Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2018

Transkriptio

1 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2018

2 Sisältö 3 Alkusanat 4 Sappi Kirkniemi 7 Materiaalitase 8 Ympäristöpolitiikka 9 Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi 10 Tehtaan toiminta vaikuttaa ympäristöön monin tavoin 12 Vastuullinen vedenkäyttö ja vaikutukset vesistöön 14 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun 16 Resurssitehokkuudella minimoidaan vaikutuksia 18 Ympäristötavoitteiden toteutuminen Ympäristötavoitteet vuosille Haluamme olla hyvä työpaikka 23 Yhdessä kaikkien aikojen turvallisuussuoritukseen 24 Luomme paikallista hyvinvointia 26 Sanasto

3 Alkusanat Kirkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristöasioissa jo vuosikymmenten ajan. Kestävä kehitys edellyttää vastuullista toimintaa ympäristökysymyksien hoitamisessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä, sosiaalisen vastuun kantamista sekä tervettä taloudellista tuloksentekoa. Ympäristöstä huolehtiminen on kestävän kehityksen ja yritysvastuun olennainen osa. Kirkniemen tehdas sai Suomessa ensimmäisten yritysten joukossa EMAS-sertifikaatin vuonna Tähän viidenteen EMAS-asetuksen mukaiseen täydelliseen ympäristöselontekomme olemme sisällyttäneet keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -päämääristä sekä ympäristötyön kehittämisestä, sekä aiempaa enemmän tietoa työstämme kokonaisvaltaisen yritysvastuun edistämisessä. Investointeja laatuun ja tehokkuuteen Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olemme toteuttaneet vuonna 2016 Kirkniemen paperikonelinja 3:lla sen elinkaaren suurimman investointityön. Investointi paransi tuotantolinjan laadun tasaisuutta sekä energia- ja kustannustehokkuutta. Syksyllä 2017 lanseerasimme Kirkniemen tehtaalta Galerie Brite Plus -tuotteen. Kirkniemen omassa kehitystyössä kuunneltiin asiakkaiden toiveita ja lopputuloksena oli täysin uudentyyppinen tuote, jossa uuden päällystysteknologian ansiosta on ainutlaatuinen yhdistelmä korkeaa bulkkia ja kiiltoa. Investointi myös vähensi kuivausenergian tarvetta konelinjalla. Ympäristötyön osalta ajanjaksolla on tehty töitä erityisesti tehtaalta puhdistamolle ohjattavan jätevesivirtaaman ja kiintoainekuormituksen pienentämiseksi sekä tehtaan jäteveden sisältämän kemiallista happea kuluttavan aineksen vähentämiseksi. Tehtaan ympäristöjärjestelmää on kehitetty vastaamaan vuonna 2015 uusitun järjestelmästandardin vaatimuksia. Paperitehtaan ympäristöluvan tarkastushakemus jätettiin keväällä Ympäristöluvan tarkastaminen perustui syksyllä 2014 julkaistuihin massan, kartongin ja paperinvalmistuksen BAT-päätelmiin. Lupapäätös annettiin keväällä 2017, mutta valitusten johdosta se ei ole lainvoimainen. Edellisen valtakunnallisen energiatehokkuussopimuksen päätyttyä tehdas liittyi uuteen energiatehokkuussopimukseen vuoden 2016 lopulla. Edellisen ja kuluvan sopimuskauden tavoitteet on täytetty hyvin. Jatkuva parantaminen toimintaperiaatteena Jatkuva parantaminen on ennen kaikkea systemaattista ja ennakoivaa toimintaa, jonka myötä parannetaan asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyttä sekä henkilöstön sitoutumista, vältetään virheitä ja hukkaa, vähennetään kustannuksia, minimoidaan ympäristövaikutuksia ja lopulta parannetaan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Jatkuvan parantamisen kulttuuri täytyy luoda koko henkilöstön voimin ja sen onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii koko organisaation sitoutumisen. Tätä kulttuuria tukemaan aloitamme vuonna 2019 hankkeen jonka tavoitteena on edistää sitä, että jokainen käyttää koko osaamistaan ja parantaa jatkuvasti tapaa tehdä omaa työtään. Myös työturvallisuuden osalta olemme panostaneet yhä enemmän yhdessä tekemiseen. Tuvallisuussloganimme Turvallisuus alkaa minusta ja yhteisten kultaisten turvallisuusperiaatteidemme mukaisesti työskentelemällä sekä itsestämme ja toisista välittämällä luomme turvallisen työpaikan. Tavoitteenamme on, että kaikki Kirkniemessä työskentelevät, sekä sappilaiset että yhteistyökumppanimme, pääsevät terveinä ja hyvinvoivina töistä kotiin. Toivon tämän selonteon antavan kattavan kuvan tehtaamme toiminnasta ja vaikutuksista. Avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö kanssanne on meille tärkeää. 20. maaliskuuta 2019 Martti Savelainen tehtaanjohtaja 3 Emas-ympäristöselonteko

4 Sappi Kirkniemi 4 Tuotteita printtimedian tarpeisiin Kirkniemen tehdas tuottaa kolmella paperikoneella päällystettyjä julkaisupapereita neliöpainoalueella g/m 2. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat korkealaatuisimmat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Kaikista Kirkniemen Galerie-tuotteista valmistetaan myös Bulk-lajeja. Vuonna 2017 Sappi lanseerasi Kirkniemen tehtaalta Galerie Brite Plus -tuotteen, joka pohjautuu uuteen Spraytec-päällystystekniikkaan. Teknologian myötä tuotteella on ainutlaatuinen yhdistelmä korkeaa bulkkia ja kiiltoa. Asiakas voi valita alhaisemman paperin pintapainon säilyttäen kuitenkin julkaisunsa paksuuden ja tuntuman. Painotuotteesta tulee kevyempi, ja tonnimääräisesti paperia tarvitaan vähemmän. Tämä mahdollistaa asiakkaalle alhaisemmat tuotanto- ja jakelukustannukset. Galerie-tuotteet ovat täysin kierrätettäviä. Kaikille Kirkniemen tuotteille on myönnetty EU-ympäristömerkki vuonna EU-ympäristömerkitty tuote täyttää tiukat vaatimukset, jotka koskevat tuotteesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta. Viennin osuus on noin 96 % kokonaistuotannosta. Puu on uusiutuva raaka-aine Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke ja hierre. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekaanisella havupuumassalla hyvä pinnan tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Kirkniemen tehtaalla on kansainvälisten PEFC TM - ja FSC -standardien mukaiset alkuperän seurantajärjestelmät, joiden avulla varmistetaan että puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Muita raaka-aineita ovat: täyteaineet ja päällystyspigmentit side- ja lisäaineet vesi. Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä julkaisupapereita. Kirkniemen tehdas on osa Sappi Europea. Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan eri tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan puukuitujen välille paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset. Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Europen tehtaiden paperituotteista on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa kerrotaan muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä.

