Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää"

Transkriptio

1 Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

2

3 Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Kymmenen yritystä, kymmenen esimerkkiä työn organisoinnista

4 Sisällys Johdanto 5 Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta 6 Osa-aikatyö HOK-Elanto: Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten 8 Keskimaa: Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä 9 Työaikajärjestelyt Kaupan ala: Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa 10 Työaika- ja työsuhdemuodot Ouneva Group: Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin 11 Työaikapankki Rukakeskus: Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista 12 Sulzer Pumps Finland: Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä 13 Vuokratyö Fazer Amica: Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian 14 Polartherm: Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena 15 Työpooli K. Hartwall: Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla 16 Itä-Uusimaa: Sesonkityötä lähes ympäri vuoden 17 4

5 Johdanto On tuttu hokema, että työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta. Työaikajoustot eivät ole kuitenkaan enää kirosana, kuten oli asian laita vielä 15 vuotta sitten. Myös työntekijät haluavat omaan elämäntilanteeseensa soveltuvia joustoja. Työelämän joustot ovat tulleet jäädäkseen. Tämän päivän kirosana ovat pätkätyöt. Monien mielestä ne leimaavat työmarkkinoita. Kuitenkin valtaosa työsuhteista yksityisellä sektorilla yli 90 prosenttia on edelleen pysyviä. Pysyviin työsuhteisiin tähtäävät myös työnantajat. Tämä ilmenee EK:n tuoreimmasta työvoimatiedustelusta (lokakuu 2006). On hyvä, että työntekijöillä ja yrityksillä on käytettävissään erilaisia työkaluja ja erilaisia mahdollisuuksia, kun työsuhteesta sovitaan. Niiden avulla voidaan paremmin sopeutua muutoksiin, joita jokapäiväinen työelämä tuo tullessaan. On parempi, että yritys kykenee tarjoamaan edes määräaikaista työtä kuin jättää koko työsuhteen solmimatta. On parempi, että yritys tarjoaa edes osa-aikatyötä kuin ei työtä lainkaan. On parempi, että yritys käyttää vuokrattua työvoimaa kuin torjuu saamansa tilauksen sen takia, että oman väen voimin sitä ei kyetä hoitamaan. Kaikki nämä mahdollisuudet erilaisten työsuhteiden käyttämiseen parantavat yritysten mahdollisuuksia työllistää. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esiin syitä, joiden takia yrityksissä joudutaan käyttämään muitakin kuin perinteisinä pidettyjä pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Julkaisussa esitellään kymmenen todellista yritysesimerkkiä. Ne osoittavat, miten erilaisissa olosuhteissa eri yritykset toimivat ja miten suuria työmäärän vaihtelut voivat olla yritysten liiketoiminnassa. Erityyppisiin työsuhteisiin, työaikojen ja työmäärien vaihteluihin, sijaisuuksiin ja vuokratyöhön on olemassa selvät perusteet. Ne tulevat asiakkaiden käyttäytymisestä, tilausten vaihtelusta, henkilöstön toiveista ja monista muista syistä. Työelämän joustoja tarvitaan edelleen. On monta tapaa tehdä työtä, on monta tapaa työllistää. Helsingissä tammikuussa 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 5

6 Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta Vallitsevasta keskustelusta voi saada käsityksen, että pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet olisivat Suomessa poik keuk sellisen yleisiä. Käsitys on väärä. Yksityisen sektorin työsuhteista lähes 90 prosenttia on pysyviä työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita on vain runsaat 10 prosenttia, jokseenkin sama osuus kuin muissakin EU-maissa. Suomessa osa-aikatyö on huomattavasti harvinaisempaa kuin muissa EU-maissa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa naiset ovat pääosin kokoaikatyössä. Suomessa vallitsee tältäkin osin selkeä kokoaikatyön kulttuuri. Kaikkia työsuhdemuotoja tarvitaan Yritykset haluavat mieluummin lisätä pysyviä kuin tilapäisiä työsuhteita. EK:n tuoreen työvoimatiedustelun (lokakuu 2006) mukaan joka neljäs jäsenyritys aikoo vuoden 2007 aikana lisätä vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Määräaikaisia työsuhteita aikoo vähentää joka viides yritys. Kuitenkin yritykset tarvitsevat myös määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita, samoin vuokratyövoimaa. Yritysten joustava toiminta edellyttää kaikkien työsuhdemuotojen käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden rajoituksiin ei aihetta Lait ja työehtosopimukset säätelevät tarkkaan, milloin määräaikaisia työsuhteita saa käyttää. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on pysynyt jokseenkin samoissa lukemissa jo vuosia. Tämä osoittaa, että niitä ei ole tarvetta rajoittaa, eikä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä tule leimata kielteiseksi ilmiöksi. Jos määräaikaisten työsuhteiden solmimista tai vuokratyövoiman käyttöä vaikeutetaan, vaikeutetaan yritysten mahdollisuuksia sopeutua kysyntävaihteluihin. Myös työllisyyden paraneminen vaikeutuu. Sijaisuudet ovat pääsyynä määräaikaisiin työsuhteisiin Yrityksissä tarvitaan sijaisia työntekijöille vuosilomien, vapaapäivien, pekkasvapaiden, opinto- ja vuorotteluvapaiden sekä sairauspoissaolojen ja perhevapaiden takia. Nämä työsuhteet joudutaan yleensä solmimaan määräaikaisiksi. Lyhytkestoinenkin työ on tarpeellista Nuorten, koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti on yleistynyt. Osittain tämä aiheutuu työharjoittelun ja opiskelun tarpeista ja osittain nuorten asenteiden ja elämäntapojen muuttumisesta. Nuoret haluavat ansaita omaa rahaa, useimmiten myös opiskelun ohessa. Lyhytkestoiset työt ovat tarpeellisia myös työllisyyden kannalta. Ne tarjoavat mahdollisuuden perehtyä työelämään, ovat ensi askel työmarkkinoille tai askel pysyvään työsuhteeseen. Määrä- tai osa-aikaiset työsuhteet vastaavat monissa elämäntilanteissa myös työntekijöiden omia tarpeita. 6

7 Kaikki työsuhteet ovat tyypillisiä Monien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kausiluonteista. Näissä tilanteissa asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen voi edellyttää määräaikaisten työsuhteiden, osa-aikatyön tai vuokratun työvoiman käyttöä. Sopeutuminen kysyntävaihteluihin ja ennakoimattomiin, äkillisiin muutoksiin kuuluu normaaliin yritystoimintaan. Näissä tilanteissa on normaalia ja tyypillistä käyttää erilaisia työsuhteita. Työaikajoustoja haluavat niin työnantajat kuin työntekijät Useilla aloilla on lisätty mahdollisuuksia yrityskohtaisiin työaikaratkaisuihin. Työaikoja voidaan muunnella niin, että kiireisenä aikana työtä tehdään paljon ja hiljaisempana aikana vähemmän, jolloin työntekijät voivat pitää esimerkiksi vapaapäiviä. Vaikka joustavat työaikajärjestelmät ovat yleistyneet, on niiden käyttöönotossa monilla aloilla edelleen paljon parannettavaa. Työaikajoustot lisäävät työtyytyväisyyttä Joustavien työaikojen käytön yleistyminen osoittaa, että samanaikaisesti voidaan sovittaa yhteen yritysten ja työntekijöiden tarpeet. Yritysten joustotarpeet aiheutuvat kysynnän ja työmäärän vaihteluista, työntekijöiden joustotarpeet henkilökohtaisten toiveiden ja elämäntilanteen perusteella. Tutkimusten mukaan joustavat työajat lisäävät myös työtyytyväisyyttä. Vuokratyön käyttöön on selkeät perusteet Vuokratyövoiman käyttäminen on yrityksille eräs keino mukautua tuotteiden tai palvelujen kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Muutokset ovat usein kausi- ja sesonkiluontei- sia tai tilapäisiä. Vuokratyövoiman käyttäminen on vaihtoehtona sille, että yritys palkkaisi itse henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Yrityksille vuokratyövoiman käyttäminen on joustava tapa saada työntekijöitä tehtäviin, joihin yrityksen ei ole mielekästä käyttää omaa henkilöstöä tai joihin ei muuta kautta ole työvoimaa riittävän helposti saatavissa. Usein yritykset eivät halua tai voi sitoutua lisäämään vakituisia työsuhteita, jos työvoiman tarpeen lisäys ei ole pysyvää. Vuokratyö edistää työllistymistä Työn hakeminen vuokratyövoimaa välittävän yrityksen kautta parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä pysyvästi työmarkkinoille. Vuokratyövoimaa käyttäneet yritykset vakinaistavat merkittävän osan vuokratyöntekijöistä omille palkkalistoilleen. Useiden vuokratyöntekijöiden oma elämäntilanne ei mahdollista jatkuvaa työntekoa. Esimerkiksi opiskelijat hakevat lisäansioita opiskelun ohessa, mutta eivät voi työskennellä kokoaikaisesti. Vuokratyö tukee työllisyyttä, sillä moni työ voisi jäädä tekemättä ilman työvoiman vuokrauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Vuokratyö vilkastuttaa työnvälitystä ja rekrytointeja Vuokratyötä välittävillä yrityksillä on tärkeä tehtävä työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa. Vuokrayritykset hakevat työnhakijoille aktiivisesti työpaikkoja. Monet vuokrayritykset tarjoavat asiakasyrityksille työvoiman vuokrauksen lisäksi myös muita rekrytointi- ja henkilöstöpalveluja. Henkilöstöpalvelualalla tapahtuu myös toimivien työmarkkinoiden edellyttämää erikoistumista, jonka myötä asiakasyritykset saavat eri alojen ammattilaisia. 7

8 Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten Pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon Prismassa mitattiin asiakasmääriä ja myyntiä tunti tunnilta ja päivä päivältä syyskuun 2006 viimeisellä viikolla. Kauppa oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 8 21 (13 tuntia) ja lauantaina 8 18 (10 tuntia). Asiakasmäärät vaihtelivat huomattavasti viikon eri päivinä ja päivän eri tunteina. Kassoille ja asiakaspalveluun tarvitaan eniten henkilöstöä silloin, kun asiakkaita on eniten ja kaupassa on ruuhkaa. Ruokaostoksilla käydään loppuviikosta ja iltaisin Torstait, perjantait ja lauantait ovat kiireisimpiä päiviä Prisman kaltaisessa suuressa päivittäistavarakaupassa. Koko viikon asiakasvirrasta yli 60 prosenttia osuu näille päiville. Puolet jokapäiväisestä asiakasmäärästä käy kaupassa pe- rustyöpäivän jälkeen, eli kello Eniten työntekijöitä tarvitaan siis iltaisin ja torstaista lauantaihin. Viikon vilkkaimpana päivänä, perjantaina, asiakkaita käy kaupassa kaksi kertaa enemmän kuin viikon hiljaisimpana päivänä, keskiviikkona. Päivän vilkkaimpana tuntina (kello 18 19) ostoksilla on yli viisinkertainen määrä ihmisiä päivän hiljaisimpaan tuntiin (kello 8 9) verrattuna. Vilkkaimpina tunteina kaikkien kassapalvelupisteiden on oltava miehitettyinä. Miten lyhennetään kassojen ja palvelutiskien jonoja? Kaupan asiakasmäärät vaihtelevat päivän aikana ja viikon varrella paljon. Myynnin ja asiakaspalvelun hoitamiseen ja jonojen lyhentämiseen tarvitaan tämän takia sekä työvuorojen suunnittelua että osa-aikaista henkilöstöä. Kaupan työehtosopimus sisältää määräykset työajan tasoittamisesta, päivittäisen ja viikoittaisen työajan vaihtelurajoista, työvuoroista ja osa-aikatyöstä. OSA-AIKATYÖ HOK-Elanto 8

9 OSA-AIKATYÖ Keskimaa Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarkettien työntekijöiden työaikoja ja palkkoja vertailtiin vuodelta Työn tekijöiden kanssa sovittu viikoittainen työaika vaihteli 25 tunnista 37,5 tuntiin. Työntekijät työskentelivät vuoden aikana eri aikoina päivästä ja eri viikonpäivinä. Vertailu osoitti, että osa-aikainen työntekijä voi ansaita yhtä paljon tai enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Ratkaisevaa on, mihin aikaan työtä tehdään sekä se, onko työntekijä halukas tekemään lisätyötunteja, kun niitä tarjotaan. Palkka riippuu työvuorojen ajoituksesta Kaupan alalla maksetaan korotettua palkkaa ilta- ja lauantaityöstä. Näin työntekijän palkkaan vaikuttaa tehtyjen työtuntien lisäksi se, mihin aikaan ja minä viikonpäivinä työtä tehdään. Työaikojen suunnitteluun vaikuttavat asiakasmäärien vaihtelujen lisäksi muun muassa perhevapaiden käyttö ja ennakoimattomat poissaolot, kuten sairastuminen. Vapaiden ja poissaolojen takia työaikasuunnitelmia joudutaan usein muuttamaan. Usein työntekijän työajaksi on sovittu alle 34 tuntia viikossa, jolloin hän on osa-aikainen työntekijä. Tästä huolimatta hän voi ansaita saman tai jopa enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Kyse on siitä, mihin aikaan osaaikaisen henkilön työvuorot sijoittuvat ja onko hän tehnyt tarjottua lisätyötä. Illat ja viikonloput tuovat kelpo lisät Tämän sivun taulukossa olevat esimerkit ovat todellisia työaika- ja palkkaesimerkkejä vuodelta 2005 eräästä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarketista. Vain henkilöiden nimet ovat keksittyjä. Työntekijöistä eniten ansaitsi kokoaikatyötä tekevä Leena, jonka työvuorot ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Toiseksi korkeimpiin ansioihin ylsi Liisa, joka teki osa-aikatyötä paljolti iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ansaitsi lähes saman verran kuin Leena, vaikka teki vuoden aikana työtä runsaat 200 tuntia vähemmän kuin tämä. Myös Markku teki osa-aikatyötä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän vuoksi hän hankki lähes saman kuin kokoaikatyötä tehnyt Leena, vaikka hänen tuntityömääränsä olikin neljänneksen pienempi kuin Leenalla. Osa-aikatyö ei siis tarkoita kaupan alalla kuten ei monella muullakaan alalla automaattisesti pienempiä palkkoja. Sovittujen työtuntien määrä ei kerro suoraan sitä, paljonko työntekijä todellisuudessa ansaitsee. Sovittu viikkotyöaika, h Tehdyt työ tunnit vuodessa Maksetut palkat /v Huomautuksia työajasta Anna 37, Tekee kokoaikatyötä aamupainotteisesti, sen takia ei työaikalisiä Leena 37, Tekee kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Raimo Tekee lyhyempää kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Liisa Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Kaija Tekee osa-aikatyötä kaupassa ja lisäksi työtunteja saman yrityksen ravintolassa Markku Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Merja Tekee osa-aikatyötä, omasta pyynnöstä työskennellyt sopimusta vähemmän, lisien osuus merkittävä Lähde: Osuuskauppa Keskimaa 9

10 Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa Kaupoissa törmätään päivittäin tilanteeseen, jossa suunnitellut työvuorot eivät toteudukaan esimerkiksi työntekijän sairastuessa. Tätä varten kaupan alalla on kehitetty henkilöstöpankki. Sen avulla kaupat voivat äkkiä välittää tiedon tarjolla olevista työtunneista niille osa-aikaisille työntekijöille, jotka voivat ja haluavat tulla töihin lyhyellä varoitusajalla. Varsinkin ruokakaupoissa ja tavarataloissa tarvitaan paljon osa-aikaisia työntekijöitä, koska asiakkaita käy eniten alkuillasta ja lauantaisin. Kun työntekijä joutuu jäämään äkillisesti pois töistä, lisätyötunteja on tarjottava ensin toisille osa-aikaisille yrityksen työntekijöille. Ryhmätekstiviesti tavoittaa juuri oikeat henkilöt Henkilöstöpankki on työkalu lisätyötuntien tarjoamiseksi. Siinä osa-aikainen työntekijä valitsee yrityksen toimipaikoista sen, jossa tarjolla olevista työtunneista hän haluaa saada tiedon kännykkäänsä. Kunkin toimipaikan myymäläpäällikkö tai muu miehityksestä vastaava henkilö saa luettelon niistä osa-aikaisista työntekijöistä, jotka haluavat ilmoituksia lisäavun tarpeesta. Kun tarvetta sitten tulee, myymälästä lähetetään ryhmätekstiviesti kaikille kyseisestä liikkeestä töitä haluaville osa-aikaisille. Se, joka haluaa tulla pikatuuraajaksi, ilmoittautuu sovittujen pelisääntöjen mukaan. Jos yhtään halukasta ei ilmoittaudu, yritys voi teettää tarvittavat tunnit ulkopuolisilla. Kokeilut ovat saaneet hyvän vastaanoton Henkilöstöpankkeja kokeillaan eri puolilla maata. Kokeilu on otettu innostuneesti vastaan sekä työntekijöiden että työnantajien puolella. Myymäläpäälliköiden työaikaa on vapautunut puhelinrumbasta muihin tehtäviin, ja kaikki halukkaat pikatuuraajat saavat heti tiedon tarjolla olevista työtunneista. Myös kiistat siitä, onko yritys toiminut lain edellyttämällä tavalla tarjotessaan lisätyötä, ovat vähentyneet selvästi kokeilussa mukana olevissa yrityksissä. Jos yrityksessä on osa-aikatyöntekijöitä ja se tarvitsee lisätyövoimaa, työtä on lain mukaan tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille. Vasta sen jälkeen työntekijöitä voidaan ottaa yrityksen ulkopuolelta. TYÖAIKAJÄRJESTELYT Kaupan ala 10

