa

Keikkatöitä tarvitaan. työntekoa ei tule rajoittaa Keikkatöitä tarvitaan työntekoa ei tule rajoittaa 2 Sisällysluettelo 1. Päähuomio on suunnattava työn määrän lisäämiseen ei rajoittamiseen... 3 2. Keikkatyösopimuksia tarvitsevat sekä työntekijät että

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työtä tarjolla! Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

Työtä tarjolla! Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Työtä tarjolla! Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Työtä tarjolla! Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Sisältö Johdanto 3 Miksi työmarkkinoilla tarvitaan monipuolisia työllisyyden

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus JÄSENTIEDOTE 2/2015 Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus A. Ennen uuden työvoiman palkkaamista huomioitava työsopimuslain määräykset, jotka koskevat lomautettuja, taloudellisilla

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä 5 Kenelle työtä on tarjottava 5

Sisällysluettelo. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä 5 Kenelle työtä on tarjottava 5 Lisätyö- OPAS Sisällysluettelo Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä 5 Kenelle työtä on tarjottava 5 Sopivuus työhön 5 Halukkuus lisätyöhön 6 Työvoiman tarpeen ajallinen kohdistuminen 7 Koulutuksen

Lisätiedot

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Työurien pirstaloituminen 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Opteam lyhyesti Opteam pirstaleiden kerääjä Mistä niitä pirstaleita oikein tulee? Tavallisissa työsuhteissa tehtävästä työstä syntyy ei-tyypillistä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? TAVOITE Kotihoidon asiakkaat pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA 150 Rekrytoinnin ammattilaista toimistoissamme 45.000 Työpaikkahakemusta 33 Paikallistoimistoa 73 Milj. euron liikevaihto vuonna 2014 503.000 Täytettyä

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

AVUSTAJIEN TYÖAIKOJEN HALLINTA

AVUSTAJIEN TYÖAIKOJEN HALLINTA Heikki Aulio 24.02.2015 1 (5) AVUSTAJIEN TYÖAIKOJEN HALLINTA Henkilökohtaisten avustajien työaikojen suunnittelu ja hallinta on työlästä, jos avustettavalla on useampia avustajia. Siksi olenkin toteuttanut

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa

S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa 1 S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa 27.10.2011 SOK Mari Junnila S-ryhmän rakenne 2 S-ryhmän henkilöstötyö Toiminnan tarkoitus Osaava ja sitoutunut henkilöstö toteuttaa asiakaslupauksemme ja S-ryhmän

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot