Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Ajankohtaista... 5 Vaikuttaminen... 9 Lakiasiat... 9 Oikeustapaukset...11 Markkina ja suhdanteet...

Transkriptio

1 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kiinteistöliittoon yli 920 uutta jäsentä... 4 Erika Mattsson Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi... 4 Henkilöstöuutisia Kiinteistöalan Kustannuksesta... 4 Kiinteistöliiton Hiltunen Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajaksi... 4 Palkitse ansioitunut henkilö Kiinteistöliiton kunniamerkillä!... 4 Kiinteistölehti kaikille kiinteistöyhdistysten jäsentaloyhtiöille... 5 Kiinteistöliiton Kärkkäinen ja Hallberg uusiin lautakuntiin... 5 Ajankohtaista... 5 Kiinteistö- ja rakentamisalan ensimmäinen mainetutkimus julkistettu... 5 Rakentamismääräyskokoelman muutokset voimaan vuoden alusta... 6 Valtion asuntorahastosta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus palvelu avattu... 6 Energiatodistus osaksi Suomen Talokeskuksen kulutusseurantaa... 6 VTT kerää asukkaiden kokemuksia putkiremonteista... 7 Vuokraturva ja Helsingin yliopisto yhteistyöhön... 7 Isännöinnille ensimmäiset yleiset sopimusehdot... 7 Isännöintiyritysten hakupalvelu avattu... 8 Täytettävät energiatodistuslomakkeet julkaistu... 8 Vaikuttaminen... 9 Ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille Lakiasiat... 9 Rakennuttajan arvioitava luotettavasti yhtiövastikkeen määrä... 9 Viestintäviraston uusi määräys edistää laajakaistan etenemistä Suomessa Kiinteistöliitto: Parveketupakointia ei voi kieltää ilman perusteita Oikeustapaukset...11 Helsingin HO Nro KKO:2007: KKO:2007: KHO:2007: KHO:2007: KHO:2007: KHO / T Helsingin HO nro KKO:2008: Markkina ja suhdanteet...14 Asuntolainakanta edelleen kasvussa

2 Uudisrakentamisen volyymi kasvoi 12 prosenttia lokakuussa Nordea: Asuinrakentaminen supistuu Asuntoon satsaavien määrä vähentynyt tammikuussa Kiinteistöpalvelujen kasvu jatkuu Rakennuskustannukset nousseet vuodessa 5,7 prosenttia Asuntoturva ja Öhman sijoittanut kymmeniä miljoonia vuokra-asuntoihin Kotitalouksista 29 prosenttia kaavailee asunnon korjausta Talous ja verot...16 Asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna Erityisryhmien asunnoille 300 miljoonan euron korkotukilainoitus Julkaisut ja tapahtumat...16 Isännöitsijän käsikirja päivittyi Merkittävä arvolisäverolain muutos Taloyhtiön tilintarkastus -kirja ilmestynyt uusittuna Taloyhtiö 2008 tapahtuman sivut avattu Kiinteistöarvioijien auktorisointikoe AKA-koe samanaikaisesti Helsingissä ja Oulussa

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliittoon yli 920 uutta jäsentä Suomen Kiinteistöliittoon on liittynyt vuoden 2007 aikana yli 920 uutta jäsenyhtiötä. Uusista jäsenistä pääosa on asunto-osakeyhtiöitä, joita on liittynyt alueellisten kiinteistöyhdistysten jäseniksi yli 850. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöitä on liittynyt yli 30, vuokrataloyhteisöjä parikymmentä sekä muita kiinteistönomistajia lähes kolmekymmentä. Jäsenmäärän kasvu on ollut erityisen hyvää kasvukeskuksissa eli Uudenmaan, Pirkanmaan, Oulun ja Varsinais-Suomen alueilla. Alueelliseen yhteistyöhön ryhtyneiden yhdistysten kasvu on ollut merkittävää; Kiinteistöliitto Itä-Suomen kolmeen kiinteistöyhdistykseen on liittynyt lähes kaksisataa uutta jäsentä 2007 kuluessa. Keski-Suomessa ja Satakunnassa jäsenmäärä on myös kehittynyt suotuisasti. Erika Mattsson Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi Suomen Kiinteistöliiton uudeksi neuvontalakimieheksi on nimitetty oik. yo Erika Mattsson. Mattsson on toiminut aiemmin Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehen äitiyslomansijaisena. Henkilöstöuutisia Kiinteistöalan Kustannuksesta Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kirjaryhmän uudeksi kustannustoimittajaksi on valittu ark. yo, mainosgraafikko Mika Petäjä. Mika tulee Talentumista, jossa hän toimii Suomen laki -toimituksen taiton esimiehenä ja graafisena suunnittelijana. Mika aloittaa työnsä kirjaryhmän palveluksessa Kiinteistöliiton Hiltunen Senaattikiinteistöjen hallituksen puheenjohtajaksi Valtioneuvosto on määrännyt Senaattikiinteistöjen hallituksen toimikaudeksi Senaatti-kiinteistöjen puheenjohtajaksi nousee Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Elina Selinheimo valtiovarainministeriöstä. Muut valtioneuvoston asettamat hallituksen jäsenet ovat toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä, insinööri Pertti Rantanen ja kansliapäällikkö Kari Rimpi puolustusministeriöstä. Säännösten nojalla hallituksen jäseneksi määrättiin projektipäällikkö Tarja Hietamäki ja hänen varajäsenekseen ICT-asiantuntija Urpo Astala Senaatti-kiinteistöistä. Palkitse ansioitunut henkilö Kiinteistöliiton kunniamerkillä! Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Onko teidän taloyhtiössä, isännöitsijätoimistossa, huoltoyhtiössä tai muussa työ- tai asuinyhteisössänne henkilöitä, joita haluatte arvostaa ja kiittää kiinteistöalan kunniamerkillä? Kunniamerkki voidaan myöntää esimerkiksi isännöitsijälle, ansioituneelle hallituksen jäsenelle, talonmiehelle, siivoojalle, tilintarkastajalle, kirjanpitäjälle, huoltoyhtiön henkilökunnalle tai muulla tavoin kiinteistöalalla työskenteleville. Kunniamerkki sopii annettavaksi myös merkkipäivän tai eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Kunniamerkki valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa. Kiinteistöalan kunniamerkki voidaan jakaa juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten työntekijän täyttäessä vuosia tai huoltoyrityksen, isännöitsijätoimiston, taloyhtiön tai muiden vastaavien viettäessä merkkipäiviään. Kiinteistöalan kunniamerkit ovat pronssinen 10 vuoden, hopeinen 20 vuoden ja kultainen 30 vuoden toiminnasta. Kuhunkin kunniamerkkiin liittyy kunniakirja, jonka myöntää Kiinteistöliiton kunniamerkkilautakunta. Kunniamerkkien hinnat selviävät tilauslomakkeesta. Tilausosoite on Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24, Helsinki, puhelin (09) Tilauslomake löytyy pdf-muodossa Kiinteistöliiton 4

4 sivuilta Kiinteistölehti kaikille kiinteistöyhdistysten jäsentaloyhtiöille Taloyhtiöiden oman lehden - Suomen Kiinteistölehden - kasvu jatkuu vuonna 2008, kun Kiinteistölehti sisältyy jäsenetuna kaikkien kiinteistöyhdistysten jäsenyyteen tämän vuoden alusta. Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille Suomen Kiinteistölehti on oiva työkalu tietojen ajan tasalla pitämiseen. Hallituksen tiedonsaannin turvaaminen ja osaaminen hyödyttävät kaikkia osakkaita. Valtaosassa Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksiä on Kiinteistölehti sisältynyt jäsenyyteen jo pidempään, mutta vuoden 2008 alusta myös Forssan, Kalajokilaakson, Lapin, Rauman ja Varsinais- Suomen kiinteistöyhdistysten sekä Suomen Vuokranantajien jäsenet saavat tutkitusti hyödylliseksi koetun Kiinteistölehden jäsenetuna. Näin ollen alueellisten kiinteistöyhdistysten noin taloyhtiötä sekä Suomen Vuokranantajien noin jäsentä saavat jäsenyyteen sisältyvänä lehtenä arvostetun Suomen Kiinteistölehden. Kiinteistölehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa, käytännössä joka kuukausi kesäkautta lukuunottamatta. Suomen Kiinteistölehden julkaisija on Suomen Kiinteistöliitto ja kustantaja Kiinteistöalan Kustannus Oy. Suomen Kiinteistölehdellä on Kiinteistöliiton kokoamat vahvat ja asiantuntevat taustaorganisaatiot sekä toimiva yhteistyöverkosto. Suomen Kiinteistölehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen ja monista alalla ilmestyvistä julkaisuista poiketen sillä on virallinen tarkastettu levikki. Lukijoita lehden jokaisella numerolla on yli ja sen tarkastettu levikki on kappaletta (LT ). Kiinteistölehti on perustettu vuonna 1925, joten lehdellä on ansiokas ja pitkä historia taloyhtiöiden tiedonvälittäjänä. Kiinteistölehden verkkosivut palvelevat osoitteessa: Kiinteistöliiton Kärkkäinen ja Hallberg uusiin lautakuntiin Kiinteistöalan koulutussäätiön hallitus on nimittänyt Energiatodistuksen antajan pätevyyden arviointilautakuntaan Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäisen. Lautakunnan muut jäsenet ovat I Eero Erkiö (Pöyry Building Services), TkT Pekka Tuomaala (VTT), DI Petri Murtomaa (TAMK) ja henkilöstöpäällikkö Aimo Virtanen (YIT Kiinteistötekniikka Oy). Energiatodistuksen antajan oikaisulautakuntaan koulutussäätiö on nimittänyt Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallbergin. Lautakunnan muut jäsenet ovat toimialapäällikkö Marina Furuhjelm (RAKLI), ja apulaisjohtaja, DI Aimo Hämäläinen (Helsingin yliopisto). Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, päälakimies Anu Kärkkäinen ja lakimies Tiina Hallberg puh AJANKOHTAISTA Kiinteistö- ja rakentamisalan ensimmäinen mainetutkimus julkistettu Ala kaipaa visionäärejä Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvunäkymät ovat suomalaisten mielestä valoisat ja alalla on paljon ammattitaitoa, sanovat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin teettämän mainetutkimuksen vastaajat. Alan heikkoudet ovat lähes kaikkien vastaajien mielestä samat, mutta vahvuudet eivät ole yhtä kiteytyneitä. Maine parantumassa "Alalla on parantuva maine. Aiemmin kiinteistöalalla jouduttiin, nyt sinne pyritään", totesi eräs haastatelluista. Yhtenä syynä tähän pidettiin alan liiketoiminnallistumista sekä orastavaa kansainvälistymistä. Vastaajat näkivät alan kasvumahdollisuudet erittäin hyvinä, osa piti tilannetta jo ylikuumentuneena. Toimijoita kehotettiin kiinnittämään huomiota kohonneisiin kustannuksiin ja hintoihin niin haastateltujen vaikuttajien kuin sähköisen kyselyn vastaajienkin taholta. 5

5 Vastaajat olivat sitä mieltä, että kiinteistö- ja rakentamisalan houkuttelevuus on parantumassa. Alan työllisyysnäkymiä pidettiin erityisen hyvinä ja alaa pidettiin tärkeänä työllistäjänä. Haasteena laadun parantaminen Kiinteistö- ja rakentamisalan haasteiksi koettiin yksimielisesti heikko laatu, alan epäluotettavuus sekä työvoimapula. Lääkkeeksi laadun parantamiseen tarjottiin asiakkaiden tarkempaa kuuntelemista ja huomioimista koko prosessin ajan. Kouluarvosanaksi seitsemän Kokonaisuutena kiinteistö- ja rakentamisalan maine koettiin keskinkertaiseksi. Sille annettiin kouluarvosana 7. Huomion arvoista on se, että nuorimmat, alle 30-vuotiaat vastaajat kokivat alan maineen positiivisimmaksi. Voidaan siis ajatella, että alan maine todella on kohentumassa. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, viestintäpäällikkö Marjukka Vainio puh KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMI: Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kiinteistöpalvelut ry LVI-talotekniikkateollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö RTS Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Rakentamismääräyskokoelman muutokset voimaan vuoden alusta Uudistetut rakentamismääräyskokoelman osat C3 (Rakennuksen lämmöneristys), D3 (Rakennusten energiatehokkuus) ja D5 (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta) astuivat voimaan Määräysten uudistaminen ei tiukenna rakennusten energiankulutusta koskevaa vaatimustasoa, vaan tuo joustavuutta niihin ratkaisuihin, joilla uudisrakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Uudisrakentamisessa korostuu jatkossa myös arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden entistä tiiviimpi yhteistyö. Lisätietoja: Suomen rakentamismääräyskokoelma (Ympäristöministeriön sivuilta) Valtion asuntorahastosta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Valtion asuntorahasto (ARA) muuttui vuoden 2008 alussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseksi. Samalla sen tehtävät asumisen asiantuntijana laajenivat. Uusi ARA muuttaa kesällä 2008 Lahteen. Lisätietoja: -palvelu avattu Rakennusala hakee uusia keinoja, joiden avulla alalta pyritään kitkemään yhteiskunnallisia velvoitteitaan laiminlyövät yrittäjät Tilaajavastuu.fi -palvelu on viimeisin esimerkki työstä terveiden kilpailuolosuhteiden edistämiseksi. Internetissä toimiva palvelu hyödyntää nykyteknologiaa, jonka avulla rakennustyön tilaaja voi tarkastaa urakoitsijoiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen hakemalla palvelusta tilaajavastuulain vaatimusten mukaiset yritysraportit. Jatkossa palvelua aiotaan laajentaa osin myös ulkomaalaisiin yrityksiin. Palvelusta löytyy YTJ-ote, kaupparekisteritiedot, liiketoimintakiellot, sekä Rakentamisen Laatu RA- LA ry:n ylläpitämät yritystiedot. RALA:n rekisteritiedot ovat saatavissa ainoastaan RALA:n rekisterissä olevista yrityksistä ja niihin sisältyy mm. verovelkatiedot, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta ja sertifioinnit. Energiatodistus osaksi Suomen Talokeskuksen kulutusseurantaa Suomen Talokeskus liittää rakennuksen energiatodistuksen osaksi kulutusseurantapalveluaan. Raportointivälineenä on joko -osoitteessa toimiva käyttöliittymä tai Tampuuri - kiinteistötietojärjestelmän kulutusseurantaosio. Niissä taloyhtiöissä, joissa annetaan isännöitsijäntodistus, voidaan energiatodistus helpoiten antaa osana isännöitsijäntodistusta. Muidenkin kiinteistöjen energiatehokkuudesta voidaan ilmeisimmin 6

6 antaa samanlainen energiatodistus ilman erillistä kohteessa tehtävää tarkastusta. Näiden energiatodistusten voimassaoloaika on vuosi. Energiakatselmukseen perustuvan energiatodistuksen voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Energiatodistuksen laadinta tulee osaksi Talokeskuksen kulutusseurantapalvelua - joko Kulunettai Tampuuri- kiinteistötietojärjestelmää. Liittymästä voi käynnistää energiatodistuksen laadinnan. Ensimmäisellä kerralla ohjelma kysyy muutaman perustiedon kuten bruttoneliömetrit ja mahdollisten sähköisten lisälämmittimien vaikutukset kokonaisenergian käyttöön kiinteistössä. Annetut tiedot tallentuvat tietokantaan. Muuten ohjelma hyödyntää kulutusseurannan tietoja todistuksen laadinnan perustana. Energiatodistus lisätään 2008 syksyllä yhdeksi kulutusseurannan raportiksi. Energiatodistus on siten Talokeskuksen asiakkaiden tulostettavissa milloin tahansa. Nyt on tärkeää, että taloyhtiöt tekisivät viipymättä päätöksen kulutusseurantapalvelun käynnistämisestä myös niissä kiinteistöissä, jotka eivät vielä kuulu Talokeskuksen palvelujen piiriin. Näin on mahdollista saada ensi vuodelle luotettavat kulutustiedot, jotta energiatodistus voitaisiin laatia heti vuoden 2009 alusta lähtien kulutusseurannan käyttöliittymän avulla. Raportointiohjelman käyttäjätunnuksen ja salasanan tilaukset sekä palvelusopimuksen päivityksen voi saattaa ajantasalle joko puhelimitse tai sähköpostitse: Energiahallintaosasto: Markkinointi, sopimusasiat: Matti Hellgrèn p matti.hellgren@suomentalokeskus.fi Asiakaspalvelu: Carita Vuorenmaa p carita.vuorenmaa@suomentalokeskus.fi Tuotantopäällikkö: Jukka Haajanen p jukka.haajanen@suomentalokeskus.fi VTT kerää asukkaiden kokemuksia putkiremonteista VTT kerää kerrostaloasukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä putkiremonteista internetkyselyllä. Kysely liittyy tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään uusia toimintamalleja taloyhtiöiden putkisaneerauksiin. Putkiremontteihin liittyvään internetkyselyyn toivotaan vastauksia niiltä kerrostaloyhtiöiden asukkailta, joille putkiremontti on ajankohtainen, äskettäin toteutettu tai odotettavissa alle kymmenen vuoden sisällä. Kyselyllä selvitetään kerrostaloasukkaiden näkemyksiä putkiremonteista, niihin liittyvistä tekniikoista, päätöksentekotilanteista, nykykäytännöistä, ongelmista ja hyödyistä. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Tutkimuksessa on mukana useita toimijoita, joita ovat kiinteistöjen omistajat, talotekniikka-alan suunnittelijat, urakoitsijat, kiinteistöpalveluyritykset, tuoteteollisuus, isännöitsijät ja kokeilussa mukana olevien kiinteistöjen edustajat. Kyselyyn voi osallistua internetosoitteessa: Lisätietoja: VTT, Erikoistutkija Satu Paiho, puh Vuokraturva ja Helsingin yliopisto yhteistyöhön Helsingin yliopisto ja Vuokraturva aloittavat yhteistyön, jossa Vuokraturva järjestää vuokraasuntoja Helsingin yliopiston tiedekuntiin ulkomailta saapuville professoreille ja muulle tutkimus- ja opetustehtävissä työskentelevälle kansainväliselle henkilökunnalle. Asuntoja vuokrataan sekä yksityisiltä vuokranantajilta että instituutioilta. Vuokraturvan ottaa niin yksityisiltä kuin instituutionaalisiltakin vuokranantajilta vastaan tarjouksia Helsingin yliopiston kansainväliselle henkilökunnalle sopivista asunnoista, tutustuu niihin ja auttaa yliopiston kansainvälistä henkilökuntaa löytämään parhaan vaihtoehdon uudeksi kodikseen Suomessa. Vuokraturva auttaa työntekijöitä myös sopeutumaan suomalaiseen asumiskulttuuriin ja tutustumaan uuden asuinalueensa palveluihin. Isännöinnille ensimmäiset yleiset sopimusehdot Kiinteistöalan järjestöt ovat laatineet isännöintisopimusten tueksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE ISE 2007 tarjoaa yhteiset pelisäännöt isännöintisopimusten taustaksi ja suosittelee sopimaan muun muassa taloyhtiön tietojen omistusoikeuksista. Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ovat laatineet ja hyväksyneet Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. 7

7 ISE 2007:ssä määritellään yleiset pelisäännöt muun muassa sopimuksen muuttamiseen, siirtoon ja päättämiseen, alihankkijoiden käyttöön, palkkion maksamiseen, hinnantarkistukseen, vahingonkorvausvastuuseen ja erimielisyyksien ratkaisemiseen. Sopimusehtoja käytetään isännöintiyrityksen ja tilaajan kuten taloyhtiön välillä. Kun isännöintisopimuksessa viitataan yleisiin sopimusehtoihin, näistä asioista ei tarvitse enää erikseen sopia tilaajan ja palveluntarjoajan sopimuksessa. Tietojen omistusoikeuksista sovittava Uutena asiana sopimusehdoissa on otettu kantaa tietojen omistamista koskeviin kysymyksiin. Taloyhtiöiden ja isännöintiyritysten on suositeltavaa sopia, kuka omistaa isännöintiyrityksen asiakkaastaan keräämät ja ylläpitämät tiedot, ja miten menetellään esimerkiksi siinä tilanteessa, kun taloyhtiö vaihtaa isännöintiyritystä. Tietojen omistus-, käyttö- ja hyödyntämisoikeudesta on sovittava aina erikseen. Isännöintiyrityksen ja taloyhtiön on sovittava esimerkiksi huoltokirjan ylläpidosta, tiedonsiirrosta, tiedonsiirtotavoista, tiedon luovuttamisesta ja tiedon omistusoikeudesta sopimuksen päättyessä. Sähköisen tiedonhallinnan ja viestinnän lisääntyessä on tietoturvallisuudesta huolehtiminen entistä tärkeämpää. Varmuuskopioinnit ja palo- ja murtoturvallisuus ovat esimerkkejä, joista on sovittava, jotta varmistetaan tietojen turvallinen käsittely. Sopimusehdot heti käyttöön Kiinteistöalan järjestöt suosittelevat, että isännöintipalvelun tilaajat ja tarjoajat ottavat uudet sopimusehdot käyttöön välittömästi. Mahdollisuuksien mukaan niitä suositellaan otettavaksi myös vanhoihin sopimuksiin, jotta myös ne saadaan ajan tasalle. Vanhoissa sopimuksissa uudet sopimusehdot voidaan ottaa käyttöön vain molempien osapuolten yhteisymmärryksessä. Aiemmin käytössä olleet sopimusehdot koskivat sekä isännöintiä että kiinteistönhuoltoa, mikä hankaloitti sopimista. Uusi ISE 2007 koskee vain isännöintiä ja muita kiinteistöjohtamispalveluita. Lisätiedot: Suomen Kiinteistöliitto, lakimies Juha Terho puh. (09) Isännöintiyritysten hakupalvelu avattu Isännöintiliiton www-sivuilla on avattu Isännöintiyritysten hakupalvelu. Palvelun avulla löytää helposti tietyllä paikkakunnalla toimivat isännöintiyritykset esimerkiksi silloin, kun taloyhtiö etsii isännöintipalvelun tarjoajaa. Nyt yrityksiä voi hakea paikkakunnan mukaan, myöhemmin palveluun liitetään muitakin hakukriteereitä. Palvelun tiedot perustuvat Isännöintiliiton jäsenrekisteriin. Isännöintiliitolla on 186 jäsenyritystä, joista monet toimivat useilla paikkakunnilla ja suurimmat valtakunnallisesti. Palvelu toimii osoitteessa: tykset/ Täytettävät energiatodistuslomakkeet julkaistu Ympäristöministeriö on julkaissut nettisivuillaan energiatodistukset täytettävinä ja tulostettavina pdf-tiedostoina. Osoite on 1&lan=fi tai polkua -> energiatodistuslomakkeet. Ruotsinkieliset lomakkeet ilmestyvät lähiaikoina. Energiatodistusten antamista varten on kolme erilaista lomakemallia, joiden yksityiskohtaiset täyttöohjeet ovat asetuksessa rakennuksen energiatodistuksesta. 1. Energiatodistus pienille asuinrakennuksille Lomaketta käytetään, kun todistus annetaan * rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai * erillisen tarkastuksen yhteydessä (niin sanottu erillinen energiatodistus). 2. Energiatodistus muille rakennuksille Lomaketta käytetään, kun todistus annetaan * rakennuslupamenettelyn yhteydessä, * energiakatselmuksen yhteydessä tai * erillisen tarkastuksen yhteydessä. 3. Energiatodistus, joka sisältyy isännöitsijäntodistukseen Kun energiatodistus annetaan osana Isännöitsijäntodistusta, lomakkeesta täytetään etusivu ja rakennuksen energiankulutusta koskeva osa. 8

8 VAIKUTTAMINEN Ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille Ympäristöministeriön asettama valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toiminut työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille Työryhmässä olivat edustettuina valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Valtion asuntorahasto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Helsingin Seudun Kauppakamari sekä edustajat kustakin hallituspuolueesta. Lisää tukea vammaisten ja asunnottomien asumiseen sekä vuokra-asuntotuotantoon Työryhmä ehdottaa, että erityisryhmien asuntojen investointiavustuksiin käytettäisiin vuosina yhteensä 340 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asuntojen investointiavustuksella voidaan tukea esimerkiksi kehitysvammaisille osoitettavia asuntoja, mikä vähentää laitosasumisen tarvetta. Avustusta käytetään myös pitkäaikaisasunnottomille kohdennettaviin asuntoihin, joissa avustuksen enimmäismäärä esitetään nostettavaksi 50 prosenttiin asunnon hinnasta. Helsingin seudun vuokratuotannon lisäämiseksi ehdotetaan useita toimenpiteitä. Vuosina aloitettaville normaaleille valtion korkotukilainoittamille vuokra-asunnoille maksettaisiin korkotuen lisäksi myös uusi käynnistysavustus. Valtion ja Helsingin seudun välistä aiesopimusta valmistellut ryhmä on esittänyt avustuksen suuruudeksi euroa asuntoa kohden. Lisäksi Helsingin seudulle esitetään uutta vuokraasuntojen tuottamismallia, jossa valtio antaisi täytetakauksen vuokratalon pankkilainalle ja kunnat osoittaisivat vastavuoroisesti kohtuuhintaisen tontin. Asuntoja tulisi pitää vähintään 20 vuotta vuokra-asuntoina. Haja-asutusalueiden talousvesiavustusten tulorajoja nostetaan Haja-asutusalueiden talousjätevesiavustuksen tulorajoja tulisi nostaa vuosiksi keskimäärin 30 prosentilla. Jotta töiden aloittamista ei lykättäisi avustusjärjestelmän loppuvuosiin, ehdotetaan tulorajoja alennettavaksi 10 prosentilla vuonna 2011 ja edelleen 10 prosentilla vuonna Avustusta ei makseta enää vuonna Tällaisella porrastuksella vähennetään riskiä, että työt keskittyisivät siirtymäkauden loppuvuosiin ja nostaisivat kustannuksia. Kaavoitusta sujuvammaksi ja lisää yhteistyötä Työryhmä ehdottaa, että kaavoituksen sujuvoittamiseksi maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan selvitysmies Lauri Tarastin tekemien ehdotusten pohjalta. Otettaisiin käyttöön valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta sellaisissa hallinto-oikeuden asemakaavaa koskevissa päätöksissä, joissa ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä. Ympäristöministeriön yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa tulisi edistää kuntien ja yksityisten tahojen kumppanuutta kaavoituksessa. Työryhmä esittää myös kokeiluja, joissa rakentaminen voisi tapahtua kevennetyillä rakentamis- ja kaavamääräyksillä. Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 30 miljoonan euron kunnallistekniikka-avustuksella. Avustukset kohdennetaan pääsiassa valtion ja Helsingin seudun väliseen aiesopimukseen liittyville kunnille. Kiinteistörahastojen kaksinkertainen verotus poistuu vuokra-asuntotuotannossa Kiinteistörahastoja koskevien verosäännösten uudistamista selvitetään vuonna 2008 ja uudistus saatetaan voimaan mahdollisimman pian. Uudistuksessa nykyinen kaksinkertainen verotus poistuisi, mikä lisäisi sijoittajien kiinnostusta vuokraasuntorakentamiseen. Tätä mallia ei rajata ainoastaan Helsingin seutua koskevaksi, ja se toteutetaan siten, että se lisää uusien vuokra-asuntojen rakentamista. Tiedote kokonaisuudessaan liitteineen ympäristöministeriön sivuilla LAKIASIAT Rakennuttajan arvioitava luotettavasti yhtiövastikkeen määrä Korkein oikeus on antamassaan tuomiossa velvoittanut VVO Rakennuttaja Oy:n maksamaan asunto-osakkeiden ostajille hinnanalennusta asuntokaupan taloudellisen virheen perusteella. VVO Rakennuttaja Oy oli perustajaosakkaana rakennuttanut Asunto Oy Helsingin Piilonpirtin omistaman vapaarahoitteisen 39-huoneistoisen kerrostalon. Asunto-osakeyhtiö oli ollut VVOR:n yksinomaisessa hallinnossa toukokuussa 2001 pidettyyn yhtiökokoukseen asti. Tuossa yhtiökokouksessa VVOR:n edustajat olivat esittäneet yhtiö- 9

9 vastikkeen ja vesimaksun huomattavaa korottamista. Rakennuttajan laatimassa taloussuunnitelmassa koskien vuotta 2002 hoitovastikkeeksi oli arvioitu 2,46 euroa neliömetriltä kuukaudessa, mutta tarvittava hoitovastike oli ollut 2,99 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Vesimaksu oli ollut arvioidun 8,40 euron sijasta 10,56 euroa henkilöä kohti kuukaudessa. Korkein oikeus päätyi siihen, että VVOR oli arvioinut taloussuunnitelmassa hoitovastikkeen ja vesimaksun todellisia ja ennakoitavissakin olevia kustannuksia selvästi alhaisemmiksi ja siten antanut niistä harhaanjohtavaa tietoa. Korkein oikeus piti oikeana Helsingin hovioikeuden arviota, jonka mukaan kohtuulliseksi hinnanalennukseksi muodostui huoneiston koon mukaan 40 euroa neliömetriltä. Hinnanalennukset huoneistoittain ovat välillä euroa. KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. Kiinteistöliitto pitää myönteisenä, että Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä rakennuttajat joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelman oikeaan sisältöön. Asunnon ostajan on voitava luottaa siihen, että rakennuttajayhtiö ammattilaisena arvioi asunto-osakeyhtiön hoitokustannukset niin hyvin kuin ennakolta on mahdollista, ja ostaja puolestaan voi suunnitella oman taloutensa luotettavalle pohjalle. Lisäksi asunnon ostajan on voitava luotettavasti vertailla uusien asuntojen hoitomenoja keskenään. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto ry, lakimies Sirkka Terho puh. (09) Viestintäviraston uusi määräys edistää laajakaistan etenemistä Suomessa Viestintäviraston uusi kiinteistöjen sisäverkkoa koskeva tekninen määräys tulee voimaan 1. huhtikuuta Voimassa oleva määräys on lähtenyt ajatuksesta, että kiinteistön sisäverkko on puhelinverkko. Uuden määräyksen tavoitteena on, ettei tulevaisuus tuo esteitä televerkon kautta saatavien palveluiden käyttöönotolle. Uusi määräys edellyttää, että uudisrakennuksiin rakennettaan nopea laajakaistainen yleiskaapelointijärjestelmä ja varaudutaan liittämään asunnot valokuidulla yleiseen televerkkoon sitä mukaa, kun valokaapeliverkko laajenee. Jokaiseen asuinhuoneistoon asennetaan kotijakamo sekä huoneiston jokaiseen asuinhuoneeseen tietoliikennerasia. Määräystä sovelletaan myös silloin, kun olemassa olevaa kiinteistön sisäverkkoa uudistetaan eli vanha verkko korvataan uudella. Tällöin ei kuitenkaan automaattisesti edellytetä huoneistokohtaisia rasioita, vaan kiinteistönomistajalla on enemmän valinnanvapautta huoneistojen kotikaapelointien suhteen. Määräys 25 E / 2008 Kiinteistön sisäjohtoverkosta löytyy Viestintäviraston sivuilta osoitteesta: ->säädökset ja päätökset -> määräykset -> teletoiminta. Lisätietoja: lakimies Tiina Hallberg, Suomen Kiinteistöliitto ( ) Kiinteistöliitto: Parveketupakointia ei voi kieltää ilman perusteita Suomen Kiinteistöliiton mukaan Korkeimman oikeuden KKO:n tänään parveketupakoinnista antama päätös antaa rajat taloyhtiön mahdollisuudelle kieltää tupakointi huoneistojen parvekkeella. Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen pitää hyvänä, että KKO otti päätöksessään kantaa tupakointiin laajasti, eikä vain Lempäälän yksittäistapaukseen. - Päätös antaa taloyhtiölle mahdollisuuden puuttua parveketupakointiin, jos tupakoinnista aiheutuu muille asukkaille kohtuutonta haittaa, Kärkkäinen toteaa. Korkeimman oikeuden mukaan lempääläläisen taloyhtiön päätös kieltää parveketupakointi oli mitätön. KKO:n mukaan kielto olisi rajoittanut perusteettomasti osakkaan hallintaoikeutta parvekkeeseensa. Tupakointi on lähtökohtaisesti luvallista parvekkeella, eikä sitä voi kieltää yleisesti. Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen korostaa, että tupakointi voidaan kieltää taloyhtiössä kuitenkin yksittäistapauksessa, jos tupakointi uhkaa terveyttä tai heikentää kohtuuttomasti muiden talon asukkaiden asumisviihtyisyyttä. Kysymyksessä olevan lempääläläisen taloyhtiön tupakointikielto tähtäsi kaiken tupakoinnin kieltämiseen osakashallinnassa olevilla parvekkeilla. - KKO tuo esille, ettei kukaan ole velvollinen sietämään asuinympäristössään kohtuutonta ympäristöhaittaa, olipa kysymys tupakansavusta, melusta tai muista päästöistä, mutta kategorisesti parveketupakointia ei voi kieltää, Kärkkäinen huomauttaa. Yhtiö ei tällä tavalla voi julistaa taloyhtiötä yleisesti savuttomaksi, mutta ratkaisu ei sulje pois ti- 10