11 TYÖAIKA- JA TYÖSUHDEMUODOT Ouneva Group Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle pitää lain mukaan olla perusteltu syy. Jos tällaista perustetta ei ole, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin Tuupovaaralainen Ouneva Group valmistaa sähköliitoskomponentteja, johdinsarjoja ja painevalutuotteita sähkölaiteteollisuudelle ja tukkukaupalle. Neljän yrityksen ryhmä sopeutuu monin eri tavoin laajassa tuotevalikoimassa esiintyviin kysynnän ja tilausten vaihteluihin. Käytössä ovat työaikapankki, vuokratyö ja määräaikaiset työsuhteet, kotityö ja yritysryppään sisäinen työpooli. Ouneva Groupin muodostavat neljä yhtiötä: Ouneva Oy, Jotwire Oy, Eswire Oy ja Alsiva Oy. Yritysryhmä työllisti vuoden 2006 lopussa 344 työntekijää, joista 50 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Joustosopimus työaikapankista kattaa lähes koko henkilöstön Syynä työaikojen joustavaan järjestämiseen ovat suuret kysynnän vaihtelut, jotka ajoittuvat yleensä syyskaudelle. Työaikajärjestelyillä pyritään korostamaan toimitusaikojen tärkeyttä ja antamaan tiimeille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työkuormaansa päivittäin ja viikoittain. Työaikoja koskevan joustosopimuksen piiriin kuuluu nyt koko Ounevan henkilöstö ja lähes koko Jotwiren henkilöstö. Alsivalla sopimuksessa on mukana yksi osasto, muiden osastojen toivotaan tulevaisuudessa liittyvän mukaan. Projektityössä määräaikaisia työsuhteita, pika-apu vuokratyönä Määräaikaisia työsuhteita solmitaan silloin, kun kyseessä on projektiluontoisten tilausten aiheuttamat vaihtelut työkuormassa. Näiden projektien jatkuvuudesta asiakas ei pysty antamaan Ounevalle varmuutta, joten ainoaksi keinoksi jää määräaikainen työsuhde. Yritysryhmä käyttää vuokratyövoimaa samankaltaisissa tilanteissa kuin määräaikaisia työntekijöitä. Vuokratyövoimaa käytetään myös voimakkaan kasvun aikana ja nopeutta edellyttävissä tilauksissa. Muutamia työntekijöitä on tätä kautta otettu pysyvään työsuhteeseen. Työvoimapooli oman yritysryhmän sisällä Työvoimapooli on epävirallinen nimitys työvoiman lainaamiselle yritysryhmän sisällä muista yrityksistä. Lainausta käytetään tilanteissa, joissa jokin yritysryhmän osa on vailla osaavaa henkilöstöä ja samanaikaisesti jollakin ryhmän yrityksellä on ylikapasiteettia. Kotityönä teetetään lähinnä kevyitä kokoonpanotöitä, jotka pystytään maksamaan urakkapohjaisina. Kotityön määrä on viime vuosina vähentynyt ja tällä hetkellä ryhmässä on vain kaksi kotityöntekijää. 11

12 Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista Hiihtokeskuksissa asiakasmäärät vaihtelevat erittäin paljon sesongin mukaan. Henkilökunta vaihtuu usein, ja ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada määräaikaisiin työsuhteisiin aina kunkin hiihtokauden alkaessa. Tällainen hiihtokeskus on myös kuusamolainen Rukakeskus Oy. Kun hiihtokeskuksista pyritään tekemään entistä enemmän ympärivuotisia matkailukeskuksia, on entistä tärkeämpää, että henkilökunta on ammattitaitoisia moniosaajia. Työaikapankki pidentää hiihtokautta Rukan hiihtokeskuksessa onkin luotu vuosityöaikaan ja työaikapankkiin perustuva työaikamalli. Sitä kokeiltiin ensin ennen kuin malli otettiin pysyvään käyttöön. Henkilökunta osallistui mallin suunnitteluun, sillä työntekijöillä on tarkin tieto siitä, missä tehtävissä työaikapankkitunteja voidaan kerätä. Samalla kehitettiin hankalien työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoja. Osallistuminen ja avoin tiedotus auttoivat henkilöstöä sitoutumaan kokeiluun. Vakituisten työsuhteiden määrä noussut Rukan hiihtokeskuksen työaikapankissa työajan tasoittumisjakso pidennettiin 52 viikkoon, kun se oli aikaisemmin kolme viikkoa. Näin pankkiin kertyy vuosittain työpäivää. Kun näihin lisätään lomat ja muut vapaapäivät, työntekijälle kertyy noin kolmen kuukauden yhtäjaksoinen loma. Lomat ja työaikapankkiin kerätyt palkalliset vapaat pidetään pääosin touko-syyskuun aikana. Hiihtokeskuksessa oli ensimmäisen kokeilun aikana 25 ympärivuotista hiihtokeskustyöntekijää. Jo kokeilun aikana ympärivuotisten työntekijöiden määrää voitiin nostaa noin 40:een. Kaikki hyötyivät työaikapankista Kokemukset työaikapankista olivat erittäin hyviä. Työntekijät hyötyivät, kun työssä viihtyminen ja työilmapiiri hiihtokeskuksessa paranivat. Työntekijät saivat lisää aikaa harrastuksiin ja pystyivät sovittamaan paremmin yhteen työn ja perhe-elämänsä. Rukan hiihtokeskus hyötyi, kun pysyviä työpaikkoja syntyi lisää ja ammattitaitoinen väki pysyi työpaikassaan. Palkkakuluja säästyi jonkin verran, kun työaikoja voitiin järkeistää. Työhön perehdyttämisessä säästettiin, kun pysyvät työsuhteet yleistyivät. Pysyvässä työsuhteessa olevat työntekijät kehittävät toimintaa toisella otteella kuin jatkuvasti vaihtuva väki. Asiakkaat hyötyvät, kun asiakaspalvelu parani ja virheet vähenivät. Paikkakuntakin hyötyy, kun aiempaa suurempi osa työntekijöiden verotuloista jää nykyisin paikkakunnalle. Alakohtaisella tai yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan väljentää lain työaikamääräyksiä niin, että ne sopivat paremmin sekä työntekijöille että työnantajille. TYÖAIKAPANKKI Rukakeskus 12

