Matkaopas mobiililaitteiden opetus- ja arviointikäyttöön

Transkriptio

1 2014 Matkaopas mobiililaitteiden opetus- ja arviointikäyttöön Hyvät TVT-pohjaiset arviointikäytänteet lukiossa - Mobilius-hanke Stadin ekampus

2 Sisältö Esipuhe Kuvataidekurssin yhteinen portfolio blogissa 1 Animoto-video opetuskäytössä 2 Oppimisen tehostaminen ja arviointi näyttelyvierailussa 3 Vesitutkimus 4 Mobiililaitteet fysiikassa 5 Living Junction -verkkolehti lopputuotoksena 7 Quizlet-oppimissuoritus 8 Englannin leirikoulu 9 Kuva-arviointi MoPo-kurssilla 10 Pyörimisliikkeen tutkiminen MoPo-ohjelmassa 11 Maailman uskonnot Helsingin katukuvassa 12 Kielenopetus ja kämmentietokoneet 13 Sosiaalinen surffaaminen 15 Gallup tasa-arvosta 16 Rooma 17 Media mukaan oppitunneille tablettien avulla 19 Älypuhelin arviointikäytössä 20 Mobiililaite opintomatkalla 21 Mobiilisti musiikissa 22 Ympäristöraadin ruokalatutkimus 24 Suullisen kielitaidon arviointi 26 Mobiililaitteiden soveltaminen liikunnassa 27 Kriittinen tiedonhaku 28 Mobiiliportfolion mahdollisuuksista lukio-opetuksessa ja arvioinnissa 30 Mobiilioppimisen tiekartasto mallit suunnittelun tukena 38 Taitto ja toimitus: Eerika Kokkonen

3 ESIPUHE Helsingin kaupungin lukiot ovat osallistuneet Opetushallituksen rahoittamaan Lukiokoulutuksen mobiili- ja kämmenlaitteiden opetus- ja arviointikäytön kehittäminen -hankkeeseen, jossa lähtökohtina olivat tarve suurempaan liikkuvuuteen sekä tietoteknologian roolin muuttumiseen työkaluksi, joka dokumentoi opiskelijan toimintaa, tuotoksia ja prosesseja. Hanke on jatkoa Lukiokoulutuksen TVT:n opetus- ja arviointikäytön kehittäminen -hankkeelle. Mobiilin teknologian käyttäminen laajentaa mahdollisuuksia opiskelijan osaamisen esille tuomiseen myös muilla medioilla perinteisen kirjoitetun tekstin rinnalla. Mediaominaisuuksilla varustetuilla mobiililaitteilla opiskelijat pystyvät tallentamaan omaa osaamistaan vaikkapa äänenä, kuvana, videona tai multimediana. Tavoitteena onkin ollut työskentelytapojen ja työvälineiden, ja sen myötä arvioinnin ja koko pedagogisen kulttuurin sekä oppilaitosorganisaation, saattaminen vastaamaan tietoyhteiskunnan uusiin haasteisiin. Hankkeessa mukana olleet opettajat ovat kuvailleet omia tapojaan käyttää mobiililaitteita arvioinnissa ja opetuksessa, ja monet ovat jakaneet myös hyödyllisiä vinkkejä kollegoiden työtä helpottamaan. Tämä Mobiilimatkaopas-vihkonen johdattaa lukijansa kierrokselle mobiilipedagogiikkaan ja arviointiin. Vihkosessa esitellään kolmentoista lukion, yhteensä viiteentoista eri oppiaineeseen kehittämiä käytänteitä. Matkaa voi halutessaan tehdä joko tuttuihin teemoihin tai tähyillä ennakkoluulottomasti myös ainerajojen ulkopuolelle ja kehittää itse näitä pedagogisia ituja eteenpäin. Kiitokset tutkimusmatkailijoille osallistuneista lukioista: Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio. Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio, Mäkelänrinteen lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio, Yhtenäiskoulun lukio, Helsingin aikuislukio Tämän vihkosen tueksi Evaluation Cookbook -wiki-sivusto löytyy osoitteesta Helsingin kaupungin opetusvirasto, Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja / Stadin ekampus