10 lanteita, joissa voidaan osoittaa terveyshaitta. KKO:n päätös on yhdenmukainen myös Kiinteistöliiton aiemman esittämän tulkinnan kanssa, minkä mukaan osakkaat voivat taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä sopia jo yhtiötä perustettaessa, että talo on savuton. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, päälakimies Anu Kärkkäinen ja lakimies Sirkka Terho puh OIKEUSTAPAUKSET Helsingin HO Nro 3658 Huoneiston yhtiöjärjestykseen merkitty, vastikeperusteena oleva pinta-ala ei vastannut nykyisin käytettävää standardia. Osakkeenomistajat olivat yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten vaatineet yhtiökokousta muuttamaan huoneiston lattiapinta-alan 80:stä 68:aan neliömetriin ja vahvistamaan vastikkeen maksuperusteeksi 68 neliömetriä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla osakkeenomistajien nostama moitekanne oli hylätty. Kannetta ei ollut nostettu yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiskanteena, vaan tavanomaisena moitekanteena. Kyseessä oli tornihuoneisto, jonka pinta-ala on nykykriteerein mitattuna 68 neliömetriä. Käräjäoikeus oli perustellut hylkäävää ratkaisuaan siten, että vastaajan esittämän näytön perusteella yhtiöjärjestykseen merkityn pinta-alan ja todellisen, samojen periaatteiden mukaan lasketun pinta-alan erotus on 6 neliömetriä tai vähemmän, joten yhtiöjärjestyksen merkinnän ei voitu katsoa aiheuttavan sellaista huomattavaa epäsuhtaa, jonka perusteella yhtiökokouksen päätöstä voitaisiin pitää AOYL 46 :n vastaisena. Kantajat olivat myös olleet huoneiston hankkiessaan tietoisia siitä, että yhtiövastiketta peritään 80 neliömetrin mukaan. KKO:2007:91 Kysymys oli siitä, oliko asunto-osakkeiden myyjä menetellyt asuntokauppalain 6 luvun 14 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisesti ja arvottomasti ja ostaja siten voinut vedota kaupan kohteen virheellisyyteen pykälän 2 momentissa säädetyn kahden vuoden määräajan estämättä. Myyjä oli antanut asunto-osakkeen ostajalle selvästi ja varauksetta sellaisen kuvan, että hän tosiasiassa tiesi vedeneristyksen asennetuksi, vaikkei näin ollut asia. Tällaisen virheellisen käsityksen antamista kaupan syntymisen kannalta olennaisesta seikasta ei voida enää pitää pelkästään kaupan kohteen ominaisuuksien kaupallisena kehumisena. Myyjän menettelyä pidettiin kunnianvastaisena ja arvottomana, joten ostaja oli voinut tehokkaasti vedota kaupan virheeseen vielä kahden vuoden määräajan umpeen kulumisen jälkeen. Asiassa oli jo alemmissa asteissa selvitetty tai tullut riidattomaksi, että huoneiston WC:n ja pesuhuoneen lattiasta oli puuttunut vedeneristys ja pesuhuoneen seinistä vähimmäisvaatimuksena ollut kosteussulku. Myyjän aloitteesta jatkettujen kauppaneuvottelujen tarkoituksena oli nimenomaisesti ollut selvittää kosteiden tilojen vedeneristyksen asianmukaisuus tilanteessa, jossa ostajat olivat ilmoittaneet myyjälle aikomuksestaan vetäytyä kaupasta kosteustarkastusraportissa esitettyjen varaumien johdosta. Neuvottelujen tähän lähtökohtaan nähden oli selvää, että vedeneristyksen asianmukaisuudella oli ollut myyjän tieten kaupan syntymisen kannalta ratkaiseva merkitys. Asuntokauppalain 6 luvun 14 :n 2 momentin mukaan ostaja menettää oikeutensa vedota kaupan kohteen virheeseen, jollei hän ilmoita virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu ostajalle. Pykälän 3 momentin mukaan ostaja kuitenkin saa edellä mainitun määräajan estämättä vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Asuntokauppalain 6 luvun 14 :n 3 momentin poikkeussäännöksen perusteluissa (HE 14/1994 vp s. 135) on esimerkkeinä tilanteista, joissa virheeseen voidaan myyjän kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn perusteella vedota kahden vuoden määräajan estämättä, mainittu se, että myyjä on salannut ostajalta tai pyrkinyt peittämään tiedossaan olleita olennaisia virheitä taikka sen, että asunnossa tehdyt muutostyöt ovat olleet luvattomia. Myös kauppalain 33 :n perusteluissa (HE 93/1986 vp s. 85) ja maakaaren 2 luvun 25 :n 3 momentin perusteluissa (HE 120/1994 vp s. 58) on mainittu saman tyyppiset tilanteet esimerkkeinä vastaavan kaltaisen säännöksen soveltamistilanteista. Jotta myyjän menettelyä voidaan pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisena ja arvottomana, menettelyn tulee poiketa selvästi siitä, mitä voidaan pitää kyseisessä sopimuksentekotilanteessa yleisesti hyväksyttynä. Näin ollen esimerkiksi kaupan kohteen ominaisuuksien tavanomainen kaupallinen kehuminen ei yleensä vielä sellaisenaan voi täyttää säännöksen sovel- 11

11 tamisedellytyksiä, jolleivät annetut tiedot ole virheellisiä tai ainakaan anna olennaisesti virheellistä kuvaa kaupan kannalta merkityksellisistä seikoista. Korkein oikeus totesikin, että yksittäistapauksittain arvioitavaksi jää, voidaanko myyjän menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua pitää niin painavana, että se riittää syrjäyttämään reklamaatiosääntelyn taustalla olevan tarpeen saada ostajan ja myyjän välit joutuisasti selvitetyiksi. KKO:2007:99 Yleistestamentin saajalla oli oikeus hakea pesänselvittäjän- ja jakajan määräämistä, vaikka alkuperäistä testamenttia ei löytynyt. Perittävän tekemään yleistestamenttiin vedoten A haki pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Perittävän leski vastusti hakemusta väittäen, että perittävä oli peruuttanut testamentin, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt hänen jälkeensä. Koska yleisjälkisäädöksen saaja katsotaan kuolinpesän osakkaaksi, vaikka hänen oikeutensa on riidanalainen, ja koska ei ollut selvää, ettei A:lla ollut väittämäänsä oikeutta, hakemus hyväksyttiin. KHO:2007:95 Kaupunginhallitus oli antanut kaupungin omistamalle osakeyhtiölle tehtäväksi hankkia raviratakiinteistön maa-alueet ja rakennukset omistavan yhtiön osakkeet. Kaupunginvaltuusto oli omalta osaltaan edellyttänyt tällaisen kaupan tekemistä. Valtuuston tekemä päätös ei kuitenkaan voinut olla oikeudellisesti sitova suhteessa osakeyhtiöön, eikä siihen sisältynyt miltään osin päätöstä kunnan omien varojen käyttämisestä, joten KHO katsoi päätöksen koskevan vain valmistelua. Siten kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus oli jätettävä tutkimatta. Kunnanhallitus antaa kuntalain 23 :n nojalla tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. X:n kaupunginhallitus oli päättänyt antaa kaupungin omistamalle osakeyhtiölle tehtäväksi hankkia yhtiön omistukseen raviratakiinteistön maa-alueet ja rakennukset omistavan yhtiön osakkeet. Kaupunginhallituksen päätöksessä oli määritelty enimmäiskauppahinta ja asetettu kaupan toteuttamiselle määrättyjä muita edellytyksiä ja ehdotettu, että valtuusto omalta osaltaan hyväksyy kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen omistajapoliittisen ratkaisun. Kaupunginvaltuusto oli valituksenalaisella päätöksellään omalta osaltaan hyväksynyt kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetun omistajapoliittisen ratkaisun. Kaupunginvaltuuston päätös sisälsi kaupungin omistajana osakeyhtiölle antaman ohjauksen raviratakiinteistön maaalueet ja rakennukset omistavan yhtiön osakkeiden hankkimisesta. Valtuusto oli omalta osaltaan myös edellyttänyt tällaisen kaupan tekemistä. Valtuuston päätöksellä ei kuitenkaan ollut voitu oikeudellisesti sitovalla tavalla määrätä kunnan hallinnosta erillisen yksityisoikeudellisen osakeyhtiön toiminnasta. Valtuuston päätös ei siten sisältänyt sellaista kunnan edustajalle annettua toimintaohjetta kunnan kannan ottamisesta kysymyksessä olevaan osakkeiden hankkimista koskevaan asiaan, jota kuntalain 23 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Valtuuston päätöksellä ei myöskään ollut miltään osin päätetty kunnan omien varojen käyttämisestä. Näillä perusteilla kaupunginvaltuuston päätös koski kuntalain 91 :n tarkoittamalla tavalla vain valmistelua, eikä päätöksestä sen vuoksi saanut tehdä kunnallisvalitusta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös, jolla K:n kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemä valitus oli hylätty, oli kumottava ja poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta. KHO:2007:86 Uutta 44,4 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävää kattilaa ei saatu sijoittaa lämpökeskusrakennukseen ottaen huomioon toiminnan laajentamisesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten lisääntyminen sekä alueiden asemakaavan mukainen nykyinen käyttö. Ympäristölupaa oli haettu uuden 44,4 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan sijoittamiseen vuonna 1973 vahvistetussa asemakaavassa sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS) varatulle alueelle. Kattila tuli sijoitettavaksi vanhaan, alun perin korttelissa olevan sairaalan tarpeisiin rakennettuun lämpökeskusrakennukseen. Kattilan sijoittaminen ei edellyttänyt lämpökeskusrakennuksen laajentamista tai uuden savupiipun rakentamista. Lämpökeskusrakennus sijaitsi noin 100 metrin etäisyydellä keskussairaalasta, noin 250 metrin etäisyydellä lähimmistä asunnoista ja metrin etäisyydellä terveyskeskuksesta, palvelukodista, kolmesta päiväkodista ja vanhusten palvelukeskuksesta. Kattilan sijoittamiseen lämpökeskusrakennukseen ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmästä johtuvaa estettä. Uuden kattilan sijoittaminen vanhaan lämpökeskusrakennukseen ei siten ollut luvan myöntämisen edellytyksiä koskevan ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin ensimmäises- 12