13 TYÖAIKAPANKKI Sulzer Pumps Finland Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä Sulzer Pumps Finland Oy:n Mäntän pumpputehdas valmistaa pumppuja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Vajaan 150 hengen yritys toimii alalla, jossa valmistusajat ovat lyhyet ja tuotteet tehdään asiakkaiden tilausten perusteella. Kuormitus tehtaalla vaihtelee paljon. Tunteja kerätään työaikapankkiin Yrityksessä on ollut käytössä työaikapankki vuodesta 1998 alkaen. Koko henkilöstö on mukana työaikaa koskevassa joustosopimuksessa. Järjestelmä lähti liikkeelle vapaaehtoisuuden pohjalta. Nykyisin lähes kaikki käyttävät sitä. Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus on Sulzer Pumpsilla 16 tuntia. Vuorokausilepo voi olla tilapäisesti 7 tuntia, ja myös yöllä voidaan työskennellä. Työaikasaldo voi olla tuntia. Saldot tasoitetaan kerran kalenterivuodessa. Erikseen voidaan sopia siitä, että työaikasaldo siirretään seuraavalle kalenterivuodelle. Työtä tehdään tiimeissä ja tarvittaessa tiimit lainaavat työntekijöitä toisilleen. Todellinen mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin motivoi Sulzerilla kokeiltiin aluksi työaikapankkia puolen vuoden ajan. Järjestely osoittautui toimivaksi ja se otettiin jatkuvaan käyttöön. Työntekijät kokevat motivoivaksi sen, että heillä on oikeus ja myös todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijä voi pitää vapaata, kun työtilanne sen sallii tai kun hänellä on henkilökohtaisista syistä tarvetta vapaaseen. Työryhmät päättävät itse, milloin joustoa voidaan käyttää. Työaikasaldoa kerrytetään, kun työkuormaa on paljon. Vastaavasti vapaita pidetään silloin, kun kiirettä on vähemmän. Kokonaisen työpäivän pitäminen joustovapaana edellyttää, että esimies on tietoinen siitä. Pidemmistä vapaista on sovittava esimiehen kanssa etukäteen. Joustoa käytetään myös esimiehen aloitteesta. Tehtaan käyntiaikaa on pari kertaa lyhennetty yhteisesti sovituilla joustoilla, kun työtä on ollut vähemmän kuin normaalisti. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen palkkaturvalain muutoksen mukaan myös työaikapankkisaatavat kuuluvat palkkaturvan piiriin. 13

14 Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian Ruokapalveluyritykset joutuvat koville suurten asiakastapahtumien aikana. Kävijämäärät voivat tapahtumasta riippuen vaihdella muutamasta tuhannesta yli sataan tuhanteen. Silloin vakituinen väki ei riitä, vaan vähäksi aikaa tarvitaan lisää työntekijöitä. Fazer Amica ruokkii nälkäistä messuväkeä. Yritys tarjoaa työtä noin neljälle tuhannelle ihmiselle. Melkein kaikki työntekijät (95 %) ovat vakituisessa työsuhteessa, ja valtaosa (88 %) tekee kokoaikaista työtä. Kymmeniä tarvitaan muutamaksi päiväksi Suurten tapahtumien aikaan työntekijöiden määrä on mitoitettava niin, että asiakkaita pystytään palvelemaan. Nälkäinen messuvieras haluaa vatsansa täyteen, eikä suhtaudu kovinkaan ymmärtäväisesti loputtomaan odottamiseen. Kun kiire on muutaman päivän ajan huipussaan, tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Esimerkiksi Fazer Amican isoihin tapahtumiin erikoistuneessa 14 ravintolapisteen kokonaisuudessa on noin asiakaspaikkaa. Ravintolat ovat avoinna vain tapahtumissa. Vakituista, kokoaikaista henkilöstöä on 56, mutta tapahtumien aikaan tarvitaan kymmeniä lisätyöntekijöitä pariksi kolmeksi päiväksi tilaisuuden koosta riippuen. Sijaisrinkejä kehitteillä Vuokratyötä käytetäänkin yrityksessä juuri tilanteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee paljon, sekä äkillisissä sairausloman sijaisuuksissa. Lisäksi Fazer Amicassa kehitetään omia järjestelmiä, kuten sijaisrinkejä. Vuokratyöntekijä saa aina käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaiset edut, ellei ole tehty nimenomaista vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta. VUOKRATYÖ Fazer Amica 14