4 KUVATAIDEKURSSIN YHTEINEN PORTFOLIO BLOGISSA Kuvataide 1 -kurssin yhteinen blogi perustettiin Blogger-ympäristöön. Jokainen opiskelija kutsuttiin blogiin kirjoittajaksi. MITÄ ON ARVIOITU? Osa kurssin tehtävistä tehtiin valokuvaten, jolloin opiskelijat palauttivat tehtävät suoraan tabletilta tai älypuhelimestaan blogiimme. Paperille tehdyt työt kuvattiin tableteilla ja siirrettiin sieltä blogiin. MITEN ON ARVIOITU? Kukin opiskelija kirjasi postaustensa tunnisteeseen oman nimensä ja nimesi postaukset tehtävän mukaan. Käytettävässä teemassa postaukset voi järjestää tunnisteen, kirjoittajan, otsikon ja päivämäärän mukaan. Näin blogista syntyi valinnan mukaan joko koko kurssin, yksittäisten tehtävien tai opiskelijoiden portfolio. Syntynyttä portfoliota tarkasteltiin yhdessä ryhmän kanssa tehtäväkohtaisesti sekä yksittäisen opiskelijan kokonaisuutta opiskelijan kanssa kurssia arvioitaessa. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat käyttivät kurssin aikana koulun tablet-laitteita kuvaustehtävien tekemiseen, omien kuvataidetöiden tallentamiseen sekä tehtäviensä siirtämiseen blogiin. Osa opiskelijoista teki kuvaustehtäviä myös omalla ajalla ja omalla älypuhelimellaan. VINKIT KOLLEGALLE Jos opiskelijat käyttävät koulun yhteiskäytössä olevia tablet-laitteita, on hyvä merkitä selkeästi mikä laite kenenkin käytössä on. Näin kuvat ja tiedostot löytyvät helposti. Toinen tärkeä asia on tilit. Jotta laitteelta voi siirtää kuvia Bloggeriin, tulee opiskelijan kirjautua tabletilta omalle Google-tililleen. Käytön jälkeen on tärkeää muistaa kirjautua ulos tililtään, jotteivät henkilökohtaiset tiedot jää muiden tablet-käyttäjien nähtäville. Tutkimaan johdatteli: Loviisa Kangas, Helsingin kuvataidelukio loviisa.kangas@edu.hel.fi 1

5 ANIMOTO-VIDEO OPETUSKÄYTÖSSÄ Aikuislukion HI1: Eurooppalainen ihminen Tehdessään Animoto-videota opiskelijat keräävät aiheeseen liittyviä kuvia ja liittävät niihin lyhyet, informoivat tekstit. Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoisia työskentelypohjia, joissa on myös taustamusiikki. MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijoiden 1) valmiutta työstää oppimaansa uudessa muodossa 2) kykyä ja halukkuutta pienimuotoiseen luovaan ilmaisuun 3) valmiutta yhteistyöhön (parityö) 4) kykyä kokoavaan, muitakin opiskelijoita motivoivaan työskentelyyn MITEN ON ARVIOITU? 1) vertaisarvioinnissa opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä 2) opiskelija suorittaa jokseenkin automaattisesti itsekritiikkiä MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat keräävät tarvittavan määrän valmiita aiheeseen liittyviä kuvia, mutta kuvia voi tuottaa myös itse. Valmiin videon opiskelijat linkittävät powerpointesitykseen, ja videon voi viedä myös esimerkiksi youtubeen. VINKKI KOLLEGALLE Animoto on opiskelumotivaation kannalta herkullinen pikkuapuväline: sitä voi käyttää hyvin opiskellun aiheen kertaamiseen ja se tekee opitun näkyväksi muille ja itselle. Ilmaisen version aikarajoite (videon enimmäispituus 30 sekuntia) on ikävä tosi asia. Tutkimaan johdatteli: Merjo Paranko, Helsingin aikuislukio 2

6 OPPIMISEN TEHOSTAMINEN JA ARVIOINTI NÄYTTELY- VIERAILUSSA Maantieteen soveltava kurssi MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijoiden osallistumista näyttelyvierailulle tehostettiin ennalta laadittujen Mo- Po-tehtävien ja niiden reaaliaikaisen arvioinnin avulla (Kansallismuseon Avartuva maailma-näyttely vanhoista kartoista lokakuussa 2013). Opiskelijatyöparit selvittivät kuinka Itämeren alue ja Kiina kuvattiin eri aikakausien kartoissa (mm. antiikki ja löytöretkiaika). Tehtävien tavoitteena oli varmistaa opiskelijoiden ymmärrys karttakuvan muutoksesta länsimaisissa kartoissa. Näyttelyn jälkeen opiskelijatyöparit arvioivat omaa oppimistaan kuvaamalla haastatteluvideon: Mitä opin näyttelystä. MITEN ON ARVIOITU? Opettaja seurasi reaaliaikaisesti opiskelijoiden vastauksia. Vastaus arvioitiin MoPon liikennevalo-toiminnon avulla. Vihreä valo merkitsi hyvää ja keltainen välttävää vastausta. Jos vastauksesta sai punaisen merkinnän, oli tehtävä suoritettava uudelleen. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat vastasivat kännykällä MoPoon laadittuihin tehtäviin. Vastaukset kuvattiin kartoista ja selitettiin sanallisesti. Kännykällä kuvattu itsearviointivideo liitettiin kysymysten yhteyteen. VINKKI KOLLEGALLE Tutustu näyttelyyn etukäteen ja tee selkeät sekä riittävän yksinkertaiset tehtävät. Opettajalle tulee kiire ryhmän vastausten lukemisessa ja kommentoinnissa. Tästä johtuen työparien ehdoton maksimimäärä on 10. Mene näyttelyyn kollegan kanssa ja jakakaa arviointitaakka kahdella mobiililaitteella. Opettajan nettiyhteyden mobiililaitteeseen tulee toimia riittävän nopeasti, jotta arviointi on mahdollista. Tutkimaan johdatteli: Esa Teräväinen, Vuosaaren lukio 3

7 VESITUTKIMUS BI,GE, FY, KE: syventävät kurssit MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijan kykyä tuottaa oppimispäiväkirja. MITEN ON ARVIOITU? Syventävällä Itämeri-kurssilla opiskelijat tuottavat oppimispäiväkirjan mobiililaitteiden avulla. Kurssilla tehdään lukuisia vierailuja mm. vedenpuhdistamolle ja Harakan luontosaarelle. Lisäksi opiskelijat hakevat kurssin aikana vesinäytteen merivedestä. Tuo näyte analysoidaan koulun kemian laboratoriossa. Kurssilla ei järjestetä varsinaista koetta, vaan pienimuotoinen tutkielma sekä video/kuvapäiväkirja kurssin tapahtumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkillä. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Laitteet ovat apuna sekä oppitunneilla että vierailuilla tapahtuvaan nopeaan tiedonhakuun sekä omien muistiinpanojen tekemiseen. Opiskelijat käyttävät mobiililaitteita vierailujen ja vesinäytteen haussa siten, että he kuvaavat ja videoivat tilanteita. näistä tallenteista kootaan kurssin lopussa lyhyt n. 10 minuuttia pitkä video/kuvapäiväkirja. Sekä muistiinpanot että videot siirretään vierailun loputtua kurssilaisille perustettavaan Facebook-ryhmään. Tutkimaan johdatteli: Jari Salmivainio, Etu-Töölön lukio 4

8 MOBIILILAITTEET FYSIIKASSA Fysiikan eri kurssit MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijoiden tiedon rakentumista ja ilmiön ymmärtämistä. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat vastaavat monivalintatehtäviin älypuhelimia käyttäen. Opettaja näkee vastausjakauman. Vaikeiden kysymysten käsittelyä jatketaan pienryhmäkeskusteluissa. Opiskelijoiden argumentoidessa valitsemansa vaihtoehdon puolesta heidän käsitteellinen ymmärryksensä kehittyy. Vastattaessa samaan kysymykseen uudelleen voidaan havaita keskustelussa syntynyt oppimistulos. Opettaja ohjaa keskustelua vinkeillä tarvittaessa. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Mobiililaitteet toimivat työkaluna anonyymin vastauksen antamisessa. Laitteet mahdollistavat koko ryhmän osaamisen arvioinnin opetustilanteen aikana. Tässä sovellettu Peer Instruction on Eric Mazurin 90-luvulla kehittämä opetusmenetelmä, joka perustuu monivalintakysymyksiin ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Socrative.com-sovelluksen avulla PI:tä voidaan toteuttaa älypuhelimia käyttäen. Socrativen hyödyntämisestä on saatu tietoa Martinlaakson lukion Pekka Peuralta. 5

9 VINKIT KOLLEGALLE Monivalintatehtävien on hyvä pureutua keskeisimpiin opetettaviin käsitteisiin. Niiden suunnittelussa tulee huomioida tunnetut aiheeseen liittyvät virhekäsitykset, jotta näitä voidaan tehokkaasti korjata. Hyvin valittujen monivalintakysymysten pohdinta on intensiivistä työskentelyä, joten kysymyksiä ei saa olla liikaa. Kolmesta viiteen kysymystä on sopiva määrä yhdelle tunnille. Aiheesta riippuen kysymysten kautta voidaan hahmottaa uusia käsitteitä tai syventää ymmärrystä aiemmin tunnetuista. Muissa aineissa socrative.com-ohjelmisto mahdollistaa erityyppistä työskentelyä. Ohjelmiston avulla voidaan kerätä ryhmän vastaukset Excel-muotoon laajemmassa kyselyssä, toteuttaa äänestyksiä tai arvioida osaamista formatiivisesti. Esimerkiksi kielten kuullun ymmärtämiskokeita olisi mahdollista arvioida reaaliaikaisesti ja pysähtyä kuuntelemaan tarkemmin kohtia, joissa vääriä vastauksia ilmenee paljon. Tutkimaan johdatteli: Juha Haapola, Panu Viitanen, Helsingin luonnontiedelukio 6