12 sä virkkeessä tarkoitetuin tavoin asemakaavan vastaista. Asemakaavan oikeusvaikutuksia koskeva maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 2 momentti oli kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi myös niissä tapauksissa, joissa asemakaavasta ei aiheutunut maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmän kautta vaikuttavaa estettä hankkeen toteuttamiselle. Vastaavasti sijoituspaikan valintaa koskeva ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin 2 kohta edellytti, että alueen asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus otettiin huomioon siinäkin tapauksessa, ettei maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmä sinänsä ollut esteenä luvan myöntämiselle. Kun otettiin huomioon toiminnan laajentamisesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten lisääntyminen sekä YSkortteliin ja lähialueille osoitettujen alueiden asemakaavan mukainen nykyinen käyttö, lämpökeskusrakennus ei soveltunut ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin toisessa virkkeessä ja 6 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin uuden 44,4 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan sijoituspaikaksi. KHO:2007:84 Kunnalle voitiin myöntää lupa saada lunastaa Suomen valtiolta/senaatti-kiinteistöiltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 3 momentissa tarkoitetut yleiskaavassa liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen ja siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen sekä osaksi virkistysalueeksi osoitetut alueet. KHO / T 3124 Asuntolainan ennenaikaisesta maksusta pankin perimä korkoerokorvaus ei ollut korkomenoa eikä muullakaan perusteella A:n verotuksessa vähennyskelpoinen. A oli vakituisen asuntonsa rahoittamiseksi nostanut pankilta lainaa. Kiinteäkorkoisen lainan laina-ajaksi oli sovittu 20 vuotta. Lainaehtojen mukaan A:lla oli oikeus maksaa laina takaisin pankille ennen laina-ajan päättymistä. Tällöin pankki saattaisi periä A:lta lainaehtojen mukaisen korkoerokorvauksen, joka olisi seurausta markkinakorkojen laskemisesta lainassa olleen kiinteän korkojakson aikana. Korkoerokorvaus lasketaan diskonttaamalla luoton ennenaikaisen poismaksuhetken jälkeiset kassavirrat (korko ja lyhennykset) nykyhetkeen (ennenaikainen takaisinmaksuhetki) ja vertaamalla näin saatua luoton nykyarvoa luoton sen hetkiseen pääomamäärään. Mainittujen suureiden välinen korkoerokorvaus oli pankille maksettavaa korvausta siitä, että pankille jää kertymättä lainaehtojen mukainen korko lainan ennenaikaisen takaisinmaksun johdosta. Korkoerokorvaus ei ollut korkomenona eikä muullakaan perusteella A:n verotuksessa vähennyskelpoinen. Ennakkoratkaisu vuosille 2006 ja Helsingin HO nro 2510 Vuokrasopimuksen mukaan vuokrasuhde oli voimassa toistaiseksi alkaen Edelleen vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisen ensimmäinen irtisanomispäivä ilman sopimussakkoa oli ja vuokralainen oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle sopimussakkona 800 euroa, mikäli hän irtisanoo sopimuksen ennen sovittua päivää. Hovioikeus totesi, että vuokranantaja ja vuokralainen voivat vapaasti sopia irtisanomisajan alkamisajankohdasta ja sopimussakkoon ovat sovellettavissa yleiset sopimusoikeudelliset säännöt ja periaatteet. Lisäksi hovioikeus totesi, että vuokrasuhteen kesto ja sopimussakon suuruus huomioon ottaen sopimussakkoa koskevaa ehtoa ei voitu pitää asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 6 :n nojalla kohtuuttomana. Näin ollen irtisanottuaan vuokrasuhteen päivätyllä ilmoituksella päättymään vuokralaiset olivat velvollisia korvaamaan vuokranantajalle sopimussakkona 800 euroa. KKO:2008:7 Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä tekemä päätös, jolla oli yleisesti kielletty tupakointi asuntojen oleskeluparvekkeilla, oli asunto-osakeyhtiölain 48 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla mitätön. Asunto-osakeyhtiö Eemelin Hovin pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa oli päätetty kieltää tupakanpoltto asuntojen oleskeluparvekkeilla. Tupakointi lähtökohtaisesti luvallista huoneistoissa ja niihin kuuluvilla parvekkeilla Parvekkeiden osalta Korkein oikeus totesi, ettei niitä ollut merkitty yhtiöjärjestyksessä osakehuoneistoihin kuuluviksi. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että parveketta oli osakkaan hallintaoi- 13

13 keuden kannalta pidettävä huoneistoon kuuluvana. Korkein oikeus totesi tupakoinnin - kun sitä ei ole yleisesti lailla kielletty - olevan lähtökohtaisesti luvallista osakehuoneistoissa ja niihin kuuluvilla parvekkeilla. Tupakoinnin kieltäminen yhtiöjärjestyksen määräyksellä Korkein oikeus totesi olevan selvää, että osakkeenomistajat voivat asunto-osakeyhtiötä perustettaessa sopia, että talo on savuton eli ettei yhtiön välittömässä hallinnassa olevissa eikä osakkaiden hallitsemissa tiloissa saa tupakoida. Tällainen määräys voidaan myöhemminkin sisällyttää asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ainakin asunto-osakeyhtiölain 41 :ssä mainituin edellytyksin, millä tarkoitetaan pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistön kannatusta ja sen lisäksi suostumuksia niiltä osakkailta, joiden osakkeita päätös välittömästi koskee. Asunto-osakeyhtiön oikeus puuttua asukkaan toimintaan sekä vahvistaa järjestyssääntöjä tai tehdä päätöksiä kohtuuttoman haitan ennalta ehkäisemiseksi Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi poikkeuksellisen runsaan tupakoinnin ollessa kysymyksessä, parveketupakointi voi kuitenkin muodostua muiden osakkaiden asumisviihtyisyyttä olennaisesti heikentäväksi ja mahdollisesti myös terveyttä uhkaavaksi tekijäksi, joka tosiasiallisesti kaventaa tupakansavusta kärsivien osakkaiden hallintaoikeutta. Naapuruussuhteissa ja nykyisin ympäristöoikeudessa kehittyneiden periaatteiden mukaan kukaan ei ole velvollinen sietämään asuinympäristössään kohtuutonta ympäristöhaittaa, olipa kysymys tupakansavusta, melusta tai muista päästöistä. Tarkoitetuissa olosuhteissa myös asuntoosakeyhtiöllä on oikeus puuttua asukkaan sellaiseen toimintaan, joka aiheuttaa muille asukkaille kohtuutonta haittaa, häiriötä tai rasitusta, ja ryhtyä korjauksen saamiseksi niihin toimenpiteisiin, joihin asunto-osakeyhtiölaki antaa mahdollisuuden. Yhtiö voi myös vahvistaa järjestyssääntöjä tai tehdä päätöksiä, joilla pyritään ennalta ehkäisemään kohtuuttomien haittojen muodostuminen. Nyt kysymyksessä oleva tupakointikielto tähtäsi kaiken tupakoinnin kieltämiseen osakashallinnassa olevilla parvekkeilla. Tällainen kielto rajoittaisi perusteettomasti osakkaan hallintaoikeutta siltä osin kuin tupakoinnista ei olisi odotettavissa edellä tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, ettei asuntoosakeyhtiön yhtiökokous ollut voinut yksinkertaisella äänten enemmistöllä tehdä päätöstä, jolla oli yleisesti kielletty tupakointi osakkeenomistajan hallintaan kuuluvilla parvekkeilla. Yhtiökokouksen päätös oli siten asunto-osakeyhtiölain 48 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella mitätön. Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu. MARKKINA JA SUHDANTEET Asuntolainakanta edelleen kasvussa Kotitaloudet nostivat marraskuussa uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli 4,92 prosenttia. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko laski hieman jo toista kuukautta peräkkäin markkinakorkojen mukana. Euriborkorot ovat viime vuosina olleet yleisin asuntolainojen viitekorkona käytetty korko ja myös marraskuussa 51 prosenttia uusista asuntolainasopimuksista sidottiin euriboreihin. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta oli marraskuun lopussa 61,8 mrd. euroa ja sen keskikorko 4,96 prosenttia. Asuntolainakanta jatkoi kasvuaan, joskin sen vuosikasvu edelleen hiukan hidastui. Marraskuussa asuntolainakannan vuosikasvu oli 12,6 prosenttia. Lähde: Suomen Pankin tiedote Uudisrakentamisen volyymi kasvoi 12 prosenttia lokakuussa Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lokakuussa 12,4 prosenttia edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi supistui 4 prosenttia. Rivi- ja kerrostalojen rakentamisen volyymit supistuivat edelleen ja lokakuussa jatkui myös omakotitalojen volyymin väheneminen. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi jatkoi voimakasta, reilun 30 prosentin kasvua. Eniten ovat kasvaneet liike- ja toimistorakentamisen sekä teollisuus- ja varastorakentamisen volyymit. Nordea: Asuinrakentaminen supistuu 2008 Nordea arvioi asuinrakentamisen supistuvan "selvähkösti" kuluvana vuonna eikä parannusta asiaan ole luvassa myöskään vuonna Sen sijaan pankki odottaa muun rakentamisen jatkuvan vah- 14

14 vana vielä kuluvan vuoden. Liike- ja toimitilojen aloitusten Nordea katsoo olevan niin korkealla tasolla, ettei sama tahti voi jatkua enää vuosina Nordea odottaa asuntojen hintojen nousun hidastuvan edelleen tai jopa pysähtyvän kuluvana vuonna. Asuntoon satsaavien määrä vähentynyt tammikuussa 2008 Nykyisen asuntonsa peruskorjaukseen tai uuden asunnon ostoon aikoo panostaa seuraavien 12 kuukauden aikana entistä harvempi kotitalous. Kotitalouksista 23 prosenttia aikoo joko varmasti tai ehkä satsata asuntonsa korjaamiseen seuraavien 12 kuukauden aikana. Osuus on laskenut selvästi kuukaudessa, sillä joulukuussa lukema oli 29 prosenttia. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tammikuussa tekemästä kuluttajabarometristä. Myös asunnon ostoa kaavailevien määrä on laskenut hivenen, vaikka muutos ei olekaan merkittävä. Kotitalouksista 7 prosenttia aikoo joko varmasti tai ehkä ostaa asunnon seuraavien 12 kuukauden aikana, kun lukema oli joulukuussa 8 prosenttia. Kiinteistöpalvelujen kasvu jatkuu Palvelualojen liikevaihto oli vuoden 2007 heinäsyyskuussa 9,1 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Edellisellä kesäkuuhun päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla liikevaihdon lisäys oli 9,5 prosenttia. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista aiheutuvat vaihtelut. Palvelualojen päätoimialoista liikevaihdon kasvuvauhti oli nopeinta kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa, jossa liikevaihto oli 12,7 prosenttia vuodentakaista vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto lisääntyi tuoreimmalla kolmen kuukauden jaksolla 4,8 prosenttia. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla kasvua kertyi heinäsyyskuussa 7,2 prosenttia. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialalla liikevaihto nousi 7,4 prosenttia. Rakennuskustannukset nousseet vuodessa 5,7 prosenttia Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2006 marraskuusta vuoden 2007 marraskuuhun 5,7 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,3 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 6,7 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Lokakuusta 2007 marraskuuhun 2007 rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi ennallaan. Työpanosten hinnat nousivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,2 prosenttia. Tarvike- panosten hinnat sen sijaan laskivat 0,1 prosenttia. Asuntoturva ja Öhman sijoittanut kymmeniä miljoonia vuokra-asuntoihin Asuntoturvan ja Öhman Varainhoidon sijoittajille suunnattu asuntoihin sijoittava suljettu rahasto aloitti toimintansa Rahaston on kahdeksan ensimmäisen toimintakuukautensa aikana sijoittanut vuokra-asuntoihin kymmeniä miljoonia euroja. Sijoitukset tehdään yhteistyökumppani Vuokraturvan kautta. Asunnot sijaitsevat valtaosin pääkaupunkiseudulla. Rahaston nimi on Quorum Asuntoturva I Ky. Rahasto on täyteen merkitty. Rahaston omistamasta asuntokannasta merkittävä osa koostuu yksittäisistä asuinhuoneistoista, lähinnä yksiöistä ja kaksioista. Yksittäisellä asunnonomistajalla on mahdollisuus myydä asuntonsa rahastolle ilman välityspalkkiota. Kotitalouksista 29 prosenttia kaavailee asunnon korjausta Tilastokeskuksen joulukuun tilastobarometrin mukaan 29 prosenttia kotitalouksista aikoo varmasti tai ehkä satsata asuntonsa korjaamiseen seuraavien kuuden kuukauden aikana. Asunnon korjausaikeet ovat vähentyneet sekä vuoden takaiseen että edelliskuun tasoon verrattuna. Viime vuoden joulukuussa asunnon korjausta suunnittelevien määrä oli 35 prosenttia ja kuluvan vuoden marraskuussa 33 prosenttia. 15

15 Kuluttajien näkemys lainanoton edullisuudesta on heikentynyt merkittävästi vuodessa. Tuoreimmassa barometrissä lainanottoa piti edullisena 43 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin lukema oli 64 prosenttia. Kuitenkin yhtä moni kuin aiemmin eli 13 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä. Kokonaisuudessaan kuluttajien luottamus on tällä hetkellä vuodesta 1995 lasketun indikaattorin keskiarvon tasolla. Joulukuun luottamusindikaattorin saldoluku oli 14,0, kun keskiarvo on 13,9. TALOUS JA VEROT Asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna 2008 Valtioneuvosto on päättänyt asumistuen määräytymisperusteista vuodelle Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan 0,19 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Tämä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä v tapahtunutta vuokrien nousua. Yhden henkilön ruokakuntien täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavia tulorajoja on tarkistettu kaikissa kuntaryhmissä siten, että työmarkkinatukea saava yhden henkilön ruokakunta saa työmarkkinatuen korotuksen jälkeenkin edelleen täysimääräistä tukea vuonna Myös hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hyväksyttäviä muita hoitokuluja korotetaan siten, että ne vastaavat keskimääräistä kustannusten nousua. Yleistä asumistukea saa vuoden 2007 lopussa noin ruokakuntaa. Vuoden 2008 lopussa tuensaajia arvioidaan olevan noin Vuoden 2007 lopussa keskimääräinen tuki on 238 euroa kuukaudessa. Keskimääräisen tuen arvioidaan nousevan 244 euroon vuoden 2008 lopussa, mikä johtuu asumismenojen noususta ja enimmäisasumismenojen tarkistamisesta. Asumistuen uudet määräytymisperusteet otetaan huomioon vuonna 2008 tehtävässä asumistukien vuositarkistuksessa tai olosuhteiden muutoksen vuoksi tehtävässä välitarkistuksessa. Erityisryhmien asunnoille 300 miljoonan euron korkotukilainoitus Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2008 korkotukilainojen yhteensä 670 miljoonan euron suuruisen valtuuden käytöstä. Valtuus on 120 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna Lisäksi takauslainavaltuutta jaettiin 15 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion mukaan vuonna 2008 sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus toteutetaan korkotukilainoin ja aravalainojen myöntämisestä luovutaan. Toimintansa aloittanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka on valtion asuntorahasto virasto ARAn seuraaja, tekee tarkemman lainajaon valtioneuvoston nyt vahvistaman käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. Erityisryhmien, esimerkiksi vanhusten ja vammaisten, asuntoja varten osoitetaan käyttösuunnitelmassa 300 miljoonan euron suuruinen korkotukilainavaltuus. Tuki pyritään suuntaamaan pääosin kaikkein heikoimmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa oleville ryhmille, kuten pitkäaikaisasunnottomille, mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille ja dementikoille. Ns. normaalien vuokra-asuntojen osuutta on nostettu 36 prosentista 38 prosenttiin. Asumisoikeusja osaomistusasuntojen lainoituksen sekä asuntoosakeyhtiötalojen perusparannuslainoituksen prosentuaaliset osuudet säilyvät entisen tasoisina. Korkotukilainoituksessa painotetaan erityisesti elinkaaritaloudeltaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen rakentamista nopeimmin kasvaviin keskuksiin yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla. Myös perusparannuslainoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen energiatalouteen. Asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamista varten myönnettävät 40 prosentin korkotukilainat kohdentuvat talon ylläpidon kannalta keskeisten korjaustoimenpiteiden lisäksi erityisesti energiataloudellisiin korjaustoimiin. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Isännöitsijän käsikirja päivittyi Isännöitsijän käsikirja on alan vanhin ja arvostetuin käsi- ja oppikirja. Ensimmäinen painos ilmestyi jo 1930-luvulla. Vuosien mittaan kirjasta on muodostunut perusteos, jonka tuntee ja jota 16

16 käyttää lähes jokainen isännöitsijä ja kiinteistöalan ammattilainen. Isännöitsijän käsikirjaan on koottu kaikki isännöintitehtävässä tarvittavat perustiedot niin hallinnon, talouden ja työsuhdeasioiden kuin tekniikan, huollon ja turvallisuudenkin saralta. Kirjoittajina on joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Teos toimii mainiosti myös oppikirjana. Liitteet päivitetty; mukana mm. uusi ISE Isännöitsijän käsikirjan 14. painos ilmestyy tammikuussa. Teos on kauttaaltaan päivitetty ja ajantasaistettu. Hinta 130 euroa. Tilaukset ja tiedustelut: KiinteistöFoorumi, kiinteistöalan kirjakauppa, puh. (09) , Merkittävä arvolisäverolain muutos Kiinteistöinvestointeja koskeva arvonlisäverolain laaja muutos on nyt vahvistettu ja uudet säännökset tulevat voimaan alkaen. Muutokset antavat verovelvollisille aiempaa laajemmat oikeudet ALV-vähennyksiin ja -palautuksiin kiinteistökulujen osalta. Myös kiinteistöjen myynti- ja käyttötarkoituksen muutostilanteissa ALVpalautuksiin liittyvät menettelyt ja laskentatavat muuttuvat olennaisesti. Lain muutos vaikuttaa tietyissä tilanteissa myös ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin kiinteistöinvestointeihin. Uusissa ja peruskorjatuissa kiinteistöissä on syytä selvittää myös vanhojen verottomien vuokrasopimusten osalta mahdollisuus hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi ja hyödyntää veron vähennysoikeutta. Kiinteistöalan Koulutuskeskus järjestää aiheesta koulutustilaisuuden Helsingissä Tilaisuuden tavoitteena on selvittää käytännönläheisesti kiinteistöinvestointien uusien ALVsäännösten sisältö, soveltaminen ja käytännön vaikutukset sekä Verohallituksen asiaa koskeva ohjeistus. Tutustu ohjelmaan. Taloyhtiön tilintarkastus -kirja ilmestynyt uusittuna Jari Etelämaan kirjasta Taloyhtiön tilintarkastus on ilmestynyt uusi painos. Kirja selvittää uuden tilintarkastuslain mukanaan tuomat muutokset ja siirtymäajan säännökset. Samalla se toimii selkeänä perustietopakettina asunto-osakeyhtiön tilintarkastustehtävästä. Kirja on 130-sivuinen A5- kokoa olevan perusteos taloyhtiön tilintarkastuksesta. Kirja on laadittu nimenomaan asuntoosakeyhtiöiden osakastilintarkastajien tarpeisiin, mutta se sopii nopeaksi avuksi myös ammattimaisille tilintarkastajille ja tiedonlähteeksi osakkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Kirjoittaja on kiinteistöalan tilintarkastukseen erikoistunut HTM-tilintarkastaja Jari Etelämaa. Keskeinen sisältö Kiinteistöyhteisön tilintarkastus Asuntoosakeyhtiön tilintarkastajana toimiminen Tilintarkastuksen suorittaminen Tilintarkastuksen raportit. Liitteenä Tilintarkastuskertomus, KHT-yhdistyksen malli Tilinpäätösmerkintä, KHT-yhdistyksen malli Tilintarkastuspöytäkirja, KHT-yhdistyksen malli Malli osakepääoman maksun todistamisesta, KHTyhdistys Uusi ja vanha tilintarkastuslaki Uusi ja vanha tilintarkastusasetus Kirjaa myy Kiinteistöalan Kustannus Oy 35 euron hintaan, puh. (09) Taloyhtiö 2008 tapahtuman sivut avattu Taloyhtiö 2008 tapahtumassa jaetaan jälleen tietoa seminaareissa, tietoiskuissa, näyttelyosastoilla sekä neuvontapisteissä Wanhassa Satamassa Helsingin Katajanokalla. Seminaareissa keskitytään taloyhtiöiden kannalta erityisen polttavaan aiheeseen eli viestintään, tapahtuman pääteemana on edelleen korjausrakentaminen. Viestintää, sen merkitystä ja eri viestintätapoja käsitellään erityisesti korjausrakentamisen näkövinkkelistä. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki päivän aiheista ja näytteilleasettajista kiinnostuneet. Sisäänpääsymaksua ei ole vaan pelkkä rekisteröityminen kävijäksi tapahtuman nettisivuilla riittää. Varaa aika kalenteriisi ja tule Taloyhtiö 2008 tapahtumaan! Päivän ohjelmasta, aikataulusta lisää tapahtuman nettisivuilta osoitteesta: Täsmätietoa taloyhtiön tilintarkastukseen! 17

17 Vuoden taloyhtiöteko palkitaan Viime vuosien tapaan palkitaan jälleen vuoden taloyhtiöteko kilpailun voittajat. Kilpailu on vapaamuotoinen, mutta oivalluksen, teon, hankkeen tai idean valinnassa kiinnitetään vuoden teeman mukaisesti erityistä huomiota siihen, miten teko liittyy päivän aiheeseen eli viestintään. Lisätietoa kilpailusta: Kiinteistöarvioijien auktorisointikoe AKA-koe samanaikaisesti Helsingissä ja Oulussa Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunta järjestää kiinteistöarvioijien auktorisointikokeen (AKA-koe) lauantaina 10. toukokuuta 2008 yhtäaikaisesti Hotel Arthurissa, osoitteessa Vuorikatu 19, Helsinki ja Radisson SAS Hotel Oulun tiloissa, osoitteessa Hallituskatu 1, Oulu. Koetilaisuus alkaa klo Kokeeseen pyritään hakumenettelyllä. Hakuaika on Hakemusten tulee olla perillä viimeistään kello hakuajan viimeisenä päivänä. Kiinteistöarviointilautakunnan auktorisointijaosto hyväksyy kokeeseen osallistujat. Kokeeseen pääsystä ilmoitetaan hakijoille viikolla 10. Kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjen 6 :n mukaan auktorisoiduksi kiinteistöarvioijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on aikaisemman toimintansa perusteella saavuttanut ja edelleen omaa alalla riittäväksi katsottavan käytännön kokemuksen ja ammattitaidon, joka tarkoittaa vähintään viiden vuoden työkokemusta ja hyväksyttäväksi katsottavaa koulutusta, tai kolmen vuoden työkokemusta ja soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Henkilön on oltava rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva suorittamaan kiinteistöarviointeja sekä hallittava itseään ja omaisuuttaan. Hakemuslomake ja sen liite, ohje koevaatimuksista ja kirjallisuusluettelo on saatavilla Keskuskauppakamarin kotisivuilta, Koemaksu on 200 euroa ja koemaksulasku lähetetään kokeeseen hyväksytyille. Lisätietoja: kiinteistöarviointilautakunnan sihteeri, lakimies Raisa Harju puh. (09) , raisa.harju@chamber.fi 18

18