15 VUOKRATYÖ Polartherm Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena Luvialainen Polartherm Oy valmistaa siirrettäviä lämmityslaitteita. Lämmityslaitteet ovat vahvasti sesonkituote, joita myydään pääasiassa marras- ja helmikuun välillä. Kesällä ne eivät tee kauppaansa, eikä sesongin myyntiä voi ennustaa, sillä se riippuu säästä. Tuotantoa kasvatetaan syksyllä kysynnän mukaan. Tässä tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Yrityksen tuotannosta noin puolet menee sotilaskäyttöön, toinen puoli maatalouteen ja rakennusteollisuuteen. Sotilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita valmistetaan kutakuinkin tasaisesti ympäri vuoden. Tämä tuotanto työllistää runsaat puolet 65 vakituisesta työntekijästä. Siviilikäyttöön tarkoitetuista lämmittimistä osa myydään omalla brändillä kysynnän mukaan. Näitä laitteita valmistetaan hieman varastoon jo ennen myyntisesongin alkua. Muuten siviilipuolen tuotanto käynnistyy suurasiakkaiden tilausten mukaan. Tilaukset tulevat sisään pääasiassa vasta ilmojen kylmetessä. Kylmä lisää kysyntää: tuotanto saatava ripeästi nousuun Säätilan lisäksi tuotannon määrä riippuu myös suhdannetilanteesta, sillä laitteet eivät mene kuluttajakauppaan, vaan ovat rakennusalan ja maatalousyritysten investointituotteita. Sesonkia ja asiakkaiden suhdannetilannetta on vaikeaa tai mahdotonta ennustaa, joten tuotantokapasiteettia on nostettava syksyllä nopeasti kysynnän perusteella. Muuten jopa neljännes liikevaihdosta voi jäädä toteutumatta. Vuokratyöllä vältetään vuosittaisia lomautuksia Polarthermissä määräaikaisia työntekijöitä on sesonkiaikana 20, hiljaisina aikoina nollasta viiteen. Suurin osa heistä on vuokratyöntekijöitä. Muita vaihtoehtoja pikaiseen tuotannon kasvattamiseen ei juuri ole, sillä vakinaista väkeä ei voi lisätä. Muuten heitä jouduttaisiin lomauttamaan vuosittain pitkiksi ajoiksi. Vuokratyötä välittävä yritys etsii vuokratyöntekijöille muita töitä Polarthermin sesonkien ulkopuolella. Joitakin vuokratyöntekijöitä on vakinaistettu yritykseen. Alihankintaa yritys teettää jo nykyisellään niin paljon kuin voi. Yksinkertaisimpien tuotteiden valmistuttaminen ulkomailla voisi käydä päinsä, mutta se myös veisi osan työpaikoista ulkomaille, eikä yritys ole halukas tähän. Vuokratyöntekijän turvana on sama työelämän lainsäädäntö kuin muillakin työntekijöillä. 15

16 Jos yrityksestä on irtisanottu työntekijöitä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, heillä on etuoikeus päästä työhön kun sitä taas on. Tämä ns. takaisinottovelvollisuus on voimassa yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä. Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla Sipoolainen K. Hartwall valmistaa metallisia jakelurullakoita, maitorullakoita ja juomatelineitä. Yli 90 prosenttia tuotteista menee vientiin. Tuotteet tehdään asiakaskohtaisesti tilausten mukaan, eikä tuotteita voi valmistaa varastoon. Tilaukset keskittyvät loppuvuoteen. Ne tulevat lyhyellä varoitusajalla ja myös toimitusajat ovat lyhyitä. Niinpä noin 200 vakituista työntekijää ei kiireaikana riitä, vaan tarvitaan määräaikaisia työntekijöitä. Tässä yritys käyttää Työpoolia. Kiirekautena kenties sata lisää Esimerkiksi vuoden 2006 lokakuun puolessavälissä varmoja tilauksia oli tullut sisään niin, että pelkästään niiden perusteella henkilökuntaa oli 24 liikaa. Jos kuitenkin kaikki tuossa vaiheessa vielä epävarmat tilaukset toteutuisivat, olisikin tarvittu 97 henkilöä lisää, jotta toimitukset olisi pystytty hoitamaan ajallaan. Hiljaisena aikana heinäkuussa lisää väkeä ei tarvita, kun vakituiset työntekijät ovat lomalla. Tuttuja työntekijöitä Työpoolin kautta Työpoolin kautta rekrytoitiin mahdollisimman monta jo aikaisemmin K. Hartwallilla työskennellyttä. He tuntevat koneet, yrityksen työt ja työilmapiirin, joten perehdyttämiseen ja harjaantumiseen ei mene samalla tavalla aikaa kuin täysin uusien työntekijöiden kanssa. Yrityksen näkökulmasta Työpooli säästää myös rekrytoinnin suoria kuluja. Lehti-ilmoituksia ei tarvita, ja puhelin keskusteluihin ja haastatteluihin menee vähemmän aikaa. TYÖPOOLI K. Hartwall 16