5 Tuotantoprosessi Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (mekaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa hankitaan pääosin kotimaisilta selluntoimittajilta. Mekaanisen massan valmistuksessa puut kuoritaan kuorimarummussa. Kuori poltetaan omalla voimalaitoksella, jolloin saadaan tehtaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Massaa valkaistaan vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen avulla. Paperin valmistuksessa erilaiset massat sekoitetaan halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi, jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %. Kuivatusosalla vettä haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan piipuista nouseva savulta näyttävä usva on tätä vesihöyryä. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset. Päällystysvaiheessa paperin pintaan levitetään päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluksella sekä kuivatussylintereillä. Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %. Pituusleikkauksessa konerulla leikataan kapeammiksi ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi. Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. Sappi Kirkniemi 2018 Kapasiteetti: tonnia Tuotanto: tonnia Liikevaihto: 470 miljoonaa euroa Henkilöstö: 571 Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus 5 Emas-ympäristöselonteko

6 Energiaa omalta voimalaitokselta Kirkniemen tehtaalla energia tuotetaan omalla voimalaitoksella biopolttoaineista, hiilestä ja maakaasusta. Vuonna 2017 polttoainevalikoimaan lisättiin asfalteeni. Voimalaitoksella tuotetaan paperitehtaan käyttämää prosessihöyryä ja osa tehtaan käyttämästä sähköstä. Osa sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta. Prosessihöyryä käytetään lähinnä märän paperirainan kuivaukseen. Kuivatusosilla käytetystä höyrystä merkittävä osa kierrätetään uudelleen paperitehtaan lämmön talteenottojen kautta ja käytetään tehtaan muissa osissa muun muassa prosessivesien ja paperikonehallien lämmityksessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Kirkniemen tehtaalla sähköenergian käyttö jakaantuu melko tasan massanvalmistuksen ja paperinvalmistuksen kesken. Mekaanisen massan valmistuksessa käytetystä sähköstä lähes 100 % muuttuu lämpöenergiaksi ja osa sitoutuu tehtaan prosessivesiin. Osa energiasta saadaan talteen höyrynä, jota voidaan suoraan käyttää paperitehtaalla. Näin energia kiertää paperitehtaan eri prosessien läpi useaan kertaan ja käytetystä energiamäärästä saadaan suurin mahdollinen hyöty. Vedenkäyttö ja käsittely Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Tehdas sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla. Vesi otetaan tehtaan käyttöön järvestä eikä vedenhankinta kilpaile juomaveden hankinnan kanssa. Vettä käytetään tehokkaasti kierrättämällä sitä valmistusprosessissa vastavirtaperiaatteen mukaisesti. Tehtaan prosessivedenkäyttö on alhainen, 9 10 m 3 /t. Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun. Tehtaan likaantuneita prosessivesiä puhdistetaan sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmenetelmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuksessa on käytössä muun muassa ultrasuodatinlaitteistoja ja kiekkosuotimet paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen sekä kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkoista puhdistusta varten on Kirkniemessä oma jätevedenpuhdistamo, joka koostuu mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvaiheesta. Puhdistettu vesi johdetaan Lohjanjärveen. Jäähdytysja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään, ja ne ohjataan takaisin vesistöön. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Euroopan IPPC-virasto määrittää alakohtaisia vertailuasiakirjoja. Massa- ja paperiteollisuuden niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit) sisältävät määritelmät alalle soveltuvista BAT-tekniikoista ja hyvää suorituskykyä kuvaavia raja-arvoja muun muassa jätevesipäästöille. Ympäristönsuojelulain mukaisesti ympäristöluvissa annettavat lupamääräykset perustuvat BATvertailuasiakirjoihin. Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen prosessit edustavat BAT-tekniikkaa ja ympäristösuorituskykyä arvioidaan vertaamalla päästötasoja vertailuasiakirjassa määritettyihin raja-arvoihin.

7 Materiaalitase Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna Panos hyödykkeet tehtaalle Energia Polttoaineet (GWh) Maakaasu voimalaitokselle 41 Maakaasu päällystysprosessiin 83 Hiili 469 Asfalteeni 242 Biopolttoaineet 203 Biopolttoaineen osuus 20,0 % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 852 GWh Sähkön ominaiskulutus 1,39 MWh/t Lämpö 590 GWh Lämmön ominaiskulutus 0,96 MWh/t Kiinteistöjen lämmitys 67 GWh Työkoneiden polttoaineet Diesel 2,4 GWh Nestekaasu 0,09 GW Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m 3 ) Puu Hake 0 Puun käyttö 1,05 m 3 /t Kuituraaka-aineet (t, kuiva) Oma mekaaninen massa Ostosellu Massan käyttö 546 kg/t Muut kemikaalit (t, kuiva) Pigmentit Sideaineet Lisäaineet Muiden raaka-aineiden käyttö 478 kg/t Veden otto (1 000 m 3 ) Raakaveden otto järvestä Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi Jäähdytys- ja tiivistysvedet 33,9 m 3 /t Prosessivedeksi Prosessiveden ominaiskulutus 9,4 m 3 /t Voimalaitoksen prosessivedeksi 404 Tehdasalueen koko 112 ha Henkilöstö Tuotos tehtaalta ulos Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitos Rikkidioksidi SO 2 :na 145 t SO 2 -ominaispäästö 0,24 kg/t Typen oksidit NO 2 :na 255 t NO 2 :na ominaispäästö 0,42 kg/t Hiukkaset 0,8 t Hiukkaset 0,001 kg/t Hiilidioksidi fossiilinen t CO 2 fossiilinen 426 kg/t CO 2 bioperäinen t Työkoneet SO 2 0,002 t NO 2 4,9 t Hiukkaset 0,38 t CO 2 fossiilinen 626 t Tuotteet Paperin tuotanto t Sertifioidun kuidun osuus 87 % Jätemateriaalit (kuiva) Yhteensä jätteitä t Jätteet yhteensä 112 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,9 % Kuori ja lietteet polttoon t Osuus hyötyjätteistä 57 % Tuhka t Tuhka 45 kg/t Sekajäte kaatopaikalle yht. 17 t Sekajäte kaatopaikalle 0,03 kg/t Vaaralliset jätteet 54 t Vaaralliset jätteet 0,09 kg/t Muut jätteet t Muut jätteet 2,5 kg/t Päästöt veteen Jätevesivirtaama m 3 Ominaisvirtaama 8,9 m 3 /t Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) t COD Cr -ominaispäästö 2,17 kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) 57 t BOD 7 -ominaispäästö 0,09 kg/t Fosfori (P) 2,25 t P-ominaispäästö 3,7 g/t Typpi (N) 19,2 t N-ominaispäästö 31 g/t Kiintoaine 442 t Kiintoaine ominaispäästö 0,72 kg/t Emas-ympäristöselonteko

8 Ympäristöpolitiikka Kestävä kehitys edellyttää vastuullista toimintaa ympäristökysymyksien hoitamisessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä, sosiaalisen vastuun kantamista sekä tervettä taloudellista tuloksentekoa. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka ja tavoitteellinen ympäristöohjelma huomioivat Sappi Limitedin kestävän kehityksen ohjeiston ja ympäristöpolitiikan mukaiset linjaukset arkipäivän toiminnassa. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka esittää yleiset päämäärät ja linjaukset ympäristökysymysten vastuulliselle hoidolle ja asettaa puitteet ympäristötavoitteiden asettamiselle. 8 Parannamme ympäristötehokkuuttamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti Tavoitteenamme on vähentää toimintamme haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteiden koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta. Varmistamme pääraaka-aineemme, uusiutuvan puun, olevan peräisin kestävästi hoidetuista metsistä sertifioitujen puun alkuperäketjun hallintajärjestelmien avulla. Käyttämällä raaka-aineita, vettä ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti parannamme resurssitehokkuuttamme. Tuotantoprosessissa syntyvät jätteet ja sivutuotteet pyrimme toimittamaan hyödynnettäväksi raaka-aineena tai energiana mahdollisimman täysimääräisesti. Kehitämme tuotteitamme, prosessejamme ja työskentelytapojamme jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Huolehdimme ympäristövastuusta yhdessä Olemme vastuullinen työpaikka, jossa henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden työturvallisuus ja terveys sekä ympäristö on nostettu etusijalle. Varmistamme, että meillä on ympäristövastuusta huolehtimiseen tarvittavat valmiudet ja taidot. Työyhteisömme jäsenet tiedostavat omat mahdollisuutensa ja vastuunsa vaikuttaa tehtaan ympäristötehokkuuden toteutumiseen. Edellytämme myös yhteistyökumppaneilta ja toimittajiltamme vastuullisuutta ympäristöasioiden hoidossa. Kerromme ympäristötyöstämme ja teemme avointa sidosryhmäyhteistyötä Teemme rakentavaa ja avointa yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Käsittelemme ympäristökysymyksiä avoimesti asiakkaidemme, viranomaisten, muiden sidosryhmien ja yleisön kanssa ja julkaisemme tuotteisiin ja tuotantoon liittyvää ympäristötietoa. Täytämme ympäristölainsäädännössä ja -luvissa säädetyt velvoitteemme ja sitoudumme kestävään kehitykseen Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistamme lainsäädännön velvoitteiden ja ympäristölupien mukaisen toiminnan. Sitoudumme ympäristönsuojelun tason suunnitelmalliseen ja johdonmukaiseen jatkuvaan parantamiseen ympäristöhallintajärjestelmien ISO ja EMAS tukemana.

9 Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi Toimintajärjestelmä tukee jatkuvaa parantamista Kirkniemen tehdas varmistaa kestävän kehityksen toteutumisen ja jatkuvaan parantamiseen perustuvan ympäristökuormituksen pienentämisen sekä energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmallisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmän avulla. Kirkniemen tehtaan toimintajärjestelmä pitää sisällään sertifioidut laadunhallinta- (ISO 90001), ympäristö- (ISO ja EMAS), energiatehokkuus- (ISO 50001), työterveys- ja turvallisuus (OHSAS 18001) sekä puun alkuperäketjun hallinnan järjestelmät (PEFC, FSC ). Toimintajärjestelmässä on kuvattu toimintaan ja järjestelmiin liittyvät vastuut ja menettelyt ja se sisältää kuvaukset tehtaan pää- ja tukiprosesseista, päivittäistä työntekoa ohjaavat pysyvät ohjeet ja suunnitelmat sekä organisaatio- ja tehtäväkuvaukset. Siihen liittyvät olennaisena osana myös riskienhallintamenettelyt sekä lakien ja asetusten noudattaminen. Toimintajärjestelmän toimivuutta arvioidaan säännöllisesti johdon katselmuksissa ja standardien vaatimusten mukaisesti toteutettujen ulkoisten ja sisäisten auditointien avulla. Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan järjestelmällisen työn kautta 1. Suunnittelu Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Plan 2. Toteutus Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden suhteen. Do 9 4. Kehittäminen Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella. Act 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja. Check Organisaatio Tehtaan on varmistettava, että ulkopuolelta tulevia velvoitteita noudatetaan ja että sisäisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Kirkniemen ympäristöpolitiikan mukaisesti jokainen kirkniemeläinen kantaa vastuuta ympäristönsuojelun tasosta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta työtehtävänsä mukaisesti. Tehtaan ympäristöpäällikkö tai johdon nimeämät vastuuhenkilöt toimivat asiantuntijoina ja huolehtivat ympäristöasioiden koordinoinnista, kehittämisestä ja raportoinnista. Tehtaanjohtaja vastaa koko tehtaan ympäristöasioista. Raaka-aineiden hankinnasta ja kuljetuksista johtuvat välilliset ympäristövaikutukset huomioidaan, ja tehdas tekee yhteistyötä konsernin vastaavien toimintojen kanssa. Emas-ympäristöselonteko

10 Tehtaan toiminta vaikuttaa ympäristöön monin tavoin Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. 10 Keskeinen ympäristönäkökohta Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi Päästöt veteen Satunnaispäästöjen hallinta Päästöt ilmaan Melu Valmistusprosessin tehokkuus raaka-ainetehokkuus Energiatehokkuus Kuljetukset Puuraakaaineen käyttö Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, rehevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (COD Cr, BOD) Riski suoralle ympäristövaikutukselle: Päästöt vesistöön, ilmaan ja maaperään; haju ja melu Maaperän happamoituminen (NO 2, SO 2 ), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (CO 2 ) Haittavaikutukset lähiympäristölle Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia; raaka-ainehankinnan vaikutukset, kuormitus jäteveden puhdistamolle, jätehuollon vaikutukset Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energiankulutus) Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maankäyttökysymykset) Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Veden käytön ja puhdistuksen tehokkuus ja jatkuva parantaminen. Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen. Ympäristöriskien arviointimenettelyt ja korjaavien toimenpiteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa. Vahinkotilanteisiin varautuminen; tekniset ratkaisut, tarkkailu, kunnossapito, koulutus, toimintaohjeet. Torjuntavalmiudet; oma palokunta, sisäinen pelastussuunnitelma, tehokas ohjeistettu tiedonkulku. Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien polttoaineiden käyttö, päästökauppa. Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Jatkuva parantaminen; Investoinneissa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Jatkuva parantaminen; raaka-aineiden, kemikaalien ja veden tehokas käyttö ja hävikin minimoiminen. Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja jätteiden sekä sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen. Energiatehokkuussopimus; sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma vuoteen Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta (ISO 50001). Kuljetusten suunnittelu, kahdensuuntaiset kuljetukset, paikallisten toimijoiden käyttö mahdollisuuksien mukaan lähialueen kuljetustarpeiden minimoimiseksi. Puuraaka-aineen käyttö kestävästi hoidetuista metsistä. Käytössä sertifioidut puun alkuperäketjun hallinnan järjestelmät PEFC ja FSC, joiden avulla tunnemme puun ja sellumassojen alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. *Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot, joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen.

11 Kuvitussivu? s. 11 Vesikuva 11 Emas-ympäristöselonteko

12 Vastuullinen vedenkäyttö ja vaikutukset vesistöön 12 Sappi Kirkniemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on lainvoimaiset ympäristöluvat, joiden määräykset on huomioitu tehtaan toiminnassa. Paperitehtaalla ja voimalaitoksella on myös toistaiseksi voimassa oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä. Vesistökuormitus Viimeisen kolmen vuoden ajanjaksolla ympäristölupavelvoitteet on täytetty pääosin hyvin. Tehtaalta on tapahtunut yksittäisiä kuukausiluparajan ylityksiä fosfori-ravinteen päästön osalta ja yksi kuukausiluparajan ylitys kemiallista happea kuluttavan aineen (COD Cr ) kuormituksen osalta. Ylityksiin johtaneet syyt on selvitetty ja käsitelty tehdasta valvovan ympäristöviranomaisen kanssa. Tehtaan vedenkäyttö ja jätevesikuormitus ovat BAT-tasojen mukaisia lukuun ottamatta jäteveden sisältämää kiintoainetta, jonka taso ylittää BAT-referenssidokumentissa asetetun raja-arvon. Jäteveden kiintoainepitoisuus lisääntyy jätevedenpuhdistamon kemiallisessa saostusvaiheessa, kun tehtaan jätevesien happea kuluttavan aineen, fosforin, ja typen poistoa tehostetaan ja varmistetaan näin tiukkojen ympäristöluparajojen alittaminen. Kyseessä on niin kutsuttu ristikkäisvaikutus. Tehtaan veden käyttö on ollut erittäin hyvällä tasolla jo vuosikymmenten ajan. Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan vesistökuormitus on alentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka tehtaan tuotanto on samaan aikaan kasvanut. Työtä kuormituksen vähentämiseksi COD Cr :n osalta keinoja tehtaalta puhdistamolle johdettavan kuormituksen vähentämiseksi on tutkittu vuosina Business Finlandin (ent. Tekes) rahoittamassa kaksivuotisessa yhteistyöprojektissa (Novel concepts for recalcitrant COD reduction). Ensisijaisena toimenpiteenä COD Cr -kuormituksen vähentämiseksi tehtaalla investoidaan mekaanisen massan valkaisussa käytettävän alkalin muutokseen. Alkalin muutos vähentää puusta jäteveteen liukenevan orgaanisen aineksen määrää. Tehtaan vesitaseen hallintaan vuonna 2015 kehitetyn seurantatyökalun aktiivinen käyttö ja kehittäminen on viime vuosina vaikuttanut puhdistamolle ohjattavien isojen virtaamien esiintymistiheyteen sekä pienentänyt hieman puhdistamolle ohjattavaa ominaisjätevesivirtaamaa. Tämä on osaltaan vaikuttanut tehtaalta puhdistamolle johdettavan kuormituksen hallintaan ja puhdistamon tehokkuuteen. Ominaisjätevesivirtaama 8,9 m 3 /t alitti vuonna 2018 BAT-tason 9,0 m 3 /t. Puhdistamon tehokkuus, COD Cr -reduktio, on ollut keskimäärin vuosina erittäin hyvällä 88 % tasolla. Päästöt vesistöön vs. luparajat vuonna 2018 Päästöparametri Yksikkö Luparaja kk-keskiarvo Luparaja vuosikeskiarvo Toteutunut vuosi-keskiarvo 2018 Huomautus COD Cr kg/vrk Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/vrk 9 7 6,2 3 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/vrk Ei ylityksiä Vuoden 2018 vuosiraportointi viranomaisille on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristöhallinnon tietokantaan ja viranomainen on raportoidut tiedot hyväksynyt.

13 Vaikutukset vesistöön Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen välittömässä läheisyydessä. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan vesistön happivaroja. Jäteveden sisältämän fosforiravinteen määrällä on vaikutusta vedenlaatuun, sillä fosfori on järven rehevöitymistä rajoittava minimiravinne. Tästä syystä tehtaalle on asetettu erittäin tiukka luparaja jäteveden sisältämälle fosforin määrälle. Typen merkitys vesiekosysteemin kannalta on fosforia vähäisempi. Merkittävä osa Lohjanjärven eteläosan ravinnekuormituksesta, yli 80 %, tulee virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Kirkniemen tehtaan osuus Lohjanjärven eteläosan fosforikuormituksesta on viimeisimpien taselaskelmien mukaan ollut noin 10 % ja typpikuormituksesta noin 4 %. Tehtaan jäähdytysvedet ja puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on rajallinen. Tehdas osallistuu alueen vedenlaadun vuosittaiseen seurantaan Lohjanjärven tilan yhteistarkkailussa. Vettä kierrätetään tehtaan prosesseissa jätevesimäärän minimoimiseksi. Ominaisjätevesivirtaama 8,9 m 3 /t alitti vuonna 2018 BAT-tason. Hapetuskierrätys korjaa järven tilaa Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituksesta johtuen. Eloperäisen aineksen hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, mistä voi seurata ravinteiden vapautumista pohjasedimenteistä veteen. Järven syvänteet saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan syvänteitä vuodesta 1986 alkaen. Järvellä on yhteensä neljä hapetinlaitetta. COD Cr :n ominaiskuormitus kg/t paperia Fosforin ominaiskuormitus g/t paperia Typen ominaiskuormitus g/t paperia Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia 2,0 1,5 1,0 0, , Bat ref max Bat ref min Emas-ympäristöselonteko

14 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun 14 Päästöt minimoidaan BAT-tekniikalla ja energiatehokkuutta parantamalla Energiantuotannon ilmapäästöjen minimoimiseksi huolehdimme voimalaitoksen polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, käytämme tehokkaita energiantuotannon BAT-referenssidokumentin mukaisia päästöjen vähentämistekniikoita ja huolehdimme puhdistuslaitteiden toimintakunnosta. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tarvetta ja siten energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvissa, ja vuosina päästöt ovat olleet lupien mukaiset. Kirkniemen voimalaitos on Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja typenoksidin ja rikkidioksidin osalta. Rikkidioksidipäästön nousuun ovat vaikuttaneet polttoainevalinnat. Tehtaalla siirryttiin vuonna 2015 käyttämään pääpolttoaineena kiinteitä polttoaineita rikittömän maakaasun sijaan. Biopolttoaineen osuus jäi 20 prosenttiin vuonna Hevosen kuivikelantaa käytettiin energiatuotannossa koetoimiluvan mukaisesti vuoden alkupuoliskolla. Koepolton perusteella kuivikelanta soveltuu polttoaineeksi voimalaitoksella. Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimassa. Päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Valtaosa paperitehtaan tuottamista päästöistä ilmaan aiheutuu energiantuotannosta. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi. Vaikutukset ilmanlaatuun vähäiset Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten energiatuotannon vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun jäävät melko vähäisiksi. Tehdas osallistuu alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun muiden toimijoiden kanssa. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun. Haju Mekaanisen massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. VOC-yhdisteitä vapautuu pieniä määriä massanvalmistuksesta, puukentältä ja jätevedenpuhdistamolta. Massan ja paperin valmistuksessa ei vapaudu ilmaan haisevia rikkiyhdisteitä. Puhdistamolla jätevedessä voi muodostua haisevia yhdisteitä hapettomissa olosuhteissa. Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2018 Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä Hiukkaset (PM) t/a 0 0,8 0,8 Typen oksidit (NO x ) t/a 8,3 246,4 254,8 Rikkidioksidi (SO 2 ) t/a 0 145,3 145,3 Hiilidioksidi, foss. (CO 2 ) t/a

15 Hajujen muodostumista pyritään vähentämään tuotantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon prosessien optimoinnilla, vähentämällä hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavien kemikaalien käyttöä ja suunnittelemalla hajua aiheuttavat toimenpiteet huolellisesti ja tiedottamalla niistä etukäteen. Melu Kirkniemen tehdas aiheuttaa ympäristöönsä tasoltaan ja laadultaan vaihtelevaa melua. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti ympäristömelumittausten ja tarvittaessa melumallinnuksen avulla. Ympäristömelumittaus tehdään seuraavan kerran vuonna Valtaosa melusta on luonteeltaan tasaista matalataajuista kohinaa. Matalataajuisen kohinan lisäksi alueella syntyy erilaisia häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljettimien, ajoneuvojen ja hälyttimien toiminnasta. Tehtaan aiheuttamat ympäristömelutasot eivät ole muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Kirkniemen tehtaan aiheuttamat meluvyöhykkeet Pensaarensalmi Pumppaamo Pensaari Brotorp Kirkniemi Jönsböle 45 db(a) 50 db(a) 55 db(a) Toki Uimaranta 15 Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a NO X t/a SO 2 t/a Hiukkaspäästöt ilmaan t/a Fossiilinen CO 2 t/a Emas-ympäristöselonteko

16 Resurssitehokkuudella minimoidaan vaikutuksia 16 Käytämme luonnonvaroja ja energiaa tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoimme tuotantomme ympäristökuormitusta ja kierrätämme tehokkaasti. Tuotantoprosessejamme on kehitetty siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen toiminnan painopisteenä Tehdas on ollut mukana valtakunnalliseen energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2009 lähtien ja sillä on käytössä jatkuvan parantamisen varmistava energiatehokkuusjärjestelmä ISO Jo ennen energiatehokkuussopimukseen liittymistä on energiatehokkuus ollut tärkeässä roolissa tehtaan toiminnan kehittämisessä. Uudelle, vuonna 2017 alkaneelle energiatehokkuussopimuskaudelle asetetut tavoitteet ulottuvat vuoteen Kirkniemen tehtaan energiatehokkuustavoite on 7,5 prosentin vähennys kokonaisenergian kulutuksesta. Energiatehokkuuden säästötavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuosien aikana merkittävimmät energiasäästöt syntyivät PK3 linjan investointityön myötä. Vuonna 2018 isoin säästö toteutettiin investoimalla PK2-linjan vedenerotuksen parantamiseen. Tehtaan energiankulutusta seurataan jatkuvasti energian ominaiskulutuksen avulla eli tuotetun paperitonnin valmistamiseen kuluneena energiana (MWh/t). Vuonna 2018 Kirkniemen tehtaalla paperitonnin valmistamiseen kului sähköä keskimäärin 1,4 MWh/t ja höyryä 0,96 MWh/t. Prosessien tehokkuus mahdollistaa suorien ympäristövaikutusten pienentämisen ja vähentää raaka-aineiden hankinnasta ja energian tuotannosta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja. Raaka-ainetehokkuus säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä materiaalihävikkiä jätevedenpuhdistuslaitokselle ja käytämme vettä tehokkaasti kierrättämällä sitä mahdollisimman paljon tehtaan prosesseissa. Pyrimme myös toimittamaan kaikki tehtaalla syntyvät jätejakeet hyötykäyttöön kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Materiaalihävikki oli 1,9 % tuotannosta vuonna Tavoiteltuun alle 1,4 % hävikkitasoon ei päästy. Haasteita aiheuttivat muun muassa uuden tuotteen kehittämiseen liittyneet koeajot, joista seurasi ylimääräistä kiintoainekuormitusta puhdistamolle. Hävikin lähteitä on kartoitettu vuonna 2018 Sappin manufacturing trainee -työntekijän selvityksessä ja järjestelmällinen työ materiaalihävikin edelleen pienentämiseksi jatkuu. Kiintoainehäviö jätevedenpuhdistamolle % Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen % kokonaisenergian kulutuksesta, kumulatiivinen ,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Säästötoteuma Säästötavoite

17 Eilisen jäte on tämän päivän raaka-aine Jätteitä syntyy tehtaalla vuosittain noin tonnia. Jätteet toimitetaan hyötykäyttöön lähes 100 prosenttisesti. Loppusijoitettavaa jätettä syntyi vuonna 2018 vain 0,1 % kaikista jätteistä. Jätteistä pääosa, noin 95 % muodostuu isoista jakeista, eli voimalaitostuhkasta, jätevedenpuhdistuksen lietteistä ja puun kuoresta, jotka on saatu hyötykäyttöön 100 prosenttisesti. Viime vuosina tuhkan määrä on kasvanut merkittävästi, kun vuonna 2015 voimalaitoksen pääpolttoaine vaihtui maakaasusta kiinteisiin polttoaineisiin. Tehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä, jossa kerätään erikseen paperi, pahvi, metallit, puu, energiajäte, biojäte, kaatopaikkajäte ja vaaralliset jätteet. Lajittelun toimivuudesta huolehtivat osastojen nimetyt jätevastaavat. Lajittelujärjestelmän toimivuutta tarkastellaan myös säännöllisesti ja systemaattisesti tehtävillä jätehuollon sisäisillä arvioinneilla. Jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraisille toimijoille asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Jätevedenpuhdistamon kuitulietteellä on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntä maanparannusaineena käytettäväksi Kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt noin 95 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehtaalla ei ole omaa kaatopaikkaa. Kaatopaikkajätteet toimitetaan tehtaan ulkopuolelle ympäristöluvanvaraiselle toimijalle. Kaatopaikkajätteen määrä t Jätteiden hyödyntäminen vuonna ,08 % 0,02 % 17 42,12 % 57,78 % Energiahyötykäyttö Poltto ilman energiahyötyä Vaarallisten jätteiden käsittely ilman hyödyntämistoimia Materiaalihyötykäyttö Kaatopaikkasijoitus Isojen jätejakeiden hyötykäyttökohteet Jätejae Puun kuori kuorimolta Kuituliete jätevedenpuhdistamolta Bioliete jätevedenpuhdistamolta Tuhkat voimalaitokselta Hyötykäyttökohde Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella Maanrakennusmateriaalina kaatopaikkojen pintarakenteissa Maanparannusaineen valmistuksessa Maanparannusaineena Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella termisesti kuivattuna Maanparannusaineen valmistuksessa Maanrakennusmateriaalina Emas-ympäristöselonteko

18 Ympäristötavoitteiden toteutuminen Tavoite Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Lisätietoja sivulla Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Hyötykäyttöaste > 99 % Sekajätettä lajittelusta < 80 t/a Ympäristöriskien hyvä hallinta: Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Ei vakavia satunnaispäästöjä Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen Selittämättömien puhdistamolle häiriöitä aiheuttaneiden poikkeamien määrä 0 kpl Satunnaispäästöjä 0 kpl Kiintoainehäviö jätevesiin < 14 kg/t Jätevesivirtaama < 9,4 m 3 /t Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta 99,9 % 75 t/a 0 kpl 1 kpl* 19,3 kg/t 8,9 m 3 /t 15 kpl Energiatehokkuuden parantaminen: Energiansäästötavoitteet tavoiteohjelman mukaisesti Energiansäästö > 18,3 GWh 21,9 GWh Ympäristöluparajojen noudattaminen: Vesistöpäästöjen luparajojen vuosi- ja kk-keskiarvojen alittaminen COD Cr < 4500 kg/d Fosfori < 7 kg/d Typpi < 100 kg/d Voimalaitoksen ilmapäästöt luparajojen mukaiset Päästöt < luparajat Kyllä Jätevesivaikutusten hallinta Jätevesipäästöt BAT-mukaisesti pl. jäteveden kiintoaine Jäteveden kiintoaine < 0,8 kg/t kg/vrk 6,2 kg/vrk** 53 kg/vrk Kyllä 0,72 kg/t Biopolttoaineen tehokas käyttö Biopolttoaineen osuus > 23 % 20,0 % 14 Puun alkuperäketjun hallinta Serfioidun kuidun osuus > 70 % 87 % , , 18 14, *Vuosina ennakoivaa ympäristöriskien hallintaa on sisällytetty henkilöstön jokapäiväiseen työhön aiempaa järjestelmällisemmin. Tästä huolimatta tehtaalla tapahtui yksi satunnaispäästö, jossa pieni määrä hydrauliikkaöljyä päätyi vesistöön öljyn lämmönvaihtimen rikkouduttua. Vuoto havaittiin kirkasvesien tarkkailukierroksella, vuotokohta paikallistettiin ja torjuntatoimet käynnistettiin välittömästi, jolloin vaikutukset jäivät vähäisiksi. **3 kuukausiluparajan ylitystä: Kaksi tapahtui lämpimän kesän aiheuttaessa haasteita jätevedenpuhdistamolla. Tilanne normalisoitui helteiden loppumisen myötä. Joulukuussa haasteita aiheutti tuntemattomasta syystä johtunut puhdistamon biologisen lietteen laadun muutos. Lietettä pääsi normaalista poikkeava määrä purkuveteen, mikä aiheutti luparajan ylityksen.

19 Ympäristötavoitteet vuosille Tavoitteenamme on käyttää raaka-aineita, vettä ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Varmistamme pääraaka-aineemme, uusiutuvan puun, olevan peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Tuotantoprosessissa syntyvät jätteet ja sivutuotteet pyrimme toimittamaan hyödynnettäväksi raaka-aineena tai energiana mahdollisimman täysimääräisesti. Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistamme lainsäädännön velvoitteiden ja ympäristölupien mukaisen toiminnan. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Tehtaan ympäristöpolitiikasta ja ympäristönäkökohdista johdetut tavoitteet ovat mitattavia ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Huolehdimme ympäristövastuusta yhdessä ja teemme avointa sidosryhmäyhteistyötä. Tavoitteenamme on ympäristöriskien hyvä hallinta ja nolla satunnaispäästöä ympäristöön. Vuosina panostamme ympäristötyöhön liittyvään koulutukseen. Pyrimme edelleen lisäämään henkilöstön ympäristötietoisuutta ja kouluttautumismahdollisuuksia. Tavoitteenamme on oikea-aikainen tiedonvaihto eri sidosryhmille ajankohtaisista asioista. Kaikki ympäristötyöhön liittyvät palautteet käsitellään ja niihin vastataan viipymättä. Kolmen vuoden jaksolle asetettavia tavoitteita tarkastellaan vuosittain ja tarvittaessa muutetaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoite Tunnusluku/mittari Tavoitearvo 19 Puun alkuperäketjun hallinta Sertifioidun kuidun osuus > 85 % Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen: Säästötavoitteet tavoiteohjelman mukaisesti Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Jätevesivaikutusten hallinta Ympäristöriskien hyvä hallinta: Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Ei vakavia satunnaispäästöjä Ympäristöluparajojen noudattaminen: Vesistöpäästöjen luparajojen vuosi- ja kk-keskiarvojen (sulkeilla) alittaminen Voimalaitoksen ilmanpäästöt luparajojen mukaiset Kiintoainehäviö jätevesiin Jätevesivirtaama Energiansäästö: sähkö, lämpö, polttoaine Hyötykäyttöaste Sekajätettä lajittelusta Jätevesipäästöt BAT-mukaisesti pl. jäteveden kiintoaine Jäteveden kiintoaine Selvittämättömien, puhdistamolle häiriötä aiheuttaneiden poikkeamien määrä Satunnaispäästöjen määrä COD Cr Fosfori Typpi Päästöt vs. lupaehdot < 14 kg/t < 9,4 m 3 /t 18,3 GWh > 99 % < 60 t/a Kyllä < 0,8 kg/t 0 kpl 0 kpl < kg/d (6 000) < 7 kg/d (9) < 100 kg/d (130) Lupaehtojen mukaisesti Emas-ympäristöselonteko

20 Sappi Kirkniemen Kultaiset turvallisuusperiaatteet KEHITÄN turvallisuusasennettani NOUDATAN turvallisuusohjeita 20 ARVIOIN aktiivisesti vaaroja VÄLITÄN JA PUUTUN turvattomaan toimintaan HUOLEHDIN siisteydestä ja järjestyksestä LIIKUN aina turvallisesti Liiketoimintamme perustuu tinkimättömyyteen ja rohkeuteen, teemme älykkäitä päätöksiä, jotka toteutetaan nopeasti. Ehdoton keskittyminen ja sitoutuminen turvallisuuteen on toimintamme perusta. Arvomme

21 Haluamme olla hyvä työpaikka Yksi Kirkniemen tehtaan strategisista tavoitteista on olla vastuullinen työpaikka, jonka kriittiseksi menestystekijäksi on määritelty sitoutunut henkilöstö. Päämääränämme on turvata työvoiman saanti ja varmistaa henkilöstön motivaatio, hyvinvointi ja jatkuva kehittyminen. Pyrimme takaamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön ja vahvistamaan yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa henkilöstöllä on halu kehittää työtään ja työskentelytapoja ja suoriutua työtehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla. Työhyvinvoinnin kulmakiviksi on tunnistettu neljä tekijää: motivaatio, osaaminen, toimiva työyhteisö sekä terveys ja työkyky. Henkilöstön sitoutuneisuus Meille vastuullinen työpaikka tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että asetamme turvallisuuden aina etusijalle. Esimiehiämme on valmennettu systemaattisesti ROI (Rohkea-Oikeudenmukainen-Innostava) -esimiesohjelman avulla vuodesta Systemaattisen valmennuksen tavoitteena on luoda yhtenäiset esimieskäytännöt, joilla mahdollistetaan organisaation turvallinen ja ketterä toiminta. Henkilöstön sitoutumista mitataan Sappissa joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä, joka tarjoaa koko henkilöstölle mahdollisuuden antaa palautetta. Kyselyn osa-alueita ovat muun muassa turvallisuus ja hyvinvointi, kehittyminen ja vaikutusmahdollisuudet, eettiset säännöt ja arvot, esimiestyö, tiedonkulku ja sitoutuminen. Edellisessä, vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä, 73 % kirkniemeläisistä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulosten perusteella on tehtaalla käynnistetty sekä tehdas- että osastokohtaisia toimenpiteitä, joilla työpaikkaa pyritään edelleen kehittämään. Henkilöstölle tarjotaan tulevaisuudessa vaikutusmahdollisuuksia oman työn kehittämiseen entistä järjestelmällisemmin. Keväällä 2019 käynnistämme hankkeen, jonka tavoitteena on edistää kulttuuria, jossa jokainen käyttää osaamistaan ja parantaa jatkuvasti tapaa tehdä omaa työtään. Tämä uudenlainen työskentelytapa kehitetään yhdessä henkilöstön, luottamusmiesten ja tehtaan johdon kesken Sappi Europen johdon tuella. Osaaminen Henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota pidetään yllä myös osaamista kehittämällä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä esimiestyöskentelyn, henkilöstön osaamisen Pyrimme takaamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön ja vahvistamaan yhdessä tekemisen kulttuuria. kehittämisen ja sen seurannan sekä työyhteisön vuorovaikutuksen väline. Tavoiteasetannan ja tehtäväkuvauksen lisäksi esimiehiä ohjeistetaan keskustelemaan myös työntekijän hyvinvoinnista ja kehitysmahdollisuuksista. Keskustelun yhteydessä tehdään jokaiselle henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jonka tehtävänä on tukea henkilön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kasvua. Kehittymistä tapahtuu sekä omassa työssä ja työyhteisössä oppimalla. Varsinaisten koulutuspäivien määrätavoite on 3 pv/hlö/vuosi. Viimeisten kolmen vuoden aikana koulutuspäivien määrä on kasvanut ja vuonna 2018 koulutuspäiviä toteutui keskimäärin 4,8 pv/hlö. Sappi tukee myös omaehtoista osaamisen kehittämistä eli työn ohella tutkintoon johtavaa opiskelua. Oppimismahdollisuuksia on kehitetty ottamalla käyttöön vuonna 2017 koko Sappi Europen henkilöstön sähköinen oppimisalusta Universe. Universessa on mahdollisuus opiskella esimerkiksi kieliä, johtamista, jatkuvaa parantamista tai IT- sekä ympäristö- ja työturvallisuusasioita. Oppimisalustan on tarjonnut uudenlaisen ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Kehityskeskustelut käyty 2018 toimihenkilöt: 100 % työntekijät: 82,1 % Koulutukset/henkilö 2016: 3,8 pv/hlö 2017: 4,3 pv/hlö 2018: 4,8 pv/hlö 21 Emas-ympäristöselonteko

22 Osaamisen siirto ja työvoiman turvaaminen Kirkniemen tehtaan henkilökunnasta noin 40 % on yli 50-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme tulevaisuudessa paljon eritasoista osaamista eläköityvien tilalle. Henkilökohtaisen kehittymisen lisäksi varmistamme osaamisen siirtymisen kouluttamalla henkilöstöä hyvissä ajoin vaativampiin tehtäviin. Teemme oppilaitosyhteistyötä, jonka tavoitteena on tukea uusien osaajien saamista alalle. Järjestämme tehdasvierailuja alan opiskelijoille, käymme oppilaitoksissa luennoimassa ja osallistumme alan opiskelijoiden rekrytointitapahtumiin. Olemme mukana myös Metsäteollisuus ry:n valtakunnallisessa Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjassa, jossa käydään kertomassa 9-luokkalaisille metsäteollisuudesta ja sen uramahdollisuuksista. Keväällä 2019 käynnistyy tehtaalla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutus, jossa koulutukseen valituilla työntekijöillä on mahdollisuus työn ohessa suorittaa prosessiteollisuuden ammatti- tai perustutkinto. Terveys ja työkyky Työhyvinvoinnin haasteiksi on tunnistettu henkilöstön ikääntyminen, osittain fyysisesti kuormittavat työt, työaikajärjestelyt sekä omat elintavat. Tavoitteenamme on, että kaikki jaksavat töissä eläkeikään asti ja pääsevät eläkkeelle terveenä. Kirkniemessä on panostettu henkilöstön terveyteen ja työkykyyn varhaisen tuen mallilla. Malli kehitettiin työnantajan, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon yhteistyöllä jo vuonna Varhaisen tuen mallilla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja selviytymistä omassa työssä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisesti hyväksytty malli antaa osapuolille yhteiset pelisäännöt, joilla sovitaan käytännön menettelytavoista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuemme henkilöstön omaehtoista hyvinvoinnin ylläpitämistä monin tavoin. Jaamme vuosittain 2 % henkilökunnan jatkuvan parantamisen ideoista saaduista säästöistä henkilökunnan hyvinvointiin. Viime vuosina rahasumma on käytetty kulttuuri- ja liikuntaseteleihin. Tehtaalla on kuntosali, joka on henkilökunnan käytössä. Lisäksi Sappi Kirkniemi tukee vuosittain 10 henkilöstökerhon ja eläkeläiskerhon toimintaa. 22 Vuonna 2017 toteutimme hyvinvoinnin teemavuoden. Hyvinvointiteemat vaihtelivat kuukausittain, kampanjat olivat vuorovaikutteisia ja niiden avulla aktivoitiin henkilöstöä arvioimaan ja tukemaan omaa hyvinvointiaan. Teemoina olivat yleinen terveys, harrastukset, hyötyliikunta, ravinto, ihmissuhteet, asenne, päihteet, stressinhallinta, uni ja lepo, hyvät tavat ja yhteistyö työpaikalla. Käynnistimme myös kolme hyvinvointiohjelmaa, jotka toteutettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. 48 henkilöä osallistui vuoden kestäviin ohjelmiin, jotka käsittelivät painonhallintaa, liikunnan lisäämistä ja stressinhallintaa. Tarjosimme apua myös tupakoinnin lopettamiseen. Sappin eettiset säännöt Sappin eettiset säännöt ohjaavat päätöksentekoamme, toimintaamme ja tapaa, jolla käyttäydymme työssä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että koko Sappissa noudatetaan globaalisti yhteisiä eettisiä periaatteita. Eettiset säännöt sisältävät ohjeita muun muassa turvallisuudesta ja terveydestä, ympäristönsuojelusta, kilpailu- ja kauppalainsäädännöstä, tietosuojasta sekä petoksen ja korruption estämisestä. Sappin eettiset säännöt päivitettiin vuonna 2016, minkä jälkeen koko henkilöstö suoritti sääntöjä koskevan Universeverkkokoulutuksen. Kaikkien sappilaisten edellytetään tutustuvan eettisiin sääntöihin, noudattamaan niitä ja raportoimaan sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

23 Yhdessä kaikkien aikojen turvallisuussuoritukseen Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa Vuonna 2018 Kirkniemen tehtaan tapaturmataajuus onnistuttiin painamaan yhteen kolmasosaan edellisestä vuodesta. Vuosi sisälsi hienon noin kahdeksan kuukauden ja yli työtunnin tapaturmattoman jakson. Tuona aika onnistuimme erityisesti kahdessa asiassa: pidimme huolta kesätyöntekijöiden turvallisuudesta ja estimme perinteisen tapaturmasuman syksyllä. Kesätyöntekijöiden turvallisuusasennetta selvitettiin jo valintavaiheessa. Turvallisuustekijöitä korostettiin perehdyttämisessä ja opastuksessa sekä normaalissa työskentelyssä aina töiden päättymiseen asti. Avainasemassa oli kokeneempien työntekijäkollegoiden huolenpito nuorista. Vuoden vaarallisimman ajanjakson haasteet vältettiin mittavalla kampanjoinnilla ja kaikkien kirkniemeläisten tietoisuuden lisäämisellä. Aiempien vuosien tapahtumat tuotiin näkyvästi esiin kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa kuten tehtaanjohtajan infoissa, työryhmien turvatuokioissa ja työsuojeluasiamiesten ja päälliköiden turvallisuuspalavereissa. Onnistumisen kulmakivet Vuoden aikana jalkautimme tehtaan oman turvallisuussloganin ja kuusi kultaista turvallisuusperiaatetta, jotka oli luotu yhdessä henkilöstön kanssa. Otimme laajempaan käyttöön Bradleyn käyrän, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida omaa kehitysvaihettaan ihmisten käytännön toiminnan perusteella. Kaikki kirkniemeläiset sijoitetaan omaa turvallisuusasennettansa vastaavalle paikalle käyrällä. Arvioinnin perusteella määritellään toimenpiteitä, joiden avulla Kirkniemessä pyritään kohti entistä yhteisöllisempää turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että kaikki osallistuvat toiminnan kehittämiseen, kannamme vastuuta toinen toisistamme ja turvallisuus on meille yhteinen arvo, joka näkyy ja kuuluu työpaikallamme. Samaan aikaan keskityimme myös turvallisuuden johtamiseen ja perusasioista huolehtimiseen. Jatkuva riskien arviointi, käyttäytymisperusteiset turvallisuusarvioinnit, eri turvallisuusteemojen käsittelyt kuukausittain, turvallisuushavaintojen käsittelyn kehittäminen turvallisuustietojärjestelmässä sekä siisteyden ja järjestyksen parantaminen muodostivat perustan turvalliselle työskentelylle. Henkilöstön, yhteistyökumppaneiden, vierailijoiden ja naapuruston turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuuden jatkuvan parantamisen painopiste on kestävän turvallisuuskulttuurin rakentamisessa. Turvallisuus on tehtävä joka päivä Kerran saavutetun hyvän turvallisuustason ylläpysyminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Kirkniemen kaikkien aikojen turvallisin vuosi oli 2015, jolloin pääsimme tapaturmataajuuteen 3,3. Vuonna 2017 tapaturmataajuus oli noussut taas tasolle 8,1. Työturvallisuuden ylläpito vaatii aktiivista toimintaa jokaiselta työyhteisön taholta joka päivä uudestaan. Yhä enemmän yhteistyötä vuonna 2019 Vuonna 2019 siirrämme turvallisuustyön painopistettä yhä enemmän yhdessä tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Tehtaanjohtajan vetämien työsuojeluasiamiesten ja päälliköiden turvallisuustilaisuuksien jatkamista BBS-arviointien tekijäkunnan laajentamista Kultaisten turvallisuusperiaatteiden todeksi tekemistä yhteisessä arjessa. Tavoitteemme on, että kaikki Kirkniemessä työskentelevät, sekä sappilaiset että yhteistyökumppanimme, pääsevät terveinä ja hyvinvoivina töistä kotiin. Tapaturmataajuus, Sappi Kirkniemen henkilöstö kpl/ työtuntia 23 Emas-ympäristöselonteko

24 Luomme paikallista hyvinvointia 24 Työllistämme suoraan ja välillisesti Kirkniemi osa maailmanlaajuista Sappi-konsernia, mutta tehtaalla on merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia paikallisesti. Lohjan suurimpana yksityisenä työnantajana työllistämme suoraan 570 henkilöä ja kesätyöpaikan tarjoamme vuosittain noin 90 henkilölle. Tehdasalueella työskentelee päivittäin keskimäärin 80 yhteistyökumppania. Ostamme palveluita ja tavaroita noin 350 lähialueen toimittajalta, millä on positiivinen vaikutus paikalliseen talouteen. Suomalaisten yritysten osuus on noin 75 % kaikista toimittajistamme. Teemme aktiivista sidosryhmäyhteistyötä Olemme avoimia ja vastuullisia vuorovaikutuksessamme kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Paikallisten sidosryhmiemme kanssa olemme läheisessä vuorovaikutuksessa. Etenkin turvallisuusasioista viestimme aktiivisesti sekä omalle henkilöstöllemme että muille sidosryhmillemme. Kutsumme naapuruston ja henkilöstön vieraat kerran vuodessa vierailulle tehtaalle. Viestimme proaktiivisesti paikallisille medioille. Kerromme tehtaan tapahtumista sosiaalisen median kanavilla. Olemme jäsen Lohjan seudun ympäristöklusterissa, joka on alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen Hyvien suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen paikallisiin sidosryhmiin on meille tärkeää. Teemme tiivistä yhteistyötä paikkakuntamme muiden toimijoiden kanssa. perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto. Osallistumme paikallisiin ja alan opiskelijoiden rekrytointitapahtumiin. Teemme oppilaitosyhteistyötä muun muassa tehdasvierailujen ja luentojen muodossa. Tuemme paikallisyhteisöjä Olemme tukeneet paikallisten yhteisöjen ja alan opiskelijoiden toimintaa sponsoroinnin ja lahjoitusten kautta. Keskitämme tukemme paikallisiin lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin, kulttuuritoimintaan, turvallisuutta edistävään toimintaan sekä valtakunnallisille metsä- ja prosessiteollisuuden ammattikorkea- ja korkeakouluopiskelijoille sekä Lohikalat Karjaanjokeen -ympäristöhankkeelle. Lisäksi henkilöstömme on lahjoittanut omista palkkioistaan yhteensä euroa vuosina tukea tarvitseville lähialueen lapsille ja nuorille. Tuet on jaettu paikallisten toimijoiden, esimerkiksi Hope Lohjan ja Lohjan Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Lohikalat Karjaanjokeen -hanke Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry koordinoi Karjaanjoen vesistön alueella tehtäviä toimia kalateiden rakentamiseksi sekä jokihelmisimpukoiden elvyttämiseksi ja lohikalakantojen palauttamiseksi. Nämä hanketoimet ovat osa suurempaa Freshabit-ohjelmaa, joka on yksi Euroopan komission kuudesta laajoja ympäristöongelmia ratkovasta hankkeesta. Hankkeella on neljä tavoitetta: Kalateiden rakentaminen ja lohikalojen palautus Elinaluekunnostukset lohikalojen ja raakun lisääntymisen näkökulmasta Vedenlaadun parantaminen Tulvasuojelu Kahden alimman voimalaitospadon ohittavan kalatien rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2018 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Sappin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuemme luonnon monimuotoisuutta. Hanke tarjoaa mahdollisuuden olla mukana meille tärkeän vesistöalueen elävöittämisessä.

25 Viestimme avoimesti ja olemme läheisessä vuoro vaikutuksessa paikallisten sidosryhmiemme kanssa. 25 Vuoden 2018 Sappin globaalin turvallisuuspäivän tapahtumassa Kirkniemessä vieraili 55 henkilöä tehtaan naapurustosta. Emas-ympäristöselonteko

26 Sanasto 26 BOD 7 (Biological Oxygen Demand), biologinen hapenkulutus ilmoittaasen happimäärän, jonka jäteveden sisältämät nopeasti hajoavat orgaaniset yhdisteet kuluttavat 7 vuorokauden aikana hajotessaan vesistössä. Business Finland on yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava rahoituskeskuksesta ja asiakastoimintoja toteuttavasta yhtiöstä koostuva liike-elämän toimija. CO 2 eli hiilidioksidi, on hiilen palamistuote. Hiilidioksidia esiintyy maan ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoisuuksina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Hiilidioksidi on merkittävä ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kasvit käyttävät sitä raaka-aineena orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa eli yhteyttämisessä. COD Cr (Chemical Oxygen Demand) -menetelmällä mitataan jäteveden kemiallista hapenkulutusta ja se kuvaa jätevedessä olevan kaiken orgaanisen aineksen määrää; sekä luonnossa hajoavan että hajoamattoman. EMAS (Eco Management and Auditing Scheme) on organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöhallinta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu Euroopan Unionin asetukseen. EMAS edellyttää ympäristöjohtamisjärjestelmää ja säännöllisen selonteon julkaisua. Fosfori (P) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Fosforiyhdisteet toimivat ravinteina. Vedessä liiallinen fosfori voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamisprosessin aikana happivajaukseen. FSC (Forest Stewardship Council) on metsäsertifiointijärjestelmä, joka pyrkii edistämään ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa. ISO on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi; osa yleistä hallintajärjestelmää, joka sisältää organisaatiorakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, menettelytavat, käytännöt, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi, saavuttamiseksi, katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi. ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestelmästandardi. ISO on kansainvälinen energiahallintajärjestelmiä käsittelevä standardi, joka tarjoaa menettelyt parantaa energiatehokkuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa energiaan liittyvää toimintaa. Kiintoaineita ovat jäteveden sisältämä kuitu sekä täyte- ja päällystysaineet. Biologisen puhdistuksen jälkeen jäteveden kiintoaine koostuu lähinnä puhdistuksesta karkaavista lietepartikkeleista. Kuitusavi on paperin raaka-aineita, kuitua ja pigmenttejä sisältävä kostea puriste. Kuitusavi muodostuu jäteveden puhdistuksen esiselkeytyksessä ja sitä voidaan käyttää muun muassa maanrakentamisessa antamaan vesitiiviin ja murtositkeän rakennekerroksen. Metsäsertifiointijärjestelmä sisältää standardit, ohjeet ja säännöt ohjaamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä puun alkuperän todentamista ja sertifiointimenettelyä. Metsäsertifioinnissa puolueeton osapuoli antaa kirjallisen todistuksen siitä, että toiminta sertifioinnin kohteena olevassa metsässä on asetettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Järjestelmiä on useampia ja käyttö vaihtelee maantieteellisesti. NO x typen oksideja syntyy palamisen aikana. Energiatuotannon, teollisuuden ja liikenteen savukaasupäästöjen mukana ilmaan kulkeutuvat typen oksidit voivat kosteassa ilmassa muodostaa typpihappoa, joka sataa happamana sateena. Happamat sateet ovat luontoa rehevöittäviä. OHSAS on työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmässä sovellettu standardi. PDCA (Plan Do Check Act) on kirjainlyhennelmä jatkuvan parantamisen toimintajärjestelmästä. Plan on suunnitteluvaihe, Do on toteutusvaihe, Check tarkoittaa arviointivaihetta sekä Act tarkoittaa kehittämistoimintaa.

27 PEFC TM (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on maailmalla yleisimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä. Se edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Järjestelmä soveltuu parhaiten Suomessa vallitsevaan perhemetsätalouteen. Pigmentit ovat jauhemaisia aineita, esimerkiksi kaoliinia eli savea ja kalsiumkarbonaattia eli kalkkia, joita käytetään muun muassa paperin päällystämiseen. Puun alkuperäketjun hallinta (CoC, Chain of Custody) on metsäsertifiointijärjestelmien mukainen puun alkuperän todentaminen, jolla osoitetaan tuotteessa käytetyn sertifioidun puuraaka-aineen osuus. Satunnaispäästö on sellainen vakava, äkillinen häiriöpäästö, joka voi johtaa haitallisiin ympäristövaikutuksiin tehtaan ulkopuolella tai luparajojen ylitykseen. SO 2 on rikkidioksidi, jota syntyy poltettaessa rikkiä sisältäviä polttoaineita. Rikkidioksidi muodostaa kosteaan ilmaan joutuessaan rikkihappoa, jonka seurauksena syntyy hapanta sadetta ja happamoitumista. Happamoituminen aiheuttaa vaurioita luonnon ekosysteemeille. Typpi (N) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Typpiyhdisteet toimivat ravinteina. Veteen liuennut liiallinen typpi voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamisprosessin aikana happivajaukseen. Ultrasuodatus on kalvosuodatusmenetelmä, joka erottaa suurimolekyyliset yhdisteet pienimolekyylisistä. 27 Emas-ympäristöselonteko

28 Sappi Europe on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Kaikki Sappi Europen tehtaat ovat ISO 9001-, ISO 14001, ISO ja OHSAS sertifioituja. Tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC - (Forest Stewardship Council ) ja/tai PEFC TM (Programme for the Endorsement of Forest Certification) -metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen. Sappi Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on työntekijää, tuotantoa yhdeksässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset. Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko julkaistaan suomeksi ja englanniksi. EMAS-ympäristöselonteko on saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään ympäristöpäällikölle osoitteeseen Jenni.Kukkonen@sappi.com tai soittamaan hänelle numeroon Painettu Sappi GalerieArt Silk 130g/m² ja 200g/m² 2019 Sappi Kirkniemi Sappi Europe Kirkniemen tehdas Pikkukyläntie Lohja Puh