10 LIVING JUNCTION -VERKKOLEHTI LOPPUTUOTOKSENA ET3: Yksilö ja yhteisö MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijat tekivät kurssisuorituksena verkkolehden Living Junction -ohjelmalla, joka oli Etu-Töölön lukiossa kokeilukäytössä. Yksittäisten tuntien tehtävät muodostivat aina yhden artikkelin lopputuotokseen. Jos opiskelijat olivat poissa, he tekivät verkkolehden tehtävät kotona. Lehtiä sai myös viimeistellä kotona. Kurssin loppusuorituksena oli valmis lehti. MITEN ON ARVIOITU? Opettaja pääsee Living Junction -ohjelmassa seuraamaan ja kommentoimaan myös keskeneräisiä lehtiä. Varsinaisesti arvioitiin kuitenkin lopputuotokset eli tekstiä, kuvia ja videoita sisältäneet verkkolehdet sen jälkeen, kun opiskelijat olivat ne valmiiksi ohjelmaan merkinneet. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Mobiililaitteita käytettiin kurssilla sekä tiedonhakuun että lopputuotoksen luomiseen. VINKKI KOLLEGALLE Opiskelijat pitivät itsenäisestä ja pienryhmän kanssa työskentelystä verkkotehtävien kanssa ja ohjelma oli helppokäyttöinen. Osa opiskelijoista turhautui teknisiin ongelmiin. Lehtien yhteisöllistä kommentointia ja niistä keskustelua voisi kehittää toimivammaksi. Tutkimaan johdatteli: Kaisa Heinlahti, Etu-Töölön lukio 7

11 QUIZLET-OPPIMISSUORITUS N3: Matemaattisia malleja I MITÄ ON ARVIOITU? Perustermien ja -laskutoimitusten hallintaa automatisoituneella tasolla. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelija on käynyt pelaamassa kahta Quizlet-peliä, joissa hänen pitää yhdistää termi ja sen selitys tai laskutehtävä ja sen vastaus. Quizlet mittaa aikaa, joka kuluu, kun opiskelija löytää jokaiselle termille selityksen tai laskutehtävälle vastauksen. Kun opiskelija oppii tarpeeksi nopeaksi, hän pääsee kymmenen parhaan listalle. Kun opiskelija on rekisteröitynyt, voin käydä katsomassa kymmenen parhaan listalle päässeiden nimet ja näin kontrolloida tehtävän suorituksen. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelija suorittaa tehtävän mobiililaitteen avulla. VINKKI KOLLEGALLE Käytin tätä menettelyä poissaolojen korvaamiseen muutaman opiskelijan kohdalla. Tehtävän suoritus johti koeoikeuden saamiseen eikä sitä arvioitu numerolla. Koko ryhmän kohdalla tietenkään ei ole tarpeen tai mahdollista kaikkien päästä kymmenen parhaan joukkoon. Quizletistä näkee kuitenkin rekisteröityneiden käyttäjien käynnit ilman että he pääsevät ennätyslistalle. Jos on tarpeen kontrolloida käyntiä, pitää opiskelijoiden rekisteröityä tunnistettavilla nimillä. Jos Quizletia käytetään vain oppitunnilla, ei rekisteröitymiselle tietenkään ole tarvetta. Tutkimaan johdatteli: Karoliina Kaita, Etu-Töölön lukio karoliina.kaita@edu.hel.fi 8

12 ENGLANNIN LEIRIKOULU MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijoiden lyhyiden kaupunkiopastusten laatimista ja suullisen esityksen taitoja englannin kielellä. MITEN ON ARVIOITU JA MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat ovat valmistaneet 1 2 minuutin pituisia Lontoon nähtävyyksien esityksiä ja kuvanneet ne kännyköillänsä aidoilla paikoilla Lontoossa. He ovat ladanneet videot ensin Youtubeen ja kopioineet linkin MoPoon. MoPossa opiskelijat näkevät toistensa esitykset ja opettaja voi antaa nopeaa palautetta tehtävän onnistumisesta liikennevaloilla: vihreä tehtävä suoritettu onnistuneesti. Keltainen tehtävää tulee vielä täydentää. Punainen tehtävä ei sellaisenaan ole hyväksytty. Lisäksi on mahdollisuus antaa sanallista palautetta. VINKIT KOLLEGALLE Tehtävänannossa kannattaa korostaa, että teksti on omin sanoin kirjoitettua ja puhuttua ja se tulee lukea ilman papereita. Hyvin harjoitellussa esityksessä minuuttikin riittää monen asian kertomiseen. Jos aikaa pidentää tai ei anna aikarajaa ollenkaan, kuvaaminen saattaa helpommin mennä hihittelyksi ja ööö-välispiikkien määrä lisääntyy. Vinkiksi kannattaa myös sanoa, että kuvauspaikka ei saisi olla kovin meluisa (esim. liikenteen taustamelu) ja kuvattavan tulee puhua kuuluvalla äänellä, jotta videon äänestä saa selvää. Kuvausvaloa tulee myös olla riittävästi, esimerkiksi ilta- tai yökuvaukseen kännykän kameran valaistusteho ei ole kovin hyvä. Kännykkää ei kannata kuvattaessa pitää pystyasennossa, koska silloin videosta tulee kapea eikä koko ruudun kokoinen. Yhteenvetona voi myöskin todeta, että mitä täsmällisemmät ohjeet Mopossa antaa, mukaan lukien tehtävän viimeinen palautuspäivämäärä, sitä vähemmän opettaja joutuu ohjaamaan ja patistelemaan opiskelijoita suorittamaan tehtävän ja sitä parempia videoita he tuottavat. Videoesityksessä opiskelijaa auttaa, kun antaa jonkun mielikuvan, mihin tyyliin voi puhua, esim. kuten suorassa raportoinnissa tapahtumapaikalta (breaking news). Tutkimaan johdatteli: Anne Isotalo, Itäkeskuksen lukio anne-maarit.isotalo@edu.hel.fi 9

13 KUVA-ARVIOINTI MOPO-KURSSILLA UE2: Kirkkohistoria MITÄ ON ARVIOITU? On arvioitu opiskelijoiden mobiililaitteilla tehtyjä esityksiä. Opiskelijat ovat kuvanneet kirkkoja ja niiden yksityiskohtia vierailuillaan, liittäneet esityksiin myös asiaksrjoja, joissa on kuvattu ko. kirkon/kirkkokunnan historiaa Suomessa tai Helsingissä. Esitykseen on myös liitetty linkkejä aiheeseen liittyen(esim. nettiartikkeleita) Arvioiinin kohteena on ollut kokonaistuotos aiheesta. MITEN ON ARVIOITU? On heijastettu opiskelijoiden kuvaamat rakennukset ja niiden yksityiskohdat videotykillä kaikien nähtäväksi. Opiskelijat ovat antaneet vertaisarviointia eri ryhmien töistä, sekä kuvasta että tarinasta ja valituista oheislinkeistä. Näiden pohjalta on käyty yhteinen arviointikeskustelu luokassa. Huomiota on kiinnitetty mm. perusteluihin: miksi on kuvatta tätä kohtaa? Miksi on valittu nämä linkit? MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Kirkot on kuvattu mobiililaitteilla ja niiden avulla on myös syötetty tietoa kohteesta ja liitetty linkkejä liittyen kohteeseen. VINKKI KOLLEGALLE Yksi tunti kannattaa antaa vapaaksi ja lähettää opiskelijat kaupungille kiertämään tutkittavia kohteita. Jotta osaa valita oikeita yksityiskohtia kuvattavaksi, kannattaa tutustua kohteeseen etukäteen internetissä. Tutkimaan johdatteli: Pekka Niemi, Alppilan lukio 10

14 PYÖRIMISLIIKKEEN TUTKIMINEN MOPO-OHJELMASSA Lukion fysiikka kurssi 5: Pyöriminen ja gravitaatio MITÄ ON ARVIOITU? MoPoa käytettiin arvioidessa opiskelijan kykyä ratkaista pyörimiseen liittyvä fysikaalisia laskennallisia ongelmia sekä kykyyn tuottaa fysiikalle luonteenomaista tekstiä. Opiskelijoiden piti sanallisesti selittää tai matemaattisesti mallintaa fysikaaliseen ilmiöön liittyviä ominaisuuksia. Pyörimismäärän säilymistä tutkittiin Youtube-videon avulla, painovoiman alaista keskeisliikettä tutkittiin Ylen uutisen avulla ja pyörimisen liikeyhtälöä tunnilla tehdyn (ja kuvatun) kokeen avulla. Lisäksi arvioitiin opiskelijan kykyä suunnitella ja tehdä kotivälinein koe, johon kuului ilmiön matemaattinen mallintaminen sekä ilmiöön liittyvän suureen ratkaiseminen mittausten ja matemaattisen mallin avulla. Opiskelija videoi kokeen, ja osan kokeeseen liittyvistä suureista hän määritti videon avulla. MITEN ON ARVIOITU? Opettaja arvioi opiskelijoiden tehtävät pistein 0 3 p tai 0 4 p. Opiskelijoilla oli mahdollisuus kerran korjata tekemiään tehtäviä opettajan kommenttien jälkeen. Tehtävät olivat 3/7 kurssin kokonaisarvosanasta, 4/7 tuli kokeen perinteiseen kokeen perusteella. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat kuvasivat ja tallensivat kännykällään tekemänsä tehtävät ja videot. Opettaja arvioi ja kommentoi tehtävät MoPo-ohjelmassa kommentointi työkalulla. Kaikki tehtävät ja linkit olivat MoPossa. VINKIT KOLLEGALLE Kommentointia ei tarvitse pelätä, se oli yllättävän nopeaa, vaikka punakynällä ei voinutkaan paperiin kirjoittaa. Myöskään tehtäväpapereita ei tarvinnut keräillä tai jaella, mikä säästi myös opettajan aikaa ja vaivaa. Muutama hyvin suunniteltu laajempi tehtävä on parempi monen pikkutehtävän sijaan. Perinteisiksi kotitehtäviksi voi sitten antaa pienempiä ongelmia. Tutkimaan johdatteli: Risto Jokinen, Kallion lukio risto.jokinen@edu.hel.fi 11

15 MAAILMAN USKONNOT HELSINGIN KATUKUVASSA UE4, UE1 MITÄ ON ARVIOITU? Tehtävässä on tarkoitus tutkia miten eri maailman uskonnot näkyvät Helsingin katukuvassa. Tehtävässä jokainen ryhmä saa yhden osa-alueen joita ovat a) uskonnollinen pukeutuminen b) ruoka (esim. kaupat jotka myyvät halalia ja kosher-deli) c) uskonnolliset rakennukset (esim. moskeijat ja synagoga) d) eri kirkkokuntien kirkot jne. (Uspenski, Pyhän Henrikin kirkko, Tuomiokirkko). Ryhmien tehtävänä on kuvata (valokuvat tai videot) saamansa kohteet sekä liittää niihin kuvatekstit (tai selostukset) ja tallentaa ne MoPoon. Lisäksi ryhmä arvioi, miten nämä uskonnon materiaalisen ulottuvuuden kohteet ovat linkittyneet Ninian Smartin uskonnon muihin ulottuvuuksiin. MITEN ON ARVIOITU? Arvioidaan oppilaiden tekemiä/kuvaamia huomioita sekä niiden analyyseja asteikolla 1 6 pistettä sekä annetaan kirjallista palautetta kommentointi työkalulla. Työ muodostaa neljänneksen kokonaisarvosanasta. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Kaikista havainnoista otetaan kuvia/videoita MoPoon. Oheen tallennetaan tekstit ja analyysit. Kaikki työhön liittyvät ohjeet tallennetaan MoPoon. Opiskelijoilla on myös mahdollista kommentoida muiden töitä. VINKKI KOLLEGALLE: Arvioinnissa voi hyödyntää myös vertaisarviointia, niin että jokainen ryhmä arvioi toista ryhmää sekä kommentoi tämän aikaansaannoksia. Tutkimaan johdatteli: Hannele Mettänen, Yhtenäiskoulun lukio hannele.mettanen@edu.hel.fi 12

16 KIELENOPETUS JA KÄMMENTIETOKONEET RUB1, RUB2, RUB3: Ruotsin kurssit MITÄ ON ARVIOITU Opiskelijoiden ääntämistä sekä suullista tuottamista ja sanaston hallintaa. MITEN ON ARVIOITU? Opettaja on arvioinut opiskelijoiden tuottamia videoita, äänitteitä ja kuvatekstejä. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat ovat RUB1-kurssilla harjoitelleet kotona läksykappaleen ääneen lukua ja äänittäneet sen lopuksi älypuhelimellaan QuickVoice -applikaatiolla, minkä jälkeen he ovat lähettäneet äänitteen opettajalle sähköpostitse. Äänitteen voi lähettää kätevästi suoraan applikaatiosta. Osa opiskelijoista on puhelimensa teknisten ominaisuuksien vuoksi korvannut QuickVoicen käytön WhatsApp-viestiohjelmalla, jolla he ovat äänittäneet samaisen tekstin ja lähettäneet sen suoraan opettajalle. Opettaja on arvioinut äänitteet ja antanut opiskelijoille palautetta Wilmassa. RUB2- ja RUB3-kursseilla opiskelijat ovat kuvanneet videoita erilaisista kurssien puhetilanteista, jotka he ovat lähettäneet sähköpostitse opettajalle tai ladanneet eri videopalveluihin siten, etteivät videot ole olleet julkisia. Opettaja on arvioinut videot ja antanut opiskelijoille palautetta joko sähköisesti tai suoraan oppitunnilla. RUB3-kurssilla opiskelijat ovat kotipaikkakunta-teeman yhteydessä tehneet kuvasarjan Instagram-applikaatiolla Helsingistä. He ovat kuvanneet sovitun määrän (viidestä kymmeneen) kohteita kotikaupungistaan ja kirjoittaneet niihin kuvatekstit sekä lähettäneet tuotoksensa Instagram-profiiliinsa sekä hashtaganneet kuvansa sovitusti niin, että opettaja löytää ne Instagramista (esim. #tylyrub3). Kuvateksteissä on pitänyt käyttää tietty määrä sanoja Hemort-teemasanastosta. Opettaja antaa kuvista palautteen kommentoimalla kuvia Instagramissa. 13

17 VINKIT KOLLEGALLE Äänitteiden ja videoiden viimeiset palautusajankohdat kannattaa sopia tarkkaan opiskelijoiden kanssa, mutta varautua myös teknisiin ongelmiin. On myös hyvä muistaa, etteivät kaikki opiskelijat suinkaan omaa tarvittavia teknisiä taitoja oman älypuhelimensa käyttöön. Mikäli ryhmässä on opiskelijoita, joilla ei ole mitään tarvittavia laitteita (älypuhelinta, tablettia tms.), voivat he tehdä yhteistyötä parinsa kanssa tai lainata koulun laitteita. Tällaisia opiskelijoita ei kuitenkaan kokemukseni mukaan ole ollut enää kuin 1 2 henkeä ryhmää kohti. Lisäksi on hyvä muistuttaa opiskelijoita tarvittavista yksityisyysasetuksista ladattaessa videoita internetiin. Jos he eivät osaa varmasti rajata videoiden näkyvyyttä, on parempi turvautua sähköpostiin tai muistitikkuihin. Instagramia käytettäessä opiskelijat voivat luoda kuvitteellisia profiileja, jos he eivät halua käyttää omaa, jo olemassa olevaa, profiiliaan. Sama koskee opettajaa kommentaattorin ominaisuudessa. Hashtag-merkintä on hyvä sopia tarpeeksi persoonalliseksi, jotta opettaja varmasti löytää opiskelijoiden kuvat Instagramista. Tutkimaan johdatteli: Teemu Heikman, Etu-Töölön lukio nikodemus.heikman@edu.hel.fi 14

18 SOSIAALINEN SURFFAAMINEN YH3: Lakitieto, menetelmä sopii myös muihin aineisiin MITÄ ON ARVIOITU? Arvioinnin kohteena on ollut opiskelijoiden tiedonhaun ja lähdekritiikin taidot. MITEN ON ARVIOITU? On tehty kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen arvio tuotetusta materiaalista ja muusta tuntiaktiivisuudesta. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Tarkoitus on etsiä ja tarkastella lakitietoon liittyviä verkkosivuja ja lähteitä. Tableteilla tunnilla tehtynä tilanne on sosiaalisempi ja luontevampi kuin kotona tai atkluokassa tehtynä, saati opettajajohtoisesti läpikäytynä. Opiskelijat etsivät yksin tai työpareina lakitiedon teemoihin liittyviä verkkomateriaaleja. Löydökset syötetään esimerkiksi Fronterin keskusteluryhmään tai vastaavaan muuhun verkkopalveluun. Linkin lähettäjä itse tai muut voivat kommentoida sivuston sisältöä, kuten mitä tietoa löytyy, kuka on tekijänä ja kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Luokassa tableteilla syntyy helpommin spontaania yhteistyötä ja keskustelua, yhdistäen kasvokkais- ja konekommunikoinnin. Opettaja voi luokkakoneelta laittaa näytölle löydöksiä sitä mukaa kun niitä tulee. Löydöksistä ja arvioinneista jää tieto loppujakson tehtäviä ja tiedonhakuja varten, sekä opiskelijoiden tuntisuorite. Tutkimaan johdatteli: Tommi Rasilainen, Etu-Töölön lukio 15

19 GALLUP TASA-ARVOSTA B-ruotsi, kurssi 4: Yhdessä ja erikseen MITÄ ON ARVIOITU? MoPoa käytettiin arvioitaessa opiskelijoiden yhteistyökykyä, omaperäisyyttä, sekä tiedon prosessointia ja analysointia, heidän toteuttaessaan gallup-kyselyä sukupuolten välisestä tasa-arvosta ruotsiksi. Opiskelijat keksivät tarkemman aiheen kyselylleen, muotoilivat kysymykset/väittämät ruotsiksi, keräsivät niihin vastaukset, kokosivat vastauksista kuvaavat taulukot ja analysoivat tuloksia. MITEN ON ARVIOITU? Tehtävä oli yksi useista kurssin aikaisista tehtävistä. Tässä tehtävässä arviointi keskittyi lähinnä työn toteutukseen ja sen omaperäisyyteen, mutta myös opiskelijoiden suullisen ja kirjallisen viestinnän sujuvuuteen. Paremman arvosanan sai, jos onnistui kertomaan tuloksistaan ruotsiksi edes jotain, vaikka tulokset olisivatkin olleet tasapaksuja. Arvioinnissa painotettiin siis tulosten analysointia, vaikka hyvät ja mielenkiintoiset kysymystenasettelut ja selkeät kaaviotkin toivat pisteitä. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat kirjoittivat MoPo-sovellukseen kysymyksiä/väittämiä ruotsiksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta itse valitsemastaan näkökulmasta (esim. kotityöt, palkkaus, älykkyys jne.). Näistä kysymyksistä/väittämistä opiskelijat tekivät kyselylomakkeen, jonka pohjalta he alkoivat kerätä vastauksia gallupiinsa, kunhan opettaja oli Mopossa kommentoinut kieltä, antanut parannusehdotuksia tai vain näyttänyt vihreää valoa. Saaduista vastauksista opiskelijat kokosivat diagrammit/kuvaavat käyrät, joista ilmeni eri ryhmien vastaukset. Opiskelijat valokuvasivat piirtämänsä diagrammit ja latasivat ne MoPoon kaikkien nähtäväksi. Diagrammien pohjalta opiskelijat esittivät omat tuloksensa ja analysoivat niitä suullisesti luokalle. VINKKI KOLLEGALLE Ohjeiden ja tehtävien täytyy olla tarpeeksi lyhyitä ja selkeitä Mopossa. Tulosten analysointi ja niiden viestiminen ruotsiksi oli monelle kompastuskivi ja siihen piti antaa ylimääräistä aikaa ja ohjeita. Opiskelijat olisivat myös voineet vastata toistensa kyselyihin Mopossa ja analysoida omia tuloksia siellä joko kirjallisesti tai linkaten työhönsä videoklipin, jolla he esittelevät tuloksensa suullisesti. Tutkimaan johdatteli: Antti Tiger, Itäkeskuksen lukio 16

20 ROOMA Antiikin kurssi, matka Roomaan MITÄ ON ARVIOITU? Tiedonhaku Kuvaaminen Koostaminen Kirjoittaminen Ryhmätyötaidot Aikatauluttaminen MITEN ON ARVIOITU? Arvioimme opiskelijoiden työskentelyä ennen matkaa, matkalla ja matkan jälkeen. Miten työt tehtiin ja pysyttiinkö aikataulussa. Miten meni oman aiheen esittely paikan päällä muille ennen matkaa työstetyn aiheen pohjalta. Millainen oli kirjallinen lopputuotos kuvineen. Opiskelijat arvioivat itse itseään kertomalla palautteena näkemyksiään matkasta ja laitteiden käytöstä. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Opetuksessa: Koululle toimitettuja 8:aa ipad-laitetta ja muutamaa Samsung Galaxy puhelinta on tarkoitus käyttää tukena sähköisen antiikin oppikirjan tekoon. Oppikirjan alusta tulee olemaan livingjunction.com. Opiskelijat etsivän antiikin kurssilla kirjoittavat tekstejä aiheistaan ipadilla. Paikan päällä Roomassa he tarkentavat tekstejään ja ottavat kuvia kohteista (laitteet tulivat myöhässä ja niitä saatiin vähemmän kuin oli arvioitu). Oppimisympäristönä ei ollut niinkään luokkatila, koska yhteisiä tunteja koulussa ei juurikaan ollut. Opiskelijat työstivät aihioitaan koulussa, kotona ja jonkin verran myös leirikoulun aikana Roomassa. Oppimistuotoksena työstetään antiikin Roomaaiheista oppikirjaa. Kurssin kohde on Rooma ja kurssilla tehtiin matka Roomaan (huhtikuu 2013), jossa laitteita käytettiin (ei kaikkia, puhelimia ei saanut ottaa). Toki opiskelijat saivat käyttää ipadeja myös koulutyöskentelyssä apuna. 17

21 VINKIT KOLLEGALLE Osa-alueet töistä kannattaa jakaa ja työstää ennen matkaa. Matkalla kannattaa tehdä vain täydennystä ja audiovisuaalisen aineiston kartuttamista ja esittelyvastuut. Byrokratian välttäminen niin pitkään kuin mahdollista. Lippulappushow sitoumuslomakkeineen ennen projektia ei maksa vaivaa, jos projekti ei ole pitkäkestoinen ja opiskelijat sitoutettu esimerkiksi matkalla hommaan. Yhtä tuntia varten ei kannata. Opettajan pitää saada itselleen jatkuvaan omaan opetuskäyttöön oma ipad, jos kurssilla sellaista käytetään. Muutoin ei jää aikaa selvitellä appseja ja käytännön asioita. Tutkimaan johdattelivat: Laura Vuorela ja Kimmo Päivärinta, Helsingin medialukio 18

22 MEDIA MUKAAN OPPITUNNILLE TABLETTIEN AVULLA Päämääränä tiedonhaku ja medialukutaidon terävöittäminen YH1: Yhteiskuntatieto MITÄ ON ARVIOITU? Miten saadaan media mukaan oppitunnille, toimiiko pedagoginen idea käytännössä. MITEN ON ARVIOITU? Kartoitettu, kokeiltu ja kysytty palautteen muodossa opiskelijoiden kokemuksia ja mobiililaitteiden hyötyä oppitunnilla. MITEN MOBIILI- JA KÄMMENLAITTEITA ON HYÖDYNNETTY? Saatavilla olleet 11 tablettia otettiin mukaan oppitunneille. Kullakin opiskelijalla oli vuorollaan kotitehtävänä etsiä päivän teeman mukainen ajankohtainen aihe (esim. valta, politiikka, eduskunta) kotona ja tuoda uutinen mukaan ja kommentoida sitä oppitunnilla. Sitten oppitunnilla otettiin laitteet käyttöön avaamaan uutisen käsittelytapaa, käytännössä muut opiskelijat etsivät samaa uutista muista medioista. Heidän tehtävään oli etsiä ristiriitaisia tai poikkeavia näkökulmia samasta uutisesta. He kertoivat omista löydöksistään muille. Keskustelu sai uusia ulottuvuuksia opiskelijoiden löytämistä mediaklipeistä. Idea toteutui vaihtelevalla menestyksellä. VINKKI KOLLEGALLE Aikaa oli liian vähän, kurssi on muutenkin (liian) täynnä asiaa. Opiskelijat valittivat jälkikäteen, etteivät kyenneet samaan aikaan kuuntelemaan ja etsimään omasta laitteestaan lisätietoa. Ilmeisesti monet olivat löytäneet uutisen eri medioista, mutta eivät halunneet/osanneet jakaa tietoa muille nopeasti, eivätkä ehkä osanneet kertoa löytämistään ristiriitaisuuksista. Nuoret pitivät kuitenkin ideasta ja toivoivat vielä selkeämpiä ohjeita, mistä medioista kannattaisi uutista etsiä. Tutkimaan johdatteli: Anne Mattsson, Helsingin kuvataidelukio 19