17 TYÖPOOLI Itä-Uusimaa Sesonkityötä lähes ympäri vuoden Työpoolien tarkoituksena on tarjota työntekijöille työtilaisuuksia ja löytää yrityksille työvoimaa lähinnä sesonkiluonteisiin töihin. Ideana on, että eri aikoina vuodesta määräaikaisia työntekijöitä tarvitsevat yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa ja pooliin kuuluvat työntekijät työllistyisivät koko vuodeksi. Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla Työpooli on toiminut viitisen vuotta. Siihen kuuluu nyt noin 30 yritystä. Mukana on mm. elintarvike-, metalli- ja kemian teollisuutta, palveluyrityksiä, lääkealan yrityksiä ja kustannusyhtiö. Yhteistyössä on mukana myös työvoimahallinto. Pooli pitää yhteyttä jäsenyrityksiin, hakee ja rekrytoi työntekijöitä yritysten tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Uusille työntekijöille järjestetään tarpeen tullen räätälöityä koulutusta. Pooli myös auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä. Vanhana työntekijänä takaisin samaan yritykseen Työsuhteita voidaan ketjuttaa pooliin kuuluvien yritysten välillä. Työntekijä voi olla esimerkiksi huhtikuusta elokuuhun työssä Ingman Foodsin jäätelötehtaalla Sipoossa, jonka jälkeen hän siirtyy syyskuusta joulukuuhun tekemään juomateollisuuden tarvitsemia rullakkoja K.Hartwallille niin ikään Sipooseen. Tammikuussa on rullakkojen valmistuksen kiireisin aika ohi, jolloin työntekijä siirtyy kenties johonkin toiseen poolin yritykseen tahi koulutukseen. Huhtikuussa jäätelökesä tekee jälleen tuloaan, jolloin sama työntekijä aloittaa Ingman Foodsilla vanhana työntekijänä. Viiden vuoden aikana Työpoolin kautta on syntynyt yli 760 työsuhdetta, joista 124 on vakinaistettu. Jos työntekijä on useammassa työsuhteessa, vuosiloman ja muiden lakiperusteisten etuuksien kertyminen alkaa alusta aina uuden työsuhteen alkaessa. Työpoolissa työntekijälle voidaan kuitenkin taata vanhan työntekijän edut sopimalla siitä erikseen. 17

18

19

20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) Faksi (09) Raportti internetissä: Lisätietoja: Asiantuntija (työmarkkinatilastot) Seppo Saukkonen Puh. (09) Asiantuntija (työlainsäädäntö) Mikko Nyyssölä Puh. (09) Asiantuntija (työelämän kehittäminen) Anu Sajavaara Puh. (09) Ulkoasu: Tiina Aaltonen Grappo

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA 150 Rekrytoinnin ammattilaista toimistoissamme 45.000 Työpaikkahakemusta 33 Paikallistoimistoa 73 Milj. euron liikevaihto vuonna 2014 503.000 Täytettyä

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Asia: Kuuleminen kansalaisaloitteesta KAA 5/2015 vp. LAUSUNTO. Yleistä

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Asia: Kuuleminen kansalaisaloitteesta KAA 5/2015 vp. LAUSUNTO. Yleistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asia: Kuuleminen kansalaisaloitteesta KAA 5/2015 vp. LAUSUNTO Yleistä Onko vajaatyöllisyys ei-toivotumpi ilmiö kuin työttömyys? Työ ei lisäänny sääntelyllä.

Lisätiedot

Hieroja kotiin, töihin, mökille

Hieroja kotiin, töihin, mökille 1 Hieroja kotiin, töihin, mökille Mikä on IisiUp Oy? 2 Iisi Up Oy on vuonna 2015 perustettu terveydenhoitoalan palveluita Minulle, Tänne, Nyt -periaatteella tarjoava yritys. Iisi Upin tehtävänä on tuoda

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka & Osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Timo Haverinen, aluetoimitsija, Metallityöväen Liitto ry Esa Näätänen, aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry 2.3.2016 Investoinnit

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat ry ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 14.9.2016 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet 21.10.2016 II Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... II TAUSTALLA KEVÄÄN 2016 KILPAILUKYKYSOPIMUS

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

TYÖKYKYJOHTAMINEN. 19.11.2013 HOK-Elanto Jari Malmström

TYÖKYKYJOHTAMINEN. 19.11.2013 HOK-Elanto Jari Malmström TYÖKYKYJOHTAMINEN 19.11.2013 HOK-Elanto Jari Malmström 20.11.2013 S-ryhmä 20.11.2013 20 alueosuuskauppaa 20.11.2013 HOK-Elanto 20.11.2013 HOK-Elanto tänään S-ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto 2013:

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa Teknologian tutkimuskeskus VTT 12.12.2011 2 Työryhmän toiminta Määräaikaisia työsuhteita tarkasteleva työryhmä on ollut toiminnassa jo pitkään ja toiminta on vakiintunutta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot